Montako piuhaa mastoon?
Vesa Erkkilä
Miten mahtaa olla montako kaapelia mastoon tarvitsee/kannattaa vetää, jotta
kaikki tarpeellliset toiminnot tulee katettua?
Virtaahan tarvitaan ankkurivaloon, saalinkivaloon ja kulkuvaloon koneella
ajettaessa - tämän järjestäminen ei ole ongelma.
Minulle oudompi aihe on sitten nämä antennipiuhat. Onko mahdollista käyttää
samaa koaksiaalia eri laitteille. Tällä hetkellä varustuksesta löytyy VHF,
tavallinen radio ja GSM.
Telakoidessakin on kivampaa, jos kannella maston juurella on vain kaksi
liitintä: 4 tai 5 napainen liitin maston sähkölaitteille ja koaksiaaliliitin
antenneille.
Olisi mukava lukea muiden ratkaisuista ja käytännön kokemuksista, siitä
miten asia kannattaa järjestää.
Keväisin terveisin
Vesa Erkkilä
C.S.
Vesa Erkkilä wrote in message <8bqiep$ick$1...@tron.sci.fi>...
>Minulle oudompi aihe on sitten nämä antennipiuhat. Onko mahdollista käyttää
>samaa koaksiaalia eri laitteille. Tällä hetkellä varustuksesta löytyy VHF,
>tavallinen radio ja GSM.
Kyllä onnistuu yhdellä piuhalla. Antenneja ja "jakolaatikoita" myy esim.
Co-Jot (Espoossa?) Jakolaatikkoon tulee antennipiuha ja siinä on liitännät
juuri mainitsemillesi laitteille. Maksaa kyllä aikalailla (>1KFIM) mutta
toimii hyvin.
Tosin mustasta kiinniniitatusta laatikosta kulkee huhuja ettei sen sisällön
arvo ole lähelläkään pyydettyä myyntihintaa, mene ja tiedä.
Löytyykö ryhmästä asiantuntijoita jotka tietää? Tai peräti antaa
itserakennusohjeita?
Caitzu
Tapio Yliniemi
hinta on kyllä varsin kova. Mutta minkäs sille tekee kun kyseessä on
kuitenkin spesiaaliaparaatti. Näissä passiivisissa laitteissa on vain se
huono puoli, että tehoa kuluu laitteessa jakosuotimien häviöihin. Joskushan
saattaisi olla mukavaa kuitenkin saada ne muutamatkin desibelit käyttöön.
Erilliset kaapelit mahtavat kuitenkin olla hyötysuhteen ja hinnan kannalta
paras vaihtoehto, jos kaapelimäärää ei tarvitse rajoittaa ulkonäön, tilan
tai jonkin muun syyn vuoksi.
Jännitekaapeleiden vetämisessä kannattaa huomioida suuret virrat ja
kaapeleiden aiheuttamat jännitehäviöt.
Eli 20W:n lampun virta on 20W/12V = 1.7A
Tämä tarkoittaa sitä, että kaaleiden kautta kulkeva virta kasvaa nopeasti
lamppuja lisättäessä. Eli mitään ohutta kaapelia ei kannata käyttää, vaan
ihan oikeita asennuskaapeleita kuten talojen rakentamisessakin. Erikoisesti
kannattaa huomioida maakaapelit, koska niitä tulee olla yhtä monta (tai
sitten todella järeää) kuin syöttökaapeleitakin ja tietenkin saman
vahvuisia.
Sitten on vielä jännitehäviöt. Koska matalajännitteisissä järjestelmissä
virrat kasvavat nopeasti, niin tämä aiheuttaa myös jännitehäviöiden
kasvamisen kaapeleissa. Eli, liian ohuet tai pitkät vedot aiheuttavat
valojen himmenemistä.
Ja tietenkin liittimet tulee valita huolella, koska sama kaapeleiden
virtahan kulkee myös liittimien kautta. Liittimien materiaali kannattaa
valita siten, että se kestää kosteutta ja suoloja. Normaalit sisä- ja
autokäyttöön tarkoitetut saattavat hapettua nopeasti ja aiheuttavat
toimintahäiriöitä sekä pahimmassa tapauksessa palovaaran.
Markus Peuhkuri
C> mustasta kiinniniitatusta laatikosta kulkee huhuja ettei sen
C> sisällön arvo ole lähelläkään pyydettyä myyntihintaa, mene ja tiedä.
Tuo pätee varmaan aika moneen muuhunkin asiaan eikä koske
välttämättä venetarvikkeita. Esimerkiksi DGPS-vastaanottimeen
osat olisivat omallanikin taidoilla lähempänä satasta kuin
kahta, jos taajuus olisi lähellä yleisradiotaajuuksia.
Tuossakin laatikossa on varmaan jokunen kela, kondensaattori
ja ehkä joitain muita komponentteja. Osat eivät varmaan
paljoa maksa, mutta sen kehittäminen ja virittäminen
toimivaksi.
Esimerkiksi eihän tuollainen PIII-mikroprosessori ole juuri
muuta kuin kourallinen rantahiekkaa ja silti sitä myydään 4000
markan kappalehintaan ihan tavallisille ihmisille. :-)
Alkuperäiseen kysymykseen: valojen lisäksi voi jossain
vaiheessa tulla halua esimerkiksi tuulimittariin, joten
4-5-johtimisen signaalijohdon veto voi yksinkertaistaa
tilannetta myöhemmin.
Omassa veneessäni anteenille on oma liitin kannella, muut
johdot menevät ilman liittimiä joutsenkaulasta sisään, jossä
ne kiinnitetään ruuvirimaan.
--
Markus Peuhkuri ! Markus....@hut.fi ! http://www.iki.fi/puhuri/
------------------------------------------------------------------------
Arithmetic is being able to count up to twenty without taking off your
shoes. -- Mickey Mouse
Pekka Huhta
>Tervehdys,
>Miten mahtaa olla montako kaapelia mastoon tarvitsee/kannattaa vetää, jotta
>kaikki tarpeellliset toiminnot tulee katettua?
>Virtaahan tarvitaan ankkurivaloon, saalinkivaloon ja kulkuvaloon koneella
>ajettaessa - tämän järjestäminen ei ole ongelma.
Piuhojen lukumäärään en ota kantaa, mutta muuten piuhanvetoon liittyvä
vinkki: kun nyt kuitenkin joudut vetämään lankoja mastoon, niin jätä
mastoon sisälle varanaru. Siis ihan tavallinen ohut naru, jonka avulla voi
sitten kiireessä tai hätätapauksessa vetää katkenneen fallin, piuhan tai
muun nirunarun maston läpi jos kesällä sattuu haveri.
Kaveri viihdytti minua tällaisella pirkkaniksillä, en sitten omalta
kohdaltani tiedä kuinka tarpeellinen tuollainen varanaru on. Puumastoihin
kun ei ole tullut tarvetta vetää mitään sisään.
Tänään olisi varmaan pitänyt jäädä kotiin. Meinasin ruveta kyselemään,
että aiotko vetää niitä piuhoja moottori- vai purjeveneen mastoon...
pekka
--
http://www.hut.fi/u/phuhta/
Max Wilhelmson
<puh...@ws18.tct.hut.fi> wrote:
>C> mustasta kiinniniitatusta laatikosta kulkee huhuja ettei sen
>C> sisällön arvo ole lähelläkään pyydettyä myyntihintaa, mene ja tiedä.
Varmasti ei ole mutta eihän kukaan järkevä ihminen hinnoittelisi
tuotettaan perustuen pelkästään sen materiaalin arvoon + joku
näennäinen kateprosentti.
Siitä kannattaa pyytää niin paljon kuin tuotteesta kannattaa maksaa
eli tässä tapauksessa tuo 1kmk (?) lienee kuitenkin edullisempi kuin
erillinen radio-, erillinen VHF- ja erillinen GSM antenni, kaikki
johtoineen yms. Kyseessähän ei kuitenkaan ole mikään volyymituote.
Sen sijaan, kyllä se voisi olla hieman edullisempi kuitenkin ;-)
> Tuo pätee varmaan aika moneen muuhunkin asiaan eikä koske
> välttämättä venetarvikkeita. Esimerkiksi DGPS-vastaanottimeen
> osat olisivat omallanikin taidoilla lähempänä satasta kuin
> kahta, jos taajuus olisi lähellä yleisradiotaajuuksia.
Tästä löytyy suht täydelliset rakennusohjeet:
http://home.san.rr.com/bix/DGPS_Project.htm
Osat on 100 taalan luokkaa eli kuutisensataa markkaa. Varmasti siihen
voi muutaman satasen lisätä kun osat ostetaan suomesta.
Max
Raimo Harju
Tapio Yliniemi wrote:
> Eli mitään ohutta kaapelia ei kannata käyttää, vaan
> ihan oikeita asennuskaapeleita kuten talojen rakentamisessakin. Erikoisesti
> kannattaa huomioida maakaapelit, koska niitä tulee olla yhtä monta (tai
> sitten todella järeää) kuin syöttökaapeleitakin ja tietenkin saman
> vahvuisia.
Pitäisikö tässä kohtaa alkaa miettimään jo kaapelin painoakin? Paljonko
mahtaa painaa esim. 32 m 'todella järeää' kaapelia? Tuo määrähän kuluu,
jos vedät 2 kaapelia 16 metrin mastoon.
> Ja tietenkin liittimet tulee valita huolella, koska sama kaapeleiden
> virtahan kulkee myös liittimien kautta. Liittimien materiaali kannattaa
> valita siten, että se kestää kosteutta ja suoloja. Normaalit sisä- ja
> autokäyttöön tarkoitetut saattavat hapettua nopeasti ja aiheuttavat
> toimintahäiriöitä sekä pahimmassa tapauksessa palovaaran.
Onko kenellekään valjennut, mikä idea on siinä liitintyypissä, jota ylei-
simmin näkee veneiden kannella? Siis sellainen, jossa naaraskappaleessa
on 2, 3 tai 4 reikää ja kierrekauluksella varustetussa koiraassa vastaa-
va määrä suoria, tasapaksuja tappeja ilman mitään jousituksia. Vai olen-
ko minä ainut, joka kiroilee tuon liitintyypin toimimattomuutta? Kun
tapit hieman oksidoituvat, virta kulkee kerta kaikkiaan huonosti.
Rami
Markus Peuhkuri
Tapio> Erikoisesti kannattaa huomioida maakaapelit, koska niitä
Tapio> tulee olla yhtä monta (tai sitten todella järeää) kuin
Jos ei halua ylimitoittaa liikaa maajohtoa (tuskin kukaan
vetää maa_kaapelia_ mastoon), niin voi miettiä miten paljon
siellä on valoja kerralla päällä. Jos mastossa on tricolor,
ankkurivalo ja moottorivalo, niin näistä ainoastaan yksi on
kerrallaan päällä ts. näille riittäisi yksi yhteinen maajohto,
joka on yhtä paksu kuin +-johdin.
Toisealta masossa olevien liitäntöjen määrä kannattaa
minimoida, ellei miehistöön kuulu apinaa tai
kiipeilytaidoltaan vastaavaa. :-)
Itselläni tricolor ja ankkurivalo jakavat maajohdon maston
juurelle, moottorivalolla on omansa; siitä eteenpäin yhteinen.
C.S.
Markus Peuhkuri wrote in message ...
>C> sisällön arvo ole lähelläkään pyydettyä myyntihintaa, mene ja tiedä.
>
> välttämättä venetarvikkeita. Esimerkiksi DGPS-vastaanottimeen
> osat olisivat omallanikin taidoilla lähempänä satasta kuin
> kahta, jos taajuus olisi lähellä yleisradiotaajuuksia.
> ja ehkä joitain muita komponentteja. Osat eivät varmaan
> paljoa maksa, mutta sen kehittäminen ja virittäminen
> toimivaksi.
En minä sisällöllä pelkkiä osia tarkoita, kyllä siihen kuuluu myös aimo
annos know-howta jonka arvo varmasti on suurempi kun "kovan tavaran". Mutta
kun se ei kuitenkaan liene mitään aivan avaruusajan know-howta niin hinta
hieman kummastuttaa.
Minulla kuitenkin on tällainen laite ja olen siihen tyytyväinen joten minun
kohdalla Co-Jotin hinnoittelu osui oikeaan.
Caitzu
Pasi Mustalahti
: Tapio Yliniemi wrote:
: Onko kenellekään valjennut, mikä idea on siinä liitintyypissä, jota ylei-
: simmin näkee veneiden kannella? Siis sellainen, jossa naaraskappaleessa
: on 2, 3 tai 4 reikää ja kierrekauluksella varustetussa koiraassa vastaa-
: va määrä suoria, tasapaksuja tappeja ilman mitään jousituksia. Vai olen-
: ko minä ainut, joka kiroilee tuon liitintyypin toimimattomuutta? Kun
: tapit hieman oksidoituvat, virta kulkee kerta kaikkiaan huonosti.
PTM: Jos kyseessä on sama liitintyyppi, jota tuossa olen itse harmitellut,
niin ainoa hyvä puoli, jonka olen keksinyt, on se, että ko liitin on helppo
poistaa kannelta rätillä pyyhkimällä.
Tähän päivään mennessä en ole tavannut meriolosuhteisiin sopivia
liittimiä. Elleivät hapetu kesässä pilalle, niin ainakin ovat siksi
tökerösti suunniteltuja, että hävettää firman puolesta: liittimet ovat
hentoisia, kiinnitysruuvit pinseteillä ja mikroskoopilla käsiteltäviä,
vedonpoistajat puuttuvat täysin, muovit hapertuvat auringonpaisteessa,
messinkiosien päällytykseen käytetty kromi irtoilee tikkuina sormiin,
vesitiiviys tarkoittaa, että liitin pitää vedet sisällään. Liittimien koko
on miehen nyrkin luokkaa, vaikka liitintapit ovat lähinnä
lelukokoa. Johtojen liittäminen tapahtuu rautaruuveilla messinkirunkoon.
Ainoa suhteellisen tukeva olisi autojen perävaunuliitin, jossa taas tapit
on mahdollista pistää oikosulkuun varomattomalla käsittelyllä.
Veneen sisätiloissa paras liitin olisi varmaan tuo 220V
kattolamppuliitin. Siihen olisi mahdollista rakentaa kytkentä, jolla saisi
myös akkulaturin kytkettyä systeemiin. harmi vaan, että se on speksattu
220V:lle.
Itse käytän sisätiloissa 12.5 mm plugi-liitintä kaikista sen vioista
huolimatta: parempaakaan en ole tavannut.
Pääsispä suunnittelemaan itse liittimiä.
----------------------------------------------------------------------
PTM, pasi.mu...@utu.fi, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lab.ins. (mikrotuki) ATK-keskus/Mat.Luon.Tdk OH1HEK
Lab.engineer (PC support) Computer Center OI7234
Mail: Fysla, Vesilinnantie 5, 20014 Turun Yliopisto
Pt 02-3336669, 0438220116, Pikavalinta 1512, FAX 02-3335632
(Pk 02-2387010, GSM 0400-555577, (NMT450 049-555577))
-----------------------------------------------------------------------
Janne Tulokas
tupla O-rengastiivisteet. Kosketin on viisinapainen ja kestää max 16 A ja
250 V. Niitä on pysty- sekä vaakamallia. Käytetty menestyksekkäästi esim.
tuulimittarien asennuksessa.
Valmistaja sivuilta http://www.aquasignal.de/e_index.htm ei valitettavasti
löydy juuri tästä specsejä, mutta kertoo vähän muista tuotteista.
***********************************************
MARINEA/Janne Tulokas
Näkinkuja 4, 00530 HELSINKI
Puh. 09-730 612 fax 09-730 613
http://www.marinea.fi
janne....@marinea.fi
*************************************************
Pasi Mustalahti <ptm...@alya.utu.fi> wrote in message
news:38e2e...@news.utu.fi...
Vesa Erkkilä
Pekka Huhta <phu...@beta.hut.fi> kirjoitti
viestissä:phuhta.9...@snakemail.hut.fi...
> Piuhojen lukumäärään en ota kantaa, mutta muuten piuhanvetoon liittyvä
> vinkki: kun nyt kuitenkin joudut vetämään lankoja mastoon, niin jätä
> mastoon sisälle varanaru. Siis ihan tavallinen ohut naru, jonka avulla voi
> sitten kiireessä tai hätätapauksessa vetää katkenneen fallin, piuhan tai
> muun nirunarun maston läpi jos kesällä sattuu haveri.
>
> Kaveri viihdytti minua tällaisella pirkkaniksillä, en sitten omalta
> kohdaltani tiedä kuinka tarpeellinen tuollainen varanaru on. Puumastoihin
> kun ei ole tullut tarvetta vetää mitään sisään.
>
Itseasiassa nyt on kyseessä nimenomaan puumasto. Sellainen melko
neliskulmainen 10m pitkä (lyhyt) "pölkky".
Tällä hetkellä maston takakulmaa pitkin menee huipulle kaksi kaapelia
(toinen on koaksiaali ja toinen ankkurivalon virtakaapeli). Lisäksi maston
etupuolella menee yksi (koneella ajamisen valkoinen valo) puoleen väliin.
Näiden lisäksi maston sisäpuolella menee yksi koaksiaali maston huippuun.
Olen tässä pohdiskellut tekisinkö maston kunnostuksen tällä telakoinnilla
vai vasta ensi talvena. Masto on muuten hyvä kuntoinen, mutta heloitusten
kiinnitysten kohdilta on päässyt kosteutta tummuttamaan puuta. Samoin
kaapeleiden kiinnikkeinä käytetyt naulakiinnikkeet (valkoinen sormat) ovat
tehneet juureensa pienet mustat läikät.
Jos nyt kaavin/siklaan/hion ja tuuletan maston ja lakkaan sen uudelleen,
niin ei tekisi enään mieli vasaroida noita sormatteja 20 cm välein rikkomaan
lakan pintaa (ja päästämään taas vettä puun sisään). Ja olisihan se
kauniimman näköinenkin, jos saisi kaapelit mahtumaan maston sisään.
En ole vielä ottanut maston huippuhelaa pois paikaltaan, joten en tarkkaan
tiedä montako kaapelia sinne mahtuu. Rajallinen se tila kuitenkin on
verrattuna vaikka alumiinimastoon, joten on epätodennäköistä, että sinne
saisi mahtumaan vaikka 2xkoaksiaali ja 1-2 virtakaapelia. Huippuhelan
avaamisellahan sen saisi selville - mutta ei talven aikana kannata avata
enempää osia veneestä, kuin mitä ehtii kunnolla sulkemaan ennen vesille
laskua.
Tällä hetkellä olen siis vielä tiedonhankinta ja pohdiskelu vaiheessa;
kiitos kaikille vastanneille komenteistanne - ne ovat olleet hyödyllisiä.
>
> Tänään olisi varmaan pitänyt jäädä kotiin. Meinasin ruveta kyselemään,
> että aiotko vetää niitä piuhoja moottori- vai purjeveneen mastoon...
Heh, paha tuhon olisi ollut vastatakaan :-) Brenda on nimittäin
pikku-scylla, jossa on samantyyppinen kajuuttaratkaisu kuin marino75:ssa -
Moottoripursi siis. Reippaammilla avotuulilla purjevene ja
kevyillä/vastaisilla tuulilla moottorivene.
>
> pekka
> --
> http://www.hut.fi/u/phuhta/
Vesa Erkkilä
L-2632
Heikki Malkki
>Pääsispä suunnittelemaan itse liittimiä.
Mikäs sen estäisi? Tarvitset vain kudosbakeliittia tai nailonia,
messinkitankoa ja -putkea, messikiruuveja, epoksiliimaa,
sorvin, poran ja kierretapin. Liittimen koteloita löytynee
sähköliikkeistä valmiista liittimistä. Jos haluat varmistaa,
etteivät liittimet hapetu, kultauta metalliosat kultasepällä
ennen liittimen kasaamista. Kultauksen paksuudessa ei
kannata säästellä. Hopeaa ei pidä missään nimessä
käyttää. Sopivia liittimien aihioita saattaa löytyä myös
auto-hifin rakentajille tarkoitetuista palikoista.
Heikki Malkki
Tapio Yliniemi
ajatella taipuisaa kaapelia esim. 3x0.75mm2 tai 3x1mm2. Muistaakseni 1.5mm2
piuha kestää 6A:n virran. Ilmeisesti kaapelin pitää olla taipuisaa eli
piuhan monisäikeistä, mikäli maston haluaa joskus kaataa. Sitten yksi piuha
toiselle ja toinen toiselle lampulle ja yhteinen maapiuha.
Koaksiaalikaapeleitahan löytyy eri vahvuuksia. Tosin ohuet ovat jonkin
verran kalliimpia EIKÄ aina välttämättä parhaimpia, mutta ei varmaan 10m:llä
ehdi paljon haitata. Esimerkiksi RG179PE:n ulkomitta on 2.59mm. Kaapeli on
75 ohmista ja vaimennus 6.9dB@400MHz/10m kun taas 10mm kaapeleilla päästään
alle 2dB/10m.
Heikki Malkki
>Jos kaksi lamppua ja yksi ainoastaan kerrallaan palaa, niin silloinhan voisi
>ajatella taipuisaa kaapelia esim. 3x0.75mm2 tai 3x1mm2. Muistaakseni 1.5mm2
>piuha kestää 6A:n virran. Ilmeisesti kaapelin pitää olla taipuisaa eli
Virrankestävyyttä suurempi huoli on johdon jännitehäviö.
230 V järjestelmässä 1,5 mm^2 johtoa saa käyttää
kymmenen ampeerin virralla, mutta 12 V järjestelmässä
siitä kannattaa repiä 10 A vain hyvin lyhyellä pätkällä. Ei
satu valitettavasti nyt olemaan taulukkokirjaa käsillä, josta
näkisi eri johtopaksuuksien vastukset per metri, mutta jos
jollakulla sattuu olemaan niin voisi ystävällisesti pistää
tänne tiedoksi yleisempien johtopaksuuksien vastukset.
Johdolle sallittava vastus eli johdon paksuus on
laskettavissa kaavalla: R = U/I kun tiedetään virta ja
arvioidaan siedettävä jännitteen pudotus kaapelissa.
Heikki Malkki
Tapio Yliniemi
Virta-arvot eri kaapelivahvuuksille ovat turvallisuus kysymys. Liian suuri
virta kaapelissa aiheuttaa palovaaran, koska kaapeli saattaa kuumentua
liikaa. Sitten pitäisi päättää kuinka paljon jännitehäviöitä sallitaan.
Ehkäpä seuraava esimerkki valaisee asiaa:
No jos matkaa on noin 10m niin
R=r x l/A
jossa R=resistanssi
r [roo]=ominaisresistanssi (kuparilla 17.2x10-9 ohmia metrille)
l=pituus
A=johtimin poikkipinta-ala
siitä seuraa että
R=0.0172 mohmia x mm x 20000mm / 1mm2 = 344 mohmia
eli 1000x344 mohmia = 0.344 ohmia
joten jännitehaviö esim 20W:n lampulle tekee
20W / 12V x 0.344 ohmia = 0.57V
jollon lampulle jää
12V-0.57V = 11.43V
Luulisin jännitteen riittävän.
Nils Rostedt
> Koaksiaalikaapeleitahan löytyy eri vahvuuksia. Tosin ohuet ovat jonkin
> verran kalliimpia EIKÄ aina välttämättä parhaimpia, mutta ei varmaan
10m:llä
> ehdi paljon haitata. Esimerkiksi RG179PE:n ulkomitta on 2.59mm. Kaapeli
on
> 75 ohmista ja vaimennus 6.9dB@400MHz/10m kun taas 10mm kaapeleilla
päästään
> alle 2dB/10m.
>
puhumattakaan, uskallan silti protestoida hieman ;-)
eli jos coaxin vaimennus on jo 400 MHz:lla 7 dB/10m, niin 900 MHz:n
GSM-puhelimen signaali vaimenee jo todella paljon sekä lähetys että
vastaanottosuunnassa. Käsittääkseni hyvässäkin coaxissa on vaimennusta sen
verran, että GSM-mastoantennin suurimmaksi hyödyksi jää että se nousee
saarten katveiden yläpuolelle (mikä onkin todella hyvä asia lomareissulla
saaristossa). Olen avomerellä saanut suunnilleen yhtä hyviä GSM-yhteyksiä
mastonhuippuantennilla ja veneen kannelta ilman lisäantennia, lähes
järjestelmärajalle 35 km asti. Veneessä oli CoJotin yksikaapeliratkaisu.
VHF-ja yleisradiotaajuuksilla coaxin vaimennus on oleellisesti pienempi ja
hyöty on vastaavasti isompi. Mutta ainakin kaikki näkemäni VHF:t on
sovitettu 50 ohmin kaapelille.
Oma ehdotukseni ainakin VHF-kaapeliksi on vanha kunnon 50 ohmin RG-58/U,
noin kuusimillinen coax, mahdollisimman hyvälaatuinen. En ole varma
GSM-antennien impedansseista mutta veikkaan 50 ohmia sielläkin.
-Nils
Juha Posti
<h_jE4.86$x61....@read2.inet.fi>:
>Minulla kuitenkin on tällainen laite ja olen siihen tyytyväinen joten
>minun kohdalla Co-Jotin hinnoittelu osui oikeaan.
Minäkin olen tyytyväinen Kojoottiini. Mutta entäs TV, jos senkin haluaisi?
____________________________
juha....@parviainenark.fi
Pasi Mustalahti
:> Koaksiaalikaapeleitahan löytyy eri vahvuuksia. Tosin ohuet ovat jonkin
:> verran kalliimpia EIKÄ aina välttämättä parhaimpia, mutta ei varmaan
:>
: Vaikka onkin aikaa siitä kun tein dB-laskelmia, opiskeluajoista
: puhumattakaan, uskallan silti protestoida hieman ;-)
: VHF-ja yleisradiotaajuuksilla coaxin vaimennus on oleellisesti pienempi ja
: hyöty on vastaavasti isompi. Mutta ainakin kaikki näkemäni VHF:t on
: sovitettu 50 ohmin kaapelille.
PTM: Kokemuksia:
1) NMT450-antenni 14.5 m maston päässä mahdollisti yhteyden Tallinnasta
suomen maatunnuksilla. Lähtötehosta en ole varma, koska laittesta löytyy
15W. Kuuluvuus lienee kuitenkin oleellisempi tässä tapauksessa.
2) 25 W hehkulamppu kohdevaloheijastimella samaisen maston huipussa 2.5
neliön johdon päässä ei valaise oikeastaan lainkaan veneen keulan eteen. 5
W taskulamppu kädessä näyttää rannat paljon paremmin.