Kansanvene ja meri !
Tomi Gredebrand
Onko kokemusta pohjoismaisen kansanveneen merikelpoisuudesta ?
Onko se ? Meinaan tätä seitsemän ja puolimetristä "nordisk folkbåt"
joita alettiin rakentaa joskus 1940-luvun lopussa, enkä sen
lasikuituista versiota jota kutsutaan täällä landen takana "IF-båt",
en tiedä nimitystä suomeksi.
_________________________________________________
Detta meddelande är inte giltig på Färöarna
eller i Grönland.
Om färöiska eller grönländska bestämmelser det
förordnar, gäller detta meddelande där med de
inskränkningar och tillägg som följer av lokala
omständigheter och stadganden.
_________________________________________________
Johan Halmen UPR
Tomi Gredebrand (tom....@swipnet.se) wrote:
: Onko kokemusta pohjoismaisen kansanveneen merikelpoisuudesta ?
: joita alettiin rakentaa joskus 1940-luvun lopussa, enkä sen
: lasikuituista versiota jota kutsutaan täällä landen takana "IF-båt",
: en tiedä nimitystä suomeksi.
Kun Folkkari täytti 50 vuotta muutama vuosi sitten julkaistiin
juhlalehti, jonka sain lainaksi eräältä tuttavalta. Lehti kertoi
suurin piirtein kaiken folkkarista, ainakin sen historiasta. Lehdessä
oli juttu kahdesta pojasta, jotka purjehti Gdanskiin folkkarilla.
Pojat ainakin antoi ymmärtää että vene on merikelpoinen.
Johan Halmen
ps En muista lehden julkaisijaa, mutta saan tiedot selville, mikäli
tarvitset.
Marko Viitanen
Johan Halmen UPR (jha...@news.abo.fi) wrote:
: Tomi Gredebrand (tom....@swipnet.se) wrote:
: : Onko kokemusta pohjoismaisen kansanveneen merikelpoisuudesta ?
Purjehduskirja ajalta jolloin miehet ja naiset olivat rautaa kertoo
folkkarista:
"Soveltuu myös valtameripurjehdukseen: englantilainen 'Jellicle'
purjehti Englannista Tahitin kautta Uuteen Seelantiin 1955-56. Mr.
Bailes purjehti purjehti Galapagos-saarille toisen kanssa, sieltä
perille yksin.
Englantilainen mrs. Beattie purjehti kesällä 1959 Doverista
Helsinkiin, Doverista Kalmariin saakka hän oli yksin. Matkan
alussa vene voitti Kanaalin ylipurjehduksen (Dover-Calais)."
Omakohtaisena kokemuksen voin kertoa Kansanveneiden SM-kisoista Hangosta
viime kesältä. Ensimmäisenä kilpailupäivänä kilpailun aikana oli
Tulliniemessä mitattu tuulta yli 30 m/s. Kisa oli tosin Hangon
länsipuolella HUS:llä, joten aallokko ei päässyt nousemaan parhaaksi
mahdolliseksi, mutta tuuli oli varsin kipakka. Joitain rikivahinkoja
lukuunottamatta kaikki radalla olleet veneet selvisivät ehjinä maaliin.
En voi sanoa, että purjehdus olisi ollut kovinkaan miellyttävää, mutta olo
oli varsin turvallinen koko ajan. Ikävävimpiä suorituksia tuolla kelillä
olivat jiipit kääntömerkeillä.
Samalla tuli testattua vuonna 1942 rakennetun 'Brudköpetin' kunto
valvotuissa olosuhteissa.
--
# Marko Viitanen / email: mv3...@bessel.tutech.fi #
# Allinkatu 16 as 8 / http://www.tutech.fi/~mv3994/ #
# 20100 Turku / tel: +358 2 2516 509 #
# FINLAND / data/fax: +358 2 2516 507 #
svinh...@tnclus.tele.nokia.fi
Folkkari on tunnettu merikelpoisena veneen{, joka
kest{{ hyvin tuulta. Viittauksesi IF:{{n on
hieman ep{tarkka koska kyseess{ on eri vene;
lasikuitufolkkari on eri asia. IF:n eduksi
voisi lukea tekij{n, joka Folkkarilta puuttuu:
itsetyhjentyv{ avotila.
T. J|sse
Nostromo
In article <330c78e0...@nntpserver.swip.net>, tom....@swipnet.se (Tomi Gredebrand) says:
>
>Onko kokemusta pohjoismaisen kansanveneen merikelpoisuudesta ?
>joita alettiin rakentaa joskus 1940-luvun lopussa, enkä sen
>lasikuituista versiota jota kutsutaan täällä landen takana "IF-båt",
>en tiedä nimitystä suomeksi.
Itselläni ei ole kokemusta ko. veneestä kuin että olen ollut siellä sisätiloissa
parisen tuntia satamassa. Aika "mahtavat" sisätilat kun vertaa veneen mittoja
laiturista käsin.
Omistaja kertoi että on sillä selannut hesa-hanko-ahvenamaa + muita reissuja.
Hänen mielestään ihan toimiva ja turvallinen.
****************
* Trust No One *
****************
Ahti V J Nurminen
Tomi Gredebrand <tom....@swipnet.se> wrote:
: Onko kokemusta pohjoismaisen kansanveneen merikelpoisuudesta ?
: joita alettiin rakentaa joskus 1940-luvun lopussa, enkä sen
: lasikuituista versiota jota kutsutaan täällä landen takana "IF-båt",
: en tiedä nimitystä suomeksi.
Mielestäni Folkkari on erittäin merikelpoinen itämeren alueelle, samaa
tasoa H-veneen kanssa. Tietysti otettava huomioon että Folkkarissa
on aina puumasto vaikka se olisikin lasikuiturunkoinen, vaikka kunnossa-
olevana kestää varmasti sen minkä esim h:n mastokin.
Sisätiloiltaanhan Folkkari on kokoisekseen fantastinen ja
istuinkaukalokin on erittäin suojaisa, ja raskaana veneenä ei ole
oleellisimpa asioita olla painona laidalla kovemmallakaan kelillä, vaan
voi rauhassa istuskella suojaisassa istuinkaukalossa.
Folkkarin suosio on ainakin Suomessa ollut viimevuosina vahvasti
kasvussa, sekä puu- että lasikuituisten veneiden määrä on kasvava.
Itse olen nauttinut Folkkarilla kilpailemisesta, vaikka siinä ei
vauhdin hurmaa olekkaan, jääpähän aikaa enemmän taktikoinnille.
Ainakin se on rentouttavaa vaihtelua kuivapuvussa hikoilemiselle ja
aaltojen nieleskelylle Solingin laidalla. (tai H-veneessä hengaamiselle)
_____________________________________________________________________________
Ahti Nurminen Email: Ahti.N...@Helsinki.Fi
University of Helsinki (avnu...@cc.helsinki.fi)
Lauri Tarkkonen
>In article <330c78e0...@nntpserver.swip.net>, tom....@swipnet.se (Tomi Gredebrand) says:
>>
>>Onko kokemusta pohjoismaisen kansanveneen merikelpoisuudesta ?
>>Onko se ? Meinaan tätä seitsemän ja puolimetristä "nordisk folkbåt"
>>joita alettiin rakentaa joskus 1940-luvun lopussa, enkä sen
>>lasikuituista versiota jota kutsutaan täällä landen takana "IF-båt",
>>en tiedä nimitystä suomeksi.
>Itselläni ei ole kokemusta ko. veneestä kuin että olen ollut siellä sisätiloissa
>parisen tuntia satamassa. Aika "mahtavat" sisätilat kun vertaa veneen mittoja
>laiturista käsin.
>Omistaja kertoi että on sillä selannut hesa-hanko-ahvenamaa + muita reissuja.
>Hänen mielestään ihan toimiva ja turvallinen.
Helsinki - Hanko - Ahvenanmaa reissut tai yleensä Itämeren piirissä
tapahtuvat reissut eivät ole vielä kovinkaan vakava todiste veneen
merikelpoisuudesta. Nämä voidaan tehdä ja tehdäänkin useimmiten
saariston suojassa, jossa on myös useimmiten tilaisuus paeta pahoja
kelejä satamiin. Kansanveneen merikelpoisuudesta huomattavsti paremman
näytön antaa seneen brittiläisen muunnoksen Jesterin osallistuminen
useampaan (itseasiassa melkein kaikkiin) OSTAR kilpailuihin. Blondie
Haslerin djonkkitakilaiseksi muuttama vene lienee ylittänyt Atlantin
ainakin 10 kertaa. Kerran se on uponnut ja nykyinen Jester on jälji-
telmä alkuperäisestä, joten kyllä kansanveneen saa myös uppoamaan,
jos sikseen tulee.
Pohjoismaisen Kansanveneen merikelpoisuutta vastaaan puhuu lähinnä
ei-itsetyhjentyvä istuinkaukalo, mutta tämäkään ei ole osoittautunut
kovin suureksi riskitekijäksi. Muuten veneen rakenne ja yleispiirteet
soveltuvat hyvin suurillekin merille.
- Lauri Tarkkonen
Hannu Turtia
Lauri Tarkkonen (tark...@cc.helsinki.fi) wrote:
: Helsinki - Hanko - Ahvenanmaa reissut tai yleensä Itämeren piirissä
: tapahtuvat reissut eivät ole vielä kovinkaan vakava todiste veneen
: merikelpoisuudesta. Nämä voidaan tehdä ja tehdäänkin useimmiten
Eikä ylipäätään mikään yksi reissu missään ole todiste minkään vehkeen
merikelpoisuudesta - ainakaan niin kauan kun ei kerrota millaista keliä
oli ja kuinka runsaasti matkan varrella. Atlantinkin voinee sopivasta
paikasta ja tuurilla ylittää kepeissä keleissä.
: kelejä satamiin. Kansanveneen merikelpoisuudesta huomattavsti paremman
: näytön antaa seneen brittiläisen muunnoksen Jesterin osallistuminen
: useampaan (itseasiassa melkein kaikkiin) OSTAR kilpailuihin. Blondie
: Haslerin djonkkitakilaiseksi muuttama vene lienee ylittänyt Atlantin
: ainakin 10 kertaa. Kerran se on uponnut ja nykyinen Jester on jälji-
: telmä alkuperäisestä, joten kyllä kansanveneen saa myös uppoamaan,
: jos sikseen tulee.
Mutta täytyy korostaa, että Jesterillä ja kansanveneellä ei ole muuta
yhteistä kuin runkomuoto. Takilan lisäksi kansirakenteet on pantu
uusiksi - Jester on kokonaan katettu , avotilaa ei ole vaan kajuutasta
on vain pari pientä luukkua ulos (uppoaminen johtui _muistaakseni_
siitä, että yksi luukuista repeytyi irti ja sisääntullut vesi upotti
veneen). Kajuuttakaan ei ole normaali, vaan erimallinen ja vahvempi.
Ja muistanko oikein, että Jester ei ollut limisaumainen vaan
tasasaumainen?
-ht-
Dag Stenberg
Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> wrote:
> Pohjoismaisen Kansanveneen merikelpoisuutta vastaaan puhuu lähinnä
> ei-itsetyhjentyvä istuinkaukalo, mutta tämäkään ei ole osoittautunut
> kovin suureksi riskitekijäksi. Muuten veneen rakenne ja yleispiirteet
> soveltuvat hyvin suurillekin merille.
Eikö avomerikelpoisiksi tehtyihin kansanveneisiin olekaan rakennettu
itsetyhjentyvää istuinlaatikkoa?
Raimo Harju
A-P Taskila (ari-pekk...@ntc.nokia.com) wrote:
: Peruskysymys voisi olla "veisitkö perheesi tällä veneellä Atlantin
: yli"? Epäilisin, että tällä kriteerillä monesta myynti-ilmoituksesta
: häviäisi "avomerikelpoinen"-maininta kaikessa hiljaisuudessa pois.
Aika hyva kriteeri. Olen monta kertaa ihmetellyt, kuinka myyjat
uskaltavat mainostaa suhteellisen kevyestikin rakennettuja pur-
sia "avomerikelpoisina" ilman, etta kukaan puuttuu asiaan. Luu-
lisi nyt edes EU:n direktiiveineen ennattavan hatiin.
Missaan ei tietenkaan ole virallista "avomeren" maaritelmaan.
Onko Itamerella avomerta missaan kohtaa? Pitkako pitaa lahim-
paan rantaan olla, 50 nm, 100 nm, 500 nm? Toisaalta ilmioita
voi kasittaa vain sita mukaa, kun niita kokee. Moni rannalla'
vahvan nakoinen varuste tuntuu hupenevan kasissa kun tuuli nou-
see ja aalto kasvaa.
Vene-lehdessa oli (jo muutama vuosi sitten) artikkeli, jossa
avomeriguru (olisko ollut Jimmy Cornell) analysoi Helsingin
venenayttelyssa olleita veneita avomerikelpoisuuden kannalta.
Artikkelissa oli monta mielenkiintoista, kokemuksen sanelemaa
huomiota.
Rami
A-P Taskila
Lauri Tarkkonen wrote:
> kelejä satamiin. Kansanveneen merikelpoisuudesta huomattavsti paremman
> näytön antaa seneen brittiläisen muunnoksen Jesterin osallistuminen
> useampaan (itseasiassa melkein kaikkiin) OSTAR kilpailuihin. Blondie
> Haslerin djonkkitakilaiseksi muuttama vene lienee ylittänyt Atlantin
> ainakin 10 kertaa. Kerran se on uponnut ja nykyinen Jester on jälji-
> telmä alkuperäisestä, joten kyllä kansanveneen saa myös uppoamaan,
> jos sikseen tulee.
Voiko näitäkään suorituksia pitää osoituksena ko. venetyypin
merikelpoisuudesta, ainahan löytyy tarpeeksi uhkarohkeita
tyyppejä, jotka ovat valmiita ylittämään mitä tahansa
millä tahansa.. (vrt. Niagara ja tynnyrit).
Peruskysymys voisi olla "veisitkö perheesi tällä veneellä Atlantin
yli"? Epäilisin, että tällä kriteerillä monesta myynti-ilmoituksesta
häviäisi "avomerikelpoinen"-maininta kaikessa hiljaisuudessa pois.
Pienen purren aloittelevana kipparina olisikin mielenkiintoista
tietää kuinka kauas veneellä sen ominaisuuksien perusteella kannattaisi
lähteä. Omat rajat tulevat tietysti vastaan huomattavasti lähempänä
laituria.. Periaatteessa kai katsastusluokasta saa jonkinlaisen
kuvan tästä puolesta. Voidaanko siis pitää avomerikelpoisena
vain luokkaan A1 kuuluvia tai sellaiseen kelpaavia? Eikö
tuohon luokkaa kuuluva itseoikaisevuus jo karsi venemallistoa?
T. a-p
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen wrote:
>> kelejä satamiin. Kansanveneen merikelpoisuudesta huomattavsti paremman
>> näytön antaa seneen brittiläisen muunnoksen Jesterin osallistuminen
>> useampaan (itseasiassa melkein kaikkiin) OSTAR kilpailuihin. Blondie
>> Haslerin djonkkitakilaiseksi muuttama vene lienee ylittänyt Atlantin
>> ainakin 10 kertaa. Kerran se on uponnut ja nykyinen Jester on jälji-
>> telmä alkuperäisestä, joten kyllä kansanveneen saa myös uppoamaan,
>> jos sikseen tulee.
> Voiko näitäkään suorituksia pitää osoituksena ko. venetyypin
> merikelpoisuudesta, ainahan löytyy tarpeeksi uhkarohkeita
> tyyppejä, jotka ovat valmiita ylittämään mitä tahansa
> millä tahansa.. (vrt. Niagara ja tynnyrit).
On syytä kiinnittää huomiota siihen onnistuuko temppu vai ei. Jesterin
tapauksessa temppu onnistui aika monta kertaa, vaikkakin vene upposi
(kuten täällä on jo kerrottu) rikki menneeseen luukkuun.
> Peruskysymys voisi olla "veisitkö perheesi tällä veneellä Atlantin
> yli"? Epäilisin, että tällä kriteerillä monesta myynti-ilmoituksesta
> häviäisi "avomerikelpoinen"-maininta kaikessa hiljaisuudessa pois.
Kun kysyt:... veisitkö... niin vastaus riippuu tietenkin keneltä kysyy,
jotkut laskevan Niagaran tynnyrissä ja vaikkapa perheen kanssa, jos
löytyy riittävän iso tynnyri.
> Pienen purren aloittelevana kipparina olisikin mielenkiintoista
> tietää kuinka kauas veneellä sen ominaisuuksien perusteella kannattaisi
> lähteä. Omat rajat tulevat tietysti vastaan huomattavasti lähempänä
> laituria.. Periaatteessa kai katsastusluokasta saa jonkinlaisen
> kuvan tästä puolesta. Voidaanko siis pitää avomerikelpoisena
> vain luokkaan A1 kuuluvia tai sellaiseen kelpaavia? Eikö
> tuohon luokkaa kuuluva itseoikaisevuus jo karsi venemallistoa?
Olisi syytä muistaa, että yhtä tärkeä tekijä kuin aluksen rakenteellinen
merikelpoisuus on aluksen päällikön harkinta ja ammattitaito. Estonia
olisi tuksin uponnut, ellei päällikkö olisi pitänyt aikataulua tärkeäm-
pänö kuin varovaisuutta. Perhepurjehtijat ovat kiertäneet maapallon
huomattavasti BOC veneitä vähemmän merikelpoisilla laitteilla, koska
eivät ole uhmanneet luonnonvoimia yhtä häikäilemättömästi kuin BOC
kilpailujen osanottajat. Purjehtija, joka ymmärtää mitä vene ja
takila ja purjeet sietävät, tuo ne paljon useammin ehjänä takaisin,
kuin toinen, jolla tätä ymmärrystä ei ole. Lisäksi tarvitaan teknistä
osaamista, purjehtija, joka kykenee vaihtamaan purjeen tai reivamaan
nopeasti ja oikeaan aikaan, saattaa selvitä myrskystä vain siksi,
taitamatonta kolleegaansa paremmin, että hänen takilastaan eivät
luonnonvoimat ehdi operaation aikana ravistamaan jotain sokkaa tai
ruuvia irti, jolloin takila pysyy pystyssä, kun se toiselta kaatuu.
Purjehtija, joka osaa ja onnistuu väistelemään kaatuvia jättiaaltoja
ei kenties riko peräsintään tai täytä istuinkaukalooaan vedellä, joka
joutuu väärään paikkaan (esimerkiksi elektroniikan sekaan) ja aiheuttaa
navigaatiolaitteiden toimimattomuuttaa, estää käynnistämästä konetta
tai aiheuttaa muuta haittaa. joka siten koituu veneen tai miehistön
turmaksi.
Esimerkiksi vahinkojiippi saattaa aiheuttaa puomin iskun, jonka
seurauksena, joku putoaa mereen tai puominivel rikkoutuu, jonka
jälkeen toisesta päästä irronnut puomi repii purjeen yms. Molemmat
onnettomuudet ovat täysin realistisia. Muutama vuosi siten eräs
suomalainen putosi veneestään matkalla Gotlannista mantereelle.
Muu henkilökunta, vaimo, aikuinen tytär ja vävy, eivät saaneet
pudonnut ajoissa veneeseen, seuraus kuolema hypotermiaan. Jos
keli olisi ollut kovempi, voisi kuvitella, että jäljelle jäänyt
miehistö ei olisi kyennyt tuomaan venettä ehjänä mihinkään satamaan.
Kyseessä ei olisi ollut veneen merikelpoisuusongelma, vaan miehistön
merikelpoisuusongelma.
- Lauri Tarkkonen
arska
Raimo Harju wrote:
>
> Olen monta kertaa ihmetellyt, kuinka myyjat
> uskaltavat mainostaa suhteellisen kevyestikin rakennettuja pur-
> sia "avomerikelpoisina" ilman, etta kukaan puuttuu asiaan. Luu-
> lisi nyt edes EU:n direktiiveineen ennattavan hatiin.
>
> Missaan ei tietenkaan ole virallista "avomeren" maaritelmaan.
> Onko Itamerella avomerta missaan kohtaa? Pitkako pitaa lahim-
> paan rantaan olla, 50 nm, 100 nm, 500 nm?
Tämän vuoden Vene-lehden (tai Venemaailma) siinä numerossa, jossa on
vuoden varuste katsaus oli joku maininta noista EU:n määritelmistä.
Jos muistaisin oikein niin näin eurooppalaisittain rannikkovedet saavat
sisältää alle 2 m aallokkoa, avomerellä 2-4 m ja valtamerellä yli 4 m.
Enpätiiä miksi tai miksei. Etäisyyksistä rantaan ei tainnut olla mitään
mainintaa.
Nykysellään suurin osa valmistajista kuitenkin ilmoittaa oman arvionsa
alustensa merikelpoisuudesta.
t: arska
Markus Peuhkuri
tark...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) writes:
> miehistö ei olisi kyennyt tuomaan venettä ehjänä mihinkään satamaan.
> Kyseessä ei olisi ollut veneen merikelpoisuusongelma, vaan miehistön
> merikelpoisuusongelma.
Miten iso ongelma tämä miehistön epätasapaino on? Ainankin
Vene-lehden jutusta "Leskirouva kipparina" sai käsityksen, että
satamasta lähtiessä naiset ja lapset sullotaan kannen alle ja
huudetaan kannelle vaihtamaan rättejä.
Itse koetin viime kesänä purjehdusta aloitellessani saada
vaimonikin välillä pinnaan mutta ainankin alkukesästä hän kieltäytyi
väittäen veneen vähintäänkin uppoavan, jos hän tekee virheen. Mikä
sinänsä on kummallista kun hänellä on moniverroin enemmän
purjehduskokemusta kuin minulla. Ja skuuttien kiristely nyt sopii
paremmin miehisille voimille.
Loppukesästä vaihto sitten onnistui, edellyttäen että oli
leppoisat tuulet. Mutta MOB-tilanteen harjoittelu ei onnistunut --
oli kuulema liian vaarallista. Täytyy koettaa ensi kesänä...
--
Markus Peuhkuri ! internet: Markus....@hut.fi
SG 225A ! http://www.hut.fi/~puhuri/
TKK/Teletekniikan lab. ! puh: (09) 451 2467 fax: (09) 460224
PL 3000 02015 TKK ! gsm: 040 5019683
Raimo Harju
arska (ari.la...@ntc.nokia.com) wrote:
: Jos muistaisin oikein niin näin eurooppalaisittain rannikkovedet saavat
: sisältää alle 2 m aallokkoa, avomerellä 2-4 m ja valtamerellä yli 4 m.
Muistatko. mita sanktioita EU lupaa niille aalloille, jotka
eivat noudata em. kriteereita? :-) Jotenkin tuntuisi, etta
EU:ssakaan ei ole niin poljaa porukkaa, etta he yrittaisivat
sanoa merelle, kuinka sen pitaa kayttaytya. Mun ajatus oli
se, etta he mahdollisesti sanoisivat jotakin niista kaupal-
lisesti myytavista aluksista & varusteista, joilla merille
lahdetaan.
Rami
Raimo Harju
Markus Peuhkuri (puh...@kantele.hut.fi) wrote:
: Loppukesästä vaihto sitten onnistui, edellyttäen että oli
: leppoisat tuulet. Mutta MOB-tilanteen harjoittelu ei onnistunut --
: oli kuulema liian vaarallista. Täytyy koettaa ensi kesänä...
Entapa veneelle kutsut vieraat? Lokikirjaa selatessani huomaan,
etta olen kutsunut saaristopurjehduksille monia sellaisia ko-
koonpanoja, joissa kukaan muu ei ole ollut purjehdustaitoinen.
Viiden minuutin lahtokoulutukseen kuulu aina poistumisteihin
tutustuminen, sammutuslaitteiden sijainti ja VHF:n kaytto kana-
valla 16. Pitaisiko minun menna ilmoittautumaan viranomaiselle
heitteillejaton valmistelusta?
Rami
Kari Kivento
Lauri Tarkkosen kuvaus miehiston kyvyista ja riskinotosta kertoi
oikeastaan kaiken. Kyvyt ylittavalla kelilla pysytaan suojassa.
Yksi avomeren maaritelma on jaanyt jostakin mieleen:
avomerella olet silloin, kun et enaa paase uimalla rantaan. On ihan yksi
lysti kuinka lahella ranta on, jos et sinne uimalla tai apuvalineilla
selvia. Ja keli, aallonkorkeus jne. on tuulenpuoleisella rannalla
tarpeeksi avomerimainen hyvinkin lahella rantaa.
Aallonkorkeus ja aaltojen keskinainen etaisyys vaikuttavat yhdessa;
esim. sisavesilla 2 m aallokko on aika ilkea, jos se esiintyy 15 m/s
tuulessa ja aaltojen etaisyys on juuri sopiva, eli allonharjalta
pudotessa keula putoaa vasten seuraavan aallon nousevaa reunaa..
-Kari-
Hannu Turtia
Kari Kivento (kiv...@ccmail.valmet.com) wrote:
: Yksi avomeren maaritelma on jaanyt jostakin mieleen:
: avomerella olet silloin, kun et enaa paase uimalla rantaan. On ihan yksi
: lysti kuinka lahella ranta on, jos et sinne uimalla tai apuvalineilla
: selvia. Ja keli, aallonkorkeus jne. on tuulenpuoleisella rannalla
: tarpeeksi avomerimainen hyvinkin lahella rantaa.
No ei. Aallonkorkeus riippuu hyvin voimakkaasti siitä, paljonko
aalloilla on matkaa kehittyä, siis paljonko on matkaa vastatuulessa
olevaan rantaan. Pienemmissä lahdissa (Suomenlahti) yms. ei tämän
vuoksi tule samanlaista aallokkoa kuin isoilla vesillä. Toinen mikä
vaikuttaa on, se kuinka kauan aikaa tuuli on puhaltanut. Tämän vuoksi
esim. suomenlahdella pelkkä tuuli-ilmoitus (15 m/s) ei vielään kovin
kattavasti kerro kelistä. Lisätietoja vaikka Hannu Gönvall ja Osmo Korhonen:
Meritiede.
: Aallonkorkeus ja aaltojen keskinainen etaisyys vaikuttavat yhdessa;
: esim. sisavesilla 2 m aallokko on aika ilkea, jos se esiintyy 15 m/s
: tuulessa ja aaltojen etaisyys on juuri sopiva, eli allonharjalta
: pudotessa keula putoaa vasten seuraavan aallon nousevaa reunaa..
Epäilenpä, että Suomen sisävesillä ei tule 2 metrin aallokkoa, koska
pyyhkäisymatka ei riitä. Ainakin jos puhutaan merkitsevästä
aallonkorkeudesta, joka se se normaalitapa ilmoittaa korkeudet.
Eri asia on sitten se, että aallokkoa voi tuntua ja näyttää veneestä
katsottuna kaksi metriseltä. Silmä valehtelee aika hurjasti.
Oikein matalassa vedessä asia saattaa olla eri.
-ht-
Raimo Harju
Hannu Turtia (tur...@cc.helsinki.fi) wrote:
: No ei. Aallonkorkeus riippuu hyvin voimakkaasti siitä, paljonko
: aalloilla on matkaa kehittyä.
: Toinen mikä vaikuttaa on, se kuinka kauan aikaa tuuli on puhaltanut.
Kolmas tekija on tietenkin tuulen voima ja neljas veden
syvyys. Suomen saaristossahan on aika matalaa, eika taalla
senkaan takia voi esiintya mitaan killeri-aaltoja. Muuta-
min paikon Ruotsin puolella saa aavistuksen pidemmista ja
syvemmista aalloista juuri suuremman keskisyyden ansiosta.
Itameri ei siis ole avomeri? Tata ei pida tulkita uhitteluksi.
Sielta loytyy takuuvarmasti kelia, joka saa janiksia poksyyn.
Rami
Ville Saari
> No ei. Aallonkorkeus riippuu hyvin voimakkaasti siitä, paljonko
> aalloilla on matkaa kehittyä, siis paljonko on matkaa vastatuulessa
> olevaan rantaan. Pienemmissä lahdissa (Suomenlahti) yms. ei tämän
> vuoksi tule samanlaista aallokkoa kuin isoilla vesillä. Toinen mikä
> vaikuttaa on, se kuinka kauan aikaa tuuli on puhaltanut. Tämän vuoksi
> esim. suomenlahdella pelkkä tuuli-ilmoitus (15 m/s) ei vielään kovin
> kattavasti kerro kelistä.
Tuo koskee vain syvää vettä. Silloin, kun merellä on myös pohja, voi tilanne
heittää häränpyllyä ja kolmi- tai nelimetriset aallot eivät ole
Suomenlahdessakaan mahdottomia.
Muutkin asiat vaikuttavat. En tiedä onko kyse suolapitoisuudesta,
lämötilasta, vai meren muodosta, mutta en ole Suomelahtea _koskaan_ nähnyt
niin tasaisena, kuin mitä Intian valtamerellä oli pari viikkoa sitten.
Tuulenpoikasta oli sen verran, että Suomenlahti olisi saanut siitä
aikaan metrisen aallokon, mutta siellä meri oli melkein rasvatyyni.
--
Ville Saari EMail: v...@iki.fi
Tallbergin puistotie 7 B 21 Phone: +358 9 682 2226
00200 Helsinki
FINLAND /dev/null: write failed, file system is full
A-P Taskila
Lauri Tarkkonen wrote:
>
> On syytä kiinnittää huomiota siihen onnistuuko temppu vai ei. Jesterin
> tapauksessa temppu onnistui aika monta kertaa, vaikkakin vene upposi
> (kuten täällä on jo kerrottu) rikki menneeseen luukkuun.
Tuo "temppu" onkin hyvä termi tähän yhteyteen. Onko vene
merikelpoinen vasta kun matka voidaan tehdä temppuilematta..
vai onko esim. Atlantin ylitys aina jonkinasteista säistä
riippuvaa temppuilua oli vene sitten mikä tahansa?
> Olisi syytä muistaa, että yhtä tärkeä tekijä kuin aluksen rakenteellinen
> merikelpoisuus on aluksen päällikön harkinta ja ammattitaito.
Näin tietenkin on, aikomukseni olikin tiedustella kriteerejä
juuri tälle aluksen rakenteelliselle (avo)merikelpoisuudelle.
Äkkiseltään tuntuisi, että avomeren ylitys em. Jesterillä
kuvastaa rakenteellisen merikelpoisuuden yliarvioimisen
aiheuttamaa harkinnan puutetta(?) ;)
T. a-p
Thomas Hansson
Markus Peuhkuri wrote:
>Itse koetin viime kesänä purjehdusta aloitellessani saada
>vaimonikin välillä pinnaan mutta ainankin alkukesästä hän kieltäytyi
>väittäen veneen vähintäänkin uppoavan, jos hän tekee virheen. Mikä
>sinänsä on kummallista kun hänellä on moniverroin enemmän
>purjehduskokemusta kuin minulla. Ja skuuttien kiristely nyt sopii
>paremmin miehisille voimille.
>Loppukesästä vaihto sitten onnistui, edellyttäen että oli
>leppoisat tuulet. Mutta MOB-tilanteen harjoittelu ei onnistunut --
>oli kuulema liian vaarallista. Täytyy koettaa ensi kesänä...
Jo ihan oma turvallisuuttasi varten se olisi hyvä harjoitella
Man-Over-Board tilannetta aina kun olet ensimmäisiä kertoja ulkona
miehistön kanssa joka ei ole purjehtinut aikaisemmin.
Sen voi jopa yrittää tehdä hauskaksi ohjelmanumeroksi kunhan ensin
varmistat että liikenne- ja säätilanne sallii manööverit. Sitten
vaan tuuli "sattumalta" vie suosikkilippiksesi mereen ja sitähän
pitää ehdottomasti pelastaa. Mutta tee ensin itse ohjaamiset ja
vasta kun olet muutaman kerran näyttänyt menettelytavan eri tuulen
suunnilla annat muun miehistön kokeilla.
PS. Jos ainoastaan oma vaimo on miehistönä niin ensimmäiset
harjoitukset kannattaa ehkä tehdä hyvin heikossa tuulessa,
perhesovun säilyttämiseksi ;-)
Tomppa