VENE-lehden testit
Mikael Sokolnicki
Selailin tässä juuri ilmestynyttä numeroa, jossa vertailussa oli viisi
läpikäveltävää avovenettä. Veneiden eri ominaisuuksia oli arvosteltu
asteikolla 1-5, ja kun pisteet sitten laskettiin yhteen sai kolme venettä
noin 20 pistettä, Buster 28 ja Yamarin 32 pistettä. Aikamoiset heitot eri
veneiden välillä! Jos ajatellaan että arvostelussa 1 tarkoittaa
huonoa/kelvotonta ja nro 5 erinomaista, ovat siis huonoimmat veneet todella
surkeita. Itse tekstissä puhutaan esim ajo-ominaisuuksista aika lailla
ympäripyöreitä, ja todetaan lopuksi että kaikki ovat kuitenkin kelpo
ajettavia. Silti huonoin vene saa arvostelutaulukossa ajo-ominaisuuksista
2:sen ja paras 5:sen, ilman sen kummempia perusteluja.
että kuinka paljon näitten testien tuloksiin on luottamista?
Mikael
sky...@hkem.com
<mikael.s...@rc.hpy.fi> writes:
>Onkohan teillä mielipiteitä kyseisen lehden julkaisemista testeistä?
ovat toimittajan ahterista, sietäisi tunkea koko levikki sinne, mistä
tullutkin.
Samaa kategoriaa ovat Kipparin testit.
>Selailin tässä juuri ilmestynyttä numeroa,
selailit nimenomaan, ei niitä juuri lukea voikkaan, jossei halua verenpaineen
nousevan hälyttävälle tasolle (v******kerroin)
Itse en enää alentunut ostamaan, mutta kommentoidaan nyt tuota maaliskuun
numeroa, jossa Yamarin 6110 testissä. Toinen esim. olisi ollut viime kesäiset
jenkkivenekoeajot Vene-lehdessä.
Ensimmäiset pari palstaa oli ihan löpinää, ilman asiantuntemusta.
Sitten alkoi hauskanpito:
"Istuintyyny kyllä täytyy poistaa, kun tavaratiloja avataan."
Tämä spedeily, säälittävä meininki menee vielä veistämön piikkiin, ei
toimittajan vika, että paska ominaisuus.
"Ohjaamon kuppi-istuimissa on säätömahdollisuus ja ne voidaan kääntää
sohvaryhmään päin."
Säätömahdollisuus? Korkeudensäätö, pituussäätö vai molemmat? Sähköllä vai
käsisäätö?
"Perän U-sohva on lisätyynyn avulla muutettavissa tilavaksi
auringonottolaveriksi,
kuten daycruiserin luonteeseen hyvin sopii. Vuode on syvällä, korkean rungon
sisällä suojassa tuulelta ja ajoviimalta.
Siksi se, toisin kuin monissa amerikkalaisveneissä, soveltuu myös ajon aikana
käytettäväksi."
Haloo, ainakin Sea Rayssa suuri auringonottotila konetilan päällä, tulee
supersport sisustuksessa,
jolloin takana tilan edessä on pitkä takapenkki neljälle, jossa voi myöskin
ottaa ajon aikana aurinkoa.
Ja mitä se viima kesäkeleillä haittaa? Ja jos vene on nopea niin eivätkö
kaikki, kuski mukaanlukien voi ottaa aurinkoa pysähdyksissä.
Entäpä aallokko, kuka haluaa maata, jos ajetaan tosissaan. Silloin tämä
henkilö lentelee edestakaisin, arveluttavaa turvallisuuden kannalta.
Toisaalta suuremmat veneet, jotka eivät hypi lainkaan suurissa aalloissa,
ovat taas sellaisia, joissa aurinkopaikat etukannella pehmusteineen. Mutta
nehän amerikkalaiset tai italialaiset veneet maksavat rahaa, mikä on
vastustettavaa kommunistitoimittajan mielestä.
"... ja hyvä tuulilasi". "kuomussa on kuljettajaa varten avattava
vetoketjuluukku, koska lasinpyyhkimiä ei ole, eikä näkyvyys lasin läpi
muutenkaan olisi kuomu päällä riittävä."
Luulisi luukun olevan sitä varten, että pääsee kulkemaan keulaan, kun kuomu on
päällä. Ainakin omassa veneessäni se on sitä varten.
Tuulilasi ei voi olla hyvä, jos siitä läpi näkyvyys ei ole riittävä.
Lasinpyyhkimen saa varmasti tehtaalta tilattuna lisävarusteena, toisaalta jos
veneen muoto hyvä ei sitä tarvitse kuin sateella.
Tarkoitushan kuitenkin on, että venettä pystyy ajamaan istualtaan eli
saattaahan olla, että penkin säädöt huonot, jolloin ajoasentoa ei saa
sellaiseksi, että näkisi tais sitten vene kulkee väärässä asennossa tai
sitten tuulilasi on muodoltaan epäonnistunut.
Mitään ei jutussa kuitenkaan perustella.
"Venetyypin vakioratkaisuihin kuuluu keulakannen alla oleva pieni kajuutta."
Miten niin? Voihan daycruiser olla bowriderkin. Nykyään niitäkin tehdään jo
jotain 35 jalkaisiin saakka.
Jos veneessä ei koskaan nuku niin silloin iso avotila on hyvä. Voi laittaa
vaikka pöydän eteen ja nauttia siellä picnicit.
Puhumattakaan siitä, että vaimo, lapset ja lemmikkieläimet pääsevät hyvin
keulastakin tarvittaessa helposti laiturille sekä köysiä laittamaan.
"Matalalta rannalta veneeseen nouseminen keulan kautta on hiukan hankalaa."
No jos ei ole luonnon satama niin miksei veneeseen kuljeta perästä niinkuin
yleensä tapana on ja helpointa on.
Miksi muuten testissä ei oteta kantaa perämoottoriversiot vs.
sisäperämoottoriversiot.
Miksi noin suuressa veneessä perämoottori, eikä uimatasoa lainkaan.
Sisäperässä olisi parempi ääni, kunnon uimataso (ellei säästömielessä Kesko
jättäisi sitä pois), eikä sellaista naurettavaa kaukaloa keskellä
peräpeiliä.
Miksi toimittaja ei perustele tai kerro, minkä vuoksi Kesko laittanut
perämoottorin, joka lukijalta vaikuttaa virheeltä?
"Keulan köysiboxi on iso ja siinä on reilut kolot köysiä varten."
Mitä tämä tarkoittaa? Onko kolot kannessa, jotta ankkuriköysi pääsee menemään
boxiin ollessa ankkurissa, jotta kansi ei jää raolleen, eli siis kannella
liikkuminen silloin turvallisempaakin.
Vai onko kolo tai jokin kiinnitysrauta itse boxissa. Yleensä sellainen on
ankkuria varten, sillä tämä keulassa oleva boxihan on ankkuriboxi.
"... niin tuulilasiin sellaiset salvat, jotka voi avata ulkopuolelta."
No spedeilyähän on laittaa vene keulasta laituriin, joten vain säälittävät
tyypit ongelmasta kärsii.
Mutta eikö toisaalta voi avata ensin ajokuomun vetoketjua ja sitten se ylempi
salpa. Alempihan ei tarvitse olla satamassa lukittuna, kyllä se yhdelläkin
pysyy.
"Myöskään kartalle ei ole kunnollista paikkaa. Kuljettajan pulpetin päällä se
peittää mittariston, joten ainoa kohtuullinen paikka on kajuutan luukun
päällä, jossa se on matkustajan luettavissa."
Tämä on emäpeetä tämä juttu.
Ensin puhutaan, että kyse on vauhtiveneestä eli siis periaatteessa kuljettajan
turvallisuuden kannalta tulisi keskittyä ajamiseen ja matkustajan lukea
karttaa. Tai sitten käyttää käsi gps:ää.
Vauhdikkaassa ajossa aivan kuten autossakin on tärkeää hyvä istuma-asento tai
vaihtoehtoisesti offshore veneissä seisoma-asento, jolloin nojataan
taaksepäin.
Joka tapauksessa ei seisominen sellaisessa asennossa, että katse alas jonkin
luukun päällä olevaan karttaan. Se on turvatonta.
Mielestäni matkustajan tulee istua hyvässä asennossa, jolloin näkee tuulilasin
läpi eteensä ja pitää vinottain sylissään karttaa, jolloin voi antaa ohjeita
kuljettajalle samalla ohimennen seuraten edessä olevaa väylää jne.
Karttatasot ovat hidaskulkuisiin veneisiin kuten esim. Nauticat.
"Keulakajuutassa on makuutilat kahdelle ja istumakorkeus. Kattoluukkua ei ole,
mutta ilma kiertää avattavan ikkunan ja aurinkokennoventtiilin kautta."
Miten niin ei ole kattoikkunaa? Perustelkaa toimittajat nyt vähän? Valoa ja
kesäpäivisin raitista ilmaa, siis eihän sellaista kajuuttaa saisi päästää
markkinoille, jossa ei ole kattoluukkua.
Kajuutan varustelusta ei kerrota juuri mitään ja kuvat huonoja. Missä
kemiallinen wc on? Kajuutan pehmusteiden alla?
Entä millainen ruokailuryhmä/illanviettotila keskelle kajuuttaa tulee, kun
ottaa keskipehmusteet pois ja laittaa pöydän siihen keskelle. Nythän
näytettiin vain nukkuma-asennossa etutila.
Kuinka monta mahtuu pöydän ympärille ja onko silloin kaikilla istumakorkeus
vai viistääkö pää kattoon?
Entä kun ei ole supersport sisustusta niin minne ajokuomu kaarineen laitetaan.
Itse en näe veneessä mitään sellaista säilytystilaa, minne sen voisi pois
näkyvistä laittaa.
Entä mikä on vakiovarustus? Millaiset stereot, ovatko kuljettajien käden
ulottuvilla, onko ohjauspyörän korkeussäätöä, mitkä mittarit vakiona (kaiku,
kompassi, kierrosluku, nopeus, tunti, moottorin trimmi, öljyt jne.)?
Entä muut katkaisijat, miten hyvin kuljettajan ulottuvilla, esim.
automaattinen pilssipumppu, valot jne.?
Entä missä moottorin päävirtakatkaisin?
Entä miten vene on tehty? Miten laminoitu, onko runkoa vahvistettu balsalla
tai kevlarilla?
Entä gelcoat, onko sininen ainoa väri raidassa, vai saako muuta? Onko se
gelcoatraita vai tarra.
Miten moottori kiinni? Kestääkö kelissä?
Millaiset ovat pehmusteet, entä verhoilun pintamateriaalit?
Onko kajuutassa lukulamppuja, entä mitä muuta siellä?
Nämä ovat kaikki seikkoja, jotka esim. Sea Rayssa näkyy jo katalogissa ja
siitä asiantunteva ihminen, myös toimittaja osaa ne poimia.
Nyt jäi epäselväksi se, että onko kyseessä veneenä raakile vai eikö toimittaja
vain kerro tärkeitä asioita.
> jossa vertailussa oli viisi
>läpikäveltävää avovenettä. Veneiden eri ominaisuuksia oli arvosteltu
>asteikolla 1-5, ja kun pisteet sitten laskettiin yhteen sai kolme venettä
>noin 20 pistettä, Buster 28 ja Yamarin 32 pistettä. Aikamoiset heitot eri
>veneiden välillä! Jos ajatellaan että arvostelussa 1 tarkoittaa
>huonoa/kelvotonta ja nro 5 erinomaista, ovat siis huonoimmat veneet todella
>surkeita. Itse tekstissä puhutaan esim ajo-ominaisuuksista aika lailla
>ympäripyöreitä, ja todetaan lopuksi että kaikki ovat kuitenkin kelpo
>ajettavia. Silti huonoin vene saa arvostelutaulukossa ajo-ominaisuuksista
>2:sen ja paras 5:sen, ilman sen kummempia perusteluja.
hatusta näyttävät vetävän jutut muutenkin. Toimittajan omia mielipiteitä
pelkästään.
>
>että kuinka paljon näitten testien tuloksiin on luottamista?
>
ei yhtään mitään.
Lue jotain Motor Boats Monthly englantilaista lehteä tai saksalaista Skipperiä
tai Bootea. Niissä testattu suomalaisiakin veneitä ja tälläkin foorumillakin
joku niitä aiemmin mainitsi.
Niistä saa jotain tolkkua. Suomalaiset venelehdet ovat häpeällisiä ja törkeää
rahastusta. Vessapaperille kova kilohinta.
----- Posted via NewsOne.Net: Free (anonymous) Usenet News via the Web -----
http://newsone.net/ -- Free reading and anonymous posting to 60,000+ groups
NewsOne.Net prohibits users from posting spam. If this or other posts
made through NewsOne.Net violate posting guidelines, email ab...@newsone.net
Juha Niinikoski
Peruslähtökohtahan veneen arvioinnissa on aina käyttäjäkohtainen. Toinen
pitää ns. urheilullisesta ajettavuudesta ja toinen sitten taas ei. Kaikki
asiat ovat totaalisesti makuasioita. Jotain osviittaa testeistä kuitenkin on
ammennettavissa.
Oma veneilykokemukseni viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta on aika
erilaisista veneistä. Tutuiksi on vuosien myötä tullut jollasta alkaen 4 - 5
metriset liukuvat avoveneet, n 10 metrinen purjevene, hidaskulkuinen 7 m
keskimoottorivene sekä n 6 metrinen offshore-kilpavene.
Kaiken kaikkiaan jokaisella sortilla on omat hyvät puolensa.
Venettä valitessa on mielestäni tärkeintä määritellä sen ensisijainen
käyttötarkoitus ja paikka. Sama vene jolla järvellä pärjäilee komeasti ei
välttämättä ole avomeren syrjälle suuntautuvaan yhteysvenekäyttöön paras
mahdollinen. Joten käyttötarkoitus on aiheellista suunnitella tarkoin.
Vene-lehden testeissä käytetty asteikko ei ehkä anna ihan oikeaa kuvaa
veneiden välisistä eroista. Johonkin se asteikko ja rajat on silti
asetettava. Testeissä kyllä tulee varmasti esille mikäli veneen
ajo-ominaisuuksissa on hankalia piirteitä. Veneen turvallisuus on aina
kuitenkin kiinni sen käyttäjästä vaikka ominaisuudet olisivat millaiset.
Omasta kokemuksesta voisin vertailla 5-metrisen tl-veneen (40 kn) ja
kilpaveneen (>75 kn) ominaisuuksia. Kummatkin on osaamattomissa käsissä ihan
yhtä turvattomia kapistuksia. Erilaisista ominaisuuksista kertoo paljolti jo
se, että n metrin aallokko ei tee kilpaveneelle sen kummempia, vauhtia voi
pitää melkein niin paljon kuin huvittaa ja vastaavasti tl-veneellä ei
tarvitse ajaa enää "hanat auki", meno kun on senverran pomppuista ja
ajamisessa tulee melko varmasti hiki. Mainitsemani vertailukohdat eivät ole
millään lailla järkevia suhteessa toisiinsa, mutta antaa oman kuvansa
vertailemisesta.
On aivan selvä asia että mikäli vene on rakennettu niin ettei se tarvitse
hirmuisia tehoja päästäkseen liukuun täydellä kuormalla on pohjan oltava
kantava. Vastaavasti kovemmassa aallokossa kyseinen kantava pohja on aikas
poukkoileva ajettava. Testeissä määritellään usein ns. peruskäyttötarkoitus
johon kyseisen sortin veneitä yleensä käytetään ja sen pohjalta sitten
arvioidaan soveltuvuutta.
Omaan käyttöösi soveltuvan koosteen saat määrittelemällä asiat omaan
tärkeysjärjestykseesi ja siltä pohjalta varmasti löytyy sopiva vaihtoehto.
Mukavaa kesä odotusta toivottaen
-Juha
Yrjö Peltonen
Jep, nämä pisteytyksellä paremmuusjärjestykseen pannut testit on joka
paikassa aina mielipide kysymyksiä. Ihan sama onko kyseessä vene tai
auto. Ainoa oikea tapa lukea niitä on olla huolellinen ja antaa eri
ominaisuuksien pisteille omaa arvostusta kuvaava kerroin ja suorittaa
pisteytys uudestaan tältä pohjalta. Tällöin on olemassa jopa
mahdollisuus, että testistä on todellista iloa laitteen
valintatilanteessa. Valitettavasti testit eivät ota huomioon sellaisi
ominaisuuksia, kuin jälleenmyyntiarvon odotettavissa oleva kehitys,
vikatiheys, ostajan mieltymykset väreihin ja koko ulkonäköön tai merkin
yleisen arvostuksen luoma status. Nämä joutuu kuluttaja joka tapuksessa
puntaroimaan itse.
Testien luotettavuushan on sitten aivan oma lukunsa. Mittaustietojen
luotettavuus on yleensä riittävä, mutta on eräissä lehdissä esiintynyt
sellaisiakin tuloksia, että ei ole mennyt läpi ainakaan minun
henkilökohtaisesta seulasta. Nämä mittaukset eivät ole olleet niinkään
Veneen tai Kipparin suoritteita, vaan jotain kopiota
yhteispohjoismaisista hommeleista. Mittausvirheitä, vai vahinkoja datan
siirossa, vai maahantuojan/testiinluovuttajan sumutusta, ei ole
selvinnyt edes jälkeenpäin.
Jos ominaisuutta arvioidaan ilman selvää mittausmahdollisuutta, kuten
ajotuntumaa, tai sitä ei pyritä saamaan exaktimman datan muotoon tyytyen
perstuntumaan, kuten ajo-ominaisuudet, märkyys, sisätilojen toimivuus,
on aivan selvää, että testaajan mieltymykset ja sietokyky vaikuttavat
tulokseen. Mielestäni voi kuitenkin kyseenalaistaa senkin ajatuksen,
että kaiken mahdollisen lisädatan mittaaminen muuttaisi merkittävästi
lopputulosta. Ainakin lisädatan hankkiminen maksaisi lisää, ja enpä ole
lainkaan varma löytyisikö halukkaita maksajia riittävästi.
Ykä
K. M
ole
> lainkaan varma löytyisikö halukkaita maksajia riittävästi.
>
> Ykä
>
kilpailua ei ole, voidaan kirjoittaa mitä tahansa kuinka halvalla
hyvänsä.
Helpoin tapa on kirjoittaa jutut vanhasta muistista kirjoituspöydän
ääressä. Positiivista on testit, jossa edes sentään testataan tai on
jopa ajettu veneellä.
Messuista kertovat jutut ovat sellaisia, että toimittajat eivät ole
varmasti edes käyneet paikan päällä. Saaneet jostain muutamia huonoja
kuvia, useimmiten vielä kummallisista veneistä ja sitten toimituksessa
kirjoittavat nopeasti vähän tekstiä jostain katalogista tai mainoksesta
lainaten.
Ainakin se Logic kalavene oli suoraan se juttu jostakin mainoksesta.
\"EI mene lekalla rikki\" tai jotain vastaavaa.
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
Mika Salmela
Ei juuri testeistä, mutta ne vaikuttavat olevankin tasokkainta antia
lehdessä. Muutoin on pelkkää sivuntäytettä Dunckerilta ja kumppaneilta
melkeimpä tajunnanvirtana kirjoitettuna tyyliin 'ja taas otettiin viinaa'.
Tämä purkaus siksi kun tuli tilattua lehti vuodeksi ja tuntuu taso
tippuneen heti dramaattisesti. Ensi vuonna äänestän rahoilla ja
jätän tilaamatta.
- mika
Joakim Majander
Vene-lehti uskaltaa taas antaa pisteitä. Useissa aiemmissa vertailuissa vain
on kehuttu kaikkia veneitä tai etsitty jokaiselle veneelle joku sovellus (no
olihan tossakin lopussa ko. kohta). Minulla ei ole kokemusta mistään testin
veneestä, mutta uskon vahvasti, että on olemassa hyviä ja huonoja veneitä.
Vene-lehdellä pitäisi olla rohkeutta erotella jyvät akanoista eikä vain
yrittää miellyttää kaikkia.
Ko. testissä ei taidettu missään mainita, millä moottoreilla veneitä ajettiin?
Mitä järkeä on piirtää nopeuskuvaajat, jos ei kerrota millä koneella? Miksi
kaikkia veneitä ei testattu samalla koneella? Tällöinhän voitaisiin todella
testata pohjan suunnittelun onnistumista, ainakin taloudellisuuden ja
tehovaatimuksen osalta. Eiköhän ainakin perämoottoriveneissä moottori ja vene
valita erikseen ja moottorin hinta on helposti yhtä suuri kuin veneen.
Joakim
Jaakko Pitkäjärvi
> Itse en enää alentunut ostamaan, mutta kommentoidaan nyt tuota maaliskuun
> numeroa, jossa Yamarin 6110 testissä. Toinen esim. olisi ollut viime
kesäiset
> jenkkivenekoeajot Vene-lehdessä.
>
> Ensimmäiset pari palstaa oli ihan löpinää, ilman asiantuntemusta.
Ilman asiantuntemusta? Löpinää voi olla lehdessä kuin lehdessä, mutta
asiantuntemuksen kanssa kuitenkin asettaisin vähän jarrua. Kyllä Veneen ja
Kipparin vakitoimittajilla on korkea asiantuntemus alastaan, mutta siihen en
ota kantaa, haluaako joku kirjoittaja vääntää jutun alusta lähtien jäykkää
asiakieltä vai yleistä taustojen selvitystä, jonka joku voi tulkita
"löpinäksi".
> "... ja hyvä tuulilasi". "kuomussa on kuljettajaa varten avattava
> vetoketjuluukku, koska lasinpyyhkimiä ei ole, eikä näkyvyys lasin läpi
> muutenkaan olisi kuomu päällä riittävä."
>
> Luulisi luukun olevan sitä varten, että pääsee kulkemaan keulaan, kun
kuomu on
> päällä. Ainakin omassa veneessäni se on sitä varten.
> Tuulilasi ei voi olla hyvä, jos siitä läpi näkyvyys ei ole riittävä.
En ole ihan samaa mieltä tuon kehitelmäsi kanssa. Useat veneet ovat
onnistuneita tuulilasin suhteen, vaikka niiden ajaminen kuomu päällä onkin
vaivalloista, koska tuulilasin läpi ei näe kunnolla silloin. Pelkästään se,
että tuulilasista näkee läpi epämääräisen tihkusateen aikana kuomu päällä
ajettaessa ei tee siitä hyvää, jos se ei muuten aja asiaansa hyvin.
> "Venetyypin vakioratkaisuihin kuuluu keulakannen alla oleva pieni
kajuutta."
>
> Miten niin? Voihan daycruiser olla bowriderkin. Nykyään niitäkin tehdään
jo
> jotain 35 jalkaisiin saakka.
Niin voikin. Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että vakioratkaisu on pieni
keulakabiini. Vakioratkaisuhan voi esim. tarkoittaa, että 80-90% veneistä
suunnitellaan tällä tavalla.
> "Matalalta rannalta veneeseen nouseminen keulan kautta on hiukan
hankalaa."
>
> No jos ei ole luonnon satama niin miksei veneeseen kuljeta perästä
niinkuin
> yleensä tapana on ja helpointa on.
Ööö, kerrotko millainen on matala ranta, joka ei ole luonnonsatama? Joku
veneluiska vai? Luonnonsatama <-> venesatama ja venesatamassahan on aina
laituri, jos se on oikea venesatama, eikä se silloin ole "matala ranta".
> "Keulan köysiboxi on iso ja siinä on reilut kolot köysiä varten."
>
> Mitä tämä tarkoittaa? Onko kolot kannessa, jotta ankkuriköysi pääsee
menemään
> boxiin ollessa ankkurissa, jotta kansi ei jää raolleen, eli siis kannella
> liikkuminen silloin turvallisempaakin.
> Vai onko kolo tai jokin kiinnitysrauta itse boxissa. Yleensä sellainen on
> ankkuria varten, sillä tämä keulassa oleva boxihan on ankkuriboxi.
Tämän saman sainoisin myös ylempänä olleen istuinjutun kohdalla. Eli joka
ikisen yksityiskohdan perinpohjainen selvittäminen jonkun venetyypin
esittelyn yhteydessä on mahdotonta kaupallisessa lehdessä. Jonkun
jenkkipaatinkin todellinen selvitys veisi helposti kuvineen lehdestä kolme
aukeamaa, jos alettaisiin selvittämään juurta jaksaen, kuinka joku penkki ja
kaappi on saranoitu ja paljonko sohvan pehmusteet antavat periksi jne.
Jutuista kasvaa yllättävän nopeasti todella pitkiä, joiden julkaisulle ei
yksinkertaisesti ole mahdollisuuksia. Suomessa on vain todella harvoja
vesilläliikkujille suunnattuja lehtiä, jotka julkaisevat niin pitkiä juttuja
kuin toimittaja viitsii ja osaa kirjoittaa. Kun joku Veneen tai Kipparin
tila on jaettu siten, että paatin *esittelyyn* on varattu vaikka aukeama, ei
siihen ole järkeä alkaa tunkemaan perinpohjaista selvitystä veneen
ominaisuuksista. Jos joku on tavattoman kiinnostunut jostain veneestä,
menköön kauppaan tutkimaan sitä, niin näkee asiat itse.
> "Keulakajuutassa on makuutilat kahdelle ja istumakorkeus. Kattoluukkua ei
ole,
> mutta ilma kiertää avattavan ikkunan ja aurinkokennoventtiilin kautta."
>
> Miten niin ei ole kattoikkunaa? Perustelkaa toimittajat nyt vähän?
Mitä toimittajan pitäisi perustella? Sitäkö, miksi suunnittelija on
päättänyt jättää kattoikkunan pois? Toimittajahan vain raportoi, viittaan
edellä mainitsemaani, että ihan kaikkien yksityiskohtien ominaisuuksia ja
teorioita ei ole mahdollista kommentoida juuri missään lehdessä.
> > Entä miten vene on tehty? Miten laminoitu, onko runkoa vahvistettu
balsalla
> tai kevlarilla?
> Entä gelcoat, onko sininen ainoa väri raidassa, vai saako muuta? Onko se
> gelcoatraita vai tarra.
> Miten moottori kiinni? Kestääkö kelissä?
> Millaiset ovat pehmusteet, entä verhoilun pintamateriaalit?
> Onko kajuutassa lukulamppuja, entä mitä muuta siellä?
>
> Nämä ovat kaikki seikkoja, jotka esim. Sea Rayssa näkyy jo katalogissa ja
> siitä asiantunteva ihminen, myös toimittaja osaa ne poimia.
Mutta onko se toimittajan tehtävä, kopioida esitettä lehteen? Toimittajahan
tekee jutun ja kertoo siinä juuri sellaista, mitä ei venettä kuvista
katselemalla tajua ja kertoo siitä oman mielipiteensä. Siksihän lehtiä
tehdään, että ihmiset voivat näitä asioista lukea niistä.
> > jossa vertailussa oli viisi
> >läpikäveltävää avovenettä. Veneiden eri ominaisuuksia oli arvosteltu
> >asteikolla 1-5, ja kun pisteet sitten laskettiin yhteen sai kolme venettä
> >noin 20 pistettä, Buster 28 ja Yamarin 32 pistettä. Aikamoiset heitot eri
> >veneiden välillä! Jos ajatellaan että arvostelussa 1 tarkoittaa
> >huonoa/kelvotonta ja nro 5 erinomaista, ovat siis huonoimmat veneet
todella
> >surkeita. Itse tekstissä puhutaan esim ajo-ominaisuuksista aika lailla
> >ympäripyöreitä, ja todetaan lopuksi että kaikki ovat kuitenkin kelpo
> >ajettavia. Silti huonoin vene saa arvostelutaulukossa ajo-ominaisuuksista
> >2:sen ja paras 5:sen, ilman sen kummempia perusteluja.
>
> hatusta näyttävät vetävän jutut muutenkin. Toimittajan omia mielipiteitä
> pelkästään.
En ota kantaa noihin testeihin tai juttuhin sinänsä, mutta miten
ajo-ominaisuuksia sitten pitäisi mitata? Jollain mittarilla vai? Sen
ymmärrän, jos melua vaikka mitataan mielipiteen avulla, valitus on
aiheellista, mutta ajoasentoa tai merenkulkua on vaikea arvoida muuta kuin
toimittajan oman mielipiteen avulla.
> >että kuinka paljon näitten testien tuloksiin on luottamista?
> >
>
> ei yhtään mitään.
> Lue jotain Motor Boats Monthly englantilaista lehteä tai saksalaista
Skipperiä
> tai Bootea. Niissä testattu suomalaisiakin veneitä ja tälläkin
foorumillakin
> joku niitä aiemmin mainitsi.
> Niistä saa jotain tolkkua.
No ei niidenkään lehtien testit mitään erityisen mahtavia ole, usein ihan
samaa kamaa kuin täälläkin. Suuremmilla lehdillä on tosin resursseja
laajempiin juttuihin kuin pienemmillä kotimaan lehdillä, mutta en sanoisi
niiden lehtien juttujen tasoa sen ihmeemmäksi kuin paikallisten julkaisujen.
Ihan samanlaisia toimittajien subjektiivisia arvioita sielläkin näkee,
enemmän vielä kuin Suomessa melkein.
--
Jaakko Pitkäjärvi
jaa...@pitkajarvi.net
www.pitkajarvi.net
Yrjö Peltonen
>
> Luin juuri testin nopeasti läpi. Minun mielestä on positiivista, että
> Vene-lehti uskaltaa taas antaa pisteitä.
Olen samaa mieltä, koska silloin on jo jokin tieto, jota voi sitten itse
painottaa omien mieltymystensä ja tarpeidensa suuntaan.
> Ko. testissä ei taidettu missään mainita, millä moottoreilla veneitä ajettiin?
> Mitä järkeä on piirtää nopeuskuvaajat, jos ei kerrota millä koneella? Miksi
> kaikkia veneitä ei testattu samalla koneella? Tällöinhän voitaisiin todella
> testata pohjan suunnittelun onnistumista, ainakin taloudellisuuden ja
> tehovaatimuksen osalta. Eiköhän ainakin perämoottoriveneissä moottori ja vene
> valita erikseen ja moottorin hinta on helposti yhtä suuri kuin veneen.
>
No, olet siis lukenut pikaisesti. Käytetyt koneet selviävät kyllä,
muistaakseni arvio osassa.
Ykä