verkot ja virveliveneet mulkkujen mulkkuja
vanha kääpä
purjeveneilijöistä ja veneseuralaisista, ja kantani on asiaan 20 vuoden
veneilykokemuksen perusteella se, että he ovat omahyväisiä mulkkuja, jotka
luulevat omistavansa maailman. he ovat ansainneet 100 prosenttisesti
kaikki fairline:iden, princess:ien ja storebro:iden aallot.
mutta mulkuista mulkuimpia ovat nämä verkkokalastajat ja virveliveneet.
täällä turussa alkaa olla jo niin monessa salmessa näitä saatanan
kalaverkkoja, katiskoja ,merirosvolippuja , styroksinpalasia ja
mehukattikannuja, että niitä pujotellessa poliisi alkaa kohta luulla, että
sitä ollaan oikein tuhdissakin humalassa, kun vene kiermurtelee salmessa
kalamerkkejä väistellen. ihan niin kuin siinä ei olisi jo tarpeeksi
kiusantekoa kalastavan porukan taholta , niin sitten meillä on nämä
naurettavat virveliveneet. voiko enää enemmän toista veneilijää ärsyttää,
kuin vetämällä joitain muovisia leikkikaloja 100 metrin siimoilla onget
sojossa muiden veneilijöiden kulkureiteillä. kalastus oli ihan jees
silloin, kun ihminen teki sitä saadakseen ruokaa suuhun, mutta tänä päivänä
kun se on semmoista pelleilyä, hienostelua ja urheilua, niin sellaisen
sallimiselle ei mielestäni löydy mitään perusteita. virveliveneilijät eivät
ole mitään veneilijöitä, he ovat ihan vaan pelkkiä kelluvia mulkkuja.
purjehtiminen, kalastus ja kerhoilu pitäisi lailla kieltää !!!
Harri Sundberg
vanha kääpä wrote in message <01bea61d$bbf04260
>mutta mulkuista mulkuimpia ovat nämä verkkokalastajat ja virveliveneet.
Tämä ryhmähän rupeaa olemaan jo sfnet.harrastus.autot tasoa.
Tapellaan nyt vielä kenellä on paras vene ja kenen isä on vahvin ;-)
HS
Pasi Anttila
> Tapellaan nyt vielä kenellä on paras vene ja kenen isä on vahvin ;-)
> HS
>
Pasi
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> mutta mulkuista mulkuimpia ovat nämä verkkokalastajat ja virveliveneet.
> kun se on semmoista pelleilyä, hienostelua ja urheilua,
> niin sellaisen
> sallimiselle ei mielestäni löydy mitään perusteita. virveliveneilijät eivät
> ole mitään veneilijöitä, he ovat ihan vaan pelkkiä kelluvia mulkkuja.
> purjehtiminen, kalastus ja kerhoilu pitäisi lailla kieltää !!!
Me kyllä syömme kaikan sen, mikä verkkoihin tarttuu. Koko vuotta ei
olekaan kalasteltu, mutta silloin kun kala käy hyvin pyydyksiin niin
täytetään pakastimet ja syödään sitten sitä mukaa. Sisäpaisti verkolla
käydään soutuveneellä. Virvelihuvittelijoita ei ole onneksi näkynyt
alueella.
Voitaisiinko vielä sopia että hymyileminenkin olisi lailla kiellettävä?
Sekin on pelkkää huvittelua yleensä ilman riittävää perustetta. Suomessa.
Dag Stenberg
Ice
vanha kääpä <kas...@pp.ss.fi> wrote in message
news:01bea61d$bbf04260$LocalHost@win95...
> ..... niin sitten meillä on nämä
> naurettavat virveliveneet. voiko enää enemmän toista veneilijää ärsyttää,
> kuin vetämällä joitain muovisia leikkikaloja 100 metrin siimoilla onget
> sojossa muiden veneilijöiden kulkureiteillä. kalastus oli ihan jees
> silloin, kun ihminen teki sitä saadakseen ruokaa suuhun, mutta tänä
päivänä
> sallimiselle ei mielestäni löydy mitään perusteita. virveliveneilijät
eivät
> ole mitään veneilijöitä, he ovat ihan vaan pelkkiä kelluvia mulkkuja.
> purjehtiminen, kalastus ja kerhoilu pitäisi lailla kieltää !!!
>
Vetouistelijana tiedän, että veneilysäädösten mukaan vetouisteluvene ei ole
kalastusta harjoittava alus, koska siimat eivät rajoita sen ohjailukykyä.
Sitä koskee siimoineen kaikkineen samat väistämisvelvollisuudet kuin
ilman siimaa.
Kapteenit on yksilöitä, sekä väistämisen suhteen että sen suhteen mitä
he ajattelevat muista. Sekä piittamattomuus että mulkkumaisuuksien
heittely ovat osa elämäntapaa joka ei rajoitu pelkästään veden päälle.
Minä en Vanhan Käävän takia leimaa kaikkia muita, ainostaan yhden...
Ilkka
Kari Jokinen
Niinpä on: kukaan ei tahdo olla väärässä ja toinen pitää aina teilata!
KJ
Sarrola
>mutta mulkuista mulkuimpia ovat nämä verkkokalastajat ja virveliveneet.
>kalaverkkoja, katiskoja ,merirosvolippuja , styroksinpalasia ja
>mehukattikannuja, että niitä pujotellessa poliisi alkaa kohta luulla, että
>sitä ollaan oikein tuhdissakin humalassa, kun vene kiermurtelee salmessa
>kalamerkkejä väistellen. ihan niin kuin siinä ei olisi jo tarpeeksi
>naurettavat virveliveneet. voiko enää enemmän toista veneilijää ärsyttää,
>kuin vetämällä joitain muovisia leikkikaloja 100 metrin siimoilla onget
>sojossa muiden veneilijöiden kulkureiteillä. kalastus oli ihan jees
>silloin, kun ihminen teki sitä saadakseen ruokaa suuhun, mutta tänä päivänä
>kun se on semmoista pelleilyä, hienostelua ja urheilua, niin sellaisen
>sallimiselle ei mielestäni löydy mitään perusteita. virveliveneilijät eivät
>ole mitään veneilijöitä, he ovat ihan vaan pelkkiä kelluvia mulkkuja.
>purjehtiminen, kalastus ja kerhoilu pitäisi lailla kieltää !!!
- Verkko & muu pyydys kalastuksesta olen täysin sitä mieltä, että se
voitaisiin kieltää, tai vähintään rajoittaa raskaasti. Mitä taasen tulee
uisteluun, niin mikäs sen suurempi syy tai oikeus on niillä muilla
veneilijöillä on olla ajelemassa sen uisteluveneen reitillä? Itse tosin
uistelen vain lohta ulkona(tai olen uistelemassa, ei omaa kalustoa moiseen)
jolloin kyllä käytetään sataa metriä jopa levittäjäetäisyytenä, mutta jos
avomerellä osuu väkisin moisen kummajaisen reitille, kun se vieläpä hyökkää
noin kahden solmun taisteluvauhdilla, niin voinee ehkä hieman katsoa
peiliinkin. Jotkut kyllä uistlevat saaristossakin ja jopa väylillä, mutta
koska kusipäitä on kaikissa veneilymuodoissa havaittavissa, niin EIKÖHÄN
SITTEN KIELLETÄ LAILLA KOKO VENEILY JA MUUTENKIN VESILLÄ LIIKKUMINEN???
VOI VITTU, ET OOT MÄNTTI, ARVON VANHA KÄÄPÄ!!!
-- sarla --
satunnainen uistelija, pyydyksiä inhoava kalastaja...
Kari Jokinen
Tässä se selvisi; tuon kommentin jälkeen kaikki allekirjoittavat Vanhan Käävän
sapekkaan purkauksen!
Kristian Wessberg
> - Verkko & muu pyydys kalastuksesta olen täysin sitä mieltä, että se
> voitaisiin kieltää, tai vähintään rajoittaa raskaasti.
Joo hei kielletään vaan, voiko noin tyhmiä ihmisiä edes liikkua vesillä?
Siirretään saaretkin pois sun edestä niin pääset viilettämään sen
finnmarkkisi kanssa.
--
Kristian Wessberg
- Go ahead, make my data!
Sarrola
- Ei mulla oo finnmarkkii ja kun katselee noita mitensattuu kylvettyjä ja
varsinkin korkeintan koomisesti merkittyjä verkkojatoja, niin miettiessään
sitä, että moista touhua vois rajoittaa, on varmaan tosi tyhmä, eli siis
olen huono ja tyhmä ihminen, eipä paljon haittaa. Toisekseen, miksi
jokaisella pitäisi olla oikeus pyydyskalastukseen? Härmälandia on ainoita
nylonverkkohelvettejä maailmassa. Mutta kuten jo todettua, kiellettävä se
varmaan on koko vesilläkulku ja oleskelu, eihän tästä muuten mitään tule,
sitten ei ole ristiriitoja, kun kukan ei saa olla vesillä, millään
verukkeella, sittenhän tilanne olisikin aivan optimi, kukaan ei häiritsis
ketään, kun kukaan ei liikkuisi siellä, sehän se vasta olisikin upeaa,
vaiko? Tuskin olen ainoa tässäkään ryhmässä, joka on joutunut ETSIMÄÄN
reittiä, kun useampikin salmi on osoittautunut olevaksi vain teoriassa, kun
verkkomiehet on tukkineet sen totaalisesti pyydyksillään, ihmetellessäni
moisen järkevyyttä olen luonnollisesti siis tyhmä, kun en sille mitään
hyväksyttävää syytä tajua. Minä muuten pääsen liikkumaan pienellä
moottoriveneelläni aina halutessani, mutta välillä se hankaloituu, kun
verkottajat tukkii paikat, mutta miksi toisaalta valitan, onhan puukko
keksitty...
-- sarla --
ja siis tyhmäkin
Vesa Saarela
Vesa
vanha kääpä
Vesa Saarela kirjoitti
Mutta kuten jo todettua, kiellettävä se
> > varmaan on koko vesilläkulku ja oleskelu, eihän tästä muuten mitään
tule,
> > sitten ei ole ristiriitoja, kun kukan ei saa olla vesillä, millään
> > verukkeella, sittenhän tilanne olisikin aivan optimi, kukaan ei
häiritsis
> > ketään, kun kukaan ei liikkuisi siellä, sehän se vasta olisikin upeaa,
> > vaiko?
---------
en minä nyt ihan noin radikaalisti sitä näkisi. voitaisiinhan sitä sallia
vaikka golffin peluu liikenneruuhkassa, ja sitten kun joku valittaisi
haitoista, niin sille sanottais, että lopetetaan autoilu kokonaan !
veneily ei ole tässä asiassa ongelma, vaan se mitä jotkut torvet siellä
veneilyn lisäksi häärivät.
tuskin olisin näin tuohtunut, jos kalamiehet olisivat yhden pienen pilkin
kanssa jossain matalikolla ankkuroituneena, ja söisivät saaliinsa kiltisti,
mutta kun näin ei ole. meillä on täällä semmoista sakkia, jotka pitävät
turun saaristomerta jonain oman tietokonepelin jatkeena, viskovat siimoja,
verkkoja ja pyydyksiä mihin sattuu.turun ja paraisten välinen alue alkaa
muistuttaa jo miinaharavapeliltä, paitsi että täällä se ei ole pelkkä game
over, vaan se on puukko kädessä hypättävä mereen irrottamaan vyyhti
potkurista. sitten enemmistö saa näiden muutaman sadan häirikön takia
laskea matkojensa polttoainekustannukset puolitoistakertaiseksi, kun joutuu
laskemaan kiertomatkat verkkojen ympäriltä ym. on kohtuutonta rangaista
enemmistöä sallimalla vähemmistölle jotain, johon riittäisi joku hong kong
tavaratalon virtuaalivirvelikin.
se, mitä minä en käsitä, miten tuo kalastus on noinkin vapaaksi päästetty
suomessa, tai yleensä missään. eihän suomalaisen kalan osuus nykyihmisen
ruokavaliosta ole kuin joku promillen sadasosa, tai mitä se nyt tekee, kun
200 000 koululaista pakotetaan kerran vuodessa syömään väkisin jotain
helvetin virtsaisen pimpin hajuisia silakkapihvejä perinneruokaviikolla. ja
ne lohet ja siiat, jotka kaupassa on myynnissä, on kaikki jostain
pohjoiskanadasta.
jonkun pitäisi ihan oikeasti alkaa puuttumaan tähän touhuun.
nyt tämä viimeisin villitys, mikä ammattikalastajilla on, on hylkeiden
"harvennus".
jos täällä joitain pitää "harventaa" niin se on kalastuslupien haltijat.
hylje syö kaloja ravinnokseen,
kalastaja huvikseen ja rahanahneudesta.
-----------
Minä muuten pääsen liikkumaan pienellä
> > moottoriveneelläni aina halutessani, mutta välillä se hankaloituu, kun
> > verkottajat tukkii paikat, mutta miksi toisaalta valitan, onhan puukko
> > keksitty...
----------
nimen omaan. myös minä olen sisällyttänyt puukon venevarusteisiin, ihan
sitä silmälläpitäen, että pääsisi tarvittaessa vähän "raivaamaan
veneväylää".
KÄÄPÄ
Kristian Wessberg
> jonkun pitäisi ihan oikeasti alkaa puuttumaan tähän touhuun.
> nyt tämä viimeisin villitys, mikä ammattikalastajilla on, on hylkeiden
> "harvennus".
> jos täällä joitain pitää "harventaa" niin se on kalastuslupien haltijat.
> hylje syö kaloja ravinnokseen,
> kalastaja huvikseen ja rahanahneudesta.
Jos vain pääsisinkin näkemään kun herra vanha kääpä repisi minun
verkkojani
niin ei todelleakaan hyvä heiluisi. Siitä mentääisiin vaikka rosikseen
saakka mutta korvattava sinun joka tapauksessa olisi. Silläosin asia on
täysin selvä että venereiteille verkkoja ei saa laskea. Onhan
veneilyjöille aivan omat reittinsä niinkuin moottorikelkkailijoilla
lapissa että poromiehet pääsevät hankkimaan elantonsa.
Tällainen yleistäminen on typerää. Onhan näitä tapauksia kun yksi
neekeri raiskaa suomalaistytön niin äkisti kaikki tummat on raiskaajia.
Eli olenhan minäkin törmännyt "verkkoterrorismiin" kun naantalin sillan
alla ajoin verkkoon 13,5 metrisellä veneellä, mutta ei käynyt edes
mielessä että hei kielletään koko kalastus vaan soitto merivartiostolle
selvitti asiaa huomattavasti, eikä verkkoja näkynyt enää
takaisintulomatkalla.
Aivan sama mitä paskaa suuhusi laitat mutta minä syön ainakin
suomalaista selkämeren lohta, siikaa ja silakkaa. Lapsillesi kannattaisi
opettaa vähän suomalaista kalakulttuuria. Suomalaista kalaa ei vain
hanki saada varsinkaan tähänaikaan vuodesta, kun on kaikenmaailman
epäoikeudenmukaisia pyyntirajoituksia.
Mitä se vanha kääpä tietää ammattikalastajien hylkeen pyynnistä, kysyn
vain? Hylje kanta on vaan lisääntynyt kaikkien valopäiden laskennasta
huolimatta räjähdysmäisesti ja hommalle pitää tehdä jotain. Onhan
lapissakin poromiehillä oikeus tappaa susi tai karhu jos se alkaa
verottaa porotokkaa.
Sarrola
>Jos vain pääsisinkin näkemään kun herra vanha kääpä repisi minun
>verkkojani niin ei todelleakaan hyvä heiluisi. Siitä mentääisiin vaikka
rosikseen
>saakka mutta korvattava sinun joka tapauksessa olisi. Silläosin asia on
>täysin selvä että venereiteille verkkoja ei saa laskea. Onhan
>veneilyjöille aivan omat reittinsä niinkuin moottorikelkkailijoilla
>lapissa että poromiehet pääsevät hankkimaan elantonsa.
- En ole kääpä, mutta jos minun edestä löytyy joko merkitsemättömiä/väärin
merkittyjä verkkoja jotka estävät kulun esim. jostain saarten välistä(ei ole
harvinainen tapahtuma), niin läpihän menen siinä vaiheessa ja jos ko. ansan
asentaja löytyy, niin korvauksia en maksa, vaan vaadin. Poromiehiin
vertaaminen ontuu muuten tosi pahasti, ne nimittäin omistavat poronsa, sinä
et kuitenkaan meren kaloja omista. Ja vaikka verkot olisivat oikein
merkityt, ne eivät saa estää vesiliikennettä.
>Aivan sama mitä paskaa suuhusi laitat mutta minä syön ainakin
>suomalaista selkämeren lohta, siikaa ja silakkaa. Lapsillesi kannattaisi
>opettaa vähän suomalaista kalakulttuuria. Suomalaista kalaa ei vain
>hanki saada varsinkaan tähänaikaan vuodesta, kun on kaikenmaailman
>epäoikeudenmukaisia pyyntirajoituksia.
- Vai epäoikeuden mukaisia pyyntirajoituksia? Pyyntiä tulisi rajoittaa
HUOMATTAVASTI enemmän, se olisi kansantaloudellisestikkin kannattavampaa,
koska hyviä ja pyydyksistä vapaita URHEILUKALASTUSVESIÄ on helppoa myydä
maailmanlaajuisesti ja valtaosa kalavesien hoitovaroistakin on peräisin
vapakalastajien lupamaksuista tai välillisesti veroista(velvoiteistutukset).
Härmälandia on verkoittajien "villi länsi" ja kyseistä verkkopyyntiä tulisi
tietyiltä osin kieltää kokonaan ja muutenkin rajoittaa ja kohdentaa
huomattavasti. Vähemmistö vesialueiden käyttäjistä käyttää pyydyksiä,
enemmistölle pyydyksistä on vain harmia, sama vähemmistö lahtaa valtaosan
kansan enemmistön pääosin kustantamista kalakannoista, ja jos lahtausta
hiemankin rajoitetaan, niin kyse on epäoikeudenmukaisuudesta, täytyypä
todeta, että joillain on mielestäni hieman oudot käsitykset
oikeudenmukaisuudesta.
>Hylje kanta on vaan lisääntynyt kaikkien valopäiden laskennasta
>huolimatta räjähdysmäisesti ja hommalle pitää tehdä jotain.
- Miksi ja millä perusteella? Mitähän haittaa niistä hylkeistä on? Äläkä
sano, että ne syö sinun kalojasi, sillä niitä kaloja et perkele omista,
vaikka vesialueita omistaisitkin.
>Onhan lapissakin poromiehillä oikeus tappaa susi tai karhu jos se alkaa
>verottaa porotokkaa.
- Edelleenkin vertaus on perseestä, et omista kaloja meressä! (Paitsi jos
kasvatat niitä kassissa ja jos näin, niin sinut sietäisi heittää linnaan
ympäristörikollisenä, niin pahoi rehevöittäjiä nuo kalankassikasvattamot
ovat.)
>Kristian Wessberg
- Selvästi persunkestävä rannikko-fasisti, jollaiset voisi minun mielestä
lahdata sukupuuttoon.
-- sarla --
metsien mies
Kristian Wessberg kirjoitti
> Aivan sama mitä paskaa suuhusi laitat mutta minä syön ainakin
> suomalaista selkämeren lohta, siikaa ja silakkaa.
---
senkus, sehän sitä paskaa vasta onkin. täynnä jotain rasvaa,
sinappikaasutynnyrin jämiä ja elohopeaa. pari vuotta sitten uutisissa
pyydettiin ihmisiä olemaan syömättä liian suuria määriä itämeren kalaa kun
pitoisuuksia alettiin löytää kaloista.
--
Lapsillesi kannattaisi
> opettaa vähän suomalaista kalakulttuuria.
--
enkä helkutissa, sittenhän olisin vain osasyyllinen, kun vyyhti pärähtää
meriläiseni potkuriin, kun olen edesauttanut kalahuijarin bisneksiä. dream
on!
--
Hylje kanta on vaan lisääntynyt kaikkien valopäiden laskennasta
> huolimatta räjähdysmäisesti ja hommalle pitää tehdä jotain. Onhan
> lapissakin poromiehillä oikeus tappaa susi tai karhu jos se alkaa
> verottaa porotokkaa.
--
hylkeet varmaan ajattelee ihan samoin : jonkun pitäis alkaa tappaa noita
kalastajia kun ne tuntuvat lisääntyvän kuin kiimaiset kanit, ja sitten ne
tulee tänne saaristomerelle ja pistää verkkoja ja muita loukkuja siten että
omat pikku kuuttimme kituvat niissä, ja kaiken kukkuraksi kaikkien meidän
hylkeiden ruoat ryövätään jollain hirveää ääntä pitävillä esineillä pois
(kalastusalukset).
metsien mies
Kristian Wessberg
>
> - En ole kääpä, mutta jos minun edestä löytyy joko >merkitsemättömiä/väärin
> merkittyjä verkkoja jotka estävät kulun esim. jostain saarten välistä(ei
Miksi sinun on mentävä jostain saaretenvälistä jossa ei ole reittiä?
Eihän se ole mitään veneilyä vaan saaristolaisten rauhan rikkomista.
Mitä jos tulisin autollani takapihallesi ja niin taidat olla
kerrostalosta, kaupunkilainen!
>
> - Vai epäoikeuden mukaisia pyyntirajoituksia? Pyyntiä tulisi rajoittaa
> HUOMATTAVASTI enemmän, se olisi kansantaloudellisestikkin kannattavampaa,
> koska hyviä ja pyydyksistä vapaita URHEILUKALASTUSVESIÄ on helppoa myydä
> maailmanlaajuisesti ja valtaosa kalavesien hoitovaroistakin on peräisin
> vapakalastajien lupamaksuista tai välillisesti
Mitä se kaupunkilainen rutisee kun ei tiedä pyyntirajoituksista ja
toisten elinkeinoista yhtikäs mitään. Otetaan vaikka case lohi:
Lohenpyyntikiellot koskevat sekä rannikkokalastajia, jotka saavat
muutama tuhat kiloa lohta vuodessa, sekä troolareita jotka rohmuavat
saman yhdellä merireissulla. Onko tämä oikeudenmukaista?
Tunnut sekottavan aika vahvasti urheilukalastuksen sekä
ammattikalastuksen. Sinulla noita veneenkajuutassapöhnäpäinkeksittyjä
ideoita tuntuu piisaavan. "Suomi urheilukalastajien luvattu maa, ongi
Mikki kala ja voita miljoona", hah!
> - Miksi ja millä perusteella? Mitähän haittaa niistä hylkeistä on? Äläkä
> sano, että ne syö sinun kalojasi, sillä niitä kaloja et perkele omista,
> vaikka vesialueita omistaisitkin.
Voi olet nähnyt ilmeisesti liikaa jonkun metsäpöhön hellyyttäviä
dokumentteja kalliolla notkuvista hylkeenpoikaisista. Hylje on peto mikä
jos joku verottaa kalakantaamme, rajusti! Tiedätkö paljonko
täysikasvuinen hylje syö päivässä kalaa? ..sitä minäkin!
> >Onhan lapissakin poromiehillä oikeus tappaa susi tai karhu jos se alkaa
> >verottaa porotokkaa.
>
> - Edelleenkin vertaus on perseestä, et omista kaloja meressä! (Paitsi jos
> kasvatat niitä kassissa ja jos näin, niin sinut sietäisi heittää linnaan
> ympäristörikollisenä, niin pahoi rehevöittäjiä nuo kalankassikasvattamot
> ovat.)
>
Miksi, kysehän on elinkeinosta?
> >Kristian Wessberg
>
> - Selvästi persunkestävä rannikko-fasisti, jollaiset voisi minun mielestä
> lahdata sukupuuttoon.
-- sarla --
-Kommunisti jo neljännessä sukupolvessa.
Ryyndsen Pena
>
> Voi olet nähnyt ilmeisesti liikaa jonkun metsäpöhön hellyyttäviä
> dokumentteja kalliolla notkuvista hylkeenpoikaisista. Hylje on peto mikä
> jos joku verottaa kalakantaamme, rajusti! Tiedätkö paljonko
> täysikasvuinen hylje syö päivässä kalaa? ..sitä minäkin!
>
> > >Onhan lapissakin poromiehillä oikeus tappaa susi tai karhu jos se alkaa
> > >verottaa porotokkaa.
> >
sudet, karhut ja koko s**t*nan fauna, niin maailma pelastuu !
Pena
--
Posted via Talkway - http://www.talkway.com
Exchange ideas on practically anything (tm).
sarla
>Miksi sinun on mentävä jostain saaretenvälistä jossa ei ole reittiä?
- Mistähän helevetin syystä minun pitäisi kulkea jotain reittiä myöten?
>Eihän se ole mitään veneilyä vaan saaristolaisten rauhan rikkomista.
- Niinpä tietenkin.
>Mitä jos tulisin autollani takapihallesi ja niin taidat olla
>kerrostalosta, kaupunkilainen!
- Taidanpa hyvinkin, olla kerrostalosta ja kaupungiksikin tätä paikkaa
kutsutaan, miten se autoilu nyt taasen liittyy tähän edes sen vertaa kuin ne
moottorikelkat. Ja vaikka se sinua tuntuu vituttavan rajattomasti, niin
minulla on täysi oikeus liikkua siellä ja kiitos läänikortin, voin jopa
kalastaa suureksi vitutukseksesi.
>Mitä se kaupunkilainen rutisee kun ei tiedä pyyntirajoituksista ja
>toisten elinkeinoista yhtikäs mitään. Otetaan vaikka case lohi:
>Lohenpyyntikiellot koskevat sekä rannikkokalastajia, jotka saavat
>muutama tuhat kiloa lohta vuodessa, sekä troolareita jotka rohmuavat
>saman yhdellä merireissulla. Onko tämä oikeudenmukaista?
- EI OLE, nimittäin se, että jotkut hankkii elantoa muiden maksamista
kaloista, valittaa vielä jos maksajatkin haluavat heillekkin riittävän
jotain, lohen luonnonkantaa ei käytännössä ole lainkaan, pyytäjiä runsain
mitoin.
>Tunnut sekottavan aika vahvasti urheilukalastuksen sekä
>ammattikalastuksen.
- En sekoita, mutta hyväksyn niistä vain toisen ja tiedän että ilman mitään
miljoonamikkejäkin on urheilukalastusmatkailu markkinoitavissa ja siitäkin
elinkeino on luotavissa. Ammattikalastus ei kuitenkaan ole se
pyydyskalastus, jota eniten kritisoin, vaan nämä pyydyksiä käyttävät
"virkistyskalastajat" ja erilaiset puoliammattilaiset. Mielestäni
pyydystenkäyttöä pitäisi sallia vain kohdennetusti ja ammattilaisille, sitä
tulisi valvoa ja eritoten kohdentaa, niin alueellisesti kuin
saalliillisestikkin. "Mökkiverkot" ja ei ammattilaisten jatat, ajoverkoista
puhumattakaan tulisi kieltää kokonaan ja pyyntiä suunnitella ja suunnata
hallitusti, tämä on minun mielipiteeni. Kalankasvatus taasen on asia, jonka
voisi ympäristöhaittoihin vedoten kieltää kokonaan, niin pahoja
rehevöittäjiä ovat nuo kassi-evä-broileri-tehtaat. Myöskin maatalouden
fosfaattipäästöt pitäisi saada paremmin kuriin, eritoten rannikkoseuduilla,
mutta kun toimenpiteitä asian suhteen seuraa, niin haave lienee täysin
turha, eli nykyinen sukupolvi päässee vielä kertomaan lastenlapsilleen, että
tuo haiseva levähauta oli joskus kaunis ja kalaisa, kirkasvetinen
murtovesialue... tuo kirkkaushan on jo menetetty, näkösyvyys on murto-osa
kahdenkymmenen vuoden takaisesta.
>Sinulla noita veneenkajuutassapöhnäpäinkeksittyjä
>ideoita tuntuu piisaavan. "Suomi urheilukalastajien luvattu maa,
- Ensinnäkään en vietä aikaani kajuutassa pöhnässä ja toisekseen, kiitos
laistesi henkilöiden, ei tästä urheilukalastajain luvattua maata tulekkaan.
>> - Miksi ja millä perusteella? Mitähän haittaa niistä hylkeistä on? Äläkä
>> sano, että ne syö sinun kalojasi, sillä niitä kaloja et perkele omista,
>> vaikka vesialueita omistaisitkin.
>Voi olet nähnyt ilmeisesti liikaa jonkun metsäpöhön hellyyttäviä
>dokumentteja kalliolla notkuvista hylkeenpoikaisista. Hylje on peto mikä
>jos joku verottaa kalakantaamme, rajusti! Tiedätkö paljonko
>täysikasvuinen hylje syö päivässä kalaa? ..sitä minäkin!
- Minä muuten TIEDÄN paljonko hylje syö niitä kaloja, mutta mitä sitten? Mua
se ei häiritse ja enemmän mä niitä kaloja sinne veteen maksan suhteessa
lahtaamiini kuin sinä. Ja niillä hylkeilläkin voisi hankkia elantoa, ei
lahtaamalla, vaan myymällä hyljesafareja, vai meinaatkos, ettei löydy
ihmisiä jotka ovat moisista valmiita maksamaan? Minä myös tiedän paljonko
kyseistä murtovesiallasta fosfaattikuormitetaan ja tiedän millaiseksi on
leväkasvusto muuttunut, mitkä levät kadonneet, mitkä lisääntyneet, minkä
kalojen kutualueita on jo menetetty ja paljon muutakin, mutta mitäpä sillä
tiedolla, kun minähän olen vain se tyhmä kommunisti, mielestäsi, olet muuten
ensimmäisiä, joka ovat minua kommunistina pitänyt, nooh, nyt mä olenkin
sitten varmaan jo koijärveläinen mielestäsi.
>> >Onhan lapissakin poromiehillä oikeus tappaa susi tai karhu jos se alkaa
>> >verottaa porotokkaa.
>> - Edelleenkin vertaus on perseestä, et omista kaloja meressä! (Paitsi jos
>> kasvatat niitä kassissa ja jos näin, niin sinut sietäisi heittää linnaan
>> ympäristörikollisenä, niin pahoi rehevöittäjiä nuo kalankassikasvattamot
>> ovat.)
>>
>Miksi, kysehän on elinkeinosta?
- Ja sehän pyhittää kaiken? Lievällä(?!?) asennemuutoksella voisi olla
tuottavampiakin tapoja hankkia se elinkeino sieltä saaristosta. Noh,
ennenpitkää saatte olla tällämenolla rauhassa siellä saaristossa, kun
elinkeinon pyhittämänä kalastatte kaiken mahdollisen ja kalakasseillanne,
sekä viljelykuormituksillanne saatte sen merialueen muuttumaan entistä
sakeammaksi levävelliksi, josta kuolee aikaa myöten viimeiset särjetkin.
Siinä vaiheessa olette sitten hakemassa korvauksia menetetystä elinkeinosta,
mutta saattehan olla rauhassa, kun kukaan ei enään halua olla missään
tekemisissä levävellinne kanssa. Toivoen rannikollemme ja saaristollemme
parempaa tulevaisuutta, peläten pahinta. Olen jokaisena kesänä vuodesta -69
liikkunut saaristomerellä ja jos kehitys jatkuu samana ja samalla vauhdilla,
tulen vielä surukseni näkemään sen kuolevan.
-- sarla --
>-Kommunisti jo neljännessä sukupolvessa.
- Vai sellainenkin jo olen, miten vain, kaltaistesi ääliöiden
asennedinosaurusten takia, todella HÄPEÄN ranta-hurreja sukujuuriani.
Kari Jokinen
sarla wrote:
> >Miksi sinun on mentävä jostain saaretenvälistä jossa ei ole reittiä?
>
> - Mistähän helevetin syystä minun pitäisi kulkea jotain reittiä myöten?
>
>
Mitäs varten luulet reitit haratuiksi? Ei niitä kaikkia ammattiliikenne
tarvitse! Vai ajatko sinä autollakin periaattesta ojanpohjaa pitkin?
>
> >-Kommunisti jo neljännessä sukupolvessa.
>
> - Vai sellainenkin jo olen, miten vain, kaltaistesi ääliöiden
> asennedinosaurusten takia, todella HÄPEÄN ranta-hurreja sukujuuriani.
No tulihan se sieltä!
Lauri Tarkkonen
>> - En ole kääpä, mutta jos minun edestä löytyy joko
>> merkitsemättömiä/väärin merkittyjä verkkoja jotka
>> estävät kulun esim. jostain saarten välistä(ei
>Miksi sinun on mentävä jostain saaretenvälistä jossa ei ole reittiä?
Anteeksi kuinka? Mitä tarkoitat reitillä? Jotain merenkulkuhallituksen
karttaan piirtämää viivaa? Onko käsityksesi mukaan lupa kulkea vain
merikortteihin merkittyjä väyliä pitkin? Jos näin on olet erehtynyt.
>Eihän se ole mitään veneilyä vaan saaristolaisten rauhan rikkomista.
>Mitä jos tulisin autollani takapihallesi ja niin taidat olla
>kerrostalosta, kaupunkilainen!
Höpö, höpö. Vesillä saa kulkea vapaasti, sopi se sitten Sinulle
tai ei. Rauhan rikkomista on esimerkiksi jatkuva pörrääminen jonkun
koti- tai mökkisaaren edustalla, tarpeeton aallokon muodostaminen,
joka kuluttaa laitureita ja veneiden kiinnityksiä. Sitä voi pitää
hyvien tapojen vastaisena, mutta esimerkiksi asukkaat, jotka ovat
joutuneet jonkun vesiskootteriporukan tahallisen tai tahattoman
häirinnän kohteeksi, eivät ole kyenneet yleensä lakiin vedoten
estämään tätä häirintää, mitä voi pitää jo valitettavana.
Jos vertaat saaren ohi menevän purje- tai moottoriveneen liikkumista,
takapihalle tuloon, niin täytyy sanoa Sinulla olevan laajat tilukset.
Saaristossa on melkoisesti vettä, joka on myös yhteiskunnan, siis
valtion omistuksessa, siinä pitävät sekä harraste- että ammattikalas-
tajat verkkojaan. Elleivät ne ole oikein merkitty, niin vahingon
sattuessa korvaaja on verkon omistaja. Jos verkot on oikein merkitty,
korvaaja on veneilijä.
Vaikka olenkin sitä mieltä, että väärin merkittyihin tai merkitse-
mättömiin verkkoihin tahallaan ajava on hölmö, niin oikeus on hänen
puolellaan. Kalastajien (ei sen kummemmin harraste- kuin ammatti-)
ei pitäisi jättää pyydyksiään merkitsemättä, olivatpa ne siten
minkälaisessa paikassa hyvänsä. Valitettavan paljon näkee verkkoja,
joiden merkinnässä on toivomisen varaa. Viisas veneilijä pyrkii
tietenkin väistämään niitäkin.
Jos käsityksesi on, että vain virallisia väyliä ja reitejä pitkin
liikkuminen on veneilyä, niin voin kertoa, että monien mielestä
eräs veneilyn viehätyksistä on siinä, että on vapaus valita tiensä
mielensä ja mielenkiintonsa mukaan. Minun on vaikea nähdä Sinun
omaavan oikeuden tai kompetenssin sen asian arvioimiseen milloin
vesillä liikkumiseni on veneilyä ja milloin ei. Itseasiassa viran-
omaiset olisivat varsin onnellisia, jos huviveneilijät eivät kan-
soittaisi virallisia väyliä, varsinkaan kapeampia sellaisia, vaan
jättäisivät ne hyötyliikenteelle ja etsisivät omat reittinäs saaris-
tossa. Tämä edellyttää tietenkin hieman tarkempaa navigointia,
reittisuunnittelua ja huolellisuutta. Kaikki elementtejä hyvästä
veneilystä ja merimiestavasta.
Katsopa kokeeksi muutama merikorttilehti ja arvioi kuinka monta
kulkukelpoista väylää voidaan muodostaa kulkematta virallisia
reittejä pitkin ja vertaa lukua virallisten reittien määrään.
Olisiko sata vai tuhatkertainen?
Onko Sinulla muuten sellainen käsitys, että metsissäkin saa
liikkua vain kartoissa olevia teitä ja polkuja pitkin? Suomessa
jokamiehen oikeus sallii vapaan liikkumisen luonnossa, olipa se
metsää tai merta. Myös rantaan kiinnittyminen, paitsi pihapiiriin
on sallittua. Rakennetut pursiseurasatamat on oikeuden päätöksellä
rinnastettu pihapiiriin.
Kalastajat ovat julkaisseet hakuteoksen "Varma tärppi" oli muis-
taakseni nimi, ei satu nyt käteen kun on veneessä, jossa on kalas-
tajien puhelinnumeroita ja osoitteita, joihin voi poiketa kysymään
kalaa. (Purjehtijat ovat tunnetusti huonoja/laiskoja kalastajia,
toisin kuin kenties moottoriveneilijät.) Kun olen poikennut kysy-
mään kalaa, ei kukaan ole vielä mieltään osoittanut, vaan kalan
lisäksi on yleensä saanut paljon tietoa alueen oloista ja histo-
riasta.
- Lauri Tarkkonen
sarla
>Mitäs varten luulet reitit haratuiksi? Ei niitä kaikkia ammattiliikenne
>tarvitse! Vai ajatko sinä autollakin periaattesta ojanpohjaa pitkin?
- En ainaskaan luule niitä MINUA varten haratuiksi... reiteillä on liikaa
veneilijöitä... ja autolla ajan yleensä tiestöä myöten, mutta metsässä en
välttämättä enään kuljekkaan polkua pitkin.
>No tulihan se sieltä!
- Mikä? Se, etten ole erityisen ylpeä rantahurrijuuristaniko? Olipa
yllättävää. Sinun toisinajattelevaa maailmaasi kuvaa mielestäni varsin hyvin
tämäkin kommentti, leikkauksineen, todellakin poimit "pointit" edellisestä
kommentistani, olemme selvästi toisinajattelevia, kyllä.
-- sarla --
Pasi Anttila
Asiasta olen samaa mieltä, asian vierestä kysymys. Kun kerran
olet todella paljon liikkunut merellä niin osaisitko mutu-tuntumalla
tai kokemuksen syvällä rinta-äänellä evästää kuinka tarkkoja
merikortit ovat väylien ulkopuolella. Itse liikun pääasiassa väyliä
pitkin koska pelkään karttoihin merkkaamatta olevia matalikoita.
Onko niitä ja kuinka paljon? Luoviessa väylää pitkin kyllä poikkean
väylältä pitempien halssien toivossa mutta muuten en ole pahemmin
uskaltanut omia reittejäni pitkin purjehtia. Itse olen uskaltanut oikomaan
tai kulkemaan väylien ulkopuolella kun merikartan mukaan vettä on
joka puolella yli kymmenen metriä mutta onko tällainen suhtautuminen
turhaa varovaisuutta?
Asia jota (turhaan?) pelkään ei suinkaan ole navigoinnin vaikeus vaan
kartan paikkansapitävyys.
Pasi Anttila
sarla
>Heips.
>
>Asiasta olen samaa mieltä, asian vierestä kysymys. Kun kerran
>olet todella paljon liikkunut merellä niin osaisitko mutu-tuntumalla
>tai kokemuksen syvällä rinta-äänellä evästää kuinka tarkkoja
>merikortit ovat väylien ulkopuolella. Itse liikun pääasiassa väyliä
>pitkin koska pelkään karttoihin merkkaamatta olevia matalikoita.
>Onko niitä ja kuinka paljon? Luoviessa väylää pitkin kyllä poikkean
>väylältä pitempien halssien toivossa mutta muuten en ole pahemmin
>uskaltanut omia reittejäni pitkin purjehtia. Itse olen uskaltanut oikomaan
>tai kulkemaan väylien ulkopuolella kun merikartan mukaan vettä on
>joka puolella yli kymmenen metriä mutta onko tällainen suhtautuminen
>turhaa varovaisuutta?
>
>Asia jota (turhaan?) pelkään ei suinkaan ole navigoinnin vaikeus vaan
>kartan paikkansapitävyys.
- Et tosin osoittanut kysymystä minulle, vaan Laurille, mutta otampa minäkin
oikeuden vastata, eli kyllä merikortit pitää niin hyvin paikkansa, että
pärjää kyllä. Tosin merikorteissa on viel(ainakin minun korteissa, aivan
uusimmista en tiedä) numeroimattomia valkoisia alueita, ne on
mittaamattomia, eli syvyys voi olla mitä vaan tai olla olematta. Kulkeminen
väylien ulkopuolella vain jos vettä on yli kymmenen metriä on mielestäni
turhaa varovaisuutta, jollei veneesi syväys ole kahdeksaa metriä. Jos kortin
mukaan pääset jostain, niin korkeintaan pyydyshelvetti voi olla esteenä,
vettä riittää silloin kyllä.
-- sarla --
Arto Pietikäinen
Katselin vuosi tai vähän yli sitten Tiedonantoja veneijöille -julkaisua. Siinä
annettiin korjauksia Haminan seudulle.
Oli useampia paikkoja, joissa käskettiin poistaa kartalta yli kymmenen metrin
merkintä ja laittaa siihen 1,5 tai 2 tai vedenalainen kivi tai jotain muuta.
Paras taisi olla, kun 16 metrin paikalle tuli vedenalainen kivi. Huh, huh.
Käly osti Saimaalta mökin väylän vierestä. 100 metrin päässä on kuulemma
kortilla yli 10 metriä ja oikeasti vettä on napaan asti. En ole käynyt
tarkistamassa mutta on se muuten tarkka ja luotettava kaveri.
Tuomas Raivio
> Käly osti Saimaalta mökin väylän vierestä. 100 metrin päässä on kuulemma
> kortilla yli 10 metriä ja oikeasti vettä on napaan asti. En ole käynyt
> tarkistamassa mutta on se muuten tarkka ja luotettava kaveri.
Kaveri??? Eikös käly ole veljen vaimo?
TR
Jarmo Niemi
>
>Oli useampia paikkoja, joissa käskettiin poistaa kartalta yli kymmenen metrin
>merkintä ja laittaa siihen 1,5 tai 2 tai vedenalainen kivi tai jotain muuta.
>Paras taisi olla, kun 16 metrin paikalle tuli vedenalainen kivi. Huh, huh.
>
olevaa pinnassa olevaa (oikeasti sen päällä on puoli metriä vettä)
kiveä. Ei sitä ollut sillä kartalla, jolla minä sille ajoin...
--
Jarmo Niemi, jar...@utu.fi, http://www.utu.fi/~jarnie/
"Se non č vero, č ben trovato" (If not true, at least well invented)
-Giordano Bruno
sarla
metrin
>merkintä ja laittaa siihen 1,5 tai 2 tai vedenalainen kivi tai jotain
muuta.
>Paras taisi olla, kun 16 metrin paikalle tuli vedenalainen kivi. Huh, huh.
- Etteipä vain korjattu mainetsemiani "valkeita" alueita? Ainakin minun
kokemuksien mukaan ovat kortit nimenomaan "keltaisen veden" osalta
sillätavalla luetettavia, että jos siellä on tiheessä merkintöjä, niin on
siellä senverran vettäkin. Toisekseen harvassa ovat ne veneet, jotka useita
metrejä vettä alleensa vaatisivat. Mutta en mä usuta, menemään pois
väyliltä, jos arveluttaa.
-- sarla --
Arto Pietikäinen
Tuomas Raivio wrote:
> > Käly osti Saimaalta mökin väylän vierestä. 100 metrin päässä on kuulemma
> > kortilla yli 10 metriä ja oikeasti vettä on napaan asti. En ole käynyt
> > tarkistamassa mutta on se muuten tarkka ja luotettava kaveri.
>
> Kaveri??? Eikös käly ole veljen vaimo?
>
On. Tai myös puolison sisar. Ja tässä tapauksessa myös kaveri = lähes ystävä.
AOP
Hannu Turtia
> Käly osti Saimaalta mökin väylän vierestä. 100 metrin päässä on > kuulemma
> kortilla yli 10 metriä ja oikeasti vettä on napaan asti. En ole > käynyt
> tarkistamassa mutta on se muuten tarkka ja luotettava kaveri.
No, oletteko ilmoittaneet merenkulkulaitokseen (tai mikä se viranomainen
olikaanny olikaan nimeltään) että tietäisivät korjata?
-hannu
Lauri Tarkkonen
>Heips.
>Asiasta olen samaa mieltä, asian vierestä kysymys. Kun kerran
>olet todella paljon liikkunut merellä niin osaisitko mutu-tuntumalla
>tai kokemuksen syvällä rinta-äänellä evästää kuinka tarkkoja
>merikortit ovat väylien ulkopuolella.
En usko merikorttien tarkkuuden olevan ongelma, vaikka niiden tark-
kuus ei harattujen väylien ulkopuolella olekaan samaa luokkaa kuin
väylillä, niin riski ajaa merkitsemättömään matalaan on paljon pie-
nempi kuin ajaa merkittyyn kiveen, koska veneilijä kuvittelee ole-
vansa jossain muualla kuin missä todellisuudessa on. Siis navigoin-
nin epätarkkuus, joka johtuu usein huolimattomuudesta on suurempi
riski kuin joutua onnettomuuteen kartantekijän virheiden vuoksi.
Jos arvoisin sen suuruutta, olisi suuruusluokka luultavasti lähem-
pänä satakertaista kuin kymmenkertaista.
Olen ajanut karille muutaman kerran, ja täytyy tunnustaa, kaikki
kivet ovat olleet merkittyjä, useimman olomassaolon olen jopa tien-
nyt. Kyse on ollut huolimattomuudesta aiheutuneesta navigointivir-
heestä. Jossain tapauksissa esimerkiksi vasta-aurinko on haitannut
havainnointia, mutta se ei poista kipparin vastuuta.
>Itse liikun pääasiassa väyliä
>pitkin koska pelkään karttoihin merkkaamatta olevia matalikoita.
>Onko niitä ja kuinka paljon? Luoviessa väylää pitkin kyllä poikkean
>väylältä pitempien halssien toivossa mutta muuten en ole pahemmin
>uskaltanut omia reittejäni pitkin purjehtia. Itse olen uskaltanut oikomaan
>tai kulkemaan väylien ulkopuolella kun merikartan mukaan vettä on
>joka puolella yli kymmenen metriä mutta onko tällainen suhtautuminen
>turhaa varovaisuutta?
Muistaakseni joku edesmenneistä veneilylehdistämme piti merikorttien
päivityspalstaa, johon lukijat saivat lähettää tietoja löytämistään
karttavirheistä, siis lähinnä merkitsemättömistä matalista. Korjauksia
tuli, mutta vuosien kuluessa paremminkin jokunen kymmen, ei satoja.
Olen itse havainnut (kivelle ajamatta, ja sellaisia, jotka nyt suoralta
kädeltä kykenen jollain tavoin muistamaan) viisi sellaista matalaa,
joitka olen merkinnyt merikortteihini. (Toivottavasti kaikki ovat
siirtyneet kortteja uusittaessa uusimpiin.)
Koska karille ajot ovat useimpien kohdalla huolimattomuutta ja tapah-
tuvat nimenomaan "kotivesillä", niin omien oikoteiden käyttäminen ei
ratkaisevasti lisää riskiä, koska purjehtija silloin yleensä on hieman
valppaampi kuin kulkiessaan "tuttuja ja turvallisia" väyliä pitkin.
Joskus viitan tai muun merkin puuttuminen aiheuttaa enemmän ongelmia
koska viittapurjehduksessa paikanmääritys on usein vain yhden merkin
varassa, mutta omia reittiä kuljettaessa, halutaan asiat varmistaa
käyttämällä useampiakin kiintopisteitä.
Nykyisin myös GPS parantaa navigoinnin tarkkuutta varsin vähällä vai-
valla. Hyvä reittisuunnittelu ja riittävä ja huolellinen reittipistei-
den määrittäminen vähentää riskiä huomattavasti.
>Asia jota (turhaan?) pelkään ei suinkaan ole navigoinnin vaikeus vaan
>kartan paikkansapitävyys.
Yleensä ketju on niin heikko kuin sen heikoin lenkki. En usko kart-
tojen olevan Sinunkaan tapauksessa se heikoin lenkki, tekisi mieli
väittää, että merikortit ovat varmasti niin hyvät kuin navigointi-
taitosi ansaitsee.
Näissäkin hommissa saa käyttää harkintaa, ei ihan mihin tahansa
ryteikköön, jossa kartan mukaan on nippa-nappa vettä pidä mennä,
mutta 10 metrin vaatimus on aika paljon. Merialueet poikkeavat
myös toisistaan hyvin paljon; Turun ja Ahvenanmaan saaristot
ovat paljon selkeämpiä kuin Suomenlahden itäpää tai Pohjanmaan
rannikko. Suhtaudun paljon varauksellisemmin oikoreittehin vaikkapa
Vaasan edustalla kuin vaikkapa "vastarannalla" Höga Kustenilla, jossa
"valkoinen vesi" alkaa melkein suoraan rantaviivasta.
Vaikka olisikin varovainen ja huolellinen, niin mielenkiintoisia ja
kauniita purjehdusreittejä on lukemattomia. Siellä on myös paljon
potentiaalisia rantautumispaikkoja, joissa ei ole ruuhkaa.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>Arto Pietikäinen (arto.pie...@kolumbus.fi) wrote:
>>
>>Oli useampia paikkoja, joissa käskettiin poistaa kartalta yli kymmenen metrin
>>merkintä ja laittaa siihen 1,5 tai 2 tai vedenalainen kivi tai jotain muuta.
>>Paras taisi olla, kun 16 metrin paikalle tuli vedenalainen kivi. Huh, huh.
>>
>Kurkatkaas pienoismerikortin 752 kohdassa 59 deg 55.2 N 21 deg 39.8 E
>olevaa pinnassa olevaa (oikeasti sen päällä on puoli metriä vettä)
>kiveä. Ei sitä ollut sillä kartalla, jolla minä sille ajoin...
Milloinkahan se on tapahtunut? Mikäli olen katsonut koordinaatit oikein,
niin vuoden -92 merkortissa sillä paikalla on reunamerkki.
- Lauri Tarkkonen
Jarmo Niemi
Oli se reunamerkki silloinkin. Mutta reunamerkistä 200 metriä
länteen on kivi, jota ei ollut kartalla, silloisella
kartalla oli vain 0.7 m matalikko reunamerkistä itäkoilliseen.
Vähän ennen kolinaa kaiku näytti 60 m.
--
Jarmo Niemi, jar...@utu.fi, http://www.utu.fi/~jarnie/
"Honi soit qui mal y pense"
-Edward III
Heidi Isotalo
Väylien ulkopuolella ajellessa pitää lukea karttaa koko ajan, ettei putoa
kärryiltä, ja se tuntuu joskus liian työläältä. Siksi laiskuuttani valitsen
useimmiten väylän, jos se ei tee liian suurta mutkaa. Silloin kun tulee
kuljettua omia polkuja, vilkuilen kaikuluotainta tavallista useammin ja jos
syvyys poikkeaa karttaan merkitystä huomattavasti, on syytä hiljentää vauhtia.
Pahalla kelillä pysyisin mieluummin väylällä.
Saaristomerellä ei muistaakseni enää ole "valkoisia alueita", ts. alueita,
joilta syvyysmerkinnät puuttuvat. 90 -luvun alun kartoissa näitä vielä on, ei
uudemmissa. Mittaukset väylien ulkopuolisilta alueilta ovat osittain varsin
vanhaa perua, jolloin syvyydet mitattiin käsiluodilla "sieltä sun täältä".
Mittauspisteiden väliin voi jäädä melkein mitä vain. Saaristomeren
luoteisosien peruskartoitus muistaakseni tehty tsaarinajalla. Väylät toki on
harattu useampaankin kertaan sen jälkeen Kansallispuiston alueella taas
tehtiin mittavat luotaustyöt viime vuosikymmenellä, jolloin täytettiin näitä
merikortin valkoisia alueita. Syvyystiedot tältä alueelta ovat varsin kattavia
ja luotettavia.
H. Isotalo
Pasi Anttila wrote:
> Heips.
>
> Asiasta olen samaa mieltä, asian vierestä kysymys. Kun kerran
> olet todella paljon liikkunut merellä niin osaisitko mutu-tuntumalla
> tai kokemuksen syvällä rinta-äänellä evästää kuinka tarkkoja
> merikortit ovat väylien ulkopuolella. Itse liikun pääasiassa väyliä
> pitkin koska pelkään karttoihin merkkaamatta olevia matalikoita.
> Onko niitä ja kuinka paljon? Luoviessa väylää pitkin kyllä poikkean
> väylältä pitempien halssien toivossa mutta muuten en ole pahemmin
> uskaltanut omia reittejäni pitkin purjehtia. Itse olen uskaltanut oikomaan
> tai kulkemaan väylien ulkopuolella kun merikartan mukaan vettä on
> joka puolella yli kymmenen metriä mutta onko tällainen suhtautuminen
> turhaa varovaisuutta?
>
> Asia jota (turhaan?) pelkään ei suinkaan ole navigoinnin vaikeus vaan
> kartan paikkansapitävyys.
>
Jukka Käräjäoja
Terve taas!
En tiedä, kenelle Sarlan vastine oli, mutta kerronpa omia näkemyksiäni
karttojen luotettavuudesta.
> >merikortit ovat väylien ulkopuolella. Itse liikun pääasiassa väyliä
> >pitkin koska pelkään karttoihin merkkaamatta olevia matalikoita.
Samma häär. Häär = Perämerellä, joka tunnetusti on matalaa ja kivistä.
Ongelmana on, että karttojen perusmittaukset on tehty puolen vuosisataa
sitten, jolloin kivikoista monet vielä uinuivat syvemmällä. Sittemmin
tietoja on rukattu lähinnä väylien ja satamien osalta. Esimerkiksi
Raahen lehdellä, jossa enimmin liikkunut olen, on ainakin pari
pintakarikkoa, jota ei näy kartassa. Pari vuotta sitten pamautin
kivelle eräässä salmessa, jossa vettä olisi pitänyt olla 5 - 9 metriä
ja jossa olin nuorempana satoja kertoja liikkunut moottoriveneellä
ilman ongelmia. Kyllähän se säikytti, mutta onneksi köli ei ollut
moksiskaan. Kun pikkupurtemme syväys on 80 cm, kartan virhe oli
aikamoinen.
Sittemmin olen huoleton vain väylillä ja yli kymmenen metrin vesissä.
5 - 10 metrin vesiin menen tarvittaessa, mutta kahdollisimman kaukana
rannoista. Alle 5 metrin vesiin en yleensä mene kuin rantauduttaessa
ja silloinkin hissun kissun. Ongelmanahan ovat täällä lisäksi
liikkuvat karit. Jäät puskevat, pyörittelevät ja nostelevat pohjasta
jopa parimetrisiä lohkareita, joten koskaan ei voi olla täysin varma.
Samat jäät vievät viitat, jotka asetellaan uudelleen vasta alkukesällä.
Haraamattomia entisiä uittoväyliä voi käyttää täällä Oulun ympäristössä,
mutta sielläkin voi keväisin olla pohjasta nousseita ikivanhoja tukkeja,
uponneita ponttooneja, vaijereita yms. roinaa.
Tärkeämpää kuin syvyyslukema, on mielestäni paikan olemus.
Jos on pitkä ja matala ja kivinen ranta, se on vaarallinen pitkään
vedenkin alla ja epävarmasti syvenevä. Taas jyrkät rannat saa ohittaa
läheltä. Ehkä jääkausi jne. on muokannut useat saaret "toispuolisiksi".
No samahan se on vaikkapa Helsingin edustalla. Harakan luoteisnurkkaa
voi käydä melkein mastolla hipaisemassa, mutta Lauttasaaren etelärannan
saa kiertää kaukaa ja väylää myöten. Eikö?
> >uskaltanut omia reittejäni pitkin purjehtia. Itse olen uskaltanut oikomaan
> >tai kulkemaan väylien ulkopuolella kun merikartan mukaan vettä on
> >joka puolella yli kymmenen metriä mutta onko tällainen suhtautuminen
> >turhaa varovaisuutta?
Ei suinkaan. Itsehän olet veneestäsi ensisijassa vastuussa, ei kukaan muu
tälle palstalle kirjoittava.
Ja paljon riippuu veneen tyypistä. Puhut purjehtimisesta, siis
purjevenekö sulla? Jos siinä on syvä eväköli, kantsii olla varovainen,
ettei se tuu konttorin puolelle törmäyksessä. Matalampi eväköli tai
kääntyvä nostoköli on rauhoittavampi. Paras on varmaan kansanvenetyyppinen
pitkä ja matala ja taakse syvenevä köli, jolla voi luovia periaatteella
karilla venda... Vene nousee kivelle kiltisti ja parhaassa tapauksessa
peruuttaa itse takaisin. Tietystikään kovalla tuulella ei kannata
urheilla, ettei takila hajoa.
> >Asia jota (turhaan?) pelkään ei suinkaan ole navigoinnin vaikeus vaan
> >kartan paikkansapitävyys.
Aivan. Ei se meidän syytä ole. Eikä MKH:lla ole resursseja joka
karia tutkia. En tiedä, mikä periaate heillä on siviilien ilmoituksiin,
mutta olisihan se fiksua kertoa havaitsemansa kivet, niin ne tulisivat
myöhempiin karttoihin. Mutta luotetaanko siviilihavaintoihin? En ole itse
kokeillut asiaa. Tietysti olisi hyvä paikantaa kari tarkasti ennen
ilmoitusta esim. kahdella vaakakulmalla kolmesta pisteestä ja sitten
harppityöskentelyllä. Mutta yleensä sitä karin jälkeen on sen verran
kiihdyksissä, että unohtuu suuntimiset ja helpottuneena jatkaa eteenpäin,
kun on vene pysynyt pinnalla. Tunnustan...
(Sarla:)
> pärjää kyllä. Tosin merikorteissa on viel(ainakin minun korteissa, aivan
> uusimmista en tiedä) numeroimattomia valkoisia alueita, ne on
> mittaamattomia, eli syvyys voi olla mitä vaan tai olla olematta.
Sekin vielä lisäksi.
> Kulkeminen
> väylien ulkopuolella vain jos vettä on yli kymmenen metriä on mielestäni
> turhaa varovaisuutta, jollei veneesi syväys ole kahdeksaa metriä. Jos kortin
Kyllä mää jätän mielelläni yli kahden metrin marginaalin jo liikkuvien
lohkareittenkin takia, puhumattakaan karttojen ja oman paikannuksen
epätarkkuudesta.
> mukaan pääset jostain, niin korkeintaan pyydyshelvetti voi olla esteenä,
> vettä riittää silloin kyllä.
Verkot ja etenkin rysät ovat yleensä hyvä matalan osoitin. Kalastajilla
on kokemusta sata kertaa enemmän matalikoista kuin kartoittajilla.
Eli pyydyshelvetti on hyvä puskuri matalaa vastaan...
Jukka
Pasi Anttila
oikomaan
> > >tai kulkemaan väylien ulkopuolella kun merikartan mukaan vettä on
> > >joka puolella yli kymmenen metriä mutta onko tällainen suhtautuminen
> > >turhaa varovaisuutta?
> Ei suinkaan. Itsehän olet veneestäsi ensisijassa vastuussa, ei kukaan muu
> tälle palstalle kirjoittava.
> Ja paljon riippuu veneen tyypistä. Puhut purjehtimisesta, siis
> purjevenekö sulla? Jos siinä on syvä eväköli, kantsii olla varovainen,
> ettei se tuu konttorin puolelle törmäyksessä. Matalampi eväköli tai
> kääntyvä nostoköli on rauhoittavampi. Paras on varmaan
kansanvenetyyppinen
> pitkä ja matala ja taakse syvenevä köli, jolla voi luovia periaatteella
> karilla venda... Vene nousee kivelle kiltisti ja parhaassa tapauksessa
> peruuttaa itse takaisin. Tietystikään kovalla tuulella ei kannata
> urheilla, ettei takila hajoa.
Purjevene mulla ja melko syvä eväköli. Aikaisemmin oli vanha saaristolais-
risteilijä ja sen kanssa ei niin pelännyt mutta tämän eväkölisen kanssa
jättää mielellään ison turvamarginaalin juuri sen takia kun pelkää kölin
tulevan konttorin puolelle.
Pasi Anttila
Markus Peuhkuri
> Olen ajanut karille muutaman kerran, ja täytyy tunnustaa, kaikki
> kivet ovat olleet merkittyjä, useimman olomassaolon olen jopa tien-
Yleisintä kai onkin, että karille ajetaan lähinnä tutuilla
vesillä, koska siellä on huolettomanpi kun luulee tuntevansa paikat.
Itse olen ollut kaksi kertaa karilla (apua tarvittu) ja muutama
pohjakosketus:
* ensimmäinen kerta, kun purjehtijakurssin (siis se peruskurssi)
päätöspäivänä oli kilpapurjehdus. Koko ikänsä alueella liikkunut
opettaja ehti juuri sanoa, että taidetaan mennä liian läheltä
viittaa kun rysähti. Irti päästiin toisen veneen avulla
kallistamalla.
* toinen kerta oli viime kesänä: lähdettiin telakalta moottorilla ja
päätettiin oikasta kahden saaren välistä. Reitti oli katsottu
valmiiksi, mutta yksi kivi / matalikko 100 m päässä rannasta jäi
huomaamatta. Matalikko oli sen verran loiva, että vene meni
moottorilla ajettaessa aika pitkälle kölinsä varassa, kunnes pysähty
metrin päähän 10 cm pinnan alla olevasta kivestä. Kun tunnin
varppausyritykset ja veneen kallistelut eivät auttaneet, piti
soittaa apua. P/v Kärkkä (terveisiä vaan) sitten nykäisi veneen
syvemmille vesille, vaikka meteli olikin aika raju. Köliin ei
kuitenkaan tullut havaittavia jälkiä. Veneessä on puolipitkä
(semifin) köli.
Kotipoijusta oli noin 3 mpk.
> valla. Hyvä reittisuunnittelu ja riittävä ja huolellinen reittipistei-
> den määrittäminen vähentää riskiä huomattavasti.
Vaikka liikkuisikin GPS:n avulla, kannattaa reitti suunnitella
siten, että pystyy tarkistamaan näköhavainnoilla ainankin ahtaammat
paikat.
Mitä kokemuksia on kaiun syvyyshälytyksen käytöstä? Jos
marginaali (5-10 m) on riittävän suuri veneen syväykseen, ehtiikö
reagoida?
--
Markus Peuhkuri ! Markus....@iki.fi ! http://www.iki.fi/puhuri/
--------------------------------------------------------------------------
Parempi on kourallinen levossa kuin kahmalon täysi vaivaa nähden ja
tuulta tavoitellen. - Saarnaajan kirja 4:6
Raimo Harju
>
> Mitä kokemuksia on kaiun syvyyshälytyksen käytöstä? Jos
> marginaali (5-10 m) on riittävän suuri veneen syväykseen, ehtiikö
> reagoida?
Ei aina ehdi. Tapaan virittää kaikuun 10 m hälytyksen ja antaa sen
piipittää keltaisilla alueilla. Muutama kesä sitten luovin Rymättylän
länsipuolella itätuulella kohti Röölän väylää ja heitin vendan kahden
saaren välissä jatkaen matkaa liian läheltä sivulle jäävää saarta.
Aurinkolasien takaa karttaa lukien en huomannut merkittyä matalaa ja
kaiku hälytti yllättäen. Samalla näin jo pohjakiviä paljaalla silmäl-
lä ja käänsin rajusti merelle päin, mutta liian myöhään. Yksi kunnon
pomppu teki pohjavaurioita. Aikaa hälytyksestä toimintaan kului ehkä
2 s.
Katselen joskus autolla ajellessa keskellä peltoja olevia jyrkästi nou-
sevia kalliontöppäriä ja mietin, että meren pohjassa voi olla samanlai-
sia äkkinäisiä muutoksia. Vesi voi madaltua 10 m kahden metrin matkalla.
Ei siinä jää 5 solmun nopeudellakaan paljon aikaa reagointiin.
Pidän silti kaikuhälytystä hyvänä. Ei siitä ole mitään haittaa ja on
se on hvyä muistuttaja navigoinnin tarkentamiseen, kun tullaan valkoi-
selta keltaiselle.
Rami
Matti Raustia
: Mitä kokemuksia on kaiun syvyyshälytyksen käytöstä? Jos
: marginaali (5-10 m) on riittävän suuri veneen syväykseen, ehtiikö
: reagoida?
Vähäisellä purjehduskokemuksellani olen huomannut, että parempi olla
käyttämättä hälytystä :) Kylmät väreet kulkevat aina selkää pitkin, kun
kaiku piippaa, se perskule kun tahtoo joskus näyttää aivan vääriä
tuloksia, esim. 28 28 1.2 28 30. Varsinkin kovassa aallokossa myötäisellä
tulee virheellisiä estimaatteja vähän väliä. Mistähän moinen johtuu?
matti, joka myös pysyttelee mieluummin valkoisilla vesillä..
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Ryyndsen Pena
> tark...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) writes:
>
> > Olen ajanut karille muutaman kerran, ja täytyy tunnustaa, kaikki
> > kivet ovat olleet merkittyjä, useimman olomassaolon olen jopa tien-
>
> Yleisintä kai onkin, että karille ajetaan lähinnä tutuilla
> vesillä, koska siellä on huolettomanpi kun luulee tuntevansa paikat.
Juuri näin. Itse olin purkkarilla matkalla kaverin mökille ja muistin,
että seuraavan saaren jälkeen käännytään oikealle. Siinä saarta
kiertäessäni (kaukaa) rysähti kivelle oikein kunnolla; onneksi vauriot
olivat yllättävän vähäiset. Jos olisin viitsinyt vilkaista karttaa enkä
luottanut muistiini, niin olisin kyllä väistänyt karttaan merkityn
vedenalaisen kiven. Muut veneessä olivat ensikertalaisia ja
menetin heidän uskonsa kipparointikykyihini ikiajoiksi.
Petteri Hannula
Onko tosiaan totta, että kattavien syvyysmittausten tekeminen vesistöistämme on
niin jäykkää, hankalaa ja ontuvaa, kuin aiemmissa viesteissä on kuvailtu?
Äkkiseltään voisi kuvitella, että syvyyksien luotaaminen nykytekniikalla, esim.
lentokoneesta ei olisi liian ylivoimaista. Onko esteenä mahdollisesti joku synkkä
fysikaalinen ilmiö, joka tekee sen mahdottomaksi?
Onhan meillä (ihmiskunta) luotaimet Marssissa ja äijjää on käyny kuussa, mutta
tuntuu olevan nuo lähivedet täysin mustaa aukkoa... Eikö mittaaminen esim. ilmasta
käsin ole mahdollista, vai onko se liika kallista esim. Helsingin kokoiselle
kaupungille? (jolla kuitenkin riittää rahat emämunailuihin
kaupunkisuunnittelussa...)
t.petteri
ps. ... malminetsintäkone ainakin pörrää tauotta hki-espoo -väliä....
Heidi Isotalo wrote:
> Saaristomerellä ei muistaakseni enää ole "valkoisia alueita", ts. alueita,
> joilta syvyysmerkinnät puuttuvat. 90 -luvun alun kartoissa näitä vielä on, ei
> uudemmissa. Mittaukset väylien ulkopuolisilta alueilta ovat osittain varsin
> vanhaa perua, jolloin syvyydet mitattiin käsiluodilla "sieltä sun täältä".
> Mittauspisteiden väliin voi jäädä melkein mitä vain. Saaristomeren
> luoteisosien peruskartoitus muistaakseni tehty tsaarinajalla. Väylät toki on
> harattu useampaankin kertaan sen jälkeen Kansallispuiston alueella taas
> tehtiin mittavat luotaustyöt viime vuosikymmenellä, jolloin täytettiin näitä
> merikortin valkoisia alueita. Syvyystiedot tältä alueelta ovat varsin kattavia
> ja luotettavia.
Terve,
Onko tosiaan totta, että kattavien syvyysmittausten tekeminen vesistöistämme on
niin jäykkää, hankalaa ja ontuvaa, kuin aiemmissa viesteissä on kuvailtu?
Äkkiseltään voisi kuvitella, että syvyyksien luotaaminen nykytekniikalla, esim.
lentokoneesta ei olisi liian ylivoimaista. Onko esteenä mahdollisesti synkkä
fysikaalinen ilmiö, joka tekee mahdottomaksi?
Onhan meillä (ihmiskunta) luotaimet Marssissa ja äijjää on käyny kuussa, mutta
tuntuu olevan nuo lähivedet täysin mustaa aukkoa... Eikö mittaaminen esim. ilmasta
käsin ole mahdollista, vai onko se liika kallista esim. Helsingin kokoiselle
kaupungille? (jolla kuitenkin riittää rahat emämunailuihin
kaupunkisuunnittelussa...)
t.petteri
ps. ... malminetsintäkone ainakin pörrää tauotta hki-espoo -väliä....
Hannu Kulokari
>Lauri Tarkkonen (tark...@cc.helsinki.fi) wrote:
>>In <7j13ki$q5k$1...@news.utu.fi> jar...@utu.fi (Jarmo Niemi) writes:
>>>>
>>>Kurkatkaas pienoismerikortin 752 kohdassa 59 deg 55.2 N 21 deg 39.8 E
>>>olevaa pinnassa olevaa (oikeasti sen päällä on puoli metriä vettä)
>>>kiveä. Ei sitä ollut sillä kartalla, jolla minä sille ajoin...
>>
>>Milloinkahan se on tapahtunut? Mikäli olen katsonut koordinaatit oikein,
>>niin vuoden -92 merkortissa sillä paikalla on reunamerkki.
>
>Oli se reunamerkki silloinkin. Mutta reunamerkistä 200 metriä
>länteen on kivi, jota ei ollut kartalla, silloisella
>kartalla oli vain 0.7 m matalikko reunamerkistä itäkoilliseen.
>Vähän ennen kolinaa kaiku näytti 60 m.
>
Jo vuoden 1994 kortissa on sekin kivi. En ole ihan varma mitä nyt yritetään
todistaa. Fakta on, että kaikkia kiviä ei ole korttiin merkitty, ja toinen
fakta se, että uudemmat kartat ovat tarkempia kuin vanhat. Tässä
nimenomaisessa tapauksessa kivi on reunamerkin väärällä puolella, ja
reunamerkki puolestaan kartan mukaan 25 metrin etäisyydellä väylästä. Joten
jos sille kivelle osuu, niin se on kyllä oma moka, kuten karilleajot
yleensäkin.
Hannu K
Lauri Tarkkonen
>Terve,
>Onko tosiaan totta, että kattavien syvyysmittausten tekeminen
>vesistöistämme on niin jäykkää, hankalaa ja ontuvaa, kuin aiemmissa
>viesteissä on kuvailtu?
En tiedä mitä tarkoitat jäykällä ja hankalalla. Merenkulkuhallituk-
sella on ainakin lehtitietojen mukaan yksi uudenaikainen mittaus-
yksikkö, jossa on päävene ja muistaakseni neljä mittaajaa. Kun mit-
taavat veneet ajavat rintamassa niin ne välittävät sitten neljä
mittausraitaa emoveneeseen, joka tallettaa ne syvyyksien ja koor-
dinaattien kanssa. Kaikkialla missä tämä joukko käy ajelemassa
saadaan uudet varsin tarkat mittaukset ja ne siirretään tietokantaan,
josta ne ovat uusien karttapohjien tekijöiden käytössä. Tällä tavoin
on viime vuosina paikattu esim. Saaristomeren valkeat alueet.
>Äkkiseltään voisi kuvitella, että syvyyksien luotaaminen
>nykytekniikalla, esim. lentokoneesta ei olisi liian ylivoimaista.
Osa merikorttien saarten muodoista on ainakin aikaisemmissa kartoissa
ollut lentokuvien perusteella tehtyä, mutta jos ajattelet, merkiorttien
raportoimaa syvyyden mittauksen resoluutiota, 0.1 m, niin epäilen edes
nykytekniikan tarjoavan siihen edellytyksiä lentokoneesta käsin. Sikäli
kuin kuulemani pitää paikkansa myös osa karikoista on paikallistettu
ilmakuvien perusteella. Tällöin on kyse yleensä sellaisista kareista,
jotka aiheuttavat pärskeitä.
Jos tällainen tekniikka on olemassa on se varmasti sotilaskäytössä
ja maksaa enemmän kuin mihin merenkulkuhallituksella on varoja.
Lentokoneet lentävät kymmenien yleensä jopa satojen metrien korkeu-
dessa, niin 10 sentin tarkkuus edellyttää vaikkapa yli sadan metrin
korkeudesta mitattuna alle promillen virhettä kokonaisetäisyydestä.
Runsas kymmenkunta vuotta sitten eräs ruotsalainen esitti menetelmää
värikuvien erityisen kehityksen avulla arvioida veden värin muutosten
perusteella veden syvyyttä. Ruotsalaisissa merikorteissa on isoja
alueita mitattu ja kuvattu merikorteissa siten, että vain alle kolmen
metrin matalat on merkitty. Tavoitteena oli saada karkea tieto siitä
missä kaikkialla matalat ovat kolmea metriä syvempiä. Kokeet olivat
lupaavia, ainakin tulokset julkaisseen lehden mukaan, mutta eivät riit-
tävän tarkkoja viranomaisille. Veden väri ja valon läpäisykyky vaihte-
levat melkoisesti sekä sään että vuodenajan ja esimerkiksi levätilanteen
mukaan, jopa lentokoneen lentäessä muutamia satoja metrejä, voi tilanne
olla toinen. Tämä edellyttäisi mittausten jatkuvaa kalibrointia ja se
nostaisi kustannuksia melkoisesti.
>Onko esteenä mahdollisesti synkkä fysikaalinen ilmiö, joka tekee
>mahdottomaksi?
Kaikuluotihan menettää signaalin, jos sen nostaa vedestä tai välissä
on ilmaa.
>Onhan meillä (ihmiskunta) luotaimet Marssissa ja äijjää on käyny
>kuussa, mutta tuntuu olevan nuo lähivedet täysin mustaa aukkoa...
Nämä toiminnot ovat eri momentilla. Toisella momentilla on rahaa
ja toisella ei.
>Eikö mittaaminen esim. ilmasta käsin ole mahdollista, vai onko se
>liika kallista esim. Helsingin kokoiselle kaupungille? (jolla
>kuitenkin riittää rahat emämunailuihin kaupunkisuunnittelussa...)
Jos mittaaminen sateliitistä käsin olisi mahdollista, niin varmasti
meillä olisi kilpailevia nykyistä tarkempia merikortteja. Saahan
suomen rannikolta nytkin esimerkiksi useamman merkkisiä elektronisia
kortteja, jotka on tehty muualla. Kattselin sellaisia tammikuussa
Lontoon venenäyttelyssä ja kun tarkastin joitakin alueita, joiden
kivet ja matalat tunsin, niin ne olivat huomattavasti suuripiirtei-
sempiä kuin kotimaiset kortit.
Emämunauksen syynä on usein oikean tiedon puute, oikea tieto maksaa
usein sen verran, että päättäjä säästää ja päättää olla hankkimatta
sitä. Korvaukset ja vaingot maksetaan eri pussista. Sitäpaitsi
Helsingin kaupunki ei ole merenkulkuviranomainen, joka harrastaa
merensyvyyden mittausta. Hallinnossa pyritään jonkunlaiseen työnjakoon,
Helsinki ei luotaa väyliä eikä Merenkulkuhallitus harrasta kaupunki-
suunnittelua. Merenkulkuhallitus rahoitetaan valtionveroilla ja
erilaisilla maksuilla, joita se kerää ja kaupungin toiminta rahoite-
taan kunnallisveroilla ja toisenlaisilla maksuilla, joita se kerää.
>ps. ... malminetsintäkone ainakin pörrää tauotta hki-espoo -väliä....
... mutta ei harrasta merenmittausta, koska se ei liiku niillä asoilla,
eikä sillä ole siihen laitteita eikä rahoitusta.
- Lauri Tarkkonen
Jarmo Niemi
>
>Jo vuoden 1994 kortissa on sekin kivi. En ole ihan varma mitä nyt yritetään
>todistaa. Fakta on, että kaikkia kiviä ei ole korttiin merkitty, ja toinen
>fakta se, että uudemmat kartat ovat tarkempia kuin vanhat. Tässä
>nimenomaisessa tapauksessa kivi on reunamerkin väärällä puolella, ja
>reunamerkki puolestaan kartan mukaan 25 metrin etäisyydellä väylästä. Joten
>jos sille kivelle osuu, niin se on kyllä oma moka, kuten karilleajot
>yleensäkin.
Yritetään todistaa että väylien lähelläkin on vaarallisia kohteita,
joita ei ole merikartalla. Katsonpa kotona kokoelmistani, millä
kartalla tuo kivi ei ole. Kuten sanottu, ainakin sillä kartalla,
jolla sille ajoin. Tietenkin karilleajo on aina oma moka: oltiinhan
siinä sentään oikaisemassa väyläalueen ulkopuolella mukamas
valkoista vettä pitkin...
--
Jarmo Niemi, jar...@utu.fi, http://www.utu.fi/~jarnie/
"Navigare necesse est, vivere non est necesse" (Sailing is necessary,
living is not) -Pompeius
Pekka P. Myrskynen
Markus Peuhkuri <puh...@ws18.tct.hut.fi> wrote:
> soittaa apua. P/v Kärkkä (terveisiä vaan) sitten nykäisi veneen
> syvemmille vesille, vaikka meteli olikin aika raju. Köliin ei
> kuitenkaan tullut havaittavia jälkiä. Veneessä on puolipitkä
Lähettääkö meripelastus laskun avusta vai jääkö korvauksen maksaminen
omantunnon varaan? Mielikuva jostain meripelastusväen haastattelusta
tätä jälkimmäistä. Ja että vapaaehtoisten korvausten taso on mitä on,
esimerkiksi muutaman tunnin aherrus miljoonaveneen pelastamiseksi on
korvattu kiroilulla "säheltäjille" tai parin kympin kahvirahoilla.
Meripelastusväkeä täällä?
--
myrs...@my-dejanews.com
http://homestead.dejanews.com/user.myrskynen/index.html
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Share what you know. Learn what you don't.
Kari Jokinen
> In article <mcu7lpn...@ws18.tct.hut.fi>,
> Markus Peuhkuri <puh...@ws18.tct.hut.fi> wrote:
> > soittaa apua. P/v Kärkkä (terveisiä vaan) sitten nykäisi veneen
> > syvemmille vesille, vaikka meteli olikin aika raju. Köliin ei
> > kuitenkaan tullut havaittavia jälkiä. Veneessä on puolipitkä
>
> Lähettääkö meripelastus laskun avusta vai jääkö korvauksen maksaminen
> omantunnon varaan? Mielikuva jostain meripelastusväen haastattelusta
> tätä jälkimmäistä. Ja että vapaaehtoisten korvausten taso on mitä on,
> esimerkiksi muutaman tunnin aherrus miljoonaveneen pelastamiseksi on
> korvattu kiroilulla "säheltäjille" tai parin kympin kahvirahoilla.
>
> Meripelastusväkeä täällä?
No, tuohon voin kertoa sen verran että välittömästä vaarasta pelastaminen
on maksutonta; se korvaus on todella pelastetun omassatunnossa.
Pitemmät hinaukset (esim. hesalaisen veneen hinaus sipoolaisesta
hätäsatamasta kotisatamaan) ovat jo sitten maksullista tilaustyötä MYÖS
vapaaehtoisten tekeminä. Se aika kun on pois valmiudesta ja kulut
juoksevat kuitenkin!
Eli: hädässä oleva hinataan ilmaiseksi lähimpään turvasatamaan (tai
moottorikorjaamolle, joita itäsuunnalla esim. Emäsalossa on paljon;
rajatapaukset yksi kerrallaan) - ei kotisatamaan, ellei se sattumoisin
ole se lähin turvallinen paikka.
KJ
Magnus Mulqvist
>
>Lähettääkö meripelastus laskun avusta vai jääkö korvauksen maksaminen
>omantunnon varaan?
Kyllä todellisesta hädästä turvalliseen satamaan pelastetaan
ilmaiseksi, niin pitkälle ei tulosjohtaminen ole vielä edennyt.
USAlaisessa sairaalassa voipi käydä huonommin.
*MM
metsien mies
onko tietoa, mihin soitetaan täällä turussa, jos konevika tai bensan
loppuminen yllättää ? siis konkreettisia puhelinnumeroita esimerkisi
johonkin päivystävään pelastusseuran veneeseen tai vastaavaan ? en löydä
puhelinluettelosta, ehkä en etsi oikealla nimellä tai jotain.
tuosta auttamisen hinnasta kun joku kyseli, niin 200 mk/tunti on hinta.
siinä on aika mielenkiintoiset perusteet, milloin sen joutuu maksamaan.
juttelin jonkun seuran tyypin kanssa 2 vuotta sitten messuilla täällä
turussa, ja sanoi, että jos ihminen soittaa mantereelle rantautuneena, niin
joutuu maksamaan, mutta jos lilluu jossain keskellä (oli kuinka tyyni ja
kaunis ilma vain ), tai keskellä vettä olevaa saarta, niin hinaus on
maksuton,( tokkopa nyt minne tahansa, mutta lienee tarkoitti esim.
suunnilleen aurajoen lähistöllä olevaan satamaan, mihin alus itsekin joka
tapauksessa palaa autettuaan )
tähän tietoon nojaten, olen mooottorin alkaessa yskimään, yleensä rullannut
loppuvauhdilla pois mantereelta päin, siltä varalta etten saa itse
korjattua tullutta vikaa , ja joudun soittamaan johonkin pelastusasemaan.
koska olen vire moottorin omistajana tottunut raahaamaan puoli autotallia
aina veneessä mukanani, en ole vielä toistaiseksi joutunut turvautumaan
ulkoiseen apuun.
mutta jos vaikka joutuis, niin olis hauska jos joku tietoinen kertoisi
numeron
metsien mies
arsk
> jos ihminen soittaa mantereelle rantautuneena, niin
> joutuu maksamaan, mutta jos lilluu jossain keskellä (oli kuinka tyyni ja
> kaunis ilma vain ), tai keskellä vettä olevaa saarta, niin hinaus on
> maksuton
>
> loppuvauhdilla pois mantereelta päin, siltä varalta etten saa itse
> korjattua tullutta vikaa , ja joudun soittamaan johonkin pelastusasemaan.
> koska olen vire moottorin omistajana tottunut raahaamaan puoli autotallia
> aina veneessä mukanani, en ole vielä toistaiseksi joutunut turvautumaan
> ulkoiseen apuun.
>
Onneksi meripelastajien veneet, varusteet, ajaminen ja aika ovat
ilmainen ja uusiutuva luonnonvara....(?)
Enpä tiedäkään tältä istumalta kuka tuon homman sitten maksaa, mutta
käsittääkseni meripelastusseurat tarjoavat tilaisuutta
rahalahjoitukselle omantunnon mukaan kunhan ei ole kysymyksessä
"beikun_hinaus_nauvosta_turkuun_bensan_ja_kaljan_loputtua" tai jotain
vastaavaa.
Ei kai nuo yhdistykset mitään rahastuslaitoksia olekaan, kulut varmaan
täytyy kuitenkin saada peittoon jollain.
-a-
Markus Peuhkuri
> omantunnon varaan? Mielikuva jostain meripelastusväen haastattelusta
Itse sitten muistimme vuoden lopussa (kun muistimme) Salon
meripelastusseuraa (jonka vene auttoi) pienellä lahjotuksella, joka
nyt oli, tulkinnasta riippuen, prosenttiosuus veneen arvosta tai
kohtuullinen korvaus työajasta + polttoaineet. Suurin vaikeus asiassa
oli selvittää oikea tilinumero.
Sain vähän vaikutelman, että tämä ei ole kovin yleistä kun
sitten myöhemmin rahastonhoitja soitteli ja kyseli, olenko tehnyt
tilisiirron väärälle tilille (vaikka tiedonantoja-kohdassa selvittelin
asiaa). :-)
Suurin osa ajasta kului matkoihin (Salo-Särkisalo), irroitus
itsessään oli varsin nopea toimenpide ja emmekä tarvinneet hinausta
vaan jatkoimme omin voimin.
--
Markus Peuhkuri ! Markus....@hut.fi ! http://www.iki.fi/puhuri/
------------------------------------------------------------------------
Fashion is a form of ugliness so intolerable that we have to alter it
every six months. -- Oscar Wilde
metsien mies
arsk kirjoitti
>
> Terveitä periaatteita :) eikun :(
> Onneksi meripelastajien veneet, varusteet, ajaminen ja aika ovat
> ilmainen ja uusiutuva luonnonvara....(?)
> Enpä tiedäkään tältä istumalta kuka tuon homman sitten maksaa,
------------
epäilemättä se katetaan lahjoituksilla ja turhien , tai mantereen rannalta
soitettujen hälytysten tuomalla tulolla.
kuitenkin, kun ottaa huomioon, että heidän vinkkelistä katsottuna se on
semmonen "huviajelu/ uuden oppiminen/jalo auttamisen ilo/kaverit kokoontuu
veneretkelle taas"-
juttu, kun sinne merelle lähdetään pelastusaluksella, niin tokkopa se nyt
niin kärsimistä on heillekään. palkatontahan se heille on, se on selvä,
mutta heille se on mieluinen harrastus. en ole täysin varma, mutta minulla
on se käsitys että myös valtio muuten avustaa heitä, onhan kysymyksessä
kuitenkin viranomaisresursseja säästävä voimavarataho, kun ei kallista
virkamiestä tarvitse lähettää jokaiseen bensan loppumiseen.
en ole koskaan avustanut itse pelastusseuroja, enkä turvautunut heihin,
mutta hienoa työtä tekevät pojjaat. on sitä kaiken maailman turhaakin
harrastusta maailma täynnä, balettia, viulunvingutusta ja autourheilua...
metsien mies
joni siltaniemi
arsk wrote:
> Terveitä periaatteita :) eikun :(
> Onneksi meripelastajien veneet, varusteet, ajaminen ja aika ovat
> ilmainen ja uusiutuva luonnonvara....(?)
> käsittääkseni meripelastusseurat tarjoavat tilaisuutta
> rahalahjoitukselle omantunnon mukaan kunhan ei ole kysymyksessä
> "beikun_hinaus_nauvosta_turkuun_bensan_ja_kaljan_loputtua" tai jotain
> vastaavaa.
Mistäs se Bayliner tähän väliin tuli?
Eiköhän se kalja lopu ihan muissa veneissä.
> Ei kai nuo yhdistykset mitään rahastuslaitoksia olekaan, kulut varmaan
> täytyy kuitenkin saada peittoon jollain.
Näin on, toiminta on niin hienoa, että oli pakko liittyä
(kannatus-)jäseneksi
ja muutenkin on tuo viereinen korkkitaulu täynnä noita pieniä
pelastusrenkaita...
/Joni ja Bayliner Capri 1952cc
Janne Linnasaari
auttamassa kauniina kesäpäivänä. Syksyllä kun ilmat ovat kovat ja kylmät,
niin silloin kyllä tunne jonka auttamisesta saa korvaa kyllä "kärsimykset".
Tässä threadissa on tullutkin paljon oikeata tietoa, mutta muutama
lisäys/selvennys:
- jos "keikka" tulee merivartiostolta, niin valtio maksaa korvauksen
yhdistykselle. Myös pelastajille
tulee korvaus, joka meidän yhdistyksessä menee kaikkien suostumulla
toiminnan ylläpitoon.
- muissa tapauksissa korvauksen määrä riippuu ihmisen halusta auttaa meitä
toiminnassamme
Alusten hankintaan ja ylläpitoon saadaan avustusta eri yhteisöiltä/yrityksiltä
(esim. RAY)
Lisää tietoa:
http://www.meripelastus.fi
http://www.helsinginmeripelastusyhdistys.fi
-janne- Helsingin MPY
metsien mies wrote:
> arsk kirjoitti
> >
> > Terveitä periaatteita :) eikun :(
> > Onneksi meripelastajien veneet, varusteet, ajaminen ja aika ovat
> > ilmainen ja uusiutuva luonnonvara....(?)
> > Enpä tiedäkään tältä istumalta kuka tuon homman sitten maksaa,
Markus Peuhkuri
> Mistäs se Bayliner tähän väliin tuli?
Eiköhän se tullut sieltä samasta paikasta, jossa juuri
todettiin purjehtoiden (eri. vihervalkoiseten
latinalaispurjehtijoiden) olevan nokka pystyssä oikeuksistaan kinni
pitäen ympärilleen katsomatta kulkevia, moottoriveneilijöiden olevan
ääliömäisiä murhanhimoisia allokonmuodostajia ja lintujentappajia ja
verkkokalastajien nukkakuntaisia vesiliikenteen terrorisoijia.
Eli suoraan Stereotypian kuningaskunnasta.
Kari Jokinen
> metsien mies wrote:
> > jos ihminen soittaa mantereelle rantautuneena, niin
> > joutuu maksamaan, mutta jos lilluu jossain keskellä (oli kuinka tyyni ja
> > kaunis ilma vain ), tai keskellä vettä olevaa saarta, niin hinaus on
> > maksuton
> >
> > tähän tietoon nojaten, olen mooottorin alkaessa yskimään, yleensä rullannut
> > loppuvauhdilla pois mantereelta päin, siltä varalta etten saa itse
> > korjattua tullutta vikaa , ja joudun soittamaan johonkin pelastusasemaan.
> > koska olen vire moottorin omistajana tottunut raahaamaan puoli autotallia
> > aina veneessä mukanani, en ole vielä toistaiseksi joutunut turvautumaan
> > ulkoiseen apuun.
Niinpä - mantereella saat (ainakin teoriassa) apua helpommin kuin jostain sieltä
meren keskeltä!
>
> >
>
> Terveitä periaatteita :) eikun :(
> Onneksi meripelastajien veneet, varusteet, ajaminen ja aika ovat
> ilmainen ja uusiutuva luonnonvara....(?)
> Enpä tiedäkään tältä istumalta kuka tuon homman sitten maksaa, mutta
> käsittääkseni meripelastusseurat tarjoavat tilaisuutta
> rahalahjoitukselle omantunnon mukaan kunhan ei ole kysymyksessä
> "beikun_hinaus_nauvosta_turkuun_bensan_ja_kaljan_loputtua" tai jotain
> vastaavaa.
>
> Ei kai nuo yhdistykset mitään rahastuslaitoksia olekaan, kulut varmaan
> täytyy kuitenkin saada peittoon jollain.
Tästähän siinä on kysymys: muistan mikä kauhea volina nousi eräänkin espoolaisen
venekerhon rannassa kun EMPY:n p/v Nokkala II:n veneenhoitokunta ilmoittikin
että tilaushinaukset maksavat vastedes mk 200,-/tunti (1982); oli siellä
kerhonrannassa sellaisiakin veneilijöitä, jotka väittivät että "kun
silleNokkalalle on yritetty hankkia aina kaikkea ja kaikkialta mahdollisimman
paljon, on kerätty jos mitä ja tätä, niin ilmaiset hinaukset venekerholaisille
olisivat vähintään kohtuus!"
- eikä näille jukureille tahtonut mennä perille, ettei Joulupukki kanna säkillä
rahaa edes Meripelastusseuralle.
Ja ettei jäisi epäselvyyttä: nämä kyseiset tilaustyön laskutuksesta suuttuneet
arvon herrat olisivat halunneet pelastusaluksen tekevän heille kaikenlaisia
laiturin- ym. hinauksia toiseen päähän Suomenlahtea ILMAISEKSI!
KJ
>
>
> -a-
Pekka Lintunen
Pekka P. Myrskynen kirjoitti viestissä <7jlq6r$jcq$1...@nnrp1.deja.com>...
>
>Lähettääkö meripelastus laskun avusta vai jääkö korvauksen maksaminen
>esimerkiksi muutaman tunnin aherrus miljoonaveneen pelastamiseksi on
>korvattu kiroilulla "säheltäjille" tai parin kympin kahvirahoilla.
>
>Meripelastusväkeä täällä?
>
Olen harrastanut 23 vuotta vapaaehtoista meripelastusta ja avustanut tai
pelastanut satoja henkilöitä erilaisissa vaaratilanteissa. Muutamia
kommentteja ihmisten käyttäytymisestä:
- Saamme avustuspyynnön konevikaisesta, lähdemme kesken työpäivää töistä (5
henkeä), monilla aika suoraan palkasta pois, kestää hetken järjestellä
työasiat siten, että voi olla loppupäivän pois ja saa kokoon miehistön, joka
voi lähteä kesken päivän ei akuutille keikalle.
- Irrotamme köydet n. 40 min keikan tulosta ja olemme perillä avustettavan
luona n. 1,5 h pyynnöstä.
- Ensimmäiset kommentit ovat usein olleet:"Missä helvetissä te oikein
viivyitte, vetäkää meidät tonne Lauttasaaren bensikselle!"(olemme Isosaaren
itäpuolella), -siis bensa loppu.
- Ensimmäinen olotila tämmöisestä asiakkaasta on lähinnä kuvottava, mutta
poiskaan ei kehtaa kääntyä, vaikka mieli tekisi. Yleensä on ilo auttaa
ihmisiä pulassa, mutta tämmöistenkö takia monta ihmistä miehistössäni
menettää ansiotaan olemalla pois töistä?
Muutama vuodessa muistaa kiittää, ja jokunen näistä vuodessa moikkaa
riemuissaan vastaan tullessaan, -ne jotka äyskivät ja "unohtavat" maksaa
kääntävät yleensä katseensa pois kun merellä tapaamme.
Meripelastusseura avustaa ilman korvausta lähimpään turvalliseen
rantaan, josta on kulkuyhteydet eteenpäin. Siitä eteenpäin hinaus on
siirtohinausta, joka on veloitettavaa työtä. Suorittaessaan kaupallista
toimintaa pelastusaluksen on oltava katsastettu kaupalliseen työhön ja
miehistöllä on oltava pätevyydet. Jotta emme kilpaile avustusten avulla
kaupallisia toimintaa vastaan on taksamme oltava sama kuin kaupallisilla
yhtiöillä.
Uutuutena Meripelastusseura aloittaa "Trossi" palvelun, jossa
liittymällä meripelastusyhdistyksen jäseneksi ja maksamalla 250 mk:n
trossimaksun etukäteen, saa edelleen alkuavustuksen ilmaiseksi, mutta
lisäksi monia lisäetuja.
Trossi -jäsenet saavat kohtuullisen pituisen (max 3h) jatkohinauksen
puoleen hintaan, avustetaan tilapapäisen venepaikan hankinnassa, yhteyksissä
korjaamolle, jne. Lisäksi järjestelmästä tulee kansainvälinen: Samat ehdot
pätevät todennäköisesti Ruotsissa, Ahvenanmaalla, Norjassa ja Virossa.
...Toivottavasti apua ei tarvita ja 250mk jää toiminnan pyörittämiseen!
Lisätietoja Trossista saa allekirjoittaneelta tai Suomen
Meripelastusseurasta, puh 09 - 639 252, email toim...@meripelastus.fi
Meripelastusterveisin, Pekka Lintunen
Lauri Tarkkonen
> Olen harrastanut 23 vuotta vapaaehtoista meripelastusta ja avustanut tai
>pelastanut satoja henkilöitä erilaisissa vaaratilanteissa. Muutamia
>kommentteja ihmisten käyttäytymisestä:
Kiitoksia vain niidenkin puolesta, jotka unohtivat.
>- Saamme avustuspyynnön konevikaisesta, lähdemme kesken työpäivää töistä (5
>henkeä), monilla aika suoraan palkasta pois, kestää hetken järjestellä
>työasiat siten, että voi olla loppupäivän pois ja saa kokoon miehistön, joka
>voi lähteä kesken päivän ei akuutille keikalle.
Hyvä kun tuot tämän puolen asiasta esille, jostain syystä monella tuntuu
olevan sellainen käsitys, että meripelastajat ovat palkallista väkeä,
joiden kustannuksiin kaikki osallistuvat verovaroillaan.
>- Irrotamme köydet n. 40 min keikan tulosta ja olemme perillä avustettavan
>luona n. 1,5 h pyynnöstä.
Tämä myös antaa perspektiiviä arvioida aikaa, joka voi kulua ennenkuin
kukaan edes voi olla paikalla.
>- Ensimmäiset kommentit ovat usein olleet:"Missä helvetissä te oikein
>viivyitte, vetäkää meidät tonne Lauttasaaren bensikselle!"(olemme Isosaaren
>itäpuolella), -siis bensa loppu.
Jollain tavalla ihmisillä on nykyään sellainen käsitys, että ympäristön
ja yhteiskunnan ensimmäinen velvollisuus on heidän mukavuudestaan
huolehtiminen. Polttoaineen loppuminen tai moottorin rikkoutuminen on
joidenkin mielestä hätätilanne, siitähän saimme selkeän todistuksen
kun, veneilykoulutukseen osallistuva vakituinen avustajamme, oli
verisesti loukkaantunut, kun kaikki ohiajavat veneilijät eivät
pysähtyneet tarjoamaan apuaan. Ilahduttavaa oli kuitenkin palstan
varsin selkeän enemmistön mielipide, että moottoririkko pläkässä ei
sittenkään ole merihätä.
>- Ensimmäinen olotila tämmöisestä asiakkaasta on lähinnä kuvottava, mutta
>poiskaan ei kehtaa kääntyä, vaikka mieli tekisi. Yleensä on ilo auttaa
>ihmisiä pulassa, mutta tämmöistenkö takia monta ihmistä miehistössäni
>menettää ansiotaan olemalla pois töistä?
Yleensä tosi pulassa olevat ihmiset ovatkin kiitollisia, mutta tässähän
ei ole kysymys tosi pulasta vain lievästä epämukavuudesta, joka esimer-
kiksi polttoaineen loppumisen tapauksessa johtuu varsin pitkälle omasta
huolimattomuudesta.
> Muutama vuodessa muistaa kiittää, ja jokunen näistä vuodessa moikkaa
>riemuissaan vastaan tullessaan, -ne jotka äyskivät ja "unohtavat" maksaa
>kääntävät yleensä katseensa pois kun merellä tapaamme.
Jostain syystä nämä henkilöt kokevat, että teidän velvollisuutennehan
on pelastaa juuri mainittu henkilö, eihän siitä kuulu kiittää, päin-
vastoin teidän tulisi kiittää, kun saitte tekosyyn lähteä merelle.
> Meripelastusseura avustaa ilman korvausta lähimpään turvalliseen
>rantaan, josta on kulkuyhteydet eteenpäin. Siitä eteenpäin hinaus on
>siirtohinausta, joka on veloitettavaa työtä. Suorittaessaan kaupallista
>toimintaa pelastusaluksen on oltava katsastettu kaupalliseen työhön ja
>miehistöllä on oltava pätevyydet. Jotta emme kilpaile avustusten avulla
>kaupallisia toimintaa vastaan on taksamme oltava sama kuin kaupallisilla
>yhtiöillä.
ONko tietoa tyypillisistä merihinaus taksoista?
> Uutuutena Meripelastusseura aloittaa "Trossi" palvelun, jossa
>liittymällä meripelastusyhdistyksen jäseneksi ja maksamalla 250 mk:n
>trossimaksun etukäteen, saa edelleen alkuavustuksen ilmaiseksi, mutta
>lisäksi monia lisäetuja.
Tämä on hyvä homma. Suosittelen.
> Trossi -jäsenet saavat kohtuullisen pituisen (max 3h) jatkohinauksen
>puoleen hintaan, avustetaan tilapapäisen venepaikan hankinnassa, yhteyksissä
>korjaamolle, jne. Lisäksi järjestelmästä tulee kansainvälinen: Samat ehdot
>pätevät todennäköisesti Ruotsissa, Ahvenanmaalla, Norjassa ja Virossa.
Onko osallistujalla joku "jäsenkortti" tai onko joku yhteinen rekisteri?
>...Toivottavasti apua ei tarvita ja 250mk jää toiminnan pyörittämiseen!
Tekisi mieli selvittää muutaman vuoden kuluttua, että onko Trossiin
osallistuvien ja osallistumattomien välillä eroa autettavaksi joutu-
misen todennäköisyydellä. Tekisi mieli veikta, että maksajat joutuvat
harvemmin hätään kuin maksamattomat.
>Lisätietoja Trossista saa allekirjoittaneelta tai Suomen
>Meripelastusseurasta, puh 09 - 639 252, email toim...@meripelastus.fi
Kiitoksia valistuksesta.
- Lauri Tarkkonen
Mikko Rönkä
:>- Saamme avustuspyynnön konevikaisesta, lähdemme kesken työpäivää töistä (5
:>henkeä), monilla aika suoraan palkasta pois, kestää hetken järjestellä
: huolehtiminen. Polttoaineen loppuminen tai moottorin rikkoutuminen on
: joidenkin mielestä hätätilanne, siitähän saimme selkeän todistuksen
: kun, veneilykoulutukseen osallistuva vakituinen avustajamme
Mistä saa muuten kohtuuhintaista hinauspalvelua? Itse olen kerran
jäänyt moottorivikaisella purjeveneellä pläkään ja tuolloin
kutsuin apuun meripelastusseuran. Kutsuessani tein kyllä selväksi,
että kyse ei ole missään nimessä merihädästä.
Hinaus tuli nopeasti, oli ystävällistä ja asiantuntevaa. Maksoimme
tuolloin pienen opiskelijabudjettiin sopivan palkkion, joka tuskin
kuitenkaan kattoi paljon muuta kuin polttoainekulut. Meille ja veneen
muille käyttäjille hinauksesta oli erittäin suuri apu ja
meripelastusseuralaisetkin näyttivät olevan tyytyväisiä mukavaan
harjoittelutehtävään.
Tuolloin olimme huonosti varustautuneita tilanteeseen, vaikka takana
oli jo aika paljon purjehdusmaileja. Nyt toimisin varmasti toisin jo
merelle lähtiessäni. Merenkulkutaidot eivät tule hetkessä, vaan karttuvat
vuosien ja kokemuksen mukana.
Vesillä liikkuu paljon kokemattomia
veneilijöitä, joille varmasti sattuu kaikenlaista. Enemmän
veneilleiden velvollisuutena on auttaa heitä mahdollisuuksien mukaan,
selväähän on, että vain tekemällä oppii. Kiitokset ja pienen palkkion
maksu pitäisi sujua tosin ilman harjoitteluakin.
--
----------------------------------------
Mikko Rönkä http://www.iki.fi/mronka
Kari Jokinen
Lauri Tarkkonen wrote:
> In <7jp6b4$8...@idefix.eunet.fi> "Pekka Lintunen" <pe...@lintune.pp.fi> writes:
>
> > Olen harrastanut 23 vuotta vapaaehtoista meripelastusta ja avustanut tai
> >pelastanut satoja henkilöitä erilaisissa vaaratilanteissa. Muutamia
> >kommentteja ihmisten käyttäytymisestä:
>
> Kiitoksia vain niidenkin puolesta, jotka unohtivat.
>
> >- Saamme avustuspyynnön konevikaisesta, lähdemme kesken työpäivää töistä (5
> >henkeä), monilla aika suoraan palkasta pois, kestää hetken järjestellä
> >työasiat siten, että voi olla loppupäivän pois ja saa kokoon miehistön, joka
> >voi lähteä kesken päivän ei akuutille keikalle.
>
> Hyvä kun tuot tämän puolen asiasta esille, jostain syystä monella tuntuu
> olevan sellainen käsitys, että meripelastajat ovat palkallista väkeä,
> joiden kustannuksiin kaikki osallistuvat verovaroillaan.
>
> >- Irrotamme köydet n. 40 min keikan tulosta ja olemme perillä avustettavan
> >luona n. 1,5 h pyynnöstä.
>
> Tämä myös antaa perspektiiviä arvioida aikaa, joka voi kulua ennenkuin
> kukaan edes voi olla paikalla.
>
> >- Ensimmäiset kommentit ovat usein olleet:"Missä helvetissä te oikein
> >viivyitte, vetäkää meidät tonne Lauttasaaren bensikselle!"(olemme Isosaaren
> >itäpuolella), -siis bensa loppu.
>
> Jollain tavalla ihmisillä on nykyään sellainen käsitys, että ympäristön
> ja yhteiskunnan ensimmäinen velvollisuus on heidän mukavuudestaan
> huolehtiminen. Polttoaineen loppuminen tai moottorin rikkoutuminen on
> joidenkin mielestä hätätilanne, siitähän saimme selkeän todistuksen
> kun, veneilykoulutukseen osallistuva vakituinen avustajamme, oli
> verisesti loukkaantunut, kun kaikki ohiajavat veneilijät eivät
> pysähtyneet tarjoamaan apuaan. Ilahduttavaa oli kuitenkin palstan
> varsin selkeän enemmistön mielipide, että moottoririkko pläkässä ei
> sittenkään ole merihätä.
>
Stop! Ei se nyt ihan kumminkaan niin ollut: olin loukkaantunut lähinnä siitä että
kukaan ei edes tullut kysymään: "Mikä hätänä?" vaan ajeltiin ohi juuri
liukukynnyksellä eli pahimmin keikuttaen ja olutpullo huulilla, näytettiin
keskisormea tai enintään vilkutettiin!
Yksikin poikkeus siinä joukossa olisi saanut olla - mutta ei! Vasta
Meripelastusseura auttoi. Kukaan ei tainnut edes ilmoittaa asiasta - ei edes se
ylistetyn ja kehutun hienojen merenkävijöiden seuran edustaja, joka ohitti meidät
siinä puolen kaapelinmitan päästä mutta ei!
Ei ainakaan p/r OSSI BARCKin miehistö tiennyt mitään ilmoituksesta!
Ja sitäpaitsi: nuo kommentit mitä tulivat olivat äärilaidoilta - oli siellä
jokunen ymmärtäväkin - eli kukahan se tässä taas leikkii "tutkivaa journalistia"
eli tulkitsee vapaasti?
En viitsi tässä toistaa millaista pahaa mieltä ne kyseiset kielteiset kommentit
venekerhollamme herättivät!
Se on ainakin varmaa: ilman mitään yhteydenpitoa emme enää merelle lähde. Ja nuo
loukkaavat kommentit koulutuspuolesta ym. olisit voinut jättää esittämättä; hankit
niillä muutaman erittäin pitkävihaisen "rantaruotsalaisen" vihat päällesi. Onko
sillä sitten käytännön merkitystä - taivas tietää!
KJ
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> wrote:
>Mist=E4 saa muuten kohtuuhintaista hinauspalvelua? Itse olen kerran
>jäänyt moottorivikaisella purjeveneellä pläkään ja tuolloin
>kutsuin apuun meripelastusseuran. Kutsuessani tein kyllä selväksi,
>että kyse ei ole missään nimessä merihädästä.
>Hinaus tuli nopeasti, oli ystävällistä ja asiantuntevaa. Maksoimme
>tuolloin pienen opiskelijabudjettiin sopivan palkkion, joka tuskin
>kuitenkaan kattoi paljon muuta kuin polttoainekulut. Meille ja veneen
>muille käyttäjille hinauksesta oli erittäin suuri apu ja
>meripelastusseuralaisetkin näyttivät olevan tyytyväisiä mukavaan
>harjoittelutehtävään.
Ystävällisyyteen vaikutti varmasti se, että annoitte oikean kuvan
tilanteesta, ettekä esittäneet asiaankuulumattomia vaatimuksia.
>Tuolloin olimme huonosti varustautuneita tilanteeseen, vaikka takana
>oli jo aika paljon purjehdusmaileja. Nyt toimisin varmasti toisin jo
>merelle lähtiessäni. Merenkulkutaidot eivät tule hetkessä, vaan
>karttuvat vuosien ja kokemuksen mukana.
>Vesillä liikkuu paljon kokemattomia veneilijöiitä, joille varmasti
>sattuu kaikenlaista. Enemmän veneilleiden velvollisuutena on auttaa
>heitä mahdollisuuksien mukaan, selväähän on, että vain tekemällä
>oppii. Kiitokset ja pienen palkkion maksu pitäisi sujua tosin
>ilman harjoitteluakin.
Alkuperäinen kysymys "halvasta" hinausavusta, ei ole ihan yksinkertai-
nen, mutta ratkaistavissa. Tässä suhteessa kannattaisi yrittää hyödyn-
tää vaikkapa pursiseuraa. Kannattaa pyrkiä tutustumaan siellä muihin
jäseniin ja auttaa heittä missä kykenee, silloin voi myös kuvitella,
että voi vaikkapa hinausta tarvittaessa soittaa jollekin, jolla on
hinaukseen riittävä vene.
Kaikenlaisen sattumisesta ja velvollisuudesta auttaa haluaisin vielä
huomauttaa, että kaikenlainen sattuminen ja merihätä eivät ole sama
asia, merihädässä on velvollisuus auttaa, muissa asioissa siihen
liittyy jo hiukka harkintaa. Vaikuttaa siltä, että kun avun tarvit-
sija kokee toisten velvollisuuden auttaa kovin voimakkaaksi, niin
häneltä sitten tahtoo unohtua hyvien tapojen mukainen velvollisuus
kiittää ja kysyä, miten voi vaivan korvata.
- Lauri Tarkkonen
Pekka Lintunen
jotka haluavat lisätietoja Meripelastusseuran Trossi -palvelusta: Skannasin
ko. palvelua koskevan esitteen ja se on noudettavissa ryhmästä:
sfnet.tiedostot (Word dokumentti).
Kysymykseen "käypä taksa" ei ole yksiselitteistä vastausta: Riippuu mm.
siitä, onko alueella yritystoimintaa joka suorittaa pienvenehinauksia, yms.
ja minkälaista alusta avustetaan (koko, jne) sekä minkalaisella aluksella
avustetaan.
Keskusteluketjun kysymykseen halvasta hinauspalvelusta vastaisin että
edullisin hinauspalvelu löytyy muista veneilijöistä, satunnaisista
ohikulkijoista. On välillä aika järkkyä seurata keskustelun sävyä tässä
ryhmässä, -ei uskoisi että kaksi veneilijää keskustelee
"harrastuksestaan"(!). Mutta toisaalta tuntuu että hyvä venemiestapakin
alkaa olla harvinaista vesillä... Huomioikaa hyvät ihmiset toisianne
vesillä, -saatat olla sinä itse joka ensi viikonloppuna tarvitsee apua.
Pekka Lintunen
arsk
itselleni, että jos lähtee hinaamaan toista venettä niin kannattaa tehdä
hinaussopimus...ja vielä paperille.
Sillä oli kai jotain tekemistä sen kanssa että hinattava ei pääse
syyttämään kiville hinaamisesta tai muuten veneensä vaurioista
hinaajaa...tai jotain.
Miten on, vai onko mitenkään? Kuullostaako kenestäkään tutulta
touhulta?...ja mitäköhän tuommoisen paperin olisi syytä sisältää
ollakseen minkään arvoinen?
-a-