merikelpoisuus
Lauri Levanto
merikelpoisuudesta.
Olisi kiva kuulla konkareiden mielipiteitä siitä mitä merikelpoisuus on,
ja mistä sen käytetyn veneen ostaja tunnistaa.
-lauri
Risto Varanka
No merikelpoisuushan on ihan virallinen EU-standardi, eli se
CE-luokitus. Mitään mielipiteitä ei siis tarvita ;)
Toisaalta voidaan merikelpoisuus mieltää myös ei ainoastaan
määrättyä alustyyppiä, vaan tiettyä alusyksilöä koskevaksi
määrätyllä ajanhetkellä. Toisin sanoen merikelpoinen alus on siis
sellainen joka kelluu vedessä eikä pulahda pohjaan. Tätä
määritelmää käytetään usein esim. Nettiveneessä kun ilmoitetaan
että alus on merikelpoinen. Merikelpoisuutta voidaan arvioida mm.
(kumi)vasaran, suurennuslasin, merkintäaineen ym. välineiden avulla.
Aiheesta lukemistoksi sopii esim. Thomas Askin Handbook of Marine
Surveying.
Risto
Marko
rvar...@luukku.com says...
>
>
>
>Lauri Levanto wrote:
>> Tuossa teräsveneen ympärillä on näkynyt erilaisia jäsityksiä
>> merikelpoisuudesta.
>> Olisi kiva kuulla konkareiden mielipiteitä siitä mitä merikelpoisuus on,
>> ja mistä sen käytetyn veneen ostaja tunnistaa.
>
>No merikelpoisuushan on ihan virallinen EU-standardi, eli se
>CE-luokitus. Mitään mielipiteitä ei siis tarvita ;)
>
Heikki
>
> No merikelpoisuushan on ihan virallinen EU-standardi, eli se
> CE-luokitus. Mitään mielipiteitä ei siis tarvita ;)
Sitten se Skibladner II jolla minä aina välillä purjehdin ei ole ollut
merikelpoinen ollenkaan! Kumminkin se on ajanut rahtia ja meripartiolaisia
yli sata vuotta...
Taitavat muuten olla ilman CE merkintää kaikki jenkkienkin veneet, ja ehkä
niistäkin muutamaa voisi pitää suhteellisen kelvollisena.
Minäkin kuulisin niitä mielipiteitä mielelläni.
- Heikki
Lauri Levanto
Silti tuntuu joskus että luokitukset ohjaavat tekemään tuotteen
joka mahdollisimman edullisesti täyttää speksin.
Esimerkiksi avomeriluokituksen on saanut veneitä joiden vakavuus loppuu
jo 110 asteen kohdalla.
CE luokiruksen mukaan mikään itse rakennettu ei ole merikelpoinen.
STIX -indeksi on askel eteenpäin. Sen voi laskea tee-se-itse projektillekin.
-lauri
Risto Varanka
Heikki wrote:
> Taitavat muuten olla ilman CE merkintää kaikki jenkkienkin veneet, ja ehkä
> niistäkin muutamaa voisi pitää suhteellisen kelvollisena.
Ei pidä paikkaansa, näitä jenkkiveneitähän markkinoidaan paljon
Euroopassakin, ja taitaa paikallinen lainsäädäntö vaatia sen
merkinnän, eli kyllä löytyy merkille jos toisellekin - siinä
vuotuisessa uusien venemallien luettelossa muistaakseni oli monta
jenkkivenettä merkittynä.
> Minäkin kuulisin niitä mielipiteitä mielelläni.
Näitä löytää myös Google-haulla tästä ryhmästä. Samoin
muutamassa kirjassa on sitä selitetty että mitä kaikkea
merikelpoisuuteen sisältyy. Vaan ei sen puoleen, mielipiteet on usein
mielenkiintoisia tässä ryhmässä :-)
Risto
Joakim Majander
Lauri Levanto kirjoitti:
> CE-luokitus on kaupallisten valmistajien veneille ihan hyvä kriteeri.
> Silti tuntuu joskus että luokitukset ohjaavat tekemään tuotteen
> joka mahdollisimman edullisesti täyttää speksin.
> Esimerkiksi avomeriluokituksen on saanut veneitä joiden vakavuus loppuu
> jo 110 asteen kohdalla.
> CE luokiruksen mukaan mikään itse rakennettu ei ole merikelpoinen.
>
> STIX -indeksi on askel eteenpäin. Sen voi laskea tee-se-itse projektillekin.
STIXiä tietääkseeni käytetään jo kaikielle uusille veneille. Sen
mukaan "vakavuuden loppuminen" sallitaan aikaisemmin isoimmille
veneille, koska näillä on suurempi hitausmomentti, jolloin
yksittäinen puuska tai aalto ei kumoa niitä yhtä helposti.
Joakim
jaakko
(Avo)merikelpoisuus?
Tässä jotain haja-ajatuksia
- toppiriki, kaikki nostimet tuplana
- mastossa erillinen ura myrskyisolle
- kaikki luukut suljettavissa vesitiiviisti ulko- ja sisäpuolelta
- korkeat, sisäpuolelta suljettavat dorado-ventiilit
- ruoritolppa, jota vasten aikuinen mies voi rojahtaa
- istumalaatikko ja siinä mahdollisesti olevat luukut vesitiiviitä
- istumalaatikon poistoputket riittävät - hyvä, jos kaljapullo solahtaa
mereen tai avoperä
- läpivienneissä sulut ja kaikissa letkuissa tuplat letkuklemmarit
- veneen sisällä riittävästi kahvoja, kaikkien rakenteiden tulisi kestää
niistä tuen ottaminen, hyvässä avomeriveneessä pitäisi voida liikkua
vain kropalla tukien
- kardanoitu hella, jossa on uuni
- punaiset/siniset yö-sisävalot
- navigointitilassa naama menosuuntaan
- turkkilaudat lukittu kiinni
- kaapit luukut ja laatikot pysyvät lukolla kiinni
- bunkissa toimivat myrskylaidat
- akkujen kiinnitys, niin että ne pysyvät paikoillaan myös aluksen
ollessa ylösalaisin
- osa antenneista takakaiteessa
- kaksi erillistä vesitankkia
- kaksi erillistä polttoainetankkia
- venee purjehtii hyvin pelkällä isolla purjeella ja kohtalaisen hyvin
pelkällä I-genoalla
Kanootille ei ole CE-hyväksyntää. Silti kanootissa pitää olla kellutusta
10 newtonia per meloja. Ts. kanootti kannattaa melojan pään vedenpinnan
yläpuolella.
Kanootin merikelpoisuus on suoraan verrannollinen melojan merikelpoisuuteen.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Lauri Levanto
tällaista tietoa olin juuri hakermassa.
Tuo erillinen ura myrskypurjeelle oli uutta.
-lauri
TaaviUntamo
"Lauri Levanto" <laur...@dnainternet.net> kirjoitti
viestissä:45530044$0$1139$9b53...@news.fv.fi...
> jaakko wrote:
>> Lauri Levanto wrote:
>>> Tuossa teräsveneen ympärillä on näkynyt erilaisia jäsityksiä
>>> merikelpoisuudesta.
>>> Olisi kiva kuulla konkareiden mielipiteitä siitä mitä merikelpoisuus on,
>>> ja mistä sen käytetyn veneen ostaja tunnistaa.
>>>
>>> -lauri
>>
>> (Avo)merikelpoisuus?
>>
>> pelkällä I-genoalla
>>
>>
> tällaista tietoa olin juuri hakermassa.
> Tuo erillinen ura myrskypurjeelle oli uutta.
>
> -lauri
Entäs, jos veneessä ei ole paikkaa purjeelle ollenkaan?
Tero
miksi ainakin kaikki minun tietämäni pallonkierrot tai matkat
eksoottisimille vesille tehdään aina purjeveneellä. Turvallisuus?
Kustannukset? ja koska periaatteessa on laillista lähteä kaukomaille vaikka
kylpyammeella, miten purjehtijat määrittelevät mielessään että tämä on
riittävän turvallinen alus valtameren ylitykseen.
"TaaviUntamo" <ros...@gmail.com> wrote in message
news:LPE4h.188$BV1...@read3.inet.fi...
Lauri Tarkkonen
>Mielenkiintoinen aihe, itse täysin maakrapuna olen miettinyt usein sitä että
>miksi ainakin kaikki minun tietämäni pallonkierrot tai matkat
>eksoottisimille vesille tehdään aina purjeveneellä. Turvallisuus?
>Kustannukset? ja koska periaatteessa on laillista lähteä kaukomaille vaikka
>kylpyammeella, miten purjehtijat määrittelevät mielessään että tämä on
>riittävän turvallinen alus valtameren ylitykseen.
Voitaneen sanoa, että taloudellisuus ja käytännöllisyys on useimmiten
syynä purjeveneen valintaan pallonkiertotason matkoihin. Harvojen alle
50-jalkaisten moottoriveneiden polttoainetankit sallivat edes Atlantin
ylityksen, Tyynestä merestä puhumattakaan. Pekka Koskenkylä, Nautorin
perustaja yritti kehittää "kaukomatkoihin" sopivan nmoottoriveneen, siis
polttoainetalous, oli oleellinen parametri, jolloin hän joutui tyytymään
noin 50 jalkaisessa veneessään syhteelliseen pieneen moottoriin ja jos
matkanopeus pidettiin jossain alle 10 solmun pinnassa, niin veneellä
saattoi ajaa valtamerien ylitse. Vene oli Pekan mielestä kaikin puolin
loistava, mutta ei vain mennyt kaupaksi.
- Lauri Tarkkonen
jaakko
> Mielenkiintoinen aihe, itse täysin maakrapuna olen miettinyt usein sitä että
> miksi ainakin kaikki minun tietämäni pallonkierrot tai matkat
> eksoottisimille vesille tehdään aina purjeveneellä. Turvallisuus?
> Kustannukset? ja koska periaatteessa on laillista lähteä kaukomaille vaikka
> kylpyammeella, miten purjehtijat määrittelevät mielessään että tämä on
> riittävän turvallinen alus valtameren ylitykseen.
>
Mitä vähemmän on rahaa ja mitä kovempi on polte, sitä pienempi ja
halvempi vene riittää lähtöön.
Tässä hienon reissun sivut, on tullut jostain telkkaristakin:
http://www.arrandir.se/arrandir/
Kun alkaa ynnäämään, että pitäisi oleskella jossain kelluvassa 4-6
viikkoa olosuhteissa, joissa pahimmillaan tuulee 20+ metriä sekunnissa
ja aallot voivat olla kymmenmetrisiä, niin paatin rungon lisäksi kannen
ja luukkujen pitää kestää aikamoisia iskuja, toisaalta veneen pitäisi
kääntyä kuperkeikan jälkeen köli alaspäin. Lisäksi mukaan pitää mahtua
jonkun verran ruokaa ja juomaa.
Masto purjeineen maksaa saman verran kuin kohtuullisen kokoinen kone.
Kone taas tarvitsee polttoainetta. Polttoainetta tarvitaan satoja
litroja ellei tuhansia. Purjeilla kuljettaessa riittää, että on vettä
noin 2 litraa per mies per päivä = 60-80 litraa minimissä.
Lauri Levanto
> Mielenkiintoinen aihe, itse täysin maakrapuna olen miettinyt usein sitä että
> miksi ainakin kaikki minun tietämäni pallonkierrot tai matkat
> eksoottisimille vesille tehdään aina purjeveneellä. Turvallisuus?
> Kustannukset? ja koska periaatteessa on laillista lähteä kaukomaille vaikka
> kylpyammeella, miten purjehtijat määrittelevät mielessään että tämä on
> riittävän turvallinen alus valtameren ylitykseen.
>
Pitkän matkan moottorivene on vaikea yhtälö:
Diesel kuluttaa hevosvoimaa kohden lähemmäs 300 gr polttoainetta
tunnissa. SAdan hevosvoiman koneella se on siis n. 30 kg tunnissa
Vuorokaudessa 720 kg
ja kahden viikon tankkausvälillä pitää menovettä olla 10 000 kg
Sitä taas ei sadan hevosvoiman moottorilla oikein jaksa siirrellä kun
asumisen mukavuuttakin on kuormana.
Tarvitaan isompi moottori joka taas kuluttaa enemmän ja vaatii alleen
isomman veneen. Kannattavuuden rajan paremmalle puolelle pääsee jossain
pienen laivan kohdalla.
Purjeveneellä kulutusta on vain ruoka ja vesi.
Kilomäärät ovat paljon pienempiä vaikka aikaa meneekin ehkä enemmän.
Toinen seikka on elämisen mukavuus. Purjevene on aina kallellaan
mutta keikkuu paljon vähemmän.
* * *
Jaakkohan jo ehti antaa joukon kriteerejä turvallisuudelle.
*Riittävä turvallisuus* on sitten henkilökohtainen asia.
En muista kirjan nimeä - olikohan se The Brendan voyage -
jossa kaksi kaverusta purjehti avoveneellä Brittein saarilta Norjaan.
Riskin he arvioivat sellaiseksi ettei kannata vakuutusta ottaa,
ei se ehdi ketään pelastaa. Matka sujui hyvin vaikka vene
menikin kerran ympäri.
-lauri
lähinnä moottoriveneilijä
Lauri Levanto
>
> Mitä vähemmän on rahaa ja mitä kovempi on polte, sitä pienempi ja
> halvempi vene riittää lähtöön.
>
> Tässä hienon reissun sivut, on tullut jostain telkkaristakin:
> http://www.arrandir.se/arrandir/
>
Toinen kiinnostava pienvenelinkki on
Jossa Sven Lundin kertoo urastaan.
Kiertänyt Kap Hornin alle 7 metrisellä...
-lauri
Dag Stenberg
> Mielenkiintoinen aihe, itse täysin maakrapuna olen miettinyt usein sitä että
> miksi ainakin kaikki minun tietämäni pallonkierrot tai matkat
> eksoottisimille vesille tehdään aina purjeveneellä.
Yksi hyvä syy on se, ettei tarvitse joka paikassa olla hankkimassa
kallista polttoainetta. Ja jos veneessä on riittävästi tilaa
järkevänhintaiselle polttoainemäärälle joka tosiaan vie yli valtameren, se
todennäköisesti on myös uppoumavene, eli kulkee niin hitaasti että on
piitkän ajan aina erilaisten elementtien uhalla. Kyllä moottoriveneenkin
tekee merikelpoiseksi, kuten erilaiset pelastuskutterit osoittavat.
Sensijaan tuollaisen lasiverantaristeilijän käytössä on omat
vaikeutensa, kuten ilmenee esimerkiksi Nautorin perustajan, Pekka
Koskenkylän siirtymisestä moottoriveneeseen ja veneen tuonnista Kauko-Idästä
Suomeen (rouva Koskenkylä kirjoitti siitä kirjan, suositellaan).
Toki purjevene voi olla alimitoitettu eikä varsinaisesti merikelpoinen.
Minusta merikelpoisuuden voi ehkä yleistää siten, että veneellä pärjää
isommillakin vesillä vaikka jokin menisi mönkään (moottori ei toimi,
masto poikki tms ja lisäksi kova aallokko ja kaamea tuuli). Veneen pitää
kellua oikein päin tuolloinkin ja on voitava saada aikaa sellaiseen
hätäkorjaukseen, millä pääsee aikanaan maihin, tai vaihtoehtoisesti veneen
on kelluttava kunnes epirbin kutsuma apu on paikalla.
Jaakon listassa (9.11.06 klo 10:35:04) en näe mainintaa rungon
vakavuudesta, joskin mainitaan mahdollisuus että vene on ylösalaisin.
Ylösalaisin oltuaan veneen pitäisi voida nousta pystyyn omillaan, eli
yleensä tarvitaan myös riittävästi (yli 40%) kölipainoa. Tuulihan ei
kaada purjevenettä, koska sen kallistuessa tuulen voima senkun pyyhältää
purjeen yli ja sitäpaitsi voi vähentää purjeita. Mutta iso aalto
sopivaan väliin kaataa sen, jolloin itseoikaisu olisi hyvä. Monet
nykyiset silitysrautatyyppiset veneet jäävät kumoon, mikäli ne kaatuvat
ylui tietyn kulman (ja etenkin jos liikkuva kölimekanismi on
juuttunut...)
DS
Dag Stenberg
> En muista kirjan nimeä - olikohan se The Brendan voyage -
> jossa kaksi kaverusta purjehti avoveneellä Brittein saarilta Norjaan.
Ei, Brendan voyage oli siitä miten rakennettiin nahkavene Irlannissa ja
puolitusinainen porukka purjehti sillä Pohjoisamerikkaan (kuten munkki Brendan
600-luvulla j.Kr.).
DS
Lauri Levanto
-lauri
Heikki
> Tero wrote:
> Jaakkohan jo ehti antaa joukon kriteerejä turvallisuudelle.
> *Riittävä turvallisuus* on sitten henkilökohtainen asia.
> En muista kirjan nimeä - olikohan se The Brendan voyage -
> jossa kaksi kaverusta purjehti avoveneellä Brittein saarilta Norjaan.
> Riskin he arvioivat sellaiseksi ettei kannata vakuutusta ottaa,
> ei se ehdi ketään pelastaa. Matka sujui hyvin vaikka vene
> menikin kerran ympäri.
Ei, Brendan Voyage (Tim Severin) oli Atlannin ylitys nahkaisessa veneessä,
700-luvun Irlatilaisten munkkien tarinan perässä.
Taidat tarkoittaa kirjaa Frank Dye: Ocean-crossing Wayfarer. 16-jalkaisella
veneellä Scotlannista Norjaan, toinen reissu Islantiin. 2 henkeä.
Kivaa luettavaa kumpikin.
-Heikki
Pekka Mannerkorpi
>Ajoihan se yksi porukka Busterilla Islantiin
Ja teki ihan lukukelpoisen kirjankin: Pekka Piri / Saagojen
kutsu: Avoveneellä Islantiin. ISBN 951021292X.
Kyseessä ei sitten ollut Buster. Pikemminkin päinvastoin,
kirjoittaja oli kovin näreissään ettei Buster- veneet
sponssanneet. Taisi olla sitten jonkinlainen one-off Faster (?)
- pekka -
Jouni R
"jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> wrote in message
news:4552e823$0$16512$39db...@news.song.fi...
>
> Tässä jotain haja-ajatuksia
> - toppiriki, kaikki nostimet tuplana
> - mastossa erillinen ura myrskyisolle
Osaisitko selittää tällaiselle moottoriveneilijälle, miksi toppiriki olisi
parempi kuin osatakila? Muistan nähneeni tuosta jotain väittelyn tynkää
jossain, mutta siinä ei esitetty mitään perusteluja. Ja erillinen
myrskyison urakin herättää uteliaisuutta. Miksi yleensä tarvitaan erillinen
myrskyiso, eikö tavallista isoa saa tarpeeksi reivattua? Entä rullaiso?
> - istumalaatikon poistoputket riittävät - hyvä, jos kaljapullo solahtaa
> mereen tai avoperä
Luulen ymmärtäväni idean, mutta eikö kuitenkin olisi järkevää olla jokin
verkko tai ritilä estämässä tavaroiden hukkaamista? Jossain vaiheessa
kuitenkin jotain tipahtaa... Ja Murphyn lain mukaan juuri se väärä kapine
kaukana kaikkialta...
> - navigointitilassa naama menosuuntaan
Miksi? Sehän on yleensä kohdassa, josta ei ulos näe kuitenkaan. Eli
navigoija elää joka tapauksessa virtuaalimaailmassa...
> - osa antenneista takakaiteessa
Oletan, että perusteena on yhteyksien säilyminen, vaikka masto menisi?
-Jouni
Lauri Tarkkonen
>"jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> wrote in message
>news:4552e823$0$16512$39db...@news.song.fi...
>>
>> Tässä jotain haja-ajatuksia
>> - toppiriki, kaikki nostimet tuplana
>> - mastossa erillinen ura myrskyisolle
>Osaisitko selittää tällaiselle moottoriveneilijälle, miksi toppiriki olisi
>parempi kuin osatakila? Muistan nähneeni tuosta jotain väittelyn tynkää
>jossain, mutta siinä ei esitetty mitään perusteluja. Ja erillinen
>myrskyison urakin herättää uteliaisuutta. Miksi yleensä tarvitaan erillinen
>myrskyiso, eikö tavallista isoa saa tarpeeksi reivattua? Entä rullaiso?
Väite, että toppiriki olisi merikelpoisempi kuin osatakila perustuu
kyllä väärinkäsityksiin. On syytä huomata, että toppirikin tai
osatakilan valinta avomerikilpailuihin riippuu täysin siitä mitä
mittasäännöt sanovat, pitkään ne suosivat keulapurjeita, jolloin
toppirikit tulivat muotiin. Koska suuret keulapurjeet eivät olleet hyvä
ratkaisu tosi koviin keleihin, niin mittasääntöjä muutettiin, niin että
osatakilat tulivat kilpailukykyisiksi, jonka jälkeen esimerkriksi kaikki
Whitbread/Volvo racen veneet ovat olleet osatakilaveneitä.
Erillinen myrskyiso (englanninkielellä "trysail" on varsin erilainen
purje kuin reivattu isopurje, se on leikattu varsin litteäksi ja sitä
käytetään ilman puomia, se tehdään usein myös hyvin paljon kestävämmästä
kankaasta kuin tavanomaiset isot. Siten kun todella ollaan kovassa
kelissä, niin reivattu iso ei ole yhtä hyvä ratkaisu kuin nimenomaan
myrskyisiin oloihin tehty purje. Koska myrskyssä isonpurjeen
irroittaminen mastosta voi olla kovin työlästä, niin se vain lasketaan,
sidotaan puomiin ja koska isommissa veneissä isopurje täyttää myös
laskettuna liikkiuraa sen verran korkealle, että vaikka siihen
tehtäisiin ylimääräinen "pujotusaukko", niin se olisi sen verra
korkealla, että purjeen vaihdossa olisi pakko nousta kannelta metrin
verran ylemmäksi, mikä on tietenkin vaarallista (siis myrskyssä),
tällöin ylimääräinen liikkiura, joka alkaa niin alhaalta, että siihen
saadan purje sovitettua kannella seisten, on tarpeen.
- Lauri Tarkkonen
jaakko
> "jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> wrote in message
> news:4552e823$0$16512$39db...@news.song.fi...
>> Tässä jotain haja-ajatuksia
>> - toppiriki, kaikki nostimet tuplana
>> - mastossa erillinen ura myrskyisolle
>
> Osaisitko selittää tällaiselle moottoriveneilijälle, miksi toppiriki olisi
> parempi kuin osatakila? Muistan nähneeni tuosta jotain väittelyn tynkää
> jossain, mutta siinä ei esitetty mitään perusteluja. Ja erillinen
> myrskyison urakin herättää uteliaisuutta. Miksi yleensä tarvitaan erillinen
> myrskyiso, eikö tavallista isoa saa tarpeeksi reivattua? Entä rullaiso?
Hain sellaisia merikelpoisuusasioita, jotka tavallinenkin tallaaja voi
nähdä omin silmin.
Yleensä toppiriki on helppo havaita. Se on yleensä rakenteeltaan
yksinkertainen, helppokäyttöinen ja tukeva. Tasapaksu profiilin voi
huonossa tapauksessa jopa korjata. Nyt ei haeta tehokkuutta, haetaan
asioita, joiden kanssa pääsee perille.
Myrskyison voi virittää omaan kiskoon mastolle jo siinä vaiheessa kun
painellaan pohjareivatulla isolla ja pelätään, että keli tästä vielä
sakenee. Ison voi jättää omalle paikalleen. Operaatiossa joutuu olemaan
vain vähän aikaa mastolla.
Tavallinen isopurje pienenee reivatessa, mutta silti kangas kestää vain
tietyn kuorman per neliö. Ei tuuli sitä purjetta tuhoa, mutta veneen
kaatuessa meri voi tehdä sen.
Myrskyiso on yleensä liki luodinkestävää kangasta.
Sen tehtävä on vakauttaa venettä ja pysyä ehjänä.
>> - istumalaatikon poistoputket riittävät - hyvä, jos kaljapullo solahtaa
>> mereen tai avoperä
>
> Luulen ymmärtäväni idean, mutta eikö kuitenkin olisi järkevää olla jokin
> verkko tai ritilä estämässä tavaroiden hukkaamista? Jossain vaiheessa
> kuitenkin jotain tipahtaa... Ja Murphyn lain mukaan juuri se väärä kapine
> kaukana kaikkialta...
Ritilä, joka ei mene tukkoon on ok.
>> - navigointitilassa naama menosuuntaan
>
> Miksi? Sehän on yleensä kohdassa, josta ei ulos näe kuitenkaan. Eli
> navigoija elää joka tapauksessa virtuaalimaailmassa...
Siinä asennossa ei tule niin helposti merikipeäksi ja kun vene putoilee
aalloilta, pysyy penkillä.
>> - osa antenneista takakaiteessa
>
> Oletan, että perusteena on yhteyksien säilyminen, vaikka masto menisi?
Juuri. Tai kuten eräs tuttu tömäytti Norjassa voimalinjaan.
Sen jälkeen paatissa ei ollut tuulimittareita, gps:sää eikä puhelimia.
Takakaiteessa oli sentään tutka.
> -Jouni
jaakko
> "jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> wrote in message
> news:4552e823$0$16512$39db...@news.song.fi...
>> Tässä jotain haja-ajatuksia
>> - toppiriki, kaikki nostimet tuplana
>> - mastossa erillinen ura myrskyisolle
>
> Osaisitko selittää tällaiselle moottoriveneilijälle, miksi toppiriki
olisi
> parempi kuin osatakila? Muistan nähneeni tuosta jotain väittelyn tynkää
> jossain, mutta siinä ei esitetty mitään perusteluja. Ja erillinen
> myrskyison urakin herättää uteliaisuutta. Miksi yleensä tarvitaan
erillinen
> myrskyiso, eikö tavallista isoa saa tarpeeksi reivattua? Entä rullaiso?
Hain sellaisia merikelpoisuusasioita, jotka tavallinenkin tallaaja voi
nähdä omin silmin.
Toppiriki on helppo havaita. Se on yleensä rakenteeltaan
yksinkertainen, helppokäyttöinen ja tukeva. Tasapaksun profiilin voi
huonossa tapauksessa jopa korjata. Toppirikinen vene on tavallisesti
muutenkin tukevaa tekoa. Nyt ei haeta kilpailutehokkuutta, haetaan
asioita, joiden kanssa pääsee perille.
Myrskyison voi virittää omaan kiskoon mastolle jo siinä vaiheessa kun
painellaan pohjareivatulla isolla ja pelätään, että keli tästä vielä
sakenee. Ison voi jättää omalle paikalleen. Operaatiossa joutuu olemaan
vain vähän aikaa mastolla.
Tavallinen isopurje pienenee reivatessa, mutta silti kangas kestää vain
tietyn kuorman per neliö. Ei tuuli sitä purjetta tuhoa, mutta veneen
kaatuessa meri voi tehdä sen.
Myrskyiso on yleensä liki luodinkestävää kangasta.
Sen tehtävä on vakauttaa venettä ja pysyä ehjänä.
>> - istumalaatikon poistoputket riittävät - hyvä, jos kaljapullo solahtaa
>> mereen tai avoperä
>
> Luulen ymmärtäväni idean, mutta eikö kuitenkin olisi järkevää olla jokin
> verkko tai ritilä estämässä tavaroiden hukkaamista? Jossain vaiheessa
> kuitenkin jotain tipahtaa... Ja Murphyn lain mukaan juuri se väärä
kapine
> kaukana kaikkialta...
Ritilä, joka ei mene tukkoon on ok.
>> - navigointitilassa naama menosuuntaan
>
> Miksi? Sehän on yleensä kohdassa, josta ei ulos näe kuitenkaan. Eli
> navigoija elää joka tapauksessa virtuaalimaailmassa...
Siinä asennossa ei tule niin helposti merikipeäksi ja kun vene putoilee
aalloilta, pysyy penkillä.
>> - osa antenneista takakaiteessa
>
> Oletan, että perusteena on yhteyksien säilyminen, vaikka masto menisi?
Juuri. Tai kuten eräs tuttu tömäytti Norjassa voimalinjaan.
Sen jälkeen paatissa ei ollut tuulimittareita, gps:sää eikä puhelimia.
Takakaiteessa oli sentään tutka.
> -Jouni
>
--
Lauri Levanto
-lauri
Panu Hänninen
"Risto Varanka" <rvar...@luukku.com> wrote in message
news:1163007946.5...@h48g2000cwc.googlegroups.com...
Lauri Levanto wrote:
> Tuossa teräsveneen ympärillä on näkynyt erilaisia jäsityksiä
> merikelpoisuudesta.
> Olisi kiva kuulla konkareiden mielipiteitä siitä mitä merikelpoisuus on,
> ja mistä sen käytetyn veneen ostaja tunnistaa.
No merikelpoisuushan on ihan virallinen EU-standardi, eli se
CE-luokitus. Mitään mielipiteitä ei siis tarvita ;)
Toisaalta voidaan merikelpoisuus mieltää myös ei ainoastaan
määrättyä alustyyppiä, vaan tiettyä alusyksilöä koskevaksi
määrätyllä ajanhetkellä. Toisin sanoen merikelpoinen alus on siis
sellainen joka kelluu vedessä eikä pulahda pohjaan. Tätä
määritelmää käytetään usein esim. Nettiveneessä kun ilmoitetaan
että alus on merikelpoinen.
Moni semmonenkin laiva on varmastikin luokiteltu merikelpoiseksi, joka
nykyään makaa merenpohjassa.
pH
Dag Stenberg
> Dag Stenberg wrote:
>> Lauri Levanto <laur...@dnainternet.net> wrote:
>>> En muista kirjan nimeä - olikohan se The Brendan voyage -
>>> jossa kaksi kaverusta purjehti avoveneellä Brittein saarilta Norjaan.
>>
>> Ei, Brendan voyage oli siitä miten rakennettiin nahkavene Irlannissa ja
>> puolitusinainen porukka purjehti sillä Pohjoisamerikkaan (kuten munkki Brendan
>> 600-luvulla j.Kr.).
>>
> -lauri
Tekijä Tim Severin.
DS
Dag Stenberg
>
> "jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> wrote in message
> news:4552e823$0$16512$39db...@news.song.fi...
>> Tässä jotain haja-ajatuksia
>> - toppiriki, kaikki nostimet tuplana
>> - mastossa erillinen ura myrskyisolle
>
> Osaisitko selittää tällaiselle moottoriveneilijälle, miksi toppiriki olisi
> parempi kuin osatakila? Muistan nähneeni tuosta jotain väittelyn tynkää
> jossain, mutta siinä ei esitetty mitään perusteluja.
Osatakilassa on maston ylin osa tukematta edestä ja sivuista, jotta sitä
voisi taivuttaa. Hieman hento. Huippurikissä tehdään yleensä palat
vahvemmiksi, mutta uutena ongelmana on kaiken rasituksen kohdistuminen yhteen
metallipalaan siellä huipussa.
> Ja erillinen myrskyison urakin herättää uteliaisuutta. Miksi yleensä tarvitaan erillinen
> myrskyiso, eikö tavallista isoa saa tarpeeksi reivattua?
Tavallinen iso on turhan hentoa kangasta oikein pahaan keliin. Muuten
ehkä kyllä. Ja erillinen ura siksi, ettei varsinaista isoa tarvitsisi
lähteä purkamaan siitä ainoasta urasta, kun tuulta on niin paljon, että
sitä kangasta ei pysty pitelemään.
> Entä rullaiso?
Ei koskaan mitään rullia, ne voivat juuttua - joko auki tai kiinni.
>> - navigointitilassa naama menosuuntaan
>
> Miksi? Sehän on yleensä kohdassa, josta ei ulos näe kuitenkaan. Eli
> navigoija elää joka tapauksessa virtuaalimaailmassa...
Tulee paha olo jos on poikittain. Vessa sama homma.
DS
Dag Stenberg
> mittasäännöt sanovat, pitkään ne suosivat keulapurjeita, jolloin
> toppirikit tulivat muotiin. Koska suuret keulapurjeet eivät olleet hyvä
> ratkaisu tosi koviin keleihin, niin mittasääntöjä muutettiin, niin että
> osatakilat tulivat kilpailukykyisiksi, jonka jälkeen esimerkriksi kaikki
> Whitbread/Volvo racen veneet ovat olleet osatakilaveneitä.
Tuskin kuitenkaan 3/4 tai 7/8, pikemmin 19/20? Muuten liian pitkä pala
tukematonta.
DS
Lauri Tarkkonen
>Jouni R <Just.s...@mail.and.be.damned.com> wrote:
>>
>> "jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> wrote in message
>> news:4552e823$0$16512$39db...@news.song.fi...
>>> Tässä jotain haja-ajatuksia
>>> - toppiriki, kaikki nostimet tuplana
>>> - mastossa erillinen ura myrskyisolle
>>
>> Osaisitko selittää tällaiselle moottoriveneilijälle, miksi toppiriki olisi
>> parempi kuin osatakila? Muistan nähneeni tuosta jotain väittelyn tynkää
>> jossain, mutta siinä ei esitetty mitään perusteluja.
>Osatakilassa on maston ylin osa tukematta edestä ja sivuista, jotta sitä
>voisi taivuttaa. Hieman hento. Huippurikissä tehdään yleensä palat
>vahvemmiksi, mutta uutena ongelmana on kaiken rasituksen kohdistuminen yhteen
>metallipalaan siellä huipussa.
Tämä on tietenkin totta, mutta tässä ei huomioida sitä, että kun keli
kovenee, niin purjeita ei ole maston huippuun saakka, vaab pujeet on
joko reivattu tai vaihdettu pienempiin. Silloin osatakila on käytännössä
kuin tuettu kuin toppiriki, mutta siinä on yksi tärkeä ero: Maston
huippu antaa mahdollisuuden taivuttaa mastoon sopiva kaari, jolloin
maston eläminen (pumppaaminenO on paljon paremmin kontrollissa.
Ajatus, että toppiriki on kuin puhelinpylväs, joka ei elä tai taivu on
virheellinen, myös toppirikiset mastot elävät, kun tuulta ja aaltoja
tulee tarpeeksi. Niiden liikettä on vain paljon vaikeampi kontrolloida
kuin osatakilan. Mastoon halutaan vain yksi kaari, siis (, ei kahden tai
useamman kaaren S kurvaa.
Se tosiasia, että monet osatakilat ovat pienemmissä veneissä ja
mastoprofiilit ovat ohuempia kuin toppirikeissä, ei tee toppirikiä
sinällään heikommaksi. Se tekee ohuemman profiilin heikommaksi kuin
paksumman. On myös syytä kiinnittä huomiota siihen, että joskus kun
yritetään tehdä sellaisia rakenteita, jotka eivät ollenkaan elää ja
vähän myötäile rasituksia, saadaan aikaa rakenne, joka sitten yllättäen
katkeaa, sen sijaan jos tehdään rakenne, jonka elämistä voidaan
kontrolloida, niin se on usein pitkän päälle paljon kestävämpi.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
Höpö, höpö. 3/4 takiloita ei juuri enään näe, 7/8 on jo paljon
yleisempi, ja esimerkiksi meillä Finngulf suosii 15/16 tai 19/20 osa
takiloita, mutta uusissa superraasereissa toppi on korkeampi, koska
luovilla ei tarvita korkeampaa fokkaa kuin luokkaa 7/8, ellei tuuli ole
sen verran kevyt, että keulapurje, esimerkiksi spinnu voidaan vetää
sinne tukemattomaan toppiin.
Vielä kerran: Siellä tukemattomassa topissa on kovin vähänn purjetta, ja
kun tuuli kovenee, niin siellä ei ole purjetta ollenkaan. ja jos mietit
asiaa, niin matalampi riki on stabiilimpi kuin korkeampi riki. Se
etustaagin ja vanttien yläpuolelle nouseva masto ei todellakaan katkea
tuulen voimasta, mutta sitä voidaan käyttää sen alapääin kaaren
kontrollointiin, jolloin se seisoo tukevammin kuin jos toppia ei olisi.
- Lauri Tarkkonen
jaakko
Tuuli ei katkaise mastoa, mutta ympärimennessä tai sopivasti
broachatessa meri katkaisee. Merikelpoisessa matkaveneessä pitää edessä
olla kaksi harusta, joista lyhyempään kiinnitetään kovan tuulen purjeet.
Mulla oli ketsissäni toppiriki, mutta alavantteja kaksi puolellaan, tuki
tuli näin hieman edestä ja takaa. Ei pumpannut.
Rullapurjeista, kyllä ne keulassa ovat ehdoton varuste vähäkätisessä
veneessä. Ison purjeen kohdalla en olisi niinkään varma - ei ole edes
kokemusta.
jaakko
CE-luokitukseen. välttämättä sillä ei ole kovasti tekemistä
merikelpoisuuden kanssa. Lähinnä se on takuu joistain periaastteessa
itsestäänselvyyksistä.
Mm. CE-luokitettujen pelastusliivien testit tehdään sileässä vedessä.
Kuten aiemminkin olen maininnut, jotkut hyväksytyt paukkuliivit voivat
laukaistuna hukuttaa tajuttoman käyttäjänsä.
Merikelpoisuus on veneen, sen varusteiden ja miehistön muodostama
kokonaisuus. Meri ei kunnioita edes CE-kilpeä, vaikka se hyvä asia voi
ollakin.
Lauri Tarkkonen
Se etuharuksen yli jatkuva masto ei todellakaan katkea veneen
broachaamiseen. Riittävän kovalla kelillä siellä ei edes ole purjetta.
>Mulla oli ketsissäni toppiriki, mutta alavantteja kaksi puolellaan, tuki
>tuli näin hieman edestä ja takaa. Ei pumpannut.
Vaikka sinulla ei pumpannut, niin en usko Sinun kokeilleen kaikkia
olosuhteita. Maston toppi on erinomainen ja hyvä tapa kontrolloida
maston elämistä. Myös toisenlaisia kokemuksia on runsaasti.
- Lauri Tarkkonen
Dag Stenberg
> Vielä kerran: Siellä tukemattomassa topissa on kovin vähänn purjetta, ja
> kun tuuli kovenee, niin siellä ei ole purjetta ollenkaan. ja jos mietit
> asiaa, niin matalampi riki on stabiilimpi kuin korkeampi riki. Se
> etustaagin ja vanttien yläpuolelle nouseva masto ei todellakaan katkea
> tuulen voimasta, mutta sitä voidaan käyttää sen alapääin kaaren
> kontrollointiin, jolloin se seisoo tukevammin kuin jos toppia ei olisi.
Olinpa minä hölmö tänä aamuna. Niinhän se on, että reivatessa iso joutuu
paljon alle sen paikan, mihin mastolla konvergoituvat etustaagi ja
sivuvantit. Kun tuohon lisää vielä barduunat, niin masto on tosi hyvin
tuettu paljon ylempänä kuin mihin isopurje ulottuu.
DS
Dag Stenberg
> Rullapurjeista, kyllä ne keulassa ovat ehdoton varuste vähäkätisessä
> veneessä.
Olkoon sitten. Ja puukko käsille, jos rulla juuttuu purjeen
aukiasentoon. Ja varakeulapurje heittostaagiin, joka voidaan virittää
tilalle, mikäli näin kävisi ja myöhemmin tarvitaan taas keulapurjetta.
(Mikään veneistäni ei ole purjehtinut kovin hyvin pelkällä isolla).
DS
Lauri Tarkkonen
Mutta myös alempaa kuin jos kyseessä olisi toppiriki. Asiaa voisi
tarkastella myös seuraavalla tavalla. Tarkastellaan lankkua, joka on
tuettu kahdesta paikasta, mikä kestää eniten kuormaa:
V - kuorma
A: =========================================== /toppi
A A <-tuet
V - kuorma
B: =========================================== / osatakila
A A
Siis jänneväli jää osatakilassa lyhyemmäksi, joten ilmeisesti, jos
lankku on yhtä paksu, niin silloin osatakilaa kuvaava viritys
on stabiilimpi.
Linee itsetään selvää, että tukipisteen yli jatkuva lankku ei
vaikuta heikentävästi lankun kestävyyteen.
Täällä on toisaalla puhuttu toppirikistä, jossa on kaksi etustaagia,
sellainen on itseasiassa kutteri, joskin se kevyen ja välituulen
etupurje on toppiin tulevassa staagissa, mutta kun keli tulee
kovemmaksi, niin silloin riki muistuttaa paljon enemmän osatakilaa
kuin toppirikiä.
Kutteririki tarvitsee kuitenkin tuekseen parduunat, sillä jos
välistaagissa olevan keulapurjeen aiheuttamaa rasitusta ei kompensoida
suurinpiirtein samalla tasolla olevalla vedolla taaksepäin, niin masto
on jälleen epäedullisessa kuormituksesa.
Tässä on nyt tarkastelut staattista lujuutta ja staattista kuormitusta,
dynaaminen kuormitus, joka aiheuttaa maston pumppaamisen, onkin sitten
jo aivan toinen juttu. Keskeinen syy siihen, miksi kannen läpi tuleva
masto on tukevampi kuin kannella seisova masto on, lujuusopin alkeissa
olevan sääntö: Tuettu pylväs on aina vahvempi kuin tukematon pylväs.
Kannen ja kölin välissä oleva masto osa auttaa stabiloimaan mastoa
kannen ja saalinkien välillä, osatakilan yli vanttien ja etustaagin
tasoa nouseva maston huippu auttaa kontrolloimaan maston elämistä
vanttien kiinnityksen ja saalinkien välillä. Tämä estää tehokkaassti
S-mutkan muodostumisen voimakkaissa rynkytyksissä.
Tätä yritetään kontrolloida myös jakamalla masto saalinkien
sijoittelulla eripituisiin paneleihin, jotta niiden värähtely olisi
epäsynkronissa. Usein myös ylemmät paneelit tehdään lyhyemmiksi, kts.
esimerkiksi isot Jonit, ja tietyin ikäluokan keskikokoiset Swanit, jotta
saalinkien yläpyolella olisi niin lyhyt paneli, ettei sen lisätukeminen
ole tarpeen. Alapuolen panelin jäykyyttä kontrolloidaan parduunoilla.
Rikin dynaaminen kuormitus on varsin monimutkainen juttu. Keskustelin
kerran Peter Norlinin kanssa asiasta useita tunteja, koska satuin
olemaan ainoa toimittaja, joka oli selvin päin Accentin maahantuojan
lehdistötilaisuudesta, ja Peter oli tullut sinne kertomaan työstään.
Hän totesi, että aina tulee yllätyksiä, kun kysyin miksi sen aikaisissa
avomerikilpailuissa tulee niinkin suuri osa mastohaavereita. Syy
toppirikin suosimiseen paremmin kontrolloitavan osatakilan
kustannuksella oli siihen aikaan keulapurjeen ja spinnakereiden kevyt
kohtelu mittasäännöissä. Kuten aikaisemmin olen kirjoittanut, tätä
muutettiin, koska haluttiin saada paremmin merikelpoisia osatakiloita
avomeripursiin.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
Kyllä H-vene mielestäni purjehti ihan kelvollisesti pelkällä isolla.
Jos joutuu vaihtamaan keulapurjetta, niin rulla on kyllä vihoviimeinen
viritys, ennen käytettiin usein parittaista keulastaagia, jossa
kumpaankin staagiin saattoi litsata oman keulapurjeensa. Viimeaikoina
esimerkiksi saksalaiset ovatkin pistäneet veneen keulalle kaksi rullaa,
joiden etäisyys on vain noin 20-40 cm, jolloin purjeen voi vaihtaa
rullaamalla toisen sisään ja toisen ulos.
Ajatus rullagenoasta myrskypurjeena kertoo lähinnä siitä, että sen
esittäjä ei ole koskaan edes myrskyä läheltä nähnyt. Pidin kerran tuulta
Visbyssä neljä päivää, sinne tuli kovan kelin aikana (ei siis vielä
myrsky, vaan 14-17 m/s) kymmenkunta purjevenettä, joista muistaaksnei
kuudella oli keulastaagissa sellaisia valkoisia hapsuja, jotka ovat
ilmeisesti olleet veneen keulapurje. Jututin joitakin tulijoita, ja he
kertoivat reivanneensa uljaasti, mutta tuuli repi reivin auki ja teki
purjeista silppua. En ole vielä nähnyt rullagenoaa, joka olisi tehty
siten, että sitä voisi käyttää myrskypurjeena. Pari tulijaa kertoi, että
he tiesivät, ettei genoaa voi käyttää myrskypurjeena ja he rullasivat
sen sisään ja ajoivat koneella (melkein vastatuuleen) päästäkseen
satamaan, mutta tuuli repi hätäisesti rullatun genoa auki ja
kappaleiksi.
Koska meillä ei ole rullaa, niin kovaan keliin jouduttaessa, fokka
lasketaan alas, sidotaan huolellisesti kaiteeseen ja siten litsataan
joko kovan kelin fokka tai myrskyfokka etustaagiin. Tämän operaation
ajaksi voidaan laskea myötäiseen, ellei se ole muuten kulkusuunta,
jolloin kulku on tasaisempaa. Kun uusi purje on etustaagissa, vaihdetaan
nostin lasketusta purjeesta nostettavaan, kiinnitetään skuutit ja
nostetaan purje. Tämä on mahdollista tehdä myös yksin, jos on kunnon
tuuliperäsin, joka kykenee ohjaamaan myös kovassa kelissä. On tietysti
hitaampaa kuin rullaaminen, mutta kokemus on osoittanut, että varsinkin
luovilla rullattu keulapurje on aika toivoton laite verrattuna oikean
kokoiseen latteaksi leikattuun kovan kelin tai myrskypurjeeseen.
JOtkut sanovat, että rulla on hyvä, koska silloin ei tarvitse mennä
keulakannelle, mutta jos ei voi mennä keulakannelle, niin suosittelen
jäämistä maihin. Säännöllinen liikkuminen keulakannella on myös hyvää
harjoitusta, jolloin se onnnistuu muös huonommalla kelillä.
Siitä huolimatta, että vene olisi merikelpoinen ja henkilökunta tietää
mitä tekee, ei ole järkevää lähteä ehdoin tahdoin kovaan keliin, mutta
säätietojen seuraamisesta huolimatta voi joutua (myös Itämerellä) kovaan
keliin ja myrskyyn. Lähdin kerran Helsingistä länteen, olin katsonut
kuudesta eri webissä palvelujaan tarjoavalta sääpalvelulta tietoja, ja
kaikki kertoivat, että yötä myöten on kaakkoistuulta noin 10 m/s, Dag
oli katsonut jostain saksalaisesta palvelusta, joka ei ollut listallani,
ja se oli tarjonnut 15 m/s lounaasta. Lähdimme kohden Gotlantia ja
tulimme Gotlantiin, jossa menimme umpiväsyneinä ylitettyämme aavan 15-16
m/s lounaistuulessa ja Dag mei Andön kautta Hankoon ja nautti tuulen
suojasta saaristossa. Kerran lähdin Visbystä kuunneltuani SMHI:n
säätiedotuksen, joka lupasi leppoista lounaistuulta, sopivaa
kotimatkalle, kun tulimme aallonmurtajan aukosta ulos, näytti siltä,
että yksi reivi olisi paikallaan, kun nostin isoa, päätinkin ottaa
käyttöön kaksi reiviä ja valita kovan tuulin fokan, tuuli tuli
pohjoisesta ja kääntyui kaakkoon. Kun olimme kryssineet toista tuntia
kuuntelimme Suomen klo 19 säätiedotuksen, joka kertoi Gotlannin
länsipuolelle syntyneestä yllättävästä myrskykeskuksesta, joka menee ohi
ja huomiseksi luvattiin leppoisaa 5-6 m/s lounaista. Käännyimme takaisin
ja tulimme surffinopeudella takaisin ja vanha laituripaikkamme oli vielä
vapaana. Naapurit kysyivät, että kävivätkö pojat huvittelemassa merellä
iltapäiväpurjehduksella. Vastasimme myöntävästi.
Kummallakin kerralla olimme mielestämme selvittäneet tulevan kelin,
mutta luonto yllätti. Jos liikkuu isommilla merillä, missä lähimpään
rantaan voi olla viikkojen matka, kun se itämerellä on kuienkin vain
päiviä, niin keli voi olla minkälainen tahansa.
- Lauri Tarkkonen
jaakko
> In <ej276g$gdl$2...@oravannahka.helsinki.fi> Dag Stenberg <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> writes:
>
>> jaakko <jaakko....@meridianx.fi> wrote:
>>> Rullapurjeista, kyllä ne keulassa ovat ehdoton varuste vähäkätisessä
>>> veneessä.
>
>> Olkoon sitten. Ja puukko käsille, jos rulla juuttuu purjeen
>> aukiasentoon. Ja varakeulapurje heittostaagiin, joka voidaan virittää
>> tilalle, mikäli näin kävisi ja myöhemmin tarvitaan taas keulapurjetta.
>> (Mikään veneistäni ei ole purjehtinut kovin hyvin pelkällä isolla).
>
> Kyllä H-vene mielestäni purjehti ihan kelvollisesti pelkällä isolla.
>
> Jos joutuu vaihtamaan keulapurjetta, niin rulla on kyllä vihoviimeinen
> viritys, ennen käytettiin usein parittaista keulastaagia, jossa
> kumpaankin staagiin saattoi litsata oman keulapurjeensa. Viimeaikoina
> esimerkiksi saksalaiset ovatkin pistäneet veneen keulalle kaksi rullaa,
> joiden etäisyys on vain noin 20-40 cm, jolloin purjeen voi vaihtaa
> rullaamalla toisen sisään ja toisen ulos.
nips
> - Lauri Tarkkonen
>
Totta joka sana.
- yksi purje keulassa rullalla ei ole avomerivaruste
- mulla oli nimenomaan kutteritakila, babystaagissa oli rullattava
fokka. Sen lisäksi oli erikseen vaijerivahvisteinen myrskykeulapurje,
joka viritettiin lentävänä.
Rullaamisesta - se pitää opetella.
- kovassa tuulessa purje menee helposti sykkyrälle, pitää toimia
rauhallisesti ja seurata, että purje rullautuu oikein
- kun purje on siistillä rullalla, pitää skuuteissa olla varaa kieputtaa
muutama kierros skuuttia paketin sulkemiseksi. Pienikin ulosjäävä
purjeen kulma avaa kovalla tullella koko paketin
- sisäänvetonaru pitää olla kovaa ja purjetta ulos vedettäessä narun
pitää antaa jarrutelleen kelautua mahdollisimman tiukasti rummulle
- sisäänvetonaru pitää solmia kunnolla kiinni
Foilista:
2003 ACR:ssä oli monissa veneissä rullattava kaksiurainen foili ja
kummassakin urassa purje. Myötätuuliviritys, jossa molempia purjeita voi
rullata symmetrisesti sisään tarpeen mukaan. Tuulen nopeus vaihteli 8-20
m/s ja yleensä yöllä tuuli kovaa varsinkin heti auringon laskettua,
päivällä spinnu oli ok, mutta yöllä hankala. Meillä ei ollut tuota
tuplakeulapurjemahodollisuutta ja hävisimmekin Swan-porukassa
tanskalaiselle Tarok V -venelle, jolla se oli ja jotka muutenkin olivat
kovia purjehtijoita.
Pelkällä isolla purjehtimisesta
- Sir Chichester mainitsee asian kirjassaan ja valitti, että Gypsy Moth
IV oli tässä(kin) suhteessa huono vene
Jouko Pesonen
> Tero wrote:
>> Mielenkiintoinen aihe, itse täysin maakrapuna olen miettinyt usein sitä
että
>> miksi ainakin kaikki minun tietämäni pallonkierrot tai matkat
>> Kustannukset? ja koska periaatteessa on laillista lähteä kaukomaille
vaikka
>> kylpyammeella, miten purjehtijat määrittelevät mielessään että tämä on
>> riittävän turvallinen alus valtameren ylitykseen.
>>
> Ajoihan se yksi porukka Busterilla Islantiin
> Diesel kuluttaa hevosvoimaa kohden lähemmäs 300 gr polttoainetta
> tunnissa. SAdan hevosvoiman koneella se on siis n. 30 kg tunnissa
> Vuorokaudessa 720 kg
> ja kahden viikon tankkausvälillä pitää menovettä olla 10 000 kg
> Sitä taas ei sadan hevosvoiman moottorilla oikein jaksa siirrellä kun
> asumisen mukavuuttakin on kuormana.
> Tarvitaan isompi moottori joka taas kuluttaa enemmän ja vaatii alleen
> isomman veneen. Kannattavuuden rajan paremmalle puolelle pääsee jossain
> pienen laivan kohdalla.
>
> Purjeveneellä kulutusta on vain ruoka ja vesi.
> Kilomäärät ovat paljon pienempiä vaikka aikaa meneekin ehkä enemmän.
>
> Toinen seikka on elämisen mukavuus. Purjevene on aina kallellaan
> mutta keikkuu paljon vähemmän.
> * * *
>
> Jaakkohan jo ehti antaa joukon kriteerejä turvallisuudelle.
> *Riittävä turvallisuus* on sitten henkilökohtainen asia.
> jossa kaksi kaverusta purjehti avoveneellä Brittein saarilta Norjaan.
> ei se ehdi ketään pelastaa. Matka sujui hyvin vaikka vene
> menikin kerran ympäri.
> lähinnä moottoriveneilijä
>
>>
>> "TaaviUntamo" <ros...@gmail.com> wrote in message
>> news:LPE4h.188$BV1...@read3.inet.fi...
>>> "Lauri Levanto" <laur...@dnainternet.net> kirjoitti
>>> viestissä:45530044$0$1139$9b53...@news.fv.fi...
>>>> jaakko wrote:
>>>>> Lauri Levanto wrote:
>>>>>> Tuossa teräsveneen ympärillä on näkynyt erilaisia jäsityksiä
>>>>>> merikelpoisuudesta.
>>>>>> Olisi kiva kuulla konkareiden mielipiteitä siitä mitä
merikelpoisuus
>> on,
>>>>>> ja mistä sen käytetyn veneen ostaja tunnistaa.
>>>>>>
>>>>> (Avo)merikelpoisuus?
>>>>>
>>>>> - venee purjehtii hyvin pelkällä isolla purjeella ja kohtalaisen
hyvin
>>>>> pelkällä I-genoalla
>>>>>
>>>>>
>>>> Kiitos Jaakko,
>>>> tällaista tietoa olin juuri hakermassa.
>>>> Tuo erillinen ura myrskypurjeelle oli uutta.
>>>>
>>>> -lauri
>>> Entäs, jos veneessä ei ole paikkaa purjeelle ollenkaan?
>>>
>>>Aika kova tuo 30kg kulutus,minulla menee 10 litraa/h 8sol,koneita
2x140hv,uppouma 20tn,vesilinja 14,8m eli alle runkonopeus, tuolla
nopeudella tehoja käytössän.110hv.Ei ole kovinkaan suuri rahallinen ero
kiertääkö pallon tuulen voimalla vai dieselillä,kun huomioidaan purjeiden
ja rikin hankintahinta ja uusimistarve.Muista ominaisuuksista kuten
äänettömyydestä en sano mitään.
>>>
>>
>>
>
--
joke
Lauri Tarkkonen
Kuinka monta alle 12 metristä moottorivenettä omaa sellaisen
polttoainetalouden, että ne voivat ylittää Atlantin tai Tyynen meren
ilman välitankkausta? Sen sijaan löytyy moniakin jopa alle 7 metristä
purjevenettä, joilla kumpikin homma on tehty. Jo veneen koko on
melkoinen kustannustekijä.
Joskus takavuosina Yachting Worldissa oli artikkeli, jossa purjeveneen
ja moottoriveneen (kumpikin suurinpiirtein 30 jalkainen) kulujen suhde
oli 3:5 purjeveneen hyväksi (siis halvempi). Voisin kuvitella öljyn
hinnan nousun tehneen moottoriveneen suhteellisesti kalliimmaksi, vaikka
purjeet ovatkin öljytuotteita. Minusta tuollainen noin 40% kustannusero
on mainittava.
Olen tavannut montakin moottoriveneilijää, jotka ovat todenneet, että
eivät halua lähteä moottoriveneellä Tukholmaan tai Visbyyn tai
Kööpenhaminaan, koska se maksaa niin paljon, mutta en ole tavannut
purjehtijaa, joka olisi kokenut kustannusten rajoittavan matkan
pituutta.
- Lauri Tarkkonen
jaakko
Ei ihan mene päittäin.
Pannaan naftan hinnaksi euro, polttoainekulut on n. 50 000 euroa.
14 -metrisen matkaveneen purjeet, n. 200 m2, saisivat maksaa 250 e/m2
Purjeveneen apukone on 30-50 heppainen, tulee hieman enemän kuin takilan
hinnan verran eroa kahteen 140 -heppaseen.
Kari Jokinen
joka rasvattiin lampaantalilla joka on
lähes puhdasta lanoliinia. Kaaret ja emäpuu olivat saarnea. Lanoliini
suojasi nekin vedeltä. Näin saatiin jäykkä
mutta kuitenkin merta myötäilevä rakenne, joka antoi alukselle
erinomaisen merikelpoisuuden.
Jouko Pesonen
Eikö pallonympärys ole mutkitellen 25000 mpk ,
litra/maili on lähenpänä 25000eur.
--
joke
Heikki
> Olisi kiva kuulla konkareiden mielipiteitä siitä mitä merikelpoisuus on
(teräs)(moottori?)veneenrakentaja Thomas Colvin sanoo sivulla
http://www.thomasecolvin.com/frequently_asked_questions Part3.htm
Q. What do you consider to be the important requirements in an ocean
voyaging power vessel?
A. A seaworthy hull is first and foremost. The shape of the hull should be
one that is sea kindly when encountering seas from any direction, that
steers well, and has a good sweep to the sheer to assist in dry decks when
punching into a head sea. A proper marine engine with controllable pitch
propeller should be installed. It should have a low silhouette, thereby
keeping windage to a minimum, a pilothouse with 360 degree visibility,
moderate to high bulwarks, a well-ventilated engine room, decks wide enough
to walk from bow to stern without having to hang on for balance, well
thought-out mooring and anchor handling, proper gear for handling and
stowing the dinghy, a day tank with 12 to 16 hours of fuel, hydraulic or
mechanical steering, and the best auto pilot I could afford.
- Heikki
S/Y Aava
"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
news:ej2a5e$hcu$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Pidin kerran tuulta
> Visbyssä neljä päivää, sinne tuli kovan kelin aikana (ei siis vielä
> myrsky, vaan 14-17 m/s) kymmenkunta purjevenettä, joista muistaaksnei
> kuudella oli keulastaagissa sellaisia valkoisia hapsuja, jotka ovat
> ilmeisesti olleet veneen keulapurje. Jututin joitakin tulijoita, ja he
> kertoivat reivanneensa uljaasti, mutta tuuli repi reivin auki ja teki
> purjeista silppua.
Olen minäkin repinyt yhden vanhan haperon rullagenuan, tuulta oli noin 12-14
m/s. Repeytyminen tapahtui reivatessa. Olin kokematon rullageunuan kanssa ja
kaiken lisäksi reivasin liian myöhään. Ostin uuden paremman purjeen.
Rullagenuasta minulla on vain parin purjehduskauden kokemus, ja pidän sitä
hyvänä avomeripurjeena. Toppitakilaisessa isoa ei tarvitse reivata ennen
myrskylukemia, ja viime kesän navakoissa tuulissa Suomenlahden ylityksillä
uuden genuan reivaus sujui helposti ja ongelmitta. Uusi genua on Elvströmin
Slice-line leikattu, siinä purjeen takaosa on tukevampaa kangasta kuin
etuosa. En osaa uskoa että 17 m/s olisi jo tuuli, jossa tuosta jää vain
valkoisia hapsuja.
Itse asiassa luulen että liioittelet, ellen tietäisi kuinka kokenut olet.
En myöskään ymmärrä rullareivilaitetta, jonka tuuli repii auki, mikäli
reiviköysi on kunnolla kiinni knaapissa. Enkä ymmärrä että yli puolet
kovassa kelissä jättäisi reiviköyden ilman kunnon varmistusta. Vai olivatko
reivimekanismit pettäneet? Omani on Plastimo, kait ns. karvahattumerkkejä,
mutta ei se voi pettää (koputetaan puuta) ilman mitään järjellistä syytä.
Kuulostaa tosi oudolta.
Suoraan sanoen, jos joku muu kirjoittaisi kuten sinä, niin väittäisin
valehtelijaksi. Mutta... kait se on uskottava?
Todennäköisintä kuitenkin on että et narraa, vaan olet tavannut purjeveneen
jossa rullagenua on hajonnut kuten minullakin - reivausvaiheessa. Se on
tilanne jossa purje joutuu kovimmalle rasitukselle, vapaana lepattaessaan.
Mutta että tuuli repisi purjeen pois rullalta, se kuulostaa omituiselta!
Lauri Tarkkonen
>"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
>news:ej2a5e$hcu$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Pidin kerran tuulta
>> Visbyssä neljä päivää, sinne tuli kovan kelin aikana (ei siis vielä
>> myrsky, vaan 14-17 m/s) kymmenkunta purjevenettä, joista muistaaksnei
>> kuudella oli keulastaagissa sellaisia valkoisia hapsuja, jotka ovat
>> ilmeisesti olleet veneen keulapurje. Jututin joitakin tulijoita, ja he
>> kertoivat reivanneensa uljaasti, mutta tuuli repi reivin auki ja teki
>> purjeista silppua.
>Olen minäkin repinyt yhden vanhan haperon rullagenuan, tuulta oli noin 12-14
>m/s. Repeytyminen tapahtui reivatessa. Olin kokematon rullageunuan kanssa ja
>kaiken lisäksi reivasin liian myöhään. Ostin uuden paremman purjeen.
>Rullagenuasta minulla on vain parin purjehduskauden kokemus, ja pidän sitä
>hyvänä avomeripurjeena. Toppitakilaisessa isoa ei tarvitse reivata ennen
>myrskylukemia, ja viime kesän navakoissa tuulissa Suomenlahden ylityksillä
>uuden genuan reivaus sujui helposti ja ongelmitta. Uusi genua on Elvströmin
>Slice-line leikattu, siinä purjeen takaosa on tukevampaa kangasta kuin
>etuosa. En osaa uskoa että 17 m/s olisi jo tuuli, jossa tuosta jää vain
>valkoisia hapsuja.
Genoa ei ole hyvä avomeripurje, sattuu vain olemaan niin, että melkein
kaikki mittasäännöt antavat etukolmion ylityksestä osan ilmaiseksi, niin
lisäpinta-ala ei nosta mittalukua. Jaakkokin vannoo pienempien purjeiden
nimiin, ja puolustaa sen vuoksi paljon monimutkaisempaa ketchi takilaa.
>Itse asiassa luulen että liioittelet, ellen tietäisi kuinka kokenut
olet.
Ei tarvitse liioitella, totuus riittää aivan hyvin.
>En myöskään ymmärrä rullareivilaitetta, jonka tuuli repii auki, mikäli
>reiviköysi on kunnolla kiinni knaapissa. Enkä ymmärrä että yli puolet
>kovassa kelissä jättäisi reiviköyden ilman kunnon varmistusta. Vai
olivatko
>reivimekanismit pettäneet? Omani on Plastimo, kait ns.
karvahattumerkkejä,
>mutta ei se voi pettää (koputetaan puuta) ilman mitään järjellistä
syytä.
>Kuulostaa tosi oudolta.
Uein käy niin, että hyvin kovalla kelillä rullatessa, ei noudateta
Jaakon tuossa aikaisemmin antamia rullausohjeita, vaan rulla jää
(useammin) löysäksi purjeen yläpäästä ja sieltä se sitten lähtee
hakkaamaan ja vähitellen menee rikki.
On myös huomattava, että jos rullagenoaa rullataan hieman hätäisesti,
mutta sitten purjehditaan hieman enemmän rullatulla purjeella, niin
purje ei istu, vaan liikit ovat kireät, niin että soi, mutta purjeen
keskusta jää liian pussikkaaksi. Jos tällaisella yrittää luovia, vene
kallistuu liikaa ja sitten kippari piinaa ja fokka lepattaa ja jonkun
ajan kuluttua siitä seuraa ongelmia, ei välttämättä ensi kerralla, tai
muutamassa tunnissa, mutta jos menet avomerelle voit joutua ajamaan
parikin vuorokautta kovassa kelissä.
>Suoraan sanoen, jos joku muu kirjoittaisi kuten sinä, niin väittäisin
>valehtelijaksi. Mutta... kait se on uskottava?
En ole sanonut, että joka kerta kun olen ollut Visbyssä, sinne on tullut
revittyjä purjeita, mutta viimeksi kun pidin siellä tuulta niitä tuli
todellakin useita. Ilmeisesti monet olivat lähteneet etelästä ja
pohjoisen puoleiset tuulet yllättivät. Tämä oli myös ainoa kerta kun
olen nähnt Kristiina linen entisen Bore II ajavan päin laituria, kun se
ei päässyt manöveeraamaan paikalleen, vaan joutui ajamaan viereiseen
laituriin, vaan joutui heittämään ankkurin keskellä lahtea, jotta vauhti
edes vähän hidastuisi ja tarvitsi hinausta päästäkseen paikalleen.
>Itse asiassa luulen että liioittelet, ellen tietäisi kuinka kokenut olet.
>En myöskään ymmärrä rullareivilaitetta, jonka tuuli repii auki, mikäli
>reiviköysi on kunnolla kiinni knaapissa. Enkä ymmärrä että yli puolet
>kovassa kelissä jättäisi reiviköyden ilman kunnon varmistusta. Vai olivatko
>reivimekanismit pettäneet? Omani on Plastimo, kait ns. karvahattumerkkejä,
>mutta ei se voi pettää (koputetaan puuta) ilman mitään järjellistä syytä.
>Kuulostaa tosi oudolta.
Et tunne meren voimaa. Ihmisillä on myös venyviä köysiä, rulla ei ole
tiukka ja takaliikin alle pääsee tuuli. Kun purjekangasta riittävästi
liehuttaa, niin sen kestävyys putoaa dramaattisesti. Ultravioletti valo
ja purjeen hakkaaminen heikentävät sitä merkittävästi. Minulla on
fokassa kokopitkät latat, jotta se ei joka vendalla lepattaisi itseään
hengiltä.
>Suoraan sanoen, jos joku muu kirjoittaisi kuten sinä, niin väittäisin
>valehtelijaksi. Mutta... kait se on uskottava?
Voit kerätä itsekin tietoa, niin et ole riippuvainen toisten kertomasta.
>Todennäköisintä kuitenkin on että et narraa, vaan olet tavannut purjeveneen
>jossa rullagenua on hajonnut kuten minullakin - reivausvaiheessa. Se on
>tilanne jossa purje joutuu kovimmalle rasitukselle, vapaana lepattaessaan.
>Mutta että tuuli repisi purjeen pois rullalta, se kuulostaa omituiselta!
Olen myös nähnyt useita tapauksia, joissa purje on kovalla kelillä
tullut ulos profiilista. Silloin sitä on ollut vaikea vaihtaa, koska se
kulkee huonosti alas (ja ylös).
Kun mietit tuulen voimaa, niin kannattaa muistaa, että voima on
verrannollinen nopeuden neliöön. Siis nopeuden nousu 10 m/s 12 m/s
nostaa voiman 100:sta yksiköstä 144. 17^2 = 289 ja jos säätiedotukset
ilmoittavat 17 m/s, niin se on keskituuli ja jossain päin voi olla
puuskia, jotka ylittävät 30 m/s, joka on 30^2 = 900 siis voima on
yhdeksänkertainen tuohon 10 metriin sekunnissa, jos vene siten vielä
nousee tuulee vaikkapa vain 3 solmua, niin päästään jo 1089:ään.
- Lauri Tarkkonen
Jouko Pesonen
Olen ollut mukana
projektissa joka oli 17m pitkä ja
kuunaritakiloitu,haruspurjekuunari.Siihen maksoivat purjehdukseen
liittyvät roippeet kannella 300000 mk ja aikaa on siitä 15v, samassa
paatissa oli koneena 120 hv ja kulkee litra/mpk,että kyllä tuolla rahalla
ostaa pallonkiertodieselit kirkkaasti. Eri asia onko mitään järkeä lähteä
pelkästään koneella varsinkaan jos vain yksi.Kaksi konetta kuluttaa saman
kuin yksi samalla nopeudella, on testattu.
--
joke
Jouni R
"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:ej2eb9$iol$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>
> Olen tavannut montakin moottoriveneilijää, jotka ovat todenneet, että
> eivät halua lähteä moottoriveneellä Tukholmaan tai Visbyyn tai
> Kööpenhaminaan, koska se maksaa niin paljon, mutta en ole tavannut
> purjehtijaa, joka olisi kokenut kustannusten rajoittavan matkan
> pituutta.
>
Ihmettelen kyllä, jos joku pitää matkamoottorivenettä ja sitten sanoo, ettei
raaski ajaa sillä, kun tulee niin kalliiksi... Tai no joo, voihan sitä
pitää kesämökkinä. Ei siinäkään tyylissä sinänsä mitään vääryyttä tai vikaa
ole. Mutta siihen luulisi toisaalta riittävän selvästi halvemman veneen
kuin turvalliseen Köpiksen keikkaan.
-Jouni
Dag Stenberg
> In <ej276g$gdl$2...@oravannahka.helsinki.fi> Dag Stenberg <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> writes:
>>(Mikään veneistäni ei ole purjehtinut kovin hyvin pelkällä isolla).
>
> Kyllä H-vene mielestäni purjehti ihan kelvollisesti pelkällä isolla.
Saattaa olla että jos vanha venynyt iso ei toimi hyvin yksinään niin se ei
kaikkea todista. Sekä H-venettäni että nykyvenettä olen tosiaan
yrittänyt purjehtia vanhoilla räteillä eivätkä pelkät isot hyvin vetäneet.
DS
Dag Stenberg
> En myöskään ymmärrä rullareivilaitetta, jonka tuuli repii auki, mikäli
> reiviköysi on kunnolla kiinni knaapissa. Enkä ymmärrä että yli puolet
> kovassa kelissä jättäisi reiviköyden ilman kunnon varmistusta.
Olen nähnyt parikin genuaa lähtevän vielä satamassa auki... toinen meni
silpuiksi parissa minuutissa. En tiedä miten olivat varmistetut. Ja olen
nähnyt kavereita jotka taistelevat puoliksi auki olevan ja siinä pysyvän
genuan kanssa - viimeksi viime kesänä Hangon edustalla. En tiedä miten
saadaan moiset asiat aikaan.
DS
Jouni R
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
news:ej1gp7$8r6$3...@oravannahka.helsinki.fi...
>
> Ei koskaan mitään rullia, ne voivat juuttua - joko auki tai kiinni.
>
Vaikka motoristina eli purjehdusmaallikkona on tuota väitettä helppo pitää
loogisena, niin yleisen kehityksen ja keskustelujen perusteella minulla on
hiukan sellainen tunne, että tässä tuoksahtaa muutosvastarinta.
>
> >> - navigointitilassa naama menosuuntaan
> >
> > Miksi? Sehän on yleensä kohdassa, josta ei ulos näe kuitenkaan. Eli
> > navigoija elää joka tapauksessa virtuaalimaailmassa...
>
> Tulee paha olo jos on poikittain. Vessa sama homma.
>
Onkos tuosta jotain lääketieteellistä tms. näyttöä. Siis, että ihminen
kestäisi ees-taas -keinutusta huonommin kuin sivuttaiskeinutusta?
Asiaankuulumaton mutta hupaisahko detalji: olemme käyneet keinumisesta
keskusteluja veneessä. Vaimolla on purjehduskokemusta useammalta vuodelta
kuin minulla aikuisiän veneilykokemusta. Hän inhoaa sivuttaiskeinuntaa,
mutta häntä kuulemma ei häiritse kovakaan jysähtely pitkittäissuunnassa.
Minä taas en häiriinny yhtään siitä, että vene keinuu sivuttain, ajan ihan
mielelläni sivuaallokossa, mutta vältän kovaa vasta-aallokkoon ajamista,
koska silloin tulee niitä kovia jysähdyksiä väkisin. Toisaalta minulla ei
ole koskaan ollut minkäänlaista taipumusta merisairauteen tai mihinkään sen
kaltaiseen; en tiedä, vaikuttaako se mielipiteeseen.
Olen muuten ihmetellytkin sitä Vene-lehden testaajien näkemystä, että pöntön
pitäisi olla pitkittäin. Yhteyteen on usein liitetty sana "oikeaoppisesti"
ilman perusteluja...
-Jouni
Dag Stenberg
> "Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
> news:ej1gp7$8r6$3...@oravannahka.helsinki.fi...
>> Ei koskaan mitään rullia, ne voivat juuttua - joko auki tai kiinni.
>
> Vaikka motoristina eli purjehdusmaallikkona on tuota väitettä helppo pitää
> loogisena, niin yleisen kehityksen ja keskustelujen perusteella minulla on
> hiukan sellainen tunne, että tässä tuoksahtaa muutosvastarinta.
Yleisperiaatteena on kyllä pikemmin, ettei pidä olla sellaista, joka on
vahinkoherkkää. Olen kyllä ajatellut, että saattaisin hankkia rullagenuan,
mikäli tulen niin liikuntakyvyttömäksi, etten uskaltaudu etukannelle. Ja
muutenkin jos tulisi ostettua vene, jossa sellainen jo on, en ottaisi pois.
>> Tulee paha olo jos on poikittain. Vessa sama homma.
>
> Onkos tuosta jotain lääketieteellistä tms. näyttöä. Siis, että ihminen
> kestäisi ees-taas -keinutusta huonommin kuin sivuttaiskeinutusta?
Hyvin mielenkiintoinen kysymys, joka ansaitsisi kunnon salapoliisityön.
Olisin itse asiassa kiinnostunut alkamaan selvittää asiaa noin viikon
kuluttua, ellen unohda. Tässä voisi ajatella että esimerkiksi
verenkiertorefleksit tai autonominen hermosto muuten toimisi eri lailla
erisuuntaisessa liikkeessä. Pikavilkaisu antoi ymmärtää että tällaista
olisi tutkittu, mutta en ehdi katsoa mikä on loppupäätelmä.
> Asiaankuulumaton mutta hupaisahko detalji: olemme käyneet keinumisesta
> keskusteluja veneessä. Vaimolla on purjehduskokemusta useammalta vuodelta
> kuin minulla aikuisiän veneilykokemusta. Hän inhoaa sivuttaiskeinuntaa,
> mutta häntä kuulemma ei häiritse kovakaan jysähtely pitkittäissuunnassa.
> Minä taas en häiriinny yhtään siitä, että vene keinuu sivuttain, ajan ihan
> mielelläni sivuaallokossa, mutta vältän kovaa vasta-aallokkoon ajamista,
> koska silloin tulee niitä kovia jysähdyksiä väkisin. Toisaalta minulla ei
> ole koskaan ollut minkäänlaista taipumusta merisairauteen tai mihinkään sen
> kaltaiseen; en tiedä, vaikuttaako se mielipiteeseen.
Itselläni on v. 1968 hankittu häiriintymä taaksepäin kallistumiselle,
joten nimenomaan taakserullaus tai äkillinen pysähtyminen saattavat
joskus tuottaa pahoinvointia. Mutta siihen liittyy myös määrätty
liikenopeus, muut nopeudet ovat tehottomia. Hankkima oli erään
autolautan jatkuva puskeminen vasta-aallokkoon matkalla Rostockista
Skooneen.
DS
S/Y Aava
> Uein käy niin, että hyvin kovalla kelillä rullatessa, ei noudateta
> Jaakon tuossa aikaisemmin antamia rullausohjeita, vaan rulla jää
> (useammin) löysäksi purjeen yläpäästä ja sieltä se sitten lähtee
> hakkaamaan ja vähitellen menee rikki.
Kuten aiemmin jo kerroin, niin minulla on lyhyt kokemus rullagenuan kanssa
purjehtimisesta. Aiemmat veneeni ovat olleet osatakiloituja, viisitoista
vuotta se, jolla olen käynyt Itämeren etelärannalla pari kertaa ja
Tanskassakin, vuosittain harrastaen avomeripurjehdusta, 3/4 takilalla
varustettu vanhanaikainen avomerivene. 10 neliöinen itseskuuttaava, 32
neliöinen iso, barduunat.
Nyt vanhemmiten vaihdoimme pienempään kun lapset ovat mukana enää
satunnaisesti. Vene on Nord80, toppitakila, rullalla 22 neliöinen genua ja
12 neliöinen iso, alirikattu saaristopurreksi (uppouma yli 3 tn) ja raskas
kryssitävä saaristoväylillä. Avomerellä puolestaan kokoisekseen
pikkupurreksi tukeva, genuan rullaaminen on paljon helpompi ja turvallisempi
toimenpide kuin ison reivaaminen saati keulassa käynti purjeiden vaihdossa.
On kertynyt kokemusta meren ja tuulen voimasta. Tuo ei ole kenenkään
yksityisomaisuutta ja sitä pakosti kertyy myös Itämerellä. Ukkosrintamassa
Osmussaaren pohjoispuolella 24 m/s puuskissa, keskellä yötä. Peränpito vaati
miehen pinnaan, ja vaimo kävi kasaamassa keulasta myrskytuulen riepottamaa
fokkaa pois.
Olen uskonut että täysin rullattu genua kestää tuulta. En ole vielä koskaan
havainnut että oma purje olisi ollut löysällä yläpäästä, en myöskään
ostamani veneen mukana tulleissa, tavallisesta genusta muuntetuissa
rullapurjeissa ollut tälläistä ominaisuutta.
Itse asiassa kovemmassa kelissä, kun purjehditaan reivatulla genualla,
rullalla oleva purje tuntuu menevän todella tiukalle profiilia vasten.
Tällöin reiviköyden kierrokset rummulla eivät mahdollisesti enää riitä vaan
täysin rullalle vedetystä purjeesta voi jäädä skuuttikulma rullaamatta. En
ole tätäkään osannut kokea ongelmaksi, muu purje on tosi tiukasti rullalla,
ja kun skuutti on tiukalla niin eihän tuo max puoli neliötä mihinkään
lepata, ellei sitten ajeta koneella vastatuuleen.
Meren kanssa oppii nöyräksi, ja siksi yritän oppia näitä rullagenuaan
liittyviä riskejä ihan todella. Kuitenkin tuntuu että osa tarinasta on
mörköjen maalailua, 14-17 m/s tuulessa satamaan saapuneista kymmenestä
veneestä kuudella oli vain rullagenuan hapsuja jäljellä...? Olen pahoillani,
mutta tarina kuulostaa uskomattomalta!
Silloin kun revin sen vanhan rullagenuan, tietysti rullasin sen heti
kokonaan sisään repeytymisen havaittuani. Miksi nuo Visbyhyn tulleet veneet
eivät olleet tehneet tuota tai laskeneet genuaa? Eihän rullagenua ole
kummempi alas otettava kuin tavan genua purjeenvaihdossa.
Rullagenuan toppihela pitää tietysti olla kunnossa. Ainakin tuossa
Plastimossa se kannattaa voidella kuukauden välein. Sisäänrullauksessa
minulla on pari kertaa tarttunut spinnun falli kiinni genuaan, jumittaen.
Mutta parin kesän ja kolmentuhannen mailin jälkeen alkaa rutiini toimia,
ensivuodeksi genuan skuuttiplokin kiskoille asennan barberiplokit, tällä
tavoin ei tarvitse mennä sivukannelle joka kerran vaihtamaan skuuttipisteen
paikkaa kun reivaa. Barbereiden avulla kuvittelen säätäväni takaliikin
tiukkuutta niin että siitä saa lepatuksen pois. Tähän liittyviä kommentteja
ja kokemuksia otan mielellään vastaan. Toimiiko homma noin, vai pitäisikö
tuohon skuuttiplokin vaunuun tehdä plokien ja köysien avulla sitlootasta
hallittava systeemi, jolla sitä siirretään kiskolla?
> On myös huomattava, että jos rullagenoaa rullataan hieman hätäisesti,
> mutta sitten purjehditaan hieman enemmän rullatulla purjeella, niin
> purje ei istu, vaan liikit ovat kireät, niin että soi, mutta purjeen
> keskusta jää liian pussikkaaksi. Jos tällaisella yrittää luovia, vene
> kallistuu liikaa ja sitten kippari piinaa ja fokka lepattaa ja jonkun
> ajan kuluttua siitä seuraa ongelmia, ei välttämättä ensi kerralla, tai
> muutamassa tunnissa, mutta jos menet avomerelle voit joutua ajamaan
> parikin vuorokautta kovassa kelissä.
En ole kokenut tuota ongelmaksi uuden purjeen kanssa. Se istuu aika hyvin
rullattunakin. Ei tietysti vedä vertoja tavalliselle fokalle, mutta eipä
kallistu liikaa kun reivaa lisää, eikä lepata kun laskee puolenkymentä
astetta alemmaksi tiukimmasta kryssistä. No, oma venetyyppini on muutenkin
sellainen, että sillä ei kannata ajaa kryssissä korkealle, vaan vauhdilla.
> Et tunne meren voimaa. Ihmisillä on myös venyviä köysiä, rulla ei ole
> tiukka ja takaliikin alle pääsee tuuli. Kun purjekangasta riittävästi
> liehuttaa, niin sen kestävyys putoaa dramaattisesti. Ultravioletti valo
> ja purjeen hakkaaminen heikentävät sitä merkittävästi. Minulla on
> fokassa kokopitkät latat, jotta se ei joka vendalla lepattaisi itseään
> hengiltä.
Sujuvia johtopäätöksiä meren tuntemuksestani teet sen perusteella että
erehdyin epäilemään sinua liioittelusta ja asenteellisuudesta. Olen ollut
Etelä-Itämerellä tuollaisessa 14-17 m/s kelissä, ristiaallokossa jossa
häiriköiviä vesikasoja tuli välillä väärästä suunnasta, kylkeen jysäytellen
ja kannen sekä ruffin yli pyyhkäisten. Ihmistä heiteltiin kolmisen metriä
ylös alas keikkuvalla alustalla. Onneksi ei ollut myrsky. Vene purjehti
hyvin ja missään vaiheessa ei keli tuntunut vaaralliselta, ainoastaan
epämukavalta.
Mutta jos väität, että nykyisen purteni purjevarustus, eli rullagenua ei
tule kestämään 17 m/s keleissä, edes kokonaan sisään rullattuna, niin olen
tehnyt väärän venevalinnan! Myrskystrategia on nimittäin babystaagin
paikalle viritettävä pieni myrskyfokka, kun genua on kokonaan rullalla.
Onneksi ei ole tuota tarvinnut vielä testata tositilanteessa. Toisaalta,
monet (lähes kaikki?) käyttävät rullakeulapurjeita avomeriveneissään, eikö
niin?
Kuten minäkin sanoin, lepattaminen on pahaksi purjeelle. Purje, sekä
isopurje että genua, lepattaa reivattaessa. Ei sille mitään mahda. Siinä
repimässäni genuassa ei ollut UV-suojaa ja purje oli muutettu tavallisesta
purjeesta reilu 10 vuotta sitten rullalle sopivaksi. Itse kangas oli vielä
aika hyvä, mutta ompeleet pettivät, vähän ennen repeytymistä hoksasin että
takaliikin päärmeen sauma oli auennut tikkauksen petettyä. Elvströmin
Slice-line genuoissa materiaali on kuulemma UV-suojattu dacron. Matti
Rouhiaisen mukaan se ei tarvitse uutena erillistä UV-suojaa, mutta muutaman
vuoden kuluttua kun pintaan jäänyt liikin viereinen kangas on likaantunut,
se voidaan lisätä ulkonäkösyistä sekä purjeen vahvistamiseksi.
> Olen myös nähnyt useita tapauksia, joissa purje on kovalla kelillä
> tullut ulos profiilista. Silloin sitä on ollut vaikea vaihtaa, koska se
> kulkee huonosti alas (ja ylös).
Tuosta on edellisen purjeen osalta kokemuksia. Tapahtui täysmyötäisellä kun
reivaamaton purje pääsi paukuttamaan, reivaaminen oli tuossa tilanteessa
ratkaisu. Paljon suurempi ongelma olisi ilmeisesti ollut tavallisella
purjeella joka on profiilissa ilman rullalaitetta?
Uudessa purjeessa on erikoispaksu etuliikin täyte, 7 mm. Plastimon profiilin
muovi kuluu, joten alkuperäinen 6 mm on liian ohut ja 7 mm sopii ihan hyvin
uraan.
Tulipas pitkä juttu näin lauantaipäivän ratoksi ja synkän talvikauden
piristykseksi...
Lauri Uusitalo
> Ja olen
> nähnyt kavereita jotka taistelevat puoliksi auki olevan ja siinä pysyvän
> genuan kanssa - viimeksi viime kesänä Hangon edustalla. En tiedä miten
> saadaan moiset asiat aikaan.
Meillä jäi Swanissa rullagenua jumiin puoleen väliin kolmisen vuotta
sitten lokakuun alussa Kokkolan edustalla. Saatiin se muistaakseni auki
ja alas, kun ei suostunut kelautumaan sisään. Jälkikäteen huomattiin
että vika ei ollut suuri, nartsa jäi johonkin väliin tms, joka oli
helppo korjata. Mutta pimeässä ja jonkinlaisessa kelissä ei nähnyt kunnolla.
Lauri
Jouni R
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
> >
> > Onkos tuosta jotain lääketieteellistä tms. näyttöä. Siis, että ihminen
> > kestäisi ees-taas -keinutusta huonommin kuin sivuttaiskeinutusta?
>
> Hyvin mielenkiintoinen kysymys, joka ansaitsisi kunnon salapoliisityön.
> Olisin itse asiassa kiinnostunut alkamaan selvittää asiaa noin viikon
> kuluttua, ellen unohda. Tässä voisi ajatella että esimerkiksi
> verenkiertorefleksit tai autonominen hermosto muuten toimisi eri lailla
> erisuuntaisessa liikkeessä. Pikavilkaisu antoi ymmärtää että tällaista
> olisi tutkittu, mutta en ehdi katsoa mikä on loppupäätelmä.
>
Tuosta voisi kenties laventaa aihetta nykyaikaisiin venemalleihin.
Muistaakseni nykyaikaisia perhematkaveneitä (esimerkkeinä Bavariat,
Jeanneaut, Beneteaut, Hanset jne.) on moitittu siitä, että ne eivät kulkisi
aallokossa tarpeeksi pehmeästi vaan "läiskyttäisivät". Ymmärtäisin, että
ilmiö muistuttaa liukuvan moottoriveneen ajamista vasta-aaltoon (joka on
helposti aikamoista jymistelyä) mutta lienee kuitenkin miedompaa. Mutta
aiheuttaako tämä ilmiö pahoinvointiin johtavaa liikettä (ja onko ilmiö
yleensä todellinen tällaisilla veneillä paljon liikkuneiden mielestä)?
-Jouni
Lauri Tarkkonen
On tietysti parempi, että veneen edellytykset ovat hieman yli- kuin
alimitoitettuja. Ymmärrän myös, ettei koneen melua viitsi kuunnella kuin
muutaman tunnin, jonka jälkeen on päästävä grillaamaan makkaroita.
Takavuosina kävi usein niin, että moottoriveneilijä tuli kertomaan, että
hän ei voi ajatellakaan purjevenettä, koska se on niin hidas, ettei
sillä voi käydä missään kauempana. Kun sitten kysyn, missä kaukana sitä
on käyty, niin (kotisatama Helsingissä) kertovat käyneensä Inkoossa, ja
Porvoossa ja Tallinnassa ja harkitsevansa seuraavana kesänä jopa
Maarianhaminaa. Kun ne sitten kysyvät missäs minä olen käynyt, niin kun
totean, että käymme yleensä joka kesä Tukholmassa, useimpina kesinä joko
Bornholmilla, Höga Kustenilla... niin he vaihtavat puheenaihetta.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
Eivät ne venyneet purjeet selitä kui viimeiset 5-10% suorituskyvystä.
Pelkällä isolla luovittaessa on vain ajettava hieman alemmaksi ja vendan
jälkeen kiihdytettävä ajamalla hieman alemmaksi, jolloin tietenkin
skuuttia on löysättävä. Sekä H-veneessä, että Alohassa purjetta pystyy
kyllä latistamaan taivuttamalla mastoa.
Lisää harjoitusta Dag, kyllä se siitä onnituu.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
Toisaalta tuuli ei kysy kenenkään ymmärrystä, se vain jatkaa repimistä,
jos jotain revittävää on. Kun lehdissä ja netissä oli kuvia Karibian
hurricaanien tuhoista, oli aika monessa purjeveneessä keulaharuksessa
rullafokan jäänteitä. Hurrikaani oli siis ohikulkiessaan hoitant
rullalla olevan purjeen entiseksi. Siihen ei kulunut tuntiakaan. Yksi
purjemaakareiden myyntiargumentti rullapurjeen sukalle on: Jos vene jää
pitkäksi aikaa johonkin satamaan, niin tuuli saattaa repiä rullalla
olevan purjeen, sen kannattaa suojata sukalla. En ota kantaa argumentin
validiteettiin, mutta olen nähnyt purjemaakarilla rullagenoan, jonka
asiakas halusi korjauttaa, koska se oli vahingoittunut veneen seisoessa
satamassa syysmurskyjen aikana. Kustannusarvio suhteessa luvattuun
tulokseen oli sellainen, että asiakas päätti tilata uuden. Tilasi myös
sukan.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
>news:ej2rin$mm7$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>> In <4554e78c$0$1132$9b53...@news.fv.fi> "S/Y Aava" <aa...@hotmail.com>
>writes:
>> Uein käy niin, että hyvin kovalla kelillä rullatessa, ei noudateta
>> Jaakon tuossa aikaisemmin antamia rullausohjeita, vaan rulla jää
>> (useammin) löysäksi purjeen yläpäästä ja sieltä se sitten lähtee
>> hakkaamaan ja vähitellen menee rikki.
>Kuten aiemmin jo kerroin, niin minulla on lyhyt kokemus rullagenuan kanssa
>purjehtimisesta. Aiemmat veneeni ovat olleet osatakiloituja, viisitoista
>vuotta se, jolla olen käynyt Itämeren etelärannalla pari kertaa ja
>Tanskassakin, vuosittain harrastaen avomeripurjehdusta, 3/4 takilalla
>varustettu vanhanaikainen avomerivene. 10 neliöinen itseskuuttaava, 32
>neliöinen iso, barduunat.
Sikäli kun oma kokemuksesi on ainoa relevantti totuuden kriteeri, niin
tähän keskusteluun kannattaa palata vasta kun olet hankkinut sitä lisää.
>Nyt vanhemmiten vaihdoimme pienempään kun lapset ovat mukana enää
>satunnaisesti. Vene on Nord80, toppitakila, rullalla 22 neliöinen genua ja
>12 neliöinen iso, alirikattu saaristopurreksi (uppouma yli 3 tn) ja raskas
>kryssitävä saaristoväylillä. Avomerellä puolestaan kokoisekseen
>pikkupurreksi tukeva, genuan rullaaminen on paljon helpompi ja turvallisempi
>toimenpide kuin ison reivaaminen saati keulassa käynti purjeiden vaihdossa.
Pienempi rullapurje on tieenkin helpompi saada toimimaan kunnolla. 22
neliöinen on suhteellisen pieni, jopa niin pieni, että minun mielestäni
rullan hankkiminen siihen on hätävarjelun liioittelua. Jokaisella on
tietenkin mielipiteensä tästä asiasta.
>On kertynyt kokemusta meren ja tuulen voimasta. Tuo ei ole kenenkään
>yksityisomaisuutta ja sitä pakosti kertyy myös Itämerellä. Ukkosrintamassa
>Osmussaaren pohjoispuolella 24 m/s puuskissa, keskellä yötä. Peränpito vaati
>miehen pinnaan, ja vaimo kävi kasaamassa keulasta myrskytuulen riepottamaa
>fokkaa pois.
>Olen uskonut että täysin rullattu genua kestää tuulta. En ole vielä koskaan
>havainnut että oma purje olisi ollut löysällä yläpäästä, en myöskään
>ostamani veneen mukana tulleissa, tavallisesta genusta muuntetuissa
>rullapurjeissa ollut tälläistä ominaisuutta.
Varmasti kestää aikansa ja hyvin rullattuna. Jos Sinä onnistut tai olet
onnistunut aina rullaamaan sen hyvin, niin se ei tietenkään takaa, että
muut sen aina tekevät.
>Itse asiassa kovemmassa kelissä, kun purjehditaan reivatulla genualla,
>rullalla oleva purje tuntuu menevän todella tiukalle profiilia vasten.
>Tällöin reiviköyden kierrokset rummulla eivät mahdollisesti enää riitä vaan
>täysin rullalle vedetystä purjeesta voi jäädä skuuttikulma rullaamatta. En
>ole tätäkään osannut kokea ongelmaksi, muu purje on tosi tiukasti rullalla,
>ja kun skuutti on tiukalla niin eihän tuo max puoli neliötä mihinkään
>lepata, ellei sitten ajeta koneella vastatuuleen.
Mikä estää pitämästä useampia kierroksia köyttä rullalla?
>Meren kanssa oppii nöyräksi, ja siksi yritän oppia näitä rullagenuaan
>liittyviä riskejä ihan todella. Kuitenkin tuntuu että osa tarinasta on
>mörköjen maalailua, 14-17 m/s tuulessa satamaan saapuneista kymmenestä
>veneestä kuudella oli vain rullagenuan hapsuja jäljellä...? Olen pahoillani,
>mutta tarina kuulostaa uskomattomalta!
Tuulta oli satamassa 14-17 m/s, mutta merellä puuskissa sitä saattoi
olla paljon enemmän. Esitin aikaisemmassa viestissä tuulen voiman ja
nopeuden välisen riippuvuuden, jota myös veneen oma nopeus kasvattaa,
jos ajetaan vastatuuleen.
>Silloin kun revin sen vanhan rullagenuan, tietysti rullasin sen heti
>kokonaan sisään repeytymisen havaittuani. Miksi nuo Visbyhyn tulleet veneet
>eivät olleet tehneet tuota tai laskeneet genuaa? Eihän rullagenua ole
>kummempi alas otettava kuin tavan genua purjeenvaihdossa.
Hyviä kysymyksiä, en jututtanut kaikkia, mutta joidenkin kohdalla
purjeen vaihdon esti pelko etukannelle menosta ja joidenkin kohdalla
purje ei vain rullautunut sisään käytettävisäs olevilla voimilla.
Lienee vaikea ymmärtää, että kovassa (siis todella kovassa) kelissä
hakasilla etustaagiin litsatun purjeen vaihto on helpompi kuin
profiilissa olevan purjeen. Litsattu purje on koko etuliikin matkalta
kiinni staagissa ja se voidaan sitoa kannella "makkaraksi" ja jos on
tarve irroittaa sen jälkeen etustaagista. Profiilissa oleva purje on
kiinni vain nurkistaan. Tiedän tapauksen, jossa eräs Finngulf 43:n
miehistö yritti vaihtaa rullagenoaa myrskypurjeeseen Biscajalla, mutta
genoa meni mereen, eikä etukannella ollut perhemiehistö mahtanut sille
mitään.
>Rullagenuan toppihela pitää tietysti olla kunnossa. Ainakin tuossa
>Plastimossa se kannattaa voidella kuukauden välein. Sisäänrullauksessa
>minulla on pari kertaa tarttunut spinnun falli kiinni genuaan, jumittaen.
>Mutta parin kesän ja kolmentuhannen mailin jälkeen alkaa rutiini toimia,
>ensivuodeksi genuan skuuttiplokin kiskoille asennan barberiplokit, tällä
>tavoin ei tarvitse mennä sivukannelle joka kerran vaihtamaan skuuttipisteen
>paikkaa kun reivaa. Barbereiden avulla kuvittelen säätäväni takaliikin
>tiukkuutta niin että siitä saa lepatuksen pois. Tähän liittyviä kommentteja
>ja kokemuksia otan mielellään vastaan. Toimiiko homma noin, vai pitäisikö
>tuohon skuuttiplokin vaunuun tehdä plokien ja köysien avulla sitlootasta
>hallittava systeemi, jolla sitä siirretään kiskolla?
Tiedätkö kuinka moni voitelee toppihelan edes kerran kesässä? Veikkaan,
että 5% purjehtijoista. Olen korjannut puolisen tusinaa nostinta, jotka
ovat kiertyneet ja jumittuneet kiertyessään rullauksen vaikutuksesta
haruksen ja profiilin ympärille. Tapaus ei liene kovin harvinainen,
koska nämä ovat samaan saarisatamaan sattuneita purjehtijoita, jotka
ovat joutuneet tulemaan satamaan rullapurje osittain auki, koska se oli
jumittunut. Ihmisillä ei useinkään näytä olevan mukanaan välineitä uuden
silmukan pleissaamiseen vaijerifalliin tai puosuntuolia mastoon
kiipeämiseen, jotta voisivat tehdä yläkerrassa tarpeellisia korjauksia.
>> On myös huomattava, että jos rullagenoaa rullataan hieman hätäisesti,
>> mutta sitten purjehditaan hieman enemmän rullatulla purjeella, niin
>> purje ei istu, vaan liikit ovat kireät, niin että soi, mutta purjeen
>> keskusta jää liian pussikkaaksi. Jos tällaisella yrittää luovia, vene
>> kallistuu liikaa ja sitten kippari piinaa ja fokka lepattaa ja jonkun
>> ajan kuluttua siitä seuraa ongelmia, ei välttämättä ensi kerralla, tai
>> muutamassa tunnissa, mutta jos menet avomerelle voit joutua ajamaan
>> parikin vuorokautta kovassa kelissä.
>En ole kokenut tuota ongelmaksi uuden purjeen kanssa. Se istuu aika hyvin
>rullattunakin. Ei tietysti vedä vertoja tavalliselle fokalle, mutta eipä
>kallistu liikaa kun reivaa lisää, eikä lepata kun laskee puolenkymentä
>astetta alemmaksi tiukimmasta kryssistä. No, oma venetyyppini on muutenkin
>sellainen, että sillä ei kannata ajaa kryssissä korkealle, vaan vauhdilla.
Olet varmasti täydellinen rullagenoan omistaja, jolle ei koskaan tule
tapahtumaan mitään vahinkoa. Onnittelen. Tästä tietenkin teet sen
johtopäätöksen, etei kenellekään muulle voi tapahtua mitään.
>> Et tunne meren voimaa. Ihmisillä on myös venyviä köysiä, rulla ei ole
>> tiukka ja takaliikin alle pääsee tuuli. Kun purjekangasta riittävästi
>> liehuttaa, niin sen kestävyys putoaa dramaattisesti. Ultravioletti valo
>> ja purjeen hakkaaminen heikentävät sitä merkittävästi. Minulla on
>> fokassa kokopitkät latat, jotta se ei joka vendalla lepattaisi itseään
>> hengiltä.
>Sujuvia johtopäätöksiä meren tuntemuksestani teet sen perusteella että
>erehdyin epäilemään sinua liioittelusta ja asenteellisuudesta. Olen ollut
>Etelä-Itämerellä tuollaisessa 14-17 m/s kelissä, ristiaallokossa jossa
>häiriköiviä vesikasoja tuli välillä väärästä suunnasta, kylkeen jysäytellen
>ja kannen sekä ruffin yli pyyhkäisten. Ihmistä heiteltiin kolmisen metriä
>ylös alas keikkuvalla alustalla. Onneksi ei ollut myrsky. Vene purjehti
>hyvin ja missään vaiheessa ei keli tuntunut vaaralliselta, ainoastaan
>epämukavalta.
Onneksi olkoon.
>Mutta jos väität, että nykyisen purteni purjevarustus, eli rullagenua ei
>tule kestämään 17 m/s keleissä, edes kokonaan sisään rullattuna, niin olen
>tehnyt väärän venevalinnan! Myrskystrategia on nimittäin babystaagin
>paikalle viritettävä pieni myrskyfokka, kun genua on kokonaan rullalla.
>Onneksi ei ole tuota tarvinnut vielä testata tositilanteessa. Toisaalta,
>monet (lähes kaikki?) käyttävät rullakeulapurjeita avomeriveneissään, eikö
>niin?
En ole ottanut kantaa yksittäiseen veneeseen tai purjeeseen. Olen vain
kertonut, että laitteet eivät tunnu kestävän sitä käyttöä, johon
omistajat ne altistavat. Sinä tietenkin olet täydellinen kippari, jolle
ei koskaan satu mitään. Onnittelen.
>Kuten minäkin sanoin, lepattaminen on pahaksi purjeelle. Purje, sekä
>isopurje että genua, lepattaa reivattaessa. Ei sille mitään mahda. Siinä
>repimässäni genuassa ei ollut UV-suojaa ja purje oli muutettu tavallisesta
>purjeesta reilu 10 vuotta sitten rullalle sopivaksi. Itse kangas oli vielä
>aika hyvä, mutta ompeleet pettivät, vähän ennen repeytymistä hoksasin että
>takaliikin päärmeen sauma oli auennut tikkauksen petettyä. Elvströmin
>Slice-line genuoissa materiaali on kuulemma UV-suojattu dacron. Matti
>Rouhiaisen mukaan se ei tarvitse uutena erillistä UV-suojaa, mutta muutaman
>vuoden kuluttua kun pintaan jäänyt liikin viereinen kangas on likaantunut,
>se voidaan lisätä ulkonäkösyistä sekä purjeen vahvistamiseksi.
Elvström tekee hyviä purjeita. Matti tekee kaikki purjeeni, mutta en
osta häneltäkään rullagenoaa.
>> Olen myös nähnyt useita tapauksia, joissa purje on kovalla kelillä
>> tullut ulos profiilista. Silloin sitä on ollut vaikea vaihtaa, koska se
>> kulkee huonosti alas (ja ylös).
>Tuosta on edellisen purjeen osalta kokemuksia. Tapahtui täysmyötäisellä kun
>reivaamaton purje pääsi paukuttamaan, reivaaminen oli tuossa tilanteessa
>ratkaisu. Paljon suurempi ongelma olisi ilmeisesti ollut tavallisella
>purjeella joka on profiilissa ilman rullalaitetta?
En ymmärrä miksi matkapurjehtija hankkisi profiilin, kun purjeen saa
paljon halvemmalla kiinni etustaagiin hakasilla.
>Uudessa purjeessa on erikoispaksu etuliikin täyte, 7 mm. Plastimon profiilin
>muovi kuluu, joten alkuperäinen 6 mm on liian ohut ja 7 mm sopii ihan hyvin
>uraan.
Ja kun profiili kuluu, niin riski purjeen irtoamisesta profiilista
kasvaa.
>Tulipas pitkä juttu näin lauantaipäivän ratoksi ja synkän talvikauden
>piristykseksi...
En oikein näe tuota piristystä, mutta itsekukin valitsee sen mistä
nauttii.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
Usein syyt ovat varsin triviaaleja. Pientä kulumista, likaa tai suolaa
laakereissa tms. Hyvällä kelillä ne huomataan, mutta kun olosuhteet
huononevat, niin niille ei sitten yhtäkkiä osatakaan tehdä mitään.
Jälkiviisaus tietenkin kertoo mitä olisi pitänyt tehdä. Jälkiviisaus on
tietenkin makein viisauden muoto, ennalta viisas välttää sellaisia
virityksiä, joissa on riski.
- Lauri Tarkkonen
S/Y Aava
> In <4555ab16$0$1147$9b53...@news.fv.fi> "S/Y Aava" <aa...@hotmail.com>
writes:
>
>
> >"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
> >news:ej2rin$mm7$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> >> In <4554e78c$0$1132$9b53...@news.fv.fi> "S/Y Aava" <aa...@hotmail.com>
> >writes:
>
> >> Uein käy niin, että hyvin kovalla kelillä rullatessa, ei noudateta
> >> Jaakon tuossa aikaisemmin antamia rullausohjeita, vaan rulla jää
> >> (useammin) löysäksi purjeen yläpäästä ja sieltä se sitten lähtee
> >> hakkaamaan ja vähitellen menee rikki.
>
> >Kuten aiemmin jo kerroin, niin minulla on lyhyt kokemus rullagenuan
kanssa
> >purjehtimisesta. Aiemmat veneeni ovat olleet osatakiloituja, viisitoista
> >vuotta se, jolla olen käynyt Itämeren etelärannalla pari kertaa ja
> >Tanskassakin, vuosittain harrastaen avomeripurjehdusta, 3/4 takilalla
> >varustettu vanhanaikainen avomerivene. 10 neliöinen itseskuuttaava, 32
> >neliöinen iso, barduunat.
>
> Sikäli kun oma kokemuksesi on ainoa relevantti totuuden kriteeri, niin
> tähän keskusteluun kannattaa palata vasta kun olet hankkinut sitä lisää.
Oletko vaan olevinaan inhottava, vai oletko sitä todella? Lue uudestaan tuo
lausuntosi ja hyvä ihminen, mieti vähän mitä kirjoitat!
Oma kokemukseni ei ole ainoa totuuden kriteeri, tosin lähivuosikymmeninä tuo
kokemuksen hankkiminen meikäläisen osalta päättyy luonnollisista syistä.
Siksi olen kiinnostunut muiden kokemuksista.
> >Nyt vanhemmiten vaihdoimme pienempään kun lapset ovat mukana enää
> >satunnaisesti. Vene on Nord80, toppitakila, rullalla 22 neliöinen genua
ja
> >12 neliöinen iso, alirikattu saaristopurreksi (uppouma yli 3 tn) ja
raskas
> >kryssitävä saaristoväylillä. Avomerellä puolestaan kokoisekseen
> >pikkupurreksi tukeva, genuan rullaaminen on paljon helpompi ja
turvallisempi
> >toimenpide kuin ison reivaaminen saati keulassa käynti purjeiden
vaihdossa.
>
> Pienempi rullapurje on tieenkin helpompi saada toimimaan kunnolla. 22
> neliöinen on suhteellisen pieni, jopa niin pieni, että minun mielestäni
> rullan hankkiminen siihen on hätävarjelun liioittelua. Jokaisella on
> tietenkin mielipiteensä tästä asiasta.
Jos toppirikisessä genua on tuplasti isopurjetta suurempi, niin sen helppo
reivattavuus on jotain muuta kuin hätävarjelun liiottelua. Kirjoitteletko
ihan tosissaan, "rullagenua hätävarjelun liiottelua", vai oletko jotenkin
jostain asiasta nyt katkeroitunut?
> >Itse asiassa kovemmassa kelissä, kun purjehditaan reivatulla genualla,
> >rullalla oleva purje tuntuu menevän todella tiukalle profiilia vasten.
> >Tällöin reiviköyden kierrokset rummulla eivät mahdollisesti enää riitä
vaan
> >täysin rullalle vedetystä purjeesta voi jäädä skuuttikulma rullaamatta.
En
> >ole tätäkään osannut kokea ongelmaksi, muu purje on tosi tiukasti
rullalla,
> >ja kun skuutti on tiukalla niin eihän tuo max puoli neliötä mihinkään
> >lepata, ellei sitten ajeta koneella vastatuuleen.
>
> Mikä estää pitämästä useampia kierroksia köyttä rullalla?
Ei mikään, en ole vain sitä katsonut tarpeelliseksi.
> >Silloin kun revin sen vanhan rullagenuan, tietysti rullasin sen heti
> >kokonaan sisään repeytymisen havaittuani. Miksi nuo Visbyhyn tulleet
veneet
> >eivät olleet tehneet tuota tai laskeneet genuaa? Eihän rullagenua ole
> >kummempi alas otettava kuin tavan genua purjeenvaihdossa.
>
> Hyviä kysymyksiä, en jututtanut kaikkia, mutta joidenkin kohdalla
> purjeen vaihdon esti pelko etukannelle menosta ja joidenkin kohdalla
> purje ei vain rullautunut sisään käytettävisäs olevilla voimilla.
Ilman rullalaitetta olisi siis ollut sama tilanne, mikäli pelko estää
etukannelle menon. Tämän vuoksi toimiva rullareivaus genuassa on
turvallisempi vaihtoehto.
> Lienee vaikea ymmärtää, että kovassa (siis todella kovassa) kelissä
> hakasilla etustaagiin litsatun purjeen vaihto on helpompi kuin
> profiilissa olevan purjeen. Litsattu purje on koko etuliikin matkalta
> kiinni staagissa ja se voidaan sitoa kannella "makkaraksi" ja jos on
> tarve irroittaa sen jälkeen etustaagista. Profiilissa oleva purje on
> kiinni vain nurkistaan. Tiedän tapauksen, jossa eräs Finngulf 43:n
> miehistö yritti vaihtaa rullagenoaa myrskypurjeeseen Biscajalla, mutta
> genoa meni mereen, eikä etukannella ollut perhemiehistö mahtanut sille
> mitään.
Aiemmissa, osatakiloiduissa veneissäni on ollut litsatut etupurjeet. Silti,
öisessä ukkosmyrskyssä ei uskallettu jättää purjetta kumirenksujen kanssa
sidottuna keulaan aaltojen ja tuulen riepotettavaksi vaan haalattiin se
kokonaan pois. Purje oli kylläkin pieni, onneksi.
>
> >Rullagenuan toppihela pitää tietysti olla kunnossa. Ainakin tuossa
> >Plastimossa se kannattaa voidella kuukauden välein. Sisäänrullauksessa
> >minulla on pari kertaa tarttunut spinnun falli kiinni genuaan, jumittaen.
> >Mutta parin kesän ja kolmentuhannen mailin jälkeen alkaa rutiini toimia,
> >ensivuodeksi genuan skuuttiplokin kiskoille asennan barberiplokit, tällä
> >tavoin ei tarvitse mennä sivukannelle joka kerran vaihtamaan
skuuttipisteen
> >paikkaa kun reivaa. Barbereiden avulla kuvittelen säätäväni takaliikin
> >tiukkuutta niin että siitä saa lepatuksen pois. Tähän liittyviä
kommentteja
> >ja kokemuksia otan mielellään vastaan. Toimiiko homma noin, vai pitäisikö
> >tuohon skuuttiplokin vaunuun tehdä plokien ja köysien avulla sitlootasta
> >hallittava systeemi, jolla sitä siirretään kiskolla?
>
> Tiedätkö kuinka moni voitelee toppihelan edes kerran kesässä? Veikkaan,
> että 5% purjehtijoista. Olen korjannut puolisen tusinaa nostinta, jotka
> ovat kiertyneet ja jumittuneet kiertyessään rullauksen vaikutuksesta
> haruksen ja profiilin ympärille. Tapaus ei liene kovin harvinainen,
> koska nämä ovat samaan saarisatamaan sattuneita purjehtijoita, jotka
> ovat joutuneet tulemaan satamaan rullapurje osittain auki, koska se oli
> jumittunut. Ihmisillä ei useinkään näytä olevan mukanaan välineitä uuden
> silmukan pleissaamiseen vaijerifalliin tai puosuntuolia mastoon
> kiipeämiseen, jotta voisivat tehdä yläkerrassa tarpeellisia korjauksia.
Parin kesän kokemuksella "silmäni luon ylös taivaisiin" kun alan vetää
genuan reiviköydestä. Se toppihelan voitelu ainakin Plastimon rullassa on
helppo homma, toppihelahan tulee alas, kun vetää purjeen alas ja homma
hoituu keulakannella seisten ilman mitään puosuntuoleja.
>
> >> On myös huomattava, että jos rullagenoaa rullataan hieman hätäisesti,
> >> mutta sitten purjehditaan hieman enemmän rullatulla purjeella, niin
> >> purje ei istu, vaan liikit ovat kireät, niin että soi, mutta purjeen
> >> keskusta jää liian pussikkaaksi. Jos tällaisella yrittää luovia, vene
> >> kallistuu liikaa ja sitten kippari piinaa ja fokka lepattaa ja jonkun
> >> ajan kuluttua siitä seuraa ongelmia, ei välttämättä ensi kerralla, tai
> >> muutamassa tunnissa, mutta jos menet avomerelle voit joutua ajamaan
> >> parikin vuorokautta kovassa kelissä.
>
> >En ole kokenut tuota ongelmaksi uuden purjeen kanssa. Se istuu aika hyvin
> >rullattunakin. Ei tietysti vedä vertoja tavalliselle fokalle, mutta eipä
> >kallistu liikaa kun reivaa lisää, eikä lepata kun laskee puolenkymentä
> >astetta alemmaksi tiukimmasta kryssistä. No, oma venetyyppini on
muutenkin
> >sellainen, että sillä ei kannata ajaa kryssissä korkealle, vaan
vauhdilla.
>
> Olet varmasti täydellinen rullagenoan omistaja, jolle ei koskaan tule
> tapahtumaan mitään vahinkoa. Onnittelen. Tästä tietenkin teet sen
> johtopäätöksen, etei kenellekään muulle voi tapahtua mitään.
Olet tarkoituksellisesti ilkeä ja vääristelet mielipiteitäni, miksi
ihmeessä? Mitä pahaa olen sinulle tehnyt?
En ole täydellinen, tulen tekemään virheitä. Pyrin oppimaan muiden
kokemuksista. Kaikkea voi sattua, kaikkeen voi yrittää varautua aina vain
paremmin, mutta silti kaikkeen ei voi varautua.
> >> Et tunne meren voimaa. Ihmisillä on myös venyviä köysiä, rulla ei ole
> >> tiukka ja takaliikin alle pääsee tuuli. Kun purjekangasta riittävästi
> >> liehuttaa, niin sen kestävyys putoaa dramaattisesti. Ultravioletti valo
> >> ja purjeen hakkaaminen heikentävät sitä merkittävästi. Minulla on
> >> fokassa kokopitkät latat, jotta se ei joka vendalla lepattaisi itseään
> >> hengiltä.
> >Mutta jos väität, että nykyisen purteni purjevarustus, eli rullagenua ei
> >tule kestämään 17 m/s keleissä, edes kokonaan sisään rullattuna, niin
olen
> >tehnyt väärän venevalinnan! Myrskystrategia on nimittäin babystaagin
> >paikalle viritettävä pieni myrskyfokka, kun genua on kokonaan rullalla.
> >Onneksi ei ole tuota tarvinnut vielä testata tositilanteessa. Toisaalta,
> >monet (lähes kaikki?) käyttävät rullakeulapurjeita avomeriveneissään,
eikö
> >niin?
>
> En ole ottanut kantaa yksittäiseen veneeseen tai purjeeseen. Olen vain
> kertonut, että laitteet eivät tunnu kestävän sitä käyttöä, johon
> omistajat ne altistavat. Sinä tietenkin olet täydellinen kippari, jolle
> ei koskaan satu mitään. Onnittelen.
Mikä sinua vaivaa?
> >Kuten minäkin sanoin, lepattaminen on pahaksi purjeelle. Purje, sekä
> >isopurje että genua, lepattaa reivattaessa. Ei sille mitään mahda. Siinä
> >repimässäni genuassa ei ollut UV-suojaa ja purje oli muutettu
tavallisesta
> >purjeesta reilu 10 vuotta sitten rullalle sopivaksi. Itse kangas oli
vielä
> >aika hyvä, mutta ompeleet pettivät, vähän ennen repeytymistä hoksasin
että
> >takaliikin päärmeen sauma oli auennut tikkauksen petettyä. Elvströmin
> >Slice-line genuoissa materiaali on kuulemma UV-suojattu dacron. Matti
> >Rouhiaisen mukaan se ei tarvitse uutena erillistä UV-suojaa, mutta
muutaman
> >vuoden kuluttua kun pintaan jäänyt liikin viereinen kangas on
likaantunut,
> >se voidaan lisätä ulkonäkösyistä sekä purjeen vahvistamiseksi.
>
> Elvström tekee hyviä purjeita. Matti tekee kaikki purjeeni, mutta en
> osta häneltäkään rullagenoaa.
Keskusteluhan on kuin fanaattisen kitkarengasharrastajan puhetta! "Nokia
tekee hyviä renkaita, mutta en osta niitäkään nastoitettuna"
Sekoitatko oman mielipiteesi ja puolueettoman asioiden tarkastelun?
> >Tulipas pitkä juttu näin lauantaipäivän ratoksi ja synkän talvikauden
> >piristykseksi...
>
> En oikein näe tuota piristystä, mutta itsekukin valitsee sen mistä
> nauttii.
Pyydän anteeksi sinulle aiheuttamaani mielipahaa. Luulin kirjoitelleeni ihan
leppoisasti, eikä mitenkään itseäni korostaen, ihan uteliaisuutta. On paljon
minua kokeneempia purjehtijoita, joiden mielipiteitä kuuntelen ja siksi tätä
palstaakin seuraan.
Mutta, pitänee poistua takavasemmalle, eihän minun mielipiteilläni ole niin
merkitystä.
Jos tällä palstalla tuomitaan rullagenua avomerelle pätemättömäksi, niin
olkoon sitten niin... eikä se ole ylimielisyyttä että en tämän mielipiteen
vuoksi luovu rullagenuasta! Pyrin vain oppimaan sen käyttöä ja rutiineja
vielä paremmiksi, ihan vilpittömästi ja nöyrästi.
Minusta toppitakila rullagenualla on kätevä ja sen vuoksi turvallisuutta
lisäävä Itämeren olosuhteissa. Rikivauriot eivät niinkään ole (no, minun
amatöörimäisen näkemykseni mukaan) riippuvaisia niinkään takilatyypistä,
onko se osatakila tai toppi. Oleellista on rikin käsiteltävyys rankoissa
olosuhteissa, reivauksen helppous ja mahd. myrskypurjeiden virittäminen ja
toiminta. Itämerellä eskimokäännöksen vaara purkkarilla on melkoisen pieni.
Rikivauriot johtuvat rikkoutuvista heloista, rusteista, tokkeleista ja
sakkeleista, osavaikuttajana liian myöhään ja taitamattomasti tehty reivaus
tai myrskypurjeiden vaihto.
aaj.ja...@kolumbus.fi
Merikelpoisuudesta olen kirjoittajien kanssa monissa asioissa samaa
mieltä (terveiset Jaakolle), mutta en voi yhtyä kaikkien
kirjoittajien "myrskyä" koskeviin mielipiteisiin. Purjehtija
onneksi joutuu myrskyyn harvoin, mutta silloin onkin jo tosi kyseessä.
Itse katson olleeni myrskytuulissa vain muutamia kertoja, vaikka
purjehduskokemusta on n 40 v ja olen seilannut kohtuullisen paljon
erilaisilla veneillä. Etelä-Itämerellä joskus 70-luvun lopulla oli
myrsky (sääasemien mukaan keskituuli oli yli 21 m/s), jossa uusi
kryssifokkani hajosi, veneessä oli vettä ja kiinnikkeissä ollut
spinnupuomi katosi kannelta. Kun lokianturista hävisi siipipyörä,
tuli navigointikin vaikeaksi: kaikki harmit tulivat alle puolen vrk:n
aikana. 90-luvulla olin Skagerrakilla ensimmäistä kertaa piissä
kovan kelin takia. Australian itäpuolella v. 2003 oli pari vrk
myrskyistä ja harmittelin, etten ollut laittanut trysailia
(myrskyisoa) valmiiksi. Madagaskarin eteläpuolella myöhemmin samana
vuonna oli erityisen paha ristiaallokko ukkosmyrskyssä.
Hyväntoivoniemen eteläpuolella tammikuun 1.pnä 2004 puhalsi rajummin
kuin olin milloinkaan kokenut. Lenssattiin ilman purjeita.
Valtamerillä myrskyrajana pidetään tuulen keskinopeuksia yli 25 m/s.
Myös Keski-Atlantilla samoin kuin Shetlannin lähellä on sattunut
tuulisia kelejä, mutta tämä raja on ylittynyt yleensä vain puuskien
aikana. Toisinaan puuskat ovat pitkäkestoisia. Omien kokemusteni
perusteella pitäisin etukannella hääräilemistä erittäin vaikeana
ja vaarallisena, jos todella on myrsky eikä olla saariston suojassa.
Turvavaljaat eivät pelasta murtumilta tai pahimmassa tapauksessa
hukkumiselta, vaikka veneessä pysyisikin kiinni. Välistaagi ja
myrskyfokka olisi pantava paikoilleen ennen myrskytuulia. Myrskytuulet
voivat yltyä kuin räjähtäen. Kannelle ei mielestäni kannattaisi
jättää alaslaskettua purjetta mantoogiin sidottuna. Meri voi rikkoa
sen sekä mantoogin samalla. Trysail on hyvä laittaa omaan kiskoonsa
nostovalmiiksi jo ennen riskialtista legiä - jos mastossa on
erillinen kisko. Trysailin yksi hyvä puoli on se, ettei se ole
riippuvainen puomista. Puomin voi laskea kannelle (tai
puomitelineeseen) ja kiinnittää lujasti. Olen rullagenuan kannattaja
niin kuin näyttää enemmistö muistakin valtamerillä liikkuvista
retkipurjehtijoista olevan. Rullapurje säilyy ehjänä, jos sitä ei
päästä lepattamaan, ei edes skuuttikulmaa. (Pyörremyrskyssä voi
kaikki hajota, hengen säilymisen on aina oltava pääasia). Fallin on
tietysti oltava kireällä, ettei se kierry foiliin ja hajota
etustaagia. Omissa veneissäni ei ole ollut mitään rullamekanismin
toppihelaa, joka olisi tarvinnut voitelua. Alumiiniprofiili pyörii
staagin ympärillä, laakerit on vain alhaalla rullassa. Huoltona on
ollut vain makeavesihuuhtelu silloin, kun siihen on ollut mahdollisuus.
Nykyisessä paatissani on Profurl, jonka ohjeissa kielletään öljyn
käyttäminen! Myös Harken toimi hienosti, Reckmannin furling-vaijeri
saattoi joskus sotkeutua rummun sisään. Se mikä maston topissa
jumittui muutaman kerran ei ollut mikään foilin osa, vaan
tuulimittarin anturi. Tuulisten legien jälkeen tuulimittarin kupit ja
akseli olivat valkoisen merisuolan peitossa. Puhdistus auttoi.
Meritautia ei ehkä provosoi niinkään karttapöydän asento, vaan
veneen liikkeet yleensä. Tässä suhteessa eri veneet ovat hyvin
erilaisia. Ted Brewer on vertaillut tätä ominaisuutta
matemaattisesti. "Comfort factor" eli mukavuustekijä (
http://www.sailingusa.info/motion_comfort.htm )
kuvastaa veneen taipumusta äkkiliikkeisiin, jotka puolestaan voivat
provosoida liikesairautta.
Meriveneen tulisi olla sekä mukava että ehdottoman merikelpoinen.
Jälkimmäiseen kuuluu suuntavakavuus, stabiliteetti, rakenteiden
lujuus, vesitiiviys jne. On hyvä kuvitella mitä omalle veneelle
tapahtuu, jos se käännetään ylösalaisin ja rynkytetään rajusti.
Akkujen muuttuminen ohjuksiksi oli koitua 45-jalkaisen brittiveneen
kohtaloksi, kun se Afrikan kaakkoisrannikolla teki 360 asteen
kuperkeikan. Akut olivat kiinni samanlaisilla remmeillä, joita näkyy
olevan meikäläisten tarvikemyymälöiden hyllyillä. Ne eivät
kestäneet. Irtoaminen merkitsi kaikkien valojen sammumista, radio ei
toiminut. Samalla vene oli vesilastissa ja ketsin molemmat mastot
katkenneina. Pariskunta selvisi hengissä Richards Bayn satamaan,
vaikka olikin aluksi paniikissa. Laittakaa kaikki painavat esineet
kunnolla kiinni. Karttapöytään on hyvä laittaa istuinvyö, jos
lähtee valtamerille. Ei pelkkä CE-merkintä riitä!
Terv. s/y Tikki
Lauri Tarkkonen
>"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
>news:ej4pc6$aq0$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>> In <4555ab16$0$1147$9b53...@news.fv.fi> "S/Y Aava" <aa...@hotmail.com>
>writes:
>>
>>
>> >"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
>> >news:ej2rin$mm7$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>> >> In <4554e78c$0$1132$9b53...@news.fv.fi> "S/Y Aava" <aa...@hotmail.com>
>> >writes:
>>
>> >> Uein käy niin, että hyvin kovalla kelillä rullatessa, ei noudateta
>> >> Jaakon tuossa aikaisemmin antamia rullausohjeita, vaan rulla jää
>> >> (useammin) löysäksi purjeen yläpäästä ja sieltä se sitten lähtee
>> >> hakkaamaan ja vähitellen menee rikki.
>>
>> >Kuten aiemmin jo kerroin, niin minulla on lyhyt kokemus rullagenuan
>kanssa
>> >purjehtimisesta. Aiemmat veneeni ovat olleet osatakiloituja, viisitoista
>> >vuotta se, jolla olen käynyt Itämeren etelärannalla pari kertaa ja
>> >Tanskassakin, vuosittain harrastaen avomeripurjehdusta, 3/4 takilalla
>> >varustettu vanhanaikainen avomerivene. 10 neliöinen itseskuuttaava, 32
>> >neliöinen iso, barduunat.
>>
>> Sikäli kun oma kokemuksesi on ainoa relevantti totuuden kriteeri, niin
>> tähän keskusteluun kannattaa palata vasta kun olet hankkinut sitä lisää.
>Oletko vaan olevinaan inhottava, vai oletko sitä todella? Lue uudestaan tuo
>lausuntosi ja hyvä ihminen, mieti vähän mitä kirjoitat!
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Jos minun havaintoni eivät vastaa
omiasi, niin tietenkin täytyy esittää epäillys valehtelusta.
>Oma kokemukseni ei ole ainoa totuuden kriteeri, tosin lähivuosikymmeninä tuo
>kokemuksen hankkiminen meikäläisen osalta päättyy luonnollisista syistä.
>Siksi olen kiinnostunut muiden kokemuksista.
>> >Nyt vanhemmiten vaihdoimme pienempään kun lapset ovat mukana enää
>> >satunnaisesti. Vene on Nord80, toppitakila, rullalla 22 neliöinen genua
>ja
>> >12 neliöinen iso, alirikattu saaristopurreksi (uppouma yli 3 tn) ja
>raskas
>> >kryssitävä saaristoväylillä. Avomerellä puolestaan kokoisekseen
>> >pikkupurreksi tukeva, genuan rullaaminen on paljon helpompi ja
>turvallisempi
>> >toimenpide kuin ison reivaaminen saati keulassa käynti purjeiden
>vaihdossa.
>>
>> Pienempi rullapurje on tieenkin helpompi saada toimimaan kunnolla. 22
>> neliöinen on suhteellisen pieni, jopa niin pieni, että minun mielestäni
>> rullan hankkiminen siihen on hätävarjelun liioittelua. Jokaisella on
>> tietenkin mielipiteensä tästä asiasta.
>Jos toppirikisessä genua on tuplasti isopurjetta suurempi, niin sen helppo
>reivattavuus on jotain muuta kuin hätävarjelun liiottelua. Kirjoitteletko
>ihan tosissaan, "rullagenua hätävarjelun liiottelua", vai oletko jotenkin
>jostain asiasta nyt katkeroitunut?
Purjeen käsittelyn vaatima voima ei riipu purjeen suhteellisesti
suuruudesta, vaan todellisesti suuruudesta, 22 neliön purje ei ole kovin
suuri, esimerkiksi minun itseskuuttaavani on tuota suuruusluokkaa.
Genoa, josta luovuin oli 36 neliötä, eikä sekään ollut niin suuri, että
olisi pitänyt hankkia rullalaite.
>> >Itse asiassa kovemmassa kelissä, kun purjehditaan reivatulla genualla,
>> >rullalla oleva purje tuntuu menevän todella tiukalle profiilia vasten.
>> >Tällöin reiviköyden kierrokset rummulla eivät mahdollisesti enää riitä
>vaan
>> >täysin rullalle vedetystä purjeesta voi jäädä skuuttikulma rullaamatta.
>En
>> >ole tätäkään osannut kokea ongelmaksi, muu purje on tosi tiukasti
>rullalla,
>> >ja kun skuutti on tiukalla niin eihän tuo max puoli neliötä mihinkään
>> >lepata, ellei sitten ajeta koneella vastatuuleen.
>>
>> Mikä estää pitämästä useampia kierroksia köyttä rullalla?
>Ei mikään, en ole vain sitä katsonut tarpeelliseksi.
>> >Silloin kun revin sen vanhan rullagenuan, tietysti rullasin sen heti
>> >kokonaan sisään repeytymisen havaittuani. Miksi nuo Visbyhyn tulleet
>veneet
>> >eivät olleet tehneet tuota tai laskeneet genuaa? Eihän rullagenua ole
>> >kummempi alas otettava kuin tavan genua purjeenvaihdossa.
>>
>> Hyviä kysymyksiä, en jututtanut kaikkia, mutta joidenkin kohdalla
>> purjeen vaihdon esti pelko etukannelle menosta ja joidenkin kohdalla
>> purje ei vain rullautunut sisään käytettävisäs olevilla voimilla.
>Ilman rullalaitetta olisi siis ollut sama tilanne, mikäli pelko estää
>etukannelle menon. Tämän vuoksi toimiva rullareivaus genuassa on
>turvallisempi vaihtoehto.
Avainsana: Toimiva. Valitettavasti olen nähnyt useita tapauksia, joissa
se ei ole toiminut. Jos rullattava purje jää myrskyssä jumiin, niin että
se on osittain kiertynyt rullalaitteeseen, niin sen alaslaskeminen
voikin olla varsin hankala operaatio. Keulaharukseen litsattu purje sen
sijaan jää paljon harvemmin jumiin. Joskus saattaa falli tietenkin jäädä
jumiin, jos esimerkiksi vaijerifalli jää rissan ja poksin väliin, mutta
tämänkin ongelma on usein havaittavissa, sillä koska purjetta nostetaan
ja lasketaan päivittäin, niin huonokuntoinen nostin tai rissa yleensä
paljastuu.
MOnet pitävät rullapurjeensa ylhällä koko kesän ja vaikka monet uskovat,
ettei nostimen rissa liiku, niin se elää hieman, koska purjeen toppi
elää muutaman sentin edestakaisin, ja kun se sitten jää jumiin, niin se
onkin yllätys, kun purjetta halutaan myrskyssä vaihtaa.
>> Lienee vaikea ymmärtää, että kovassa (siis todella kovassa) kelissä
>> hakasilla etustaagiin litsatun purjeen vaihto on helpompi kuin
>> profiilissa olevan purjeen. Litsattu purje on koko etuliikin matkalta
>> kiinni staagissa ja se voidaan sitoa kannella "makkaraksi" ja jos on
>> tarve irroittaa sen jälkeen etustaagista. Profiilissa oleva purje on
>> kiinni vain nurkistaan. Tiedän tapauksen, jossa eräs Finngulf 43:n
>> miehistö yritti vaihtaa rullagenoaa myrskypurjeeseen Biscajalla, mutta
>> genoa meni mereen, eikä etukannella ollut perhemiehistö mahtanut sille
>> mitään.
>Aiemmissa, osatakiloiduissa veneissäni on ollut litsatut etupurjeet. Silti,
>öisessä ukkosmyrskyssä ei uskallettu jättää purjetta kumirenksujen kanssa
>sidottuna keulaan aaltojen ja tuulen riepotettavaksi vaan haalattiin se
>kokonaan pois. Purje oli kylläkin pieni, onneksi.
En jättäisi purjetta kumirenksujen varaa myrskyssä. Meillä on veneessä
melkoinen määrä köysiä tällaiseenkin tarkoitukseen. Rullalle sidottu
purje on paljon helpompi tuoda etukannelta kuin levällään oleva.
MOnet eivät vain viitsi vetää purjetta kesän aikana alas.
>> >> On myös huomattava, että jos rullagenoaa rullataan hieman hätäisesti,
>> >> mutta sitten purjehditaan hieman enemmän rullatulla purjeella, niin
>> >> purje ei istu, vaan liikit ovat kireät, niin että soi, mutta purjeen
>> >> keskusta jää liian pussikkaaksi. Jos tällaisella yrittää luovia, vene
>> >> kallistuu liikaa ja sitten kippari piinaa ja fokka lepattaa ja jonkun
>> >> ajan kuluttua siitä seuraa ongelmia, ei välttämättä ensi kerralla, tai
>> >> muutamassa tunnissa, mutta jos menet avomerelle voit joutua ajamaan
>> >> parikin vuorokautta kovassa kelissä.
>>
>> >En ole kokenut tuota ongelmaksi uuden purjeen kanssa. Se istuu aika hyvin
>> >rullattunakin. Ei tietysti vedä vertoja tavalliselle fokalle, mutta eipä
>> >kallistu liikaa kun reivaa lisää, eikä lepata kun laskee puolenkymentä
>> >astetta alemmaksi tiukimmasta kryssistä. No, oma venetyyppini on
>muutenkin
>> >sellainen, että sillä ei kannata ajaa kryssissä korkealle, vaan
>vauhdilla.
>>
>> Olet varmasti täydellinen rullagenoan omistaja, jolle ei koskaan tule
>> tapahtumaan mitään vahinkoa. Onnittelen. Tästä tietenkin teet sen
>> johtopäätöksen, etei kenellekään muulle voi tapahtua mitään.
>Olet tarkoituksellisesti ilkeä ja vääristelet mielipiteitäni, miksi
>ihmeessä? Mitä pahaa olen sinulle tehnyt?
Implisittisesti syyttänyt mm. valehtelijaksi.
>En ole täydellinen, tulen tekemään virheitä. Pyrin oppimaan muiden
>kokemuksista. Kaikkea voi sattua, kaikkeen voi yrittää varautua aina vain
>paremmin, mutta silti kaikkeen ei voi varautua.
Kun Sinulle kerrotaan muiden kokemuksista, niin koska Sinulle ei ole
sattunut, niin et pidä niitä tosina.
>> >> Et tunne meren voimaa. Ihmisillä on myös venyviä köysiä, rulla ei ole
>> >> tiukka ja takaliikin alle pääsee tuuli. Kun purjekangasta riittävästi
>> >> liehuttaa, niin sen kestävyys putoaa dramaattisesti. Ultravioletti valo
>> >> ja purjeen hakkaaminen heikentävät sitä merkittävästi. Minulla on
>> >> fokassa kokopitkät latat, jotta se ei joka vendalla lepattaisi itseään
>> >> hengiltä.
>> >Mutta jos väität, että nykyisen purteni purjevarustus, eli rullagenua ei
>> >tule kestämään 17 m/s keleissä, edes kokonaan sisään rullattuna, niin
>olen
>> >tehnyt väärän venevalinnan! Myrskystrategia on nimittäin babystaagin
>> >paikalle viritettävä pieni myrskyfokka, kun genua on kokonaan rullalla.
>> >Onneksi ei ole tuota tarvinnut vielä testata tositilanteessa. Toisaalta,
>> >monet (lähes kaikki?) käyttävät rullakeulapurjeita avomeriveneissään,
>> >eikö niin?
>>
>> En ole ottanut kantaa yksittäiseen veneeseen tai purjeeseen. Olen vain
>> kertonut, että laitteet eivät tunnu kestävän sitä käyttöä, johon
>> omistajat ne altistavat. Sinä tietenkin olet täydellinen kippari, jolle
>> ei koskaan satu mitään. Onnittelen.
>Mikä sinua vaivaa?
En pidä siitä, että minua syytetään valehtelemisesta. Tuosta
avomeriveneiden rullapurjeista. Whitbread/Volvo veneissä ei ole
rullapurjeita, BOAC eli yksinpurjehduskilpailujen veneissä on
rullalaitteet, mutta heillä on usein kolmekin rullaa, jolloin he
vaihtavat purjeita rullaamalla ne, he eivät aja niillä reivattuna.
Tämä johtuu siitä, että koska veneet ovat 50 jalkaisia ja purjeet,
vaikka on tehtykin kevyistä supermateriaaleista paianvat parhaimmillaan
parisataa kiloa, joten niiden vaihtaminen muuten kuin rullaamalla on
aika vaikeaa yhdelle henkilölle.
>> >Kuten minäkin sanoin, lepattaminen on pahaksi purjeelle. Purje, sekä
>> >isopurje että genua, lepattaa reivattaessa. Ei sille mitään mahda. Siinä
>> >repimässäni genuassa ei ollut UV-suojaa ja purje oli muutettu
>tavallisesta
>> >purjeesta reilu 10 vuotta sitten rullalle sopivaksi. Itse kangas oli
>vielä
>> >aika hyvä, mutta ompeleet pettivät, vähän ennen repeytymistä hoksasin
>että
>> >takaliikin päärmeen sauma oli auennut tikkauksen petettyä. Elvströmin
>> >Slice-line genuoissa materiaali on kuulemma UV-suojattu dacron. Matti
>> >Rouhiaisen mukaan se ei tarvitse uutena erillistä UV-suojaa, mutta
>muutaman
>> >vuoden kuluttua kun pintaan jäänyt liikin viereinen kangas on
>likaantunut,
>> >se voidaan lisätä ulkonäkösyistä sekä purjeen vahvistamiseksi.
>>
>> Elvström tekee hyviä purjeita. Matti tekee kaikki purjeeni, mutta en
>> osta häneltäkään rullagenoaa.
>Keskusteluhan on kuin fanaattisen kitkarengasharrastajan puhetta! "Nokia
>tekee hyviä renkaita, mutta en osta niitäkään nastoitettuna"
En osta keneltäkään rullagenoaa, ellei veneeni edellytä noinn 100 neliön
keulapurjetta. Tästä ei ole pelkoa, koska en ole vielä päässyt edes
puoleen väliin. Joskus kauan sitten purjehtiessani jollilla ja asuin
ulkomailla ostin purjeeni Bruce Banksilta, joka oli varsin merkittävä
purjemaailman innovaattori ja teki laatupurjeita. Muutama vuosi sitten
kun kävin Lontoon venenäyttelyssä kävin Bruce Banksin osastolla
katsomassa josko vanhat purjemaakarini vielä olisivat Banksilla töissä.
Yksi heistä myi "puoliväkisin" rullagenoaa 35 jalkaisen veneen
omistajalle. Kun hän oli päässyt eroon asiakkaasta kysyin häneltä:
Onko omassa veneessäsi rullapurje? Hän sanoi; Totuuden kertoakseni, en
laittaisi omaan veneeseeni koskaan reivattavaa rullapurjetta. Tämän hän
kertoi minulle, koska tiesi minun ostavan purjeeni Suomesta, Rouhiaiselta.
>Sekoitatko oman mielipiteesi ja puolueettoman asioiden tarkastelun?
Muodostan mielipiteeni faktojen perusteella. En näe mitään puoluetta tai
puolueellisuutta, jos suhtaudun kriittisesti reivattaviin
keulapurjeisiin, tai yhden köyden reiveihin ja muihin asioihin, joita
olen täällä kriittisesti kommentoinut. Sinun voi olla vaikea huomata,
mutta perustelen jokaisen väitteeni. Sinähän väität sellaisia faktoja,
joita et ole itse homannut valheiksi.
>> >Tulipas pitkä juttu näin lauantaipäivän ratoksi ja synkän talvikauden
>> >piristykseksi...
>>
>> En oikein näe tuota piristystä, mutta itsekukin valitsee sen mistä
>> nauttii.
>Pyydän anteeksi sinulle aiheuttamaani mielipahaa. Luulin kirjoitelleeni ihan
>leppoisasti, eikä mitenkään itseäni korostaen, ihan uteliaisuutta. On paljon
>minua kokeneempia purjehtijoita, joiden mielipiteitä kuuntelen ja siksi tätä
>palstaakin seuraan.
Valheista syyttäminen ei ole minun mittakaavassani leppoisaa.
>Mutta, pitänee poistua takavasemmalle, eihän minun mielipiteilläni ole niin
>merkitystä.
JOkainen voi esittää mielipiteitään, jos ne voidaan perustaa faktoihin,
niin silloin niillä saattaa olla merkitystä.
>Jos tällä palstalla tuomitaan rullagenua avomerelle pätemättömäksi, niin
>olkoon sitten niin... eikä se ole ylimielisyyttä että en tämän mielipiteen
>vuoksi luovu rullagenuasta! Pyrin vain oppimaan sen käyttöä ja rutiineja
>vielä paremmiksi, ihan vilpittömästi ja nöyrästi.
>Minusta toppitakila rullagenualla on kätevä ja sen vuoksi turvallisuutta
>lisäävä Itämeren olosuhteissa. Rikivauriot eivät niinkään ole (no, minun
>amatöörimäisen näkemykseni mukaan) riippuvaisia niinkään takilatyypistä,
>onko se osatakila tai toppi. Oleellista on rikin käsiteltävyys rankoissa
>olosuhteissa, reivauksen helppous ja mahd. myrskypurjeiden virittäminen ja
>toiminta. Itämerellä eskimokäännöksen vaara purkkarilla on melkoisen pieni.
>Rikivauriot johtuvat rikkoutuvista heloista, rusteista, tokkeleista ja
>sakkeleista, osavaikuttajana liian myöhään ja taitamattomasti tehty reivaus
>tai myrskypurjeiden vaihto.
Useat rikivauriot ovat seurausta purjeiden pitkäaikaisesta lepatuksesta,
joka irroittaa jonkun sokan tai pultin. Tämä on fakta eikä mielipide.
- Lauri Tarkkonen
UIT
> Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Jos minun havaintoni eivät vastaa
> omiasi, niin tietenkin täytyy esittää epäillys valehtelusta.
.
> Implisittisesti syyttänyt mm. valehtelijaksi.
.
> En pidä siitä, että minua syytetään valehtelemisesta.
Ja S/Y Aava kirjoitti:
>> Itse asiassa luulen että liioittelet, ellen tietäisi kuinka kokenut olet.
.
>> Suoraan sanoen, jos joku muu kirjoittaisi kuten sinä, niin väittäisin
>> valehtelijaksi. Mutta... kait se on uskottava?
Luehan Lauri ylläoleva kaikessa rauhassa niin huomaat erehtyneesi.
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen wrote:
>Ja S/Y Aava kirjoitti:
On erilaisia kirjallisia tyylejä, tämän asian toistaminen voi yhtä hyvin
tarkoittaa käänteistä ilmausta, koska ei ole kanttia sanoa mitä
ajattelee.
- Lauri Tarkkonen
S/Y Aava
Ei ollut kysymys mistään "tyylistä" vaan kirjoitin kuten ajattelin. Olen
seurannut tätä palstaa, ja arvostan mielipiteitäsi, mutta etenkin käytännön
tietämystä asioista. En missään nimessä yritä olla "viisaampi", mutta tämä
lausuntosi sai ajattelemaan että olet sortunut liioitteluun:
"Pidin kerran tuulta
Visbyssä neljä päivää, sinne tuli kovan kelin aikana (ei siis vielä
myrsky, vaan 14-17 m/s) kymmenkunta purjevenettä, joista muistaaksnei
kuudella oli keulastaagissa sellaisia valkoisia hapsuja, jotka ovat
ilmeisesti olleet veneen keulapurje. Jututin joitakin tulijoita, ja he
kertoivat reivanneensa uljaasti, mutta tuuli repi reivin auki ja teki
purjeista silppua. "
Tuon kertomasi tarinan kaikki osat eivät pitäneet yhtä oman näkemykseni, tai
kokemusmaailmani tai sen tiedon kanssa, joka minulla on rullalaitteista.
Siksi kiinnitin asiaan huomiota. Oliko tuuli vain kertomasi "14-17 m/s" vai
enemmän? Vai oliko kymmenestä (vai enemmän) satamaan saapuneesta veneestä
todellakin kuudella (vai vähemmän) vain rihmoja jäljellä. Ettei osalla olisi
ollut lievempiä vaurioita? Mutta, jos ja kun tarinasi on totta, niin tuo on
vakava varoitus kaikille rullagenuan omistajille!
Vielä kerran, en missään nimessä epäile Sinun kompetenssiasi
purjehdusasioissa. Olen varsin amatööri sinuun verraten.
Jokainen meistä kuitenkin on yksin siellä veneessään, keskellä merta.
Jokaisen meidän kokemuksemme ovat omalle kohdalle ainutlaatuisia. Ne veneen,
varustuksen ja oman toiminnan yhteistulokset, joilla pääsemme turvallisesti
satamaan kovasta kelistä ovat meille kaikille omakohtaisia ja arvokkaita
kokemuksia. Maalla voidaan olla viisaita merellä tapahtuneista asioista,
mutta mitä mieltä meidän matkapurjehtijoiden välisessä viisasteluissa näistä
on? Kunnioittakaamme mieluummin toisiamme.
Jos Sinua ärsyttää anonyymi esiintymiseni, niin varsin helposti löydät SPLn
venerekisteristä ihmisen nimimerkin takaa. Itse en katso omalla nimelläni
olevan mitään merkitystä tämän keskustelun kannalta. En ole mikään
purjehdusguru, ihan tavallinen matka- ja avomeripurjehdusta harrastava
henkilö vaan.
Seuraavaa purjehduskautta odotellen
S/Y Aava
Ps. Onko kellään kommenttia tuohon skuuttipisteen säädön järjestämiseen niin
ettei tarvitsisi nousta sitlootasta sitä tekemään ennen reivausta. Nyt
skuuttiploki on n. parimetrisessä kiskossa, vaunussa se tavallinen sormin
nostettava lukitus. Olisiko tuo barberiploki kiskon etuosaan hyvä ja missä
rajoissa toimiva ratkaisu? Plokeja minulla jo nyt on pareittain kiskossa,
joten tarvitsisi vain virittää ploki skuuttiin sekä yksi knaapi lisää johon
barberi lukitaan. Vai pitäisikö saada tuo plokivaunun liikuttelu saada
köysien avulla tehtäväksi sitlootasta, se vaatii jo paljon enemmän
virityksiä?
S/Y Aava
<aaj.ja...@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:1163265299.0...@h48g2000cwc.googlegroups.com...
Sattumalta huomasin tämän palstan ja kiintoisan aiheen.
Merikelpoisuudesta olen kirjoittajien kanssa monissa asioissa samaa
mieltä (terveiset Jaakolle), mutta en voi yhtyä kaikkien
kirjoittajien "myrskyä" koskeviin mielipiteisiin.
Kiitokset hienosta viestistäsi!
Hyviä tuulia
Lauri Tarkkonen
Minun puolestani saat esiintyä niin viisaana kuin haluat.
>"Pidin kerran tuulta
>Visbyssä neljä päivää, sinne tuli kovan kelin aikana (ei siis vielä
>myrsky, vaan 14-17 m/s) kymmenkunta purjevenettä, joista muistaaksnei
>kuudella oli keulastaagissa sellaisia valkoisia hapsuja, jotka ovat
>ilmeisesti olleet veneen keulapurje. Jututin joitakin tulijoita, ja he
>kertoivat reivanneensa uljaasti, mutta tuuli repi reivin auki ja teki
>purjeista silppua. "
Olen useampaan kertaan todennut, että jos säätiedotukset tai sataman
seudun mitatut tuulet ovat esimerkiksi 14-17 m/s luokkaa, niin ulkona
merellä voi olla ajoitatin paljon enemmän. Tästä on myös omakohtaista
kokemusta. Keli merellä on ollut varmasti melkoinen kun Visbyhyn tulee
neljän päivän aikana vain kymmenkunta venettä. En tietenkään sano,
nähneeni kaikkia tulijoita, koska en ollut 24 h/vrk hereillä, enkä koko
hereilläoloaikaa satamassa. Kerron vain niistä veneistä, jotka näin.
Kuitenkin jos on Visbyssä päivän näkee varmasti yli 30 veneen saapuvan
ja lähtevän. Siis kesäsesongin aikana.
>Tuon kertomasi tarinan kaikki osat eivät pitäneet yhtä oman näkemykseni, tai
>kokemusmaailmani tai sen tiedon kanssa, joka minulla on rullalaitteista.
>Siksi kiinnitin asiaan huomiota. Oliko tuuli vain kertomasi "14-17 m/s" vai
>enemmän? Vai oliko kymmenestä (vai enemmän) satamaan saapuneesta veneestä
>todellakin kuudella (vai vähemmän) vain rihmoja jäljellä. Ettei osalla olisi
>ollut lievempiä vaurioita? Mutta, jos ja kun tarinasi on totta, niin tuo on
>vakava varoitus kaikille rullagenuan omistajille!
Siinä vaiheessa kun rullareivi pettää tai tuuli ottaa ylipäätänsä
vallan, niin mikäli määränpäähän on matkaa, tulee purjeesta selvää
jälkeä. Osittain rullattua purjetta on aika vaikea ottaa alas.
>Vielä kerran, en missään nimessä epäile Sinun kompetenssiasi
>purjehdusasioissa. Olen varsin amatööri sinuun verraten.
>Jokainen meistä kuitenkin on yksin siellä veneessään, keskellä merta.
>Jokaisen meidän kokemuksemme ovat omalle kohdalle ainutlaatuisia. Ne veneen,
>varustuksen ja oman toiminnan yhteistulokset, joilla pääsemme turvallisesti
>satamaan kovasta kelistä ovat meille kaikille omakohtaisia ja arvokkaita
>kokemuksia. Maalla voidaan olla viisaita merellä tapahtuneista asioista,
>mutta mitä mieltä meidän matkapurjehtijoiden välisessä viisasteluissa näistä
>on? Kunnioittakaamme mieluummin toisiamme.
Itämeri on varsin lempeä, eikä myrskyjä tule useimpien kohdalle kuin
kerran tai kaksi elämässä, varsinkin jos liikkuu vain heinäkuun
aikoihin, kovia kelejä täässä on keväällä ja syksyllä, ehkä enemmän
syksyllä. Tämän vuoksi esimerkiksi suositut vanttien T-terminaalit ja
niiden aluslevyt eivät ole aiheuttaneet useampia ongelmia. Minulta meni
masto ja olen muutaman seuratoverin maston "pelastanut" vaihtamalla
heille aluslevyt, joissa on ollut sekä ihan oikeita murtumia että
hiushalkeamia. Nyt monet purjehtijat voivat sanoa, että tämä on vain
mielipiteeni, koska heidän kohdallaan tämä ei ole toteutunut. Ilmeisesti
pitäisi vain katsoa sivusta ja todeta, että enemmistö ei ole joutunut
vaikeuksiin, annetaan menon jatkua.
>Jos Sinua ärsyttää anonyymi esiintymiseni, niin varsin helposti löydät SPLn
>venerekisteristä ihmisen nimimerkin takaa. Itse en katso omalla nimelläni
>olevan mitään merkitystä tämän keskustelun kannalta. En ole mikään
>purjehdusguru, ihan tavallinen matka- ja avomeripurjehdusta harrastava
>henkilö vaan.
Ne, jotka uskaltavat esiintyä nimellään esiintyvät, ne jotka haluavat
piiloutua nimimerkin taakse piiloutuvat. En todellakaan katso
aiheelliseksi käyttää aikaani nimimerkkien paljastamiseen. Siihenkin
joillakin on ollut täällä aikaa ja mielenkiintoa.
>Seuraavaa purjehduskautta odotellen
Eiköhän se sieltä jälleen tule.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>Ps. Onko kellään kommenttia tuohon skuuttipisteen säädön järjestämiseen niin
>ettei tarvitsisi nousta sitlootasta sitä tekemään ennen reivausta. Nyt
>skuuttiploki on n. parimetrisessä kiskossa, vaunussa se tavallinen sormin
>nostettava lukitus. Olisiko tuo barberiploki kiskon etuosaan hyvä ja missä
>rajoissa toimiva ratkaisu? Plokeja minulla jo nyt on pareittain kiskossa,
>joten tarvitsisi vain virittää ploki skuuttiin sekä yksi knaapi lisää johon
>barberi lukitaan. Vai pitäisikö saada tuo plokivaunun liikuttelu saada
>köysien avulla tehtäväksi sitlootasta, se vaatii jo paljon enemmän
>virityksiä?
Reivattava rullapurje voidaan leikata kahdella tavalla. Mielestäni
järkevämpi, tämä on siis mielipide, on sellainen, että skuuttikulman
korkeus määritellään siten, että purjetta rullatessa skuuttipisteen
paikka pysyy vakiona. Toinen on sellainen, jossa kun purjetta rullataan
sisään skuuttipistettä täytyy siirtää. Jälkimmäinen on sen vuoksi
suositumpi, koska siinä purjemaakarin ei ole tarvis käyttää aivojaan
yhtä paljon kuin ensimmäisessä. Purjehtijan kannalta ensimmäinen on
parempi, koska jos halutaan reivaaminen helpoksi, niin silloin riittää,
että rullaa purjetta sisään tarpeellisen määrän.
Monet purjemaakarit kuittaavat tämän kritiikin sanomalla, että ei
purjetta itseasiassa ole tarkoitus reivata, vaan ainoastaan kelata
sisään. Tosin sitä ei kerrota ostoaikeissa olevalle asiakkaalle. Hänelle
sanotaan, että vaikka muutaman kierroksen reivaa, niin koska profiili
kiertää purjetta enemmän keskeltä kuin liikeistä, ja koska purjeessa on
paksunnos, joko käysiä tai vaahtomuovia, niin purjeen muoto säilyy
reivatessa. Uskokoon ken tahtoo, kun toisessa yhteydessä selitetään,
että hankitaan laaserleikkurit ja leikataan kymmenesosamillin
tarkkuudella ja merkataan saumausvarat, jotaa saadaan oikea muoto, joka
on vain meidän purjeissa kilpailijat eivät pääse lähellekään.
Jos, niinkuin usein on, skuttipistettä pitää siirtää eteenpäin kun pur
jetta rullataan sisään. Jos skuuttikulman alla on riittävästi tilaa,
niin silloin kiskon etupäähän (jos kisko on tarpeeksi pitkä) sijoitettu
ploki, jonka läpi tulee köysi skuutissa olevaan plokiin, voi korjata
skuuttikulman paikan. Silloin saadaan myös rullatulle purjeelle oikea
skuuttikulma.
Itseasiassa purjeen löysä rullaantuminen yläpäästä reivatessa johtuu
usein siitä, että skuuttipiste on liian takana, jolloin takaliikki on
löysempi kuin alaliikki ja rulla on ylhäältä löysä ja alhaalta tiukka.
Nämä ovat tietenkin vain mielipiteitä, joista osa perustuu vain
järjenkäyttöön ja muiden veneiden tarkkailuun, koska itselläni ei omassa
veneessä ole rullapurjeita, olen muutaman kerran tosin purjehtinut
veneillä, joissa on rullapurjeet ja joutunut kokeilemaan ja joissakin
tapauksissa saanut hommat toimimaan paremmin kuin mihin veneen omistaja
on päässyt, mutta usein eivät minua tyydyttävällä tavalla.
Kun tuulen voima kasvaa on usein myös syytä kiristää nostinta, ja löysä
nostin tuntuu olevan myös hyvän ja tiukan rullan vihollinen. Kuitenkin
mitä enemmän purjetta on rullattu sitä vähemmän nostimen kiristämisestä
on ollut hyötyä.
- Lauri Tarkkonen
S/Y Aava
> >Visbyssä neljä päivää, sinne tuli kovan kelin aikana (ei siis vielä
> >myrsky, vaan 14-17 m/s) kymmenkunta purjevenettä, joista muistaaksnei
> >kuudella oli keulastaagissa sellaisia valkoisia hapsuja, jotka ovat
> >ilmeisesti olleet veneen keulapurje. Jututin joitakin tulijoita, ja he
> >kertoivat reivanneensa uljaasti, mutta tuuli repi reivin auki ja teki
> >purjeista silppua. "
>
> Olen useampaan kertaan todennut, että jos säätiedotukset tai sataman
> seudun mitatut tuulet ovat esimerkiksi 14-17 m/s luokkaa, niin ulkona
> merellä voi olla ajoitatin paljon enemmän.
No, jos haluat jatkaa vänkäämistä, niin olkoon, vaikka eihän tässä
järjenhäivää ole.
Alkuperäisessä viestissäsi "ei siis vielä myrsky, vaan 14-17 m/s""
lausunnollasi pyrit antamaan mielikuvan tilanteesta, navakka tuuli, et siinä
todennut että avomerellä saattoi olla myrskytuulen lukemia, ainaskin
puuskissa, kuten nyt siloittelet lausuntoasi.
> Siinä vaiheessa kun rullareivi pettää tai tuuli ottaa ylipäätänsä
> vallan, niin mikäli määränpäähän on matkaa, tulee purjeesta selvää
> jälkeä. Osittain rullattua purjetta on aika vaikea ottaa alas.
Osittain rullattua purjetta on vaikea ottaa alas, mutta oman kokemukseni
mukaan osittain rullattu purje voidaan rullata kokonaan. Ongelmat ovat
yleensä rullauksen alkuvaiheessa.
> Itämeri on varsin lempeä, eikä myrskyjä tule useimpien kohdalle kuin
> kerran tai kaksi elämässä, varsinkin jos liikkuu vain heinäkuun
> aikoihin, kovia kelejä täässä on keväällä ja syksyllä, ehkä enemmän
> syksyllä.
Hyvä että Itämeri on "lempeä". Mielestäni se on sikäli lempeä että
kesäkautena ei purjeveneen kaatavia aaltoja esiinny. Toisaalta,
matalapaineiden liikkeet ovat Itämerellä monesti arvaamattomia ja kolme
neljä vuorokautta kestävällä ylityksellä olosuhteet voivat muuttua
arvaamattomasti. Kesämyrskyjä ei juuri ole (pois lukien toissakesän elokuu
älytön keli, ainakin täällä kulmalla, mutta sehän johtuikin yleisurheilun
MM-kisoista ;-), kokemani rintamaukkonen Suomenlahdella nosti myrskylukemien
tuulia (24 m/s 10 minutin keskituuli mitattuna lähimmällä sääasemalla),
toisaalta ukkosessa kovat tuulet ovat hetkittäisiä eikä merenkäynti ylly
samoihin mittoihin kuin kunnon myrskyssä. Eikä tuota "lempeyttä" pidä
käsittää niin, etteikö Itämeren ylityksillä tulisi varautua koviin
avomeriolosuhteisiin. Tätähän et halunnut tuolla viestilläsi välittää niille
jotka vasta suunnittelevat avomeripurjehdusta Itämerellä?
>
> >Jos Sinua ärsyttää anonyymi esiintymiseni, niin varsin helposti löydät
SPLn
> >venerekisteristä ihmisen nimimerkin takaa. Itse en katso omalla nimelläni
> >olevan mitään merkitystä tämän keskustelun kannalta. En ole mikään
> >purjehdusguru, ihan tavallinen matka- ja avomeripurjehdusta harrastava
> >henkilö vaan.
>
> Ne, jotka uskaltavat esiintyä nimellään esiintyvät, ne jotka haluavat
> piiloutua nimimerkin taakse piiloutuvat.
Mistä ihmeen uskalluksesta tässä puhut? Ei minua oman nimeni esittäminen
pelota, ja ihan henkilönä vastaan mielipiteistäni. En vain ymmärrä oman
nimeni käytön merkitystä tämän tyyppisessä keskustelussa. Mielipiteitähän me
vaihtelemme, eikö niin?
Ihmettelen todella että sinun kokemuksellasi ja arvovallalla närkästyt ja
osoitat huonoa omanarvontuntoa reagoimalla näin vahvasti kevyeen kritiikin
(mahdoitko liioitella puolustaaksesi omaa mielipidettäsi?).
Mutta, jatka vaan ristiretkeä rullakeulapurjeita vastaan. Joku taisteli
tuulimyllyjenkin kanssa ;-)
Lauri Levanto
>
>.
> Jälkiviisaus tietenkin kertoo mitä olisi pitänyt tehdä.
Jälkiviisaus ei ole kunniaksi kuin ajokoiralle
-lauri
Lauri Uusitalo
Hyvin sanottu.
Lauri III
Janne
>
> Ps. Onko kellään kommenttia tuohon skuuttipisteen säädön järjestämiseen niin
> ettei tarvitsisi nousta sitlootasta sitä tekemään ennen reivausta. Nyt
> skuuttiploki on n. parimetrisessä kiskossa, vaunussa se tavallinen sormin
> nostettava lukitus. Olisiko tuo barberiploki kiskon etuosaan hyvä ja missä
> rajoissa toimiva ratkaisu? Plokeja minulla jo nyt on pareittain kiskossa,
> joten tarvitsisi vain virittää ploki skuuttiin sekä yksi knaapi lisää johon
> barberi lukitaan. Vai pitäisikö saada tuo plokivaunun liikuttelu saada
> köysien avulla tehtäväksi sitlootasta, se vaatii jo paljon enemmän
> virityksiä?
Moi,
pakota tuo sormin nostettava lukitus auki (putkenpätkä tms) ja sitten
laita siihen vaunuun köysi kiinni, joka menee veneen keulan suuntaan,
mielellään siihen 4-kertainen talja. Talja sitten päätyy sitloodaan
rapulukolle. Köyttä löysäämällä(kun purje vedossa), vaunu siirtyy
taaksepäin. Köyttä kiristämällä vaunu siirtyy eteenpäin. Ilman taljaa
tämä kiristäminen on hiukan hankalaa, joten suosittelen.
Deluxe-mallissa vielä laitat siitä vaunusta kuminauhan taaksepäin
kiinni, jolloin vaunu liikkuu taaksepäin oli skuutissa vetoa tai ei.
Deluxe-mallissa pitää aina satamaan tultaessa sitten löysätä vaunu,
ettei kuminauha löysty.
Meillä on tälläinen mekanismi ja hyvin toimii.
Janne
> Monet purjemaakarit kuittaavat tämän kritiikin sanomalla, että ei
> purjetta itseasiassa ole tarkoitus reivata, vaan ainoastaan kelata
> sisään. Tosin sitä ei kerrota ostoaikeissa olevalle asiakkaalle. Hänelle
> sanotaan, että vaikka muutaman kierroksen reivaa, niin koska profiili
> kiertää purjetta enemmän keskeltä kuin liikeistä, ja koska purjeessa on
> paksunnos, joko käysiä tai vaahtomuovia, niin purjeen muoto säilyy
> reivatessa. Uskokoon ken tahtoo, kun toisessa yhteydessä selitetään,
> että hankitaan laaserleikkurit ja leikataan kymmenesosamillin
> tarkkuudella ja merkataan saumausvarat, jotaa saadaan oikea muoto, joka
> on vain meidän purjeissa kilpailijat eivät pääse lähellekään.
Aamen.
Rulla on säilytystä varten, ei reivausta. Rullareivi näyttää muutenkin
naurettavalta, eihän sellaisen kanssa kehtaisi näyttäytyä rannikon lähellä.
jaakko
> In <45562554$0$1148$9b53...@news.fv.fi> "S/Y Aava" <aa...@hotmail.com> writes:
>
>> Ps. Onko kellään kommenttia tuohon skuuttipisteen säädön järjestämiseen niin
>> ettei tarvitsisi nousta sitlootasta sitä tekemään ennen reivausta. Nyt
>> skuuttiploki on n. parimetrisessä kiskossa, vaunussa se tavallinen sormin
>> nostettava lukitus. Olisiko tuo barberiploki kiskon etuosaan hyvä ja missä
>> rajoissa toimiva ratkaisu? Plokeja minulla jo nyt on pareittain kiskossa,
>> joten tarvitsisi vain virittää ploki skuuttiin sekä yksi knaapi lisää johon
>> barberi lukitaan. Vai pitäisikö saada tuo plokivaunun liikuttelu saada
>> köysien avulla tehtäväksi sitlootasta, se vaatii jo paljon enemmän
>> virityksiä?
>
> Reivattava rullapurje voidaan leikata kahdella tavalla. Mielestäni
> järkevämpi, tämä on siis mielipide, on sellainen, että skuuttikulman
> korkeus määritellään siten, että purjetta rullatessa skuuttipisteen
> paikka pysyy vakiona.
--xx--->
> - Lauri Tarkkonen
>
Tuosta on toinekin etu (matkapurjehtijalle) alaliikki nousee ylemmäs ja
vastaiseen purjehdittaessa kannelle tuleva meri ei haukkaa purjeen
alaosaa mukaansa.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
jaakko
> Meritautia ei ehkä provosoi niinkään karttapöydän asento, vaan
> veneen liikkeet yleensä. Tässä suhteessa eri veneet ovat hyvin
> erilaisia. Ted Brewer on vertaillut tätä ominaisuutta
> matemaattisesti. "Comfort factor" eli mukavuustekijä (
> http://www.sailingusa.info/motion_comfort.htm )
> kuvastaa veneen taipumusta äkkiliikkeisiin, jotka puolestaan voivat
> provosoida liikesairautta.
> Terv. s/y Tikki
>
Hieno juttu ja hyvä linkki, otin sen talteen.
Lauri Levanto
> aaj.ja...@kolumbus.fi wrote:
>> Sattumalta huomasin tämän palstan ja kiintoisan aiheen.
> xxxx
>> Meritautia ei ehkä provosoi niinkään karttapöydän asento, vaan
>> veneen liikkeet yleensä. Tässä suhteessa eri veneet ovat hyvin
>> erilaisia. Ted Brewer on vertaillut tätä ominaisuutta
>> matemaattisesti. "Comfort factor" eli mukavuustekijä (
>> http://www.sailingusa.info/motion_comfort.htm )
>> kuvastaa veneen taipumusta äkkiliikkeisiin, jotka puolestaan voivat
>> provosoida liikesairautta.
> xxx
>> Terv. s/y Tikki
>>
>
> Hieno juttu ja hyvä linkki, otin sen talteen.
>
MM Comfort Factorin mittaamisen mittaamalla edestakaiseen keinahdukseen
kuluva aika.
-lauri
Jouni R
>
> On tietysti parempi, että veneen edellytykset ovat hieman yli- kuin
> alimitoitettuja. Ymmärrän myös, ettei koneen melua viitsi kuunnella kuin
> muutaman tunnin, jonka jälkeen on päästävä grillaamaan makkaroita.
>
Avo-ohjaamossa ei tuo moottorin ääni ole merkityksellinen. Mutta olen kyllä
huomannut, että erityisesti keskimoottoriveneissä se on ohjaamossa isompi
tekijä. Liukuvalla veneellä päivämatkoja lyhentää ajallisesti enemmänkin
se, että sopivia pysähdyspisteitä alkaa yleensä löytyä jo useita. Aika
harvoin ajamme yli kolmen tunnin päivämatkoja (50-60 mailia), yli kuutta
tuntia en muista kertyneen samalla päivälle koskaan. Tai itse asiassa
muistan, mutta se oli vuosia sitten, kun sattui täydellinen moottorivenekeli
eli umpipläkä, niin vietin koko päivän ajelemassa avomerellä ja
Porkkala-Pellinki -välin saaristossa. Mutta se oli muutenkin
poikkeuksellinen päivä meidän veneellemme, kun lähtömerkintä lokikirjassa on
ennen puoli yhdeksää. Yleensä ei edes herätä niin aikaisin, saati että
oltaisiin ennen yhtätoista liikkeellä.
> Takavuosina kävi usein niin, että moottoriveneilijä tuli kertomaan, että
> hän ei voi ajatellakaan purjevenettä, koska se on niin hidas, ettei
> sillä voi käydä missään kauempana. Kun sitten kysyn, missä kaukana sitä
> on käyty, niin (kotisatama Helsingissä) kertovat käyneensä Inkoossa, ja
> Porvoossa ja Tallinnassa ja harkitsevansa seuraavana kesänä jopa
> Maarianhaminaa. Kun ne sitten kysyvät missäs minä olen käynyt, niin kun
> totean, että käymme yleensä joka kesä Tukholmassa, useimpina kesinä joko
> Bornholmilla, Höga Kustenilla... niin he vaihtavat puheenaihetta.
>
Kummallisia vaihtoja. Tuo hitaustekijä nimittäin on fakta viikonloppujen
osalta. Kesälomalla asia tietysti on toinen, kun neljä viikkoa asutaan
veneessä, mutta moni meistä haluaa veneillä myös kesäloman ulkopuolisina
viikonloppuina ja vähän pidemmällekin kuin Elisaareen tai Kaivokarille.
Töistä päästään kolmen-neljän seutuvilla, kotimatka, kauppareissu ja
veneelle. Kesäkuussa tietysti valoa riittää, mutta elokuun loppupuolella
alkaa tilanne jo kääntyä siihen, että pimeys rajoittaa ajo-aikaa. Ja
vaikkapa "perjantai-illaksi Tallinnaan" pyrähdykset pitää unohtaa, jos
marssinopeudeksi lasketaan 5-6 solmua.
Meillä on venekerhossa useampiakin purjeveneilijöitä, jotka ovat enemmän tai
vähemmän vakavissaan puhuneet moottoriveneeseen vaihdosta. Erityisesti sen
jälkeen, kun ovat kulkeneet minun kyydissäni jonkin sellaisen välin, johon
heiltä tavallisesti menee 5-7 tuntia... :))
-Jouni
Kari M
"Lauri Levanto" wrote
>
> Olisi kiva kuulla konkareiden mielipiteitä siitä mitä
> merikelpoisuus on, ja mistä sen käytetyn veneen
> ostaja tunnistaa.
Merikelpoisuus on helppo määrittää, kun tietää omat tarpeensa.
Saaristossa raivoava ukkonen voi olla täysin mahdoton keli
purjeveneelle, pyörteisten ja voimakkaiden tuulenpuuskien takia.
Moottoriveneen kulkuun kovat tuulenpuuskat eivät vaikuta yhtään mitään
saariston suojassa. Avomerikelpoisuuttakin on erilaista, riippuu lähinnä
siitä kuinka kauan merellä on pakko olla, ennen kuin pääsee lähimpään
suojaan. Tai onko pakko lähteä merelle kovalla kelillä.
Osallistujamäärältään yksi Suomen suurimmista avomeritapahtumista on
vuosittain Helsingin edustalla pidettävä kolmepäiväinen
lohenuistelukilpailu. Veneiden keskikoko lienee luokka 5,5m ja mukana on
paljon avoveneitä. Toki kilpailusäännöissä on 10m/s tuuliraja, joka
sopii hyvin muutenkin harrastuksen luonteeseen, sillä kovemmassa
aallokossa kalastuksesta ei tulisi oikein mitään.
Pienelläkin veneellä pärjää avomerellä, kunhan tulee pois ennen kuin
keli on liian kova tai jättää lähtemättä kovalla kelillä. Vuosina
1995-99 uistelin yhteensä noin 100 päivää keskellä Suomenlahtea 4,5m
avoveneellä, täysin merikelpoisesti.
K
Kari M
"Lauri Tarkkonen" wrote
>
> Ymmärrän myös, ettei koneen melua viitsi kuunnella
> kuin muutaman tunnin,
Melu on venekohtainen asia. Ymmärrän kyllä näkemyksesi, jos on pakko
koko päivä istua avotilassa pakoputken pään vieressä ja kuunnella
huonosti äänieristetyn koneen papatusta. Minun veneessä keskustellaan
normaalilla puheäänellä ja nukutaan vaikka päiväunet ajon aikana koneen
huristessa tasaisesti taustalla. Purjeveneessä olen kyllä usein joutunut
huutamaan vieruskaverille, että ääni kantaa tuulen ujelluksen, sateen
ropinan ja sadehupun läpi.
> jonka jälkeen on päästävä grillaamaan makkaroita.
Makkaroiden grillaaminen on kivaa, hyvä syy lähteä muutaman tunnin
veneretkelle. Koska itse olet viimeksi lähtenyt vaikkapa lasten kanssa
20-30km retkelle aurinkoiseen lähisaaristoon uimaan ja paistamaan
makkaraa? Ai niin, ethän sinä pystykään tekemään tuollaista retkeä
muutamassa tunnissa.
> Takavuosina kävi usein niin, että moottoriveneilijä tuli
> kertomaan, että hän ei voi ajatellakaan purjevenettä,
> koska se on niin hidas, ettei sillä voi käydä missään
> kauempana.
No näinhän se on, jos veneilyn pääpaino on viikonlopuissa tai
pienimuotoisessa muutamien päivien mittaisessa retkeilyssä.
> Kun sitten kysyn, missä kaukana sitä on käyty, niin
> (kotisatama Helsingissä) kertovat käyneensä Inkoossa,
> ja Porvoossa ja Tallinnassa ja harkitsevansa seuraavana
> kesänä jopa Maarianhaminaa. Kun ne sitten kysyvät
> missäs minä olen käynyt, niin kun totean, että käymme
> yleensä joka kesä Tukholmassa, useimpina kesinä joko
> Bornholmilla, Höga Kustenilla... niin he vaihtavat puheenaihetta.
>
Minäkin veneilen paljon muutamien päivien retkiä, ehkäpä joskus jopa
viikon. Minulle retkiveneilyssä on tärkeää mm. hyvä aurinkoinen ilma, en
halua istua veneessä päiväkausia sateessa tai myrskyssä. Tämä on ihan
oma valintani ja vene on hommattu sen mukaisesti. Esimerkiksi
iltapäivällä duunin jälkeen vene liikkeelle ja illaksi Saaristomerelle,
päivä tai pari luonnonsatamassa ja sitten kotiin. Sinä haluat veneilyltä
jotain muuta, mutta se on sinun asiasi ja toteutat sitä omalla
tavallasi. Mitä se sinulle kuuluu, jos toiset eivät halua viettää aikaa
viikkotolkulla veneessä ja istua ulkona sateessa, se ei tee sinun
veneilystäsi yhtään parempaa kuin minun veneilyni.
K
Kari Jokinen
> "Lauri Levanto" wrote
>> Olisi kiva kuulla konkareiden mielipiteitä siitä mitä
>> merikelpoisuus on, ja mistä sen käytetyn veneen
>> ostaja tunnistaa.
>
> Merikelpoisuus on helppo määrittää, kun tietää omat tarpeensa.
> Saaristossa raivoava ukkonen voi olla täysin mahdoton keli
> purjeveneelle, pyörteisten ja voimakkaiden tuulenpuuskien takia.
käyttäytyy sitä paremmin
mitä kovempi keli on; kokemusta on: Tallinnasta tultaessa meidän
CA-runkoinen veneemme
kulki aalloilla tasaisesti kuin juna, samaan aikaan kun edellä menevä
Nauticat keikkui jopa 45
astetta kahta puolta ja kaksi perässä yrittänyttä H-venettä kieppasi jo
Tallinnan lahdelta takaisin
Piritaan, kun keli kasvoi niille liikaa.
Colin Archer suunnittelikin tämän venemallin alunperin luotsien käyttöön
Atlantin rannikolle eli keleihin
jotka ovat jotain ihan muuta kuin täälläpäin.
Veneestä tehtiin niin merikelpoinen ja helppo-ohjauksinen, että jopa
luotsien oppipoikakin saattoi tuoda
sen yksinään pahimmassa myrskyssä rantaan, jos luotsit joutuivat jäämään
johonkin vaikeuksissa olevaan
isompaan alukseen.
Meillä esmes ei yhtään aaltoa päässyt sitlootaan asti, vain piiskaava
sade tahtoi olla niin mahdotonta, että
sadevaatteista ja kaula-aukon täyttävistä froteepyyhkeistä huolimatta
olimme läpimärkiä kun tulimme
Suomenlinnan tulliin.
Mutta koko matkan ajan saattoi kolmas miehistön jäsen annostella
rauhassa sokeroitua kahvia tai
purjo-perunakeittoa, joita oli ennen lähtöä keitetty termokset täyteen,
mukeihin joilla sitten ajajat
tankkasivat itsensä. Merikivusta ei tietoakaan.
Niin tasaista menoa se oli - kovasta kelistä huolimatta.
Pari vuotta sitten, kun tulimme parikymmenmetrisellä konealuksella
hiukan pienemmässä kelissä,
pääosa aluksella olijoista oli - skopolaastareista huolimatta - täysin
rätteinä merikivusta.
Kuivempia ja lämpimämpiä toki olimme tällä vm. reissulla.......
Lauri Levanto
> Kari M kirjoitti:
>> "Lauri Levanto" wrote
>>> Olisi kiva kuulla konkareiden mielipiteitä siitä mitä
>>> merikelpoisuus on, ja mistä sen käytetyn veneen
>>> ostaja tunnistaa.
>>
> Riippuu veneestä; pitkäkölinen Colin Archer -runkoinen purjevene
> käyttäytyy sitä paremmin
> mitä kovempi keli on; kokemusta on: Tallinnasta tultaessa meidän
> CA-runkoinen veneemme
> kulki aalloilla tasaisesti kuin juna,
clip
> Colin Archer suunnittelikin tämän venemallin alunperin luotsien käyttöön
> Atlantin rannikolle eli keleihin
> jotka ovat jotain ihan muuta kuin täälläpäin.
Minun tuntemani lähteet kertovat CA:n veneiden olleen pelastusaluksia,
auttamaan tunnetusti merikelpoisia kalastusaluksia kun keli oli niille
liikaa.
Siksi ne olivat *raskaita, alirikattuja ja pitkäkölisiä ja teräväperäisiä.
Hyviä veneitä mutta kun ne eivät ole nykyaikaa eikä elektronisesti
ohjattuja :-)
-lauri
Kari Jokinen
tavalla. Kovassa kelissä
pinnaohjaus on kaikkein varmin ja tarkin.
Siinäkin nimenomaisessa veneessä josta puhuin ON automaattiohjain ja
NMEA, mutta
tuolla kelillä ne olivat visusti poissa käytöstä, koska käsiohjaus on
kovassa kelissä varminta.
Alirikattuja? En sanoisi.
Pitkäkölisiä ja raskaita? Se tekee niistä loistavan merikelpoisia;
ovathan nuo kevyet eväköliset
elektronisesti ohjatut tehokkaita: sitä tehoa tarvitaan turvaan
pääsemiseen, kun tuulen noustessa
todelliset purjehduskelit alkavat ja ulappa jää CA:lle.
Heikki
> Minun tuntemani lähteet kertovat CA:n veneiden olleen pelastusaluksia,
> auttamaan tunnetusti merikelpoisia kalastusaluksia kun keli oli niille
> liikaa.
Colin Archer suunnitteli useampia veneitä eri käyttöön. Kuuluisimpia näistä
ovat nimenomaan ne "pelastusveneet", mutta hän teki myös luotsiveneitä,
ynnä muuta. Jopa pienen veneen saariston papeille ja lääkäreille, joiden
piti päästä saariin (ja niistä pois) oli keli mikä tahansa... Ja toisaalta
naparetkiin suunnitellun FRAMin, jonka pyöreä poikkileikkaus mahdollisti
jäissä talvehtimisen, mutta sai laivan keinumaan harvinaisen ikävästi, niin
että vanhatkin merikarhut tulivat siinä merikipeiksi...
-Heikki
Kari Jokinen
tuollaiset erikoisvaatimukset
vaikuttavat aina ominaisuuksiin.
Sama keinumisominaisuus on myös vanhemmilla jäänmurtajilla; niissä se on
osittain tarkoituksellinen,
koska kallistelu painotankkien avulla on kaikkein varmin tapa päästä
irti ahtojäistä.
Ensimmäinen tällä ominaisuudella varustettu jäänmurtaja oli WÄINÄMÖINEN
(ex-TSAR MIHAIL
FEDOROVITSH, nyk. SUUR TÖLL), joka joutui suomalaisten käsiin
itsenäisyystaistelujen kahinoissa
ja luovutettiin Virolle vuonna -22. Siellä se on edelleen museolaivana.
Seuraava johon kallistustankit rakennettiin olikin jo kautta aikojen
mahtavin murtajamme, JÄÄKARHU;
se annettiin sotakorvauksena.
Kaikkiin murtajiin sen jälkeen on tankit asennettu.
Mutta CA-veneistä: FRAMia lukuun ottamatta kaikilla on todella yhteisenä
ominaisuutena merikelpoisuus.
Dag Stenberg
> Jouni R <Just.s...@mail.and.be.damned.com> wrote:
>>> Tulee paha olo jos on poikittain. Vessa sama homma.
>>
>> Onkos tuosta jotain lääketieteellistä tms. näyttöä. Siis, että ihminen
>> kestäisi ees-taas -keinutusta huonommin kuin sivuttaiskeinutusta?
>
> Hyvin mielenkiintoinen kysymys, joka ansaitsisi kunnon salapoliisityön.
> Olisin itse asiassa kiinnostunut alkamaan selvittää asiaa noin viikon
> kuluttua, ellen unohda. Tässä voisi ajatella että esimerkiksi
> verenkiertorefleksit tai autonominen hermosto muuten toimisi eri lailla
> erisuuntaisessa liikkeessä. Pikavilkaisu antoi ymmärtää että tällaista
> olisi tutkittu, mutta en ehdi katsoa mikä on loppupäätelmä.
Toistaiseksi arvovaltaisin näkemys on, että vessan ollessa
pituussuuntainen on helpompaa istua tukien itsensä johonkin sivuilla.
Poikittaisvessassa olisi etenkin naama alaspäin vaikea saada toimitus tehtyä.
Mikään ei toistaiseksi tue spekulaatiotani että asia liittyisi
tasapainoaistiin.
DS
Lauri Tarkkonen
>DS
Sikäli kuin mitään ammoin lukemastani muistan, niin lienee useampia
veneensuunnitteluohjeita "amatööreille", joissa ammattilaissedät
kertovat miten homma pitää hoitaa, ja useammassa kuin yhdessä todettiin,
että vessain istuin pitää sijoittaa siten, että siinä istutann nenä
menosuuntaan, jotta se olisi symmetrinen eri halsseilla toimittaessa ja
symmetrian tarve perustui siihen, että on kuulema helpompi pidellä
kiinni ja pysyä pöntöllä jos kallistukset ova sivulle ja sivukallistus
haittaa vähemmän toimitusta kuin eteen tai taaksekallistus. Meillä on
vessan pytty poikittain ja voin kyllä kuvitella, että jos olisi tilaa
niin kääntäisin sen pitkittäin. Empaattinen arvaukseni on kuitenkin,
että onko nenä menosuuntaan vai päinvastoin on vähäisemmän tärkeysluokan
kysymys.
Se on ainakin varmaa, että jos kippari tekee vendan kun henkilökunnalla
on jotain seriöösiä businesta pöntöllä, niin siitä tulee sanomista.
- Lauri Tarkkonen
Dag Stenberg
> In <ekf1n5$9d9$1...@oravannahka.helsinki.fi> Dag Stenberg <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> writes:
>
>>Dag Stenberg <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote:
>>> Jouni R <Just.s...@mail.and.be.damned.com> wrote:
>>>>> Tulee paha olo jos on poikittain. Vessa sama homma.
>>>>
>>>> Onkos tuosta jotain lääketieteellistä tms. näyttöä. Siis, että ihminen
>>>> kestäisi ees-taas -keinutusta huonommin kuin sivuttaiskeinutusta?
>>>
>>> Hyvin mielenkiintoinen kysymys, joka ansaitsisi kunnon salapoliisityön.
>>> Olisin itse asiassa kiinnostunut alkamaan selvittää asiaa noin viikon
>>> kuluttua, ellen unohda. Tässä voisi ajatella että esimerkiksi
>>> verenkiertorefleksit tai autonominen hermosto muuten toimisi eri lailla
>>> erisuuntaisessa liikkeessä. Pikavilkaisu antoi ymmärtää että tällaista
>>> olisi tutkittu, mutta en ehdi katsoa mikä on loppupäätelmä.
>
>>Toistaiseksi arvovaltaisin näkemys on, että vessan ollessa
>>pituussuuntainen on helpompaa istua tukien itsensä johonkin sivuilla.
>>Poikittaisvessassa olisi etenkin naama alaspäin vaikea saada toimitus tehtyä.
>
>>Mikään ei toistaiseksi tue spekulaatiotani että asia liittyisi
>>tasapainoaistiin.
>
> veneensuunnitteluohjeita "amatööreille", joissa ammattilaissedät
> kertovat miten homma pitää hoitaa, ja useammassa kuin yhdessä todettiin,
> että vessain istuin pitää sijoittaa siten, että siinä istutann nenä
> menosuuntaan, jotta se olisi symmetrinen eri halsseilla toimittaessa ja
> symmetrian tarve perustui siihen, että on kuulema helpompi pidellä
> kiinni ja pysyä pöntöllä jos kallistukset ova sivulle ja sivukallistus
> haittaa vähemmän toimitusta kuin eteen tai taaksekallistus. Meillä on
> vessan pytty poikittain ja voin kyllä kuvitella, että jos olisi tilaa
> niin kääntäisin sen pitkittäin. Empaattinen arvaukseni on kuitenkin,
> että onko nenä menosuuntaan vai päinvastoin on vähäisemmän tärkeysluokan
> kysymys.
Konsultoimani Kari Wilen antoi samat perusteet ja totesi ettei katsota
olevan väliksi, onko nenä meno- vai perän suuntaan.
DS
Lauri Tarkkonen
Usein pytyn saa joko keulaan tai perään parhaiten pituussuuntaan, mutta
jos se on kovin kaukana keulassa, niin se kovassa kelissä on melkoisen
levoton laite ja istuja voi jopa pudota pytyltä kun vene putoaa aallon
harjalta. Samoin on mahdollista, että pytystä loiskuvat nesteet
sisältävät muutakin kuin vettä, joka yleensä aiheuttaa veneitä
siivoavassa tahossa mökötystä. Siis parempi sijoittaa siis WC veneen
keskiosaan. Useilla on tässä kyllä salonki, eikä sitä kuitenkaan
sijoiteta liikkeen kannalta parhaaseen paikkaan salongin keskelle.
Jos sitten täytyy miettiä olisiko paapuri parempi kuin styyrpuuri, niin
jos pytyllä istutaan "selkä vasten veneen laitaa", niin voidaan
ajatella, että styyrpuuri olisi parempi, sillä silloin siellä istutaan
styyrpuurin halsseilla ajettaessa selkä kohden laitaa ja vaara pudota
pytyltä on pienempi. Styyrpuurin halsseilla ajettaessa on paapuurin
halsseilla tulevilla väistövelvollisuus, jolloin ei niin usein ole
tarvis nousta pytyltä tekemään vendaa. :-).
- Lauri Tarkkonen
Marko Kaittola
> Jos sitten täytyy miettiä olisiko paapuri parempi kuin styyrpuuri, niin
> jos pytyllä istutaan "selkä vasten veneen laitaa", niin voidaan
> ajatella, että styyrpuuri olisi parempi, sillä silloin siellä istutaan
> styyrpuurin halsseilla ajettaessa selkä kohden laitaa ja vaara pudota
> pytyltä on pienempi. Styyrpuurin halsseilla ajettaessa on paapuurin
> halsseilla tulevilla väistövelvollisuus, jolloin ei niin usein ole
> tarvis nousta pytyltä tekemään vendaa. :-).
Usein olen miettinyt, mikä erottaa purjehtijan
moottoriveneilijästä. Tässä se nyt sitten tuli. En usko, että
moottoriveneilijä olisi tullut tuota miettineeksi pohtiessaan vessan
sijoitusta veneessä :)
- Marko
--
/----------------\ /------------------------------\
| Marko Kaittola | | Ma...@Kaittola.NET |
| Niementie 17 | | http://www.kaittola.net/moa/ |
| 37500 Lempäälä | | Puh 040 553 8988 |
| Finland | | Tel +358 40 553 8988 |
\----------------/ \------------------------------/
tero.chr...@pp.nic.fi
Lauri Tarkkonen kirjoitti:
> Jos sitten täytyy miettiä olisiko paapuri parempi kuin styyrpuuri, niin
> jos pytyllä istutaan "selkä vasten veneen laitaa", niin voidaan
> ajatella, että styyrpuuri olisi parempi, sillä silloin siellä istutaan
> styyrpuurin halsseilla ajettaessa selkä kohden laitaa ja vaara pudota
> pytyltä on pienempi. Styyrpuurin halsseilla ajettaessa on paapuurin
> halsseilla tulevilla väistövelvollisuus, jolloin ei niin usein ole
> tarvis nousta pytyltä tekemään vendaa. :-).
En ymmärtänyt, täsmennätkö tuota hieman? Jos selkä on vasten
laitaa,
niin eikö silloin leen puolella ole pytyltäputoamisvaara pienempi?
Eikö styrpparin halsseilla olisi tällöin paapparin puolen pytty
vaarattomampi?
TC
>
> - Lauri Tarkkonen
Osku
tero.chr...@pp.nic.fi kirjoitti:
> En ymmärtänyt, täsmennätkö tuota hieman? Jos selkä on vasten
> laitaa,
> niin eikö silloin leen puolella ole pytyltäputoamisvaara pienempi?
> Eikö styrpparin halsseilla olisi tällöin paapparin puolen pytty
> vaarattomampi?
>
väistämissääntöjen jauhaminen jo alkoikin kyllästyttää.
Osku
Heikki Hämäläinen
>
>>> Tulee paha olo jos on poikittain. Vessa sama homma.
>> Onkos tuosta jotain lääketieteellistä tms. näyttöä. Siis, että ihminen
>> kestäisi ees-taas -keinutusta huonommin kuin sivuttaiskeinutusta?
>
> Hyvin mielenkiintoinen kysymys, joka ansaitsisi kunnon salapoliisityön.
> Olisin itse asiassa kiinnostunut alkamaan selvittää asiaa noin viikon
> kuluttua, ellen unohda. Tässä voisi ajatella että esimerkiksi
> verenkiertorefleksit tai autonominen hermosto muuten toimisi eri lailla
> erisuuntaisessa liikkeessä. Pikavilkaisu antoi ymmärtää että tällaista
> olisi tutkittu, mutta en ehdi katsoa mikä on loppupäätelmä.
>
>> keskusteluja veneessä. Vaimolla on purjehduskokemusta useammalta vuodelta
>> kuin minulla aikuisiän veneilykokemusta. Hän inhoaa sivuttaiskeinuntaa,
>> mutta häntä kuulemma ei häiritse kovakaan jysähtely pitkittäissuunnassa.
>> Minä taas en häiriinny yhtään siitä, että vene keinuu sivuttain, ajan ihan
>> mielelläni sivuaallokossa, mutta vältän kovaa vasta-aallokkoon ajamista,
>> koska silloin tulee niitä kovia jysähdyksiä väkisin. Toisaalta minulla ei
>> ole koskaan ollut minkäänlaista taipumusta merisairauteen tai mihinkään sen
>> kaltaiseen; en tiedä, vaikuttaako se mielipiteeseen.
>
> Itselläni on v. 1968 hankittu häiriintymä taaksepäin kallistumiselle,
> joten nimenomaan taakserullaus tai äkillinen pysähtyminen saattavat
> joskus tuottaa pahoinvointia. Mutta siihen liittyy myös määrätty
> liikenopeus, muut nopeudet ovat tehottomia. Hankkima oli erään
> autolautan jatkuva puskeminen vasta-aallokkoon matkalla Rostockista
> Skooneen.
>
> DS
Pikainen haku kuukkelilla sanoilla "motion sickness pitching" antoi
nopealla silmäyksellä otsikoihin ymmärtää, että pitkittäinen liike olisi
tasapainoelimelle se pahempi. Kaikenlaista on aikanaan laivamatkustajien
mukavuudeksi kokeiltu, mm. pitkittäisakselille kardaanisesti
ripustettuja hyttejä, joista ei tiettävästi ollut hyötyä merisairaudesta
kärsiville. Asiaa on ainakin tutkittu, sillä vaikka matkustamisesta
välitettäisiin viis, pitää maihinousuarmeijat saada taistelukuntoisina
perille ja siihenhän rahaa on takuulla löytynyt.
Onneksi oma kokemukseni merisairaudesta on hyvin niukkaa, mutta ne
ainoat kerrat kun se on häirinnyt, on aluksen liike ollut nimenomaan
nyökkivää. Silmäkään ei erota sitä horisontista yhtä hyvin kuin
poikittaista kallistelua. Voisin kuvitella rytmillä ja sen
ennustettavuudella olevan merkitystä.
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen kirjoitti:
>> V=E4ite, ett=E4 toppiriki olisi merikelpoisempi kuin osatakila perustuu
>> kyll=E4 v=E4=E4rink=E4sityksiin.
>"Back in 1969, Chay Blyth amazed the sailing world by sailing nonstop
>and singlehanded around the world 'the wrong way'... BT
>Challenge...67-foot steel cutters...If a Whitbread 60 tried to sail the
>'wrong way'...batter itself to pieces",ISBN 0-600-59211-1
Chay Blythillä oli varsin raskastekoinen teräsketchi ja Whitbread 60
veneet olivat superkevyitä laitteita, näiden veneiden kestävyyden
vertailussa on muutakin kuin rikityyppi. Myös rikin muut
lujuusmitoitukset ovat aivan eri maailmasta. Tässä käytetään järkeä yhtä
paljon kuin jos väitetään teräksen olevan lujempaa kuin puu, siksi että
ratakisko kestää enemmän kuin tulitikku.
- Lauri Tarkkonen
tero.chr...@pp.nic.fi
Osku kirjoitti:
Joo, vakavaa pyttyasiaa, eikä yhtään kieli poskella.
Eikä sekään ole pätkääkään hauskaa, jos vendan jälkeen
joudut luuvartin puolelle, ja huuhteluveden ottoaukko
onkin vesirajan yläpuolella. Suunnitteluvirhe monissa
purkkareissa. Ja tämäkin kokemus erottaa monen purjehtijan
moottoriveneilijöistä.
No näissäkin asioissa auttaa tietysti redundanssi, eli
kaksi veskiä, kummallakin puolella yksi.
Silloin saa toinen vessa hajotakin, kuten Atlantin
ylityksellämme Swan 57:llä kävikin. Jospa näistä syistä
tekisinkin sen pallon-ympärireissun, sitten joskus,
moottoriveneellä :-).
TC
>
> Osku
Hannu Turtia
> "Back in 1969, Chay Blyth amazed the sailing world by sailing nonstop
> and singlehanded around the world 'the wrong way'... BT
> Challenge...67-foot steel cutters...If a Whitbread 60 tried to sail the
> 'wrong way'...batter itself to pieces",ISBN 0-600-59211-1
>
ISBN 0-600-59211-1 ??
Jos tässä halutaan viitata johonkin kirjaan, niin olisi ystävällistä
kirjoittaa kirja nimi ja tekijä. Ainakaan amazon.com ei löydä tuolla
ISBN-numoerolla mitään.
-hannu
Osku
tero.chr...@pp.nic.fi kirjoitti:
> Joo, vakavaa pyttyasiaa, eikä yhtään kieli poskella.
Kyllä, kyllä, vakavaa asiaa. Etenkin, jos vatsa toimii niin, että
pytylle on mentävä, vaikka venda on juuri edessä.
Osku