poijunpainon upotus?
vesku
veneelle suositellaan jopa 300kg poijunpainoa kovaan pohjaan. Miten
tällaiset järkäleet pohjaan saatetaan. Jäällekö?? Jos jäälle, miten
kettinki hoidetaan, ettei vaan jää alle?
Lauri Tarkkonen
ON tietysti hieman myöhäistä istuttaa poijupainoa jäätä hyväksi
käyttäen. Jos homman voi hoitaa ensi jäillä, niin yksinkertaisinta
on kiinnittää kettinki poijuun ja sitten voi vetää köyden rantakoi-
vuun, joka on sen verran löysä, että kivi voi solahtaa jään sulaessa
läpi ja kettingin voi vetää ylös poijun kiinnittämistä varten pintaan,
ellei ole siten kiinnittänyt poijuakin. Jos poijun haluaa talveksi
pois voi kettingin laskea pohjaa köydellä ja jos ei halua vetää
köyttä maihin, niin ketjuun voi pistää köyden ja pienen kohon siten,
että koho on vaikkapa jonkun 30 - 50 cm veden pinnan alla, sieltä
se löytyy keväällä.
Jos haluaa homman helpoksi, niin poijuun voi pistää nestekaasua,
joka kylmässä vedessä nesteytyy ja poiju uppoaa ja kun vesi lämpiää
niin se jälleen kaasuuntuu ja nostaa poijun pintaan.
Tuo 300 kilon paino on ilmeisesti jollekin betonimöykylle, jonka
ominaispaino on paljon esimerkiksi rautaa vähäisempi. Täällähän
joku tarjosi Virettä poijupainoksi. Saattaisi olla riittävä.
Toinen vaihtoehto on tehdä vaikkapa romukaupasta ostetusta U
palkista ristikko:
|| || Vaikkapa puolitoistametrisiä palkkeja 20 x 10
|| || cm tai sitä luokkaa. Reilulla pultilla kiini
============== ja päihin vielä jotkut kulmaraudat, joko pul-
|| || tattuina tai hitsattuina:
============== I jotenkin tähän tapaa.
|| || ===========I== ketju kiinni ristikon
|| || I keskiseutuun. Tätä voi
varmasti palasissa
kuljetella ja kun kokoaa
vasta paikalla ennen upotusta, niin se varmati pitää tonnin
veneen paikallaan.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
paino. Paino voidaan jakaa kahteen osaan, pienempi vaikkapa luokkaa
alle sata kiloa ja toinen selvästi painavampi. Nämä pistetään sitten
kiinni toisiinsa jollakin vaikkapa runsaan parin metrin vaijerilla.
Kun vene nykii, niin suurin osa energiasta menee sen pienemmän painon,
johon poiju on kiinnitetty siirtelyyn ja isompaa tarvitaan vasta kun
pienempää jo viedään, mutt siihen tulevat nykäykset ovat jo varsin
paljon pehmeämpiä.
Merenkulkuhallituksen jääpoijut ovat kiinni tällä menetelmällä, mutta
niissä käyttetään pienemmässä tonnin ja isommassa kolmen tonnin painoa,
mutta ne ovatkin paikallaan jäiden keskellä eivätkä siirry jäiden
mukana. Harva edellyttää venepoijultaan samoja ominaisuuksia.
- Lauri Tarkkone
Kari Jokinen
> Tutkittuani useita lähteitä, olen päätynyt tulokseen, etä tonnin
> veneelle suositellaan jopa 300kg poijunpainoa kovaan pohjaan. Miten
> tällaiset järkäleet pohjaan saatetaan. Jäällekö?? Jos jäälle, miten
> kettinki hoidetaan, ettei vaan jää alle?
Meidän kerhossamme menetelmä on tällainen; teräslevyyn hitsataan tukeva
pystytanko keskelle ja päähän vaijeri. Vaijeria pitkin lasketaan
(talvella jäällä, kesällä työlautan hiabilla) metrovarikolta ostettuja
about 150 kiloa kappale painavia entisiä metronpyöriä. Niitä kun pistää
muutaman eli sellaiset 5 - 6 kappaletta samaan tankoon niin taatusti
pitää.
Kahden painon käyttäminen malli MKH on sekin hyvä idea; varsinkin jos
poiju tulee tasaiselle kalliolle tai ei aivan kaikilta tuulilta
suojaiseen paikkaan.
Poiju kannattaa yhdistää rantaan sopivalla löysällä vaijerilla.
Sukeltajan avusta on aina hyötyä; ammattisukeltajat ovat turhan
kalliita, mutta kysy jostain sukelluskerhosta. Suomen Urheilusukeltajien
Liitosta (SLU) saat tiedon, mikä on lähin kerho.
Itse olen sukeltaja, ja kerhossamme on niitä paljonkin.
KJ
Kari Kiviluoto
Mitenkäs on. Poijukauppias väittää, että huomattavasti kevyempi poiju (kuin
300kg), jossa on ankkurimaiset ulokkeet pitäisi myös noin 1000kg veneen
paikoillaan. Poijupaino ei paina varmaankaan kolmeakymmentä(?) kiloa
enempää, koska sitä on suhteellisen helppo kannella. Ideana on kait
riittävän pitkä (painava) ketju, jolloin veto ankkuriin tulee mahdollisimman
vaakatasossa, eikä ylöspäin. Voiko mielestänne tähän luottaa. Pohja on
hiekkaa ja vene on HT.
KK
Ilkka Leinonen
Lauri Tarkkonen wrote:
> In <375D7051...@icon.fi> vesku <vesa.k...@icon.fi> writes:
>
> >Tutkittuani useita lähteitä, olen päätynyt tulokseen, etä tonnin
> >veneelle suositellaan jopa 300kg poijunpainoa kovaan pohjaan. Miten
> >tällaiset järkäleet pohjaan saatetaan. Jäällekö?? Jos jäälle, miten
> >kettinki hoidetaan, ettei vaan jää alle?
>
> ON tietysti hieman myöhäistä istuttaa poijupainoa jäätä hyväksi
> käyttäen. Jos homman voi hoitaa ensi jäillä, niin yksinkertaisinta
> on kiinnittää kettinki poijuun ja sitten voi vetää köyden rantakoi-
> vuun, joka on sen verran löysä, että kivi voi solahtaa jään sulaessa
> läpi ja kettingin voi vetää ylös poijun kiinnittämistä varten pintaan,
> ellei ole siten kiinnittänyt poijuakin. Jos poijun haluaa talveksi
> pois voi kettingin laskea pohjaa köydellä ja jos ei halua vetää
> köyttä maihin, niin ketjuun voi pistää köyden ja pienen kohon siten,
> että koho on vaikkapa jonkun 30 - 50 cm veden pinnan alla, sieltä
> se löytyy keväällä.
>
> Jos haluaa homman helpoksi, niin poijuun voi pistää nestekaasua,
> joka kylmässä vedessä nesteytyy ja poiju uppoaa ja kun vesi lämpiää
> niin se jälleen kaasuuntuu ja nostaa poijun pintaan.
>
> - Lauri Tarkkonen
Nyt en ymmärrä. Jos poijun täyttää nestekaasulla, millä perusteella se
sukeltaa ja nousee pintaan veden lämpötilan mukaan. Poijullahan on aina
tietty noste jonka määrää poijun tilavuus ja massa sekä ympäröivän nesteen
ominaispaino. Kumpikaan näistä ei käsittääkseni muutu, kun kaasu nesteytyy
tai kaasuuntuu suljetussa tilassa eli sama kaasumäärä vain vaihtaa
olomuotoa. Vai onko niin, että poiju pullistuu kun nestekaasu sen sisällä
kaasuuntuu ja näin sen tilavuus muuttuu sekä noste kasvaa?
Ilkka Leinonen
Lauri Tarkkonen
>Nyt en ymmärrä. Jos poijun täyttää nestekaasulla, millä perusteella se
>sukeltaa ja nousee pintaan veden lämpötilan mukaan. Poijullahan on aina
>tietty noste jonka määrää poijun tilavuus ja massa sekä ympäröivän nesteen
>ominaispaino. Kumpikaan näistä ei käsittääkseni muutu, kun kaasu nesteytyy
>tai kaasuuntuu suljetussa tilassa eli sama kaasumäärä vain vaihtaa
>olomuotoa. Vai onko niin, että poiju pullistuu kun nestekaasu sen sisällä
>kaasuuntuu ja näin sen tilavuus muuttuu sekä noste kasvaa?
Poijun on tietenkin oltava "pehmeä", kun kaasu nesteyty niin sen tila-
vuus on pienempi ja poiju painuu kasaan ja uppoaa ja kun se taas kaa-
suuntuu niin se laajenee pullistaa poijun ja nostaa sen pintaan.
Tällaista viritystä tarjottiin myös kaupallisena tuotteena joskus
70-luvun puolivälissä. Veneilijät olivat kuitenkin liian konservatiivisa
ottaakseen sen käyttöön.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
Aikaisemmin sanoin, että tuo 300 kiloa on varmasti huomattavasti rautaa
ominaispainoltaan olevalle aineelle, tosin 30 vaikuttaa hieman niukalta.
Esimerkiksi Maritimin myymä poijurengas, alle metrin halkaisijaltaan
noin 15 sentin levyisestä kiskosta tehty rengas, jossa on muutama uloke
sekä silmukka sakkelille on varmasti ihan hyvä hiekkaan. Olisin
arvioinut painon lähemmäksi 60 - 80 kilon luokkaa.
En oikein näe hyvänä ratkaisuna pitkää ketjua, joka sitten aina hankaa
sitä hiekkapohjaa vastaan kun vene nykii.
- Lauri Tarkkonen
Kari
suunnillen samat olosuhteet. löysin rompparilta 2 kpl pyöreää levyä jotka
painavat n.20kg/kpl
keskellä oli valmiiksi reikä.. laitoin rosteri vaijeria niiden välillä n.5metriä
ja siitä koko
matkan ketjua poijuun asti. ketjun viereen solmin vielä koko matkalle 12mm
köyden,
siltä varalta että ketju katkeaa... ketju ruostuu meressä n. 1mm /vuosi Nämä
painot kun pudottaa hieman erilleen toisistaan niin varmasti pysyy! veneessäni
on 130hv diesel eikä se ainakaan saanut sitä hievahtamaan milliäkään! siellä
vene on nyt 2 vuotta keikkunut eikä kauemmas ole mennyt...
Kari Kiviluoto wrote:
> Mitenkäs on. Poijukauppias väittää, että huomattavasti kevyempi poiju (kuin
> 300kg), jossa on ankkurimaiset ulokkeet pitäisi myös noin 1000kg veneen
> paikoillaan. Poijupaino ei paina varmaankaan kolmeakymmentä(?) kiloa
> enempää, koska sitä on suhteellisen helppo kannella. Ideana on kait
> riittävän pitkä (painava) ketju, jolloin veto ankkuriin tulee mahdollisimman
> vaakatasossa, eikä ylöspäin. Voiko mielestänne tähän luottaa. Pohja on
> hiekkaa ja vene on HT.
>
> KK
Ilkka Leinonen
Lauri Tarkkonen wrote:
Ahaa...
Asia selvä. Hetken luulin jo tämän automaattisesti sukeltavan poijun olevan ns. urbaani
legenda jolla jymäytetään hyväuskoisia.
Ilkka Leinonen
Magnus Mulqvist
>In <375D7051...@icon.fi> vesku <vesa.k...@icon.fi> writes:
>
>>Tutkittuani useita lähteitä, olen päätynyt tulokseen, etä tonnin
>>veneelle suositellaan jopa 300kg poijunpainoa kovaan pohjaan. Miten
>>tällaiset järkäleet pohjaan saatetaan. Jäällekö?? Jos jäälle, miten
>>kettinki hoidetaan, ettei vaan jää alle?
>
>ON tietysti hieman myöhäistä istuttaa poijupainoa jäätä hyväksi
>käyttäen. Jos homman voi hoitaa ensi jäillä, niin yksinkertaisinta
>on kiinnittää kettinki poijuun ja sitten voi vetää köyden rantakoi-
>vuun, joka on sen verran löysä, että kivi voi solahtaa jään sulaessa
>läpi
Duoda noin... varmista ensin, että jäät eivät kovin paljon liiku siinä
paikassa, mihin poijuasi meinaat. Muuten poiju saattaa löytyä
hämmästyttävästä paikasta.
*MM
vesku
jalkakyykyllä juuri saa irti maasta, eli ei kovin suuria. Sellaisesta olen porannut reiän
(20mm) läpi ja siihen kierretanko ja sakkeli. Viimeisin tekele oli liian pyöreä kivi, eikä
pidä mitään. Tuli pohja pitkin käsin vetämällä kuin tyhjää. Pitkä kettinki ei sovellu
minulle, koska poiju pitää venettä lähellä laituria (toinen pää veneestä kiinni maissa) ei
vene pyöri vapaasti ulapalla. Huonosti pitävien ankkurien takia minulla on nyt kolme poijua
käytössä kun vene on pidempiä aikoja käyttämättä!!! Täytynee alkaa kiertää romiksia.
Aikanaan tein yhden poijun henkilöauton moottorin lohkosta. Kun öljypohja puuttui ja
kettinki oli kiinni keskimmäisessä runkolaakeripukissa, oli ankkurin muoto oivallinen.
Lohko upposi pohjaan ja piti hyvin.
vesku
Lauri Tarkkonen wrote:
> In <yKn73.22$5I5...@read2.inet.fi> "Kari Kiviluoto" <kari.ki...@pigroup.fi> writes:
>
> >Mitenkäs on. Poijukauppias väittää, että huomattavasti kevyempi poiju (kuin
> >300kg), jossa on ankkurimaiset ulokkeet pitäisi myös noin 1000kg veneen
> >paikoillaan. Poijupaino ei paina varmaankaan kolmeakymmentä(?) kiloa
> >enempää, koska sitä on suhteellisen helppo kannella. Ideana on kait
> >riittävän pitkä (painava) ketju, jolloin veto ankkuriin tulee mahdollisimman
> >vaakatasossa, eikä ylöspäin. Voiko mielestänne tähän luottaa. Pohja on
> >hiekkaa ja vene on HT.
>
Nils Rostedt
> tällaiset järkäleet pohjaan saatetaan. Jäällekö?? Jos jäälle, miten
> kettinki hoidetaan, ettei vaan jää alle?
Kokemusta on noin 1,3m x 35 cm x 40 cm poijukiven upottamisesta (paino
toivon mukaan noin 500 kg?).
Rakennetaan lautta, meidän tapauksessa 2 kpl laiturikelluketta joiden
päälle paksut parrut. Keskelle aukko ja poijupaino paksusta köydestä
roikkumaan. Köysi kiertää neljä-viisi kierrosta keskiaukon päällä olevan
parrun ympäri (vrt. jalusvinssi) jotta kivi voidaan laskea alas hallitusti.
Kivi saatiin rannasta veteen kampeamalla sopivasti erilaisilla
puutavaroilla. Sitten poijukettinki kiinni, lautta kiven päälle, köysi
kireälle ja kammetaan kivi syvempään veteen roikkumaan lautan alle. Koko
hoito hinataan poijun sijoituspaikalle ja ankkuroidaan paikalleen
mieluummin kolmella ankkurilla jotta se pysyy tarkasti paikallaan. Sitten
vain lasketaan kivi alas. Ja varotaan ettei käsi jää köyden väliin tai köysi
jalan ympärille.
Hieno lautta saadaan aikaan tekemällä katamaraani kahdesta soutu- tms.
pienveneestä jotka yhdistetään parruilla. 10*10 cm puutavara kenties on jo
riittävä, itse käytimme muistaakseni jotain 20 cm läpimittaisia tukkeja. Ja
hyvin onnistui.
/Nils
Lauri Tarkkonen
>>ON tietysti hieman myöhäistä istuttaa poijupainoa jäätä hyväksi
>>käyttäen. Jos homman voi hoitaa ensi jäillä, niin yksinkertaisinta
>>on kiinnittää kettinki poijuun ja sitten voi vetää köyden rantakoi-
>>vuun, joka on sen verran löysä, että kivi voi solahtaa jään sulaessa
>>läpi
>Duoda noin... varmista ensin, että jäät eivät kovin paljon liiku siinä
>paikassa, mihin poijuasi meinaat. Muuten poiju saattaa löytyä
>hämmästyttävästä paikasta.
Jos on syytä epäillä jäiden lähtevän liikkeelle ennen kuin poijupaino
solahtaa pohjaan voi painon putoamista tietenkin auttaa särkemällä
jäätä, jotta paino putoaa kontrolloidusti.
Voisi kuitenkin kuvitella ja varsinkin toivoa poijupaikan olevan niin
suojaisen, että jäät eivät siitä mihinkään ulapalle katoa, vaan sulavat
paikalleen. Rantakoivussa oleva köysi, jos puu on riittävän iso ja köysi
paksu, voi hieman hillitä poijupainon seikkailuintoa.
- Lauri Tarkkonen
Janne Heikkilä
jättää keskelle reikä esim muovipullo tunkemalla. Saadaan niitä punomalla
ketjuun, haluttu paino tarpeeksi toistamalla.
Kohtalaisesti pysyy 19 tonninen teräsketsi 15-20 kpl:n voimin kesät/talvet
(niinkauan kuin ketjut kestää ;).
//janne