Kyselin tässä ryhmässä, ovatko jenkkiveneet todella niin huonoja kuin aina
kuulee mainittavan. Vastaukseksi sain jenkkiveneen hankintaan kannustavia
viestejä.
Mitkä ovat hyviä jenkkiveneitä ja mitkä huonoja? Miksi Baylineria ei
arvosteta?
Yksi Baylinerin omistaja kertoi olevansa Capriinsa tyytyväinen, mutta totesi
ajavansa veneellään Saimaalla, jossa tosiaan lienee helpommat kelit kuin
täällä Helsingin vesillä.
Jos ostaa, niin mihin kannattaa kiinnittää huomiota?
Mikä olisi hyvä kilpaileva venetyyppi jenkkiveneille? Joku joka on tyylikäs,
varusteltu, topattu, pieni hytti keulassa, tuulilasi (ei hardtop?)?
t: Esko Naskali
Ei jenkkiveneissä mitään vikaa ole, väittäisin niiden hinta/laatusuhteen
hakkaavan mennen tullen kotimaiset veneet jos puhutaan käytetystä veneestä.
Yleisesti ottaen jenkit ovat hyviä ajettavia kovemmassakin kelissä (syvä
V-pohja, riittävä moottoriteho), mitä ei todellakaan voi sanoa kaikista
kotimaisista veneistä.
Bayliner on vähän sellaisen "halpisveneen" maineessa edullisen hankintahintansa
johdosta. Uudemmat (90->) Baylinerit ovat hyviä veneitä, vanhempia OMC:n
koneilla varustettuja Beikkuja kannattaa välttää huhupuheiden mukaan, omaa
kokemusta minulla ei niistä ole. Baylinerin muuten omistaa Brunswick yhtymä
jonka muita tuotemerkkejä ovat esim. Sea Ray ja MerCruiser/Mercury. Bayliner on
ilmeisesti maailman suurin moottorivenevalmista, joten on vaikea kuvitella sen
tekevän huonoja veneitä, onhan se ollut markkinoillakin about 30-vuotta jo. On
kyllä totta, että Bayliner on "massatuote" ja tietyllä tavalla persoonaton,
mutta haittaako se mitään?
ns. "laatujenkkejä" ovat ainakin:
(vanhemmat) Chris Craft
(vanhemmat) Wellcraft
Boston Whaler
Mako
Sea Ray
Osta ihmeessä jenkki jos sellainen miellyttää silmää ja on sopiva veneilyysi.
Venettä kun ostat, niin kannattaa ainakin tutkia moottorin/vetolaitteen kunto
huolellisesti, sekä veneen pohja - onko ruttokuplia tai kolhuja yms.
I.L.
Ilkka Leinonen <it...@iobox.fi> wrote in message
news:39AE9984...@iobox.fi...
Se, joka huonoksi väittää, ei ole hyvällä ajanut. Kirjo on todella
laaja. Osa on huonoja, osa ei.
>
> Mitkä ovat hyviä jenkkiveneitä ja mitkä huonoja?
Laadultaan hyviä ovat:
-Formula
-Sea Ray
-Mariah
-Cruisers
-Cigarette
-Boston Whaler
jne.
Huonoja on varmaan satoja. tässä muutamia:
-Rinker
-Sun Runner
-Renken
-Bayliner
Miksi Baylineria ei arvosteta?
Sama ilmiö kuin esim. Fiat Unon kohdalla. Harva sitä arvostaa, mutta
moni sillä ajaa.
>
> Yksi Baylinerin omistaja kertoi olevansa Capriinsa tyytyväinen, mutta
totesi
> ajavansa veneellään Saimaalla, jossa tosiaan lienee helpommat kelit
kuin
> täällä Helsingin vesillä.
>
Saimaalle sopii paremmin kuin merialueille. Vene ei ole rakennettu
kestämään kovassa kelissä. Olen kuullut tapauksista, jossa jopa
koeajolenkillä uudesta Beikusta oli pudonnut kaapit ja asiakkaalla tuli
äitiä ikävä. Pieni Capri on myöskin keveytensä takia aika heppoinen
merelle. Kelissä vene ei kestä, sen sijaan tyynellä järvellä se on vielä
turvallinen.
> Jos ostaa, niin mihin kannattaa kiinnittää huomiota?
-Katsoa ettei osta perämoottoriversiota. Varsinkin, jos on Forcen kone
niin älä osta. Merkin maahantuonti lopetettiin kokonaan, koska vikoja
oli niin mahdottomasti. Mercurylta ja Marinerilta löytyy perämoottoreita
joka lähtöön, joten se riittää Vatorille. Surkeita Forceja ei enää
kaivattu.
> Mikä olisi hyvä kilpaileva venetyyppi jenkkiveneille? Joku joka on
tyylikäs,varusteltu, topattu, pieni hytti keulassa, tuulilasi (ei
hardtop?)?
Yleisesti ottaen italialaiset veneet kilpailevat jenkkien kanssa.
Cranchi ja Donzi ovat nykyään ainakin laadukkaita. En tosin tiedä miten
pieniä veneitä niillä on ja uusien suhteen täytyy todeta, että niiden
toimitusajat ovat luvattoman pitkiä.
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
Pätee erityisen hyvin mielestäni uusienkin osalta. Kotimaiset veneet
ovat ominaisuuksiin ja varusteluunsa nähden luvattoman kalliita ja kun
vertaa, mitä laatujenkit nykyään tarjoavat niin huhhuh.
Parhaissa jenkeissä on varustelu on yhtä runsas kuin loistoautoissa ja
sen lisäksi valmistusteknisesti monet ovat tehty kestämään kovaa keliä.
Siis en puhu nyt Beikusta, mutta kuitenkin. Itse ehdottaisin valitsemaan
niistä jenkkivalmistajista, jotka tarjoavat elinikäisen runkotakuun. Se
kertoo jo laadusta aika paljon. Beikun 5 vuoden takuu on mielestäni
vitsi.
> Yleisesti ottaen jenkit ovat hyviä ajettavia kovemmassakin kelissä
(syvä
> V-pohja, riittävä moottoriteho), mitä ei todellakaan voi sanoa
kaikista
> kotimaisista veneistä.
Ei. Kotimaiset ovat pikkulätäköihin varmaankin tarkoitettu, sillä ovat
jo ulospäin vaarallisen näköisiä. Mistäköhän johtuu, että mm. useat
Bellat kulkevat keula vaarallisennäköisesti alaspäin.
>
> Bayliner on vähän sellaisen "halpisveneen" maineessa edullisen
hankintahintansa johdosta.
Halpahan se on. Hinnan lisäksi maineen tuo karu varustelu ja sellainen
halvan oloinen muovinen tunnelma mm. verhoilun osalta.
>Uudemmat (90->) Baylinerit ovat hyviä veneitä, vanhempia
OMC:n koneilla varustettuja Beikkuja kannattaa välttää huhupuheiden
mukaan,
OMC:n koneet eivät todellakaan olleet kovinkaan hyviä. Erityisesti
vetolaitteet eivät kestäneet. Juttua Beikusta OMC:llä uudessa
Venepörssi-lehdessä.
> kokemusta minulla ei niistä ole. Baylinerin muuten omistaa Brunswick
yhtymä jonka muita tuotemerkkejä ovat esim. Sea Ray
ja MerCruiser/Mercury.
Bayliner on ilmeisesti maailman suurin moottorivenevalmista, joten on
vaikea kuvitella sen tekevän huonoja veneitä, onhan se ollut
markkinoillakin about 30-vuotta jo.
Joo no se ei takaa mitään. Suomalaisilla ja myös monilla muilla on mm.
sveitsiläisistä poiketen taipumus onnistua olla ostamatta laatua. Tämä
pätee erinomaisen hyvin niin vaatteisiin, kenkiin kuin myös esim.
veneisiin. Sen takia halpa on se, joka myy. Moni ei välttämättä osaa
edes arvioida laatua, koska on tottunut huonoon ja siihen ettei se kestä
ja on näin ollen vaatimustasoltaankin alhaisessa, alistuneessa tilassa.
> kyllä totta, että Bayliner on "massatuote" ja tietyllä tavalla
persoonaton,
> mutta haittaako se mitään?
Niin toiset tykkää massatuotteesta. Ajaahan miljoonat ihmiset esim.
pikku Fiatilla, mutta huomattavasti harvemmat esim. MB A-sarjalla,
vaikka kokoeroa ei juurikaan ole. Tosin vertaus ontuu siinä mielessä,
että myös A-sarja on massatuote. Veneissä sinulla on se etu, että
laatuvalmistajilta saat tilattua veneen juuri siinä väreissä ja
varustein kuin haluat eli erotut massasta. Beikulla sen sijaan taisi
olla periaate, että värin saa valita niin kauan kuin se on sininen. No
nyttemmin valkoinen tuli kuvaan mukaan.
>
> ns. "laatujenkkejä" ovat ainakin:
> (vanhemmat) Chris Craft
> (vanhemmat) Wellcraft
> Boston Whaler
> Mako
> Sea Ray
>
Makoa en tunne. Muuten jokseenkin samaa mieltä. 80-l Wellcrafteista
itsellänikin on paljon kokemusta. Sanoisin, että olivat silloin hyviä
veneitä, mutta nykypäivän hyviin jenkkeihin verrattuna, äärimmäisen
heikkoja. Pohja hakkaa (on ilmeisesti ontto sisältä, ei yhtä pakettia
niin kuin parhaat nykyään), säilytystilaa tosi vähän, sillä
muottikustannuksissa säästetty, kun ei ole "koverrettu" esim. sisältä
sivuilta jne. 3 litran kone oli siihen aikaan 80-luvun lopulla aivan
paska. Uudemmat parempia, mutta osta ihmeessä kutoskone, jos
mahdollista. Polttoaineenkulutuskin on alhaisempi, sillä neloskone antaa
liikaa gasoa kaasariin. Järkyttävää. Uusi jenkki, erityisesti EFI
koneella vie varmaan puolet siitä bensamäärästä, mitä ne 10v sitten
veivät. Osittain johtuu siitä, että silloin moni maahantuoja teki saman
virheen kuin mitä Beikku tekee tällä hetkellä eli tarjoaa veneitä liian
pienillä moottoreilla. Silloin jos vähänkin kuormaa, joutuu luukuttaa
urku auki ja plaaniin nousu kestää luvattoman kauan. Eli kone joutuu
olemaan niin kovilla, jolloin bensaa palaa todella paljon. Sen sijaan
isommalla koneella voi ajaa alhaisemmilla kierroksilla ja silti
saavuttaen sopivan matkanopeuden ja gasoa ei mene niin paljon.
Toteaisin, että kokoa tärkeämpi on se, miten knaapit ovat kiinni. Huono
kiinnitys on se, että ovat ruuvattu kuten ainakin mainitsemissasi
Wellcrafteissa ainakin ennen olivat. Kovassa rasituksessa eivät kestä.
Oikea tapa on pulttaus läpi, jolloin toisella puolella on
puu ja sen takana metallilevy, johon kiinnittyy. Venemessuilla
helmikuussa havaitsin jenkeistä ainakin Mariahin käyttävän ko.
kiinnitystapaa.
Samoin vene tarvitsee mielestäni 6 KNAAPIA, jolloin myös veneiden
kyljissä keskellä on knaapit. Auttaa kiinnittymistä esim. tankattaessa,
niihin voi kiinnittää flendarit, ja esim. yleistyvissä
"puulaituri"aisapaikoissa sivuknaapista saa sopivan vedon veneen
liiallisen heilumisen estämiseksi. Se on nykyään mm. juuri näkemässäni
Mariahissa hyvää.
Mielestäni pieni vene ei tarvitse suuria knaapeja. Laivat ovat erikseen.
Esim. 6 metriselle jenkkiveneelle sopivat köydet ovat n. 12 millisiä,
jotka kiinnittyvät pieneen jenkkiknaapiin huomattavasti paremmin kuin
liian isoihin knaapeihin esim. a la Nimbuksen avoveneet.
> muutenkin enemmän painottaa mukavaa oleilua kun kovan kelin ajoa.
Joo no kuten sanottua, kovassa kelissä ajo riippuu siitä, miten vene on
rakennettu, tai siis erityisesti sen runko ja millainen kone siinä on.
Beikku on totta kai heppoinen kuin mitä, mutta esim. Formulaa ei saa
ajamalla rikki. Taannoin Tallinna-HKI offshore kisassa mukana ollut
siviiliformula tuli maaliin aivan tiptopkunnossa. Jopa jääkaappi oli
paikoillaan. Muilla osanottajilla veneiden sisustus meni aivan uusiksi,
kun kaikki kaapit lentelivät minne sattuu kiinnitysten pettäessä.
<fi...@artic.net> wrote in message news:8p55fv$1b6$1...@nnrp1.deja.com...
>
> Toteaisin, että kokoa tärkeämpi on se, miten knaapit ovat kiinni. Huono
> kiinnitys on se, että ovat ruuvattu kuten ainakin mainitsemissasi
> Wellcrafteissa ainakin ennen olivat. Kovassa rasituksessa eivät kestä.
> Oikea tapa on pulttaus läpi, jolloin toisella puolella on
> puu ja sen takana metallilevy, johon kiinnittyy. Venemessuilla
> helmikuussa havaitsin jenkeistä ainakin Mariahin käyttävän ko.
> kiinnitystapaa.
>
> Samoin vene tarvitsee mielestäni 6 KNAAPIA, jolloin myös veneiden
> kyljissä keskellä on knaapit. Auttaa kiinnittymistä esim. tankattaessa,
> niihin voi kiinnittää flendarit, ja esim. yleistyvissä
> "puulaituri"aisapaikoissa sivuknaapista saa sopivan vedon veneen
> liiallisen heilumisen estämiseksi. Se on nykyään mm. juuri näkemässäni
> Mariahissa hyvää.
>
> Mielestäni pieni vene ei tarvitse suuria knaapeja. Laivat ovat erikseen.
> Esim. 6 metriselle jenkkiveneelle sopivat köydet ovat n. 12 millisiä,
> jotka kiinnittyvät pieneen jenkkiknaapiin huomattavasti paremmin kuin
> liian isoihin knaapeihin esim. a la Nimbuksen avoveneet.
Jenkeissä käymättömänä ihmisenä olen mietiskellyt paikallisten tapaa
kiinnittää veneitään noista pienistä knaapeista. Onhan siellä aivan eri
tuulet näin hurrikaanikauden aikaan joten ei aivan mitättömillä naruilla
luulisi veneitä kiinniteltävän.
Vielä aiheesta huono/hyvä jenkkivene.
Älkää ostako venettä joissa ei ole täyslasikuitulaminaattinen runko.
Herättävä artikkeli löytyy http://www.yachtsurvey.com/Fiberglass_Boats.htm
Ainakin näissä Suomen oloissa tuollaiseen kun vielä tulee pieni kolhu ja
talven aikana sandwichin ja laminaatin väliin päässyt vesi irrottaa
kerrokset toisistaan.. jne..
Muutenkin täyttä asiaa tuo yachtsurveyn saitti!!
Niin ja tuossahan oli kuvia mm.SeaRaysta ja GrandBanksista joita nyt
laatuveneinä on pidetty.... :)
--Pauli--
vene...@my-deja.com wrote:
> Hyvä niin. Kannattaa todellakin selvittää, kun ostaa veneen, miten
> knaapit ovat kiinnitetty. Myyjä yleensä pystyy sen näyttämään. Ainakin
> jos on asiallisesti rakennettu venemerkki niin liikkeissä on
> demostraatiokappale knaapistakin.
Mahtaako pystyä kun nykyaikaiset 2-kuoriveneet rakennetaan niin että
knaapit, kaiteet ja muut helat asennetaan valmiiksi yläkuoreen ennen niiden
yhdistämistä niin moneen paikkaan on mahdoton päästä käsiksi kuorien
yhdistämisen jälkeen jos vaikka haluaisi itse lisäillä jotain..
--Pauli--
> Vielä aiheesta huono/hyvä jenkkivene.
> Älkää ostako venettä joissa ei ole täyslasikuitulaminaattinen runko.
> Herättävä artikkeli löytyy
http://www.yachtsurvey.com/Fiberglass_Boats.htm
Ostakaa vene, jossa on ikuinen runkotakuu niin teillä ei ole ongelmia
jatkossakaan (rakenteesta riippumatta).
fi...@artic.net wrote:
>
> Ostakaa vene, jossa on ikuinen runkotakuu niin teillä ei ole ongelmia
> jatkossakaan (rakenteesta riippumatta).
Heh! Jopas pomppas!!
Vaikka nyt oletkin ilmiselvästi Mariahin myyntitykki niin kerro nyt
kuitenkin mitä tuo ikuinen runkotakuu pitää sisällään. Ihan vaan vertailun
vuoksi uppoamattomaan laivaan..
Noita jenkkiveneitä ja niiden myyjiä tulee ja menee enkä taatusti usko
että Mariah Boats korvaa yhtään mitään jos v.2030 kraapasen pohjan
kivelle.. Takuu kattanee ikuisesti jos venettä säilytetään kuivassa
sisätilassa läpi vuoden.. :)
--Pauli--
Takuusta:
Lifetime Limited Structural Hull Warranty:
Regal Marine Industries, Inc. warrants to the original retail purchaser
of this boat that it will, at its sole option, repair or replace the
fiberglass hull if it is found to be structurally defective in material
or workmanship for as long as the original retail purchaser owns the
boat. For purposes of this warranty, the hull is defined as the single
fiberglass casting which rests on the water. This limited warranty is
subject to all limitations and conditions explained below.
THIS LIMITED WARRANTY does not cover and the following are
not warranted:
mm.
(d) Damage caused by misuse, accident, galvanic corrosion,
negligence, lack of proper maintenance, or improper trailering;
(l) Boats damaged by accident and boats damaged while being loaded
onto, transported upon or unloaded from trailers, cradles, or other
devices used to place boats in water, remove boats from water or store
or transport boats on or over land>
Eli jos ei osaa ajaa niin ei korvaa. Mariahin takuuseen en ole vielä
ehtinyt sen verran perehtyä kuin tähän Regaliin vastaavaan. Regalia ei
kukaan muuten myy Suomessa,mutta sillä ei ole mitään merkitystä, sillä
takuusta vastaa tehdas, ei maahantuoja.
Joka tapauksessa mielestäni veneelle myönnettävä takuu takaa jotain.
Joka ei myönnä takuuta, myöntää mielestäni, että veneen kestämisessä on
ongelmia. Ainakin Pohjois-Amerikassa asuessani, tuttavani ja minä
veneitä hankkiessamme, kiinnitimme ko. seikkaan suurta huomiota. Takuu
korreloi aika hyvin veneen muun laadun kanssa. Joka myöntää vain
muutaman vuoden takuun, on aika epävarma runkonsa kestävyydestä. Kyllä
takuu tuo varmuutta kuluttajalle. Ainakin minulle tuo. Ei pelkästään
Amerikan vesillä, vaan täällä Suomessakin. Valitettavasti täällä on vain
pienemmät valikoimat merkeissä.
Kuinkahan moni Regalin omistaja rahtaa veneensä Jenkkeihin omalla
kustannuksellaan tehtaan takuukorjattavaksi...
I.L.
Vaikea sanoa, koska Suomen markkinoilla on niin vähän merkkejä.
Ainakin Mariah tarjoaa siirrettävän ja sitten olisikohan Boston
Whalerilla. On ainakin laatuvene. Suomalaiset veneet eivät mainosta
lainkaan takuitaan, mutta luulisi ainakin Swanilla, Balticilla ja
NautiCatilla olevan takuut.
>
> Kuinkahan moni Regalin omistaja rahtaa veneensä Jenkkeihin omalla
> kustannuksellaan tehtaan takuukorjattavaksi...
>
Kuten itse olen ymmärtänyt, korjaukset voidaan tehdä paikallisesti.
Tehdas maksaa laskun. Kyllä varmasti esim. joku Leevene osaisi korjata.
En tiedä, mistä vuodesta alkaen Regalilla takuu voimassa eli onko
Suomeen aikoinaan myydyt Regalit takuun piirissä. Regalin takuu ei ole 5
vuoden jälkeen voimassa, jos omistaja vaihtunut eli ei ole siirrettävä.
fi...@artic.net wrote:
> Joka tapauksessa mielestäni veneelle myönnettävä takuu takaa jotain.
Kyllä ja ei. Periaatteessa mikä ammattitaitoinen veistämö voi antaa
ikuisen takuun omalle työlleen ja materiaalivirheille. Ota kuitenkin
huomioon, että takuu ei korvaa esim. jos pintaan on tullut naarmu ja
kosteus on imeytynyt sen kautta laminaatin sisälle.
> Joka ei myönnä takuuta, myöntää mielestäni, että veneen kestämisessä on
> ongelmia.
Ei välttämättä. Myyjä haluaa vain selvitä pienemällä tappelulla asiakkaan
kanssa? Toiset kun luulee, että takuu = vakuutus. Ei läheskään kaikkongelmat
mene
takuuseen.
-- PP
vene...@my-deja.com wrote:
> Kuten itse olen ymmärtänyt, korjaukset voidaan tehdä paikallisesti.
Luottaako tehdas suomalaisen korjaajan ammattitaitoon arvioida sitä,
kuuluuko asia takuuseen vai ei. Ja hyväksyykö tehdas jonkun suomalaisen
korjaajan työn, kun korjaaja ei ole valtuutettu korjaaja?
> Regalin takuu ei ole 5
> vuoden jälkeen voimassa, jos omistaja vaihtunut eli ei ole siirrettävä.
Eikös suomen laki sano, että takuun on oltava siirettävä.
Näin muistelisin. Ainakin autoissa, kännyissä yms. takuun
pitää olla siirettävä.
-- PP
Leevene oli vain veikkaus. Suomessa on tuotu vuosien ajan Regaleita
maahan eli tehdas on näin ollen silloin hyväksynyt jonkun korjaamon
valtuutetuksi hoitamaan takuukorjaukset. Ei siis mikään ongelma
selvittää, koska kerran maahantuontia ollut. Sen lisäksi Ruotsissa
myyjä, joten sieltäkin voi kysyä. Sanoisin, ettei regal ole ongelma
takuun suhteen.
> > Regalin takuu ei ole 5
> > vuoden jälkeen voimassa, jos omistaja vaihtunut eli ei ole
siirrettävä.
>
> Eikös suomen laki sano, että takuun on oltava siirettävä.
> Näin muistelisin. Ainakin autoissa, kännyissä yms. takuun
> pitää olla siirettävä.
>
Sen vuoksi heillä on 5 vuoden siirrettävä takuu. Se riittää, sillä
Suomen laki ei vaadi, että veneellä on yli 5 vuoden runkotakuu. Eli
Regalin 5 vuoden siirrettävä riittää.
Netin perusteella tosin vaikea selvittää kaikkia takuuasioita, koska
itse en Regalia omista. Kattelin Finn'n selvityksen jälkeen
regalboats.comista lisäinfoa, mutta olisi se tietysti helpompi kuin
olisi koko takuubrosyyri.
fi...@artic.net wrote:
> THIS LIMITED WARRANTY does not cover and the following are
> not warranted:
>
> mm.
> (d) Damage caused by misuse, accident, galvanic corrosion,
> negligence, lack of proper maintenance, or improper trailering;
>
> (l) Boats damaged by accident and boats damaged while being loaded
> onto, transported upon or unloaded from trailers, cradles, or other
> devices used to place boats in water, remove boats from water or store
> or transport boats on or over land>
>
> Eli jos ei osaa ajaa niin ei korvaa. Mariahin takuuseen en ole vielä
> ehtinyt sen verran perehtyä kuin tähän Regaliin vastaavaan. Regalia ei
> kukaan muuten myy Suomessa,mutta sillä ei ole mitään merkitystä, sillä
> takuusta vastaa tehdas, ei maahantuoja.
>
> Joka tapauksessa mielestäni veneelle myönnettävä takuu takaa jotain.
> Joka ei myönnä takuuta, myöntää mielestäni, että veneen kestämisessä on
> ongelmia. Ainakin Pohjois-Amerikassa asuessani, tuttavani ja minä
> veneitä hankkiessamme, kiinnitimme ko. seikkaan suurta huomiota. Takuu
> korreloi aika hyvin veneen muun laadun kanssa. Joka myöntää vain
> muutaman vuoden takuun, on aika epävarma runkonsa kestävyydestä. Kyllä
>
Kun kuulun siihen palkkatasoon jolla ei ole varaa eikä ymmärrystä ostaa
ikinä uutta venettä niin kaikenmaailman full-limited lifetime guaranteet ei
kovasti kiinnosta kun eivät ne enää käytettyä juuri koske vaan tärkeintä on
tietää miten se runko on rakennettu jottei sorru mihinkään
balsa/vaahtomuovirunkoiseen pommiin.
Damage caused by misuse?! Mikä on veneellä misusea? joutua myrskyn keskelle
ja ajaa aallokossa runko halki?! Ajella laivan peräaalloissa ja hyppyyttää
laidalta toiselle kuten juuri eilen kattelin pientä Terhiä rääkättävän.
Olis kiva tietää yksikin tapaus jonka valmistaja on takuuna korvannut.
--Pauli--
> Kun kuulun siihen palkkatasoon jolla ei ole varaa eikä ymmärrystä ostaa
> ikinä uutta venettä niin kaikenmaailman full-limited lifetime guaranteet
ei
> kovasti kiinnosta kun eivät ne enää käytettyä juuri koske vaan tärkeintä
on
> tietää miten se runko on rakennettu jottei sorru mihinkään
> balsa/vaahtomuovirunkoiseen pommiin.
Rungon rakennetyypillä ei ole mitään tekemistä laadun kanssa. Ei voida
olettaa että jos joku tekee huonoa sandwichrakennetta, niin kaikki
umpilaminaatit olisivat hyviä.
Muuten tyylikkäitä veneitä, mutta en tajua miksi pitää kaikki sisukset vuorata
karvalankamatolla! Todellinen paskankerääjä ja siivoojan kauhu. Miten saat
kunnolla kuivaksi niiden kastuttua!
Ja sitten se pressun alta ajelu! Mikä hiton idea on ajaa isoa venettä teltassa!
Kyllä Suomen oloihin pitää olla kunnollinen hytti, mistä ajelee. Eikä mitään
pressuviritelmiä! Harva meistä avoautollakaan ajelee. Mieluummin kunnollisella,
tavallisella katolla varustetulla.
*AI*
Ari Ihalainen wrote:
> Ja sitten se pressun alta ajelu! Mikä hiton idea on ajaa isoa venettä teltassa!
> Kyllä Suomen oloihin pitää olla kunnollinen hytti, mistä ajelee. Eikä mitään
> pressuviritelmiä! Harva meistä avoautollakaan ajelee. Mieluummin kunnollisella,
> tavallisella katolla varustetulla.
No jaa. Minä taas tykkään tuntea meren ja tuulen. Siinä mielessä avo-ohjaamo on
mukavampi, eikä kevyt sadekaan vielä pakota ottamaan kuomua päälle. Ja yksin
poijuun ajo on hituisen simppelimpää, kun ohjaajan paikalta yltää lyömään poijuhaan
kiinni.
Toisaalta tietysti kiinteä ohjaushytti vähän laajentaa "ajettavien kelien" kirjoa.
--
Jouni Remes
email: jouni...@pp.inet.fi
GSM: +358 40 5813723
> Ja sitten se pressun alta ajelu! Mikä hiton idea on ajaa isoa venettä
teltassa!
> Kyllä Suomen oloihin pitää olla kunnollinen hytti, mistä ajelee. Eikä
mitään
> pressuviritelmiä! Harva meistä avoautollakaan ajelee. Mieluummin
kunnollisella,
> tavallisella katolla varustetulla.
Tästähän saadaan taas pitkästä aikaa hauska kina aikaiseksi!
Mitä ideaa on lähteä merelle, jos aikoo istua sisällä jossain hikisessä
kopissa? Sitä voi tehdä kotona saunassa.
Kyllä avo-ohjaamo pitää olla, että saa vähän suolan tuoksua sieraimiin. Ei
kai kukaa täysjärkinen jäiden tultua lähde merelle huviveneellä, muulloin
kuin paukkupakasilla on kyllä mieluummin ulkona kuin sisällä. Herkkähipiaset
matkustajathan voi tietysti laittaa kajuutan lämpöön.
Kyllä minulle avoautokin kesäpeliksi kelpaisi ihan hyvin.
- KK
Eiköhän tuo ole makuasia, itse ainakin ajelen hyvällä kelillä mieluummin ilman
kattoa.
Sami
KK wrote:
> Tästähän saadaan taas pitkästä aikaa hauska kina aikaiseksi!
Miten niin pitkästä aikaa? :)
> Mitä ideaa on lähteä merelle, jos aikoo istua sisällä jossain hikisessä
> kopissa? Sitä voi tehdä kotona saunassa.
> Kyllä avo-ohjaamo pitää olla, että saa vähän suolan tuoksua sieraimiin. Ei kai
> kukaa täysjärkinen jäiden tultua lähde merelle huviveneellä, muulloin kuin
> paukkupakasilla on kyllä mieluummin ulkona kuin sisällä. Herkkähipiaset
> matkustajathan voi tietysti laittaa kajuutan lämpöön.
Oma venehistoriani on seuraava:
Keskipulpetti tuulilasilla (Timola)
Tuulilasi kajuutalla (Hurrican Cabin)
MidCabin (Bayliner Ciera2155)
Kabiinivene (Finmar Commodore)
eli iän (32v) ja rahatilanteen mukaan on sitä suojaa ja lisätilaa aina
haikaillut. Finmar oli eka vene jota ajan sisältä enkä ainakaan tänä kesänä ole
sitä ostosta katunut..
Päinvastoin, olen jopa tyytyväisenä t-paitahihasillani istuskellut kabiinissa ja
seuraillut vastaantulevia joiden takit ja lakit on korviin asti napitettuina.
Purjehtijoista nyt puhumattakaan joilla ei ole edes suoraa istuinpaikkaa ja
sekin vielä poikittain kulkusuuntaansa nähden.. :)
Se "hikinen koppi" ei yleensä kovin hikinen ole ollut ja luukut avaamalla saa
kyllä puntit pyörimään jaloissa kuten avo-ohjaamollisissakin. Jos kaipaan tuulen
tuoksua, ajan kattoluukusta. Ja kun minulla on mittaa +190 niin luukusta tulee
muutakin ulos kuin päälaki..
Sade ei ole nykyään enää esteenä merelläoloon. Kabiinissa istuen voi nauttia
kuten mökin verannalla istuisi maisemia katsoen, MidCabinissa (purkkareista
puhumattakaan) istuu jossain kopissa täysin vailla ulkonäkymiä. Siitä en
ainakaan itse nauttinut.
Laiturimanööveeraukset kabiinista on hiukan hankalampia kuin avonaisista mutta
niihin tottuu.
Joo.. seuraava veneeni on varmaan flybridgellä varustettu (rahatilanteen niin
salliessa), on se avo-ohjaamosta ajaminen kelien salliessa silti hienoa. Mutta
kun veneilemmä täällä Suomessa, emme Välimerellä emmekä Floridassa. Palelkoon
siellä avotiloissa ne jotka sitä tuulta/suolaa haluavat haistella. Minä olen
tarpeeksi kauan siellä palellut!
--Pauli Laaksonen--
Joo no voi olla, että joudut odottelemaan rahatilanteen paranemista
jonkin aikaa. Totuushan on, että flybridge vene pitää olla väh. 70
jalkaa pitkä ennen kuin ko. venemalli puolustaa paikkaansa. Pienemmissä
naurettavan vähän ulkotilaa auringonottoon ja lisäksi liian lyhyt
flybridge näyttää tosi nuijalta. Jotkut 50-jalkaiset ei kannata ottaa
flybridgena, vaan tehdä niinku Jaska ja ostaa esim. Princess V.
Mid-cabin cruiserit taas pitää olla ainakin 30-jalkaisia ennen kuin
näyttävät veneeltä. Mainitsemasi Bayliner 2155 on enemmänkin liukumäki
vetten päällä ulkonäöltään eli hyvin kaukana veneestä.
Mutta
> kun veneilemmä täällä Suomessa, emme Välimerellä emmekä Floridassa.
Palelkoon
> siellä avotiloissa ne jotka sitä tuulta/suolaa haluavat haistella.
Minä olen
> tarpeeksi kauan siellä palellut!
>
ai, itse en ole vielä kertaakaan palellut. Veneilijöillä on varusteet
tähän ulkona tapahtuvaan harrastukseensa.
Tjaa, ei kevyehkö sade minuakaan ole avo-ohjaamossa haitannut. Ja jos
kunnolla tulee, niin yläkuomu kiinni ja loput auki. Lauttasaaren
uivassa oli yksi Nimbus, joka oli ensimmäinen eteen osunut
sisäohjaamovene, jonka olen valmis hyväksymään manöverointimielessä.
Siinä oli näes kuskin vieressä ovi sivukannelle :-)
Aika paljon merkitsee se, miten herkkä vene on liukumaan tuulessa
sivulle. Jos paljon, niin yksin poijuun tulo on hieman tuskallista,
ellei ohjauspaikalta pysty lyömään hakaa kiinni. Toisaalta, ongelmahan
ratkeaa ainakin osittain hankkimalla laituripaikka, jossa on tolpat :-)
Ja kyllähän veneilijä oppii vaikka umpisolmulle, kun niikseen tulee...
En minä ihan täysin umpiohjaamojakaan tuomitsisi, mutta ainakin nykyisin
preferoin avotilasta ajamista.
> ai, itse en ole vielä kertaakaan palellut. Veneilijöillä on varusteet
> tähän ulkona tapahtuvaan harrastukseensa.
Samaa mieltä, ehdottomasti. Jos joku haluaa, niin voin myydä videoitua
veneelläajelua, sanotaan tarjoushintaan 1000mk / 3h-kasetti. Sitä voi sitten
tuijottaa olohuoneessa TV-ruudulta, niin ei tarvitse palella! Ja tulee
vieläpä paljon halvemmaksi kuin cabiinivene.
- KK
Pauli Laaksonen wrote:
> Jenkeissä käymättömänä ihmisenä olen mietiskellyt paikallisten tapaa
> kiinnittää veneitään noista pienistä knaapeista. Onhan siellä aivan eri
> tuulet näin hurrikaanikauden aikaan joten ei aivan mitättömillä naruilla
> luulisi veneitä kiinniteltävän.
Pienemmät veneet (Suomen mittakaavassa suurehkotkin) säilytetään usein
omakotitalon pihassa trailerilla ja viedään sitten pikku järvelle
viikonloppuajelua varten.
Joakim
> Joo no voi olla, että joudut odottelemaan rahatilanteen paranemista
> jonkin aikaa. Totuushan on, että flybridge vene pitää olla väh. 70
> jalkaa pitkä ennen kuin ko. venemalli puolustaa paikkaansa. Pienemmissä
> naurettavan vähän ulkotilaa auringonottoon ja lisäksi liian lyhyt
> flybridge näyttää tosi nuijalta. Jotkut 50-jalkaiset ei kannata ottaa
> flybridgena, vaan tehdä niinku Jaska ja ostaa esim. Princess V.
>
> Mid-cabin cruiserit taas pitää olla ainakin 30-jalkaisia ennen kuin
> näyttävät veneeltä. Mainitsemasi Bayliner 2155 on enemmänkin liukumäki
> vetten päällä ulkonäöltään eli hyvin kaukana veneestä.
>
Niin... milläs veneellä sinä nimimerkin taakse piiloutuvana itse ajelet?!
:)
Princess V nyt on erinomainen esimerkki veneestä jolla suomessa ei tee
mitään. Oletko nähnyt veljeksiä paljonkin vielä meren päällä vielä tähän
aikaan?! Sieltä Princessin sisutoista on varmaan kiva nautiskella syksyisen
illan auringonlaskusta kun ei ulos edes näe kuin kämmenenkokoisista
ikkunoista.. Tai voithan sinä tietenkin koko ajan istuskella siinä
kasteenkostuttamalla vinyylipenkillä nautiskellen jäähtynyttä rommitotia..
ellei sitten sateen ropina siinä vuotavassa pressuteltassa satu muuten
keskustelua häiritsemään.. :)
Auringonottoa veneessä?! Koko auringonotto oli tänä kesänä melko
fiktiivinen käsite eikä ainakaan minulla koskaan peruste veneenostossa..
Kyllä sitä varten mennään yleensä saarenrantaan mieluummin kuin könyää
veneen lattialla. Jenkkilehtien mainokset pehmustetuista konekopan kansista
(="widowmaker") aurinkoterasseina eivät vakuutta näillä korkeuksilla!
Jos nyt omaa favouritea hakisi tuolta rapakon takaa niin Bluewater
saattaisi olla sellainen. Tilavaa sisätilaa reilusti ja päällä terassia
riittävästi. Lisäksi vielä todella pieni syväys suhteessa veneen kokoon
mutta kuitenkin avomerikelpoinen runko.
Ehkä nekään ei silti ole ihan vielä "seuraavia" veneitäni nykyisillä
ansioilla.. :(
> ai, itse en ole vielä kertaakaan palellut. Veneilijöillä on varusteet
> tähän ulkona tapahtuvaan harrastukseensa.
Toki on, ei vaan kiinnosta pukea koko vaatekaappia päälle pelkästään
ajomatkaa varten.
Ja olen ihan tarpeeksi kalastellut syksyisin (ja talvisinkin TVOn
jäähdytysvesikanavan purkuaukolla jossa oppii tosiaan tietämään mitä
veneily tai kalastus merellä on kylmällä säällä). Sitä viitsi harrastaa
aikansa mutta nykyään fisustus muutenkin on jäänyt lähes nolliin ja
merelläolo on enemmänkin oleskelua.
--Pauli--
-a-
KK wrote:
> <koo...@spray.se> wrote in message news:8pqdk1$dcu$1...@nnrp1.deja.com...
>
> > ai, itse en ole vielä kertaakaan palellut. Veneilijöillä on varusteet
> > tähän ulkona tapahtuvaan harrastukseensa.
>
> Samaa mieltä, ehdottomasti. Jos joku haluaa, niin voin myydä videoitua
> veneelläajelua, sanotaan tarjoushintaan 1000mk / 3h-kasetti. Sitä voi sitten
> tuijottaa olohuoneessa TV-ruudulta, niin ei tarvitse palella! Ja tulee
> vieläpä paljon halvemmaksi kuin cabiinivene.
>
> - KK
Et ole varmaan hirveästi ajellut merellä marraskuussa räntäsateessa? Tietysti
jos veneily rajoittuu kesä-heinä-elokuuhun, niin onhan se avo-ohjaamovene ihan
ok.
I.L.
En vakoile, mitä poijjaat tekevät. Princesshän on ihan jees
kruisailuvehje ja kun stereotkin on hyvät niin mikäs siinä. Tosin
hieman hidas se kieltämättä on. Alle 50 solmun huippunopeuden omaavat
kruisailuveneet on masentavia. Toisaalta jos on tarpeeksi iso niin sit
se pidetään satamassa asumistarkoituksessa ja paahdetaan sinne nopealla
tykillä.
>Sieltä Princessin sisutoista on varmaan kiva nautiskella syksyisen
> illan auringonlaskusta kun ei ulos edes näe kuin kämmenenkokoisista
> ikkunoista..
Eiköhän auringonlaskun ihailuun ole muitakin paikkoja kuin poikien vene
heh heh, mikä karvari. Eiköhän veneily useimmilla rajoitu sopiviin
keleihin riippumatta kuukaudesta. Kyllä tänäkin vuonna oli ihan kivoja
kelejä tarpeeksi. Oikeastaan niin usein kuin ehti merelle. Ja jos keli
on huono, voi hypätä koneeseen ja veneillä jossain muualla tai
harrastaa muuta. Ei marraskuussa ole mitään tarvetta veneillä
räntäsateessa. Tai ehkä jollain fisustajalla on, mutta siitähän heille
maksetaan.
"ei kiitos hikikoppiajeluun, se ei rusketa"
Kyllä fisustajat liikkuu marraskuussa, jopa läpi talven jäiden
salliessa, vieläpä avoveneissäkin. Ja ihan huvikseen. Se maksaa, ei
siitä kukaan heille maksa.
Kuten sanottu pukeutumiskysymys ja harrasteita on monia...
Ykä
>
> Et ole varmaan hirveästi ajellut merellä marraskuussa räntäsateessa?
Tietysti
> jos veneily rajoittuu kesä-heinä-elokuuhun, niin onhan se avo-ohjaamovene
ihan
> ok.
Jooei. Mitä järkeä ajaa merellä marraskuussa? Silloinhan alkaa parhaat
rinnekelit, miksi ne pitäisi hukata rantäsateessa merellä? Sinä varmaan olet
hiihtämässä kesäkuussa, kun pitää olla merellä marraskuussa?
- KK
KK wrote:
Heh, marraskuussa on melkein paras kalastussesonki merellä. Miksi ihmeessä minä
silloin seisoisin jossain hiihtokeskuksen hissijonossa, eikä ne rinnekelit
tosiaan ole vielä marraskuussa parhaimmillaan. Myöhäissyksyllä merellä on
muutenkin mukava olla, kun ns. t-paitajengi loistaa poissaolollaan, eikä
kaikenmaailman hörhöt ajele siimojen päälle. Kun kesäkuussa haluan hiihtää, niin
silloin menen esim. Norjaan. Hiihtäminenkin on paljon mukavampaa shortseissa
kesäkuussa, kuin kahdenkymmenen asteen pakkasessa helmikuussa. Jokainen taaplaa
tyylillään...
I.L.
Sieltä kopista sitten kalastelet?
> kesäkuussa, kuin kahdenkymmenen asteen pakkasessa helmikuussa.
Oliko ne rinnekelit parhaimmillaan kesäkuussa vai marraskuussa, helmikuussa
vai milloin? Minä en nyt enää pysy perässä, kun välillä ei kelit ole
marraskuussa eikä helmikuussa hyvät hiihtämiseen, mutta kesäkuussa on.
Kesäkuussa taas ei voi mennä merelle, kun ei sää ole tarpeeksi huono, että
pitäisi olla veneen kopissa? Kovin on mutkikkaan tuntuista harrastamista.
Ehkä kannattaisi sitten mennä helmikuussa sinne veneen koppiin kalastamaan?
Ei varmaan kovin moni hörhö ajaisi siimojen päälle.
>Jokainen taaplaa
> tyylillään...
Sinäpä sen sanoit.
- KK
KK wrote:
> Ilkka Leinonen <it...@iobox.fi> wrote in message
> news:39C1F38A...@iobox.fi...
> > Heh, marraskuussa on melkein paras kalastussesonki merellä. Miksi ihmeessä
> minä
> > silloin seisoisin jossain hiihtokeskuksen hissijonossa, eikä ne rinnekelit
> > tosiaan ole vielä marraskuussa parhaimmillaan.
>
> Sieltä kopista sitten kalastelet?
En kalasta kopista, vaan veneen avotilasta. Jos veneessä on koppi, ei se
tarkoita sitä, että siellä pitäisi kokoajan olla.
>
>
> > kesäkuussa, kuin kahdenkymmenen asteen pakkasessa helmikuussa.
>
> Oliko ne rinnekelit parhaimmillaan kesäkuussa vai marraskuussa, helmikuussa
> vai milloin? Minä en nyt enää pysy perässä, kun välillä ei kelit ole
> marraskuussa eikä helmikuussa hyvät hiihtämiseen, mutta kesäkuussa on.
> Kesäkuussa taas ei voi mennä merelle, kun ei sää ole tarpeeksi huono, että
> pitäisi olla veneen kopissa? Kovin on mutkikkaan tuntuista harrastamista.
> Ehkä kannattaisi sitten mennä helmikuussa sinne veneen koppiin kalastamaan?
> Ei varmaan kovin moni hörhö ajaisi siimojen päälle.
>
Mun mielestä parhaat rinnekelit on maalis-, huhti ja toukokuussa. Siis suomessa.
Huhti- ja toukokuu kyllä menee jo päällekkäin venesesongin kanssa. Mutta ei kai
veneily ja hiihtäminen ole toisiaan poissulkevia asioita varsinkaan
vesihiihtäminen kesäkuussa ;-)
Kesäkuussa voi mennä aivan hyvin merelle - hyvässäkin säässä, ei se koppi mikään
itseisarvo ole, se tekee elämän vain vähän helpommaksi esim. vesisateessa.
Siellä voi olla huonommalla säällä ja kauniilla ilmalla voi olla veneen
avotilassa ja nautiskella auringosta yms. Koppi kuitenkin antaa mahdollisuuden
varsin mukavaan vesilläoleiluun huonollakin säällä. Minusta on varsin
mielenkiintoista liikkua vesillä huonommissakin keleissä, jotta näkee meren
vähän muultakin kantilta.
Joopajoo, voihan sitä helmikuussa vaikka pilkkiä veneen kopissa jos ei muutakaan
keksi - on sitä hullumpiakin asioita tapahtunut. Kalaa vaan saattaa tulla aika
huonosti. Mielummin pilkin vaikka merenjäällä (ilman venettä), niin saattaa
kalaakin tulla vähän paremmin ;~)
>
> >Jokainen taaplaa
> > tyylillään...
>
> Sinäpä sen sanoit.
>
> - KK
Niinpä sanoin ja olen edelleen sitä mieltä, että suomen oloihin sopii paremmin
vene jossa on katettu ohjaamo, varsinkin jos veneilykausi kestää jäiden lähdöstä
jäiden tuloon. Minunkin edelliset veneet olivat avo-ohjaamollisia malleja, enkä
koppiveneen jälkeen ole yhtään niitä kaipaillut, varsinkin veneily marraskuussa
alkaa olemaan aikamoista extreme urheilua sellaisella. Ei tule yhtään ikävä
räntäsateessa jäätyneiden suflettien availua. Ehkä kuitenkin joskus hankin
pienen avoveneen koppiveneen rinnalle ihan sen takia, että sellaista on helppo
käsitellä yksinkin ja sellaisella pääsee paikkoihin joihin isommalla veneellä ei
ole mitään asiaa.
I.L.