Ymmärtääkseni veneet "ruttoontuvat" esim. Välimerellä, jossa osa
veneistä on vesillä ympäri vuoden ja muutaman (20 ?) vuoden jälkeen ne
pitää gelcoat hioa pois, antaa lasikuidun kuivua ja sitten uusi
gelcoatti päälle.
Mika
Lasikuiturutto ei ole noin suoraviivainen.
Olen kerran nähnyt yhden lasikuituruttoisen
amerikkalaisen purjeveneen suolaisen veden alueella.
Toisaalta olen nähnyt paljon yli 20-vuotiaita
hyväkuntoisia lasikuituveneitä samoilla vesillä.
Se on osmoosiin liittyvä ja edellyttää
materiaalivirhettä/ -vauriota gelcoatissa.
Täällä rutosta venemaalivalmistaja Hempelin suulla:
http://tinyurl.com/2q7mvj
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Onko näitä pidetty pääosa vuodesta vedessä?
Mika
Eikös osmoosi tapahtuu nimenomaan sitä voimakkaammin/todennäköisemmin
mitä pienempi suolapitoisuus vedessä on? Osmoosissa on siitä kyse,
että laminaattiin jäänyt epäpuhtaus yrittää laimentaa itsensä
pyrkimällä väliaineen läpi kohti vähempi suolaista nestettä. Tätä
varmaan Jaakkokin tuossa tarkoitti, että suolaisilla vesillä
harvinaisempaa kuin esim Itämerellä tai järvillä.
Tässä samalla kumotaan sitten taas kerran se harhaluulo, ettei
veneiden pohjille tarvitsisi tehdä epoksipinnoitusta jos vene on
sisävesillä. Tähän on osmoosin lisäksi toinen, ehkä vielä painavampi
syy: Polyesteri (huom. myös gelcoat on polyesteriä) imee vettä. Jos
imeytät veneesi kesän aikana märäksi ja nostat syksyllä pakkaseen niin
on päivän selvä, että laminaatissa tapahtuu veden jäätyessä
rakenteellisia muutoksia. Ja takuulla ei parempaan/vahvempaan
suuntaan.
Tää on just sitä mitä haen takaa ilman, että olen osannut sitä
eksaktisti kysyä. Tästä näkövinkkelistä asiaa katsottuna, kuinka kauan
venettä voi pitää vedessä ilman, että se "vettyy" pahasti?
Tämä taitaa olla juuri se ongelma, joka on Välimeren veneissä, jotka
ovat ympärivuoden vedessä. Välimerellä on harvemmin pakkasta, mutta
olen kuullut, että niitökin kuivatellaan aina silloin tällöin.
Mika
Yleisestä ulkoasusta päätellen hyvinkin pitkään.
En oikein usko, että rutto on jokin automaattinen
kohtalo lasikuidulle.
Ihan kotirannoilla, kun katselee vanhoja (30+ v)
Rock-paatteja, on niiden laminointi ainakin päällisin
puolin kunnossa, silti muu ilmiasu ei kerro kovin
huolellisesta veneenpidosta. Kävely Helsingin
Merisatamassa jo riittää tähän havainnointiin. Hyvin
tehty venemalli.
Rutto on vähän kuin hometalo, huonon työn seurausta.
Pakkasen tuhoamasta laminaatista: aikoinaan yksi
koulukunta oli sitä mieltä, että Brittein saarilta ei
kannata ostaa venettä. Satamien aallokko on kuulemma
hölskyttänyt paattien kyljet pehmeiksi...
Mörköjä riittää.
Nyt sentään alkaa kevät - Vene-messujen aika. :)
> Tää on just sitä mitä haen takaa ilman, että olen osannut sitä
> eksaktisti kysyä. Tästä näkövinkkelistä asiaa katsottuna, kuinka kauan
> venettä voi pitää vedessä ilman, että se "vettyy" pahasti?
> Mika
Hmm, vettymisestä ei tässä oikeastaan ole kyse. Polyesterilaminaatti
ei muuta olomuotoaan ja sen rakenteelliset ominaisuudet ei
olennaisesti muutu kun se imee vettä. Olennaisin runkokosteuden
seuraus veneen kestävyyden kannalta johtuu pakkasesta. Toinen on se,
jos polyesterilaminaatin tukena/muottina on joissain kohdin käytetty
vettyvää materiaalia (esim puuta köliruodon sydänmuottina).
Jos vaikuttaa siltä, että itse laminaatti on vettynyt pehmeäksi, kyse
on siitä, että on tapahtunut delaminoituminen ja sen lisäksi rakenne
on märkä. Delaminoitumisessa laminoidut kerrokset syystä tai toisesta
irtoaa toisistaan. Tyypillisin syy on mekaaninen isku tai liika
rasitus. Myös edellä selostettu pakkasvaurio voi johtaa
delaminoitumiseen.
Sitten itse kysymykseen:
Kuinka kauan?
Hmm. Ehdottaisko vaikka näin:
- Jos venettä pidetään kesäkaudella enemmän vesillä kuin esim
ranturilla, trailerilla tai muuten pois vedestä niin sitten
ehdottomasti epoksipinnoitetta laittamaan.
- Jos viimeisen pidemmän vedessä makuuttamisen ja syksyn pakkasten
välillä on alle kuukausi, niin epoksia pohjaan.