Venetrailerin hankinta
Ilpojaanneli
Jsi traileri on haarukassa. Laillinen auton sopiva, Golf 1,4, tsi dsg,
jarrullinen maksaa noin 1700 euroa.
Tarkoitus olisi talvisäilöä vene trailerilla. Mitä on otettava huomioon
veneen säilyttämisestä trailerilla? Rekaat eivät kestä? Pitääkö nostaa
pukeille?
Rahallisesti ei tietenkään kannata, mutta helpottuu kuviot? Kuinka tarkkaa
on liikennöinnin valvonta / turvallisuus jos ostan yhtä pienemmän version
trailerista? Onko poliisi kovinkin tarkka jos auton ominaisuudet ylittyvät+
Entä vetoturvallisuus?
Miten trailerit kestävät vettä, suolavettä? Pitääkö tehdä paljon
huoltotöitä välillä? Vetääkö Golf kyseisen veneeen ongelmitta ylös?
Tiedoista kiitollinen.
Nimimerkki helpotusta elämään kysyy?
Jurpo
> Tarkoitus olisi talvisäilöä vene trailerilla. Mitä on otettava huomioon
> veneen säilyttämisestä trailerilla? Rekaat eivät kestä? Pitääkö nostaa
> pukeille?
Renkaat kestävät kyllä, mutta ei varmasti ole huono idea käyttää
pukkeja. Erityisesti jos veneessä tehdään isompia kevätkunnostuksia
(tässä tapauksessa ilmeisesti ei), kärryn tukeminen on ihan
suositeltavaa. Helpottaa liikkumista veneessä kun se on tukevammin
paikoillaan.
Kaikki trailerin nivelet ja varsinkin jarrun vaijerit on syytä voidella
syksyllä. Siltikään ei pidä jättää sitä jarrua päälle talveksi, muuten
kärrystä saattaa tulla talven aikana reki.
> Rahallisesti ei tietenkään kannata, mutta helpottuu kuviot? Kuinka tarkkaa
Kyllä helpottuu. Erinäisiä veneitä kärryyn ja alas ähränneenä osaa
arvostaa traileria, jolla vene saa lepäillä koko talven. Rahallisesti on
siinä hilkulla, asiallisen ja siististi pidetyn venetrailerin hinta ei
välttämättä juurikaan laske. Omani myin pois samaan hintaan kuin olin
(vuoden käytettynä) ostanutkin ellen jopa satasen kalliimmalla, mutta
pakollinen liikennevakuutus (muutama kymppi) tietty kulkee koko ajan ja
katsastus kustantaa ~30 e joka toinen vuosi. Perävaunua ei saa
seisontavakuutukseen.
> on liikennöinnin valvonta / turvallisuus jos ostan yhtä pienemmän version
> trailerista? Onko poliisi kovinkin tarkka jos auton ominaisuudet ylittyvät+
> Entä vetoturvallisuus?
Liian pientä en lähtisi hankkimaan, veneesi paino vaatii joka
tapauksessa jarrullisen kärryn. Silver Hawkille riittää se jarrullisen
malliston keveämpi pää, jossa tarjontaa on kohtuullisesti eli hinnat
melko siedettäviä.
Poliisi ei yleensä ole kiinnostunut asiasta ellei kuorma jo kilometrin
päähän näytä justiinsa kaatuvalta tai muuten silmiinpistävältä JA ajat
nopeusrajoituksen mukaan. Turvallisuus on itsestä eikä ajokortin
kirjaimista kiinni. B-korttihan ilman "pikku e":tä riittää niin kauan
kuin kärryn rekisteriotteeseen kirjattu kokonaismassa on enintään sama
kuin auton rekisteriotteesta löytyvä omamassa.
En äkkiä löytänyt autosi suurinta sallittua perävaunupainoa. Vene,
moottori ja kärry lienevät yhteensä noin 1000 kg. Golfilla saanee vetää
luokkaa 1100 - 1300 kg noin arvauksena ellei tuo minulle tuntematon
moottori-vaihteisto-yhdistelmä rajoita sitä. Usein automaateilla on
pienemmät perävaunupainot kuin käsinhämmennettävillä. DSG voi olla
poikkeus, mutta siellä rekisteriotteessa se on kerrottu.
> Miten trailerit kestävät vettä, suolavettä? Pitääkö tehdä paljon
> huoltotöitä välillä? Vetääkö Golf kyseisen veneeen ongelmitta ylös?
Kestävät vettä vaihtelevasti, mutta yleensä ihan riittävästi.
Kuumasinkityt parhaiten (alumiinista venekärryä en ole ikinä nähnyt,
liekö joku tehnyt?), kylmäsinkityt vähän heikommin, mutta harvoin nekään
käsiin ruostuvat. Toisaalta, eipä sitä kärryä meressä säilytetä, kunhan
dipataan pari kertaa kesässä. Sähköosat syöpyvät merivedestä nopeasti,
mutta ovat helppoja ja halpoja uusia.
--
Jurpo
mika
viestissä:Sl4dk.30004$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
> Tarkoitus olisi talvisäilöä vene trailerilla. Mitä on otettava huomioon
> veneen säilyttämisestä trailerilla? Rekaat eivät kestä? Pitääkö nostaa
> pukeille?
Mielestäni huomiota pitää kiinnittää:
Veneen sopivuus trailerille. Säädä kaikki tukipyörät kohdalleen siten, että
ne ottavat tasaisesti kiinni veneen pohjaan (jakavat painon tasaisesti). Jos
telastossa on ilmakumipyöriä (mitä ei välttämättä pitäisi olla ollenkaan)
niin pidä huoli, että niissä on (riittävästi) ilmaa. Säädä muutenkin
traileri omalle veneellesi, äläkä lainaa traileria kaverille joka säätää sen
poskelleen. Joskus trailereiden säätövarat ovat niin huonot tai rakenne
muuten vaan onneton, että oikeita säätöjä ei tunnu löytyvän oikein millään.
Säätöjen pitää kuitenkin olla kohdallaan.
Voisi olla hyvä säilyttää traileria (veneen ollessa sen päällä pidempiä
aikoja) pukitettuna. Jousitus kuoleentuu vähemmän ja renkaillakaan ei ole
painoa turhaan. Toisaalta renkaiden kestämiseen saattaa vaikuttaa enemmän
suora auringonvalo kuin kuormitus (oikeilla ilmanpaineilla). Useimmassa
lainatailerissa, mitä olen lainannut on ollut luvattoman alhaiset
rengaspaineet (ei niitä kukaan muista tarkistaa).
Tietysti riippuu paljon veneen painosta. Itselläni vene painaa 90 kg ja
trailerin kantavuus on se 750 kg - omapaino, joten varaa on. En ole siksi
pukittanut traileria koskaan talveksi. Jos veneesi painaa esim. 800 kg niin
saattaisi olla syytä pukittaa...
> Rahallisesti ei tietenkään kannata, mutta helpottuu kuviot?
Kannattaako veneily noin muutenkaan?
> Kuinka tarkkaa on liikennöinnin valvonta / turvallisuus jos ostan yhtä
> pienemmän version trailerista?
Kyllä poliisi puuttuu selvästi älyttömiin ratkaisuihin. Ylipainomaksut ovat
sitten aika järjettömissä luokissa. Yksillä ylipainomaksuilla olisit ostanut
sen oikeankokoisen tarilerin suoraan. Jokainen tosin pelaa olamma
riskillään...
Lisäksi jos traileria yhtään aikoo käyttää (vetää maantiellä) kannattaa
ostaa hyvä ja tukeva.
> Onko poliisi kovinkin tarkka jos auton ominaisuudet ylittyvät
Jos sallitut arvot ylittyvät, niin poliisi kyllä rankaisee. Eihän 80 km/h
alueellakaan saisi ajaa 100 km/h.
> Entä vetoturvallisuus?
Juuri siihen "älyttömät" ratkaisut vaikuttavat eniten. Kyllä alimitoitettu
traileri ison veneen alla ja vetoautona auto jolla ei moista saisi vetää,
jäävät ainakin minulta ajamatta.
> Miten trailerit kestävät vettä, suolavettä?
Jonkiverran, mutta pitkän iän varmistamiseksi ei kannata kovastikaan
liuotella vedessä, ei makeassa kun ei suolaisessakaan. Itse olen tuon
suhteen kovin varovainen ja en koskaan edes kasta renkaan kumia enempää
veteen. Vanteen ruostuvat herkästi, lisäksi jarrullisen kärryn voi tuhota
jopa kerralla kun laskee jarrut veteen, takavaloista puhumattakaan.
Traileria niin kuin peräkärryärkin kannattaa pestä ja puhdistaa
säännöllisesti.
> Pitääkö tehdä paljon huoltotöitä välillä?
Välillä pitää tehdä paljonkin jos on tullut hölmöiltyä. Pääsääntöisesti kun
jarrullinen kärry on säännöllisesti katsastettava, on niissä sitten enemmän
töitäkin. Toki poliisi puuttuu asiaan jos jarrutonta pimeänä vetää...
>Vetääkö Golf kyseisen veneeen ongelmitta ylös?
Täysin mahdotonta sanoa. Riippuu auton vetokyvystä, kuorman painosta,
luiskan jyrkkyydestä, yms. monesta muusta asiasta.
On ollut joskus silpejä joissa on ollut nelivetoinenkin alennusvaihteella
kovilla (syksy/talvi). Toisaalta pienikin etuvetoinen on vetänyt isohkonkin
kuorman ylös kun on ollut hyvät olosuhteen.
Jos epäilet, lainaa kärry vuokraamosta ja käy kokeilemassa nostaa veneesi
kerran ylös. Sittenhän sen tietää ostamatta traileria ensin omaksi. Tunnin
vuokra ei ole suuren suuri.
mika
mika
viestissä:Sl4dk.30004$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
Niin ja kärryjen rakenteesta vielä lisää.
Nykyjään on olemassa pääsääntöisesti parin laisia kärryjä, meinaan
kipillisiä ja kipittömiä.
Jos käyttämäsi ranta on jyrkähkö, ei kippiä välttämättä hyvällä
nostoräikällä varustetussa kärryssä edes kaipaa.
Jos ranta on loiva ja kärryn räikässä on huono rakenne/välitys, on kipistä
suunnatonta hyötyä.
Kippejä on sitten usean muotoisia. Toisissa rakenteissa kääntyy "pari"
telapyörää kärryn perältä, toisissa kääntyy pidempikin pätkä ja osassa
kippaa koko kärry (vetoaisasta lähtien).
Itselläni kevyessä veneessä ei ole ongelmia, vaikka olisi kärry ilman
kippiäkin. Tosin minulla kääntyy ne pari viimeistä telapyörää ja se on ihan
mahdottoman mukava juttu. enpä enää ostaisi kipitöntä kärryä. Huonoimmaksi
olen havainnut ne kärryt joissa kippaa koko peräosa aisasta lähtien. Tällöin
on suuri riski myös uittaa perävalot mukana.
Valot eivät kestä kovin montaa uittoa suolavedessa, kun ne ovat jo entiset.
Tiedän yhden kärry joka rikottiin 2...3 kk käytön jälkeen juuri kastamalla
valoja toistuvasti merivedessä.
mika
John Smith
"Jurpo" <ju...@eiroskaa.postilootanet> wrote in message
news:K3adk.241$fR4...@read4.inet.fi...
Turvallisuus on itsestä eikä ajokortin
> kirjaimista kiinni. B-korttihan ilman "pikku e":tä riittää niin kauan kuin
> kärryn rekisteriotteeseen kirjattu kokonaismassa on enintään sama kuin
> auton rekisteriotteesta löytyvä omamassa.
>
>
Sen verran korjaisin, että pikku e vaaditaan, mikäli vetoauton ja vaunun
yhteenlaskettu kokonaismassa ylittää 3500 kiloa...
-Mika-
Ippe
"John Smith" <som...@microsoft.com> wrote in message
news:jMkdk.30370$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
Pikku-E tarvitaan myös jos:
-Kärryn kokonaismassa ylittää 750kg
-Kärryssä on jarrut
Eli ilman E:tä saat kiskoa jarrutonta kevytperävaunua, en tiedä onko
venetrailereista sitten säädetty poikkeuksia, tietääkseni ei.
Iso merkity son myös sillä kuinka paljon venettä tarvitsee siirrellä
kärryllä, jos matkaa ei tule kuin keväällä ja syksyllä molempina pari
kilometriä, itse huoletta rikkoisin lakia ja käyttäisin vaikka
katsastamotonta kärryä ja kiskoisin sitä ilman pikku-E:tä, jos taas pitää
paljon kiskoa, niin sitten hommaisin sen E:n kuitenkin ja pitäisin huolen
että yhdistelmä on kaikki lait ja asetukset täyttävä...
Nopeus on tuossa kiskomisessa turvallisuuden kannalta olennaisin asia, jos
pitää viedä vene kotipihasta kilometrin päähän rantaan, niin matkan voi ajaa
kävelyvauhtia, jolloin tuskin suurempaa vaaraa aiheutuu vaikka kärry ja
vetoauto olisivat alimitoitettuja, mutta 500km mökkimatkalla hyväkin
yhdistelmä käy vaaralliseksi kun yritetään pitää 140km/h keskinopeutta yllä,
kun se >4l turbomaasturi kerran jaksaa kiskoa vaikka kuinka isoa kärryä...
Ylös vetämisessä auton pienin välitys on ratkaisevassa asemassa, kuten
alustakin, jos tuntuu hankalalta, niin kannattaa nousta vedestä yhdisteläm
linkussa.
-Ippe
John Smith
"Ippe" <ippe73ki...@hotmail.com> wrote in message
news:_Zldk.30403$_03...@reader1.news.saunalahti.fi...
>
> "John Smith" <som...@microsoft.com> wrote in message
> news:jMkdk.30370$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
>>
>> "Jurpo" <ju...@eiroskaa.postilootanet> wrote in message
>> news:K3adk.241$fR4...@read4.inet.fi...
>> Turvallisuus on itsestä eikä ajokortin
>>> kirjaimista kiinni. B-korttihan ilman "pikku e":tä riittää niin kauan
>>> kuin kärryn rekisteriotteeseen kirjattu kokonaismassa on enintään sama
>>> kuin auton rekisteriotteesta löytyvä omamassa.
>>>
>>>
>>
>> Sen verran korjaisin, että pikku e vaaditaan, mikäli vetoauton ja vaunun
>> yhteenlaskettu kokonaismassa ylittää 3500 kiloa...
>>
>> -Mika-
>>
>
> Pikku-E tarvitaan myös jos:
>
> -Kärryn kokonaismassa ylittää 750kg
> -Kärryssä on jarrut
>
> Eli ilman E:tä saat kiskoa jarrutonta kevytperävaunua, en tiedä onko
> venetrailereista sitten säädetty poikkeuksia, tietääkseni ei.
No ei vieläkään. OLen jarrullista 1500 kg kokonaismassaltaa olevaa kärryäni
kiskonut ilman pikku e:tä ihan luvan kanssa. Ote AKE:n sivulta:
B-luokka:
ne henkilöautot, pakettiautot ja muut ajoneuvot, joiden kokonaismassa on
enintään 3500 kg ja joissa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle
henkilölle, sekä ajoneuvoyhdistelmät, joiden vetoauto kuuluu tähän luokkaan
ja joissa hinattavan ajoneuvon kokonaismassa on enintään 750 kg tai koko
yhdistelmän kokonaismassa enintään 3500 kg eikä hinattavan ajoneuvon
kokonaismassa ylitä vetoauton omamassaa.
-Mika-
Elias Aarnio
> No ei vieläkään. OLen jarrullista 1500 kg kokonaismassaltaa olevaa kärryäni
> kiskonut ilman pikku e:tä ihan luvan kanssa. Ote AKE:n sivulta:
>
> B-luokka:
> ne henkilöautot, pakettiautot ja muut ajoneuvot, joiden kokonaismassa on
> enintään 3500 kg ja joissa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle
> henkilölle, sekä ajoneuvoyhdistelmät, joiden vetoauto kuuluu tähän luokkaan
> ja joissa hinattavan ajoneuvon kokonaismassa on enintään 750 kg tai koko
> yhdistelmän kokonaismassa enintään 3500 kg eikä hinattavan ajoneuvon
> kokonaismassa ylitä vetoauton omamassaa.
Millä autolla saa vetää noin isoja kuormia? Omalla autollani saa kiskoa
vain noin 400 kg massaista peräkärryä.
--
EliasA
Ippe
>>>
>>
>> Pikku-E tarvitaan myös jos:
>>
>> -Kärryn kokonaismassa ylittää 750kg
>> -Kärryssä on jarrut
>>
>> Eli ilman E:tä saat kiskoa jarrutonta kevytperävaunua, en tiedä onko
>> venetrailereista sitten säädetty poikkeuksia, tietääkseni ei.
>
> No ei vieläkään. OLen jarrullista 1500 kg kokonaismassaltaa olevaa
> kärryäni kiskonut ilman pikku e:tä ihan luvan kanssa. Ote AKE:n sivulta:
>
> B-luokka:
> ne henkilöautot, pakettiautot ja muut ajoneuvot, joiden kokonaismassa on
> enintään 3500 kg ja joissa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään
> kahdeksalle henkilölle, sekä ajoneuvoyhdistelmät, joiden vetoauto kuuluu
> tähän luokkaan ja joissa hinattavan ajoneuvon kokonaismassa on enintään
> 750 kg tai koko yhdistelmän kokonaismassa enintään 3500 kg eikä hinattavan
> ajoneuvon kokonaismassa ylitä vetoauton omamassaa.
>
> -Mika-
>
Kiitos korjauksesta!
Elikkäs kärry kannattaisi katsastaa niin että yhdistelmän kokonaismassa jää
alle 3500kg:n, kantavuuden pienentäminen kai onnistuu muutoskatsastuksella?
Noita autojen suurimpia sallittuja vetomassoja on joka lähtöön, valmistajan,
maahantuojan ja jonkin laskukaavan mukaan olevia, kaikkia sekaisin, eivät
aina kyllä vastaa todellisuutta ;-)
Veikkaisin että esim. Lada Nivalla saa kiskoa aika raskasta kärryä, siis
auton painoon nähden.
-Ippe
Vahis
> "John Smith" <som...@microsoft.com> wrote in message
> news:L5mdk.30406$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
>
>>> Pikku-E tarvitaan myös jos:
>>>
>>> -Kärryn kokonaismassa ylittää 750kg
>>> -Kärryssä on jarrut
>>>
>>> Eli ilman E:tä saat kiskoa jarrutonta kevytperävaunua, en tiedä onko
>>> venetrailereista sitten säädetty poikkeuksia, tietääkseni ei.
>> No ei vieläkään. OLen jarrullista 1500 kg kokonaismassaltaa olevaa
>> kärryäni kiskonut ilman pikku e:tä ihan luvan kanssa. Ote AKE:n sivulta:
>>
>> B-luokka:
>> ne henkilöautot, pakettiautot ja muut ajoneuvot, joiden kokonaismassa on
>> enintään 3500 kg ja joissa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään
>> kahdeksalle henkilölle, sekä ajoneuvoyhdistelmät, joiden vetoauto kuuluu
>> tähän luokkaan ja joissa hinattavan ajoneuvon kokonaismassa on enintään
>> 750 kg tai koko yhdistelmän kokonaismassa enintään 3500 kg eikä hinattavan
>> ajoneuvon kokonaismassa ylitä vetoauton omamassaa.
>>
>> -Mika-
>>
>
> Kiitos korjauksesta!
>
> Elikkäs kärry kannattaisi katsastaa niin että yhdistelmän kokonaismassa jää
> alle 3500kg:n, kantavuuden pienentäminen kai onnistuu muutoskatsastuksella?
Venetraileri on siitä erilainen kuin esim. asuntovaunu, että vedettäessä
sen kokonaismassa on se, mitä vaaka näyttää.
Siis tyhjänä voi vetää isompaakin traileria sen omamassan puitteissa ja
kuormaa voi laittaa sen verran, että jää sallittuun kokonaismassaan.
>
> Noita autojen suurimpia sallittuja vetomassoja on joka lähtöön, valmistajan,
> maahantuojan ja jonkin laskukaavan mukaan olevia, kaikkia sekaisin, eivät
> aina kyllä vastaa todellisuutta ;-)
Otteesta löytyy sallitut vetomassat.Yleensä maksimit tulevat tehtaalta
ja maakohtaisesti voi olla omia määräyksiä.
Niitä on monenlaisia todellakin, pakko tarkistaa jos ei ole varmuudella
tuttu yhdistelmä.
Lisäksi on olemassa hyviä syita tarkistaa aisalle tuleva massa, olipa
yhdistelmä mikä tahansa.
Tavallinen Muuli muutama pitkä parru kyydissä saattaa kaataa auton
sopivassa tilanteessa.
>
> Veikkaisin että esim. Lada Nivalla saa kiskoa aika raskasta kärryä, siis
> auton painoon nähden.
>
Ennen vanhaan ha:n max vetomassa oli vetoauton omamassa ja nelivedolla
tuplat. Siiloin oli pikkusuzuki ym. vastaava kova vetämään...
Vahis
--
"Only wimps use tape backup:
_real_ men just upload their important stuff on ftp,
and let the rest of the world mirror it ;)"
Linus Torvalds 1996.
Jurpo
> Venetraileri on siitä erilainen kuin esim. asuntovaunu, että vedettäessä
> sen kokonaismassa on se, mitä vaaka näyttää.
Vain jos venetraileri on rekisteröimätön - ks. ajokorttiasetus 5 §.
Muuten kokonaismassa on se rekisteriotteeseen merkitty kokonaismassa
ihan riippumatta perävaunun tyypistä. Muistelet luultavasti termiä
"kytkentämassa", joka on perävaunun ja kuorman todellinen massa (ks.
asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 2 §). Kytkentämassa määrittää sen,
kuinka raskaan perävaunun autoon saa kytkeä, mutta ei sitä, millainen
ajokortti yhdistelmän kuljettajalta vaaditaan.
> Siis tyhjänä voi vetää isompaakin traileria sen omamassan puitteissa ja
> kuormaa voi laittaa sen verran, että jää sallittuun kokonaismassaan.
Yhdistelmä on sinänsä laillinen, mutta silti saatetaan syyllistyä
ajo-oikeudetta ajoon. Hullua mutta totta, se BE-kortti vaaditaan
tyhjänkin trailerin vetämiseen, jos perävaunun rekisteriin merkitty
kokonaismassa on suurempi kuin vetoauton rekisteriin merkitty omamassa.
> Otteesta löytyy sallitut vetomassat.Yleensä maksimit tulevat tehtaalta
> ja maakohtaisesti voi olla omia määräyksiä.
Lähes aina ne rekisteriotteen massat ovat ratkaisevia yhdistelmän
laillisuutta mietittäessä. Niissä on nimittäin yleensä jo valmiiksi
huomioitu muut lain määräämät rajoitteet, ainakin jos auto on jo uutena
rekisteröity Suomeen. Ai niin, paitsi sen vetokoukun suurin sallittu
kuormitus... Se kun riippuu koukusta, sitähän ei näinä päivinä enää
merkitä rekisteriotteeseen, koska koko koukkua ei tarvitse katsastaa.
Koukun tyyppikilvessä merkintä sen sijaan on, tai ainakin pitäisi olla
nykyisissä koukuissa.
> Lisäksi on olemassa hyviä syita tarkistaa aisalle tuleva massa, olipa
> yhdistelmä mikä tahansa.
Pykälänviilauksen lomassa aidosti aiheellinen huomio. Aisapaino
vaikuttaa ajettavuuteen todella paljon. Sopiva aisapaino on luokkaa
50-70 kg, eli nyrkkisääntönä sellainen että terve täysikasvuinen ihminen
sen ähkäisemättä nostaa. Varsinkin veneen kanssa on syytä varmistaa,
että irtotavara ei pääse liukumaan taaksepäin ja muuttamaan vaunua
takapainoiseksi. Ylöspäin vetävä aisa on jotakin erittäin epämiellyttävää...
--
Jurpo
jakari
"Ilpojaanneli" > kirjoitti viestissä
> Mitä on otettava huomioon veneen säilyttämisestä trailerilla? Rekaat
> eivät kestä? Pitääkö nostaa pukeille?
Traileri kannattaa mielestäni nostaa pukeille, koska jouset kuoleentuvat ja
painuvat muuten varsin nopeasti.
Ehkä kannattaisi myös suojata ainakin etelänpuoleinen rengas suoralta
auringolta.
Elias Aarnio
kotimaissakin merkeissä ollut pyörien suuntauksen kanssa kummia juttuja:
aisa on osoittanut eri suuntaan kuin pyörät. Kuormitettu vetokoe ei
olisi pahitteeksi autollasi.
--
EliasA
Toni L
"Jurpo" <ju...@eiroskaa.postilootanet> wrote in message
news:K3adk.241$fR4...@read4.inet.fi...
>
> Kestävät vettä vaihtelevasti, mutta yleensä ihan riittävästi.
> Kuumasinkityt parhaiten (alumiinista venekärryä en ole ikinä nähnyt, liekö
> joku tehnyt?),
http://www.peravaunutaloviitala.fi/ven.htm
KH
tyhjennän veneestä kaiken irtotavaran (tankit, akku, jne.). Tämäkin vain
siten, että paino mitataan vain pyörien alta summana. Aisapainoa ei
lasketa mukaan.
Soitin asiasta myös poliisille, jolta sain tiedon, miten trailerin paino
mitataan tien päällä. Lisäksi poliisi kertoi, että paino ei saa mennä
piiruakaan yli kantavuusrajan. Mitään toleransseja ei ole - kilo liikaa,
niin sakot tulee.
Säilytän veneen pihalla talven yli. Nostan pukeille, jottei renkaat
kärsi ja jouset kuoleennu.
Kaitsu
Ilpojaanneli
"KH" <kaihakki raapusteli
.
>
> Säilytän veneen pihalla talven yli. Nostan pukeille, jottei renkaat kärsi
> ja jouset kuoleennu.
>
> Kaitsu
Osoituksena tietämättömyyteni. Miten trailerilta vene "nostetaan" pukeille?
Pitääkö olla tunkkeija? Eihän trailereissa ole hydrauliikkaa ;-)
Koko kuvio on siis vielä hakusessa. Viiden vuoden suunnitelma siis, ehkä.
Kari Jokinen
1. Vene pukeille: asetellaan pukit säilytyspaikalle ja traileri eteen.
Sitten vain vene irti kiinnityksistä ja hivutetaan trailerin rullien
varassa varoen pukkien päälle. Trailerin vinssivaijeri sopivan tiukalla
koko ajan. Kun vene on pukeilla ja irti trailerista, vaijeri irti ja
traileri pois. Nyt vain sopivasti kiiloja pukkien ja veneen väliin,
pressun tukirakenteet pystyyn ja pressu päälle.
2. Traileri pukeille: valitaan säilytyspaikka ja vene trailereineen
ajetaan siihen. Katsotaan sopiva kohta trailerin alta kahta puolen ja
asennetaan kumpaankin tunkki; venettä tunkataan varoen ylöspäin kunnes
pukit mahtuvat alle. Pukkien korkeus sellainen että pyörät juuri ja
juuri koskettavat maata mutta ikään kuin hiukan roikkuvat, niin jouset
eivät kuoliinnu. Sama pyörien etupuolella. Nyt vain pressutus samaan
tapaan kuin toisessa.
Erittäin hyvä ratkaisu on jos trailerissa on omat kiinteät tunkkijalat;
sellaiset olen nähnyt muistaakseni ainakin kerran vanhalla
Pornaistenniemen telakalla yhdessä puisessa purjeveneessä; ne olivat
veneenomistajan oma innovaatio ja hyvin toimivat. Traileri oli
rekisteröimätön koska sillä venettä siirrettiin vain suljetulla
telakka-alueella; kun vene muutti Helsingistä sisävesille, se meni
kumikanavaa pitkin; taisin nähdä sen Hakamäentiellä menossa Ruskeasuolle
päin joskus toistakymmentä vuotta sitten ison kuorma-auton lavetilla
trailereineen kaikkineen.
Jurpo
> Osoituksena tietämättömyyteni. Miten trailerilta vene "nostetaan" pukeille?
> Pitääkö olla tunkkeija? Eihän trailereissa ole hydrauliikkaa ;-)
Pienten veneiden tapauksessa useimmiten tuetaan ensin veneen perä
pukille ja lähdetään sitten vetämään traileria hiljakseen pois veneen
alta. Lisää pukkeja asetellaan sitten sitä mukaa kuin pohjaa tulee
näkyviin. Vene siis oikeastaan ennemmin lasketaan kuin nostetaan pukeille.
Helpointa on, jos pukit ovat saman korkuisia kuin traileri. Varsinkin
siirto aikanaan takaisin kärryyn on paljon helpompaa, jos venettä ei
tarvitse vetää trailerin rullille ylöspäin, vaikka sekin kyllä onnistuu
kun vain voimaa on käytössä riittävästi (ja vinssin liina tai vaijeri
kestää!). Siksi matalammillakin pukeilla pärjää.
Tunkkeja ei mitenkään välttämättä tarvita, mutta kyllä sellaisesta
hyötyä on. Tarve riippuu veneestä, pukeista, trailerin rakenteesta,
apumiesten määrästä, voimasta ja taidosta jne... Mitä enemmän viimeksi
mainituista on puutetta, sen enemmän on iloa hyvistä välineistä.
Joku keskustelijoista on tietysti saattanut tarkoittaa myös koko
trailerin nostamista pukeille. Jos vene talvehtii trailerin päällä, voi
traileria tunkata sen verran ylös, että saa jonkin sortin pöllit sen
runkopalkkien alle kannattimiksi. Ajatuksena on estää jousien
kuoleentuminen ja renkaiden painuminen, mihin KH viittasi. Toinen hyöty
tästä on vakaampi alusta, jos venettä on tarkoitus rakennella kärryn
päällä. Vaikka trailereiden jouset eivät ole mitään hyppykepin
vietereitä, niin esimerkiksi aivan veneen perässä puuhastelemalla voi
hyvinkin saada koko trailerin kippaamaan ellei perää ole tuettu.
Tuollaisten pukkien asettaminen on niin pieni vaiva, että se melkein
kannattaa tehdä vaikka ei suurta huolta renkaista ja jousista tuntisikaan.
--
Jurpo