Terhi 530 Sail ?
Markku Särkelä
Tulipa viime kesänä ostettua pikkuinen Terhi 530 Sail purkkari. Kesä
purhehdittiin Pielisellä ja kivaa oli. Nyt sitten tietysti tekisi mieli
keväällä vähän 'parannella' tuota venettä, ja hyvät neuvot olisivat tuiki
tarpeellisia.
Huhuilenkin siis täällä, josko kukaan omistaisi samanlaista venettä tahi
omaisi muutoin kokemuksia kyseisestä alustyypistä.
Noin yleisemminkin rohkenen asettaa puntaroitavaksi ajatukseni rakentaa
tähän pieneen purjeveneeseen kaksoinperäsin apumoottorin asentamiseksi perän
keskelle.
t: Markku Särkelä, Juuka
Mikko Mehtonen
"Markku Särkelä" wrote:
> Huhuilenkin siis täällä, josko kukaan omistaisi samanlaista venettä > tahi
> omaisi muutoin kokemuksia kyseisestä alustyypistä.
Minulla oli moinen vene pari kesää takaperin. Kokoisekseen varsin
kelvollinen pieni retkipursi, ei tietystikään mikään raketti, koska
runko on varsin pullea, mutta pituuteensa nähden tilava, tilavampi kuin
esim. Joe 17. Hyvä ensivene, sopivan pieni ja helppo hanskata yksinkin.
Pohjamuoto on vähän syvempi kuin Joessa, vasta-aallokossa se on ehkä
vähän pehmeämpi, märkäpintaa on tosin enemmän. Pieliselle tai muulle
isommalle järvelle varmasti todella hyvä ja halpa vaihtoehto.
Veneesi lienee nostokölillä? Noita veneitä on tehty myös kiintokölillä
joitakin yksilöitä, ja kiintoköli on painavampi, ja tällöin vene kantaa
purjeensa paremmin. Tuollaista pikku pullukkaa tulisi purjehtia melko
pystyssä, muuten se alkaa luuvaamaan kovalla tuulella helposti.
Minun veneeni oli myös nostokölillä (tai siis taittokölillä), ja kovassa
tuulessa teki mieli reivata melko aikaisin, sillä tietyn kallistuman
ylitettyään pinnan asennolla ei ole enää merkitystä, vaan se kääntyi
tuulensilmään väkisin. Reivaus ja skuuttien löysääminen auttoi tähän
tietenkin. Minulla kävi mielessä ajatus nostokölin vaihtamisesta
kiintoköliseen, nostoköliaukkoon olisi voinut hyvin tehdä "tulpan"
(käyttää ehkä entistä nostoköliä tähän), johon olisi sitten hitsattu
laippa matalaa "pohjaevää" vasten, ja laippaan taasen kiinnitetty
varsinainen köli. Yhteensä jos kölipainoa olisi jotain luokkaa 250 - 300
kiloa, kantaisi vene purjeensa varmasti paremmin. Tietysti nostokölin
painokin muun "pohjaevään" asennetun painolastin avulla tekee veneestä
riittävän jäykän, että sillä viitsii purjehtia kovemmassakin kelissä, ja
toisaalta nostokölin kanssa sillä voi tunkea todella mataliin
paikkoihinkin.
> Noin yleisemminkin rohkenen asettaa puntaroitavaksi ajatukseni > rakentaa
> tähän pieneen purjeveneeseen kaksoinperäsin apumoottorin asentamiseksi > perän
> keskelle.
Mikäpä ettei, sopivaa toteutusmallia voisi käydä vakoilemassa vaikkapa
Etap 24:sta. Siinähän tarvittaessa yhdistetään perämoottori kääntymään
samalla, jolloin satamassa peruuttelu käy varmasti helpommin. Tuon
vastaavan systeemin toteuttaminen TerhiSailiin ei liene kuitenkaan ihan
yksinkertaista.
Itse tein ko. veneeseen uuden vanerisen peräsinkotelon vanerista,
epoksista ja lasikuitukankaasta. Vanhasta vain malli vanerilevyihin, ja
kolme vanerilevyä laminoitiin maton kanssa epoksilla yhteen ja
epoksoitiin ulkopuolelta. Sitten vain viimeistelyn jälkeen maali
pintaan.
Miksi muuten haluaisit veneeseesi tuplaperäsimet? Parantamaan ohjausta
kun vene on kovasti kallistuneena (jos/kun peräsin haukkaa ilmaa), vai
mistä syystä? Jos veneen pitää pystyssä, se kyllä ohjautuu minusta ihan
tarpeeksi ketterästi yhdelläkin peräsimellä, lapahan on pinta-alaltaan
varsin suurikokoinen ko. veneeseen, tosin ei ole profiiliperäsin, vain
alumiinilevy.
Muita mahdollisia parannuskohteita:
- Sisäkaton verhoilu lähinnä eristämistarkoituksessa, jos veneessä
yöpyy, tulee verhoilemattomaan kattoon niin paljon kondessivettä, että
aamulla "alkaa sataa".
- Keulaluukun tiivisteiden ja sulkuhakojen tarkistus, voivat olla
huonossa kunnossa. Samaten jos vene on nostokölillä, kannattaa
tarkistaa, että nostokölin ylösvetoköyden letku on kunnossa, ja
klemmarit ehjät. Muistaakseni tämä taitaa vaatia reiän tekemistä
sisämoduliin, tosin reikä jää istuinlaatikon alle piiloon. Reikä
tietysti kannattaa paikata, sisämodulin tarkoitushan on tehdä
TerhiSailista uppoamaton, jos en väärin muista. Samalla kannattaa
tarkistaa tietenkin nostokölilaatikkoon menevän läpiviennin tiiveys.
- Jos vanhat purjeet ovat kuluneet ja vennyneet, voi TerhiSailissa
käyttää Joen purjeita, ainakin isopurje istuu ihan hyvin. Joen purjeita
löytyy jotenkuten käytettynäkin, jos uusien seilien hinnat hirvittävät.
- kevyt "kansihardwaren" päivitys, kunnollisten Clam-cleatien asennus
vinssien taa (ne vakioknaapit on ikävät), reivien teettäminen isoon (jos
ei jo ole) sun muuta elämää helpottavaa.
Omassa veneessäni edellinen omistaja oli asentanut paattiin H-veneen
levangin (sen lyhyen ja matalan "perhemallin") kikkitaljan ja jopa
rullagenoan (!). Kaikista näistä oli hyötyä, varsinkin rullagenoa oli
kätevä silloin kun kävi yksin purjehtimassa. TerhiSailin valaskansihan
ei ole mitenkään erityisen hyvin karhennettu, ja viettää vielä
voimakkaasti sivuillepäin. Karhennusteippaukset ovat varmasti hyvä idea,
varsinkin sen pleksiluukun päälle, jos niitä ei jo ole.
Nyt jälkeenpäin ajatellen, veneeseen olisi tietysti pitänyt saada vielä
outhaul puomiin, jotta alaliikin kireyttä olisi voinut säädellä. Ja
jotta mopo olisi oikein karannut käsistä, tietysti Magic Box taljat
fallien hienosäätöön tai ainakin cunningham isoon... ;-)
Käytännössä TerhiSaililla pärjää ihan hyvin, vaikkei liikkejä voisikaan
säätää, reivipisteet tosin on hyvä olla sellaiset, että alaliikki on
sitten reivattuna tarpeeksi kireä ja samalla purje lattea. Fokanhan
tuosta toi laskea hyvin poiskin, se purjehtii myös pelkällä isolla ihan
kohtuullisesti, jos tuulta on reippaasti.
--
Mikko
Markku Särkelä
"Mikko Mehtonen" <mikko.m...@saunalahti.fi> kirjoitti viestissä
news:3C0A5C78...@saunalahti.fi...
> Veneesi lienee nostokölillä?
> Miksi muuten haluaisit veneeseesi tuplaperäsimet? Parantamaan ohjausta
> kun vene on kovasti kallistuneena (jos/kun peräsin haukkaa ilmaa), vai
> mistä syystä?
> Mikko
Isokokoinen kiitos antamistasi vinkeistä! Kokemustahan ei voita mikään.
Tuo veneeni on tosiaankin taittokölillä, ja tätä ominaisuutta pidän varsin
tärkeänä. Pielisellä kun ei retkisatamissa ole likikään aina laitureita...
Tuon tuplaperäsimen haluaisin (öh... tuota) koska tekisi mieli varustaa tuo
'pullukka' 15-heppaisella Hondan nelitahtikoneella, jollaisen myös satun
omistamaan. Tällöin venettä voisi tyynemmällä säällä käyttää myös
moottoriveneenä. Ja tuo kone on sikäli raskas (43 kg) , että sitä ei oikein
tekisi mieli laittaa kauas veneen keskilinjasta. Ja vielä puolustuksena
tälle kerettiläisyydelleni totean, että täällä Pielisellä tuntuu varsin
usein vallitsevan hyvin kevyet tuulet...
t: markku s
Mikko Mehtonen
"Markku Särkelä" wrote:
> Tuo veneeni on tosiaankin taittokölillä, ja tätä ominaisuutta pidän varsin
> tärkeänä. Pielisellä kun ei retkisatamissa ole likikään aina laitureita...
Näinhän se toki on. On arvokasta, jos voi mennä veneellä ihan
polvenkorkuiseen veteen. Oman yksilöni lisäksi en ole tavannut ko.
venemallia kuin
yhden Höytiäisellä HÖPS:in satamassa, ja yhden Kaivarin rannassa. Oma
TerhiSailini oli runkonumeroltaan 45, ja oli kaiketi vuodelta '76.
Kaiketi loppupään veneitä, olettaisin.
> Tuon tuplaperäsimen haluaisin (öh... tuota) koska tekisi mieli varustaa tuo
> 'pullukka' 15-heppaisella Hondan nelitahtikoneella, jollaisen myös satun
> omistamaan. Tällöin venettä voisi tyynemmällä säällä käyttää myös
> moottoriveneenä. Ja tuo kone on sikäli raskas (43 kg) , että sitä ei oikein
> tekisi mieli laittaa kauas veneen keskilinjasta. Ja vielä puolustuksena
> tälle kerettiläisyydelleni totean, että täällä Pielisellä tuntuu varsin
> usein vallitsevan hyvin kevyet tuulet...
15-heppainen on kyllä jo turhan iso kone ruuvattavaksi TerhiSailin
perään.
Jo neljäheppaisella sen saa kulkemaan runkonopeuttaa ihan puolikaasulla.
Liukuun se ei kuitenkaan taida tuollakaan koneella vielä nousta, mutta
kaivautunee perästään melko syvälle, jos ajaa urku auki. Miellyttävimmin
se kulki koneella, jos nopeus oli luokkaa 4 solmua (gepsin kertomana).
Parhaiten se tietysti kulki purjein, oli ketterämpi ja ohjauksessa oli
tuntoa ihan toisella tapaa kuin koneella ajettaessa.
Lisäksi tuontehoisen ja painoisen koneen ruuvaaminen perään edellyttää
kyllä mielestäni varsin perusteellisia vahvistuksia peräpeiliin, se kun
ei ole suunniteltu kuin tuollasille 5 heppaisille, ja antanee liikaa
periksi 15 heppaisen työntövoiman ansiosta. Tosiasiassa TerhiSailin
painoinen ja kokoinen vene pärjää ihan hyvin jo jollain
3-heppaisellakin. Eli vahvista nyt peräpeiliä ainakin kunnolla, vaikka
se kaksikuorirakenteen takia lieneekin vähän hankalaa.
Kevyen tuulen vauhtia saa muuten helposti lisää hommaamalla jostain
fokan lisäksi genuan, vaikka Pieliseltäkin löytyy takuulla sellaisiakin
kelejä, jolloin fokankin ottaa mielellään jo alas...
--
Mikko
Jari
"Markku Särkelä" <markku....@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:InpO7.73$lu3....@read2.inet.fi...
> Moi!
>
> Tulipa viime kesänä ostettua pikkuinen Terhi 530 Sail purkkari. Kesä
> purhehdittiin Pielisellä ja kivaa oli. Nyt sitten tietysti tekisi mieli
> keväällä vähän 'parannella' tuota venettä, ja hyvät neuvot olisivat tuiki
> tarpeellisia
Vastaavan kokoisen veneen parantelusivusto löytyy osoitteesta:
http://www.porintekniikkaopisto.fi/jari/purje/
Jari
Markku Särkelä
Kiitosta myös Jarille, upeat www-sivut!
Kieltämättä tuo moottorisuunnitelmani on vähän kyseenalainen. Mutta jos
haluaa veneeseen laturilla ja sähköstartilla varustetun nelitahtikoneen,
niin ei niitä tunnu pienempiäkään oikein olevan. Ja kivempi on kuiteskin
ajella isommalla nelitahtikoneella puolikaasulla kuin huudattaa pikkuista
kakstahtia täysillä. ;)
Miun veneeni on muuten numeroltaan 43. Kyselin valmistajaltakin, mutta
heilläkään ei enää ollut tietoa valmistusvuodesta.
Terhiltä muuten lähtettivät mulle veneen tekniset tiedot ja esitteen
vuodelta -75 rohjettuani sähköpostitse pyytää. Hyvää palvelua!
t: markku s
Jari
> haluaa veneeseen laturilla ja sähköstartilla varustetun nelitahtikoneen,
> niin ei niitä tunnu pienempiäkään oikein olevan. Ja kivempi on kuiteskin
> ajella isommalla nelitahtikoneella puolikaasulla kuin huudattaa pikkuista
> kakstahtia täysillä. ;)
Mulla on 6 heppainen 2-tahtinen, laturilla ja startilla, ja tehoa on puolet
reservissä koko ajan. Siis runkonopeus saavutetaan jo puolella kaasulla!
Ei mielestäni hyvä peruste ison (tässätapauksessa) ja painavan nelarin
hankinnalle.
Jari
suvitom
perämoottorista. Painoa tulee lisäksi taakse ja se ei parana purjehdus
tunnelmaa. Minulla on Microtross ja Yamaha 4hp perämoottori ja oikeastaan
toivoisin enemmän "isompaa" rusettia", mutta sellaista siihen ei saa. Omat
sivut veneestäni on http://sivut.koti.soon.fi/suvitom/ Pieliselle voisi
joskus tulla purjehtimaan. Onko sielä hyviä veneliuskoja ja paikaa, jossa
voisi myös jättää auton ja trailerin pariksi päivää..
Tom
Timo
jonkinalainen paatti, mutta aina 'epäilevät tuomaat' ovat saaneet
vakuuttuneeksi, ettei se ole niin kivaa kuin kuvittelisi: istua
ulkosalla liikkumatta? ja vauhti pienellä veneellä ei päätä huimaa.
Haluaisinkin tietää, onko purjeveneissä purjeiden kanssa ns.
runkonopeus, joka asettaa kulkuvauhdille ylärajan vai voiko
runkonopeuden ylittää ?
Markku Särkelä
>
> Ei mielestäni hyvä peruste ison (tässätapauksessa) ja painavan nelarin
> hankinnalle.
>
> Jari
En varmasti olisi 15-heppaista hankkimassakaan, mutta kun sellainen sattuu
jo olemaan kalastusveneessäni valmiina. Kuvittelen, että voisin käyttää
samaa konetta kesän purkkarissa ja syssymmällä muikunpyynnissä.
Mutta, esitetyt argumentit ovat kieltämättä painavia ja asiaa täytyy vielä
harkita.
- markku
Markku Särkelä
"suvitom" <tom.li...@sci.fi> kirjoitti viestissä
news:9ugl2l$ovi$1...@news.koti.tpo.fi...
Pieliselle voisi
> joskus tulla purjehtimaan. Onko sielä hyviä veneliuskoja ja paikaa, jossa
> voisi myös jättää auton ja trailerin pariksi päivää..
> Tom
>
Täällä Juuan puolella, ts. Pielisen länsirannalla, veneluiskoja löytyy
kyllä. Varmaan myös itäpuolelta eli Lieksasta, mutta niitä en itse tunne.
Myös Kolin satamaa ollaan lähiaikoina rakentamassa uuteen uskoon, ja sinne
luulisi tulevan myös hyvät palvelut.
Juuassa paras satama lienee tällä hetkellä Piitterin leirintäalueen
yhteydessä.
Jos olette tulossa Pieliselle purjehtimaan, niin älkää epäröikö ottaa
yhteyttä allekirjoittaneeseen!
--
*********************************
markku....@pp.inet.fi
http://personal.inet.fi/koti/markku.sarkela/
Markku Särkelä
Joensuuntie 87
83900 JUUKA
Finland
013-470 074
050-3282 080
*********************************
Jari
Ensinnäkin purjehdus on kallein mahdollinen tapa liikkua ilmaiseksi!
Toiseksi se on hidasta, kylmää, märkää, joskus jopa vaarallista, epämukavaa,
ahdasta, rasittavaa ja pitkäveteistä.
Kolmanneksi se on tehoton liikkumismuoto, tällä tarkoitan etenemistä
haluttuun suuntaan.
Mutta siitä joko pitää tai sitten ei. Itselläni on joka kesä tilanteita kun
sataa, ei tuule ja on vielä sumuista, väsyttää, nälättää, viluttaa ja
yleisesti v.....aa, että hankin hytillisen moottoriveneen (ja ison) mutta se
olisi liian helppo ja haasteeton ratkaisu. Aina sitä tulee parempia
päiviä...
Mitä nopeuteen tulee, niin pienellä ja isommallakin purkkarilla joka ei ole
alunperin rakennettu kilpuriksi, runkonopeus ylittyy vaan surffissa, kun
aalto kantaa runkoa sopivasti.
Hidasta ja älytöntä hommaa jos asiaa oikein järjellä ajattelee. Mutta
yhteenvetona tästä mailista: Purjehdus on turhaa, mutta kaikki muu vielä
paljon turhempaa...
Jari ;-)
Mikko Mehtonen
Timo wrote:
>
> Purjehtiminen on kiinnostanut kauan ja mieli on tehnyt hankkia
> jonkinalainen paatti, mutta aina 'epäilevät tuomaat' ovat saaneet
> vakuuttuneeksi, ettei se ole niin kivaa kuin kuvittelisi: istua
> ulkosalla liikkumatta?
Olen pannut merkille, että monesti nämä 'epäilevät tuomaat' eivät ole
koskaan
edes olleet purjeveneessä, kun sillä purjehditaan. Tietysti, ei
purjehdus varmasti kaikista ole kivaa, mutta minun mielestäni
purjehtimista ei voita oikein mikään, itse en saa koskaan esim. autolla
ajamisesta lähellekään samaa nautintoa, vaikka vauhti onkin kovempi.
Kokeilisit purjehdusta joskus itse, niin tiedät, onko se mielestäsi
veneen ostamisen arvoista.
> Haluaisinkin tietää, onko purjeveneissä purjeiden kanssa ns.
> runkonopeus, joka asettaa kulkuvauhdille ylärajan vai voiko
> runkonopeuden ylittää ?
Voi toki, mutta jos vene on ns. uppoumarunkoinen, vaatii huomattava
runkonopeuden ylitys kovasti tehoa (olipa se moottori tai purjevene)
verrattuna siihen, että kuljetaan runkonopeuden tuntumassa.
Purjeveneistä puhuttaessa kevyet, ja tasapohjaiset veneet saa osaava
miehistö helpostikin kovemmalla tuulella surffaamaan ajoittain, jolloin
nopeutta on rungon pituuteen nähden selvästi enemmän kuin mikä olisi ko.
pituudelle tuo laskennallinen runkonopeus. Plaanaamiseksi sitä ei
kuitenkaan voi oikein sanoa kuin _ehkä_ joidenkin jollien (49er,
etc.)ollessa kyseessä.
Monirunkopurjeveneillä asia on vähän erilainen, eikä perinteinen
runkonopeuden laskukaava oikein toimi siinä mielessä, että se
laskennallinen vesilinjan pituuden perusteella saatu runkonopeus ylittyy
useinkin helposti, koska rungot ovat niin kapeita, ja märkäpintaa vähän.
IMO purjehtimisessa se viehätys&fiilis ei perustu sinänsä siihen
nopeuteen, vaan siihen että vene liikkuu purjein.
--
Mikko
Markku Särkelä
>
> IMO purjehtimisessa se viehätys&fiilis ei perustu sinänsä siihen
> nopeuteen, vaan siihen että vene liikkuu purjein.
>
> Mikko
Kyl´ miekii seilaan paljon mieluummin purjeilla kuin koneella. Vaan jos
tyyntyy kokonaan ja on matkalla johokin määränpäähän, niin peltigenua tulee
aika usein otettua käyttöön...
t: markku
Iaakko ~;-)
Ennenkuin menet ostamaan oman veneen, ujuttaudu jonkun kaverin kyytiin.
Ensin vähän lyhyemmälle purjehdukselle ja sitten vähän pidemmälle.
Suurin osa purjehtijoista tykkää, kun on joku jota voi opastaa ja jolle
voi näyttää, kuinka hyvää kipparia sitä ollaan. Purjeveneessä on paljon
sellaista puuhaa, joka etoo kipparia, näihin hommiin pääsee, kun osaa
tiskata, viitsii istua ulkona sateessa ja osaa kontata ja viikata
purjeita. Jos haluat tosi hupia, lähde pariskunnan gastiksi. Mitä
pienempään veneeseen, sen hauskempaa.
Älä osta mitään varusteita kun menet oppiin. Kipparit nauttii, kun
hytiset kannella märässä poplarissa. Sisälle ei ole menemistä, siellä
tulee oksi olo.
Harjoittele rahan tuhlaamista, se on oleellinen osa purjehdusta. Täräytä
jollekin Purjelaivasäätiön ulkomaan purjehdukselle. Älä kuitenkaan lähde
keskitalvella Kanarialta Karibialle, lähde alkusyksystä, kun jotain
venettä viedään Suomesta etelään ohi Biskajan. Mitä myöhäisempi on
lähtö, sitä parempi.
--
~o
Jaakko (___\___) Mäkikylä
\
"Parempi vähän kuin hyvää"
Art Director, Meridian X Oy
Puh 24 h (09) 646 200
Gsm 050 3456 935
Markku Särkelä
ottaa ensin vaatteet päällä kylmän suihkun ja alkaa sitten yksi kerrallaan
vedellä viissatasia vessanpöntöstä alas. Ja tämä on kuulemma se halpa
tapa... , kallistuu vaan sekin vuodenvaihteessa kun setelit on vaihdettava
eurosatasiksi.
- markku s
"Iaakko ~;-)" <jaakko....@meridianx.fi> kirjoitti viestissä
news:3C0CBBA3...@meridianx.fi...
Janne Timonen
on KIVAA). Veneen runkonopeuden voit laskea seuraavalla tavalla: vesilinjan
neliöjuuri (metreinä) * 2,43
Tällä saa runkonopeuden solmuina. Tämän ylittämiseksi voiman tarve kasvaa
eksponentiaalisesti.
Ja muiden kanssa olen samaa mieltä, hankkiudu 1-2 viikon purjehdukselle ensi
kesänä. Toinen vaihtoehto on vuokrata vene viikoksi, tällä saat jo
jonkunlaista tuntumaa millaista purjehdus on. Kannattaa kuitenkin ottaa joku
osaava mukaan, jotta sinulle edes vuokrataan venettä. ;)
-janne
"Timo" <Tin...@nospambox.com> wrote in message
news:3C0C7721...@nospambox.com...