Purjevene saksasta
Joni Saari
Jos etsii käytettyä Bavariaa 30-32 jalkaa, kannattaa kuulemma hakea suoraan
saksasta. Tietättekö hyviä linkkejä saksalaisiin nettiosoitteisiin, joista
voisi katsella hintatasoa.
joni
Lauri Tarkkonen
>Moikka
>joni
Bavaroita kannttaisi vältellä. Noin kuukausi sitten erään Välimerellä
sijaitsevan venevuokraamon Bavaria "laivasto" joutui myrskyyn. Yksi köli
irtosi, joistakin kansi repesi irti ja kaikenlaisia muitakin vaurioita.
En muista web-osoitetta, mutta purjehduksenkouluttaja JOhnny Engström
esitteli printtejä näiltä sivuilta HSS:llä.
- Lauri Tarkkonen
Anssi Sallinen
> sijaitsevan venevuokraamon Bavaria "laivasto" joutui myrskyyn. Yksi köli
> irtosi, joistakin kansi repesi irti ja kaikenlaisia muitakin vaurioita.
> En muista web-osoitetta, mutta purjehduksenkouluttaja JOhnny Engström
> esitteli printtejä näiltä sivuilta HSS:llä.
Uusin Yachting World kirjoittaa aiheesta. Löytyy hyvinvarustetuista lehti-
pisteistä tai esim Akateemisesta Kirjakaupasta.
Kroatiassa kölinsä menettäneen Bavaria 42 Match:in yksi miehistönjäsen hukkui
onnettomuudessa. Syitä tutkitaan edelleen mutta kuten Lauri sanoo, näyttäisi
siltä, että Bavarialla on laadullisia ongelmia ainakin Match-sarjan kanssa.
Br,
Anssi Sallinen
Helsinki, Finland
Joni Saari
http://team.sailing.hu/Accident%20in%20Croatia.pdf
Tästä linkistä löytyy veneet omistaneen yrityksen toimitusjohtajan
lausuntoasiasta:
http://team.sailing.hu/Press_Release_JozsefGal_20050527.pdf
Ja täältä Bavaria tiedotteet asiasta:
http://www.bavariayachtbau.de/typo3/index.php?id=38
Faktaa on, että köli on irronnut, mutta miten on veneitä käsitelty ennen
sitä ja onko veneissä ollut suunnitteluvirhe onkin toinen asia. Jokainen
voi vetää omat johtopäätöksensä. Ainakin Bavaria on jotain oppinut, kun
korjauttaa Match veneitään. Bavaria on maailman 2. suurin
purjevenevalmistaja. Siihen ei ole päästy pelkällä tuurilla vaan myös
tuotteiden on pitänyt olla kunnossa. Tämän takia pahimmat pelot yleisistä
laatuongelmista voinee unohtaa, vaikka 42 Matchia en itsekään harkitsisi.
joni
"Anssi Sallinen" <dr...@kalossi.kgb.fi> wrote in message
news:m2RFe.9089$%j3....@reader1.news.jippii.net...
Jouni R
"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:dc8fu2$832$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Saman logiikan mukaan pitäisi esim. vältellä kaikkia sellaisia automerkkejä,
joiden jollain mallilla ikinä milloinkaan on havaittu jotain vikaa, vrt.
Mersun A-malli, joka aikoinaan meni herkästi nurin... Meinaan vaan, että
kun maailmalla tiettävästi purjehtii tuhansia Bavarioita, niin Tarkkosen
johtopäätös on vähintäänkin kyseenalainen. Vai eikö minkään muun
valmistajan purkkari ole ikinä vaurioitunut tai uponnut?
Sinänsä tätä Bavaria-myllerrystä on ollut mielenkiintoista seurata. Kuohu
ei jotenkin tunnu olevan oikeissa mittasuhteissa... Ei oikein voi välttyä
ajatukselta, että kyseessä on jonkinlainen elitismiajattelun ilmentymä eli
jotkut eivät voi sietää ajatusta, että merellä liikkuu paljon (ja tulee
liikkumaan yhä enemmän) sellaisia veneilijöitä, joilla ei ole varaa Swaniin
tai Najadiin mutta jotka siitä huolimatta haluavat muutakin kuin
folkkarikurjuutta merilomailultaan ja muulta vapaa-ajanvietoltaan. Rahvaan
pitäisi ilmeisesti tietää paikkansa...
-Jouni
Pertti Heikkinen
> Sinänsä tätä Bavaria-myllerrystä on ollut mielenkiintoista seurata. Kuohu
> ei jotenkin tunnu olevan oikeissa mittasuhteissa... Ei oikein voi välttyä
> ajatukselta, että kyseessä on jonkinlainen elitismiajattelun ilmentymä eli
> jotkut eivät voi sietää ajatusta, että merellä liikkuu paljon (ja tulee
> liikkumaan yhä enemmän) sellaisia veneilijöitä, joilla ei ole varaa Swaniin
> tai Najadiin mutta jotka siitä huolimatta haluavat muutakin kuin
> folkkarikurjuutta merilomailultaan ja muulta vapaa-ajanvietoltaan.
Salaliittoteoria, siis.
Minä en usko, että kölien irti repeäminen olisi Bavarian yleinen
ominaisuus. Po. mallista emme vielä tiedä tai ainakaan tehdas ei ole
myöntänyt.
Kolmekymppinen olisi kyllä, muutamasta puutteestaan huolimatta, ihan
kiinnostava vaihtoehto jos olisin uutta venettä hankkimassa.
Kimmo
Huolestuttavinta tässä tapauksessa on suuren veistämön (eikun tehtaan)
suhtautuminen asiaan. Vaikuttaa siltä, että ovat valinneet linjan jolla
väistelevät vastuuta viimeiseen asti. Mersu aikanaan hoiti asian
mittavilla ja ripeillä toimenpiteillä ja jatkoinvestoinneilla jotka
paikkasivat hyvin mainetta. Kaikki tietävät, että A-malli on maailman
testatuin auto, ja kukaan ei odota vastaavaa virhettä tulevissa
malleissa. Tässä tapauksessa on jo käynyt päinvastoin, maineen
paikkaaminen tuskin enää edes onnistuu (-> konkka n. viiden vuoden
päästä ???).
/kimmo
Anssi Sallinen
> Sinänsä tätä Bavaria-myllerrystä on ollut mielenkiintoista seurata. Kuohu
> ei jotenkin tunnu olevan oikeissa mittasuhteissa... Ei oikein voi välttyä
> ajatukselta, että kyseessä on jonkinlainen elitismiajattelun ilmentymä eli
> jotkut eivät voi sietää ajatusta, että merellä liikkuu paljon (ja tulee
> liikkumaan yhä enemmän) sellaisia veneilijöitä, joilla ei ole varaa Swaniin
> tai Najadiin mutta jotka siitä huolimatta haluavat muutakin kuin
> folkkarikurjuutta merilomailultaan ja muulta vapaa-ajanvietoltaan. Rahvaan
> pitäisi ilmeisesti tietää paikkansa...
Rohkenen olla täysin eri mieltä kanssasi. Jos maailman toiseksi suurimman
veneveistämön "lippulaiva" (42 Match) menettää kilpapurjehdittaessa
kölinsä, ja ongelmaksi paljastuu vakavat laadulliset ongelmat, ei kohu
ole lainkaan väärissä mittasuhteissa. Tilannetta pahentaa Bavarian tapa
yrittää pyyhkiä ongelmat maton alle piiloon. Missään lehdissä joista olen
asiasta lukenut ei ole ollut mitään anti-Bavaria asennetta tai lynkkaus-
henkeä vaan tilannetta on käsitelty hyvnkin asiallisesti.
Minua henkilökohtaisesti ei harmita lainkaan, että merellä liikkuu monenmoista
kulkijaa erilaisilla paateilla. Tärkeintä on se, että ihmiset voivat luottaa
veneihinsä vailla pelkoa siitä, että niistä irtoaa köli tai kansi kovassa
kelissä.
Jouni R
>Rohkenen olla täysin eri mieltä kanssasi. Jos maailman toiseksi suurimman
>veneveistämön "lippulaiva" (42 Match) menettää kilpapurjehdittaessa
>kölinsä, ja ongelmaksi paljastuu vakavat laadulliset ongelmat, ei kohu
>ole lainkaan väärissä mittasuhteissa. Tilannetta pahentaa Bavarian tapa
>
Puhuin nyt ensisijaisesti nettikeskusteluista, lehdissähän tästä on ollut
varsin vähän. Onko 42 jonkinlainen "lippulaiva" Bavarialle (minä en osaa
sitä sellaiseksi kokea, kun valikoimassa on ainakin kaksi isompaa mallia)?
Minun käsittääkseni se on malli muiden joukossa eikä kovin yleinenkään
etenkään muihin Bavarioihin verrattuna. Tehtaan asenne on oma juttunsa,
johon en ota kantaa; minua kiinnostaa tässä nyt nimenomaan se, että yhtä
venemerkkiä on leimattu yleisesti kelvottomaksi melko olemattomalla
näytöllä. Rautalangasta vääntäen, vastakkain näyttää olevan kaksi
lukuparia: 1 mahdollisesti väärinsuunniteltu venemalli tehtaan n. 10 mallin
joukossa ja toisaalta muutama (alle 10) vialliseksi havaittua venettä
tehtaan valmistamien kymmenientuhansien joukossa? Ts. 1:10 ja 1: 10 000 tai
jotain sellaista... Minun mielestäni tuo jälkimmäinen vertailuluku on
moninkertaisesti merkityksellisempi.
Kokonaan toinen asia on, etten ole pätevä arvioimaan Bavaria-laatua sinänsä;
puhun nyt nimenomaan aiheesta käydyn keskustelun ja argumentaation tasosta.
-Jouni
Jouni R
"Pertti Heikkinen" <p...@iki.fi> wrote in message
news:jC0Ge.9192$Sv6....@reader1.news.jippii.net...
>
> Salaliittoteoria, siis.
>
No jaa, ei suuremmin. Salaliitto edellyttäisi nimenomaista suunnittelua ja
juonta. Enemmänkin vahvoja epäilyksiä keskustelun rehellisyydestä ja
järkevyydestä (jälkimmäisten osalta meuhkaajien käyttämän argumentaation
taso todistaa epäilykset oikeiksi, ensinmainitut ovat lähinnä
sosiologishenkisiä pyrkimyksiä ymmärtää motivaatiota ko. mehkaamiselle).
Olen kyllä nähnyt väitteitä, että mukana olisi myös kilpailijoiden
masinoimaa mustamaalauskampanjaa. Se lienee mahdollista, mutta todisteita
ei ole esitetty, joten en ryhdy arvailemaan.
>
> Kolmekymppinen olisi kyllä, muutamasta puutteestaan huolimatta, ihan
> kiinnostava vaihtoehto jos olisin uutta venettä hankkimassa.
>
Mitkä ne puutteet mielestäsi ovat (uteliaisuuttani ja palatakseni
alkuperäisen kyselijän aihepiiriin)? Tunnen tuon(kin) mallin vain
lehtijuttujen perusteella, vaikka Uivassa olen ajatellut käydä sitä
katsomassa (jos maltan jonottaa :))) Niiden perusteella ei juuri muuta
vikaa tule mieleen kuin muutama meri puuttuvaa pituutta... Tosin kummastelen
edelleen Bavarian tyyliä jättää septin imutyhjennys lisävarusteeksi. Se
vaikuttaa minusta jopa laittomalta (ainakin Suomessa myytävän veneen
kohdalla).
Yleisesti minusta on muuten positiivista, että tällaisia veneitä tulee
markkinoille. Eihän se nyt vieläkään absoluuttisesti ottaen mikään halpa
ole, mutta hyvä yritys kuitenkin. On nimittäin mielestäni jonkinlainen
ongelma (tai harminaihe, ongelma on ehkä vähän raskas sana verrattuna vaikka
Darfurin kriisiin), ettei markkinoilla ole kohtuuhintaisia vaihtoehtoja
aikuisille ihmisille, jotka haluaisivat aloittaa veneilyn vaikka
30-vuotiaina mutta eivät ole kiinnostuneita tappelemaan kovin vanhojen
käytettyjen kanssa eivätkä myöskään mistään folkkari- tai
h-veneasketismista. Minua on itse asiassa huvittanut se, että b30:a on
nimitetty "nuoren perheen aloitusveneeksi"; minusta jokin tuon kokoinen
voisi hyvin olla 40-50-vuotiaan pariskunnan ostos loppuelämän veneeksi.
-Jouni
Pet
> Rohkenen olla täysin eri mieltä kanssasi. Jos maailman toiseksi suurimman
> veneveistämön "lippulaiva" (42 Match) menettää kilpapurjehdittaessa
> kölinsä, ja ongelmaksi paljastuu vakavat laadulliset ongelmat, ei kohu
> ole lainkaan väärissä mittasuhteissa. Tilannetta pahentaa Bavarian tapa
> yrittää pyyhkiä ongelmat maton alle piiloon. Missään lehdissä joista olen
Lakaista niinkuin näin:
<http://www.bavariayachtbau.de/typo3/index.php?id=66>
> asiasta lukenut ei ole ollut mitään anti-Bavaria asennetta tai lynkkaus-
> henkeä vaan tilannetta on käsitelty hyvnkin asiallisesti.
Ei lynkkaushenkeä niinkuin näin:
'On top of it, the surveyor began the survey and diagnosed already a
manufactural reason prior to inspection of the damage and the ship.'
<http://www.bavariayachtbau.de/typo3/index.php?id=54>
'In the stated expert report, Zucker & Partner speak of insufficient
adhesive joints for the angled laminates, which are asserted to have
arisen due to improperly removed paraffins. It is however a verified
fact, that Bavaria Yachtbau GmbH does not use or process any resins with
a paraffin content.'
<http://www.bavariayachtbau.de/typo3/index.php?id=67>
'As is also evident from the expert report of Zucker & Partner, the
stated sailing yachts were not being used for the first time, as is
asserted by Adriatic Challenge.'
<http://www.bavariayachtbau.de/typo3/index.php?id=67>
Ja kun tuolta katselee niitä kölikuvia niin kyllä noilla veneillä on
mitä ilmeisimmin ajetty kölejä pohjaan...
Eli
- Bavaria on tehnyt joka tapauksessa ohjeet kölikiinnityksen
vahvistamiseen 38match ja 42match veneisiinsä.
- Zucker & Partner:in raporteissa on tehty diagnoosi onnettomuuden
syystä ennen kuin onnettomuusvene oli tutkittu
- Adriatic Challenge väitti että kyseessä on uudet veneet ilman
aikaisempia pohjakosketuksia
Voisitko siis nyt kertoa mikä on se vakava laadullinen ongelma?
Ja miten Bavaria mielestäsi yrittää pyyhkiä ongelmat maton alle?
Pet, ei en ole sidoksissa Bavariaan
Pertti Heikkinen
> Mitkä ne puutteet mielestäsi ovat (uteliaisuuttani ja palatakseni
> alkuperäisen kyselijän aihepiiriin)?
En tiedä mikä on maahantuojan politiikka mainitsemasi septin
imutyhjennyksen suhteen, sehän nyt on joka tapauksessa hankittava.
Muutama lehtiä lukiessa (kolme eri lehteä) mieleen jäänyt mietityttävä
asia: isonpurjeen skuutin paikka ja levangin puuttuminen, suhteessa
pienehköt vinssit, syväys (tosin matalampikin köli on saatavilla, mutta
miten se muuttaa purrjehdusominaisuuksia: nytkään ei nousukyky ole paras
mahdollinen), sitlooran ohjauspylvääseen tehty kiinteä pöytä
(erinomainen satamassa ja toiminee hienosti kahden hengen miehistöllä,
mutta entä kun mukana on kaksi purjehtivaa ja kaksi matkustavaa
henkeä?), sisätiloissa turhan lyhyet punkat. Sitten on pienempiä juttuja
kuten vessan jatkuvan tuuletuksen puuttuminen yms., mutta tuollaiset
eivät merkittävästi minun ostopäätökseeni vaikuta.
Toivottavasti tämä nyt ei vaikuta haukkumiselta. Kuten jo aiemmin
sanoin: minusta hinta/laatusuhteelstaan houkutteleva vene, jos olisin
uutta hankkimassa.
> Minua on itse asiassa huvittanut se, että b30:a on
> nimitetty "nuoren perheen aloitusveneeksi"; minusta jokin
> tuon kokoinen voisi hyvin olla 40-50-vuotiaan pariskunnan
> ostos loppuelämän veneeksi.
Minusta se on oikein sopiva molemmille ryhmille.
Tomi G
wrote:
>
>Bavaroita kannttaisi vältellä. Noin kuukausi sitten erään Välimerellä
>sijaitsevan venevuokraamon Bavaria "laivasto" joutui myrskyyn. Yksi köli
>irtosi, joistakin kansi repesi irti ja kaikenlaisia muitakin vaurioita.
>En muista web-osoitetta, mutta purjehduksenkouluttaja JOhnny Engström
>esitteli printtejä näiltä sivuilta HSS:llä.
>
>- Lauri Tarkkonen
Osta pitkäkölinen saksasta. Ei muuten köli irtoa.
Lerppukölisiä veneitä on hankala korjata, etenkin muutaman
vuosikymmenen käytön jälkeen kun laminaatti on väsynyt.
Vegat, If:et ja haivenneet eivät ole mittän huonoja purjehtijoita ja
kestävät karilliajoa.
Miksei suurempia veneitä rakennata samma tavalla, en tiedä.
Lauri Tarkkonen
>Tässä linkki, jos löyty aiheesta englanniksi.
>http://team.sailing.hu/Accident%20in%20Croatia.pdf
>Tästä linkistä löytyy veneet omistaneen yrityksen toimitusjohtajan
>lausuntoasiasta:
>http://team.sailing.hu/Press_Release_JozsefGal_20050527.pdf
>Ja täältä Bavaria tiedotteet asiasta:
>http://www.bavariayachtbau.de/typo3/index.php?id=38
>Faktaa on, että köli on irronnut, mutta miten on veneitä käsitelty ennen
>sitä ja onko veneissä ollut suunnitteluvirhe onkin toinen asia. Jokainen
>voi vetää omat johtopäätöksensä. Ainakin Bavaria on jotain oppinut, kun
>korjauttaa Match veneitään. Bavaria on maailman 2. suurin
>purjevenevalmistaja. Siihen ei ole päästy pelkällä tuurilla vaan myös
>tuotteiden on pitänyt olla kunnossa. Tämän takia pahimmat pelot yleisistä
>laatuongelmista voinee unohtaa, vaikka 42 Matchia en itsekään harkitsisi.
>joni
Bavaria poikkeaa markkinoilla hinnoittelullaan. Tähän pääsemiseksi on
vaarana, että jossain hieman oiotaan mutkissa. Tiedän aikaisempia
laatuongelmia esiintyneen. Aikaisemmin esimerkiksi "teak kantena"
myytiin viilun avulla tehtyä kantta, joka ei kestänytkään Suomen talvea,
kun 1 mm vahvuinen tiikkiviilu olikin saanut kosteutta alleen, ....
Bavaria väitti tämän olevan aivan standardien mukainen tapa tehdä
tiikkikantta ja että kukaan ei pidä talvella tiikkikantista venettä
ulkona, joten siitä ei ole tarpeen edes antaa erityisiä ohjeita.
Karttaisin siitä huolimatta Bavariaa...
- Lauri Tarkkonen
Mika
> > Minua on itse asiassa huvittanut se, että b30:a on
> > nimitetty "nuoren perheen aloitusveneeksi"; minusta jokin
> > tuon kokoinen voisi hyvin olla 40-50-vuotiaan pariskunnan
> > ostos loppuelämän veneeksi.
Johtunee siitä, että usein halutaan mahdollisimman suurikokoinen vene.
Veneen käsiteltävyydellä esim. vajaalla miehistöllä ei ole niin väliä.
Itse ostaisin aina mahdollisimman pienen veneen. Kahdelle aikuiselle
alle 30 jalkainen tarjoaa riittävät tilat, ja mukaan mahtuu
pikkulapsikin. Nyt on tarve vaihtaa vähän isompaan, kun kaksi lasta
kasvaa, mutta hakusessa on vanha 30-35 jalkainen, ei yhtään isompi,
vaikka taloudelliset reurssit mahdollistaisi uusia yli
40-jalkaisiakin. Suurin este on henkinen kynnys luopua 8-metrisestä
helposti käsiteltävästä ja näppärästä veneestä.
Mika
Jaakko
> Anssi Sallinen wrote:
>
>> Rohkenen olla täysin eri mieltä kanssasi. Jos maailman toiseksi suurimman
>> veneveistämön "lippulaiva" (42 Match) menettää kilpapurjehdittaessa
>> kölinsä, ja ongelmaksi paljastuu vakavat laadulliset ongelmat, ei kohu
>> ole lainkaan väärissä mittasuhteissa. Tilannetta pahentaa Bavarian tapa
>> yrittää pyyhkiä ongelmat maton alle piiloon. Missään lehdissä joista olen
>
Uusien Swan 45 -yksityyppiveneidden kölejä tuhoutui useampia kovassa
tuulessa Sardiniassa syksyllä 2003, en muista, menikö kölejä. Keli ei
ollut kohtuuton, kunhan navakkaa, alle 20 m/s Välimeren tuulta. En
muista, että siitä olisi sen kummemmin kohistu. Kunhan vaan oli yritetty
tehdä mahdollisimman kevyt vene, mutta kevennetty liikaa.
Kyllä näitä on sattunut ja tulee sattumaan, eihän asiat menis muuten
eteenpäin.
Isona valmistajana Bavarialla on sentään resursseja tutkia ja sitten
korjata asioita. Samoin luulisi, että heidän alihankkijansa, jotka
toimittavat materiaaleja ym. veneisiin, olisivat huolellisia, koska
kyseessä on monelle alihankkijalle merkittävä tilaaja.
--
kirjoitti,
Jaakko Mäkikylä
o~
(____/____)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Jaakko
Selasin Gotland Runtin IMS-tulokset. Joukossa oli yksi Bavaria,
luokkansa tasainen jumbo. Dehler, vaikka vähän pienempikin...
Jaakko
Kyllä niitä on Colin Archer -tyyppisiä isojakin paatteja.
IMS ei oikein suosi pitkää köliä. Liian moni ostaja haluaa pärjätä
seuran poijunkiertokilpailuissa, siksi veneet optimoidaan 5-8 m/s
tuuliin ja miehistöä pitäisi olla n. 600 kiloa.
Jos haluaķsi pariskunnalle sopivan, nopean matkaveneen, pitäisi se
teettää. (Lancing 42?)
Aki Tiilikainen
"Tomi G" <tom...@chello.se> kirjoitti
viestissä:56fhe1lq5vmtekgb1...@4ax.com...
Jokunen vuosi sitten olin tilaisuudessa jossa entisen Teollisuusvakuutuksen
venevahinkotarkastaja kertoi kaikenmaailman vahinkotapauksista sekä veneiden
rakenteista. Hän oli kovasti sitä mieltä, että aina kun hän on törmännyt
huonoon rakenteeseen on kyseessä ollut raha. Eli on haluttu jostain syystä
säästää kustannuksissa ja rahaa säästääkseen on tehty esim.ohuempia
laminaatteja tai pohjapalkit ovat liian pienet. Tai helat, tai rustit, yms.
yms.
Samaisessa tilaisuudessa hän otti esimerkiksi viivalle kaksi melko tarkkaan
samankokoista ja -näköistä ja avokeulaista pientä jenkkivenettä. Painoeroa
näillä veneillä oli ~200 kiloa. Taisi olla hieman alle. Kun sitten
tarkasteltiin mitä veneet sisälsivät. Sisämoottori ja vetolaite olivat
samat, hallintalaitteen jokseenkin samanlaiset, patjastot, tuulilasit,
niiden kaaret, polttoainesäiliöt ja sen sellaiset painoivat likipitäen saman
verran. Painoero oli kokonaan rungossa. Muistaakseni vielä pohjaosassa mutta
voin olla väärässä tässäsuhteessa. Ja kun vene noin 5-6 metrisenä ei
muutenkaan niin kauheita paina, niin ero oli hämmästyttävä. Toisessa oli
siis säästetty rungon materiaaleissa eli suoraan sen vahvuudessa.
Ihmettelivät kun ei tahtonut Baylinereissa pohjat kestää... Ai niin se
toinen vene oli SeaRay.
-Aki
Lauri Tarkkonen
>Tomi G wrote:
>> On 27 Jul 2005 17:23:14 GMT, tark...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen)
>> wrote:
>>
>>
>>
>>>Bavaroita kannttaisi vältellä. Noin kuukausi sitten erään Välimerellä
>>>sijaitsevan venevuokraamon Bavaria "laivasto" joutui myrskyyn. Yksi köli
>>>irtosi, joistakin kansi repesi irti ja kaikenlaisia muitakin vaurioita.
>>>En muista web-osoitetta, mutta purjehduksenkouluttaja JOhnny Engström
>>>esitteli printtejä näiltä sivuilta HSS:llä.
>>>
>>>- Lauri Tarkkonen
>>
>>
>> Osta pitkäkölinen saksasta. Ei muuten köli irtoa.
>> Lerppukölisiä veneitä on hankala korjata, etenkin muutaman
>> vuosikymmenen käytön jälkeen kun laminaatti on väsynyt.
>> Vegat, If:et ja haivenneet eivät ole mittän huonoja purjehtijoita ja
>> kestävät karilliajoa.
>> Miksei suurempia veneitä rakennata samma tavalla, en tiedä.
>>
>Kyllä niitä on Colin Archer -tyyppisiä isojakin paatteja.
>IMS ei oikein suosi pitkää köliä. Liian moni ostaja haluaa pärjätä
>seuran poijunkiertokilpailuissa, siksi veneet optimoidaan 5-8 m/s
>tuuliin ja miehistöä pitäisi olla n. 600 kiloa.
>Jos haluaķsi pariskunnalle sopivan, nopean matkaveneen, pitäisi se
>teettää. (Lancing 42?)
Mielenkiintoista, että tarjoat Lancing 42, jota on tehty myös Targa 42
nimellä. Suunnittelija on seuratoveri Hasse Groop ja täytyy valittaen
sanoa, että vaikka olin hyvin tyytyväinen H-veneeseen ja H-35:een, niin
vaikka Hasse Suunnitteli Lansingin juuti askeleeksi eteenpäin H-35:een,
niin se on varmasti viimeinen, jonka valitsisin. Sitä edeltävä vene
Hassen listoilla oli Lancing 47, jota tiettävästi tehtiin vain kolme
kappaletta, ensimmäinen erään seuratoverin tilauksesta, joka on loistava
purjehtija, niin Lancing 42 on monella tavoin epäonnistunut. Se ei kanna
purjeitaan, sen tilaratkaisut ovat sellaiset, että kaikki 42 jalkaa on
hukattu täysin. Tunnen monia veneen entisiä omistajia, joista kukaan ei
ole ollut tyytyväinen veneeseensä.
- Lauri Tarkkonen
Jaakko
Eikö se 42 ole sellainen klassinen pitkä kapea saaristoristeiljän
oloinen? Jos ei, niin meni Lancingit sekaisin. Targa soittaa raskaita
kelloja. :)
Menoa -nimisenä sen olen varmaan nähnyt useastikin,
muttei tule kuvaa mieleen.
Lauri Tarkkonen
Menoa on aikoinaan Jaakko Salosen omistama Lancing / Targa 42, jonka
tunnen hyvin, kuten omistajansa, jonka H-veneessä H L-2 Ankanpoika
tutustuin H-veneeseen. Lancingit ovat kaikki periaatteessa isommiksi
skaalattuja H-veneitä, mutta jostain syystä 42 jalkainen on susi ja sitä
aikaisemmin tehty 47 jalkainen on jälleen tunnettua Groopia, kaunis ja
hyvin purjehtiva. Kolmesta 47:sta kaksi oli HSS:ssä ja Lancin/Targa 42
oli aikanaan HSS:ssä 4 ja SPS:ssä kaksi, kaikki omistajat halusivat
päästä veneistään eroon niin nopeasti kuin mahdollista, kun vain
saisivat osan maksamastaan takaisin. Menoa oli HSK:ssa, jonne
perus-SPS:läinen Jaakko Salonen sen jostain syystä rekisteröi, hänen
toinen H-veneensä H L-320 Ankanpoika II oli edelleen SPS:n rekisterissä
ja taitaa olla vieläkin hänen pojillaan. Menoa oli useampana talvena
Jouko Lindgrenin telakalla korjattavana, sillä kivelle ajot paljastivat
rakenteissa melkoisia ongelmia.
Monet 42:n ostajat kertoivat ostaneensa veneen sen kauneuden takia,
olihan kauniin veneen pakko purjehtia hyvin. Yleensä Diva 39 ohitti
Lancingin mennen tullen.
- Lauri Tarkkonen
Jouni R
" Mika" <ace...@sci.fi> wrote in message
news:42e8c58...@news.nic.fi...
>
>
> Itse ostaisin aina mahdollisimman pienen veneen. Kahdelle aikuiselle
> alle 30 jalkainen tarjoaa riittävät tilat, ja mukaan mahtuu
> pikkulapsikin. Nyt on tarve vaihtaa vähän isompaan, kun kaksi lasta
> kasvaa, mutta hakusessa on vanha 30-35 jalkainen, ei yhtään isompi,
> vaikka taloudelliset reurssit mahdollistaisi uusia yli
>
En voi väittää tuntevani kovin montaa alle 30-jalkaista purkkaria, mutta
sisäänvilkaistujen perusteella ei yksikään sellainen tarjoa minun mielestäni
riittäviä tiloja kahdelle aikuiselle. Eikä oikein edes yhdelle. Lienee
tämäkin tietysti osin makuasia eli mitä pitää riittävänä; minulle
peruskriteereinä ovat lähinnä seuraavat:
-seisomakorkeus jokaisessa kohdassa, jossa periaatteessa voisi seistä
-kunnollisesti erillinen vessa (ei mitään punkan alla olevaa pyttyä tai
verhoratkaisua)
-nukkumatilat ja esim. ruokailutila erillisinä, ettei mitään
pöytä-vuoteeksi-ja-takaisin -jumppaa tarvi harrastaa
-sen verran leveyttä, että veneen päästä päähän kulkiessa mahtuu
sivuuttamaan toisen ilman, että tämän pitää istua johonkin tms. pois tieltä.
Teemanahan on tietysti se, että 3-4 viikkoa putkeen veneessä asuessa ei saa
tulla ahtaan paikan kammoa :)
Tietysti 2 aikuista selviää hiukan pienemmällä, koska ei periaatteessa
tarvitse muita laipiojakoja sisätilaan kuin vessan eristämisen. Mutta jos
mukana on yksikin lapsi tai vaikka aikuinen kaveri, niin viikonloppua
pidemmällä reissulla haluaa kyllä jo ainakin omistajapariskunnalle oman
hytin. Sehän tuosta B30:sta tekee ei-purjehtijallekin mielenkiintoisen,
että siinä on 2 erillistä makuuhyttiä (ja totta kai aluksessa pitää olla
ruoriohjaus :))
-Jouni
Jouni R
>
> En tiedä mikä on maahantuojan politiikka mainitsemasi septin
> imutyhjennyksen suhteen, sehän nyt on joka tapauksessa hankittava.
>
Käsittääkseni se on lisävaruste maahantuojallakin ja minusta se on
moitittavaa.
Noista muista kummastelen sitä, ovatko ne perhepurjehtijalle
merkityksellisiä...
> Muutama lehtiä lukiessa (kolme eri lehteä) mieleen jäänyt mietityttävä
> asia: isonpurjeen skuutin paikka ja levangin puuttuminen, suhteessa
>
Ovatko merkityksellisiä perhepurjehtijalle? Tai toisin ilmaisten
sellaiselle purjeveneilijälle, jota ei kiinnosta tehdä erityisen paljoa
töitä veneen liikkumisen eteen vaan ajelee koneella aina, kun olosuhteet
tuntuisivat edellyttävän erityisemmän huomion kiinnittämistä asiaa purjeilla
ajaessa?
>
> pienehköt vinssit, syväys (tosin matalampikin köli on saatavilla, mutta
>
Syväys voi todella jonkin verran rajoittaa reitinvalintoja.
> miten se muuttaa purrjehdusominaisuuksia: nytkään ei nousukyky ole paras
> mahdollinen),
Onko merkitystä mainitulle perhepurjehtijalle?
>sitlooran ohjauspylvääseen tehty kiinteä pöytä
> (erinomainen satamassa ja toiminee hienosti kahden hengen miehistöllä,
> mutta entä kun mukana on kaksi purjehtivaa ja kaksi matkustavaa
> henkeä?),
Tätä ihmettelen melkein vielä enemmän: tarvitseeko siellä todella
(mainitussa harrastepurjeveneilijän prototyyppitapauksessa) niin valtavasti
liiketilaa, että pöytä kokoontaitettuna häiritsee?
> sisätiloissa turhan lyhyet punkat.
Tätä hiukan mietin itsekin; toisaalta 190 cm pitäisi kyllä riittää
keskipituiselle suomalaiselle miehelle.
>
> Toivottavasti tämä nyt ei vaikuta haukkumiselta. Kuten jo aiemmin
> sanoin: minusta hinta/laatusuhteelstaan houkutteleva vene, jos olisin
> uutta hankkimassa.
>
Minusta vastasit asiallisesti nimenomaan siihen, mitä kysyin :) Minua
nimittäin on vähän ärsyttänyt aika useinkin se, että nykyaikaisia
purjeveneitä haukuskellaan ilman mitään perusteita. Voi olla, että
haukkujille on itselleen 100% selvää, miksi ne ovat heistä huonoja, mutta he
jättävät usein a) kertomatta perusteita muille ja b) ottamatta huomioon,
että kaikki veneilijät (edes purjeveneilijät) eivät välttämättä aseta
asioita samaan tärkeysjärjestykseen (tai edes aseta tietylle ominaisuudelle
samaa etumerkkiä). Moottoriveneilijöiden keskuudessa tätä esiintyy minusta
vähemmän, mistä sitten johtuneekin.
En ole pistämässä Bavariaa ostoslistalle (ei se ihan lähivuosien juttu taida
olla, että minä suostun luopumaan mahdollisuudesta olla ennen iltayhdeksää
Tallinnassa, kun töiden jälkeen lähtee :)) mutta mielenkiintoisen oloinen
puatti se minusta silti on. Ja toteuttaa minusta tällä hetkellä parhaiten
sitä kohtaa vanhasta folkkari-ideologiasta, että veneen pitäisi olla
uutenakin jotenkin tavallisen ihmisen kustannettavissa.
-Jouni
Lauri Tarkkonen
Ajat ovat muuttuneet, H-vene suunniteltiin perheen retki- ja
kilpaveneeksi, ja sellaisena sitä kaytettiinkin pitkään 80-luvulle.
Kun eräs tuttava siirtyi sitten H-35, joka ei vieläkään noudata edellä
esitettyjä vaatimuksia, he vain ihmettelivät kuinka veneessä voi olla
niin paljon tilaa, perheessä oli kolme aikuisen kokoista poikaa ja voin
kuvitella sen olleen H-veneessä melkoisen tiukkaan pakattu. Tässä ei
vielä puhuta siitä miten Hai-vene aikanaan oli myös perheen retkivene.
- Lauri Tarkkonen
PTM
>>saksasta. Tietättekö hyviä linkkejä saksalaisiin nettiosoitteisiin, joista
>>voisi katsella hintatasoa.
>
> sijaitsevan venevuokraamon Bavaria "laivasto" joutui myrskyyn. Yksi köli
> irtosi, joistakin kansi repesi irti ja kaikenlaisia muitakin vaurioita.
> En muista web-osoitetta, mutta purjehduksenkouluttaja JOhnny Engström
> esitteli printtejä näiltä sivuilta HSS:llä.
PTM: Ehdin jo pistää myynti-ilmoituksen Targa 96:sta, mutta vedän
takaisin. tarkoitus oli vuoden päästä ostaa tuore Bavaria kokoluokassa
36-42 jalkaa. Alkoi epäilyttää, kun pohjapiirroksessa suuri osa tilasta
oli haaskattu suureen keittiöön, turhanpäiväiseen uimalaituriin, kahteen
vessaan ja pukeutumispöytiin. Vuoteiden sanottiin olevan 190 cm
mitattuna ulkoreunalta. Jos keulapiikin peti mitataan ulkoreunalta 190
cm, se tarkoittaa nukumapituudeksi 160 cm. Herää kysymys, onko se enää
peti !
Pohjapiiroksessa keulahytin pituudesta oli suuri osa haaskattu
pukeutumispöydälle ja vaatekaapeille. Eikä myyjä ollut kiinnostunut
muutoksista yhden veneen kohdalta.
Köliratkaisu noissa Bavarioissa on Suomen saaristoon sopimaton: syvyys
vähintään 185, korkea köli, jolla lyhyt tukipinta. Vaatii paljon vettä
alleen ja varovaisen kipparin.
Maston korkeus on joka tapauksessa turhan suuri. Ehkä senkin kanssa
oppisi elämään. Suurin osa silloista on kuitenkin 16 m.
Sitloora on avoin. Teltan ja tulilasin sovittaminen vaatii todellista
kekseliäisyyttä. Kun niihin on tottunut, ne haluaa uuteenkin paattiin.
Bawarian puolesta alusuttiin, että niitä on kaikkialla maailmassa
vuokraveneinä. Ei se kuitenkaan käy puolustuksesta. Harvoinhan
venevuokraamolle mikään muu merkitsee veneessä, kuin voiton maksimointi:
halpa vene ja paljon makuupaikkoja, olkoot sitten vaikka alimittaisiakin.
Pertti Heikkinen
> Ovatko merkityksellisiä perhepurjehtijalle?
sinä kysyit mikä *minua* siinä mietityttää, et miltään
yleismaailmalliselta perhepurjehtijalta. Vastasin kysymykseesi.
>>miten se muuttaa purrjehdusominaisuuksia: nytkään ei nousukyky ole paras
>>mahdollinen),
> Onko merkitystä mainitulle perhepurjehtijalle?
Kyllä varmasti on.
> Tätä ihmettelen melkein vielä enemmän: tarvitseeko siellä todella
> (mainitussa harrastepurjeveneilijän prototyyppitapauksessa) niin valtavasti
> liiketilaa, että pöytä kokoontaitettuna häiritsee?
Se haittaa siirtymistä laidalta toiselle, mikä purjehtiessa on usein
melko tarpeellista :-)
Mika
<Just.s...@mail.and.be.damned.com> wrote:
>että siinä on 2 erillistä makuuhyttiä (ja totta kai aluksessa pitää olla
>ruoriohjaus :))
Peräsinpinna- tai ruoriohjaus jakaa veneilijät jyrkästi kahteen
ryhmään. Omien havaintojen mukaan lapsena optimistilla tai muulla
jollalla veneilleet haluaa useammin pinnaohjauksen. Jotenkin vaan
tuntuma veneen käyttäytymiseen on parempi pinnalla. Sitloodassakin on
paremmin tilaa satamassa, kun pinnan voi taittaa ylös.
Ruori kuuluu laivoihin ;)
Mika
Jaakko
Hai oli ilmavan tilava. :)
Purjehdin useana kesänä 2 aikuista ja lapsi Hailla. Kun pääsi kylään
H-veneeseen, tuntui se messuhallilta Hain rinnalla. Pitkäkölisenä ja
pienen tuulipintansa ansiosta Hai oli helppo hantteerata laituriin ja
luonnonrantoihin mennen tullen purjeilla. Seagull kaivettiin esiin hyvin
harvoin.
Jouni R
"Jaakko" <jaakko_@_meridianx.fi> wrote in message
news:c3lGe.9447$Xj4....@reader1.news.jippii.net...
>
> Hai oli ilmavan tilava. :)
> Purjehdin useana kesänä 2 aikuista ja lapsi Hailla. Kun pääsi kylään
> H-veneeseen, tuntui se messuhallilta Hain rinnalla. Pitkäkölisenä ja
>
Epäilemättä tässä näkyy jonkinlainen sukupolvikuilukin ja elintason muutos,
vähän samaan tapaan kuin siinä, että telttailijat ovat kadonneet
leirintäalueilta. Vaikka itsekin lapsena ja nuorena reissasin paljon teltan
kanssa, en itsekään enää siihen asketismiin ryhtyisi. Veneilyssä on
varmasti tapahtunut aivan sama asenteiden muutos enkä minä, toisin kuin
monen sortin traditionalistit, pidä sitä millään tavalla pahana tai
valitettavana. Ihmisen elämän tarkoitus on nauttia elämästään ja se taas
edellyttää mukavuutta :)
Mutta pieni käsitejuttu: jos H-vene suunniteltiin perheen retkiveneeksi
(mitä minun on vaikea uskoa, kun niitä leluja näkee laiturissa), niin mitä
sillä tarkoitettiin? Tai mitähän sillä nykyäänkään tarkoitetaan? Tarkoitan
tällä sitä, että oliko suunnittelijankaan ajatuksena, että veneessä yövytään
enempää kuin 1-2 yötä kerralla?
-Jouni
Lauri Tarkkonen
H-veneen ideoivat aikanaan Veikko Enberg ja Rolf Kokkola, ajatuksena
rakentaa Kokkolan palaneen 22 m^2 saaristoristeilijän tilalle (köli ja
takila olivat säästyneet) Kokkolalle uusi vene. Veneellä oli tarkoitus
vietätä perheen kesälomat (>4 viikkoa) ja osallistua (kuten silloin oli
tapana) Helsingin, Hangon ja Airiston regattaan ja H-veneiden omiin
kilpailuihin. Kesälomamatkat sovitettiin siten, että viikonloppu oltiin
kisapaikkakunnalla ja viikot matkan varrella eri luonnonsatamissa.
Kokkola ei ollut mitenkään fanaattinen kilpailija, vaan matkapurjehtija,
joka vietti lomansa veneessä vaimonsa ja kahden lapsen kanssa. Veikko
oli matkapurjehtija, joka vietti vaimonsa ja kahden poikansa kanssa
kesän veneessä, mutta kilpaili sitten myös intohimoisesti. Pojasta tuli
moninkertainen H-veneiden piirin ja Suomen mestari. Vasta 80-luvun
lopulla H-veneestä tuli varsinaisesti kilpavene, jota kuljetettiin
trailerilla kilpailuista toiseen ja pidettiin väliajat kuivilla.
Paul Elvström innostui H-veneestä, koska hän näki sen kaksoisluonteen.
Erinomainen kilpavene, sopiva esimerkiksi Soling-purjehtijoille
Olympialaisten välivuosiksi ja sopiva nuoren perheen matkavene, jossa
voi viettää kesälomat ja kilpailla silloin kun sattuu
kilpailupaikkakunnalle. On myös syytä kiinnittää huomiota Jaakon
lausumaan, jossa Hai-venepurjehtija koki tulleensa "taloon" astuessaan
H-veneeseen.
- Lauri Tarkkonen
Jouni R
"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:dcd2io$ske$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>
> H-veneen ideoivat aikanaan Veikko Enberg ja Rolf Kokkola, ajatuksena
> rakentaa Kokkolan palaneen 22 m^2 saaristoristeilijän tilalle (köli ja
> takila olivat säästyneet) Kokkolalle uusi vene. Veneellä oli tarkoitus
> vietätä perheen kesälomat (>4 viikkoa) ja osallistua (kuten silloin oli
> tapana) Helsingin, Hangon ja Airiston regattaan ja H-veneiden omiin
> kilpailuihin. Kesälomamatkat sovitettiin siten, että viikonloppu oltiin
> kisapaikkakunnalla ja viikot matkan varrella eri luonnonsatamissa.
> Kokkola ei ollut mitenkään fanaattinen kilpailija, vaan matkapurjehtija,
> joka vietti lomansa veneessä vaimonsa ja kahden lapsen kanssa. Veikko
> oli matkapurjehtija, joka vietti vaimonsa ja kahden poikansa kanssa
> kesän veneessä, mutta kilpaili sitten myös intohimoisesti. Pojasta tuli
> moninkertainen H-veneiden piirin ja Suomen mestari. Vasta 80-luvun
> lopulla H-veneestä tuli varsinaisesti kilpavene, jota kuljetettiin
> trailerilla kilpailuista toiseen ja pidettiin väliajat kuivilla.
>
> Paul Elvström innostui H-veneestä, koska hän näki sen kaksoisluonteen.
> Erinomainen kilpavene, sopiva esimerkiksi Soling-purjehtijoille
> Olympialaisten välivuosiksi ja sopiva nuoren perheen matkavene, jossa
> voi viettää kesälomat ja kilpailla silloin kun sattuu
> kilpailupaikkakunnalle. On myös syytä kiinnittää huomiota Jaakon
> lausumaan, jossa Hai-venepurjehtija koki tulleensa "taloon" astuessaan
> H-veneeseen.
>
Eipä tuosta voi muuta päätellä kuin että H-vene ja etenkin Hai edustavat
sitten vain tyypillistä pula-ajan kulttuuria. Oman aikansa tuotteita, mutta
nykyaikaan ja nykyihmiselle reliikkejä. Vertaukseni 70-lukuun ja
telttailuun oli vielä osuvampi kuin arvasinkaan :)
Ilmeisesti H-vene ei täytä mitään aiemmin listaamistani perusvaatimuksista
veneelle?
-Jouni
Jaakko
Teimme Hailla useamman viikon mittaisia reissuja ainoana majoitteena se
vene. Haihin ja Folkkariin verrattuna H-vene oli todellakin koko perheen
majoittava retkivene. Jollaluokan Windmill oli sekin perheretkeilyyn
sopiva vene, mutta silloin piti asua teltassa. Mm. Merikarhujen
jäseniltä edellytettiin ja edelleen edellytetään, että jäsenen veneen
pitää olla asuttava. Heidän tonteillaan eivät jäsenet saa telttailla.
Ymmärtääkseni jokamiehen oikeuksin muut voivat kyllä niillä saarilla
telttailla :)
Hai tuntui isolta, koska se oli isoin käytössäni oleva vene, nyt se
olisi nippa-nappa sopiva nostalgiseen viikonloppuveneilyyn.
Vaikka nyt liikun kanootilla telttaillen, perustuu se homma taas ihan
toiseen mittakaavaan. Sitä voisi verrata pyöräilyyn, ts. ei tartte
kaikkea kantaa itse repussa. Siihen nähden melontaretkeily on
herraskaista puuhaa.
Kun veneeseen mahtuu, apukone, kunnon liesi, jääkaappi, vessa ja bunkat,
on pituutta vielä reilusti alle 30 jalkaa. Tämän jälkeen hintaa alkaa
nousta huimasti kaikkien elementtien kasvaessa (purjeet, vinssit jne) ja
jossain vaiheessa veneen koko alkaa haitata perhepurjehdusta.
Silti viimeisin veneeni, 45-jalkainen 2-mastoinen teräsketsi ei tuntunut
yhtään isolta yksinkään käsitellä.
Lauri Uusitalo
> Ilmeisesti H-vene ei täytä mitään aiemmin listaamistani perusvaatimuksista
> veneelle?
Haaveita voi olla, mutta usein raha rajoittaa myös paatin kokoa.
off-topic: oltiin kesäkuun alussa viikko Lappia ja Norjaa kiertämässä
autolla telttaillen kolmen lapsen kanssa. Hyvin meni. Eikä tarvinnut
ostaa 50000 euron asuntoautoa. Mielelläänhän sellaisen ottaisi, mutta
jostain syystä ei ole tullut ostettua.
--
Lauri
Lauri Tarkkonen
H-vene on suunniteltu jo 60-luvun puolella ja ensimmäiset purjehtivat
60-luvun loppupuolella jolloin oli kai luonnollista, että se edusti
70-luvun elämänmuotoa. Voin kuitenkin kertoa, että monet joilla on ollut
onni omistaa H-vene, kertovat sen tarjonneen kenties heidän elämänsä
parhaat elämykset. Veneiden kasvaminen ja varsinkin tilavuuden
kasvaminen ei ole tuonut tähän paljoakaan uutta tilalle. Voin kyllä
ymmärtää, että moottoriveneilijä, joka ei osaa nauttia muusta kuin
plaanausvauhdista ja joka ei voi edes yleisen tai oman turvallisuutensa
vuoksi laskea venettään plaanista alas, luulee purjehduksen viehätyksen
olevan seisomiskorkeudessa ja muussa asumismukavuudessa.
Voin kertoa monen H-veneen omistajan etsineen pitkään korvaavaa venettä
kun perheen koko ja ikä sekä varallisuuden kasvu viittasi isompaan
veneeseen. Juuri salongin ruokapöytä ja erillinen vessa olivat monissa
perheissä kynnyskysymyksiä. Yleensä niiden hinnaksi tuli "2 H-venettä"
kun siirryttiin esimeerkiksi H-35:een. Seisomakorkeus jäi silloin vielä
puututmaan. Siihen tarvittiin usein vielä kahden H-veneen hinta lisää.
Jos haluttiin yhtä hyvät purjehdusominaisuudet, niin valinta oli
sittenkin suoritettava tarkkaan.
- Lauri Tarkkonen
Jouni R
"PTM" <ptm...@utu.fi.roskasuodin> wrote in message
news:IgdGe.9382$LR2....@reader1.news.jippii.net...
>
> PTM: Ehdin jo pistää myynti-ilmoituksen Targa 96:sta, mutta vedän
> takaisin. tarkoitus oli vuoden päästä ostaa tuore Bavaria kokoluokassa
> 36-42 jalkaa. Alkoi epäilyttää, kun pohjapiirroksessa suuri osa tilasta
> oli haaskattu suureen keittiöön, turhanpäiväiseen uimalaituriin, kahteen
> vessaan ja pukeutumispöytiin. Vuoteiden sanottiin olevan 190 cm
> mitattuna ulkoreunalta. Jos keulapiikin peti mitataan ulkoreunalta 190
> cm, se tarkoittaa nukumapituudeksi 160 cm. Herää kysymys, onko se enää
> peti !
Onkohan ihan noin? Riippuu tietysti vähän rungon muodosta, mutta olen
omassa (moottori-)veneessäni mitannut huvikseni, että ero ulkosivun
suuntaisen ja kölilinjan suuntaisen pituuden välillä on vain n. 10-15 cm ja
sen mittauksen perusteella rohkenen uskoa, että keskimittainen (n. 180 cm)
mies nukkuu kyllä tuossa bavariamitan pedissä. Pidemmillä on varmasti
vaikeampaa.
Luulenpa, että moni veneenostaja taas nimenomaan pitää positiivisina noita
asioita, joihin käytettyä tilaa sinä sanot haaskaukseksi. Itselleni tulee
lähinnä toinen vessa mieleen sellaisena, mitä ei välttämättä tarvitsisi;
toisaalta, onhan se mukavaa, että yöllä pissalle noustessa vessa on heti
makuuhytin vieressä. Lapset pitävät uimatasoista yleensä kovastikin. Ja
jos veneessä on tarkoitus laittaa ruokaa, niin en ole vielä ikinä nähnyt
pentteriä, joka olisi ylisuuri tarkoitukseen. Hyvin monta kurjaa
retkikeitinluokan viritystä kylläkin.
> Pohjapiiroksessa keulahytin pituudesta oli suuri osa haaskattu
> pukeutumispöydälle ja vaatekaapeille. Eikä myyjä ollut kiinnostunut
> muutoksista yhden veneen kohdalta.
>
Pukeutumispöydän voisin minäkin kipata jorpakkoon, mutta kaappitilaa ei
veneessä ole ikinä liikaa. Asuminen ja oleminen on sitä mukavampaa, mitä
paremmin kaikille tavaroille on paikka, missä ne ovat poissa tieltä ja
poissa silmistä niin, ettei niitä tarvitse siirrellä jonkin muun tekemisen
vuoksi.
>
> Köliratkaisu noissa Bavarioissa on Suomen saaristoon sopimaton: syvyys
> vähintään 185, korkea köli, jolla lyhyt tukipinta. Vaatii paljon vettä
> alleen ja varovaisen kipparin.
>
Voi olla. Vaikka ainahan kipparin pitäisi olla varovainen. Mutta 185
epäilemättä karsii jonkin verran paikkoja käyntilistalta. Toisaalta, tuon
kokoluokan veneellä alkaa jo muutenkin nousta esiin yleismaailmallisempi
malli eli annkuroituminen ja apuvene. Lyhytkölisyys on käsittääkseni kyllä
isompi ongelmatekijä ja vaatii asennemuutosta, jos on tottunut ajelemaan
vähän ronskilla otteella.
Kölin kiinnityssysteemi on lähinnä se asia, joka on tähän asti seuraamassani
keskustelussa vaikuttanut painavimmalta ongelmalta.
>
> Sitloora on avoin. Teltan ja tulilasin sovittaminen vaatii todellista
> kekseliäisyyttä. Kun niihin on tottunut, ne haluaa uuteenkin paattiin.
>
Juu, Targan kuvia nähneenä arvaan kyllä. Mutta tämä piirre taitaa olla
kaikkien sellaisten purkkareiden kanssa, joita ei ole alunperin rakennettu
"najadmallilla" :)
> Bawarian puolesta alusuttiin, että niitä on kaikkialla maailmassa
> vuokraveneinä. Ei se kuitenkaan käy puolustuksesta. Harvoinhan
> venevuokraamolle mikään muu merkitsee veneessä, kuin voiton maksimointi:
> halpa vene ja paljon makuupaikkoja, olkoot sitten vaikka alimittaisiakin.
>
Ainakin sikäli samaa mieltä, että vuokraveneen ja omaan (aktiiviseen)
käyttöön tulevan veneen kriteerit ovat varmasti vähän erilaiset.
Erityisesti asuintiloissa luultavasti tulee eteen piirteitä (kuten
makuupituudet), jotka eivät haittaa viikon oleskelussa (ja lomafiiliksellä)
mutta alkavat ärsyttää ja tuntua hyvinkin epämukavilta, kun veneessä nukkuu
40+ yötä vuodessa tai suorastaan asuu osa- tai kokovuotisesti. Vaikka
tuossa aiemmin hiukan epäilin punkkamittaustasi, niin samanlainen asia oli
mielessä, kun messuilla katselin Bavarian moottorivenettä (37 ht). Muuten
se oli ensimmäinen kelvollisen oloinen asuttava vene pitkään aikaan, mitä on
tullut vastaan alle puolen miljoonan euron hinnalla, mutta keulavuode näytti
vähän lyhyeltä. Olletikin, kun se oli sellainen keskelle sjoitettu
parivuode; muutenhan se pesee perinteisen keulapiikkivuoteen mukavuudessa,
mutta siitä puuttuu seinäännojaamismahdollisuus, joka taas tasoittaisi
punkan lyhyyttä tarjoamalla enemmän asentomahdollisuuksia.
-Jouni
Lauri Tarkkonen
Ei veneen koko ole ainoa yksin käsiteltävyyden kriteeri. Voin vakuuttaa,
että spinnakerilla ajaminen yksin 5o5:llä on huomattavasti vaativampi
proseduuri kuin H-veneellä tai H-35:llä tai Divalla. (Vaatii muuten yli
kaksimetrisen pinnanjakteen, jos haluaa ajaa trapetsilta, joka on
sivutuulessa melkein välttämätöntä.
Jo H-35 oli paljon stabiilimbi kuin H-vene, esimerkiksi siirtyminen
keulaan ei kallista venettä ja siten käännä sitä (ellei ole
autopilottia), ja yleensäkin iso vene reagoi paljon hitaammin kuin
pieni.
Isommassa veneessä on tietenkin isommat purjeet, mutta myös yleensä
isommat vinssit ja muuten paremmat apuvälineet.
- Lauri Tarkkonen
Jouni R
"Lauri Uusitalo" <lauri.u...@iki.fi.nospam.invalid> wrote in message
news:6doGe.4507$Nb2....@news1.nokia.com...
>
> Haaveita voi olla, mutta usein raha rajoittaa myös paatin kokoa.
>
Niinhän se tekee. Siksi minäkin pysyin poissa mereltä teini-ikäisestä
reilusti yli kolmekymppiseksi: ei ollut rahaa riittävän isoon ja pienemmässä
kärvistely olisi tuhonnut ilon veneilystä. Osansa teki tietysti se, etten
uskonut osaamiseeni käytetyn ostamisessa (ts. etten tulisi huijatuksi ihan
pommivehkeeseen), joten katselin lähinnä uusia ja niissä siedettävän
kokoiset ovat aina olleet vähintään yksiön hinnoissa...
Siksi olen iloinen siitä, että Bavaria tuo markkinoille veneitä, joiden
hinnat, vaikkeivät edelleenkään ole suorastaan halpoja, tuovat veneilyn
kuitenkin paremmin tavallisten ihmisten ulottuville. Ja myös yleensä
nykyisestä suunnittelusuuntauksesta, jossa asuttavuus otetaan paljon
paremmin huomioon eikä enää keskitytä yläluokkaiseen
himopurjehdusnäkemykseen. Jälkimmäisen jonkinlaisena kristallisoitumana
näen esim kasit ja kutoset, joita ei ole tehtykään veneilyyn vaan ainoastaan
purjehdusradalla käväisyyn maissa asuen. H:t ja vastaavat edustavat samaa
suunnitteluperinnettä eivätkä suunnittelijat ilmeisesti olleet riittävän
älykkäitä tajuamaan asiaa... Toki heidän puolustuksekseen voi sanoa, että
he suunnittelivat veneitä aikana, jolloin tavalliset ihmiset asuivat
suunnilleen hellahuoneissa eivätkä edes haaveilleet soutuvenettä kummemmasta
veneilystä.
-Jouni
Jaakko
Totta,
ja kaksimastoisuus piti mun paatissa sekä purjeet että vinssit liki
inhimillisissä hinnoissa. Samankokoisessa toppirikisessä sluupissa on
genoalla jo sen verran kokoa, ettei sillä yksikseen ihan kaposia
paikkoja luovita.
Koon kasvaessa alkaa varustelukierre:
- rulla keulaan
- ankkurivinssi
- sähkövinssit
- rullaiso
- keulapotkuri
Nykyisen kanoottini hinnalla en olisi purjehtinut vielä metriäkään.
Sama raha kului vuosittain pelkkään nosto-lasku-vakuutus-myrkkyväri
-hallintoon.
Melontaharrastuksen alussa tulikin tilattua liki joka vuosi jenkeistä
uusi kanootti, nyt on sama vehje kelvannut jo kolme vuotta. :)
Jaakko
70-80 -luvuilla veneseurojen ongelma oli, kun jäsenten uudet veneet
olivat 1,5-2 kertaa vanhaa paattia leveämpiä, vaikka pituudesta jäi
metri pari pois. Laitureita jouduttiin hommaamaan lisää, vaikka
paikkojen määrä säilyi ennallaan.
Puuveneaikana ei veneily paljoa muuta yhteiskuntaa vaurastuttanut.
Nykyään liki jokaisessa mökkiveneessä on huoltoa tarvitseva moottori.
Nykyveneily kehii Suomeenkin kohtalaisesti liiketoimintaa.
Ennen soudettiin katsika kaislikon reunaan, nyt on kymmenen vapaa, vene
kahdella koneella, traileri, auto ja kaikki varusteet päälle.
Marko Kaittola
> Vaikka
> tuossa aiemmin hiukan epäilin punkkamittaustasi, niin samanlainen asia oli
> mielessä, kun messuilla katselin Bavarian moottorivenettä (37 ht). Muuten
> se oli ensimmäinen kelvollisen oloinen asuttava vene pitkään aikaan, mitä on
> tullut vastaan alle puolen miljoonan euron hinnalla, mutta keulavuode näytti
> vähän lyhyeltä.
Uusi Norppa 10TK maksaa reilut 50k. Siihen vielä keulapotkuri ja vähän
elektroniikkaa, niin hinta on vieläkin alle 70k. Kiinteät vuoteet
neljälle, pituus ja leveys riittävät testatusti isoillekin miehille
(190cm, 120kg) ja vielä jää normaalikokoiselle vaimolle reilu tila.
Seisomakorkeus ja sauna löytyvät myös. Kyyti on verkkaista, mutta
toisaalta moottori ei pahemmin melua, eikä kulutus rasita kukkaroa.
Sisä- ja ulko-ohjaamo.
Minusta tuo on erittäin asuttava vene, ja hintakin jää alle puolen
miljoonan, riippumatta siitä onko yksikkönä euro vai markka. :)
Lisätietoja voi kysellä valmistajalta: Veneveistämö Pauniaho,
Lappeenranta.
- Marko
--
/----------------\ /------------------------------\
| Marko Kaittola | | m...@iki.fi |
| Niementie 17 | | http://www.kaittola.net/moa/ |
| 37500 Lempäälä | | Puh 040 553 8988 |
| Finland | | Tel +358 40 553 8988 |
\----------------/ \------------------------------/
Lauri Uusitalo
> Siksi olen iloinen siitä, että Bavaria tuo markkinoille veneitä, joiden
> hinnat, vaikkeivät edelleenkään ole suorastaan halpoja, tuovat veneilyn
> kuitenkin paremmin tavallisten ihmisten ulottuville. Ja myös yleensä
> nykyisestä suunnittelusuuntauksesta, jossa asuttavuus otetaan paljon
> paremmin huomioon eikä enää keskitytä yläluokkaiseen
Kuitenkin moottorivenejengi ostaa daycruisereita trangialla joilla ei
tehdä muuta kuin himomoottoriveneillään, eli asumisella ei ole mitään
merkitystä?
> himopurjehdusnäkemykseen. Jälkimmäisen jonkinlaisena kristallisoitumana
> näen esim kasit ja kutoset, joita ei ole tehtykään veneilyyn vaan ainoastaan
> purjehdusradalla käväisyyn maissa asuen. H:t ja vastaavat edustavat samaa
> suunnitteluperinnettä eivätkä suunnittelijat ilmeisesti olleet riittävän
> älykkäitä tajuamaan asiaa...
No miksi sitten mollaat H venettä ja suunnittelijoita kun kuitenkin huomaat:
> Toki heidän puolustuksekseen voi sanoa, että
> he suunnittelivat veneitä aikana, jolloin tavalliset ihmiset asuivat
> suunnilleen hellahuoneissa eivätkä edes haaveilleet soutuvenettä kummemmasta
> veneilystä.
Ja silti edelleen löytyy paljon ihmisiä jotka purjehtivat H:lla kisaa ja
matkaa. Ovatko nämä jotain ihmisrodun alempia jäseniä joille ei ole
kirkastunut tarve yhteen/kahteen vessaan ja isoon pentteriin?
Mielestäni on aivan turha ryhtyä sen enempää kritisoimaan ihmisten
valintoja veneikseen heidän todellisia motiiveja tuntematta. Jos jokin
vene ei sovi sinulle niin eiköhän riitä yksi maininta.
Mutta totta puhuakseni en ole itse H:lla purjehtinut kuin parikymmentä
kertaa 80-luvun alussa. Silloin alle kaksikymppisenä en kokenut saaressa
kyykkypaskaa ongelmaksi ja safkaksi riitti pussikeitto ja leivät.
--
Lauri
Dag Stenberg
> Sinänsä tätä Bavaria-myllerrystä on ollut mielenkiintoista seurata. Kuohu
> ei jotenkin tunnu olevan oikeissa mittasuhteissa... Ei oikein voi välttyä
> ajatukselta, että kyseessä on jonkinlainen elitismiajattelun ilmentymä eli
> jotkut eivät voi sietää ajatusta, että merellä liikkuu paljon (ja tulee
> liikkumaan yhä enemmän) sellaisia veneilijöitä, joilla ei ole varaa Swaniin
> tai Najadiin mutta jotka siitä huolimatta haluavat muutakin kuin
> folkkarikurjuutta merilomailultaan ja muulta vapaa-ajanvietoltaan. Rahvaan
> pitäisi ilmeisesti tietää paikkansa...
Joo kyllä. Tässä kolhiessa omaa kevytrakenteista venettä on tullut
tietty himo johonkin, joka on niin lujaa, että Lloydskin sen sertifioi.
Siihen kastiin eivät sitten kuulu Bavariat, eivät Divat, eivät Omegat
eivätkä muutkaan raaserikruiserit. Vaan minulla ei ole varaa ostaa
sellaista mitä himoitsen. Tällä välin nautin siitä, että Minervani
(merkkiä Aloha 30) kääntyy melkein paikallaan ympäri pyydettäessä ja pysyy
kevyellä tuulella esim. 39-jalkaisten Hallberg-Rassujen peesissä.
Dag Stenberg
(palannut kesäretkiltä)
Dag Stenberg
> En voi väittää tuntevani kovin montaa alle 30-jalkaista purkkaria, mutta
> sisäänvilkaistujen perusteella ei yksikään sellainen tarjoa minun mielestäni
> riittäviä tiloja kahdelle aikuiselle. Eikä oikein edes yhdelle. Lienee
> tämäkin tietysti osin makuasia eli mitä pitää riittävänä; minulle
> peruskriteereinä ovat lähinnä seuraavat:
> -seisomakorkeus jokaisessa kohdassa, jossa periaatteessa voisi seistä
> -kunnollisesti erillinen vessa (ei mitään punkan alla olevaa pyttyä tai
> verhoratkaisua)
> -nukkumatilat ja esim. ruokailutila erillisinä, ettei mitään
> pöytä-vuoteeksi-ja-takaisin -jumppaa tarvi harrastaa
> -sen verran leveyttä, että veneen päästä päähän kulkiessa mahtuu
> sivuuttamaan toisen ilman, että tämän pitää istua johonkin tms. pois tieltä.
> Teemanahan on tietysti se, että 3-4 viikkoa putkeen veneessä asuessa ei saa
> tulla ahtaan paikan kammoa :)
Oi voi. Ajatelkaamme esim. Aloha 30-tyyppiä, niin löytyy seisomakorkeus
(6 jalkaa vähintäin) jokaisesta kohdasta, jossa periaatteessa voi
seistä. Myönnän, että olen laittanut vessaan pehmikkeet tietyyn kohtaan,
johon polvistutaan kun tehdään se pienempi tarve. Ei siksi ettei olisi
seisomakorkeutta (siellä voi ottaa suihkunkin), vaan siksi, että tähtäys
korkealta aallokossa on hankalaa.
On siis erillinen vessa jossa suihku.
Nukkumatila takana on erillinen, mutta osa on sitlooran alla ja eikä
vain matalampi vaan myös lyhyempi. Onneksi vaimo täyttää ko.
vaatimukset.
Valitettavasti ei ole toista erotettavaa nukkumatilaa. Etupiikin V-vuode
ja salongin 2,3 m pitkät punkat ovat yhtä tilaa pentterin ja
navigointialueen kanssa. Kun ostimme tämän veneen vaimon vaatimuksesta,
asiaan vaikutti se, että poikani oli juuri ostanut oman veneen, joten
kahden aikuispariskunnan yhtaikainen oleskelu tuli epätodennäköiseksi.
Vasta kuusi vuotta myöhemmin vaimo alkoi havitella vieraiden kutsumista
yöpymistä edellyttäville matkoill. JOS olisin valinnut, olisin valinnut
Inferno 28:n tai First 305:n. Toivottavasti viimeksimainitun huolimatta
hinnasta. Näissä on ko. puute korjattu, mutta Infernon puutyölaatu on
surkea.
Olen juuri riidellyt sen punkka - ruokailutila - tavarajumpparumban
läpi. Hävisin muuten.
Veneen leveys on kaksipiippuinen juttu. Aloha 30 on 3,05 m leveä.
Riitää, jotta aallokossa saa melkoisen vauhdin kun paiskautuu puolelta
toiselle otteen lipsuessa. Olen kahdesti lentänyt jotta keskellä oleva
pöytä repeytyi irti lattiasta. Ei taida enää repeytyä, on erään Lauri
Tarkkosen ehdottama ankkurointi rakennettu.
3-4 viikkoa on asuttu vaimon kanssa eikä ole syntynyt kovaa
ahtaanpaikankammoa. En suosittelisi 3-4 hengelle. Mutta 30-jalkainen voi
juuri riittää kahdelle, ihan kuten 28-jalkainenkin.
Dag Stenberg
(palannut kesäretkiltä)
Dag Stenberg
> Mutta pieni käsitejuttu: jos H-vene suunniteltiin perheen retkiveneeksi
> (mitä minun on vaikea uskoa, kun niitä leluja näkee laiturissa), niin mitä
> sillä tarkoitettiin? Tai mitähän sillä nykyäänkään tarkoitetaan? Tarkoitan
> tällä sitä, että oliko suunnittelijankaan ajatuksena, että veneessä yövytään
> enempää kuin 1-2 yötä kerralla?
Olen retkeillyt 4-henkisen perheen (2+2) ja jopa 5-henkisen (2+3) kanssa
autolla ja 3 hengen harjateltalla. Se oli hauskaa. Olen retkeillyt
pidempään H-veneellä vain kahden aikuisen voimalla, mutta uskon että 2+2
olisi mennyt yhtä hyvin. H-vene ja teltta muistuttavat toisiaan paljon,
mutta kuitenkin H-veneen eduksi. Haittana pidemmässä käytössä se ikuinen
konttaaminen, vessan puute sekä sitten ulkopuolella perämoottorin
hallinta ja ulkosaaristossa kaiteiden puuttuminen.
Kun tulen oikein vanhaksi taidan ostaa taas H-veneen.
Dag Stenberg
(palannut kesäretkiltä)
PTM
> "PTM" <ptm...@utu.fi.roskasuodin> wrote in message
> news:IgdGe.9382$LR2....@reader1.news.jippii.net...
>
>>PTM: Ehdin jo pistää myynti-ilmoituksen Targa 96:sta, mutta vedän
>>takaisin. tarkoitus oli vuoden päästä ostaa tuore Bavaria kokoluokassa
>>36-42 jalkaa. Alkoi epäilyttää, kun pohjapiirroksessa suuri osa tilasta
>>oli haaskattu suureen keittiöön, turhanpäiväiseen uimalaituriin, kahteen
>>vessaan ja pukeutumispöytiin. Vuoteiden sanottiin olevan 190 cm
>>mitattuna ulkoreunalta. Jos keulapiikin peti mitataan ulkoreunalta 190
>>cm, se tarkoittaa nukumapituudeksi 160 cm. Herää kysymys, onko se enää
>>peti !
>
>
> Onkohan ihan noin? Riippuu tietysti vähän rungon muodosta, mutta olen
> omassa (moottori-)veneessäni mitannut huvikseni, että ero ulkosivun
> suuntaisen ja kölilinjan suuntaisen pituuden välillä on vain n. 10-15 cm ja
> sen mittauksen perusteella rohkenen uskoa, että keskimittainen (n. 180 cm)
> mies nukkuu kyllä tuossa bavariamitan pedissä. Pidemmillä on varmasti
> vaikeampaa.
PTM: Pitää paikkansa, jos peti todella mitataan metrimitalla. Mitta
toteutuu kuitenkin, kun psitetään kaksi ihmistä potkimaan toisiaan
keulapetille. Ihminen tarvitsee jaloilleen vähintään 40 cm leveän
alustan. Kaksi ihmistä siis yhteensä 80 cm. Vedäpä Bavarian keulapunkan
poikki viiva siihen kohtaan missä tämä toteutuu ja mittaa petin pituus
sitä alkaen.
> Lapset pitävät uimatasoista yleensä kovastikin.
PTM Sisään päin kalistettu perälauta tuli kilpaveneisiin jonkun
kilpaluokan mittasääntöjen takia ja jäi olemaan. Ihan hauska lapsille
tälläinen peräportaikko, mutta ei kiva, kun katsoo, kuinka suuren pätkän
se haukaa veneen käyttökelpoisesta pituudesta. 32-jalkainen onkin äkkiä
sisätiloiltaan enää 29 -jalkainen vaikka joka jalasta maksetaan. Jostain
syystä isoissa veneissä tilaa haaskataan enemän kuin pienissä. Pienissä
pyritään ottamaan kaikki pienetkin kolot käyttöön.
Jukka Aittola
> "PTM" <ptm...@utu.fi.roskasuodin> wrote in message
> news:IgdGe.9382$LR2....@reader1.news.jippii.net...
>>
>> PTM: Ehdin jo pistää myynti-ilmoituksen Targa 96:sta, mutta vedän
>> takaisin. tarkoitus oli vuoden päästä ostaa tuore Bavaria kokoluokassa
>> 36-42 jalkaa. Alkoi epäilyttää, kun pohjapiirroksessa suuri osa tilasta
>> oli haaskattu suureen keittiöön, turhanpäiväiseen uimalaituriin, kahteen
>> vessaan ja pukeutumispöytiin.
Tämä vessatrendi on minusta aika mielenkiintoinen. Yli 36-jalkaisiin
veneisiin näyttää usein olevan saatavilla vessa jokaista
makuukabiinia kohden. Minusta sellainen kuulostaa lähinnä riesalta
yksityiskäytössä: itse en ainakaan pidä yhtään vessan siivoamisesta
edes kotona. Useamman vessan myötä tulee veneeseen myös lisää
septitankkeja ja kaikenlaista muuta ikävää varustusta.
>> Vuoteiden sanottiin olevan 190 cm mitattuna ulkoreunalta.
> keskimittainen (n. 180 cm) mies nukkuu kyllä tuossa bavariamitan pedissä.
> Pidemmillä on varmasti vaikeampaa.
Meikäläinen on 191 cm pitkä. Toisin sanoen alle 190-senttisessä punkassa
nukkuminen ei varmasti onnistu, sillä yön aikana on pakko kääntää
kylkeä ja oikaista jalat. Enpä tunne pituustilastoja, mutta 180 cm
keskimittana tuntuu näin lonkalta vetäistynä melko niukalta ainakin
nuorempien miespuolisten ikäluokkien kohdalla. Minunkin (lähinnä
periaatteellinen - mitään ostoaikeita ei ole) kiinnostukseni B30:een
loppui viimeistään siihen, kun punkkien pituuksista mainittiin
vene-lehdessä.
> Pukeutumispöydän voisin minäkin kipata jorpakkoon, mutta kaappitilaa ei
> veneessä ole ikinä liikaa.
Siinäpä se. Säilytystilaa tarvitaan, ja mieluiten vielä tarkoituksen
mukaan suunniteltua. Itse esimerkiksi kaipaan kovasti omassa
pikkupaatissani jotakin hyvää paikkaa karttojen säilyttämiseen.
Karttapöydät pienissä veneissä ovat aikamoista sisätilaneliöiden
tuhlausta, mutta jokin sopivanmuotoinen ja -kokoinen lokero olisi oikein
tervetullut.
Aika monen pienen veneen sisätilat, vaikkapa B30:n, on selvästi
vain skaalattu pienempään isommista veneistä. Näkisin mielelläni
vähän vaihtoehtoisia innovaatioita sisustuksissa, vaikka tällöin
uhrattaisiinkin esimerkiksi seinin eristetyt nukkumakajuutat,
karttapöydät sun muut, jos vaihtoehtona olisivat käytännölliset
sisätilat sekä reilusti paikkoja tavaroille.
Monessa isommassakin veneessä säilytystilaa tulisi runsaasti lisää, jos
ylimääräiset vessat korvattaisiin kaapistoilla. Kerrankin venelehdet
voisivat arvosteluissaan kehuskella poikkeuksellisen hyviä
säilytystiloja!
> Toisaalta, tuon
> kokoluokan veneellä alkaa jo muutenkin nousta esiin yleismaailmallisempi
> malli eli annkuroituminen ja apuvene.
Joo, ja siihen jollaan perämoottori kun soutaminen on niin raskasta.
Ainakin lapsia näkyy jolla-ajelu perämoottorin avulla viihdyttävän
(luonnon)satamissa kovasti :)
Jukka
Lauri Tarkkonen
Kas kun venelehtien testaajat ovat varsin usein kilpapurjehdustaustan
omaavia, jotka eivät koskaan retkeile ja varsinkin koepurjehdukset ovat
viikonvaihteen mittaisia tai lyhyempiä. Ei sellaisesta voi kirjoittaa,
mistä ei mitään tiedä tai ymmärrä.
- Lauri Tarkkonen
Jouni R
"Marko Kaittola" <m...@koukku.kaittola.net> wrote in message
news:m34qadi...@koukku.kaittola.net...
>
> Uusi Norppa 10TK maksaa reilut 50k. Siihen vielä keulapotkuri ja vähän
> elektroniikkaa, niin hinta on vieläkin alle 70k. Kiinteät vuoteet
> neljälle, pituus ja leveys riittävät testatusti isoillekin miehille
> (190cm, 120kg) ja vielä jää normaalikokoiselle vaimolle reilu tila.
> Seisomakorkeus ja sauna löytyvät myös. Kyyti on verkkaista, mutta
> toisaalta moottori ei pahemmin melua, eikä kulutus rasita kukkaroa.
> Sisä- ja ulko-ohjaamo.
>
Olet oikeassa, Norppa on harvinainen edullinen poikkeus ja se kävi kyllä
mielessäni aiemminkin. Sitä vain on vaikea saada, sillä veistämöllä on
järki mukana eivätkä ole yrittäneet holtitonta laajentumista, minkä
seurauksena uusia valmistuu alle 10 vuodessa. Kuulin tuossa sattumalta,
että ensi vuodenkin tilauskirja olisi jo kiinni :)
Onko se sauna muuten vakiona? Meinaan, minä en haluaisi saunaa veneeseen
eli jos joskus Norppaa innostun ostamaan, niin siinä pitäisi päästä
valitsemaan...
-Jouni
Jouni R
"PTM" <ptm...@utu.fi.roskasuodin> wrote in message
>
> PTM: Pitää paikkansa, jos peti todella mitataan metrimitalla. Mitta
> toteutuu kuitenkin, kun psitetään kaksi ihmistä potkimaan toisiaan
> keulapetille. Ihminen tarvitsee jaloilleen vähintään 40 cm leveän
> alustan. Kaksi ihmistä siis yhteensä 80 cm. Vedäpä Bavarian keulapunkan
> poikki viiva siihen kohtaan missä tämä toteutuu ja mittaa petin pituus
> sitä alkaen.
>
Nyt en ymmärrä??? Ainakin minä olen aina nukkunut keulassa pää keulaan
päin, joten kyllä siellä jalkopäässä on omaa "potkintarauhaa" ihan tarpeeksi
:) En silti käy väittämään, etteikö Bavarian keulapunkka saattaisi olla
liian pieni, kun en ole kokeillut.
-Jouni
Jouni R
> ymmärtää, että moottoriveneilijä, joka ei osaa nauttia muusta kuin
> plaanausvauhdista ja joka ei voi edes yleisen tai oman turvallisuutensa
> vuoksi laskea venettään plaanista alas, luulee purjehduksen viehätyksen
> olevan seisomiskorkeudessa ja muussa asumismukavuudessa.
>
Tarkkosen naiivissa viisasteluyrityksessä on kyllä pieni totuuden siemen:
nautittavinta veneily on sellaisissa olosuhteissa, jolloin venettä ei
oikeastaan tarvitse ajaa vaan voi keskittyä maisemien katseluun, seurueen
kanssa jutusteluun, teenjuontiin jne. (luonnollisesti maisemien katseluun
karttaa hyödyntäen, että pysyy sijainti tiedossa). Eli kaasukahvaan ei
tarvitse vaikkapa 50 mailin matkalla koskea lainkaan (paitsi
nopeusrajoitusalueilla, jos sellaisia matkalle sattuu) eikä ruoriinkaan kuin
kurssikorjauksia varten. Veneilyhän on elämästä nauttimista eikä raatamista
ja taistelua :)
-Jouni
Marko Kaittola
> Olet oikeassa, Norppa on harvinainen edullinen poikkeus ja se kävi kyllä
> mielessäni aiemminkin. Sitä vain on vaikea saada, sillä veistämöllä on
> järki mukana eivätkä ole yrittäneet holtitonta laajentumista, minkä
> seurauksena uusia valmistuu alle 10 vuodessa. Kuulin tuossa sattumalta,
> että ensi vuodenkin tilauskirja olisi jo kiinni :)
Ensi talven tilauskirja on ollut jo pitkään täynnä. Tekevät viisi
venettä. Viime talvena niitä valmistui neljä. Käytettyjä kuitenkin
myydään aina silloin tällöin, jopa ihan kohtuullisen tuoreitakin.
Uskoakseni veistämöllä on niistäkin aika hyvä tieto, kysele
Petteriltä.
Uusia tilauksia veistämö ottaa vastaan vuodenvaihteen jälkeen, niiden
valmistus alkaa ensi kesän jälkeen.
> Onko se sauna muuten vakiona? Meinaan, minä en haluaisi saunaa veneeseen
> eli jos joskus Norppaa innostun ostamaan, niin siinä pitäisi päästä
> valitsemaan...
Ei, sauna on lisävaruste. En muista, lisäsikö se hintaa 500 markkaa
vai 500 euroa... Käytännössä se kuitenkin jokaiseen Norppaan
rakennetaan.
Marko Kaittola
veistämön taholta esitetty lausuma "Ei Ladan hinnalla voi saada
Mersua."
Norppa on erittäin asiallinen vene, mutta puutyön jälki ei ole
mitenkään hienoa. Kaikki piilossa olevat paikat (alkaen kaappien
sisuksista) ovat käsittelemätöntä vaneria. Lisäksi veneen sisäpuolella
käytetään mustasta raudasta tehtyjä ruuveja, ei rosteria. Makeassa
vedessä siitä ei aiheudu ongelmia, mutta kuvittelen suolaisemmassa
ympäristössä niiden alkavan ruostua. Muutenkin monet komponentit ovat
markkinoiden halvimmasta päästä.
Eli Norpan ostajan kannattaa tiedostaa, mitä hän on ostamassa.
Edustusveneeksi Norpasta ei ole, sen sijaan tavalliseen perheveneilyyn
se on aivan sopiva.
Ja lopuksi pitää mainita, että veistämö pitää Norpan omistajista
erinomaista huolta. Myös käytettynä ostetun Norpan. Tuo huolenpito on
ihan oikeasti jotain sellaista, johon en ole aikaisemmin törmännyt
minkään kaupallisen tuotteen kohdalla.
Jouni R
"Marko Kaittola" <m...@nospam.iki.fi> wrote in message
news:m38xzmb...@koukku.kaittola.net...
>
> Ei, sauna on lisävaruste. En muista, lisäsikö se hintaa 500 markkaa
> vai 500 euroa... Käytännössä se kuitenkin jokaiseen Norppaan
> rakennetaan.
>
tunnu fiksulta, kun vesi on harvoin uimalämpöistä. Mistä tulikin mieleen se
Norpan varsinainen puute: eihän sitä varsinaiseksi avomeriveneeksi kai ole
tehtykään, CE-luokituskin on muistaakseni vain C. Toki olen niitä muutaman
merellä nähnyt.
-Jouni
Marko Kaittola
> Kummallista... Tai ehkä sisävesillä vähemmän, täällä merellä venesauna ei
> tunnu fiksulta, kun vesi on harvoin uimalämpöistä. Mistä tulikin mieleen se
> Norpan varsinainen puute: eihän sitä varsinaiseksi avomeriveneeksi kai ole
> tehtykään, CE-luokituskin on muistaakseni vain C. Toki olen niitä muutaman
> merellä nähnyt.
Onko tuo oikeasti puute? Minua se ei ole vaivannut, mutta jokainen
tietysti päättää asian omalta kohdaltaan itse. Tiiskerit, joiden
merikelpoisuutta et varmaankaan kiistä, ovat myös C-kategoriassa.
Riippumatta veneen suunnittelukategoriasta, fiksu kippari ottaa sään
huomioon päättäessään vesille lähdöstä. Jos olosuhteet ovat sellaiset,
että Norpalla ei niissä pärjää, on matkanteko millä tahansa veneellä
ikävää.
Totta kai olisi kiva ostaa A-kategorian vene (muu kuin purjevene),
mutta en usko että lähtisin sillä yhtään sen huonompaan keliin kuin
Norpalla. Lähinnä tuo toisi turvallisen olon sään kehittyessä
yllättäen huonompaan suuntaan.
Jaakko
> "Jouni R" <Just.s...@mail.and.be.damned.com> writes:
>
>>Kummallista... Tai ehkä sisävesillä vähemmän, täällä merellä venesauna ei
>>tunnu fiksulta, kun vesi on harvoin uimalämpöistä. Mistä tulikin mieleen se
>>Norpan varsinainen puute: eihän sitä varsinaiseksi avomeriveneeksi kai ole
>>tehtykään, CE-luokituskin on muistaakseni vain C. Toki olen niitä muutaman
>>merellä nähnyt.
>
>
> Onko tuo oikeasti puute? Minua se ei ole vaivannut, mutta jokainen
> tietysti päättää asian omalta kohdaltaan itse. Tiiskerit, joiden
> merikelpoisuutta et varmaankaan kiistä, ovat myös C-kategoriassa.
> Riippumatta veneen suunnittelukategoriasta, fiksu kippari ottaa sään
> huomioon päättäessään vesille lähdöstä. Jos olosuhteet ovat sellaiset,
> että Norpalla ei niissä pärjää, on matkanteko millä tahansa veneellä
> ikävää.
>
> Totta kai olisi kiva ostaa A-kategorian vene (muu kuin purjevene),
> mutta en usko että lähtisin sillä yhtään sen huonompaan keliin kuin
> Norpalla. Lähinnä tuo toisi turvallisen olon sään kehittyessä
> yllättäen huonompaan suuntaan.
>
> - Marko
Yleensä isot ikkunat ja niiden kiinnitys pelkällä kumitiivisteellä
pudottaa merikelpoisuusluokkaa. Ikkunoiden kestävyys on ongelma, kun
liikutaan vuorovesialueilla tai sitten ihan avomerellä. Vaikea
kuvitella, että Norpalla tai Tiiskerillä tulisi ongelmia Suomenlahdella.
Saunasta. Kyllä sauna on poikaa aina.
Lauri Tarkkonen
Joku 15 vuotta sitten kaksi suomalaista lähti moottoriveneellä
(muistaakseni Klaipedasta) matalan Itämeren terävään aallokkoon.
Ainakin toinen vene oli teräksinen moottorivene samanlainen, jota
Hollannissa käytetään kanavissa, ja meilläkin myydään useamman
valmistajan nimellä, jossa silmiinpistävä ominaisuus on suuret kajuutan
ikkunat, jotka ovat kiinnitetyt sellaisella kumitiivisteellä, joka
muistuttaa H-kirjaitan, mutta siinä on lisäksi kumikiila. Aallokko löi
ikkunat sisään ja täytti veneet. Onneksi oli niin matalaa, että ihmiset
kävelivät rantaan takaisin. Tapauksesta oli laaja jutti muistaaksei
Vene-lehdessä.
- Lauri Tarkkonen
Jussi Uosukainen
> In <E6PFe.242$dj1...@read3.inet.fi> "Joni Saari" <joni....@pp.inet.fi> writes:
>
>>Moikka
>
>>Jos etsii käytettyä Bavariaa 30-32 jalkaa, kannattaa kuulemma hakea suoraan
>>saksasta. Tietättekö hyviä linkkejä saksalaisiin nettiosoitteisiin, joista
>>voisi katsella hintatasoa.
>
>>joni
>
> Bavaroita kannttaisi vältellä. Noin kuukausi sitten erään Välimerellä
> sijaitsevan venevuokraamon Bavaria "laivasto" joutui myrskyyn. Yksi köli
> irtosi, joistakin kansi repesi irti ja kaikenlaisia muitakin vaurioita.
> En muista web-osoitetta, mutta purjehduksenkouluttaja JOhnny Engström
> esitteli printtejä näiltä sivuilta HSS:llä.
>
> - Lauri Tarkkonen
>
Tuossa viime viikolla (kun yritettiin häivyttää mielestä kahta kiinalaista matkalla satamaan) juteltiin juuri tuosta Bavaria 42:sen tapauksesta.
Kipparin mielipide oli, jotta noin käy kun yritetään tehdä halvalla _kevyttä_ venettä. Nuo Matchithan on suunniteltu melko nopeiksi, mutta ovat
kuitenkin verrattain edullisia verrattuna esim näihin melko yleisiin X-Yachtsin vastaaviin. Ja tuolla välimerellä se kostautui, ikävä kyllä ihan
pahimman kautta. Eli jos halutaan kevyttä ja nopeaa, joutuu huvista maksamaan, halvalla voi tehdä painavampaa tavaraa.
Ja vielä tuohon H-Vene keskusteluun. Ainakin minä 25-vuotiaana haluan kovasti vesille omalla purjeveneellä. Ja omilla tuoloilla on ihan turha
ajatellakaan muita veneitä jos haluaa hyvin purjehtivan lasikuituveneen. Noita näyttää liikkuvan tuossa 7000e hintaluokassa aika paljonkin.
/jussi
Ville S.
> Bavaroita kannttaisi vältellä. Noin kuukausi sitten erään Välimerellä
> sijaitsevan venevuokraamon Bavaria "laivasto" joutui myrskyyn. Yksi köli
> irtosi, joistakin kansi repesi irti ja kaikenlaisia muitakin vaurioita.
Tuosta kroatialaisten Bavaria 42 Match -tapauksesta liikkuu varsin paljon
huhu-tietoa. Kölin irtoaminen pitää paikkansa, kannen irtirepeämistä ei
liittynyt samaan tapaukseen.
Alustavassa tutkimusraportissa ("Vorbericht zu unserem Gutachten Nr.:
05-04272-S", Stefan ZUCKER & PARTNER GmbH) oli huomautettu näistä:
- Pohjan jäykisteiden laminointi oli epäonnistunut. Jäykisteet eivät olleet
tarttuneet kunnolla pohjaan, syyksi arveltiin liian myöhäinen laminointi tai
puutteelinen pinnan esivalmistelu (paraffinin poisto).
- Pulttien alle lisätyt metalliset aluslevyt olivat liian teräväreunaisia ja
leikkasivat lasikuituun.
Molemmat ovat enemmän valmistus- kuin suunnitteluvirheitä. Tietysti varsin
pahoja sellaisia.
Veneen ostajaa (sekä Bavarian että muiden valmistajien) voi vain kehottaa
olemaan varsin tarkka tutkiessaan merkkejä kölin heilumisesta. Kölipulttien
ympärillä ei saa olla säröjä eikä pohjamaalissa "rakoa".
Terv.
Ville
Mikael Nordman
Tässähän haettiin asiaa veneen ostamisesta saksasta.
Esim. http://www.boat.de
Vaikuttaa siltä että jos sana Bavaria esiintyy minkä tahansa muiden
sanojen joukossa,
niin heti ruvetaan kirjoittelemaan että "älä poika tee elämäsi virhettä".
Itse olen täällä hetkellä enempi kiinostunut uudehkosta Hansesta tai
Elanista.
Micke
Joni Saari kirjoitti:
Lauri Tarkkonen
>Miksihän kukaan tässä säikeessä ei ole vastannut alkuperäiseen kysymykseen.
>Tässähän haettiin asiaa veneen ostamisesta saksasta.
>Esim. http://www.boat.de
>Vaikuttaa siltä että jos sana Bavaria esiintyy minkä tahansa muiden
>sanojen joukossa,
>niin heti ruvetaan kirjoittelemaan että "älä poika tee elämäsi virhettä".
>Itse olen täällä hetkellä enempi kiinostunut uudehkosta Hansesta tai
>Elanista.
Elan taitaa olla kotoisin Sloveniasta, vaikka sen suunnittelutiimissä on
pitkään ollut saksalaista väriä. Hanse on Greifswaldissa (siis entisen
DDR:n) puolella oleva veistämö, joka pääsi jajoilleen ostamalla
Finngulfin vanhoja muotteja ja tekemällä niiden avulla ensimmäiset
veneensä. Veistämöllä ollaan kuitenkin tosisaan liikkeellä ja uudemmat
veneet taitavat olla suurimmaksi osaksi saksalaisten Judel ja Vrolvikin
käsialaa. DDR:ssä on jollain tavoin säilynyt vanhaa käsityötaitoa ja
saksalainen pedanttisuus on veneenrakennuksessa aina hyvästä. Kävin
joskus Greifswaldissa, sehän on Rüegenin läheisyydessä muutama mpk
rantakaupungistä Wieckistä sellaista ojaa pitkin, että Diva juuri kulki
pahemmin pohjaa kyntämättä. Tekivät silloin vielä veneitä vanhoihin
Finngulfin muotteihin, mutta kertoivat avoimesti suunnitelmistaan
kehittää veistämöään niin, että kilpailisivat Dehlerin kanssa, Dehler on
sen jälkeen ollut pahoissa vaikeuksisssa, Willy Dehler oli
veneenrakentaja, ei mikään businessmies, ja teki liian kallita veneitä
ja möi niitä liian halvalla. Veistämö taitaa nyt olla
hollantilaisomistuksessa. Saksassa on myös monia muita laatuun pyrkiviä
veistämöitä, mutta en usko kovinkaan monen muun kuin Bavarian
kilpailevan hinnalla. Jos olet vakavissasi ostamassa Saksasta venettä
suosittelen, että käyt esimerkiksi Hansen veistämöllä ja katselet
esimerkiksi Die Yachtin myytävien palstaa, veneitä on joka lähtöön. Kun
olet saanut jonkunlaisen kuvan hinnoista ja tarjonnasta kannattaa mennä
hieman tarkemmin katselemaan. Jos olisin ostamassa Saksasta venettä
kävisin myös Düsseldoerfin ja Hampurin venenäyttelyissa saamassa kuvaa
siitä mitä he tekevät ja missä hinnoissa siellä liikutaan. Aloita
kuitenkin Yachtin sivuilta. Tulee muuten kaksi kertaa viikossa.
- Lauri Tarkkonen
Mikael Nordman
Jepp,
Harkinnassa on Elan 333 tai Hanse342, Hansessa on enemmän tilaa ja
parempi varustus yksin purjehtimiseen.
Toisaalta Elanissa on sitten parempi sitloora, purjehdusta ajatellen.
Elania 333 on tehty ainakin kuusi vuotta.
Joten, itämeren alueelta voisi löytyä hyvin varustelty "melkein uusi vene".
Kaikki myynnissä olevat näyttää tosin olevan entisiä vuokraveneitä
välimereltä.
En viitsisi oikein sieltä asti hakea. Enkä myös entistä vuokravenettä.
Vaikka toisaalta... Juuri entinen vuokravene on halvempi. Tyynyjä
vaihtamalla sen saa siistiksi jos se vain muuten on kunnossa.
Micke
Micke
Joni Saari
"Mikael Nordman" <oh2aun...@kolumbus.extra.fi> wrote in message
news:dctjkb$qfh$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Kiitokset =)
satuinkin juuri tänään löytämään kyseisen sivuston. Linkkivinkit löytyi
osoitteesta:
http://www.kolumbus.fi/taru.paldan/aurinkokansi/myyjatkaytetyt.html
Siellä on hyvä kokoelma kotimaisia nettiosoitteita, joista voi veneitä
katsella. Ja joukossa parit ulkomaisetkin sivut.
joni
PekKa
ostaa käytetyn veneen esim. Saksasta tai vaikka Kanariansaarilta. Eli mitä
pitää varmistaa noin tullaus / EU - vero näkökulmasta, jotta tuonti on
mahdollista, ja kustannukset pysyvät hanskassa. Eli pitääkö kaupasta maksaa
esim. ALV. tai jokin muu veroluontoinen maksu. Miten tuonti pitäisi
valmistella viranomaisten ja minkä viranomaisten kanssa? Mistä saisi hyvän
tietopaketin ?
-PekKa
"Mikael Nordman" <oh2aun...@kolumbus.extra.fi> wrote in message
news:dctjkb$qfh$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Marko Kaittola
> Minua kiinnostaisi kuulla mitä käytännön metkuja pitää huomioida silloin kun
> ostaa käytetyn veneen esim. Saksasta tai vaikka Kanariansaarilta. Eli mitä
> pitää varmistaa noin tullaus / EU - vero näkökulmasta, jotta tuonti on
> mahdollista, ja kustannukset pysyvät hanskassa. Eli pitääkö kaupasta maksaa
> esim. ALV. tai jokin muu veroluontoinen maksu. Miten tuonti pitäisi
> valmistella viranomaisten ja minkä viranomaisten kanssa? Mistä saisi hyvän
> tietopaketin ?
Ostaessasi EU-alueelta käytetyn veneen et joudu maksamaan
arvonlisäveroa, tullia tai muutakaan maksua. On kuitenkin syytä vaatia
veneen mukaan arvonlisäverotodistus, ettei Suomessa tulli heittäydi
hankalaksi. Oikein vanhoilta veneiltä (taisi olla rajapyykkinä joku
vuosi 70-luvulta) ei alv-todistusta vaadita.
Venekaupassa on aina syytä varmistaa, että myyjällä on oikeus myydä
vene.
En tiedä Saksan käytäntöä, mutta ainakin Britanniassa on myös syytä
varmistaa että vene ei ole minkään lainojen vakuutena. Jostain olen
myös saanut (brittikäytännöstä) päähäni, että mahdolliset
maksamattomat satamamaksut lankeaisivat veneen uudelle omistajalle,
korjatkoon tai vahvistakoon kuka tietää paremmin.
Tietysti käytetyn veneen kaupassa on aina syytä tutkia tai tutkituttaa
vene tarkasti mahdollisten vaurioiden löytämiseksi, ostomaasta
riippumatta.
Jos ostaisin käytetyn veneen ulkomailta, ostaisin sen riittävän isolta
ja tunnetulta kauppiaalta. Tämäkään ei poista riskejä, mutta pienentää
merkittävästi vaaraa joutua tahallisesti huijatuksi.
Jouni R
> hankalaksi. Oikein vanhoilta veneiltä (taisi olla rajapyykkinä joku
> vuosi 70-luvulta) ei alv-todistusta vaadita.
>
Muistaakseni se raja oli 1989. Sen ainakin muistan varmasti, että oma
80-luvun alkupuolella veistämön taakseen jättänyt veneeni on riittävän
vanha, ettei todistusta tarvita.
-Jouni
Joni Saari
direktiivin mukaisia veneitä. Direktiivin mukaan valmistetut ja
CE-merkinnällä varustetut veneet ovat sellaisinaan myyntikelpoisia muissakin
EU-maissa.
EU-maassa ennen 16.6.1998 valmistetussa veneessä ei tarvitse olla
CE-merkintää, mutta muualta, vaikkapa USA:sta tuotavissa, vuoden 1950
jälkeen rakennetuissa veneissä merkintä pitää olla. Luotettavuusketjun
säilyttämiseksi on hyvä selvittää, onko vene laillisesti saatettu
markkinoille eli myyty EU-markkinoilla ennen 1998 kesäkuuta.
Merenkulkulaitoksen veneilytarkastajat auttavat mielellään.
Tulli ei päästä läpi veneitä, joista puuttuu CE-merkintä tai niiden
dokumentaatio on puutteellinen. Maahantuojan on todennettava, että
CE-merkinnän vaatimukset on täytetty ennen kuin tullaus voidaan saattaa
loppuun.
Lisätietoja ja kysymyksiä: veneilyta...@fma.fi
http://www.veneily.fi/fi/huvivenedirektiivi/maahantuoja/veneen_maahantuonti.php
joni
"PekKa" <pekka.k...@nokia.com> wrote in message
news:yhIIe.5346$_k2....@news2.nokia.com...
Jouni R
"Joni Saari" <joni....@pp.inet.fi> wrote in message
news:Py8Je.292$1v1...@read3.inet.fi...
> EU-maissa on saanut kesäkuun 1998 jälkeen rakentaa ja myydä vain
> direktiivin mukaisia veneitä. Direktiivin mukaan valmistetut ja
> CE-merkinnällä varustetut veneet ovat sellaisinaan myyntikelpoisia
muissakin
> EU-maissa.
>
> EU-maassa ennen 16.6.1998 valmistetussa veneessä ei tarvitse olla
> CE-merkintää, mutta muualta, vaikkapa USA:sta tuotavissa, vuoden 1950
> jälkeen rakennetuissa veneissä merkintä pitää olla. Luotettavuusketjun
> säilyttämiseksi on hyvä selvittää, onko vene laillisesti saatettu
> markkinoille eli myyty EU-markkinoilla ennen 1998 kesäkuuta.
> Merenkulkulaitoksen veneilytarkastajat auttavat mielellään.
>
> Tulli ei päästä läpi veneitä, joista puuttuu CE-merkintä tai niiden
> dokumentaatio on puutteellinen. Maahantuojan on todennettava, että
> CE-merkinnän vaatimukset on täytetty ennen kuin tullaus voidaan saattaa
> loppuun.
>
Tässä on hieman kiinnostavaa se, että ainakin kaikissa asiaan liittyvissä
tiedotteissa ja lehtijutuissa on annettu ymmärtää, että Tulli pysäyttäisi
myös veneen, joka ilmoitetaan tuotavan omaan käyttöön (ei siis
markkinoille). Tämä tuntuu vähän arvoitukselliselta, ts. millä perusteella
se voidaan kieltää? On tietysti niinkin, että olisi hieman vaikea valvoa,
josko se omaan käyttöön tuotu sitten x vuotta myöhemmin myydäänkin...
-Jouni
Joni Saari
"Jouni R" <Just.s...@mail.and.be.damned.com> wrote in message
news:gL8Je.299$1v1...@read3.inet.fi...
Vene siirtyy CE-merkinästä annetutun lainsäädännönpiiriin kun se
maahantuodaan. Henkilö tai yritys, joka ensi kertaa ottaa veneen käyttöön
tai saattaa sen markkinoille vastaa veneen vaatimustenmukaisuudesta (= CE
merkinnän hankkiminen). Muutama esimerkki tällaisesta tapauksesta:
a.. Kun vene tuodaan kolmannesta maasta, eli EU:n ulkopuolelta
b.. Kun vene on alunperin ollut esimerkiksi kilpavene, testivene tai
kauppa-alus
c.. Kun vene on itse rakennettu ja myydään alle viisi vuotta käyttöön
otosta
d.. Vene maahantuodaan EU maasta toiseen.
Huvivene käytössä EU:n alueella ennen 16.6.1998 olleet alukset (jotka
silloin tuotu laillisesti markkinoille) eivät kuulu kuitenkaan CE määräysten
piiriin.
Suomessa tämä direktiivi on pantu täytäntöön vesiliikennelain (463/1996) 3
ja 5 luvun 9,10 ja 26 §:llä ja niiden nojalla annetulla asetuksella eräiden
huviveneiden turvallisuudesta (464/1996). Asetuksessa säädetään kuinka
tuotteet tulee varustaa kyltillä, dokumentoida ja merkitä sekä mitkä ko.
tuotteen oleelliset turvallisuusvaatimukset ovat. Direktiiviä muutettiin
2003 ja se astui voimaan 1.1.2005.
EU:n huvivene direktiivi ei tee eroa "oman käytön" suhteen. Eli tulli
pysäyttää, jos merkintä puuttuu.
joni
Jouni R
Ilmeisen asioista perilläoleva vastaus, muttei oikeastaan omaan ihmettelyyni
eli perusteisiin. Pohdiskelin hiukan syvempiä perusteita kuin lainsäädännön
määräyksiä, ts. sitä, millä perusteella EU rajoittaa veneiden tuomista omaan
käyttöön. Kaupallisen tuonnin kohdalla asia on tietysti selvä ja
ymmärrettävä eli kuluttajansuojasta on kyse.
-Jouni
Lauri Uusitalo
> Ilmeisen asioista perilläoleva vastaus, muttei oikeastaan omaan ihmettelyyni
> eli perusteisiin. Pohdiskelin hiukan syvempiä perusteita kuin lainsäädännön
> määräyksiä, ts. sitä, millä perusteella EU rajoittaa veneiden tuomista omaan
> käyttöön. Kaupallisen tuonnin kohdalla asia on tietysti selvä ja
> ymmärrettävä eli kuluttajansuojasta on kyse.
Tämä on puhtaasti markkinoiden suojelua ulkoiselta tuonnilta. Millään
turvallisuusajattelulla ei voida tätä perustella.
Sama kuin autojen tuonnissa EU alueen ulkopuolelta.
--
Lauri
PTM
> reilusti yli kolmekymppiseksi: ei ollut rahaa riittävän isoon ja pienemmässä
> kärvistely olisi tuhonnut ilon veneilystä.
PTM: JOstain tuli mieleen kesällä kuulemani urbaanilegenda:
LAiturinaapurin kaveri on veneliikkeessä myjänä, myyvät isoja
purkkareita. Oli tullut paikalle nuoripari, joka oli ilmeisesti
voittanut ison potin Nokia-arpajaisissa. Jättivät myyntiin 45 jalkaisen
mopopaatin ja tilasivat tilalle 50 jalkaisen purjeveneen. Päivääkään ei
ollut kokemusta minkäänlaisista purjeveneistä.
Jos legenda on tosi, nähdään sen jatko vakuutusyhtiöiden
vahinkoilmoituksissa ja vakutusmaksujen nousussa.
Tälle skoolattaessa tuli mieleen hupaisa idea: pistetään me kuluneemmat
purjehtijat ilmoitus lehteen veneilypalstalle:
- vuokralle annetaan kokemusta omaava sisäsiisti ja vähäruokainen
purjehtija opastamaan aloittelijaa.
Uusia aloittelevia veneilijöitä on paljon liikkeellä. Joillekin riittää
lähtökohdaksi se, mitä myös kuulin laiturilla:
- serkkupojalla oli nuorena purjevene. Päästin joskus lapsina mukaan.
PTM
> päin, joten kyllä siellä jalkopäässä on omaa "potkintarauhaa" ihan tarpeeksi
> :) En silti käy väittämään, etteikö Bavarian keulapunkka saattaisi olla
> liian pieni, kun en ole kokeillut.
PTM: Niin minäkin nukuin parina ensimmäisenä purjehduskesänä, kunnes
totesin, että varsinkin alkukeväästä ja lppusyksystä alkaa helposti
selkää jomottaa. Sitäpaitsi kirjahyllyn ja lukuvalon organisointi on
helpompaa petin ollessa jalat keulaan päin.
Vielä yksi tekijä näinpäin nukkumiseen on siinä, että näkee
keulaluukusta mastoon.
Eikä sitäpaitsi ole kiva nukkua niinkään, että olkapäät ovat ahtaalla.
Jouni R
"PTM" <ptm...@utu.fi.roskasuodin> wrote in message
> voittanut ison potin Nokia-arpajaisissa. Jättivät myyntiin 45 jalkaisen
> mopopaatin ja tilasivat tilalle 50 jalkaisen purjeveneen. Päivääkään ei
> ollut kokemusta minkäänlaisista purjeveneistä.
>
> Jos legenda on tosi, nähdään sen jatko vakuutusyhtiöiden
> vahinkoilmoituksissa ja vakutusmaksujen nousussa.
>
Itse asiassa en uskoisi niin. Jos legendassa (laajempanakaan ilmiönä) on
perää, niin on kuitenkin hyvät mahdollisuudet siihen, että entisinä
moottoriveneilijöinä he välttävät pelleilemästä purjeilla vähänkään ahtaissa
paikoissa tai luovimasta ja nostavat ne lähinnä avomerellä ja suht'
myötäisessä.
> Tälle skoolattaessa tuli mieleen hupaisa idea: pistetään me kuluneemmat
> purjehtijat ilmoitus lehteen veneilypalstalle:
> - vuokralle annetaan kokemusta omaava sisäsiisti ja vähäruokainen
> purjehtija opastamaan aloittelijaa.
>
Eihän tuo huono idea ole. Sitäpaitsi käsittääkseni Suomessakin muutama
kaveri tienaa nykyäänkin osan leivästään vähän tuontapaisilla puuhilla
(etenkin isojen purkkareiden noviisiostajat pestaavat vähäksi antaa
"personal traineriksi").
> Uusia aloittelevia veneilijöitä on paljon liikkeellä. Joillekin riittää
> lähtökohdaksi se, mitä myös kuulin laiturilla:
> - serkkupojalla oli nuorena purjevene. Päästin joskus lapsina mukaan.
>
Nojaa. Minä aloitin (moottori)veneilyn vähän tuohon tapaan. Ensimmäiset
10-12 vuottani (eikä sen ikäistä tietenkään päästetty venettä ajamaan kuin
hiukan isonveljen vierestä) oli veneellä, joskin pienellä, kohtalaisen
isokin osa perheen elämässä, sitten se väistyi. Seuraavien 20 vuoden
aikaiset veneeseen menot mahtunevat 2 käden sormille, toki siinä tuli vähän
uppoumaveneen käytökseen tutustuttua jne. Sitten kun tuli taloudellisesti
mahdollisesti ostaa vene, oli purkkari luonnollisesti poissuljettu juuri
siksi, että tiesin ei-osaavani sellaista ajaa muuten kuin koneella. Eikä
ole n. 10 veneilyvuoden aikana sattunut ainuttakaan törmäystä toisten
veneiden kanssa. Ajotunteja ja maileja tulee vuosittain melko lailla
enemmän kuin liukuvien moottoriveneiden keskiarvoksi väitetään (se on
kuulemma jotain 50-70 h/kausi). Lasken vahvuudekseni sen, etten ole
traditionalistien saastuttama merkityksensä menettäneillä perinteillä,
heikkoudeksi taas kohtalaisen kärsimättömyyden ja äkkipikaisuuden.
However, on yksinkertaisesti fakta, että samanlaisella ja jopa valtavasti
vähäisemmällä veneilykokemuksella aloittavia on ja tulee olemaan yhä
enemmän. Melko isoillakin veneillä, sillä miksi ihmeessä aikuiset
aloittaisivat millään ahdistavalla pikkupurtilolla, joka pilaa veneilyn ilon
viimeistään ensimmäisenä sadepäivänä? Haittapuolena tietysti on se, että
veneenkäsittelytaitoa pitää harjoitella (toisaalta, en minä niin vakuuttunut
ole siitä, että pienempi vene on parempi tarkoitukseen; sen kanssa menee
helpommin hermot ja usko koko puuhan turvallisuuteen). Mutta niinhän sitä
aina pitää. Hyvänä puolena useinkin se, että isoon veneeseen suhtautuu
luultavasti vakavammin eikä sillä rupea leikkimään liikaa. Ja toisena
hyvänä puolena se, että sisältönsä menettäneet perinteet kuolevat nopeammin
(ne sisältönsä säilyttäneet ovat luettavissa pykälistä).
-Jouni
-Jouni
Jouni R
"PTM" <ptm...@utu.fi.roskasuodin> wrote in message
>
>> Vielä yksi tekijä näinpäin nukkumiseen on siinä, että näkee
> keulaluukusta mastoon.
>
Utelias kysymys: mitä etua/iloa siitä on?
Omassa veneessäni on lisäksi (kuten aika useissa liukuvissa) sellainen
piirre, että paikoillaanollessa se on aivan aavistuksen takatrimmissä.
Jotenkin jalat ylöspäin nukkuminen ei tunnu luontevalta :)
Mikähän siihen mainitsemaasi selän jomotukseen olisi syynä, etenkin tuo
aikamääritys huomioiden?
-Jouni
PTM
>>keulaluukusta mastoon.
> Utelias kysymys: mitä etua/iloa siitä on?
Masto kun oli korkealla rantakivien ylöpuolella, eikä sisään kuulunut
tai tuntunut mitään merkkejä kelistä.
>
> Omassa veneessäni on lisäksi (kuten aika useissa liukuvissa) sellainen
> piirre, että paikoillaanollessa se on aivan aavistuksen takatrimmissä.
> Jotenkin jalat ylöspäin nukkuminen ei tunnu luontevalta :)
> Mikähän siihen mainitsemaasi selän jomotukseen olisi syynä, etenkin tuo
> aikamääritys huomioiden?
PTM: Se, että selkä on vasten kylmää ulkoseinää. Toisinpäin nukkuen
etäisyys seinään on yleensä isompi. Ei tämä ole vitsi. Harvassa veneessä
on minkäänlaisia lämpöeristeitä.
Lauri Uusitalo
> "PTM" <ptm...@utu.fi.roskasuodin> wrote in message
> news:ULNJe.4944$m01....@reader1.news.jippii.net...
>
>>>Vielä yksi tekijä näinpäin nukkumiseen on siinä, että näkee
>>
>>keulaluukusta mastoon.
>>
>
>
> Utelias kysymys: mitä etua/iloa siitä on?
Et sitten edes viittinyt arvata sitä iloa?
--
Lauri
Jouni R
"PTM" <ptm...@utu.fi.roskasuodin> wrote in message news:z1PJe.4975>
> PTM: Arkana aloitelijana tuli katseltua maston naruista tuulen voimaa.
> Masto kun oli korkealla rantakivien ylöpuolella, eikä sisään kuulunut
> tai tuntunut mitään merkkejä kelistä.
> >
Ahaa, eipä tullut mieleen. Sitä kai on tottunut siihen, että tuulen tuntee
kyllä aaltojen äänestä ja veneen liikkeistä, jos tarvis on :)
>
> > Mikähän siihen mainitsemaasi selän jomotukseen olisi syynä, etenkin tuo
> > aikamääritys huomioiden?
> PTM: Se, että selkä on vasten kylmää ulkoseinää. Toisinpäin nukkuen
> etäisyys seinään on yleensä isompi. Ei tämä ole vitsi. Harvassa veneessä
> on minkäänlaisia lämpöeristeitä.
>
En minä sitä vitsiksi luullutkaan, ei vain tullut tuokaan selitys mieleen.
Syy: moottoriveneissä (omassanikin) keulavuode on usein sellainen
monikäyttötila, joten veneen kylkiä vasten on selkänojapatjat. Vaikka
meidän keulapunkkaamme käytetäänkin vain punkkana eli sohvakäyttöä ei
esiinny, niin selkänojat ovat paikallaan. Sitäpaitsi ne ovat minusta
mukavat nukkujalle, koska asentovalikoima laajenee :) Ja pistopunkissakin
on patjat (joskin ohuehkot) myös ulkosivuja pehmentämässä. En tämän
seurauksena muistanut, että osassa veneitä joutuu nukkumaan kylmää laipiota
vasten.
-Jouni