Masto pystyssä vastedes
Osmo O
Mastoa pystytt�ess� tuli mieleen nuo vuodet, jolloin telakoin 31-jalkaisen
purjeveneeni masto pystyss�.
Kyll� se oli vaan helppoa. Taidan siirty� takaisin vanhaan systeemiin.
jaakko
> Vene vesillä vihdoinkin.
> Mastoa pystyttäessä tuli mieleen nuo vuodet, jolloin telakoin 31-jalkaisen
> purjeveneeni masto pystyssä.
> Kyllä se oli vaan helppoa. Taidan siirtyä takaisin vanhaan systeemiin.
>
>
>
Haa - hyvä aihe. :)
Kauanko maston lasku/nosto kesti? Ehkä tunnin
kaikkineen, lisäksi windexi hajosi ja ehkä toppivalo.
Takilan purku on ylläpitohommista loppujen lopuksi
ajallisesti ja jopa eurollisesti aika pieni.
Kun on tsekannut maston maassa metri metriltä, on sen
verran hyvä olo, että se korvaa pystymastotelakoinnin
huomet niin talvi- kuin kesämyrskyillä.
Vaikka telakoi mastot ylhäällä, pitää takila silti
trimmata, minulta meni monta viikkoa, ennenkuin lakkasin
olemasta sitä mieltä, että veneen kulkemattomuus ei
johdu mastosta.
Mitä useampana vuonna maston hantteeraa alas ja ylös,
sitä paremmin se sujuu ja sitä paremmin tunnet veneesi
tärkeimmän instrumentin.
--
kirjoitti,
Jaakko,
monet kerrat 18-metrisen ja yli 200 kiloisen
oregoninmäntymaston lakannut ja rikannut nykyinen
nojatuolipurjehtija.
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
www.meridianx.fi
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Osmo O
"jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> kirjoitti
viestiss�:4a0494b2$0$6271$7b1e...@news.nbl.fi...
Osmo O wrote:
> Vene vesill� vihdoinkin.
> purjeveneeni masto pystyss�.
> Kyll� se oli vaan helppoa. Taidan siirty� takaisin vanhaan systeemiin.
>
>
>
Haa - hyv� aihe. :)
Kauanko maston lasku/nosto kesti? Ehk� tunnin
kaikkineen, lis�ksi windexi hajosi ja ehk� toppivalo.
Takilan purku on yll�pitohommista loppujen lopuksi
ajallisesti ja jopa eurollisesti aika pieni.
Kun on tsekannut maston maassa metri metrilt�, on sen
verran hyv� olo, ett� se korvaa pystymastotelakoinnin
huomet niin talvi- kuin kes�myrskyill�.
Vaikka telakoi mastot ylh��ll�, pit�� takila silti
trimmata, minulta meni monta viikkoa, ennenkuin lakkasin
olemasta sit� mielt�, ett� veneen kulkemattomuus ei
johdu mastosta.
Mit� useampana vuonna maston hantteeraa alas ja yl�s,
sit� paremmin se sujuu ja sit� paremmin tunnet veneesi
t�rkeimm�n instrumentin.
--
kirjoitti,
Jaakko,
monet kerrat 18-metrisen ja yli 200 kiloisen
oregoninm�ntymaston lakannut ja rikannut nykyinen
nojatuolipurjehtija.
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
www.meridianx.fi
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Pystytys kesti noin 15 minuuttia + maston siirto 15 minuuttia.
T�ll� kertaa ei mennyt mit��n rikki. My�s kaikki laitteet toimivat
pystytyksen j�lkeen.
Hiekkaa oli tunkeutunut pienist� reist� maston sis��n yll�tt�v�n paljon.
Sit� ropisi viel� venee kannellekkin, kun masto kolahti mastonjalkaan.
T�m�n takia saattoi kanteen tulla hiukan lis�n��rmuja. Toisaalta hiekka
pienensi liukastumisvaaraa.
Kiistattomia etuja olivat ainakin Jaakon mainitsema tarkistustoimien
helppous sek� mahdollisuus puhdistaa masto kunnolla.
T�rkein syy, miksi masto kaadettiin talveksi, oli tuulimittarin "anturin"
huolto. Nyt oli kyseess� laakerin puhdistus.
Laakerin/muovin k�ytt�tunnit kuluvat koko ajan maston ollessa
pystyss�.Yll�tt�v�n monta vuotta ne kuitenkin kest�v�t.
Veneen nostossa ja laskussa on aika paljon mahdollisuuksia materiaali ja
henkil�vahinkojen tapahtumiseen.
Seurasin muutaman veneen vesillelaskut ja mastojen pystytykset omaa
vuoroamme odotellessa.
L�helt�pititilanteita sattui jatkuvasti. Muutamia kolhujakin tuli, muttei
onneksi mit��n suurempaa.
Harmittelen videokameran puuttumista.
Amat��rit ammattilaisten t�iss�, min� el�v�n� esimerkkin� -toistaiseksi :)
Onneksi toimintaa ohjasi kokenut nosturiauton kuljettaja.
Osmo O
Joakim Majander
> Haa - hyvä aihe. :)
Mistähän johtuu, että Turussa näyttää olevan ~50% mastoista pystyssä
talvella (no havaintoja vain kahdesta satamasta) kun taas
pääkaupunkiseudulla niitä on selvästi alle 10%? Ihmeen suuri osuus oli
myös peittelemättömiä purjeveneitä Turussa. Mastollisen veneen
peittäminen on tietysti hankalampaa...
Kaikista helpommallahan tietysti pääsee jättämällä veneensä veteen.
Yksi vene oli ainakin pari talvea vedessä, kun omistaja kuulemma
halusi heti vesille jäiden lähdettyä.
Joakim
PTM
> Vene vesillￜ vihdoinkin.
> Mastoa pystyttￜessￜ tuli mieleen nuo vuodet, jolloin telakoin 31-jalkaisen
> purjeveneeni masto pystyssￜ.
> Kyllￜ se oli vaan helppoa. Taidan siirtyￜ takaisin vanhaan systeemiin.
>
>
>
PTM: Maston kaatoa vastaan puhuu se, ettￜ vielￜkￜￜn en ole keksinyt
mitￜￜn suojaputkea furlexille. Sydￜntￜ riipii, kun tukematon 20m pitkￜ
hontelo alumiinitanko roikkuu pￜidensￜ varassa. Varsinkin, kun tanko on
2m vï¿œlein kasattu heppoisilla muoviholkeilla.
Kaadon puolesta puhuu itsellￜ se, ettￜ nykyisellￜ pukilla paatti
asettuisi varmaan talven mittaan makuuasentoon. Pukki on kyllￜ tukeva,
mutta tukipinta maahan turhan pieni. Toisaalta seuramme nosturilla ei
pysty nostamaan venettￜ mastoineen.
Mikko Lehtikanto
>On 8 touko, 23:23, jaakko <jaakko.makik...@meridianx.fi> wrote:
>> Haa - hyv� aihe. :)
>Mist�h�n johtuu, ett� Turussa n�ytt�� olevan ~50% mastoista pystyss�
>talvella (no havaintoja vain kahdesta satamasta) kun taas
>p��kaupunkiseudulla niit� on selv�sti alle 10%?
Helsingin kaupungin s��nn�iss� masto pystyss� telakointi on
muistaakseni kielletty. En l�yt�nyt kaupungin sivuilta noita s��nt�j�
joten ollaan muistin varassa.
Turun kaupungin talvis�ilytyspaikkojen vuokraehdoista en l�yt�nyt sellaista
mainintaa.
http://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=29445&GUID={236C3169-3496-43AE-8D65-35952D729220}
Veneseurojen s��nn�t sitten omilla aluillaan vaihtelevat.
--
Mikko Lehtikanto
Jouni
"Mikko Lehtikanto" <leht...@cc.joensuu.fi> wrote in message
news:gu3dsp$5q2$1...@cc.joensuu.fi...
>
> Helsingin kaupungin s��nn�iss� masto pystyss� telakointi on
> muistaakseni kielletty. En l�yt�nyt kaupungin sivuilta noita s��nt�j�
> joten ollaan muistin varassa.
>
Kyll�, n�in on. Asia l�ytyy sielt� "liikunta ja ulkoilu" -osion
veneilysivuilta, en nyt muista tarkkaa kohtaa. Ainakin meid�n seurassamme
sovelletaan samaa s��nt�� eik� muutosta ole odotettavissa. Katsotaan, ett�
pystyss�oleva masto lis�� kaatumisriski�.
-Jouni
JPN
> PTM: Maston kaatoa vastaan puhuu se, ettￜ vielￜkￜￜn en ole keksinyt
> mitￜￜn suojaputkea furlexille. Sydￜntￜ riipii, kun tukematon 20m pitkￜ
> hontelo alumiinitanko roikkuu pￜidensￜ varassa. Varsinkin, kun tanko on
> 2m vï¿œlein kasattu heppoisilla muoviholkeilla.
>
rulla vielￜ huonontaa tilannetta. Olen ratkaissun lastoittamalla foilin
n. 2m kepillￜ rullan tyvestￜ puukepillￜ, loppuosa kￜyttￜytￜytyy
nostossa, laskussa ja sￜilytyksessￜ nￜtisti.
jaakko
>
>> PTM: Maston kaatoa vastaan puhuu se, että vieläkään en ole keksinyt
>> mitään suojaputkea furlexille. Sydäntä riipii, kun tukematon 20m pitkä
>> hontelo alumiinitanko roikkuu päidensä varassa. Varsinkin, kun tanko
>> on 2m välein kasattu heppoisilla muoviholkeilla.
>>
> Foilin arin paikka näyttäisi olevan purjeen syöttöhelan tienoo ja painava
> rulla vielä huonontaa tilannetta. Olen ratkaissun lastoittamalla foilin
> n. 2m kepillä rullan tyvestä puukepillä, loppuosa käyttäytäytyy
> nostossa, laskussa ja säilytyksessä nätisti.
Eniten tuhoa syntyy hölmöilystä.
Masto pitää saada nopeasti pois ja seuraava vene
käsittelyyn. Yleensä veneen omistaja ryntäilee pitkin
kantta oikeaa työkalua hakien.
Toppi kolisee nostohihnoihin ja sokkia ja pihtejä menee
mereen. Siihen nähden, että kaveri on töissän sen verran
pätevä, että on saanut venerahat kasaan, toiminta
veneen parissa kertoo jotain ihan muuta.
Kannattaa hakkia kunno pihdit ja ripustaa ne kaulaa.
Sokat ovat kertakäyttökamaa. Muutamaan kertaan
taivuteltu ja yleensä vielä väärän kokoinen sokka on
viheliäinen irrotettava.
Vanttiruuvin kohdalta ei kannata irroittaa, vaan alin
tappi pois. Jää vähemän kompasteltavaa kannelle.
Sopiva hihna valmiina maston juuressa, jolla saa kamat
nippuun, kun masto alkaa nousta. Hihnan loppupäällä on
helppo taluttaa masto talviteloille.
Ja tässä vaiheessa kippari huomaa, että kannen
läpiviennit on kiinni...
--
kirjoitti,
Jaakko
Martti Halminen
> Kaikista helpommallahan tietysti p��see j�tt�m�ll� veneens� veteen.
> Yksi vene oli ainakin pari talvea vedess�, kun omistaja kuulemma
> halusi heti vesille j�iden l�hdetty�.
Ainakin 80-luvun lopulla Aurajoessa majaili yksi betonivene, joka
pidettiin talvet j�iss�. Ainakin kahtena talvena n�in kun sit�
nostettiin sukeltajan ja ison mobiilinosturin kanssa kesken talven, kun
oli sattunut uppoamaan...
--
Juss1 S4lm1
> Mist�h�n johtuu, ett� Turussa n�ytt�� olevan ~50% mastoista pystyss�
> talvella (no havaintoja vain kahdesta satamasta) kun taas
> p��kaupunkiseudulla niit� on selv�sti alle 10%? Ihmeen suuri osuus oli
> my�s peittelem�tt�mi� purjeveneit� Turussa. Mastollisen veneen
> peitt�minen on tietysti hankalampaa...
Kyll� se on satamakohtaista, v�it�n min�. Useimmissa satamissa
Turussakin taidetaan mastot ottaa alas. Itse saisin talvis�ilytyksen
satasen halvemmalla, jos j�tt�isin maston pystyyn. T�h�n asti olen
ottanut maston alas, mutta t�ytyy ensi kerralla harkita. T�n� vuonna
nirhautui hieman ison nostin, jolla masto nostettiin. Lis�ksi Windexin
vasen suurimman nousukulman osoitin v��ntyi, ja minut nostettiin korilla
toppiin sit� takaisin v��ntelem��n. Toisaalta sain korjattua maston
alhaalla ollessa tuulimittarin siiven. Suurena riskin� en maston
pystyss� oloa pid�, jos pukki on tukeva.
> Kaikista helpommallahan tietysti p��see j�tt�m�ll� veneens� veteen.
> Yksi vene oli ainakin pari talvea vedess�, kun omistaja kuulemma
> halusi heti vesille j�iden l�hdetty�.
Paraisilla oli hauska episodi, kun tunnettu betonivenerakentaja, kuunari
Koiviston betonoija, Jouko Heikola parkkeerasi Kalkholmenin
vierassataman laituriin ison puutroolarinsa, ja omin luvin kytki sen
johonkin s�hk�kaappiin. Kaupunki yritti kovasanaisesti uhkasakoin ja
muin keinoin ajaa h�nt� pois, mutta meri ehti j��ty� ennen viranomaisten
pakkokeinoja ja troolari j�i laituriin. Se mies ei sitten tule
kunnallisvirkamiesten kanssa toimeen, ei sitten mill��n.
--
Juss1 S4lm1
Joakim Majander
> Kyllä se on satamakohtaista, väitän minä. Useimmissa satamissa
> Turussakin taidetaan mastot ottaa alas. Itse saisin talvisäilytyksen
> satasen halvemmalla, jos jättäisin maston pystyyn.
Varmasti on satamakohtaista, mutta en muista missään muualla Suomessa
nähneeni läheskään yhtä montaa mastoa pystyssä kuin Turussa. Viimeisin
havainto oli Raision satamasta.
Mistä tulee tuo satasen lisä? Eikö ole mastonosturia? Veloittaako
veneen laskeva kuski noin paljon lisää? Tuo voi tietysti olla yksi
ratkaiseva asia, samoin kuin kielto, jota ei kyllä ole läheskään
kaikissa pääkaupunkiseudun satamissa.
Joakim
Juss1 S4lm1
> On May 11, 12:09 pm, Juss1 S4lm1 <e...@ole.fi> wrote:
>> Kyll� se on satamakohtaista, v�it�n min�. Useimmissa satamissa
>> Turussakin taidetaan mastot ottaa alas. Itse saisin talvis�ilytyksen
>> satasen halvemmalla, jos j�tt�isin maston pystyyn.
> Varmasti on satamakohtaista, mutta en muista miss��n muualla Suomessa
> n�hneeni l�hesk��n yht� montaa mastoa pystyss� kuin Turussa. Viimeisin
> havainto oli Raision satamasta.
Voi olla noinkin. Kokemukset tuollaisesta varmaan levi�v�t pikku hiljaa.
Aikaahan se s��st�� aika lailla, jos kalusto sen sallii. Ajan kanssa
huomataan, onko siit� haittaa veneelle vai ei.
> Mist� tulee tuo satasen lis�? Eik� ole mastonosturia? Veloittaako
> veneen laskeva kuski noin paljon lis��? Tuo voi tietysti olla yksi
> ratkaiseva asia, samoin kuin kielto, jota ei kyll� ole l�hesk��n
> kaikissa p��kaupunkiseudun satamissa.
Kokonaishinta talvitelakoinnille (25-jalkainen purjevene) on 400 euroa,
josta maston nosto ja lasku 100 euroa. Nostolaitteita on telakalla
yhteens� kolme, joista kahdella voidaan mastoa k�sitell�. Siihen maston
kanssa pelaamiseen menee aikaa varmaan yht� paljon kuin itse veneen
nosteluun, johtuen siit�, ett� se on tarkkaa ty�t� ja vanttien ja
harusten kiinnitt�minen ja avaaminen vaatii aikaa.
Meren ��rell� oleva maa-ala ei t��ll� Paraisilla ole kovinkaan kallista
verrattuna tilanteeseen keh� kolmosen sis�puolella, joten veneen
seisottaminen jossain kent�ll� ei tuota suuria kuluja.
--
Juss1 S4lm1
Joakim Majander
> Kokonaishinta talvitelakoinnille (25-jalkainen purjevene) on 400 euroa,
> josta maston nosto ja lasku 100 euroa.
Ilmeisesti puhut ostetusta "avaimet käteen" palvelusta?
Joakim
Juss1 S4lm1
> On May 11, 1:51 pm, Juss1 S4lm1 <e...@ole.fi> wrote:
>> Kokonaishinta talvitelakoinnille (25-jalkainen purjevene) on 400 euroa,
>> josta maston nosto ja lasku 100 euroa.
> Ilmeisesti puhut ostetusta "avaimet k�teen" palvelusta?
Joo. Jos touhu teht�isiin talkoilla, silloin ei kai olisi mielek�st�
ajatella asiaa rahan kannalta.
--
Juss1 S4lm1
Mika Sel�nne
"Juss1 S4lm1" <e...@ole.fi> wrote in message
news:gub3ji$96a$1...@bowmore.utu.fi...
No t��ll� keh�kolmosen sis�ll� se talvitelakointi maksaa 30 jalkaselle 140
euroa ja nosto/lasku 70 euroa kerta (kuljetusliike) josta maston osuus on 10
euroa. Kaupungin paikka siis, eik� talkoilla tehd� t�t�k��n.
Itse olen tietysti mukana nostossa/laskussa ja maston kiinnitysten avaamisen
teen itse. 5 vanttiruuvia l�ys�lle ja yksi auki, kun nosturin liina on
mastossa kiinni.
Ammattitaitoinen nosturikuski toimii rauhallisesti ja varmoin ottein, eik�
maston kaatoon mene varttiakaan. Nostoon viel� v�hemm�n aikaa, kun
valmistautuu itse huolella ja laittaa nosturin avulla tukien vaan sen
syksyll� irrotetun keulaharuksen kiinni. Rauhassa sitten kiristelee
vanttiruuvit oikeisiin kireyksiin muun touhun yhteydess�.
-Mika-
jaakko
> Joakim Majander kirjoitti:
>> On May 11, 1:51 pm, Juss1 S4lm1 <e...@ole.fi> wrote:
>
>>> Kokonaishinta talvitelakoinnille (25-jalkainen purjevene) on 400 euroa,
>>> josta maston nosto ja lasku 100 euroa.
>
>
> Joo. Jos touhu tehtäisiin talkoilla, silloin ei kai olisi mielekästä
> ajatella asiaa rahan kannalta.
>
Koulutus. Ei taida yksikään veneseura kouluttaa
jäseniään telakoinnin saloihin.
Onhan se hauska katsella muiden töpeksintää, mutta
telakointikurssi olisi varmasti paikallaan. Suurin osa
nykyveneilijöistä ei ole kovin tottuneita ruuumiilliseen
ryhmätyöhön.
Näitä, akku-mittarit-maadoitukset-vanttiruuvit
-keskusteluita lukiessa panen kädet kyynärpäitä myöten
ristiin, että tauti on kohdallani hellittänyt.
Hirveä puuha, että pääsee pitämään sadetta Hangon
itäsatamaan. Karavaanaripuuhaa.
Vappuna olin vesillä Latviassa:
http://tinyurl.com/Salaca-r
Reissun hinnalla olisi nipin napin saanut veneen
telakoinnin nostot maksettua.
--
kirjoitti,
Jaakko
Juss1 S4lm1
> No t��ll� keh�kolmosen sis�ll� se talvitelakointi maksaa 30 jalkaselle 140
> euroa ja nosto/lasku 70 euroa kerta (kuljetusliike) josta maston osuus on 10
> euroa. Kaupungin paikka siis, eik� talkoilla tehd� t�t�k��n.
> Itse olen tietysti mukana nostossa/laskussa ja maston kiinnitysten avaamisen
> teen itse. 5 vanttiruuvia l�ys�lle ja yksi auki, kun nosturin liina on
> mastossa kiinni.
No, siin� on kaupungin paikka. Minun k�ytt�m�ni paikka taas on
yksityinen. Mutta se on l�hell� minun asuinpaikkaani ja veneen laituria.
Itse min�kin siihen osallistun, muttei se hintaa alenna. T��ll�
Paraisilla on muuten yll�tt�v�n paljon veneit� hesan seudulta ja muualta
Suomesta, ulkomailtakin. Monet haluavat pit�� veneens� saaristomerell�
ja tulla paikalle autolla.
> Ammattitaitoinen nosturikuski toimii rauhallisesti ja varmoin ottein, eik�
> maston kaatoon mene varttiakaan. Nostoon viel� v�hemm�n aikaa, kun
> valmistautuu itse huolella ja laittaa nosturin avulla tukien vaan sen
> syksyll� irrotetun keulaharuksen kiinni. Rauhassa sitten kiristelee
> vanttiruuvit oikeisiin kireyksiin muun touhun yhteydess�.
Juu, eih�n siin� kauaa mene. Ongelmana telakoille vain on, ett� kaikki
haluaisivat veneens� samana p�iv�n� vesille.
--
Juss1 S4lm1
Juss1 S4lm1
> N�it�, akku-mittarit-maadoitukset-vanttiruuvit -keskusteluita lukiessa
> panen k�det kyyn�rp�it� my�ten ristiin, ett� tauti on kohdallani
> hellitt�nyt.
Ilmeisesti kadut, ett� alun perin purjehdit?
--
Juss1 S4lm1
PTM
> JPN wrote:
>>
>>> PTM: Maston kaatoa vastaan puhuu se, ett� viel�k��n en ole keksinyt
>>> mit��n suojaputkea furlexille.
> Eniten tuhoa syntyy h�lm�ilyst�.
PTM: Kuitataan :)
> Sopiva hihna valmiina maston juuressa, jolla saa kamat nippuun, kun
> masto alkaa nousta. Hihnan loppup��ll� on helppo taluttaa masto
> talviteloille.
PTM: Sitten se furlexi on sidottu yl�p��st��n ja alap��st��n, mutta ei
v�lilt�. Kun nyt maston kaataa, furlexi roikkuu k�ysik�yr�n�.
Pit�� tehd� joko pantoja, jotka saa vedetty� nostimella mastoon tukemaan
furlexia tai tehd� alap��h�n lis�kappale, jolla furlexin saa vedetty�
kire�lle mston suuntaisesti tai tehd� putkia, jotka saa furlexin tangon
p��lle sit� tukemaan.
Nuo pannat saa nostimella vedetty� alhaaltap�in enint��n alempaan
saalinkiin asti.
Olen itse yritt�nyt tukea furlexia tekem�ll� narusta sidoksia maston
ymp�ri ja sitten poistanut ne, kun keppi on halutussa asennossa. Siin�
on partiotaidoilla tarvetta. kun kehittelee sopivaa solmua, joka aukeaa
alhaalta nyk�isten.
Mika Sel�nne
>
> No, siin� on kaupungin paikka. Minun k�ytt�m�ni paikka taas on yksityinen.
> Mutta se on l�hell� minun asuinpaikkaani ja veneen laituria. Itse min�kin
> siihen osallistun, muttei se hintaa alenna. T��ll� Paraisilla on muuten
> yll�tt�v�n paljon veneit� hesan seudulta ja muualta Suomesta,
> ulkomailtakin. Monet haluavat pit�� veneens� saaristomerell� ja tulla
> paikalle autolla.
Juu, aikaisemmin tuo paikka oli minullakin alle kilometrin p��ss� kotoa,
mutta nyky��n asun hieman kauempana, tosin t�ist� on edelleen viiden
minuutin sp�ramatka rantaan. Kielt�m�tt� siin� on ideaa pit�� vene jo
saaristomeren tuntumassa, kun t��lt� on aina se pakollinen siirtym� sinne.
Muutama tuttu n�in tekeekin, toisella on Kaarinassa ja toisella
Taalintehtaalla veneet, ja asuvat p��kaupunkiseudulla.
>
> Juu, eih�n siin� kauaa mene. Ongelmana telakoille vain on, ett� kaikki
> haluaisivat veneens� samana p�iv�n� vesille.
N�inh�n se on tyypillisesti. Itse sovin eilen, ett� tulevana lauantaina
tulee nosturikuski laskemaan veneeni. Olisin sen jo viikolla kernaasti
laittanut, mutta kun niin moni haluaa t�ll� viikolla veneens� veteen ;-)
Nosturikuskiyritt�ji� t��ll� on useitakin, mutta sama mies on minun veneeni
laittanut jo 17 vuotta veteen ja luotan h�neen. Ja kuski on siis Pekka
Jokinen, jos v�h�n saa hyv�� veneen nostajaa mainostaa.. ;-)
Noo, ei tuo nyt mulla paha viivitys ole, ehk� sen kest�n...
> Juss1 S4lm1
-Mika-
Joakim Majander
> Joakim Majander kirjoitti:
>
> > On May 11, 1:51 pm, Juss1 S4lm1 <e...@ole.fi> wrote:
> >> Kokonaishinta talvitelakoinnille (25-jalkainen purjevene) on 400 euroa,
> >> josta maston nosto ja lasku 100 euroa.
>
> Joo. Jos touhu tehtäisiin talkoilla, silloin ei kai olisi mielekästä
> ajatella asiaa rahan kannalta.
Niin en tiedä miten sinä määrittelet talkoot ja ostetut palvelut,
mutta suurin osa purjeveneilijöistä maksaa veneensä nostosta ja
laskusta sekä talvisäilytyspaikasta. Nostosta ja laskusta maksetaan
autokuskille ja säilytyspaikasta maan omistajalle tai vuokraajalle.
Tässä kuviossa maston kaataminen maksaa sen 10-40 euroa lisää
vuodessa, jos ei ole käytössä mastonosturia, joka taas tekee kaadon
ilmaiseksi.
Sitten on erikseen telakkayrittäjät, joiden laituriin ajat veneen ja
he hoitavat maston kaadon ja veneen noston. Tällöin siitä varmasti
tulee lisäkuluja, jos masto pystyssä säilytys onnistuu helposti.
Joakim
jaakko
> jaakko kirjoitti:
>
>> Näitä, akku-mittarit-maadoitukset-vanttiruuvit -keskusteluita lukiessa
>> panen kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että tauti on kohdallani
>> hellittänyt.
>
>
Good point. En kadu, 20 vuotta hauskoja reissuja ja
päälle 10 vuotta kisoja hienoilla veneillä.
Itseasiassa, kun luovuin omasta purjveneestä, luovuin
samalla tupakasta. Tupakointikin oli hauskaa.
Kumpaakaan en silti kaipaa.
Veneilijät tappelevat samojen mittari-akku-antifouling
-ongelmien kanssa kuin 30 vuotta sitten. Telakointi on
jopa suurempaa tohelointia kuin ennen.
Ollaan niin helvetin goretex-merenkulkijaa, muttei
myönnetä, että opeteltavaakin olisi. Suurin osa
porukoista ei osaa ajaa venettä laituriin.
Toiminta melontaseuroissa on huomattavasti
ammattimaisempaa vesilläliikkumista kuin puuhastelut
pursiseuroissa. Vesilläliikkuminen on jatkuvaa
opettelua, se siinä viehättää. Sekin viehättää, että on
varaa maailman hienoimpiin kanootteihin ja
höyhenenkevyisiin hiilikuitumeloihin.
Arvostan ihmisiä, jotka viitsivät ja jaksavat puurtaa
veneidensä kanssa, hienoja ne on katsella.
Kimmo
> PTM: Sitten se furlexi on sidottu yläpäästään ja alapäästään, mutta ei
> väliltä. Kun nyt maston kaataa, furlexi roikkuu köysikäyränä.
> Pitää tehdä joko pantoja, jotka saa vedettyä nostimella mastoon tukemaan
> furlexia tai tehdä alapäähän lisäkappale, jolla furlexin saa vedettyä
> kireälle mston suuntaisesti tai tehdä putkia, jotka saa furlexin tangon
> päälle sitä tukemaan.
>
> Nuo pannat saa nostimella vedettyä alhaaltapäin enintään alempaan
> saalinkiin asti.
>
> Olen itse yrittänyt tukea furlexia tekemällä narusta sidoksia maston
> ympäri ja sitten poistanut ne, kun keppi on halutussa asennossa. Siinä
> on partiotaidoilla tarvetta. kun kehittelee sopivaa solmua, joka aukeaa
Nyt oli profiili rikki. Profiili ei ollut murjoontunut tai taittunut
noston/laskun/telakoinnin yhteydessä vaan tuhon oli tehnyt uraan
jäänyt vesi jäätyessään! Rikiseppä tuli apuun ja vaihdettiin aamulla
rikki mennyt osa. Näitä tapahtuu kuulemma muutama vuodessa. Ainoa
ehkäisykeino on pitää huolta, että profiili talvehtii purjeura alas
suin. Melkein joka välissä oppii jotain uutta.
jaakko
> jaakko wrote:
>> JPN wrote:
>>>
>
>> Eniten tuhoa syntyy hölmöilystä.
> PTM: Kuitataan :)
>
>> Sopiva hihna valmiina maston juuressa, jolla saa kamat nippuun, kun
>> talviteloille.
> PTM: Sitten se furlexi on sidottu yläpäästään ja alapäästään, mutta ei
> väliltä. Kun nyt maston kaataa, furlexi roikkuu köysikäyränä.
> päälle sitä tukemaan.
>
> Nuo pannat saa nostimella vedettyä alhaaltapäin enintään alempaan
> saalinkiin asti.
>
Pyydä vaimoasi näyttämään, kuinka virkataan ja virkkaa
köysi maston ja kamojen ympäri samalla tavalla.
Purkautuu nykäisemällä. Tätä käytetään mm.
purjelaivoissa keulapurjeiden niputtamisessa. Itse
käytin tätä, kun niputin ison skuutilla purjeen
puomille. Varsinkin kaksimastoisessa paatissa sai
hetkessä molemmat purjeet nipusta auki ja ylös.
Näyttää jouheasti tehtynä taikatempulta. :)
Timo Noko
> Itseasiassa, kun luovuin omasta purjveneest�, luovuin
Melominen onkin muuten helpoin tapa p��st� tupakasta eroon. Olen
ajanut polkupy�r�ll� maailman ymp�ri piippua poltellen, mutta vasta
meloessa erityisesti huomannut miten veto hyytyy tunniksi
nikotiiniannoksen j�lkeen. Tietysti siin� on sekin, ett� jos on kolmen
kuukauden merimatkalla, niin kajakissa ei mill��n pysty kuljettamaan
kovin montaa moolia tupakkia. On helpompi opetella olemaan ilman.
Jouni
>"jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> wrote in message
>news:4a094e49$0>$24787<$7b1e...@news.nbl.fi...
>kuin ennen.
>Ollaan niin helvetin goretex-merenkulkijaa, muttei my�nnet�, ett�
>opeteltavaakin olisi. Suurin osa porukoista ei osaa ajaa venett� laituriin.
>
Ehk� tarkoitit tuon v�h�n sarkasmin puolelle, mutta kommentoin kuitenkin: en
allekirjoittaisi tuota, ett� "suurin osa" ei osaisi ajaa venett� laituriin.
Kohtalaisen monena kes�n� olen noita eri satamissa katsellut ja sanoisin,
ett� hyvin harvassa ne todella osaamattomat ovat. Toki joka kes� n�kee
jonkun, jolla ei ole ihan homma n�peiss�, mutta tosi s�hellykset ovat
harvassa.
-Jouni
jaakko
>> "jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> wrote in message
>> news:4a094e49$0>$24787<$7b1e...@news.nbl.fi...
>> kuin ennen.
>
>> opeteltavaakin olisi. Suurin osa porukoista ei osaa ajaa venettä laituriin.
>>
>
> Ehkä tarkoitit tuon vähän sarkasmin puolelle, mutta kommentoin kuitenkin: en
> allekirjoittaisi tuota, että "suurin osa" ei osaisi ajaa venettä laituriin.
> Kohtalaisen monena kesänä olen noita eri satamissa katsellut ja sanoisin,
> että hyvin harvassa ne todella osaamattomat ovat. Toki joka kesä näkee
> jonkun, jolla ei ole ihan homma näpeissä, mutta tosi sähellykset ovat
> harvassa.
>
> -Jouni
>
>
Ai - niin, unohdin keulapotkurimiehet.
Hallittu kahdella koneella vekslaaminen on hienoa, mutta
keulapotkuri pilaa veneen pohjan ja kolina herättää
lähinnä sääliä. Ei ole edes rahamiehen meininkiä.
Juss1 S4lm1
> Juss1 S4lm1 wrote:
>> Ilmeisesti kadut, ett� alun perin purjehdit?
> Good point. En kadu, 20 vuotta hauskoja reissuja ja p��lle 10 vuotta
> kisoja hienoilla veneill�.
> Kumpaakaan en silti kaipaa.
No, toisilla on viel� ne samat kokemukset vasta ker�yksen alla.
> Veneilij�t tappelevat samojen mittari-akku-antifouling -ongelmien kanssa
> kuin 30 vuotta sitten. Telakointi on jopa suurempaa tohelointia kuin ennen.
Kehityst�kin on tapahtunut. Sekstanttia ei nykyisin tarvitse, veneist�
l�ytyy j��kaapit ja monesta suihkutkin. Vaimo ja lapset tykk��.
> Ollaan niin helvetin goretex-merenkulkijaa, muttei my�nnet�, ett�
> opeteltavaakin olisi. Suurin osa porukoista ei osaa ajaa venett� laituriin.
Se on kyll� totta. Kyse lienee kuitenkin nousukauden ilmi�st�. Ihmiset
saavat nopeasti paljon rahaa, ja voivat helposti hankkia ison veneen.
Normaalina aikana isoon veneeseen p��st��n k�siksi vasta kun on k�yty
l�pi sarja pienempi� veneit�, jotka ovat opettavaisempia miehist�n
merikelpoisuuden suhteen, tai ainakaan niill� t�pp�ily ei aiheuta niin
dramaattisia seurauksia. Jos talous ei l�hde pian k�yntiin, on edess�
ty�tt�myyden kasvu syksyn ja talven mittaan, ja tapahtuu luonnollista
karsintaa vesill�liikkujien suhteen, tai ainakin isojen veneiden m��r�
pienenee. Ja niit� ilmaantuu k�ytettyjen markkinoille entist� enemm�n.
> Toiminta melontaseuroissa on huomattavasti ammattimaisempaa
> vesill�liikkumista kuin puuhastelut pursiseuroissa. Vesill�liikkuminen
> on jatkuvaa opettelua, se siin� vieh�tt��. Sekin vieh�tt��, ett� on
> varaa maailman hienoimpiin kanootteihin ja h�yhenenkevyisiin
> hiilikuitumeloihin.
Kanoottiin ei mahdu perhett� tai iloista seuruetta viikonlopun tai
viikon kevyelle retkeilylle saaristoon. Yksin liikkujalle se toki sopii,
tai samanhankisille harrastajille.
> Arvostan ihmisi�, jotka viitsiv�t ja jaksavat puurtaa veneidens� kanssa,
> hienoja ne on katsella.
Ja tuovat saaristoon paljon rahaa ja el�m��. Saaret Paraisista eteenp�in
el�v�t turismista, nyt kun hylkeet ja merimetsot ovat sy�neet kalat pois
ja kalastus on muutenkin kannattamatonta. Veneilyturismi on
imagollisesti ja m��r�llisesti turismista merkitt�vint�. Tieverkon
ulottumattomiin eksyy vain veneilij�it� tai muutama lintubongari pariin
saareen. Kanotistit ovat huonoja turisteja: he eiv�t k�yt� palveluja,
kuten laitureita ja leikkipaikkoja, ja tuovat mukanaan omat ev��ns�.
--
Juss1 S4lm1
jaakko
> jaakko kirjoitti:
>> Juss1 S4lm1 wrote:
>
palveluja,
> kuten laitureita ja leikkipaikkoja, ja tuovat mukanaan omat eväänsä.
>
Tuo on sikatotta. Kanootilla voi pussiruuilla tehdä
kuukauden reissun eikä tarvitse maista kuin juomavettä.
Mun melonnan hiilijalanjälki on paljon mustempi.
Purjehtijana tottui, että asiat maksavat ja rahaakin voi
käyttää. :)
Yleensä teen hankinnat melontavesien lähikaupoista.
Miika Kahelin
Kaipa se Troll� siell� j�iss� kest�� olla, kunhan huolehditaan siit�
ett� saadaan pilssi pysym��n tyhj�n�. Uppoaa ne muuten kes�ll�kin.
--
MK
C. S.
"Miika Kahelin" <Miika....@jumi.helsinki.fi> wrote in message
news:guguln$df5$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Ei pilssi v�ltt�m�tt� se vaarallisin paikka ole. Kyll� se kohtuullisen
m��r�n j��tynytt� vett� kest�nee.
Luulisin ett� l�piviennit on vaarallisempia. L�pivientiin venttiilin
alapuolelle j��nyt vesi halkaisee j��tyess��n eritt�in tehokkaasti putken ja
kev��ll� j��n sulaessa on vahinko valmis.
Caitzu
jaakko
> "Miika Kahelin" <Miika....@jumi.helsinki.fi> wrote in message
> news:guguln$df5$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>> Martti Halminen wrote:
>>> Joakim Majander wrote:
>>>
>>>> Yksi vene oli ainakin pari talvea vedessä, kun omistaja kuulemma
>>>> halusi heti vesille jäiden lähdettyä.
>>> Ainakin 80-luvun lopulla Aurajoessa majaili yksi betonivene, joka
>>> uppoamaan...
>>>
>> saadaan pilssi pysymään tyhjänä. Uppoaa ne muuten kesälläkin.
>>
>> --
>> MK
>
> Ei pilssi välttämättä se vaarallisin paikka ole. Kyllä se kohtuullisen
> määrän jäätynyttä vettä kestänee.
> Luulisin että läpiviennit on vaarallisempia. Läpivientiin venttiilin
> alapuolelle jäänyt vesi halkaisee jäätyessään erittäin tehokkaasti putken ja
> keväällä jään sulaessa on vahinko valmis.
>
> Caitzu
>
>
Teräsveneeni oli parina talvena jäissä non-stop. Syy
oli, että into veneilyyn lopahti. Ei se paatti siitä
paremmaksi tullut.
Eikä uponnut. Mitään putkistoja ym. en suojannut.
Pari sinkkiä laitoin kaapelilla runkoon kiinni ja
ahteriin kellumaan.
Paatit uppoaa, kun vesi laskee riittävästi, runko
kallistuu ja veskistä tulee lappo. Tai niin, että
veneeseen tihkuu vettä pikkuhiljaa, kunnes tuo lappo syntyy.
Kun runsaan seisonnan jälkeen vein paatin pois, niin
seuraavalla myrskyllä lähti koko laiturilautta
liikkeelle. Palokunta siellä oli pelastamassa, kun
mökkiäisten veneet laitureineen kiiesi rantaan. Varmaan
olisivat hirttäneet mut munista, jos olisivat arvanneet
laiturien liikkumisen syyn.
Paattini peräpoiju oli pikkuhiljaa ottanut koko laiturin
kuorman itseensä ja mutapohjassa muu ankkurointi oli
löystynyt. Kun lähdin ja tuli myrä, kaikki liikahti
metrin pari.
En mainitse satamaa, vaikka rikos on jo vanhentunut.
Kanootilla en pysty aiheuttamaan niin paljon tuhoa. :)
Harald Hannelius
> "Miika Kahelin" <Miika....@jumi.helsinki.fi> wrote in message
> news:guguln$df5$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> > Martti Halminen wrote:
> >> Joakim Majander wrote:
> >>
> >>> Kaikista helpommallahan tietysti pääsee jättämällä veneensä veteen.
> >>> Yksi vene oli ainakin pari talvea vedessä, kun omistaja kuulemma
> >>> halusi heti vesille jäiden lähdettyä.
> >>
> >> Ainakin 80-luvun lopulla Aurajoessa majaili yksi betonivene, joka
> >> pidettiin talvet jäissä. Ainakin kahtena talvena näin kun sitä nostettiin
> >> sukeltajan ja ison mobiilinosturin kanssa kesken talven, kun oli sattunut
> >> uppoamaan...
> >>
> >
> > Kaipa se Trollö siellä jäissä kestää olla, kunhan huolehditaan siitä että
> > saadaan pilssi pysymään tyhjänä. Uppoaa ne muuten kesälläkin.
> >
> > --
> > MK
> Ei pilssi välttämättä se vaarallisin paikka ole. Kyllä se kohtuullisen
> määrän jäätynyttä vettä kestänee.
> Luulisin että läpiviennit on vaarallisempia. Läpivientiin venttiilin
> alapuolelle jäänyt vesi halkaisee jäätyessään erittäin tehokkaasti putken ja
> keväällä jään sulaessa on vahinko valmis.
Koivusaaressa oli joskus -80 luvulla(?) FF-31 nimeltään SailLab (?) joka
VTT:n testissä jätettiin jäihin. Mikäli muistan lukemani tekstiä jostain
vuosien takaa oikein, oli ongelma myös lapioperäsin. Jää tunkeutuu rungon ja
lapioperäsimen yläosan väliin ja saattaa vetäistä peräsimen niin, että siitä
kohtaa syntyy vuoto.
--
A: Top Posters! | s/y Charlotta |
Q: What is the most annoying thing on mailing lists? | FIN-2674 |
http://www.fe83.org/ Finn Express Purjehtijat ry | ============= |
Harald H Hannelius | harald (At) iki (dot) fi | GSM +358 50 594 1020
Hannu
says...
>
>
>Vene vesill� vihdoinkin.
>Mastoa pystytt�ess� tuli mieleen nuo vuodet, jolloin telakoin 31-jalkaisen
>purjeveneeni masto pystyss�.
>Kyll� se oli vaan helppoa. Taidan siirty� takaisin vanhaan systeemiin.
>
>
Lauttasaaressa (HKI) n�kyy olevan yksi pursiseuran jonka kaikki veneet oli
viime talvena telakoitu masto pystyss�