Vaneriveneitä rakentamaan
dag.st...@helsinki.nospam.fi
Hyllystä siis, K. Osara"Vaneriveneitä rakentamaan", Tekniikan Maailma
1965. On vähän aikaa puuttunut havaintomaailmasta...
Vaikka minä luulin tai tiedän että rakensin ensimmäisen levypaattini v.
1962, kirjan No 47 leveäperäinen V-pohjapikavene 1,4 x 4,0 m.
Olen tainnut ostaa erilliset piirustukset ja ohjeet.
Tässä kirjassapa on kuitenkin varmaan kaikki fanerin liimaamisesta
bakeliittiliimalla.
Jäi se kantosiipivene siltikin tekemättä.
Dag Stenberg
Mika Halttu
>
> Dag Stenberg
Olitko sitten meinannut? Lisätietoa moisesta projektista verkossa?
Taannoin 70-luvulla sekä Vene lehti että TM esittelivät Konelan tms.
maahantuomaa alumiinista venäläistä, n. 8 m kantosiipivenettä. Volvon
(jälkiasennetulla) 120 hv diesel-sisäperällä vauhtia kertyi reilut 40 solmua,
mikä on tuon kokoiselle veneelle noin pienellä koneella aika reilusti.
Kansirakenteiltaan vene oli 3 penkkirivillä varusteltu tuulilasivene, jossa oli
tilaa 6 - 8 hengelle.
Näin moisen vastikään jossain myynti-ilmoituksessa, varmaan siis vieläkin on
vesillämme moisia.
Mika
--
--
Mika Halttu, mika....@uta.fi
041-511 3974
dag.st...@helsinki.nospam.fi
>> Jäi se kantosiipivene siltikin tekemättä.
>> Dag Stenberg
> Olitko sitten meinannut? Lisätietoa moisesta projektista verkossa?
Paitsi että Osaran kirjassa on piirustuksia kantosiivistä, jotka
kiinnitettäisiin kutakuinkin tavalliseen perämoottoriveneeseen, niin
ilmestyi ruotsalainen kirjanen "Bärplansbåten", jossa hyvin säntilliset
piirustukset vastaaville sen lisäksi, että siinä on mukavasti teoriaa.
Kyseiset kantosiivet perustuivat ajatukseen, että vähän veneen
painopisteen edessä olisivat pääkantoastot ja perässä oleva aputaso
lähinnä stabiloisi venettä.
Kohdallani rakentaminen jäi kolmesta syystä:
1) pitkärikinenkään perämoottori ei ole kovin hyvä saamaan tarpeeksi
vettä veneen pohjan ja aaltojen huippujen väliin, enkä oikein uskaltanut
lähteä rakentelemaan metrien pituisia akseleita, vaikka se ruåtsalainen
kirja esittikin myös moottoripyörän moottorin kytkentää pitkällä
akselilla potkuriin
2) puutyötaitoni oli vähäistä (vanerivene oli rakennettu
käsityökaluilla, mutta se oli ennen fiskarien manipulaatioita ja
omakotitalon tekoa, mitkä kasvattivat). Lisäksi kantotasot olisi pitänyt
tehdä kovapuusta, johon työkaluni eivät pystyneet
3) perhe oli nuori ja rahareikiä oli muitakin. Vanhin poikani sanoi
myöhemmästä trimaraanihaaveestani että "valmistuneeko ennenkuin MINÄ
olen eläkkeellä?" Ei valmistune, sillä nyt taidan purjehtia monollani
kunnes pitää jäädä maihin. Ei taida tulla kantosiipialusta, ei
trimaraania eikä ehkä hovercraftiakaan, vaan mistäpä tuon tietää. Neljän
vuoden päästä pitäisi mennä eläkkeelle, jääneeköhän aikaa tuollaiseen?
> Taannoin 70-luvulla sekä Vene lehti että TM esittelivät Konelan tms.
> maahantuomaa alumiinista venäläistä, n. 8 m kantosiipivenettä.
> Näin moisen vastikään jossain myynti-ilmoituksessa, varmaan siis vieläkin on
> vesillämme moisia.
Ei niitä ihan hirveästi ollut. Venettä käytettiin lähinnä jokivesissä.
Päältä näytti siltä, ettei ollut sivuvakausta. Sivuvakaus voidaan hoitaa
siten, että kummallekin sivulle nousee ilmaan kantosiiven varapintaa.
Tuossa venäläisessä oli muistaakseni vain vaakatason siipi veden alla.
Dag Stenberg
Pasi Mustalahti
:> Jäi se kantosiipivene siltikin tekemättä.
:>
:> Dag Stenberg
: Olitko sitten meinannut? Lisätietoa moisesta projektista verkossa?
: Taannoin 70-luvulla sekä Vene lehti että TM esittelivät Konelan tms.
: maahantuomaa alumiinista venäläistä, n. 8 m kantosiipivenettä. Volvon
: (jälkiasennetulla) 120 hv diesel-sisäperällä vauhtia kertyi reilut 40 solmua,
: mikä on tuon kokoiselle veneelle noin pienellä koneella aika reilusti.
PTM: Moinen pyörii Airistolla pitäen pesäänsä seuramme läheisellä
lahdella. Herättää kateutta katselijoissa. Meno on kaunista katseltavaa.
Tekniikan Maailmassa esiteltiin aikoinaan n. 3 m pitkää styroks-patjaa,
jossa oli siivet ja penkit kahdelle. Siivet oli tehty puusta ja tekotapa
jätti paljon positiivisia mietteitä. Pitäisi kaivaa kyseinen artikkeli
esiin. Tosin noin lyhyellä paatilla lähikontakti isoon haukeen aikaansaa
varmasti muutaman voltin kerien.
----------------------------------------------------------------------
PTM, pasi.mu...@utu.fi, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lab.ins. (mikrotuki) ATK-keskus/Mat.Luon.Tdk OH1HEK
Lab.engineer (PC support) Computer Center OI7234
Mail: Fysla, Vesilinnantie 5, 20014 Turun Yliopisto
Pt 02-3336669, 0438220116, Pikavalinta 1512, FAX 02-3335632
(Pk 02-2387010, GSM 0400-555577, (NMT450 049-555577))
-----------------------------------------------------------------------