Vesikeskuslämmitys
Matti Rautio
pienveneeseen.
Lämmitimenä käytettisiin jotain kaminaa jossa on lämmitys kierukka ja
pyrkimys olisi vapaakiertoiseen järjestelmään ilman kiertovesi pumppua.
Veneen koko on 32 jalkaa.
Minkälaisia radiaattoreita pitäisi käyttää, kuinka paksua putkea,
kaminan sijoitus, mitä muuta, onko järkeä, jne?
Lauri Tarkkonen
Mikäli mitään muistan, niin viimeisimmät näkemäni mainokset ovat
olleet Celcius merkkisten laitteiden maahantuojien. Vuosien varrella
laitteita on tehty sekä valopetroolilla että nestekaasulla toimivia
eri nimisiä. Ensimmäiset taisivat olla myynnissä jo 70-luvun puoli-
välissä.
Jos laitteet on asennettu oikein, ne ovat toimineet ja jos ovat
toimineet niin käyttäjät ovat olleet hyvin tyytyväisiä. Toimiville
laitteille on yleensä ollut yhteistä luokkaa metrin korkeusero,
jos kierto on haluttu toimimaan ilman ulkoista pumppua ja virtaa.
Isommissa putkissa kierto toimii paremmin ja lämpöhäviöt ovat
pienempiä. Näkemäni (toimivat) ovat olleet noin sormenvahvuisia,
mutta ohuemmista olen kuullut. Radiaattorit ovat olleet punkkien
alla ja useimmat ovat olleet putkeet kiinnitettujä pellinkappa-
leita, jotka toimivat jäähdytysripoina. Yksinkertaisin on ollut
suora putki, jossa neliönmuotoisia pellinkappaleita noin puolen
sentin päässä toisistaan ja putki keskeltä läpi.
32 jalkaiseen saa luultavasti riittävän korkeuseron, jotta kierto
toimii. Lähtisin ensin piirtelemään putkitusta ja sitten mietti-
sin pistäisinkä polttimon perään tai kamiinan sisään. Polttimo
voi myös olla jossain kaapissa ja lämmittää sitäkin.
- Lauri Tarkkonen
Jukka Patynen
läpivirtauspattereita, sijainti punkkien alla olevien säilytystilojen
alareunassa.
Toiminta vapaakierto periaatteella, letkut ja putket noin 1/2 tuumaisia.
Toimii ihan mukavasti. Lämmittimenä on AGA-merkkinen nestekaasulaite joka on
alkanut varsin oikukkaaksi. Tuntuma on se että liekinvartija jää jotenkin
lukkoon sammumisen jälkeen ja vaatii myöskin tolkuttoman pitkän
"hehkutuksen" ennenkuin avautuu. Apua ei oikein tunnu löytyvän edes alan
asiantuntujoilta.
(se Turkulainen Meredin joka myy samoja laitteita nimellä CasTherm on
kokeiltu kahteen kertaan, ei minkäänkaista kiinnostusta).
Tarkoituksena onkin tutkailla näitä naftakaminoita, ainetta kun on mukana
runsain määrin joka tapauksessa.
Kokemukseni keskuslämmityksestä yleensä 4 kesän perusteella ovat
myönteiset. Mukavaa ja hiljaista. Ja mikä erikoisinta, muutaman kuution
kokoisen tilan saa lämpimäksi jopa ilman elektroniikkaa. (Wallaksistakin on
kokemuksia ihan riittävästi) Sähköä tarvitsen parin pienen
tietsikkapuhaltimen verran tuuletuksen tehostamiseksi. Varsinkaan
keulapunkkien jalkopäähän tuo lämpö ei halua vapaaehtoisesti kulkea. Lienee
syynä ko tilan "pussimaisuus".
Nämä kokemukseen perustuvat mielipiteet voi vapaasti kumota monisanaisella
tilastotietoudella, jos katsoo tarpeelliseksi:-))
Kunhan nyt kertoilin....
-jtp-
Matti Rautio <matti....@kiasma.fi> kirjoitti
viestissä:3A4E1955...@kiasma.fi...
Mika Järvinen
Minulla on veneessä 4 patteria ja reflex -kamina vesikierukalla. Samaa vettä
käytetään myös Perkinsin jäähdytysvetenä ja koneen paisuntasäiliö toimii
järjestelmän paisuntasäiliönä eli on kierron korkein kohta. Veneeni
edellinen omistaja rakensi vesikierron ja kertoi, ettei saanut vettä
vapaasti kiertämään vaan koneen ollessa pysäytettynä, tarvitaan sähköinen
kiertovesipumppu.
Tarkoitus olisi kuitenkin vielä yrittää ratkaista kierto-ongelma niin ettei
pumppua tarvittaisi.
Mika
"Matti Rautio" <matti....@kiasma.fi> wrote in message
news:3A4E1955...@kiasma.fi...
Lauri Tarkkonen
>Osaisiko kukaan valaista millä avuin kierron saa aikaan ilman pumppua.
>Minulla on veneessä 4 patteria ja reflex -kamina vesikierukalla. Samaa vettä
>käytetään myös Perkinsin jäähdytysvetenä ja koneen paisuntasäiliö toimii
>järjestelmän paisuntasäiliönä eli on kierron korkein kohta. Veneeni
>edellinen omistaja rakensi vesikierron ja kertoi, ettei saanut vettä
>vapaasti kiertämään vaan koneen ollessa pysäytettynä, tarvitaan sähköinen
>kiertovesipumppu.
>Tarkoitus olisi kuitenkin vielä yrittää ratkaista kierto-ongelma niin ettei
>pumppua tarvittaisi.
Pumputon kierto toimii samalla periaatteella kuin missä tahansa keskus-
lämmitystalossa, painovoiman vaikutuksesta. Veden lämpö vaikuttaa omi-
naispainoon ja jos vesi pääsee virtaamaan vapaasti putkistossa kevyem-
pi vesi nousee ylös ja raskaampi valuu alus (tavallisesti eri suuntiin
menevät nesteet ovat eri putkissa).
Jotta painovoima voisi toimia tarvitaan korkeuseroja, kerrostaloissahan
saadaan kymmeniä metrejä, mutta pienimuotoisessa systeemissä riittää
vähempikin, mainitsin aikaismemassa viestissäni, että näkemissäni
toimivissa järjestelmissä korkeusero oli toista metriä. Ohuet putket
ja jyrkät mutkat hidastavat kiertoa. Tarkasta alkajaisiksi vaikkapa
putkiston korkeusero alimpien ja ylimpänä olevien putkien välillä.
Koska antamasi tiedot ovat kovin niukat, on mahdotonta päätellä
onko kiertoon käytettävä pumppu sellainen, että se seistessään
estää kierron. Kannattaa tarkistaa.
- Lauri Tarkkonen
Jukka Patynen
vesipumpumppuineen on pysäytettynä niin ahdas että vapaakierto ei toimi
ilman pumppua.
Omassa veneessäni on joskus nähtävästi ollut vastaava systeemi joka on
myöhemmin järjestelty siten että lämmityssysteemi on oma erillinen
järjestelmä. Näin voin jotenkin päätellä kun letkuja ja putkia tuijottelen.
Veneeni on 9.3 m pituinen, pattereita 4 kpl. Korkeusero "pannun" ja
pattereiden välillä on noin 25 cm. Paisintasäiliö on ylempänä, ehkä noin 70
cm pattereista. Tilavuutta säiliöllä lienee noin 5 litraa, vähintään.
Lisäksi sekä lähtö- että paluuletkussa on jonkinlainen takaiskuventtiili.
Pattereita kokeilemalla voi todeta että ensimmäinen on selvästi kuumempi
kuin viimeinen, eli kierto ei nähtävästi ole kovin nopeaa, mutta toimii
kuitenkin.
Tällä systeemillä tietysti menetetään koneen lämmön
hyödyntämismahdollisuus, ja nykyisin on saatavissa tosi "vähävirtasia"
pumppuja, ja suurikokoinen kone on mahtava lämmönvarastoija....
Itse olen harkinnut että josko kuitenkin vielä kiertovesipumppu
lisäksi....
-jtp-
Mika Järvinen <Mika.J...@thk.fi> kirjoitti
viestissä:QrH36.755$By3....@news.kpnqwest.fi...
Lauri Tarkkonen
>voisiko olla niin että koneen jäähdytysjärjestelmä termostaatteineen ja
>vesipumpumppuineen on pysäytettynä niin ahdas että vapaakierto ei toimi
>ilman pumppua.
> Omassa veneessäni on joskus nähtävästi ollut vastaava systeemi joka on
>myöhemmin järjestelty siten että lämmityssysteemi on oma erillinen
>järjestelmä. Näin voin jotenkin päätellä kun letkuja ja putkia tuijottelen.
> Veneeni on 9.3 m pituinen, pattereita 4 kpl. Korkeusero "pannun" ja
>pattereiden välillä on noin 25 cm. Paisintasäiliö on ylempänä, ehkä noin 70
>cm pattereista. Tilavuutta säiliöllä lienee noin 5 litraa, vähintään.
Olisiko mitään mahdollisuutta hieman nostaa korkeuseroa. 70 cm on aika
vähän ja korkeuseron nostaminen voisi nopeuttaa kiertoa. Mielestäni
vesikekuslämmityksen paras puoli on siinä, että sen voi saada toimimaan
ilman ulkoista sähköä, joka ainakin purjeveneessä on yleensä kortilla.
Sitäpaitsi mitä yksinkertaisempi kone, sen varmempi käynti.
>Lisäksi sekä lähtö- että paluuletkussa on jonkinlainen takaiskuventtiili.
>Pattereita kokeilemalla voi todeta että ensimmäinen on selvästi kuumempi
>kuin viimeinen, eli kierto ei nähtävästi ole kovin nopeaa, mutta toimii
>kuitenkin.
> Tällä systeemillä tietysti menetetään koneen lämmön
>hyödyntämismahdollisuus, ja nykyisin on saatavissa tosi "vähävirtasia"
>pumppuja, ja suurikokoinen kone on mahtava lämmönvarastoija....
Onko mahdollista kytkeä "kone mukaan" vedenkiertoon valinnaisesti.
> Itse olen harkinnut että josko kuitenkin vielä kiertovesipumppu
>lisäksi....
Punmpun ei tarvitse olla kovin suuri, jotta se saisi saman kierron
aikaan kuin 70 cm:n korkeusero, mutta siitä huolimatta, jos homman
saa toimimaan ilman lisäpumppua, se tuntuisi nokkelammalta. Tosin
korkeuseron kasvattaminen toiselle metrille voi olla huomattavasti
vaikeampaa kuin pumpun lisääminen.
- Lauri Tarkkonen
Antero Ahonen
Hyvää uuttavuotta itsekullekkin säädylle.
Minua on aina askarruttanut sellainen seikka, että miten
kaasupullo kuuluu sijoittaa veneeseen?
Saako se olla veneen sisäpuolella ja millä edellytyksillä?
Vai onko sille rakennettava koirankoppi veneen kannelle?
Vaikka veneessä olisi polttoöljyllä toimiva vesikeskuslämmitys,
niin eikö silti liesi ja jääkaappi tarvitse nestekaasun.
Vai onko nykyaika hypännyt tässä Aimo-harppauksen eteenpäin?
Koska itselläni on kohta tämän kaiken rakennus edessä, niin
ottaisin mielelläni toisten kokemuksista ja vinkeistä vaarin.
PS. Konehuoneessa olisi ruhtinaalliset tilat kaasupulloa varten,
mutta se ei ilmeisestikkään ole hyvä idea.
Kunnioittaen. Antero Ahonen
Lauri Tarkkonen
>>Lämmittimenä on AGA-merkkinen nestekaasulaite joka on ...
> Hyvää uuttavuotta itsekullekkin säädylle.
> Minua on aina askarruttanut sellainen seikka, että miten
> kaasupullo kuuluu sijoittaa veneeseen?
Kaasupullojen sijoittamisesta on varsin tiukat määräykset ja jos
aikoo ryhtyä sellaista veneeseen sijoittamaan kannattaa tutustua
pykäliin ihan alkuperäisessä muodossa ja henkilökohtaisesti.
On myös syytä tietää, että esimerkiksi Ruotsin ja Suomen välillä
on ainakin aikaisemmin ollut eroja, siten että kaikki mikä Ruotsissa
on ollut hyväksyttyä ei välttämättä ole ollut täällä hyväksytty.
Käsittääkseni Suomessakin on joitakin Ruotsista käytettyinä tulleita
veneitä, joiden omistajat eivät ole välittäneet tehdä suomalaisten
säännösten mukaisia muutoksia.
Yritän esittää perusperiaatteet.
> Saako se olla veneen sisäpuolella ja millä edellytyksillä?
> Vai onko sille rakennettava koirankoppi veneen kannelle?
Jos kaasupullo on veneen sisäpuolella, esimerkiksi istuinkaukalon
säilytyslokeroissa, niin tämä lokero täytyy olla muusta veneestä
suljettu ja siinä täytyy olla pohjan tasalla valumareikä ulos.
Siis jos pistäisit vaikka sankolla vettä lokeroon, niin se ei mis-
sään vaiheessa tule veneeseen sisään, vaan valuisi ulos. Esimerkiksi
lokeron tyhjentäminen istuinkaukaloon, joka voisi olla hyvin helppo
ratkaisu on kyseenalainen, koska kaasu voi istuinkaukalosta päästä
jotain kautta veneeseen sisään. Olen nähnyt ruotsalaisia veneitä,
joissa kaasupullot ovat perätilan "hyllyllä", jossa on n. 20-30 cm:n
laita, mutta jos kaasu vuotaan yli laidan, niin se pääsee pilssiin.
Ei pitäisi kelvata ainakaan huolelliselle katsastajalle.
> Vaikka veneessä olisi polttoöljyllä toimiva vesikeskuslämmitys,
> niin eikö silti liesi ja jääkaappi tarvitse nestekaasun.
Liesi voi olla valopetroolilla, polttoöljyllä tai spriillä toimiva.
Jääkaappi voi toimia sähköllä. Takavuosina kohtaamani nestekaasu-
jääkaapit (tekijä UPO) eivät pitäneet kallistelusta, siis ainakin
vähän kovemmalla kelillä tuntemani (huolelliset) veneilijät sammut-
tivat liekin kun keli koveni. Luottivat siihen, että eristeet pitävät
elintarvikkeet jollain tavoin viileinä.
> Vai onko nykyaika hypännyt tässä Aimo-harppauksen eteenpäin?
Kaasu on veneessä aika nuori tulokas spriin ja valopetrolin rinnalla.
> Koska itselläni on kohta tämän kaiken rakennus edessä, niin
> ottaisin mielelläni toisten kokemuksista ja vinkeistä vaarin.
Kannattaa aloittaa lukemalla määräykset ja vaikkapa katselemalla
ensi kevään venenäyttelyssä esillä olevien veneiden kaasuasennuksia.
> PS. Konehuoneessa olisi ruhtinaalliset tilat kaasupulloa varten,
> mutta se ei ilmeisestikkään ole hyvä idea.
Kuvittele kaasupullo haluamaasi paikkaan, kuvittele heitteleväsi
joukkoon muutama sankollinen vettä, jos vesi tulee takuuvarmasti
ulos eikä pisaraakaan jää konehuoneeseen ja valu sieltä pilssiin,
voit siirtyä seuraavaan suunnitteluasteeseen. Muuten suosittelisin
etsimään muita paikkoja.
- Lauri Tarkkonen
Panu Hänninen
m (toivottavasti muistan oikein). Jos letku on pidempi kuin tämä, niin
ainakin asennukset pitää tarkistuttaa alan ammattilaisella, jollei
peräti pidä teettää työt ammattilaisella.
Siis, kuten Lauri sanoi: "Kannattaa ottaa asioista selvää."
Panu
Jukka Mäkelä
>
> Minua on aina askarruttanut sellainen seikka, että miten
> kaasupullo kuuluu sijoittaa veneeseen?
>
> Saako se olla veneen sisäpuolella ja millä edellytyksillä?
> Vai onko sille rakennettava koirankoppi veneen kannelle?
...
> PS. Konehuoneessa olisi ruhtinaalliset tilat kaasupulloa varten,
> mutta se ei ilmeisestikkään ole hyvä idea.
>
> Kunnioittaen. Antero Ahonen
Nestekaasu on ilmaa raskaampaa, ja jos kaasusysteemissä on vuo-
toja niin kaasu kerääntyy pilssin pohjalle odottamaan kipinää
jostakin sähkölaitteesta... Näin ollen tuo konehuoneasennus on
huonoin ajateltavissa oleva.
KTM:n päätöksessä nestekaasuasetuksen soveltamisesta
(21.4.1997/344) sanotaan:
------
14 §
Kaasulaitteistot veneessä
...
Kaikissa veneissä, joissa on kiinteästi asennettu kaasulait-
teisto, tulee kaasupullot säilyttää suljetussa tilassa. Säily-
tystilan on oltava erotettu kaasutiiviisti veneen asuintiloista
siten, että sinne on pääsy ainoastaan ulkokautta.Säilytystilasta
on oltava tuuletus suoraan ulos veneen ulkopuolelle. Jokainen
kiinteästi asennettu kaasulaitteisto on koekäytettävä asentamisen
jälkeen.
------
ENNEN tämän päätöksen voimaantuloa oli laillista asentaa kaasu-
pullo myös siten, että se oli veneen sisätiloissa umpinaisessa
pöntössä, josta oli tuuletusletku alamäkeen veneen rungon läpi
ulkopuolelle. Tällaisen asennuksen käyttöä saa jatkaa, mutta kun
nyt tekee uusasennuksen, se on tehtävä päätöksen 21.4.1997/344
mukaan. Siis siten, että kaasupullon säilytystilaan pääsy on
ainoastaan ulkokautta.
Kaasulaitteiden asentaminen vanhaan veneeseen 14§:n mukaisesti
voi olla ongelmallista. Tein itse homman vuosi sitten Nimbus 2600
-tyyppiseen veneeseen, johon se onneksi ei ollut hankalaa. Kaasu-
pullo laitettiin kuvun alle toiseen uimatason ankkuribokseista.
Rungon läpi kaasu tuodaan kupariletkulla, joka tulee käyttölait-
teen (hellan) lähellä olevaan sulkuhanaan. Kumiletkua saa käyttää
pullon päässä 70 cm pituudelta ja sulkuhanan ja hellan välillä
120 cm. Koko komeus on ehdottomasti tarkastettava. Ennen kun
vaivaa tarkastajaa saapumaan paatille, liitokset voi itse kokeil-
la fairy-liuoksella pensselöiden. Tarkastuksia suorittavat siihen
valtuutetut liikkeet, täällä Helsingissä ainakin Kaasuvalo Oy.
Saatu tarkastustodistus kannattaa säilyttää visusti, ei veneellä
vaan kotona piironginlaatikossa, koska sitä tarvitaan siinä
vaiheessa, kun vene on muista syistä kuin väärin tehdystä kaasu-
asennuksesta johtuen palanut, ja asiasta ryhdytään keskustelemaan
vakuutusyhtiön kanssa.
JuM
Dag Stenberg
> Joskus on ollut sellainen sääntö, ettei letku saa olla pidempi kuin 1,2
> m (toivottavasti muistan oikein). Jos letku on pidempi kuin tämä, niin
> ainakin asennukset pitää tarkistuttaa alan ammattilaisella, jollei
> peräti pidä teettää työt ammattilaisella.
Ammattimiehen asentamassa ja viranomaisen erityisesti katsastamassa
'Minerva'-veneessäni letkua on vain sitlooran erityisosastossa olevaa
pulloa lähin osa ja loput n. 4 metriä on kupariputkea varustettuna
kahdellakin sulkuhanalla matkan varrella (sinänsä liitoksia lisäävä
varotoimenpide...).
Dag Stenberg
Pauli Suuriniemi
> Joskus on ollut sellainen sääntö, ettei letku saa olla pidempi kuin 1,2
> m (toivottavasti muistan oikein). Jos letku on pidempi kuin tämä, niin
> ainakin asennukset pitää tarkistuttaa alan ammattilaisella, jollei
> peräti pidä teettää työt ammattilaisella.
Miten on, ainakin autopuolella ei mene kuin ammattilaisella tehty
nestekaasuasennus läpi. Entä moottoriveneen kohdalla. Veneenhän täytyy täyttää
joitain vaatimuksia ennenkuin saa rekisterinumeron.
Pauli
Mika Järvinen
"Pauli Suuriniemi" <pak...@koti.tpo.fi> wrote in message
>
> Miten on, ainakin autopuolella ei mene kuin ammattilaisella tehty
> nestekaasuasennus läpi. Entä moottoriveneen kohdalla. Veneenhän täytyy
täyttää
> joitain vaatimuksia ennenkuin saa rekisterinumeron.
>
Venerekisteri on vain kriisiajan valmiuksia varten. Tarvitaan rekisteri,
jossa on moottorin koko, nopeus ja henkilöluku jotta tiedetään minkälaista
siirtokapasiteettia on rannikon eri alueilla. Veneet otetaan pakkolainaan
kuten autot aikanaan lähtivät sotaan ja palautetaan omistajille jos vene on
vielä jonkinlaisessa kunnossa.
Purjeveneitä ei tarvitse rekisteröidä kun ei niistä enää ole joukkojen
siirtämiseen.
Kaasuasennus kiinnostaa eniten vakuutusyhtiötä ja mahdollista veneen
katsastajaa. Ei mikään estä asentamasta kaasuputkia veneeseen ja käyttämästä
sitä mutta vahingonkorvausasioissa voi olla itkun paikka, kun oman veneen
lisäksi viereisessä laituripaikassa ollut kalliin puoleinen vene paloi siinä
samalla.
Mika
KK
Mika Järvinen <Mika.J...@thk.fi> wrote in message
news:V6A46.845$By3....@news.kpnqwest.fi...
>
> Kaasuasennus kiinnostaa eniten vakuutusyhtiötä ja mahdollista veneen
> katsastajaa. Ei mikään estä asentamasta kaasuputkia veneeseen ja
käyttämästä
> sitä mutta vahingonkorvausasioissa voi olla itkun paikka, kun oman veneen
> lisäksi viereisessä laituripaikassa ollut kalliin puoleinen vene paloi
siinä
> samalla.
Jops, kaasuasennuksista on oma lainsäädäntönsä. Asennuksia ei saa tehdä omin
päin, vaikka ei vakuutuksia olisikaan. Ainoastaan tyyppihyväksyt´tyjä
kaasulaitteita, kuten grillejä, keittimiä tms. saa koota ja niihin saa
asentaa letkun (pitää jälleen olla hyväksytty) ja paineenalentimen.
Nestekaasuasetuksesta:
31 §
Asennus- ja huolto-oikeus
Nestekaasun käyttölaitteistojen asentamista ja huoltamista saa silloin, kun
kyseessä on kiinteä asennus, suorittaa vain teknillisen tarkastuskeskuksen
hyväksymä liike tai laitos (hyväksytty kaasuasennusliike). Kauppa- ja
teollisuusministeriö voi kuitenkin määrätä, että pienkohdeasennuksessa,
jossa käytetään vain esivalmistettuja putkiston osia, teknillisen
tarkastuskeskuksen hyväksymää kaasuasennusliikettä ei vaadita.
Nestekaasuputkistoja, lukuun ottamatta niihin liittyviä käyttölaitteita, saa
asentaa ja huoltaa myös liike, jolla on paineastioita koskevien säännösten
ja määräysten mukainen putkistoja koskeva paineastiain valmistuslupa.
- KK
Markus Peuhkuri
> Jops, kaasuasennuksista on oma lainsäädäntönsä. Asennuksia ei saa
> tehdä omin päin, vaikka ei vakuutuksia olisikaan. Ainoastaan
Monikin asia on Suomessa luvanvaraista, esimerkiksi lääkärin
samoinkuin muiden terveydenalan ammattin hoitaminen. Kysymys onkin
siitä, mitä rangaistuksia luvattomasta asennuksesta seuraa. Finlex
tuntuu olevan jotenkin tahmassa, niin en jaksa etsiä.
Jos mitään kummallisempaa rangaistusta ei ole säädetty (kuin
esimerkiksi luvattoman asennuksen purkaminen tai korvausvelvollisuus
ammatinharjoittajan osalta) pelkistyy tuo kysymys ainoastaan
vakuutuksiin.
En kyllä yllytä ketään ominpäin tekemään kaasuasennuksia enkä omaan
veneeseeni vie kaasua ennenkuin on vaatimukset täyttävä kolo pullolle.
Nykyiseen veneeseen pullon asentaminen hyväksytysti on käytännössä
mahdotonta.
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
KK
Markus Peuhkuri <puh...@ws18.tct.hut.fi> wrote in message
news:mcusnn182...@ws18.tct.hut.fi...
> Monikin asia on Suomessa luvanvaraista, esimerkiksi lääkärin
> samoinkuin muiden terveydenalan ammattin hoitaminen. Kysymys onkin
> siitä, mitä rangaistuksia luvattomasta asennuksesta seuraa. Finlex
> tuntuu olevan jotenkin tahmassa, niin en jaksa etsiä.
Moraali tuokin: tee mitä lystäät, jos seuraamuksia ei ole? Vaikka yhteisesti
olisi sovittu, että niin ei saa tehdä.
- KK
jyl...@my-deja.com
> Monikin asia on Suomessa luvanvaraista, esimerkiksi lääkärin
> samoinkuin muiden terveydenalan ammattin hoitaminen. Kysymys onkin
> siitä, mitä rangaistuksia luvattomasta asennuksesta seuraa.
Eikö kyse ole siitä, mitä vahinkoja luvattomasta asennuksesta voi
seurata. Eihän näitä sääntöjä sen takia laadita, että päästään
sakottamaan.
Sent via Deja.com
http://www.deja.com/
Jukka Käräjäoja
>> Kysymys onkin siitä, mitä rangaistuksia luvattomasta asennuksesta
>> seuraa.
> olisi sovittu, että niin ei saa tehdä.
Samaapa moraalia tunnutaan nyt noudatettavan kunnallisvaalien
jälkipuinnissa. Vaikka laki määrää rahoituslähteet ilmoitettaviksi,
valtuutetut eivät ilmoita, kun siitä ei ole rangaistusta.
Eikö yleinen paheksunta enää riitä rangaistukseksi? Tai lainrikkojan
"maine"?
Jukka
jk. Anteeksi, meni politiikan puolelle, mutta tämä vain vertauksen vuoksi.
Markus Peuhkuri
> Eikö kyse ole siitä, mitä vahinkoja luvattomasta asennuksesta voi
> seurata. Eihän näitä sääntöjä sen takia laadita, että päästään
> sakottamaan.
Ei tietenkään, meidän kaikkien turvaksi ne on laadittu. Mutta moniko
noudattaisi esimerkiksi (maantie)nopeusrajoituksia, jos niistä ei
olisi määritelty rangaistusta? Kysymyshän on täsmälleen vastaavasta
asiasta. Moni, ainankin mielestään, pystyisi ajamaan suuremmalla
nopeudella kuin nopeusrajoitus sallii. Taloudellisen menetyksen pelko
vain estää kaahailun.
Ei tästä montaa vuotta ole kun jotain (en muista mitä) määrättiin
kielletyksi kovalla tohinalla. Siinä samalla kuitenkin jäi rangaistus
määräämättä, joten lailla ei ollut mitään merkitystä.
Jos rangaistus esimerkiksi hyväksymättömästä nestekaasuasennuksesta
olisi samaa luokkaa tai kaksinkertainen laillisen asentajan palkkioon
nähden, niin tämä hillitsisi luvattomia asennuksia tehokkaasti,
luulisin.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että aikuisten ihmisten pitäisi pystyä
toimimaan järkevästi ilman mitään rangaistuksia. Aina kuitenkin
löytyy niitä, joilla järki sijaitsee takataskun ja pankkitilin
välissä.
Tämä ei nyt enää ole veneilyasiaa, joten jos vastaat, aseta jatkot
toiseen ryhmään (esim. sfnet.keskustelu.yhteiskunta).
Jussi
Antero Ahonen <antero...@mail.suomi.net> kirjoitti
viestissä:92qa9d$d0$1...@plaza.suomi.net...
> >Lämmittimenä on AGA-merkkinen nestekaasulaite joka on ...
>
> Hyvää uuttavuotta itsekullekkin säädylle.
>
> Minua on aina askarruttanut sellainen seikka, että miten
> kaasupullo kuuluu sijoittaa veneeseen?
Muista ainakin sijoittaa se pystyasentoon, muuten täysinäisestä pullosta
tulee nestettä eikä kaasua..
jyl...@my-deja.com
> Mutta moniko
> noudattaisi esimerkiksi (maantie)nopeusrajoituksia, jos niistä ei
> olisi määritelty rangaistusta? Kysymyshän on täsmälleen vastaavasta
> asiasta
> toiseen ryhmään (esim. sfnet.keskustelu.yhteiskunta).
Vastaan nyt kuitenkin tähän ryhmään, koska mielestäni kyse on
veneilyturvallisuudesta eikä niinkään oikeuspolitiikasta. En huolisi
veneeseeni maallikon tekemiä kaasuasennuksia riippumatta siitä, ovatko
ne laillisia vai ei tai liittyykö mahdolliseen laittomuuteen
sanktioita. Ei veneessäni sammutinkaan ole sen takia, että laki niin
vaatii. Oma ja perheeni henki on paljon suurempi asia kuin olematon
riski saada sakot.
Jos veneilijät ajattelisivat turvallisuusasioita vain juridisena
kysymyksenä, saataisiin veneilyjärjestöjen katsastusvarustelistalta
pudottaa tavaraa pois tuhansien markkojen arvosta.
Markus Peuhkuri
> Oma ja perheeni henki on paljon suurempi asia kuin olematon riski
> saada sakot.
En ole tätä kiistänytkään, myös oma mielipiteeni on tämä. Veneeni on
"ylivarusteltu" turvallisuusvälineiden suhteen ottaen huomioon alue,
jossa on liikuttu.
Mutta varsinaiseen aiheenseen: nähdäkseni laiton nestekaasuasennus
voidaan takavarikoida ja tekijälle määrätä sakkoa (RL 44 1 §). Eli ei
kannattane ottaa (olematonta) riskiä, vaikkei omasta, perheen,
ystävien eikä venenaapureiden hengestä välittäisikään.