Salaman isku veneeseen
Mr. Lauri Hirvonen
Lisäisin tähän, että Suomessa salama iskee veneeseen
tiettävästi noin pari kertaa vuodessa. Olen nähnyt
kaksi purjevenettä, joihin on salama iskenyt. Laminaatti on
hajonnut siitä kohtaa, mistä salama on mennyt muovirunkoa
pitkin veteen. Maadoitukset kannattaa siis tehdä
kunnolla. Kun Suomessa on SPL:n luettelon mukaan
noin 10.000 kpl isompaa purjevenettä, niin todennäköisyys,
että omaan veneeseen iskee salama on pieni, mutta mahdollista.
T. Lare
Hannu Kulokari wrote:
> >Mita veneessa/purjeveneessa voi tehda
> >turvallisuutensa eteen ukkosella ?
>
> Takilan maadoitusta voi parantaa yhdistämällä esim. rustiraudat
> kölipulttiin riittävän vahvalla kuparijohdolla.
>
> Aika harvinaista kai on, että salama suoranaisesti iskee veneeseen.
> Sensijaan ukkoseen liittyvät ylimääräiset sähkövaraukset voivat
> rikkoa veneen instrumentteja (minullekin on näin käynyt).
> Kannattanee siis varmistaa, että instrumentit on suojattu oikean > kokoisilla eli riittävän pienillä sulakkeilla.
Mr. Lauri Hirvonen
Janne Romppainen
Mr. Lauri Hirvonen (lauri.h...@icl.fi) wrote:
: Lisäisin tähän, että Suomessa salama iskee veneeseen
: tiettävästi noin pari kertaa vuodessa. Olen nähnyt
: kaksi purjevenettä, joihin on salama iskenyt. Laminaatti on
: hajonnut siitä kohtaa, mistä salama on mennyt muovirunkoa
: pitkin veteen. Maadoitukset kannattaa siis tehdä
: kunnolla.
Kuinkahan j{re{sti tuollainen maadoitus pit{isi tehd{ ett{ se kest{isi
suoran salamaniskun? Tuttavani veneeseen iski salama viime vuoden
kev{{ll{ ja silloin rustiraudoista k|liin vedetyt maadoitusjohdotkin paloivat
poikki. sitten olikin vesiraja rei'ill{.
--
-----------------------------------------------------------------------------
Janne Romppainen / /
Kallenkuja 4 as 5 / ro...@stekt.oulu.fi / PUTKET
90500 OULU / http://stekt.oulu.fi/~rolle/ / SUORAKSI!
p. 981-340810 / /
----------------------------------------------------------------------------
Tapio Viljava
>: Lisäisin tähän, että Suomessa salama iskee veneeseen
>: tiettävästi noin pari kertaa vuodessa. Olen nähnyt
>: kaksi purjevenettä, joihin on salama iskenyt. Laminaatti on
>: hajonnut siitä kohtaa, mistä salama on mennyt muovirunkoa
>: pitkin veteen. Maadoitukset kannattaa siis tehdä
>: kunnolla.
>Kuinkahan j{re{sti tuollainen maadoitus pit{isi tehd{ ett{ se kest{isi
>suoran salamaniskun? Tuttavani veneeseen iski salama viime vuoden
>kev{{ll{ ja silloin rustiraudoista k|liin vedetyt maadoitusjohdotkin paloivat
>poikki. sitten olikin vesiraja rei'ill{.
Riski ei ole suhteessa 2:10 000 vaan riippuu siitä missä ne veneet ovat
ukonilman aikana. Jos vene on aukealla vesialueella, missä muita kipailevia
iskukohtia ei ole tarjolla, riski on todellinen. Jos tukka nousee pystyyn,
voi odottaa salaman iskevän hetkellä millä hyvänsä. Kunnollinen maadoitus
on semmoinen akkukaapelin paksuinen piuha rusteista (mahd. myös mastosta
sen rakenteesta riippuen) kölipulttiin. Mikäli sekään ei riitä, silloin
kyllä sulavat myös vantit. Jos maadoitusta ei ole tai se pettää, salama
hakee tiensä yleensä useista kohdista rungon läpi, jolloin myös matkustaja
saattaa joutua johtimeksi.
Tapsa
Ville Saari
> Jos maadoitusta ei ole tai se pettää, salama
> hakee tiensä yleensä useista kohdista rungon läpi, jolloin myös matkustaja
> saattaa joutua johtimeksi.
Toki, jos maadoitus pettää, mutta jos sitä ei ole, ei veneen
sisällä ole mitään salamaa kiinnostavaa joten sillä ei ole
tarvetta mennä rungon läpi, vaan se menee kannen ja kylkien
ulkopintoja pitkin mereen. Tällöin runko toimii Faradayn häkkinä
ja veneen sisällä on varsin turvallista. Ruorissa olevalla
kaverilla voi olla kyllä aika sähköinen tunnelma.
Tietysti jos masto on kannen läpi menevää mallia, niin tilanne on
toinen.
Rauta- tai alumiinivene olisi salaman kannalta kaikkein turvallisin.
--
Ville Saari EMail: v...@iki.fi
Tallbergin puistotie 7 B 21 Phone: +358 0 682 2226
00200 Helsinki
FINLAND /dev/null: write failed, file system is full
Harri Nurmio
Ville Saari wrote:
>
> In article <4tnf6d$n...@idefix.eunet.fi> Tapio....@ctctv.pp.fi (Tapio Viljava) writes:
>
> > Jos maadoitusta ei ole tai se pettää, salama
> > hakee tiensä yleensä useista kohdista rungon läpi, jolloin myös matkustaja
> > saattaa joutua johtimeksi.
>
> Toki, jos maadoitus pettää, mutta jos sitä ei ole, ei veneen
> sisällä ole mitään salamaa kiinnostavaa joten sillä ei ole
> tarvetta mennä rungon läpi, vaan se menee kannen ja kylkien
> ulkopintoja pitkin mereen. Tällöin runko toimii Faradayn häkkinä
> ja veneen sisällä on varsin turvallista. Ruorissa olevalla
> kaverilla voi olla kyllä aika sähköinen tunnelma.
Salama iski H-veneeseemme satamassa. Veneessä ei ollut
maadoitusta, mutta silti salama löysi tiensä rungon läpi
useista kohdista. Virta tuli sisään keulaharuksen ja
sivuvanttien kautta ja kulki sen jälkeen sähköjohtoja
pitkin ympäriinsä sekä lopulta kyljestä läpi.
Tapauksesta on perusteellinen selvitys Vene-lehden
numerossa 10/1993.
Harri Nurmio
Ps. En ole maadoittanut retkivenettäni Sunwind 26:tta
enkä lähinnä kilpakäytössä olevaa H-venettämme, sillä
lienee epätodennäköistä, että saman omistajan veneeseen
iskisi salama kaksi kertaa.
Jos joudun ajamaan Sunwindillä ukonilmassa, ripustan
kettingin roikkumaan vantista veteen.
Markku Tamminen
In article <4tqaq5$1...@kuikka.inet.fi>, cay.s...@primalco.fi says...
>
>markku....@ntc.nokia.com (Markku Tamminen) wrote:
>
>> Vakuutusyhtiö suhtautui asiaan tyyliin "kaikki hajonneet korjataan ja
>> kaikki veneen sähkölaitteet ja sähkövedot tutkitaan ja mitataan" eli
>> varsin asiallisesti.
>>
>> Markku
>>
>Tälle vakuutusyhtiölle voisi löytyä lisää asiakkaita.
>Minkä niminen yhtiö oli kyseessä?
>
>Caitzu
En omista(nut) k.o. venettä ja tapauksesta on jo toistakymmentä
vuotta, joten en valitettavasti muista yhtiötä.
Markku
Tapio Viljava
In article <11...@garfield.fipnet.fi>, Ville Saari <vsa...@garfield.fipnet.fi> says:
>
>Toki, jos maadoitus pettää, mutta jos sitä ei ole, ei veneen
>sisällä ole mitään salamaa kiinnostavaa joten sillä ei ole
>tarvetta mennä rungon läpi, vaan se menee kannen ja kylkien
>ulkopintoja pitkin mereen. Tällöin runko toimii Faradayn häkkinä
>
Ei-metallivene on Faradayn häkkinä onneton. Runko johtaa sähköä huonosti,
joten salama ei "tiedä" mistä menisi ja hakeutuu useille helpoille
reiteille, joiden sijainti ja lukumäärä riippuu laminaatin kosteudesta,
rakenteesta ym. seikoista. Tähän verrattuna ihminen on suht. hyvä johdin.
Tapsa
Jukka Kohonen
ath...@uta.fi writes:
>Ps. En ole maadoittanut retkivenettäni Sunwind 26:tta
>enkä lähinnä kilpakäytössä olevaa H-venettämme, sillä
>lienee epätodennäköistä, että saman omistajan veneeseen
>iskisi salama kaksi kertaa.
Hehheh... tämä lienee ns. vitsi?
(täytyy olla. ajatus on nimittäin siinä määrin älytön.)
--
Jukka....@helsinki.fi (fun) * Why can't I be original and different
Jukka....@guisys.fi (work) * like all the others?
Mustalahti Pasi
Janne Romppainen (ro...@stekt.oulu.fi) wrote:
: Mr. Lauri Hirvonen (lauri.h...@icl.fi) wrote:
: : Lisäisin tähän, että Suomessa salama iskee veneeseen
: : tiettävästi noin pari kertaa vuodessa. Olen nähnyt
: : kaksi purjevenettä, joihin on salama iskenyt. Laminaatti on
: : hajonnut siitä kohtaa, mistä salama on mennyt muovirunkoa
: : pitkin veteen. Maadoitukset kannattaa siis tehdä
: : kunnolla.
:
: Kuinkahan j{re{sti tuollainen maadoitus pit{isi tehd{ ett{ se kest{isi
: suoran salamaniskun? Tuttavani veneeseen iski salama viime vuoden
: kev{{ll{ ja silloin rustiraudoista k|liin vedetyt maadoitusjohdotkin paloivat
: poikki. sitten olikin vesiraja rei'ill{.
PTM: Hyvä kysymys. Itse olen joskus päässyt ihailemaan rautatiekiskon pätkää,
joka oli nojaillut ilmeisesti aitaan pystyssä. Muistutti enemmän uudenvuoden
tinaa.
:
: --
: