Patosiipi
Dag Stenberg
joka ilmapotkurin avulla liikkui eteenpäin ja puristi muotonsa vuoksi
ilmaa alleen, jolloin se liikkui yhtä sutjakkaasti kuin hovercraft
(leiju), mutta ei tosin voinut liitää paikallaan.
Näin olen lukenut. Kuka keksi, milloin, missä lukuviitteitä?
Pasi Tapio Mustalahti
: Suomessa keksittiin 30?-40?-50?-luvulla patosiipi - pintaefektialus,
PTM: Nimi on taas näitä 'kielenpaassa' -juttuja (Kaario ?).
Kaveri rakenteli muutamia koekappaleita ja pelotteli ihmisia Näsijärven jäällä.
Vauhti oli hirveä ja ohjattavuus surkea. Homma loppui, kun laite tormasi
paikalla olleeseen pikkupoikaan terminaalisin vaikutuksin.
Yliopiston kirjastosta sattui asiasta kasiini lyhyt artikkeli.
pintaliitimista on juttua kirjassa 'kevyt leiju' Kirjoittajaa en muista,
voin katsoa kotoa, jos olet kiinnostunut. Ko teos on (nimestaan huolimatta)
ilmeisesti paras mita on julkaistu suomeksi, koska muita ei taida olla.
Patopaine-aluksia on ollut ennen ja jalkeen Kaarion kokeiluiden. Tama
mainittakoon, jotta nationalismin ruma paa ei kohottuisi liikaa.
Jenkeilla, kuten myos itapojilla on kaytossa useitakin malleja, joissa
etu- ja takahelma huolehtivat ilmatyynyn koossapitamisesta ja sivuilla
olevat jaykat reunat parantavat ohjattavuutta.
Tavallaan seka motorisoidut hydroplaanit etta katamarit kayttavat
hyvakseen patopainetta. Kilpakoneissa nostetta suurempi ongelma on kuitenkin
nosteen hallinta. Pienikin tuulenpuuska keulan alle heittaa laitteen
katolleen, ellei aeromystiikka ole kunnossa. Kaytannossa kilpakatamarien
keulakansi rakennetaan sakkaamaan kohtauskulman kasvaessa.
Juha Kuusama
Pikkupoikana rakensin patosiipialuksesta pienoismalleja. Lensivät
hienosti, tenniskentän päästä päähän yhdellä tönäisyllä. Potkuriversioita
en saanut stabiileiksi.
Joten kyllä siinä ideaa on, liito- ja hyötysuhteet ko. laitteellahan on
hirmuiset. Kun vain vielä voisi ohjata...
-Juha Kuusama
Dag Stenberg
> Yliopiston kirjastosta sattui asiasta kasiini lyhyt artikkeli.
> pintaliitimista on juttua kirjassa 'kevyt leiju' Kirjoittajaa en muista,
> voin katsoa kotoa, jos olet kiinnostunut. Ko teos on (nimestaan huolimatta)
> ilmeisesti paras mita on julkaistu suomeksi, koska muita ei taida olla.
>
ajatelleeksi että siinä olisi jutua patosiivistä.
> Patopaine-aluksia on ollut ennen ja jalkeen Kaarion kokeiluiden.
No, minähän juuri haksahdin ajattelemaan että meillä oli kotoinen
Leonardo.
Jussi Laaksonen
Tiedoksi vaan, erilaisista patosiipivekottimista on ollut viime aikoina
keskustelua muistaakseni rec.boats.building -groupissa.
Hurjia juttuja...venäläiset ovat joskus tehneet matkustajalentskarin kokoisen
sotilasvekottimen. Huonon ohjattavuuden takia siihen piti rakentaa hiukka
lento-ominaisuuksia, eli se pystyi tekemään satojen metrien loikkia laivojen
yli. Sen kun vielä pääsis näkemään, ehkä en haluaisi kyydissä olla...
Jussi
Dag Stenberg
> Tiedoksi vaan, erilaisista patosiipivekottimista on ollut viime aikoina
> keskustelua muistaakseni rec.boats.building -groupissa.
>
> Hurjia juttuja...venäläiset ovat joskus tehneet
Joo, siksi aloin kysellä Kaarion vekottimista.
Timo Kiravuo
> Hurjia juttuja...venäläiset ovat joskus tehneet matkustajalentskarin kokoisen
> sotilasvekottimen. Huonon ohjattavuuden takia siihen piti rakentaa hiukka
Tuo on kai se, joka perustuu jonkinlaiseen "Wing in Groud"
-effektiin, eli siiven ja maan väliin syntyvään kannattavaan
ilmatyynyyn. Olisikohan silleen että normali lentokorkeus on 1/2
siiven leveydestä (siis siiven leveys koneen pituussuuntaan
mitattuna). Vehje on ilmeisesti suunniteltu myös sotilaskäyttöön,
tulee matalalla ja lujaa meren yli, potentiaalisen kova vehje
maihinnousussa.
Onko tuo sitten sama kuin patosiipi, en tiedä. Osaako joku
kuvata patosiipeä? Tuo WIG-masiina oli kuvan mukaan suunnilleen
tavallinen lentokoneen runko ja töpöt tynkäsiivet sivuilla.
--
Timo Kiravuo
Helsinki, Finland
Maunu visuri
>
> In article <jussi.129...@ra.abo.fi> ju...@ra.abo.fi (Jussi Laaksonen) writes:
> > Hurjia juttuja...venäläiset ovat joskus tehneet matkustajalentskarin kokoisen
> > sotilasvekottimen. Huonon ohjattavuuden takia siihen piti rakentaa hiukka
>
> Tuo on kai se, joka perustuu jonkinlaiseen "Wing in Groud"
> -effektiin, eli siiven ja maan väliin syntyvään kannattavaan
> ilmatyynyyn. Olisikohan silleen että normali lentokorkeus on 1/2
> siiven leveydestä (siis siiven leveys koneen pituussuuntaan
> mitattuna).
Vempaimella ei ole yhtenäistä nimeä, mutta niitä kyllä tehdään eri
puolilla maapalloa (japanilaiset - WIG, lähinnä siviilikäyttöön pieniä
"huvialuksia", Venäläiset - Eraknoplan, kehitelleet sitkeimmin isoja
vehkeitä sotilaspuolelle, Amerikkalaiset niin ikään sotilastarkoituksiin,
mutta pienempiä kuin venäläiset).
Nyrkkisääntö 1/2 siiven jänteen pituudesta pitää paikkaansa, siksi pieni
kärkiväli ja suuri jänne. Ilmatyyny esiintyy myös tavallisilla
matkustajakoneilla, lähinnä häiriten laskeutumista.
Patosiipialus on muuten suomalainen keksintö.
manu