Silikonivaha pois
KK
Onko parempia ehdotuksia? Hempelin, Interin tms. logosta en maksa, eli ne
aineet voi unohtaa.
- KK
KK
KK <kek...@hotmail.com> wrote in message
news:labN4.446$74.1...@news.kpnqwest.fi...
> Lähteekö silikonia sisältävä vaha esim. asetonilla gelcoatin?
Siis piti olla: Lähteekö silikonia sisältävä vaha esim. asetonilla
gelcoatista?
.
Juha Niinikoski
"KK" <kek...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:OjbN4.448$74.1...@news.kpnqwest.fi...
Usein tavallinen raskaankaluston autopuolen liuotinpesuaine on senverra
voimakasta että sillä lähtee kyllä isoin osa. ( esim Jumbon aineet jne... )
Mikäli haluat pinnasta kaiken silikonin pois esim. maalausta varten on
oikeanlainen aine Spies&Heckerin Silicon Entferner. Kyseistä ainetta saa
automaalikaupasta. Aine on tarkoitettu silikonin poistoon maalattavilta
pinnoilta ja käry kyseistä värkkiä käytettäessä on sen mukainen että
kunnollinen hengityssuojain ( siis ei pelkkä pölysuodatin ) on elinehto.
t: Juha Niinikoski
juha.ni...@westfinoffshore.fi
Ari Torpström
vahojen käytöstä, joten varovaisena tyyppinä olen itse pyrkinyt
välttämään silikonia sisältäviä tuotteita.
Mutta itse perusasia kaipaisi vielä selvennystä, siis:
- miksi silikonia käytetään joissain vahatuotteissa?
- mitä haittaa siitä on normaaleilla vahattavilla pinnoilla?
----------------------------------------------------------------
(if you reply by email, use following addresses)
Ari Torpström ari.to...@tietosavo.fi (office)
N62°59,05 E27°41,29 ari.to...@kolumbus.fi (home)
----------------------------------------------------------------
Juha Niinikoski wrote in message ...
Mats-Olof
hartsi sekä nahka sormista
ja pahimmassa tapauksesa myös henki. Jos puhutaan asetonia sisältävistä
liuotinpesuaineista
niin enpä kyllä käyttäisi moista ainetta. Asetoni liuottaa tehokkaasati myös
gelcouttia. Ainakin gelcoutin pinta
haalistuisi moisesta.
MOB
KK <kek...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:OjbN4.448$74.1...@news.kpnqwest.fi...
Lauri Tarkkonen
>Jos puhtaasta asetonista puhuttaisiin niin siinä lähtisi sekä gelcout,
>hartsi sekä nahka sormista
>ja pahimmassa tapauksesa myös henki. Jos puhutaan asetonia sisältävistä
>liuotinpesuaineista
>niin enpä kyllä käyttäisi moista ainetta. Asetoni liuottaa tehokkaasati myös
>gelcouttia. Ainakin gelcoutin pinta
>haalistuisi moisesta.
Mitähän ainetta mahdat kutsua asetoniksi? Et varmaankaan maalaus-
ja venetarvikeliikkeistä asetonin nimellä myytävää nestettä, jota
käytetään ohentimena esimerkiksi VC-17 maaleille, mutta mone pesevät
sillä pensseleitä tms. Ainakaan niiden veneiden gelcoat, joita minulla
on ollut, ei ole tuolla aineella liuennut, enkä voi sanoa pinnankaan
muuttuneen. Erilaiset sitkeät tahrat ovat kyllä lähteneet. Ei ainakaan
minun sormistani ole nahka lähtenyt, vaikka joskus olen sikafleksiä
käsiteltyäni tai muuta tiukasti tarttuvaa tavaraa sormeiltuani, pois-
tanut sen asetoniin kastellulla trasselilla.
- Lauri Tarkkonen
Mats-Olof
asetoni on. Nämä liuotinaineet mitä kutsutaan asetoniksi sisältävät vain
muutaman
pisaran asetonia. Jos ihollesi joutuisi puhdasta asetonia noin kämmenen
kokoiselle
alueelle niin hengenvaarallien myrkytystila olisi lähellä jos ei
"turva"suihkua olisi 5 min
sisällä käytettävissä. On tietysti ihan kiva lotrata kemikaaleilla kun ne
ovat niin tekokkaita
mutta täytyy pitää mielessä että asetoniyhdisteet ovat reaktiivisia
aromaattisia hiilivetyyhdistelmiä
ja myös erittäin karsinogeenisiä. Hengityssuojain olisi aina suositeltava ja
suojavaattet. Myös ilmanvaihdosta
pitää huolehtia. Jos pesee veneen pohjaa aromaattisilla liuoksilla niin
pitäisi ainakin joka 15 minuutti pitää
n.k. raikkaan ilman hengitystauko!
MOB
Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:8e3pto$nnj$1...@kruuna.Helsinki.FI...
Mikko Mehtonen
sotke maalinpoistoainetta ja asetonia? Itse olen puhdistanut gelcoatia ennen
tarrojen asennusta monta kertaa ja edes värillinen gelcoat ei päästä väriä...
Mikko
KK
maalikaupan asetoni moisia :-)
Näytti Hempelsin rasvapesu, jota lasikuituun suosittelevat, sisältävän
ainakin buteenia, ksyleeniä ja ties mitä muuta. Onko se sitten ihmiselle ja
gelkkarille tervellisempi yhditelmä?
- KK
Mats-Olof <mbu...@nettilinja.fi> wrote in message
news:8e3ohg$om8$1...@tron.sci.fi...
> Jos puhtaasta asetonista puhuttaisiin niin siinä lähtisi sekä gelcout,
> hartsi sekä nahka sormista
> ja pahimmassa tapauksesa myös henki. Jos puhutaan asetonia sisältävistä
> liuotinpesuaineista
> niin enpä kyllä käyttäisi moista ainetta. Asetoni liuottaa tehokkaasati
myös
> gelcouttia. Ainakin gelcoutin pinta
> haalistuisi moisesta.
>
Jarmo Niemi
>pisaran asetonia. Jos ihollesi joutuisi puhdasta asetonia noin kämmenen
>kokoiselle
>alueelle niin hengenvaarallien myrkytystila olisi lähellä jos ei
>"turva"suihkua olisi 5 min
>sisällä käytettävissä.
Olen ihan äimänä. Koko työurani olen asetonia, CH3COCH3, käyttänyt,
enkä ole tiennyt sen näin hirmuista olevan... Mutta minähän
olen vaan biokemian tohtori...
On tietysti ihan kiva lotrata kemikaaleilla kun ne
>ovat niin tekokkaita
>mutta täytyy pitää mielessä että asetoniyhdisteet
Mitkä ihmeen asetoniyhdisteet ?
ovat reaktiivisia
>aromaattisia hiilivetyyhdistelmiä
>ja myös erittäin karsinogeenisiä.
Eivät ole aromaattisia eivätkä karsinogeenisia. Mahdatkohan
nyt ajatella styreeniä? Edessäni on
asetonin käyttöturvallisuustiedote jossa sanotaan:
"Roiskeet ärsyttävät ja kuivattavat ihoa. Höyry ja roiskeet
ärsyttävät silmiä sekä nenän ja nielun limakalvoja
Pienten höyrypitoisuuksien hengittäminen ärsyttää hengityselimiä ja
limakalvoja, aiheuttaa päänsärkyä ja huonovointisuutta. Suuret
pitoisuudet hengitettyinä vaikuttavat huumaavasti.
Pitkäaikainen, liiallinen altistus liuotinhöyryille voi aiheuttaa
hermostollisia oireita, väsyneisyyttä, hermostuneisuutta ja
unen häitiöitä. Toistuva ihokosketus voi aiheuttaa ärsytysihottumaa.
Työskentely vetokaapissa tai hyvin ilmastoidussa tilassa. Jos
ilmanvaihto työpaikalla on puutteellinen, on käytettävä
puoli- tai kokonaamaria varustettuna A-tyypin kaasunsuodattimella.
Suojakäsineiden (esim. neopreeni tai PVC) ja suojavoiteen käyttö
suositeltavaa"
Hengityssuojain olisi aina suositeltava ja
>suojavaattet. Myös ilmanvaihdosta
>pitää huolehtia. Jos pesee veneen pohjaa aromaattisilla liuoksilla niin
>pitäisi ainakin joka 15 minuutti pitää
>n.k. raikkaan ilman hengitystauko!
Juu, aromaatit ovatkin pahoja, mutta asetoni ei ole aromaatti.
--
Jarmo Niemi, jar...@utu.fi, http://www.utu.fi/%7Ejarnie/
Pekka Huhta
>Olen useassa yhteydessä nähnyt varoituksia silikonipitoisten
>vahojen käytöstä, joten varovaisena tyyppinä olen itse pyrkinyt
>välttämään silikonia sisältäviä tuotteita.
>Mutta itse perusasia kaipaisi vielä selvennystä, siis:
>- miksi silikonia käytetään joissain vahatuotteissa?
Kiiltää kivasti, halvalla. Muita tuotteita pitää kiillottaa ja puunata
enemmän samaan kiiltoon. Silikoniin ei tartu lika...
>- mitä haittaa siitä on normaaleilla vahattavilla pinnoilla?
Ei tartu lika, mutta ei tartu mikään muukaan. Liimaaminen, maalaaminen ja
useiden pinnan hoito- ja käsittelytuotteiden käyttö on mahdotonta, tai
ainakin hemmetin hankalaa. Silikonikäsitelty pinta on "kertakäyttöinen",
niinkuin tähän silikoniaikaan kuuluu. Lisää silikoniahan siihen saa
tietysti ajettua, mutta eipä juuri muuta...
Samasta syystä Johnson Plediä tai vastaavaa silikonia sisältävää
huonekaluvahaa ei saa _koskaan_ käyttää arvokkaiden puuhuonekalujen
käsittelyyn. Silikoni pilaa pinnan ja mahdollinen
uudelleenkäsittely/kunnostus/entisöinti tulee liki mahdottomaksi. Paitsi
tietysti jos kaivaa vanhan arvokkaan pintakäsittelyn puulle asti ja
aloittaa pintakäsittelyn kokonaan alusta.
pekka
--
http://www.hut.fi/u/phuhta/
Ike
> Minä kutsun asetonia asetoniksi! Ilmesesti et tiedä mitä petrokemian tuote
> asetoni on. Nämä liuotinaineet mitä kutsutaan asetoniksi sisältävät vain
> muutaman
> kokoiselle
> alueelle niin hengenvaarallien myrkytystila olisi lähellä jos ei
> "turva"suihkua olisi 5 min
> ovat niin tekokkaita
> mutta täytyy pitää mielessä että asetoniyhdisteet ovat reaktiivisia
> aromaattisia hiilivetyyhdistelmiä
> ja myös erittäin karsinogeenisiä. Hengityssuojain olisi aina suositeltava ja
> suojavaattet. Myös ilmanvaihdosta
> pitää huolehtia. Jos pesee veneen pohjaa aromaattisilla liuoksilla niin
> pitäisi ainakin joka 15 minuutti pitää
> n.k. raikkaan ilman hengitystauko!
>
Kysy vaan vaapuntekijöiltä onko asetoni näin vaarallista.
Sillä tulee hätätilassa kädetkin puhtaiksi, joskin kuiviksi,
niin että lisärasvaus on tarpeen. Käytän asetonia lähes
kaikenlaisen rasvan poistoon veneessä, autossa ja kotona.
Ja myös vaappujen teossa...
Ilkka
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Kysy vaan vaapuntekijöiltä onko asetoni näin vaarallista.
> Sillä tulee hätätilassa kädetkin puhtaiksi, joskin kuiviksi,
> niin että lisärasvaus on tarpeen. Käytän asetonia lähes
> kaikenlaisen rasvan poistoon veneessä, autossa ja kotona.
> Ja myös vaappujen teossa...
Käytä edes ulkoilmassa tai hyvässä tuuletuksessa. Muuten tohtorisetä voi
muutaman vuoden perästä nähdä röntgenkuvissa nestettä siellä missä
sinulla olisi oikeastaan pitänyt olla aivokuorta. Jos käyttö on
harrastukseen liittyvä, sinulle ei voida edes antaa työstä aiheutuvan
sairauden eläkettä, kun aivoatrofia on edennyt asteelle missä olet
työkyvytön.
Dag Stenberg (pesee myös surutta kätensä asetonilla, mutta ei kovin
monta kertaa vuodessa eikä sisällä).
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Olen ihan äimänä. Koko työurani olen asetonia, CH3COCH3, käyttänyt,
> enkä ole tiennyt sen näin hirmuista olevan... Mutta minähän
> olen vaan biokemian tohtori...
...
> Eivät ole aromaattisia eivätkä karsinogeenisia. Mahdatkohan
> nyt ajatella styreeniä?
Tuli tuosta mieleen, että toki styreenikin aiheuttaa aivoatrofiaa
riittävän eksposition jälkeen. Noita taitaa syntyä vähemmän nykyään, kun
teollisuudessa pidetään huolta tuuletuksesta, annoksista yms.
Dag Stenberg
Tuure Leutola
KK wrote:
> KK <kek...@hotmail.com> wrote in message
> news:labN4.446$74.1...@news.kpnqwest.fi...
> > Lähteekö silikonia sisältävä vaha esim. asetonilla gelcoatin?
>
> Siis piti olla: Lähteekö silikonia sisältävä vaha esim. asetonilla
> gelcoatista?
> .
Kemiallisessa mielessä sanottuna: Ei lähde. Piste.
Vaan annetaan pitempi vastaus....
Ensinnäkin:
1. Omakohtainen kokemus puuttuu... (minun vastauksissani
on lähes aina tämä varaus... )
2. Gelcoat on polyesteriä joka kuivuttuaan on kutistunut
tilavuudeltaan 3-8% tilavuusprosenttiyksikköä pienemmäksi
ja muuttunut huokoiseksi. Vaikkei se siltä näytäkään.
3. Jos silikonivahan haluaa poistaa (maalaus?) niin pinnan
pesu ei riitä. Sitä on myös hiottava hiukan pois sitä
gelcoatia siitä pinnasta. Hiottava myös siksi että gelcoatissa
on sitä parafiinia mukana. Ettei se liettautuisi edestakaisin
siinä pinnassa on pinta ensin pestävä pesuaineella, sitten
pyyhittävä liuottimella ja lopuksi hiottava/ harjattava
yhteen suuntaan se pinta.
Silikonivahasta.... se on verkkopolymeeri. Kun se on siinä pinnassa
levityksen jälkeen verkkoutunut niin se ei ole kovin hanakka
liukenemaan oikein mihinkään. Sen voi poistaa oikein polaarisella
liuottimella mutta on mainittava että se polyesteri ei ole oikein
otettu sitten sellaisesta liuottimesta. Se vaha lähtee lähinnä liuskoina
sen liuottimen avulla siitä polyesterin pinnasta. Silikoni on piitä
ja se verkkoutuu samalla tavalla kuin hiili. Rakenne muistuttaa
vahassa oletettavasti grafiitin rakennetta. Ja siksi se on liukasta,
verkon kappaleet voivat liukua toistensä päällä. Kevyessä kuormi-
tuksessa verkko tavallaan korjaa itse itseään. Vähän sama kuin
se 3d piiverkko tiksotrooppisessa, valumattomassa maalissa. Se syntyy
sinne maalin sisälle aina uudelleen ja uudelleen sekoituksen jälkeen.
Vahassa on 2d verkko, se näyttää 6 kulmaiselta mehiläiskenno siivulta
siinä pinnassa. Verkkoja on useita tasoja päällekkäin (parhaimmillaan)
ja ne voivat siis tosiaankin liukua toistensä päällä. Ja tekevätkin
niin.
Ja kun verkkoa mekaanisesti särkee niin ne hapsureunat yrittävät aina
uudelleen ja uudelleen löytää sen toisen hapsottavan pii reunan sieltä.
Koska
pii-pii sidos on kovalenttinen aito sidos niin sitä ei enää muodostumi-
sensa jälkeen polaarisella (eikä millään muullakaan)liuottimella
katkaista.
Pintaan syntyy yksi mikroskooppisesti katsoen valtava ja ääretön
molekyyliverkko joka ei voi liueta enää mihinkään. Lähinnä sen
kemiallisesti särkee jollain fluorin kaltaisella aineella. Eli
normaalisti
se on siis hyvin kestävä ja kemiallisesti stabiili. Hmm... eli :
Silikoni
on piitä. Pii on valkoista rantahiekkaa.... Kvartsin (3d)ja silikoni-
vahan (2d) pii atomien väliset keskinäiset sidokset ovat keskenään lähes
täsmälleen samanlaiset. Niitä ei liuottimilla katkaista jahka ne
kerran ovat päässeet syntymään.
=> Se silikoniverho on erittäin hankala poistaa siitä pinnasta. Sen
käyt-
töä tulisi harkita jos tietää / uskoo että pinta on joskus myöhemmin
maalattava. => Ei silikonivahaa jo valmiiksi huonokuntoiselle
pinnalle.
Asetoni ja tetrahydrofuraani ovat polaarisia. Näitä voi yrittää
käyttää sen pesun jälkeen. Aloita konetiskiaineella ja jatka
sitten hinkaamista luutulla jossa on asetonia. Kun pinta on sormelle
kuiva ja nahkea niin vaha on poistunut pinnasta. Käännä ja vaihda
rättiä usein. Idea on siinä että polaarinen asetoni tungetaan sen
vahaverkon alle, vahan ja pinnan väliin. Verkko repeää mekaanisella
käsittelyllä, hankaamalla. Itsekorjaus kyky listitään erottamalla
verkon kappaleet toisistaan liuotin verholla. Aineissa joilla luvataan
tehdä se vahanpoisto voi mukana olla jotain sellaista joka tulppaa/
kuolettaa sen aktiivisen reunan sita vahalautasta niin että se uudelleen
takertumishimo laantuu siitä pois.
Mutta: sitä vahaa on siellä huokoisen pinnan sisälläkin. Jos siihen
maalin haluaa kiinni niin se pinta on hiottava eli on mekaanisesti
poistettava se silikonilla imeytetty polyesteri. Mielellään yhden-
suuntaisin vedoinkin ts. vältä sitä edestakaisin liettaamista.
Ja se toinen syy oli siis vielä se parafiini. Se onneksi liukenee
liuottimiin mutta sitäkin on siellä huokosissa. Eikä sekään sieltä
sovinnolla mihinkään lähde.
Kyllä sen siis irti saa mutta työlästä se on. Pitää olla todella
tarkka.
Ja hiottava se pinta. Tehdas karhennetun pinnan voisi yrittää esim
hienolla messinkisellä mokkaharjalla harjata mataksi. Eli harjata
sitä karhennettua pintaa niin että siitä lähtee reilusti gelcoat pölyä
irti.
Yhteen suuntaan tehtynä sekin homma siis.
Hiekkajyväsiäkään ei saa lattialta pois jos liikuttaa harjaa
edestakaisin.
Ne jyvät pitää lakaista johonkin suuntaan. Sama asia pätee niille
pinnasta poistettaville vieraille ja väärille molekyyleille. Älä
rullaa niitä takaisin jo puhdistuneeseen kohtaan.
-.-
Tuo em. oli sitten käänteisesti selitys sille miksi se silikonivaha
on niin hyvää vahaa että kestää ajaa auto 50 kertaa konepesuhallin
lävitse ilman että se vaha irtoaisi. Se vahaverkon kappale voi vaihtaa
toiseen paikkaan itsensä ja korjata itseään. Tämä tietenkin mikroskoop-
pisilla etäisyyksillä siinä pinnassa. Eivät ne vahalautat siinä
pinnassa
sentään ajelehdi kuin koivunlehdet vedessä.
Sic ! Tajusin juuri että märkä koivunlehti on aika hyvä analogia sille
silikonivahalautalle. Vielä kun siinä lehden reunassa olisi jonkinlaiset
koukkumaiset kärjet jotka hanakasti takertelisivat toisiinsa...
Samoin silikoniverkon kappaleen reunat jatkuvasti hakevat ja takertuvat
toisen verkokappaleen reunoihin ja muodostavat automaattisesti isompaa
ja isompaa verkkoa. Vahaputelissa silikoni on esiverkotettu valmiiksi
ja lautat eristetty toisistaan liuotin verholla. Kun liuotin haihtuu
verkko
polymeroituu reunoistaan edelleenkin isommiksi lautoiksi. Ja tämä tapah-
tuu peruuttamattomasti ja pysyvästi, se reaktio ei mene toiseen
suuntaan.
Ja siksi siinä pullossa sanotaan että tulee parempi tulos jos homman
tekee kahdesti peräkkäin. Kaksi päällekkäistä verkkoa + runsaat
irralliset
lautat antavat jo aika hyvän suojan joka pystyy korjaamaan itseään
hyvinkin helposti. On fiksua tehdä se vahaus kahteen kertaan peräkkäin.
Suojauskyky on paljon parempi ja varmemmin aukottomampi ja kerros
fyysisesti paksumpi.
-.-
Saattaisin itse aloittaa (jos siis maalaisin tuon pinnan) suoraan
pulverikonetiskiaineen ja nestevimin seoksella + kumihanskat ja
juuriharja. Pesisin pinnan mekaanisesti kuuraamalla kahdesti ja lopuksi
hioisin pinnan joko hiomapaperilla / erittäin hienolla messinkiharjalla
yhteen suuntaan harjaamalla. Jättäisin sen liuottimen siitä kokonaan
pois.
Runsas paksu pesuaine verhoaisi mekaanisesti irronneen silikonilautan
tehokkaasti. Huuhtelu runsaalla vedellä. Mieluiten lämpimällä tai
kuumalla
vedellä. Huom. Tekisin pesun siis kahdesti peräkkäin. Sitten vasta se
harjaus tai hionta. (äkkipäätä ajatellen lakaisemalla tehty harjaus =
yhteen suuntaan, voisi olla paras ratkaisu sille pinnalle)
Epoksia pintaan niin monta kertaa kun rahavarat sallivat.
Pintamaaliksi polyuretaania, mielellään jollain toisella
aineella vielä se polyuretaani ristisilloitettuna. (= kaksikomponentti
PU)
Epoksi eristää vettä kun sieltä ei ole mitään liuotinta haihtunut pois
ja
jättänyt niitä vedenmentäviä aukkoja ja polyuretaani kestää sään ja
auringon UV-valon vaikutusta. Polyuretaani on lisäksi sangen iskunkestä-
vä materiaali - muovivasaroiden keltaiset päät ovat polyuretaania.
Viimeisen epoksikerroksen on oltava märkä kun aloitat sillä
polyuretaanilla. Kuivuneeseen epoksiin ei tartu mikään kunnolla
koska siinä ei ole niitä vapaita funktionaalisia ryhmiä, =töpseleitä
jäljellä. Märkien pintojen on sekoituttava mekaanisesti toisiinsa,
muuten pintamaali hilseilee irti.
Täällä on käsittääkseni kehuttu jonkinlaisen maalaustyynyn käyttöä
pinnan viimeistelyssä ?
imho.
Tuure
-.-
Mats-Olof
altistumisvaaraa joka on styreenin sekä bentseenin luokkaa. Mitä tulee
karsinogeenisuuteen
niin totta puhut että se eí ole todettu syöpää aiheuttavaksi (IARC - none),
kokeet on tehty oraalisesti
rottien kanssa, mutta kuka on sanonut että ihminen on rotta! Kuitenkin
teollisuudessa (ja labroissa) on määrätty tarkat
HTP arvot kuinka paljon asetonia saa olla työilmassa, se kertokoon
aineesta!!
Itse en silti suosittele asetonin käyttöä käsien pesuun enkä liiemmin veneen
pesuunkaan koska asetoni
maaperässä on ongelmajäte sekä myös helposti syttyvä!
P.s. vaikka olet biokemian tohtori ei siitä taida paljon apua olla jos olet
päivittäin asetonilla kätesi pessyt.
Mitä muuten tulee silikonipitoisiin vahoihin niin eipä nekään kuulu
suosikkeihini.
MOB
Jarmo Niemi <jar...@utu.fi> kirjoitti
viestissä:slrn8gb9g2...@jarnie.bk.utu.fi...
> On Tue, 25 Apr 2000 13:19:20 +0300, Mats-Olof <mbu...@nettilinja.fi>
wrote:
>
> >pisaran asetonia. Jos ihollesi joutuisi puhdasta asetonia noin kämmenen
> >kokoiselle
> >alueelle niin hengenvaarallien myrkytystila olisi lähellä jos ei
> >"turva"suihkua olisi 5 min
> >sisällä käytettävissä.
>
> Olen ihan äimänä. Koko työurani olen asetonia, CH3COCH3, käyttänyt,
> enkä ole tiennyt sen näin hirmuista olevan... Mutta minähän
> olen vaan biokemian tohtori...
>
> On tietysti ihan kiva lotrata kemikaaleilla kun ne
> >ovat niin tekokkaita
> >mutta täytyy pitää mielessä että asetoniyhdisteet
>
> Mitkä ihmeen asetoniyhdisteet ?
>
> ovat reaktiivisia
> >aromaattisia hiilivetyyhdistelmiä
> >ja myös erittäin karsinogeenisiä.
>
> Eivät ole aromaattisia eivätkä karsinogeenisia. Mahdatkohan
> nyt ajatella styreeniä? Edessäni on
> asetonin käyttöturvallisuustiedote jossa sanotaan:
>
> "Roiskeet ärsyttävät ja kuivattavat ihoa. Höyry ja roiskeet
> ärsyttävät silmiä sekä nenän ja nielun limakalvoja
>
> Pienten höyrypitoisuuksien hengittäminen ärsyttää hengityselimiä ja
> limakalvoja, aiheuttaa päänsärkyä ja huonovointisuutta. Suuret
> pitoisuudet hengitettyinä vaikuttavat huumaavasti.
>
> Pitkäaikainen, liiallinen altistus liuotinhöyryille voi aiheuttaa
> hermostollisia oireita, väsyneisyyttä, hermostuneisuutta ja
> unen häitiöitä. Toistuva ihokosketus voi aiheuttaa ärsytysihottumaa.
>
> Työskentely vetokaapissa tai hyvin ilmastoidussa tilassa. Jos
> ilmanvaihto työpaikalla on puutteellinen, on käytettävä
> puoli- tai kokonaamaria varustettuna A-tyypin kaasunsuodattimella.
> Suojakäsineiden (esim. neopreeni tai PVC) ja suojavoiteen käyttö
> suositeltavaa"
>
>
> Hengityssuojain olisi aina suositeltava ja
> >suojavaattet. Myös ilmanvaihdosta
> >pitää huolehtia. Jos pesee veneen pohjaa aromaattisilla liuoksilla niin
> >pitäisi ainakin joka 15 minuutti pitää
> >n.k. raikkaan ilman hengitystauko!
>
Tuure Leutola
Asetonia syntyy erittäin pieniä määriä
myös ihmisen elimistössä sen omissa
reaktioissa ja joissain sairaustiloissa,
pohjukkaisuolen haavaumassa mm.
(asetonin tuoksuinen hengitys on yksi
sen sairauden diagnostisointi keinoista)
Se on todellakin eräs harvoja orgaanisia
liuottimia joka ei missään testissä eikä
missään tilanteessa ole koskaan aiheuttanut
ei syöpää eikä solumuutoksia.
Sen suhteen se on turvallinen aine. Ja siksi
se on monissa yhteyksissa ainoa sallittu liu-
otin.
Se on polaarinen ja kohtalaisen voimakas
rasvaliuotin joka kyllä voi läpäistä pienten
orgaanisten molekyylien tapaan ihmisen aivo-
veriesteen samoin kuin etanolikin voi.
Siksi sitä ei kannata nuuskia mitenkään
erikoisemmin, kyllä sillä päänsä pehmentää.
Se on käsillekin vaarallista lähinnä
sen ärsyttävyyden takia ja se voi aiheuttaa
pitkässä altistuksessa jonkinlaisen allergisen
yliherkkyyden.
Kädet olisi hyvä rasvata jos sillä lotraa ja
iho on muuttunut valkoiseksi.
Aineena se on kallista, luokkaa 20 markka / litra.
Etanolin litrahinta on laitokselle 6 markkaa / litra.
(oli ainakin aiemmin)
Molemmilla tiskataan astioita laboratoriossa.
Tuure
-.-
Harri Nurmio
Mikko Mehtonen wrote:
Minäkin tunnen äijän, joka on puhdistanut 20 vuotta joka kevät H-veneensä kyljet
asetonilla ja hyvältä näyttävät vieläkin. Itse käytän kyllä mieluummin cleanereita.
--
ystävällisin terveisin
Harri Nurmio
Härmälänkatu 39
33900 Tampere
puh. 0400-734 842, (03) 2660 303
mailto:ath...@uta.fi
Yrjö Peltonen
Juha Niinikoski wrote:
>
> "
> >
> > Siis piti olla: Lähteekö silikonia sisältävä vaha esim. asetonilla
> > gelcoatista?
> > .
> >
>
> Mikäli haluat pinnasta kaiken silikonin pois esim. maalausta varten on
> oikeanlainen aine Spies&Heckerin Silicon Entferner.
> t: Juha Niinikoski
> juha.ni...@westfinoffshore.fi
Työskentelytapa on suurinpiirtein, entferneriä rättiin, pyyhkäisy yhteen
suuntaan, rätin kääntö, pyyhkäisy, uusi rätti, entf....... Silikoni on
hankala aine poistaa, ja pilaa maalauspohjan jos ei poisteta.
Ykä
Yrjö Peltonen
Mats-Olof wrote:
>
> Tuli vähän liioteltua tuon varottelun kanssa, siteerasin fenolin (phenol)
> altistumisvaaraa joka on styreenin sekä bentseenin luokkaa. Mitä tulee
> karsinogeenisuuteen
> niin totta puhut että se eķ ole todettu syöpää aiheuttavaksi (IARC - none),
> kokeet on tehty oraalisesti
> rottien kanssa, mutta kuka on sanonut että ihminen on rotta! Kuitenkin
> teollisuudessa (ja labroissa) on määrätty tarkat
> HTP arvot kuinka paljon asetonia saa olla työilmassa, se kertokoon
> aineesta!!
>
Sosiaali ja terveysministeriö Kemian työsuojeluneuvottelukunta
Turvallisuustidote 25
HTP-ARVOT.
Asetoni: HTP 8h keskiarvotusaika. 15min kekiarvotusaika
1200mg/m3 1500mg/m3, ei mainintaa "iho"
Bentseen: 16 48 (lyhyt aikaiset työt)."iho, liite
3".
Fenoli 20 39, "iho, liite 2
Styreeni 86 430, ei mainintaa iho.
Etanoli 1900 2500 ( Tämä vain vertailun vuoksi )
HTP-arvot koskevat siis yhdisteen mitattua pitoisuutta hengitysilmassa.
Näissä tapauksissa liuotinhyöryn pitoisuutta ilmaistuna mg/m3. Toinen
yleisesti käytetty tapa on ilmoittaa höyryn osuus ilmasta mijoonasosina
ppm, cm3/m3.
Keskiarvostusajalla tarkoitetaan aikaa, jolle pitosuuden kekiarvo on
laskettu.
Mikäli työntekijä altistuu esim. 2h työvuoronsa aikana yhdisteelle,
voidaan altistus laskea esim. Mitattu pitoisuu * aika h / 8h. On
huomoitava, ettei lyhyen ajan, maks. 15 min, HTP ylity.
Maininta iho merkitsee yhdistettä, joka voi imeytä merkittävästi ihon
läpi.
Liite 2 kertoo biologisesta raja-arvosta, eli rajaarvosta joka voidaan
mitata verestä tai virtsasta.
Liite 3 on luettelo valtioneuvoston työturvallisuuslain perusteella
antamista sitovista raja-arvoista. Bentseenin kohdalla syynä on
yhdisteen karsinogeenisuus.
Iho maininta koskee yhdisteitä, jotka voivat imeytyä merkittävästi ihon
läpi.
Kuten HTP-arvoista voi päätellä, on asetoni varsin vähän myrkyllinen,
itse asiassa eräs turvallisimmista teollisuuden käyttämistä
liuotinaineista. Se on kuitenkin varsin höyrystyvää, ja muodostaa sen
vuoksi helposti korkeita pitoisuuksia työntekijän hengitysvyöhykkeelle,
joka on huomioitava suunniteltaessa työpaikan ilmanvaihtoa. Kyllä
kajuuttaan saa helposti HTP-arvon ylittävän pitoisuuden, jos läträä
kovasti asetonirätillä. Käsiä se kuivattaa pahasti.
Ykä
Mats-Olof
1) tekninen tai synteettinen etanoli, ei kelpaa (länsimaissa) juotavaksi
käytetään liuotinaineissa sekä polttoaineena pääosin brasiliassa.
2) meidän nk pirtu joka valmistetaan tislaamalla.
occupational helthrisk: may cause liverdamages :-)))
taitaa muuten vappuna monen hengitysessä 1900 ppm raja
rikkontua.
MOB
Yrjö Peltonen
Niin noh, onhan sitä etanolia kaikenlaisissa mömmöissä, joten kyllähän
niitä "laatuja" löytyy aika lailla, en tiedä montaako erilaista parta-
ja kasvovettä, pissapojan täytettä on myynnissä tai montako juotavaksi
tarkoitettua artikkelia on esim. Alkon listoilla. Piimässäkin on
väittämän mukaan jonkinverran, ilmeisesti jonkinlaisen sivuprossein
tuoteena. Tiedä sitten pitääkö paikkaansa.
Tuo 1900 oli kuitenkin mg/m3, ppm:issä vastaava pitoisuus on 1000. Mutta
kyllä kumpikin luku ainakin hetkellisesti ylittyy monenkin vappua
juhlivan veneilijänkin uloshengitysilmassa, ainakin sen hetken kun on
juuri otettu snapsit eikä vielä olla huuhdella suuta. Tämä jutustelu on
nyt aika kaukana veneilystä, noh ei välttämättä, jos vappupäivällistä
syödään kerholla, sehän voi olla suorastaan veneiden vieressä :-) :-)..
Ykä
Pasi Mustalahti
: Jos puhtaasta asetonista puhuttaisiin niin siinä lähtisi sekä gelcout,
: hartsi sekä nahka sormista
: ja pahimmassa tapauksesa myös henki. Jos puhutaan asetonia sisältävistä
: liuotinpesuaineista
: niin enpä kyllä käyttäisi moista ainetta. Asetoni liuottaa tehokkaasati myös
: gelcouttia. Ainakin gelcoutin pinta
: haalistuisi moisesta.
PTM: Kuvauksesi sopii dynamiittiin, mutta kovasti huonosti asetoniin. Itse
olen käsitellyt aikoinaan ydinvoimaloissa työskennellessäni satoja litroja
asetonia.
: MOB
: KK <kek...@hotmail.com> kirjoitti
: viestissä:OjbN4.448$74.1...@news.kpnqwest.fi...
:>
:> KK <kek...@hotmail.com> wrote in message
:> news:labN4.446$74.1...@news.kpnqwest.fi...
:> > Lähteekö silikonia sisältävä vaha esim. asetonilla gelcoatin?
:>
:> Siis piti olla: Lähteekö silikonia sisältävä vaha esim. asetonilla
:> gelcoatista?
:> .
:>
:>
--
----------------------------------------------------------------------
PTM, pasi.mu...@utu.fi, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lab.ins. (mikrotuki) ATK-keskus/Mat.Luon.Tdk OH1HEK
Lab.engineer (PC support) Computer Center OI7234
Mail: Fysla, Vesilinnantie 5, 20014 Turun Yliopisto
Pt 02-3336669, 0438220116, Pikavalinta 1512, FAX 02-3335632
(Pk 02-2387010, GSM 0400-555577, (NMT450 049-555577))
-----------------------------------------------------------------------