Vaikuuttaako pohjan myrkkymaalaus nopeuteen?
Ville Tuomola
potkurilla olen päässyt 38 solmun vauhtiin ja alkuperäispotkurilla 39
solmuun. Edellinen omistaja kertoi päässeensä 42 solmuun ja myös netissä oli
testattu juurikin kyseistä venepakettia ja vauhtia oli tullut 42 solmua.
Kysymykseni kuuluukin mihin nuo solmut ovat "hävinneet"? Aikaisemmin pohjaa
ei ollut myrkkymaalattu, mutta nyt vene ui suolavedessä joten olen vetänyt
alu-safet pohjaan. Voiko tämä vaikuttaa veneen nopeuteen? Ei sillä että vene
olisi liian hidas, mutta ihmetyttää vaan mistä johtuu nopeuden tippuminen...
-ville
Matti Kaki
Kyllä voi vaikuttaa. Purjeveneiljät voinevat kertoa enemmän. Kisoissa
onkin oikein taiteenlaji kiillottaa pohja niin, että vauhtia tulee
lisää. Maalin pinta olisi oltava niin sileä kuin mahdollista.
Toisaalta plaanissa vene nousee ylös joten rippuen siitä kuinka paljon
pohjasta on vedessä voi päästä pienelläkin hiomisella. Varovasti sitten
ja vain veden kanssa.
Katso nyt kuitenkin, että liukukulma on oikea eli kone oikeassa asennossa.
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Jaakko
> In article <jGEne.209$YR2...@read3.inet.fi>, ville....@pp.inet.fi says...
>
>>
>>Ostin käytettynä 2002 vm Buster XL:n jossa 100 hv Yamaha. Propulsen
>>potkurilla olen päässyt 38 solmun vauhtiin ja alkuperäispotkurilla 39
>>solmuun. Edellinen omistaja kertoi päässeensä 42 solmuun ja myös netissä oli
>>testattu juurikin kyseistä venepakettia ja vauhtia oli tullut 42 solmua.
>>
>>Kysymykseni kuuluukin mihin nuo solmut ovat "hävinneet"? Aikaisemmin pohjaa
>>ei ollut myrkkymaalattu, mutta nyt vene ui suolavedessä joten olen vetänyt
>>alu-safet pohjaan. Voiko tämä vaikuttaa veneen nopeuteen? Ei sillä että vene
>>olisi liian hidas, mutta ihmetyttää vaan mistä johtuu nopeuden tippuminen...
>
>
> Kyllä voi vaikuttaa. Purjeveneiljät voinevat kertoa enemmän. Kisoissa
> onkin oikein taiteenlaji kiillottaa pohja niin, että vauhtia tulee
> lisää. Maalin pinta olisi oltava niin sileä kuin mahdollista.
>
> Toisaalta plaanissa vene nousee ylös joten rippuen siitä kuinka paljon
> pohjasta on vedessä voi päästä pienelläkin hiomisella. Varovasti sitten
> ja vain veden kanssa.
>
> Katso nyt kuitenkin, että liukukulma on oikea eli kone oikeassa asennossa.
>
Ei pelkkä pohjamaali vaikuta kymmentä prosenttia nopeuteen, pojan
likaisuus kylläkin.
enemmän vaikuttaa:
- koneen trimmin asento
- veneen asento
- veneen paino
- koneen säädöt, onko hyvin huollettu
- aallokko (uskon, että pieni aallokko on parempi kuin ihan tyyni)
- tuuli
Sinuna etsisin ennemminkin sitä taloudellisinta matkanopeutta - onko se
kohdallaan.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(____/____)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Toni
Hieman se maali vaikuttanee nopeuteen, mutta suurelta vaikuttaisi ero.
Tietysti ei ole selvyyttä minkälaisissa oloissa muutaman solmun
nopeammat lukemat on saatu. Saattaahan se vesi virratakin muutaman
solmun verran :).
Jos omistat GPS-systeemin, voit ajella jotain pätkää edes-takas ja
samanaikaisesti trimmata konetta hieman eri asentoihin sekä samalla
muuttaa painoa (esim kaveri) eri kohtaan. Näet silloin mihin kohtaan
painoa pitäisi laittaa ja miten kone pitäisi trimmata.
Jos kone on 2t mihin sotket itse öljyt, tarkasta ettei sitä ole mennyt
liikaa. Bensansuodatin voisi olla hiukka tukossa tai jotain vastaavaa
pientä. Potkurissa voisi olla pieni lovi (epätodennäköistä kun olet
kokeillut kahta ropelia). Propulsella voisi tulla aavistuksen parempi
huippunopeus, oletko koittanut säätää sen nousua? Kone voi myös uida
hiukka liian syvässä. Potkurikin on varmaan hyvin kiinni, eivätkä
pakokaasut pääse ropelin etupuolelta vuotamaan?
Eli kaikenlaisista säädöistä sitä eroa tulee.
Ja kuten Jaakko jo huomauttikin, järkevää olisi sitten hakea sopiva
trimmi sille matkanopeudelle.
Joakim Majander
Ville Tuomola wrote:
> Ostin käytettynä 2002 vm Buster XL:n jossa 100 hv Yamaha. Propulsen
> potkurilla olen päässyt 38 solmun vauhtiin ja alkuperäispotkurilla 39
> solmuun. Edellinen omistaja kertoi päässeensä 42 solmuun ja myös netissä oli
> testattu juurikin kyseistä venepakettia ja vauhtia oli tullut 42 solmua.
Netissä testatulla tarkoittanet tätä:
http://www.busterboat.com/fi/tests/se-xl_batnytt1098_2.html
Onko alkuperäinen potkurisi 23-tuumainen kuten testissä? Onko koneesi
nostettu 40 mm irti perälaudasta kuten testissä? Trimmasitko koneen
niin ylös kuin mahdollista? Oliko kaikki paino takana? Oliko veneessä
ylimääräistä painoa? Millä sinä ja entinen omistaja mittasitte
nopeudet?
Testissä kone oli myöskin esisarjaa, joten tehoa saattoi olla
erilailla kuin sinun koneessa. Edellisen omistajan kertomukseen on aina
voinut lipsahtaa solmu pari ylimääräistä.
> Kysymykseni kuuluukin mihin nuo solmut ovat "hävinneet"? Aikaisemmin pohjaa
> ei ollut myrkkymaalattu, mutta nyt vene ui suolavedessä joten olen vetänyt
> alu-safet pohjaan. Voiko tämä vaikuttaa veneen nopeuteen? Ei sillä että vene
> olisi liian hidas, mutta ihmetyttää vaan mistä johtuu nopeuden tippuminen...
Jos arvataan, että huippunopeudella (40 kn) veneestä on vedessä 1 m2
keskimäärin 1 m pitkä pohjan osuus on sen kitkavastus seuraava:
Vastus (N) pohjan karheus (mm)
560 0,001
670 0,01
760 0,02
910 0,05
1050 0,1
1800 1
3600 10
Tuollainen 100 hv kone työtää 40 kn vauhdissa 2500 N, jos potkurin
ja voimansiirron hyötysuhteeksi oletetaan 70%.
Hyvin ruiskumaalattu myrkkymaali voi olla karheudeltaan 50 um ja sileä
alumiini 20 um.
http://www.marinetech.ncl.ac.uk/maxim//Candries_Thesis(2001).pdf
Käsin maalaten karheus on varmasti suurempi. Jos nyt oletetaan pohja
käsin maalatuksi ja karheudeltaan 100 um eli 0,1 mm, on pohjan
kitkavastus kasvanut 760 N -> 1050 N. Muuta vastusta (moottorin riki,
aallonmuodostusvastus ja ilmanvastus) on siis ~1500 N. Jos olettaa
kaikki vastukset V^2 riippuvuksi, nopeus olisi sileällä alumiinillä
1,7 kn enemmän kuin tuolla 100 um karheudella.
Myrkkymaalaus voi se olla siis merkittävä syy vauhdin putoamiseen.
Joakim
Ville Tuomola
> likaisuus kylläkin.
>
> enemmän vaikuttaa:
> - koneen trimmin asento
> - veneen asento
> - veneen paino
> - koneen säädöt, onko hyvin huollettu
> - aallokko (uskon, että pieni aallokko on parempi kuin ihan tyyni)
> - tuuli
>
> Sinuna etsisin ennemminkin sitä taloudellisinta matkanopeutta - onko se
> kohdallaan.
Kiitos vastauksista, olen testaillut jo aika paljon eri tuuliolosuhteissa,
myötä- ja vastatuuleen sekä trimmannut konetta ylös ja alas. Nopeuden olen
mitannut sekä GPS:llä että veneessä olevalla mekaanisella anturilla (joka
täsmää hieman yllättäen lähes täydellisesti gepsin lukeman kanssa).
Propulsella olen kokeillut kolmea eri nousua, joista keskimmäinen tuotti
(+2) ehkä parhaimman tuloksen, yksin ajettaessa huippukierrokset olivat noin
5800 kierrosta. Nopeutta tällöin 37-38 solmua.
Vakiovispilällä kierroksia 6300 yksin ajettaessa ja nopeutta 38-39 solmua.
Koneen suosituskierrokset 5000-6000, joten hieman jyrkemmällä potkurilla
voisin päästä parempaan tulokseen? Propulsen kohdalla olen lukenut että
huippunopeus ei olisi sen vahvimpia puolia.
-ville
Ville Tuomola
> samanaikaisesti trimmata konetta hieman eri asentoihin sekä samalla
> muuttaa painoa (esim kaveri) eri kohtaan. Näet silloin mihin kohtaan
> painoa pitäisi laittaa ja miten kone pitäisi trimmata.
Olen tehnyt mittaukset gps:llä. Nopeimman tuloksen sain kun kaveri oli
kyydissä ja istui veneen takaosassa - kulki itse asiassa nopeammin kuin
yksin ajettaessa. Takapainoisuus tunnetusti lisää nopeutta, mutta voiko
painon LISÄYS, vaikkakin se tulee taakse, todellakin nostaa huippunopeutta?
> Jos kone on 2t mihin sotket itse öljyt, tarkasta ettei sitä ole mennyt
> liikaa. Bensansuodatin voisi olla hiukka tukossa tai jotain vastaavaa
> pientä.
4-t
> Potkurissa voisi olla pieni lovi (epätodennäköistä kun olet kokeillut
> kahta ropelia).
Propulsessa itse asiassa on pieni lovi (noin 5 millin kokoinen), voiko
niinkin pieni vaikuttaa?
> Propulsella voisi tulla aavistuksen parempi huippunopeus, oletko koittanut
> säätää sen nousua?
Olen kokeillut eri nousuja, ProPulsesta olen kuullut että se usein hieman
laskee veneen huippunopeuksia verrattuna normipropelliin, vaikka tämä taitaa
olla aika venekohtaista. Seuraavassa Venemestarissa on potkurivertailu jossa
ProPulse taitaa olla mukana, mielenkiintoista lukea...
> Kone voi myös uida hiukka liian syvässä.
Mikä on se oikea syvyys?
> Potkurikin on varmaan hyvin kiinni, eivätkä pakokaasut pääse ropelin
> etupuolelta vuotamaan?
Kyllä potkuri pitäisi olla hyvin kiinni, mutta miten tuon vuodon voisi
havaita?
Terveisin,
Amatööri Ville
Ville Tuomola
> http://www.busterboat.com/fi/tests/se-xl_batnytt1098_2.html
Kyllä
> Onko alkuperäinen potkurisi 23-tuumainen kuten testissä?
>Onko koneesi
>nostettu 40 mm irti perälaudasta kuten testissä?
Nuo minun pitää tarkistaa.
> Trimmasitko koneen
> niin ylös kuin mahdollista?
Trimmasin ylös kunnes veneen käytös alkoi tuntua "huteralta", eli aika ylös.
> Oliko kaikki paino takana? Oliko veneessä
> ylimääräistä painoa? Millä sinä ja entinen omistaja mittasitte
> nopeudet?
10 litran bensakannu oli keulassa, sekä ankkuri köysineen. Yhteensä ehkä
15kiloa. Loput takana. Nopeutta tuli tosiaankin jopa enemmän kun oltiin
kaksi kyydissa (molemmat veneen peräosassa) kuin yksin ajettaessa. GPS:llä
mitattiin.
>Jos arvataan, että huippunopeudella (40 kn) veneestä on vedessä 1 m2
>keskimäärin 1 m pitkä pohjan osuus on sen kitkavastus seuraava:
>Vastus (N) pohjan karheus (mm)
>560 0,001
>670 0,01
>760 0,02
>910 0,05
>1050 0,1
>1800 1
>3600 10
>Tuollainen 100 hv kone työtää 40 kn vauhdissa 2500 N, jos potkurin
>ja voimansiirron hyötysuhteeksi oletetaan 70%.
>Hyvin ruiskumaalattu myrkkymaali voi olla karheudeltaan 50 um ja sileä
>alumiini 20 um.
>http://www.marinetech.ncl.ac.uk/maxim//Candries_Thesis(2001).pdf
>Käsin maalaten karheus on varmasti suurempi. Jos nyt oletetaan pohja
>käsin maalatuksi ja karheudeltaan 100 um eli 0,1 mm, on pohjan
>kitkavastus kasvanut 760 N -> 1050 N. Muuta vastusta (moottorin riki,
>aallonmuodostusvastus ja ilmanvastus) on siis ~1500 N. Jos olettaa
>kaikki vastukset V^2 riippuvuksi, nopeus olisi sileällä alumiinillä
>1,7 kn enemmän kuin tuolla 100 um karheudella.
>Myrkkymaalaus voi se olla siis merkittävä syy vauhdin putoamiseen.
Kiitos tästä varsin tieteellisestä vastauksesta! Maalasin viimeisen
myrkkymaalikerroksen huonolla telalla jolla tuli hyvin epätasainen pinta,
eli ehkäpä pääsyy nopeuden tippumiseen on tosiaan maalipinnassa. Pitää
satsata ensi keväänä enemmän pohjan tasaisuuteen.
-ville
Toni
>>Kone voi myös uida hiukka liian syvässä.
>
>
> Mikä on se oikea syvyys?
Selviää tarkimmin kokeilemalla, Ventilaatiolevy (mikäköhän sen oikea
nimi onkaan? Sanotaan kyllä yleisesti (väärin) kavitaatiolevyksi)
pitäisi olla jossain siellä pohjan tasalla. Mitä syvemmällä kone kyntää,
sen enemmin vastusta. Ja jos kone nousee liian pintaan, se alkaa
haukkaamaan ilmaa varsinkin aalloissa.
Joakim tuossa tarinoi myöhemmmin että testissä konetta olisi nostettu
40mm. Älä nosta konetta liikaa ettei kiinnitys ala kärsimään.
> Kyllä potkuri pitäisi olla hyvin kiinni, mutta miten tuon vuodon voisi
> havaita?
Noh, tämä oli vaan tällainen heitto että mistä kaikista syistä nopeus
voisi hiipua.
Pienikin potkurin lovi (ja vääntymä) voi hidastaa menoa sen solmun tms.
Kone kiertää nyt hiukan ylikierroksilla, jos ajelet vain pienellä
kuormalla potkurin nousu voisi olla suurempikin.
Yleisesti varsin harva kokeilee sitä maksimivauhtia ja koittaa saada
lisää solmuja, matkavauhti ja liukuun lähtö on tärkeimpiä. Taitaa olla
vielä suht yleistä että meno hiukka hiipuu kun käyttötunteja tulee,
pohja ja potkuri naarmuuntuu jne.
Toni
> Jos arvataan, että huippunopeudella (40 kn) veneestä on vedessä 1 m2
> keskimäärin 1 m pitkä pohjan osuus on sen kitkavastus seuraava:
>
> Vastus (N) pohjan karheus (mm)
> 560 0,001
> 670 0,01
> 760 0,02
> 910 0,05
> 1050 0,1
> 1800 1
> 3600 10
Näin heittona pitää tähän laittaa kun jossain venekilpailuissa ovat
"karhentaneet" veneen pohjaa. Selvää tietoa en löytänyt operaatiosta,
mutta ilmeisesti kyseessä on pienten kuoppien tekeminen pintaan. Jäi
vielä sekin auki, että kuinka nopeisiin veneisiin homma soveltuu.
Operaatiolla saa veden vastusta hieman pudotettua, periaate lienee sama
kuin golf-palloissa, kuoppainen pallo lentää pisimmälle. Asiaa on
käsittääkseni selitetty sillä että kuopat tekisivät jotenkin
edullisempia pyörteitä.
Lentokoneiden siipiinkin reikiä on kokeiltu hyvällä menestyksellä,
ongelmana näissä on se tekemisen hankaluus...
Joakim Majander
Toni wrote:
> Operaatiolla saa veden vastusta hieman pudotettua, periaate lienee sama
> kuin golf-palloissa, kuoppainen pallo lentää pisimmälle. Asiaa on
> käsittääkseni selitetty sillä että kuopat tekisivät jotenkin
> edullisempia pyörteitä.
>
> Lentokoneiden siipiinkin reikiä on kokeiltu hyvällä menestyksellä,
> ongelmana näissä on se tekemisen hankaluus...
Golf-pallolla ja veneen pohjalla ei ko. tapauksessa ole mitään
tekemistä keskenään. Golf-pallon vastuksen muutos johtuu
sylintereille ja palloille ominaisesta erikoisesta vastuskäyräsrä
(vastus vs. nopeus). Kuopat muuttavat virtausoloja ja "siirtävät"
pallon eri kohtaan käyrässä. Kitkavastus kasvaa, mutta painevastus
pienenee enemmän. Veneen, varsinkaan liukuvan, osalta tämä ei ole
mahdollista.
Lentokoneen siivissäkin kyse on jostain muusta. Todennäköisesti
siiven puolelta toiselle johdetaan ilmaa, joka stabiloi rajakerroksen.
Joakim
Joakim Majander
> Trimmasin ylös kunnes veneen käytös alkoi tuntua "huteralta", eli aika ylös.
Huippunopeutta haettaessa pitää trimmata niin ylös kuin mahdollista.
Rajoitteena laukkaaminen tai potkurin pidon menetys. Hutera ei kuulosta
kummaltakaan.
> 10 litran bensakannu oli keulassa, sekä ankkuri köysineen. Yhteensä ehkä
> 15kiloa. Loput takana. Nopeutta tuli tosiaankin jopa enemmän kun oltiin
> kaksi kyydissa (molemmat veneen peräosassa) kuin yksin ajettaessa. GPS:llä
> mitattiin.
Kaikki roina pois keulasta! 15 kg keulassa on varsin paljon, kun
veneestä on vedessä vain viimeinen metri. Muutenkin painavat tavarat
eivät "viihdy" keulassa, jossa liikkeet ovat rajuimmat.
Toisen kyytintulon positiivinen vaikutus johtuu juuri painojakaumasta.
Keula nousee enemmän -> märkäpinta-ala pienenee.
> Kiitos tästä varsin tieteellisestä vastauksesta! Maalasin viimeisen
> myrkkymaalikerroksen huonolla telalla jolla tuli hyvin epätasainen pinta,
> eli ehkäpä pääsyy nopeuden tippumiseen on tosiaan maalipinnassa. Pitää
> satsata ensi keväänä enemmän pohjan tasaisuuteen.
>
Pohjan hioo tunnissa viimeisen 1-2 m matkalta, jos vene ei ole
tralerilla tms. vaikeasti käsiksi päästävissä. Vesihiomapaperilla
400-600. Ei mene kova myrkkymaali helposti puhki teräviä reunoja
lukuunottamatta.
Joakim
Tapio
joakim....@luukku.com says...
> nopeus olisi sileällä alumiinillä
>1,7 kn enemmän kuin tuolla 100 um karheudella.
>
>Myrkkymaalaus voi se olla siis merkittävä syy vauhdin putoamiseen.
>
>Joakim
>
myrkkymaalit ja primerit pois?
Edu
>tekemistä keskenään. Golf-pallon vastuksen muutos johtuu
>sylintereille ja palloille ominaisesta erikoisesta vastuskäyräsrä
>(vastus vs. nopeus). Kuopat muuttavat virtausoloja ja "siirtävät"
>pallon eri kohtaan käyrässä. Kitkavastus kasvaa, mutta painevastus
>pienenee enemmän. Veneen, varsinkaan liukuvan, osalta tämä ei ole
>mahdollista.
Sen enempää teorioita tuntematta tuli vaan mieleen että eräät uudet
kilpauintiasut eivät ole enää kaikilta osin mahdollisimman
ihonmyötäisiä/sileitä.
Mainoksen mukaan (jos oikein muistan) niissä on käytetty saman tyyppistä
tekniikkaa kuin
golfpalloissa joka vähentää aaltovastusta. Mainos oli jossain alkukevään
uinti lehdessä. Voihan tietenkin olla että tyhmiä taas kus.....
MKe
Toni
>>Golf-pallolla ja veneen pohjalla ei ko. tapauksessa ole mitään
>>tekemistä keskenään. Golf-pallon vastuksen muutos johtuu
>>sylintereille ja palloille ominaisesta erikoisesta vastuskäyräsrä
>>(vastus vs. nopeus). Kuopat muuttavat virtausoloja ja "siirtävät"
>>pallon eri kohtaan käyrässä. Kitkavastus kasvaa, mutta painevastus
>>pienenee enemmän. Veneen, varsinkaan liukuvan, osalta tämä ei ole
>>mahdollista.
Edu wrote:
> Sen enempää teorioita tuntematta tuli vaan mieleen että eräät uudet
> kilpauintiasut eivät ole enää kaikilta osin mahdollisimman
> ihonmyötäisiä/sileitä.
> Mainoksen mukaan (jos oikein muistan) niissä on käytetty saman tyyppistä
> tekniikkaa kuin
> golfpalloissa joka vähentää aaltovastusta. Mainos oli jossain alkukevään
> uinti lehdessä. Voihan tietenkin olla että tyhmiä taas kus.....
Pitikin tonkia hommaa eteenpäin. Ja tosiaan löysin noiden veneen pohjan
"karhennuksestakin" viittauksen golf-palloon. Mutta nuo epätasaiset
pohjat ovat kyllä olleet uppouma/puoliliukuveneissä. Tosin kyseiset
purjepaatit taisivat kulkea sen 30+ solmua, joten nopeuden puolesta
ollaan lähellä pikkupurkkien liukunopeuksia. Ilmeisesti hyöty ei ole
kovinkaan iso, koska aivan sileitäkin pohjiä käytetään.
Ja hain karkeasta ihosta puhutaan että se vähentää kitkaa vedessä. Eli
kyllä tuo homma vaikuttaa ihan todelta, se mikä "oikea" syy parempaan
nopeuteen voi sitten olla pohdinnan alla.
Joakim Majander
> Pitikin tonkia hommaa eteenpäin. Ja tosiaan löysin noiden veneen pohjan
> "karhennuksestakin" viittauksen golf-palloon. Mutta nuo epätasaiset
> pohjat ovat kyllä olleet uppouma/puoliliukuveneissä. Tosin kyseiset
> purjepaatit taisivat kulkea sen 30+ solmua, joten nopeuden puolesta
> ollaan lähellä pikkupurkkien liukunopeuksia. Ilmeisesti hyöty ei ole
> kovinkaan iso, koska aivan sileitäkin pohjiä käytetään.
Nopeus ei sinänsä ole kriittinen, vaan Reynoldsin luku, joka riippuu
myös pituudesta. Karhennukset eivät todennäköisesti ole lainkaan
saman tyyppisiä (jyvätyyppinen, kuten hiekkapaperi tai maalattu
pinta) ja lisäksi ne varmaankin ovat vain tietyllä alueella, joilla
muutos halutaan.
>
> Ja hain karkeasta ihosta puhutaan että se vähentää kitkaa vedessä. Eli
> kyllä tuo homma vaikuttaa ihan todelta, se mikä "oikea" syy parempaan
> nopeuteen voi sitten olla pohdinnan alla.
Tässä lienee sama juttu kuin sukellusveneen tapauksessa.
Tavoitteena on siis tapauksesta riippuen saada virtaus turbulentiksi
tai pitää laminaarina. Sukellusveneissä on kokeiltu pehmeitä osia
runkoon sopivaan kohtaan jne.
Hyvin monimutkaisia juttuja, joista ei kannata vetää
johtopäätöstä, että karheudesta olisi useinkin hyötyä.
Karhennuksien hyödyt liittyvät aina muuhun kuin kitkavastuksen
vähentämiseen.
Pari linkkiä, joissa kerrotaan golf-palloista ja veneiden
kitkavastuksesta:
http://wings.avkids.com/Book/Sports/instructor/golf-01.html
http://www.usna.edu/NAOE/courses/en200/vroman_slides/chap7_a.ppt
http://www.oreilly.com/catalog/physicsgame/chapter/ch06.pdf
http://www.international-marine.com/newbuilding/brochures/HRPCFolder&Paper.pdf
Joakim