Nopeusmittari 0...30 kts veneeseen?
Mika
nopeusmittaria pieneen veneeseen. Jotenkin en nyt tällä kertaa näe GPS:ää
ratkaisuna tähän asiaan. Jos katsoisimme muita vaihtoehtoja.
Tällä hetkellä veneessä on patopainemittari tai miksi sitä veden paineella
toimivaa mittaria kutsutaan. Jotenkin on sellainen käsitys, että tarkkuus on
sellaiset ±5 kts. Periaatteessahan patopaine on käsittääkseni kyllä tarkka
menetelmä, mutta liittyyköhän tuo epätarkkuus sitten halpoihin mittareihin?
Olisin kysellyt että löytyykö peräpeiliin asennettavaa siipipyörämittaria
jossa olisi pieni esim. Ų 52 mm mittari nopeudelle ja miksipä ei sitten
vaikka yksinkertaista lokiakin?
Mitä muita vaihtoehtoja on mitata pienen veneen nopeutta alueella 0.30 kts?
Mitä laitteita ja missä hintaluokassa on tarjolla?
Mika
Joakim Majander
> Tällä hetkellä veneessä on patopainemittari tai miksi sitä veden paineella
> toimivaa mittaria kutsutaan. Jotenkin on sellainen käsitys, että tarkkuus on
> sellaiset ±5 kts. Periaatteessahan patopaine on käsittääkseni kyllä tarkka
> menetelmä, mutta liittyyköhän tuo epätarkkuus sitten halpoihin mittareihin?
Patopainemittaus on varsin tarkka ja 1 kn tarkkuuteen pääsee helposti
kunnon mittarilla. Ongelmana on se, että paine kasvaa nopeuden
neliössä, jolloin pienillä nopeuksilla paine on hyvin pieni.
Mekaaniset painemittarit eivät pysty erottomaan pieniä paineita, jos
maksimin pitää olla suuri. 30 kn vauhdissa painetta on reilut 1 bar ja
2 kn vauhdissa vain 5 mbar, josta 1 bar mekaaninen mittari ei
heilahdakkaan. Pienillä nopeuksilla vaikuttaa myös veden
hydrostaattinen paine (anturin asennussyvyys ja mittausletkussa oleva
vesipatsas). 5 mbar vastaa vain 5 cm vesipatsasta. Sen sijaan 20 ja 21
solmun välilllä on paine-eroa jo 50 mbar.
Näistä ongelmista johtuen patopainemittarit alkavat näyttää vasta ~10
kn paikkeilla järkeviä lukmia. Tarkin ja halvin patopainemittari
syntyy ostamalla teollinen painemittari (ko. tapauksessa 1,5 tai 2 bar
maksimilla) ja tekemällä itse siihen asteikko.
> Olisin kysellyt että löytyykö peräpeiliin asennettavaa siipipyörämittaria
> jossa olisi pieni esim. Ø 52 mm mittari nopeudelle ja miksipä ei sitten
> vaikka yksinkertaista lokiakin?
Peräpeiliin asennettavat siipipyörät eivät ole ainakaan tarkempia kuin
patopaineeseen perustuvat. Hyvät siipirattaat alkavat näyttää jo 0,5
kn vauhdissa, mutta ko. paikassa virtaustilanne muuttuu vauhdin mukana
niin paljon, että solmun tarkkuus on varsin haasteellinen.
Joakim
Osku
> nopeusmittaria pieneen veneeseen. Jotenkin en nyt tällä kertaa näe GPS:ää
> ratkaisuna tähän asiaan. Jos katsoisimme muita vaihtoehtoja.
>
verrattuna. Miksi se ei sinulle kelpaa. Siipipyörään perustuvan
mittarin saaminen näyttämään oikein liukuvan veneen nopeuksissa taitaa
olla mahdoton tai lähes mahdoton tehtävä johtuen pohjassa olevista
virtauksista, jotka nopeudesta riippuen poikkeavat enemmän tai
vähemmän veneen nopeudesta veden suhteen.
Osku
Mika
viestissä:1171879718.8...@v45g2000cwv.googlegroups.com...
> Gps kuitenkin on monella tapaa ylivoimainen muihin ratkaisuihin
> verrattuna.
Näin varmaan onkin. Tarkkuutta löytyy varmaan ainakin 5% ellei reilustikin
alle (siis sitä virhettä :-).
> Miksi se ei sinulle kelpaa.
Ei se ehkä kelpaamisesta ole kyse. Ensinnäkin en omista kannettavaa GPS:ää.
Hakisin ensin muita ratkaisuja, enenkun joudun palaamaan siihen GPS:ään :-)
Ongelma on siinä että vene on pieni ja täysin avoin. Mielelläni asentaisin
mittarin kiinteästi koelautaan ja se kulkisi aina veneen mukana.
Ohessa muutamia näkökohtia jotka puoltavat muuta ratkaisua.
- GPS herättää (halpakin sellainen) liikaa huomiota ja jää pitkäkyntisen
kouraan ennemmin tai myöhemmin.
- GPS vaatii paristoja joita ei pidemmällä reissulla viitsi kauheasti
kanniskella mukana, eikä akkuja aurinkokennolla ehdi ladata, jos nyt aurinko
sattuu paistamaan.
- pienessä veneessä oikean laisen, laatuisen ja määräisen sähkön saaminen
toisiin GPS:iin on hankalaa.
- GPS:n pitää olla todella pienikokoinen, eikä mikään tiiliskivi
> Siipipyörään perustuvanmittarin saaminen näyttämään oikein liukuvan veneen
> nopeuksissa taitaa
olla mahdoton tai lähes mahdoton tehtävä
No näitä asioita en tiennyt, siksi kysyin.
Patopainemittarin näyttämä nopeus ei vaikuta olean todellinen vaikka tarkka
menetelmä muuten onkin, mittari on vain liian huono laatuinen/halpa.
Siis ilmeisestikin siipipyörä joutaa ajatuksena roskiin?
Mitä muuta löytyy?
Ehkä pitää mennä GPS-kauppaan...
Onko kellään kokemuksia sitten Garmin Foretrex 101/201 laitteesta?
Mika
jaska
> Näin varmaan onkin. Tarkkuutta löytyy varmaan ainakin 5% ellei reilustikin
> alle (siis sitä virhettä :-).
Yhdyn kyllä edelliseen kirjoittajaan että GPS on tähän tarkoitukseen
kyllä ylivoimaisesti helpoin ratkaisu. Normikäyttäjälle tuo tarkkuuskin
on varmasti riittävä, satunnaisia sekoiluja on kyllä joskus tosi harvoin.
> Ongelma on siinä että vene on pieni ja täysin avoin. Mielelläni asentaisin
> mittarin kiinteästi koelautaan ja se kulkisi aina veneen mukana.
> Ohessa muutamia näkökohtia jotka puoltavat muuta ratkaisua.
> - GPS herättää (halpakin sellainen) liikaa huomiota ja jää pitkäkyntisen
> kouraan ennemmin tai myöhemmin.
Mutta pienen kännykän kokoisena kulkee helposti taskussa tai
veneilyvarusteiden mukana. Jostain kun vielä keksii vanhan kännykän
autotelineen, jos halvan budjetin ratkaisua etsii. Näitä pyörii monilla
nurkissa joutilaina.
> - GPS vaatii paristoja joita ei pidemmällä reissulla viitsi kauheasti
> kanniskella mukana, eikä akkuja aurinkokennolla ehdi ladata, jos nyt aurinko
> sattuu paistamaan.
Ladattavat akkupatterit. Kestävät esim. Garminin peruskapuloissa ainakin
15h, enempää ei ole ollut tarvetta testata. Enkä kyllä äkkiä keksi että
pienellä avoveneellä paljon tuosta pitempiä kertasessioita kukaan
tekeekään. Toisella akkusetillä onkin sitten käyttöaikaa jo aika
huimasti. Tosin oma vaivansa näissä latauksissa on.
> - pienessä veneessä oikean laisen, laatuisen ja määräisen sähkön saaminen
> toisiin GPS:iin on hankalaa.
Tätä en ihan täysin ymmärtänyt, mutta jos sinulla on veneessä akku niin
taitavat kaikki GPS:t toimia 12V tupakansytkärillä. Helppo asentaa
moinen pistoke jos ei ennestään ole. Jos ei ole akkua, niin ihan
pienilläkin 12V akuilla "riittää virta koko kesäksi" ilman akun
latausta, jos jostain halvalla moisen löytää. 60 Ah perusakku on turhan
järeä vain GPS varten.
> - GPS:n pitää olla todella pienikokoinen, eikä mikään tiiliskivi
>
Normaalin kännykän kokoisia ovat.
> Mitä muuta löytyy?
Jos sinulla on S60-series kännykkä bluetoothilla, niin siihen saat
"GPS-mokkulan" ja jonkin karttaohjelman, samalla sinulla on sitten
karttaplotteri. Vaatii hiukan enemmän perehtymistä ja innostusta mutta
minun mielestä eivät ole kovin käteviä. Riippuu toki paljon käyttäjän
mieltymyksistä.
>
> Ehkä pitää mennä GPS-kauppaan...
>
> Onko kellään kokemuksia sitten Garmin Foretrex 101/201 laitteesta?
Tuosta mallista ei ole tietoa mutta kolmea eri Garminin mallia
käyttäneenä voin merkkiä ainakin suositella.
Edelleen, jos haluaa selvitä hommasta tosi halvalla, niin vanhoja Garmin
12 tai ETrex laitteita saanee käytettynä 50:lla eurolla. Toimivat
nopeusmittarina oikein hyvin. Lisäksi ainakin Garmin 12 mallissa on
lokikin, kokonaismatka ja keskinopeus muistaakseni ainakin löytyvät.
J
PP
Garmin 128 on oikein hyvä laite ja näyttää melkein kaikkia juttuja mitä
veneessä tarvitsee
"Mika" <oso...@invalid.com> kirjoitti
viestissä:EYeCh.16585$em6....@reader1.news.saunalahti.fi...
jaakko
> Mika kirjoitti:
>
>> Ehkä pitää mennä GPS-kauppaan...
>>
>> Onko kellään kokemuksia sitten Garmin Foretrex 101/201 laitteesta?
>
Mulla on ollut tuo 201 nimenomaan nopeusmittarina.
Sen mukana tulee analyysiohjelma PC:lle, jonne voi siirtää
mittaustuloksia tarkempaan katseluun.
Olen käyttänyt vehjettä melontanopeuksissa, 2-10 km/t ja autossa.
Oma laitteeni on toiminut moitteetta. Yhtään sekoilutulosta en ole
näytöllä huomannut, muutama outo piikki on näkynyt tietokoneelle
siirretyssä datassa.
Vara-akkua laitteeseen ei saa heittämällä. Lataus kestää 15 tuntia ja
vehkeen voi ladata auton tupakansytyttimestä (kaapeli lisänhintaan)
Mulla on Silvan pieni aurinkokennolaturi, jolla saa laitteeseen
lisähönkää. Siitä ei vielä ole kenttäkoetuloksia.
201 on miellyttävän pieni vehje.
Mittarina oiva. Piirtää reitin murusina, mutta ei se mikään navigaattoti
ole, mm. reittipisteitä en ole onnistunut laitteeseen siirtämään, ne
pitää nikuttaa pala-palalta.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Kari Jokinen
> jaska wrote:
>> Mika kirjoitti:
>>
>>> Ehkä pitää mennä GPS-kauppaan...
>>>
>>> Onko kellään kokemuksia sitten Garmin Foretrex 101/201 laitteesta?
>>
>
> Mulla on ollut tuo 201 nimenomaan nopeusmittarina.
> Sen mukana tulee analyysiohjelma PC:lle, jonne voi siirtää
> mittaustuloksia tarkempaan katseluun.
>
> Olen käyttänyt vehjettä melontanopeuksissa, 2-10 km/t ja autossa.
>
> Oma laitteeni on toiminut moitteetta. Yhtään sekoilutulosta en ole
> näytöllä huomannut, muutama outo piikki on näkynyt tietokoneelle
> siirretyssä datassa.
>
> Vara-akkua laitteeseen ei saa heittämällä. Lataus kestää 15 tuntia ja
> vehkeen voi ladata auton tupakansytyttimestä (kaapeli lisänhintaan)
>
> Mulla on Silvan pieni aurinkokennolaturi, jolla saa laitteeseen
> lisähönkää. Siitä ei vielä ole kenttäkoetuloksia.
>
> 201 on miellyttävän pieni vehje.
> Mittarina oiva. Piirtää reitin murusina, mutta ei se mikään navigaattoti
> ole, mm. reittipisteitä en ole onnistunut laitteeseen siirtämään, ne
> pitää nikuttaa pala-palalta.
>
tarvitsee niin se on ehdottomasti paras: yksi läpivienti - tai voihan
sen asentaa pitimeen peräpeiliikin, kokeiltu on ja toimii, eikä tarvitse
murehtia virran riittoja. Ja jos vaijeria ajattelee, niin elektroninen
sumloki eli se mikä kehittää virtaa pienellä siipipyörällä ja jonka
virran määrän mittari muuttaa solmuiksi, kaapelinmitoiksi ja maileiksi,
niin se on vielä helpompi homma.
Se on lisäksi mekaanisesti ja sähkömekaanisesti aina luotettavampi kuin
GPS, joka on hyvä apuväline mutta huono isäntä.
Ja yleensäkin: tästä tuli juuri taannoin kurssilla puhetta; GPS on liian
riippuvainen ulkopuolisista tekijöistä.
Eritoten: muistakaapa mitä kamalia sivumerkityksiä oli siinä ihan
äskettäisessä puheessa, jonka se Moskovan Kremlissä majaileva
kärpänkasvoinen viisikymppinen judoka piti - eli kylmä sota on vain
aselepovaiheessa, kaikkea muuta kuin ohi!
Eli se häirintä voi alkaa koska tahansa - ja kun se alkaa niin se
tapahtuu varoituksitta.
jaakko
Tuon Karille Sumlogin pommisuojaan, kun kylmä sota alkaa häiritä
gepsejä. Häirittynäkin gps:n nopeusnäyttö pelaa sillä tarkkuudella, että
kotiin ehtii. "Porataan veneeseen reikä" on aina huono neuvo jopa
alligaattorikouluttajalta.
Itseasiassa ihminen voi perssilmän, kellon ja merikortin avulla päätellä
veneensä oleelliset nopeudet:
- ei-aaltoja-nopeus = vene ei plaanaa eikä kulje keula pystyssä, vaikea
ohjata
- matkanopeus = vene ensin plaaniin ja sitten kaasua vähentäen ja
trimmillä hakien miellyttävä kulku plaanissa
- huippunopeus = kaasu pohjassa, rystyset valkoisena rattia puristaen
Jos haluaa fiilata asioita, pitää ottaa gps mukaan, sumlogin tarkkuus ei
riitä solmun kymmennyksiin ja ellei näyttöä videoi, ei saa historiadataa.
Ensi kesänä ei tule maailmansotaa, sen lupaan.
--
provosoitui,
Jaakko, vapaa meloja
Kari Jokinen
telineeseen niin ettei tarvitse mitään reikiä. Ja sumlokeja on ollut
olemassa paljon kauemmin kuin gepsejä. Se on siis jo kokemuspohjaisesti
äärimmäisen luotettava laite - ja hinnaltaan jotain muuta alemmas kuin
halvin gepsi.
>
> Itseasiassa ihminen voi perssilmän, kellon ja merikortin avulla päätellä
> veneensä oleelliset nopeudet:
>
> - ei-aaltoja-nopeus = vene ei plaanaa eikä kulje keula pystyssä, vaikea
> ohjata
> - matkanopeus = vene ensin plaaniin ja sitten kaasua vähentäen ja
> trimmillä hakien miellyttävä kulku plaanissa
>
> - huippunopeus = kaasu pohjassa, rystyset valkoisena rattia puristaen
>
> Jos haluaa fiilata asioita, pitää ottaa gps mukaan, sumlogin tarkkuus ei
> riitä solmun kymmennyksiin ja ellei näyttöä videoi, ei saa historiadataa.
pilkunviilausta. Puolen solmun tarkkuus riittää hyvin. Ja sumloki
näyttää matkat jopa puolen kaapelinmitan tarkkuudella.
>
> Ensi kesänä ei tule maailmansotaa, sen lupaan.
Oletko aivan varma? Arvaamattomuus on aina arvaamattomuutta: kuka
esimerkiksi helmikuun -39 loppupuolella olisi kuvitellutkaan, että kaksi
verivihollista eli Hitler ja Stalin tekisivät vielä seuraavana kesänä
sen häpeällisen sopimuksen, jolla Baltian maat, Suomi, toinen puoli
Puolaa ja Bessarabia myytiin ryssille, jotta natsit saisivat rauhan
ryöstää Puolan läntisen osan?
Osku
wrote:
> Mihin on vanha ja luotettava sumloki unohtunut? Jos nopeusmittaria
> tarvitsee niin se on ehdottomasti paras
Et sitten keksinyt ehdottaa yhtään antiikkisempaa laitetta. Herää nyt
mies sieltä kylmästä sodasta nykyaikaan.
Mika
viestissä:1wmCh.318$TE4...@read3.inet.fi...
> Yhdyn kyllä edelliseen kirjoittajaan että GPS on tähän tarkoitukseen kyllä
> ylivoimaisesti helpoin ratkaisu.
Koska en tuntunyt muita ratkaisuja perinpohjin, niin ajattelin kysyä ja
selvittää, ennen kun menen sinne GPS kauppaan :-)
> Normikäyttäjälle tuo tarkkuuskin on varmasti riittävä, satunnaisia
> sekoiluja on kyllä joskus tosi harvoin.
Ainakin minusta tuntuu että varsinkin GPS on perusveneilijälle tarkin
mahdollinen vaihtoehto. Kun nyt tietää nopeutensa solmun tarkkuudella, niin
silläkin jo pääsee pitkälle. Tosin ne numerot pilkun jälkeen saattaa
josissain tapauksissa muodostaa akateemista mielenkiintoa.
> Mutta pienen kännykän kokoisena kulkee helposti taskussa tai
> veneilyvarusteiden mukana.
Mutta tarkoitus oli tässä juuri hakea ratkaisua missä mittalaite on
kiinteästi veneen mittaristossa. Vaikka tosin nykyjään GPS on halvimmillaan
reilun sadan euron hintainen, tuntuvat ne niin halutuilta että
(avo)veneeseen ei niitä uskalla jättää. Moni muu mittari saattaa tänä
päivänä maksaa huomattavastikin enemmän kuin GPS.
Pienellä veneellä liikuttaessa on säilytystilaakin vähän. Avoveneeseen ei
voi jättää mitään "arvokasta" ja pitääkö kaikki tavarat tunkea taskuihin kun
käy saaristokaupassa (kännykät, lompakot, kamerat ja GPS:t - loppuu pian
taskut kesken). Aina ei viitsisi kaikkea kantaa mukanaan.
> Ladattavat akkupatterit.
Missä ne tuolla reissussa ladataan uudelleen? Tilanne on täysin eri isossa
matkaveneessä joissa on käyttöä ja lataamista varten saatavissa lähes
rajattomasti 12 V, 24 V tai jopa 230 V. Kuten sanoin, niin aurinkokenno
(Silva) minulla on kännykkää varten, mutta ei sekään lataa jos ei aurinko
paista.
>Enkä kyllä äkkiä keksi että pienellä avoveneellä paljon tuosta pitempiä
>kertasessioita kukaan tekeekään.
Kas, kas, on se tajunnan ahtaus mahdollista :-)
Kyllä minä teen pienellä veneellä niin yö yli kuin viikonkin reissuja. Monet
jopa melovat usean viikon reissuja, eli kyllä pienilläkin veneillä tehdään
pitkiä reissuja Usein reissujen pituus on 3...4 päivää, joten siksi ajaksi
pitää paristoja varata mukaan. Käytännössä yksi satsi per päivä (noin 15 h
toiminta-aikaa) jo jos meinaa ajaa yönkin niin toinen satsi päälle, kun
taustavalo syö paristoja kovasti.
> Toisella akkusetillä onkin sitten käyttöaikaa jo aika huimasti. Tosin oma
> vaivansa näissä latauksissa on.
Ei riitä viikoksi, ei alkuunkaan :-(
Tosin onhan saaristo täynnä kauppoja, eli siinä mielessä paristohuolto on
turvattu. Toisaalta kyllä viikon reissulle minä varaan lähes kaiken ruuan
etukäteen mukaan ja yritän vältellä kauppoja. Kaupoista voi käydä ostamassa
sitten vaikka sen jäätelön kesällä tai kupillisen höyryävän kuumaa kahvia
keväällä tai syksyllä.
> taitavat kaikki GPS:t toimia 12V tupakansytkärillä.
Eivät toimi kaikki, ainakaan ihan nuo pienimmät.
> 60 Ah perusakku on turhan järeä vain GPS varten.
Eikä pienestä veneestä löydy tilaa tuollaiselle rohjolle :-)
> Normaalin kännykän kokoisia ovat.
Juu ja tänä paivänä pienempiäkin
http://www.navsystems.fi/product_info.php?cPath=42_22_23&products_id=593
> Jos sinulla on S60-series kännykkä bluetoothilla, niin siihen saat
> "GPS-mokkulan" ja jonkin karttaohjelman, samalla sinulla on sitten
> karttaplotteri. Vaatii hiukan enemmän perehtymistä ja innostusta mutta
> minun mielestä eivät ole kovin käteviä. Riippuu toki paljon käyttäjän
> mieltymyksistä.
Eivätkä missään nimessä riitä suojausluokaltaan avoveneeseen. Tuollanen
laitteisto kyllä toimii ja pelittää autossa tai isossa katetussa
(lämmitetyssä) matkavenessa, mutta ei avoveneessä jossa ollaan 50 cm päässä
vedestä, tuiskuissa ja pärskeissä.
Mika
Lauri Levanto
säköiseen potkurilokiin. Siinä potkuri pyöritti pienenpientä
generaattoria jota luettiin volttimittarilla. Vaatii kalibroinnin
tunnetulla linjan pätkällä.
Nykyaikana tuon lukeman voi viedä suoraan läppäriin tai muuhun
tallentimeen a/d muunnettuna ja saa historiankin talteen.
Rakenteessa oli yksi mielenkiintoinen piirre. Laite oli kiinnitetty
pieneen evään, joka piti sen paikallisen virtauksen suuntaisena.
Varsinkin purjeveen peräpuolen ympärillä suhteellinene virtaus ei ole
suoraan taakse.
-lauri
Mika
viestissä:45d9fc36$0$31551$39db...@news.song.fi...
> Mulla on ollut tuo 201 nimenomaan nopeusmittarina.
> Sen mukana tulee analyysiohjelma PC:lle, jonne voi siirtää mittaustuloksia
> tarkempaan katseluun.
Kerroppa hieman lisää?
Löytyyköhän nuo varusteet 101:een? Meinaan siihen "paristomalliin".
Ohjelma tulee ilmeisesti data kaapelin mukana CD levyllä?
Mitä sillä voi trakemmin tehdä?
> Mulla on Silvan pieni aurinkokennolaturi, jolla saa laitteeseen
> lisähönkää. Siitä ei vielä ole kenttäkoetuloksia.
Silvan "taitettava" aurinkokenno on minullakin. Siitä on hyviä kokemuksia
kännykän lataamisesta viime kesiltä. Yllättävän tehokkaan oloinen laite,
lataa jopa pilviselläkin ilmalla :-) Tosin osasyyllinen hyvään toimintaan
saattaa olla Nokian alkuperäinen autolaturi joka on aika nopea ja tehokas
muutenkin lataamaan kännyn autossa.
> 201 on miellyttävän pieni vehje.
Siksi juuri 101/102 malleja olen katsellutkin. Erittäin kompakti koko.
http://www.navsystems.fi/product_info.php?cPath=42_22_23&products_id=593
> Mittarina oiva. Piirtää reitin murusina, mutta ei se mikään navigaattoti
> ole, mm. reittipisteitä en ole onnistunut laitteeseen siirtämään, ne pitää
> nikuttaa pala-palalta.
Olen kauttarantain kuullu muiltakin pelkkää hyvää tästä laitteesta. Tosin
eihän se ole kartalla ja tutkalla varustettu karttaplotteri, mutta
mielestäni koko on suuri plussa. Nopeusmittarina varmaan oiva ja
"träkkiäkin" se piirtää, eli kotiin pitäisi aina päästä takaisin...
> --
> kirjoitti,
>
> Jaakko
Mika
Mika
viestissä:nmnCh.16997$uA3....@reader1.news.saunalahti.fi...
> Mihin on vanha ja luotettava sumloki unohtunut?
Ehkäpä se ei sitten ollutkaan kaikkien mielestä niin luotettava jos se
kerran on unohtunut?
> se mikä kehittää virtaa pienellä siipipyörällä ja jonka virran määrän
> mittari muuttaa solmuiksi, kaapelinmitoiksi ja maileiksi, niin se on vielä
> helpompi homma.
Mikäs laite toimii tällä periaatteella?
Sen tiedän että perinteinen siipipyörämittari toimii kyllä magneetilla,
mutta siina lasketaan pulsseja, eikä se kyllä minään generaattorina toimi.
Toisaalta perineteisessä nopeusmittarissa voi olla magneettinen kytkentä
itse osoittimessa, mutta ei sekään mikään generaattori ole...
> Se on lisäksi mekaanisesti ja sähkömekaanisesti aina luotettavampi kuin
> GPS, joka on hyvä apuväline mutta huono isäntä.
Luotettavampi ehkä, mutta ei ainakaan tarkempi.
> Ja yleensäkin: tästä tuli juuri taannoin kurssilla puhetta; GPS on liian
> riippuvainen ulkopuolisista tekijöistä.
Täysin uutta minulle ja varmaan suurimmalle osalle muistakin veneiliöistä.
Valaiseppa asiaa tiedoillasi Kari?
Mika
Mika
viestissä:45daa787$0$24626$9b53...@news.fv.fi...
> Osku wrote:
>> On 19 helmi, 22:01, Kari Jokinen <kipp...@removethis-komentosilta.net>
>> wrote:
>>> Mihin on vanha ja luotettava sumloki unohtunut? Jos nopeusmittaria
>>> tarvitsee niin se on ehdottomasti paras
>>
>> Et sitten keksinyt ehdottaa yhtään antiikkisempaa laitetta. Herää nyt
>> mies sieltä kylmästä sodasta nykyaikaan.
>>
> Minulla on yksi vanha venäläinen venelehti, jossa oli rakennusohjeet
> säköiseen potkurilokiin. Siinä potkuri pyöritti pienenpientä
> generaattoria jota luettiin volttimittarilla. Vaatii kalibroinnin
> tunnetulla linjan pätkällä.
Onhan se aina toisinaan kiva vähän keksiä hulvattomia ideoita. Kuitenkin
jalat kannattaa pitää tukevasti maassa (tai veneen kannella) kun käytännön
sovelluksia tehdään. Läppäri avoveneessä??? En nyt ihan heti keksi
mahdottomampaa yhdistelmää.
Taitaa tälläkin palstalla Jaakko olla ainoa jolla on riittävästi kokemusta
pienistä veneistä (kanootti) että ymmärtää pienen veneen olosuhteet ja
ongelmat.
Mika
jaakko
Forerunner on kohtalaisen suojattu, en ole sitä uittanut, mutta kyllä se
kanootissa on alttiina sekä suolaiselle että makealle roiskevedelle.
Laite on miellyttävän tarkka.
--
kirjoitti,
Jaakko
Jussi
> "jaska" <ja...@invalid.osoi.te> kirjoitti
>> 60 Ah perusakku on turhan järeä vain GPS varten.
> Eikä pienestä veneestä löydy tilaa tuollaiselle rohjolle :-)
On myös olemassa pienempiä ja liikuteltavampia akkuja. Kaverilla on
sellainen 18Ah starttiapuakku. Se kulkee hyvin mukana, ei paina kymmeniä
kiloja ja potkua riittää jonkun GPS:n pyörittämiseen vaikka kuinka
pitkäksi aikaa. Ja jos autossa onkin reissulta palatessa akku tyhjä,
löytyy apu läheltä. Biltemassa on myös 15-20 eurolla 12V moottoripyörän
akkuja, joiden kapasiteetti lähtee 5Ah:sta.
Jussi
jaakko
> "jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> kirjoitti
> viestissä:45d9fc36$0$31551$39db...@news.song.fi...
>> Mulla on ollut tuo 201 nimenomaan nopeusmittarina.
>> Sen mukana tulee analyysiohjelma PC:lle, jonne voi siirtää mittaustuloksia
>> tarkempaan katseluun.
>
> Kerroppa hieman lisää?
>
> Löytyyköhän nuo varusteet 101:een? Meinaan siihen "paristomalliin".
>
> Ohjelma tulee ilmeisesti data kaapelin mukana CD levyllä?
>
> Mitä sillä voi trakemmin tehdä?
Pannan tähän väliin: siis nyt puhun 201:stä, en tiedä eroja muihin,
manuaali on kaikille sama, mutta 301:ssä saa ymmärtääkseni sykkeen mukaan.
Yhteys tietokoneeseen COM1:n kautta. Sitä kautta laitteen ohjelman voi
päivittää netin kautta. Analyysiohjelma taisi tulla CD:llä, mutta
netistä se hakee pävitykset.
Nopeuden historiatiedot siirtyvät viikoittain kalenterimuotoisesti
talteen. Datasta saa
- kokonaismatkan
- kokonaiskeskinopeuden
- huippunopeudet
- nopeuden jakautuminen eri nopeusalueisiin
- laitteeseen voi ohjelmoida kirittäjän. Laite kertoo, paljonko ollaan
edellä tai jäljessä.
- kierrosaika-ohjelmalla saa näkyviin vaikkapa 10 kilometrin pätkän
keskinopeuden. Meloessa seuraan 5 kilometrin keskinopeutta
- sitten on tietysti hälytyksiä minimi / maximi -nopeuksille
Laite on juoksu / pyöräily -orientoitunut, se kertoo mileuummin kauanko
meni aikaa kilometrillä kuin montako kilometriä tunnissa matka taittui.
Tai sitten en ole jaksanut paneutua manuaaliin. :)
Jäätävissä oloissa laite on toiminut ongelmitta.
>> Mulla on Silvan pieni aurinkokennolaturi, jolla saa laitteeseen
>> lisähönkää. Siitä ei vielä ole kenttäkoetuloksia.
>
> Silvan "taitettava" aurinkokenno on minullakin. Siitä on hyviä kokemuksia
> kännykän lataamisesta viime kesiltä. Yllättävän tehokkaan oloinen laite,
> lataa jopa pilviselläkin ilmalla :-) Tosin osasyyllinen hyvään toimintaan
> saattaa olla Nokian alkuperäinen autolaturi joka on aika nopea ja tehokas
> muutenkin lataamaan kännyn autossa.
>
>> 201 on miellyttävän pieni vehje.
>
> Siksi juuri 101/102 malleja olen katsellutkin. Erittäin kompakti koko.
>
> http://www.navsystems.fi/product_info.php?cPath=42_22_23&products_id=593
>
>> Mittarina oiva. Piirtää reitin murusina, mutta ei se mikään navigaattoti
>> ole, mm. reittipisteitä en ole onnistunut laitteeseen siirtämään, ne pitää
>> nikuttaa pala-palalta.
>
> Olen kauttarantain kuullu muiltakin pelkkää hyvää tästä laitteesta. Tosin
> eihän se ole kartalla ja tutkalla varustettu karttaplotteri, mutta
> mielestäni koko on suuri plussa. Nopeusmittarina varmaan oiva ja
> "träkkiäkin" se piirtää, eli kotiin pitäisi aina päästä takaisin...
>
>> --
>> kirjoitti,
>>
>> Jaakko
>
> Mika
>
>
Markku Kalima
> Ainakin minusta tuntuu että varsinkin GPS on perusveneilijälle tarkin
> mahdollinen vaihtoehto. Kun nyt tietää nopeutensa solmun tarkkuudella, niin
> silläkin jo pääsee pitkälle. Tosin ne numerot pilkun jälkeen saattaa
> josissain tapauksissa muodostaa akateemista mielenkiintoa.
GPS ja loki mittaavat eri nopeuksia. GPS mittaa nopeutta pohjan
suhteen, kun taas loki mittaa nopeutta veden suhteen. Eli virtaukset
eivät vaikuta GPS:n lukemaan, niin kuin lokin lukemaan.
> Mutta tarkoitus oli tässä juuri hakea ratkaisua missä mittalaite on
> kiinteästi veneen mittaristossa.
Yksi idea voisi olla sellainen köyhän miehen ratkaisu, että mittaat
nopeudet (esim. GPS:llä) ja merkkaat ne kaasukahvan juureen. Kuorman,
aallokon ja tuulen tuomaa virhettä voi sitten hieman korjata erillisen
taulukon mukaan.
Mutta mihin tarvitset koko ajan tarkkaa nopeutta? Eikö riittäisi, että
matkan aikana olisi suuntaa-antava nopeustieto, jonka voi tarvittaessa
tarkastaa GPS:ltä. Näin paristo-ongelmakin poistuu, kun GPS:ää ei
tarvitse pitää koko ajan päällä.
GPS:n etuna on vielä tarkka paikkatieto, mikä saattaa hädän hetkellä
olla arvokas tieto.
> > Ladattavat akkupatterit.
>
> Missä ne tuolla reissussa ladataan uudelleen?
Eikä moottorissasi ole laturia?
Markku
Mika
viestissä:1171964261....@s48g2000cws.googlegroups.com...
> GPS ja loki mittaavat eri nopeuksia. GPS mittaa nopeutta pohjan
> suhteen, kun taas loki mittaa nopeutta veden suhteen. Eli virtaukset
> eivät vaikuta GPS:n lukemaan, niin kuin lokin lukemaan.
Näin varmaankin, mutta ei tämä nopeustiedon nyt niin tarkka täydy olla, että
desimaalitkin ratkaisivat. Käsittääkseni kuitenkin liukuvan veneen
nopeudessa on virtaus suhteelisen pienessä osassa.
> Mutta mihin tarvitset koko ajan tarkkaa nopeutta?
En minä ainakaan tarvitse, eikä varmaan kukaan muukaan jatkuvasti tarvitse.
Mutta silloin kun seuraa jotain nopeuteen liittyvää asiaa, niin silloin
luonnollisesti toivoisi tiedon olevan suhteellisen tarkka, jotta voisi vetää
asiasta jotain ihan oikeitakin johtopäätöksiä?
> Näin paristo-ongelmakin poistuu, kun GPS:ää ei
> tarvitse pitää koko ajan päällä.
Eiköhän GPS ole veneessä aina päällä jos se on kerran mukana? On sitten heti
käytettävissä kun sitä tarvitsee. Lisäksi GPS:tä saa mukavaa lisätietoa
(esim. ETA) joka kertoo mm. matkan edistymisestä.
> GPS:n etuna on vielä tarkka paikkatieto, mikä saattaa hädän hetkellä
> olla arvokas tieto.
Juuri näin. GPS:tä on paljon hyötyä vaikka sen kaikkia tietoja ei
aktiivisesti käytettäisikään. Se juuri valitettavasti puoltaa sitä että GPS
on 24/7 päällä veneellä liikuttaessa.
> Eikä moottorissasi ole laturia?
Ihan pienimmissä kun ei ole :-(
Mika
Osku
> "Markku Kalima" <mkal...@pp.nic.fi> kirjoitti
> > Eikä moottorissasi ole laturia?
>
> Ihan pienimmissä kun ei ole :-(
>
> Mika
Minkäs kokoinen on vene, jos moottori on ihan pienin, mutta kulkee 30
solmua.
Osku
Markku Kalima
> "Markku Kalima" <mkal...@pp.nic.fi> kirjoitti
>
> > GPS ja loki mittaavat eri nopeuksia. GPS mittaa nopeutta pohjan
> > suhteen, kun taas loki mittaa nopeutta veden suhteen. Eli virtaukset
> > eivät vaikuta GPS:n lukemaan, niin kuin lokin lukemaan.
>
> Näin varmaankin, mutta ei tämä nopeustiedon nyt niin tarkka täydy olla, että
> desimaalitkin ratkaisivat. Käsittääkseni kuitenkin liukuvan veneen
> nopeudessa on virtaus suhteelisen pienessä osassa.
Ei virran vaikutus ole veneen nopeudesta kiinni. Merivirrassa kun koko
vesimassa veneen alla liikkuu. Jos virta on vaikka 3 solmua, niin
myötävirtaan ajettaessa loki näytää 3 solmua liian vähän (pohjaan
nähden) ja vastavirtaan vastaavasti liikaa. Itämerellä ja järvillä nuo
virrat lienevät kuitenkin aika pieniä, ja toki suhteellisesti vaikutus
nopeuteen on pieni.
> > GPS:n etuna on vielä tarkka paikkatieto, mikä saattaa hädän hetkellä
> > olla arvokas tieto.
>
> Juuri näin. GPS:tä on paljon hyötyä vaikka sen kaikkia tietoja ei
> aktiivisesti käytettäisikään. Se juuri valitettavasti puoltaa sitä että GPS
> on 24/7 päällä veneellä liikuttaessa.
Kyllä GPS:stä on paljon hyötyä, vaikka se ei olisi koko ajan päällä.
Pääosinhan sen ei tarvitse olla päällä kuin akateemisen mielenkiinnon
takia. Keskinopeudet saa laskettua kahden POI:n välille helposti
jälkeenkinpäin.
Eli tapauksessasi voisi olla hyvä ratkaisu paineloki (tai merkit
kaasukahvaan), joka näyttää koko ajan suuntaa-antavaa nopeutta ja
tasku-gps, jolla voi tarvittaessa tarkentaa nopeutta ja kalibroida
tuota nopeusmittaria. Näin et tarvitsisi kuin vara-akut, tai
aurinkokennolaturin tuolle gepsille.
Markku
Kari Jokinen
> On 19 helmi, 22:01, Kari Jokinen <kipp...@removethis-komentosilta.net>
> wrote:
>> Mihin on vanha ja luotettava sumloki unohtunut? Jos nopeusmittaria
>> tarvitsee niin se on ehdottomasti paras
>
> Et sitten keksinyt ehdottaa yhtään antiikkisempaa laitetta.
En liioin luotettavampaa.
Kari Jokinen
Nyt juuri häirintää ei ole mutta ei sitä tiedä koska se alkaa uudelleen.
On tyypillistä toiveajattelua, että kommunismin kuolema teki kylmästä
sodasta lopun; ei se mihinkään loppunut, meni vain "remissioon"
lääketieteellistä termiä lainatakseni.
Ei suuria tarvita kun se on taas "kylmässä" vaiheessa.
jaakko
Walker laahusloki - toimi tarkasti ja moitteettomasti
paitsi sargassomerellä.
Kun sitä kellotti kaapelinmitan, niin tarkempaa keskinopestietoa saa hakea.
Matti Grönroos
> Miksi esimerkiksi kehitettiin DGPS? Koska gepsin signaaleja häirittiin!
> Nyt juuri häirintää ei ole mutta ei sitä tiedä koska se alkaa uudelleen.
> On tyypillistä toiveajattelua, että kommunismin kuolema teki kylmästä
> sodasta lopun; ei se mihinkään loppunut, meni vain "remissioon"
> lääketieteellistä termiä lainatakseni.
> Ei suuria tarvita kun se on taas "kylmässä" vaiheessa.
Jos nyt kuitenkin palaamme aiheeseen, eli GPS:n käyttöön
nopeusmittarina. GPS ei mittaa kulkusuuntaa eikä nopeutta
peräkkäisistä paikannuksista, joten paikannuksen häirintä ei
aiheuta virhettä nopeuden mittaukseen.
GPS:n ja lokin ero on se, että GPS saattaa joskus näyttää
epätarkasti ja loki joskus tarkasti.
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.mattigronroos.fi
Ville Sallinen
ottamatta kantaa loki/GPS-tarkkuuksiin, todettakoon, ettei GPS:n
SA-häirintää suinkaan
ole poistettu. Clintonin Bili sääti Wappusiidereissään häirinnän minimiin
vuonna 2000.
VS
Ville Sallinen
> Jos sinulla on S60-series kännykkä bluetoothilla, niin siihen saat
> "GPS-mokkulan" ja jonkin karttaohjelman, samalla sinulla on sitten
> karttaplotteri. Vaatii hiukan enemmän perehtymistä ja innostusta mutta
> minun mielestä eivät ole kovin käteviä. Riippuu toki paljon käyttäjän
> mieltymyksistä.
Moi,
ao. linkeissä tulevia Nokialaisia Symppari S60 kapuloita, joissa on GPS
integroituna.
Karttasovellukset lienee suunnattu tasamaantallaajille.
-VS-
http://www.nokia.fi/puhelimet/puhelinmallit/e90/
http://www.nokia.fi/puhelimet/puhelinmallit/6110navigator/
http://www.nokia.fi/puhelimet/puhelinmallit/n95/
jaska
> Mutta tarkoitus oli tässä juuri hakea ratkaisua missä mittalaite on
> kiinteästi veneen mittaristossa. Vaikka tosin nykyjään GPS on halvimmillaan
> reilun sadan euron hintainen, tuntuvat ne niin halutuilta että
> (avo)veneeseen ei niitä uskalla jättää. Moni muu mittari saattaa tänä
> päivänä maksaa huomattavastikin enemmän kuin GPS.
>
No kun selvästi haet nyt sellaista mitä ei taida olla olemassa niin se
pitää tehdä itse. Kuviosahalla teet pulpettiin gepsin näytön kokoisen
reiän, ja sinne taakse asennat gepsin. Toki jollain plexilasilla tämän
reiän peität ja saumat saat silikonilla tiiviiksi. Sieltä sitä ei kukaan
älyä viedä :)
> Pienellä veneellä liikuttaessa on säilytystilaakin vähän. Avoveneeseen ei
> voi jättää mitään "arvokasta" ja pitääkö kaikki tavarat tunkea taskuihin kun
> käy saaristokaupassa (kännykät, lompakot, kamerat ja GPS:t - loppuu pian
> taskut kesken). Aina ei viitsisi kaikkea kantaa mukanaan.
Myös ne neljän päivän retkivarusteet täytyy sitten ottaa sinne kauppaan
mukaan. On sinulla kova urakka kauppareissussa.
> Missä ne tuolla reissussa ladataan uudelleen? Tilanne on täysin eri isossa
> matkaveneessä joissa on käyttöä ja lataamista varten saatavissa lähes
> rajattomasti 12 V, 24 V tai jopa 230 V. Kuten sanoin, niin aurinkokenno
> (Silva) minulla on kännykkää varten, mutta ei sekään lataa jos ei aurinko
> paista.
Eli kuten jo aiemmin ehdotinkin pientä 12V akkua jossa kertalatauksella
riittää virtaa viikoiksi. Mahtuu vaikka kanoottiin sellanen. Jos et ihan
päätyöksesi harrasta tätä retkeilyä niin kesä loppuu ennenkun virta. Ja
GPS laite toki pitää hommata sitten sen mukaan että toimii 12V.
> Ei riitä viikoksi, ei alkuunkaan :-(
Mutta aiemmin mainitsemasi 3-4 päivää on "toimintasäteen" puitteissa.
Oletko ihan vakavissasi, että ajat etappiajoa 15h vuorokaudessa? Viikon
putkeen? 0-30 solmun nopeudella? Mihin ihmeeseen sen kaiken pensan saat
mahtumaan?
Ja kuten tuolla jo joku mainitsikin, niin kerroppa moottorisi tarkka
malli ja vuosimalli, niin pian joku täällä kertoo miten siitä saa GPS:n
ja kännykän hyväksymää sähköä pihalle.
>
> Eivätkä missään nimessä riitä suojausluokaltaan avoveneeseen. Tuollanen
> laitteisto kyllä toimii ja pelittää autossa tai isossa katetussa
> (lämmitetyssä) matkavenessa, mutta ei avoveneessä jossa ollaan 50 cm päässä
> vedestä, tuiskuissa ja pärskeissä.
Ei pidä kertoa niille laitteille tuota. Ihmeen monilla "suojausluokka"
kuitenkin riittää. Ja hyvin pelittää.
J
Osku
wrote:
> On tyypillistä toiveajattelua, että kommunismin kuolema teki kylmästä
> sodasta lopun; ei se mihinkään loppunut, meni vain "remissioon"
> lääketieteellistä termiä lainatakseni.
> Ei suuria tarvita kun se on taas "kylmässä" vaiheessa
Jos tässä nyt kommunisteja ja kylmää sotaa täytyy pelätä, niin
pitäisiköhän se varautuminen aloittaa jostakin muusta kuin veneen
nopeusmittarista. Mutta huolensa kullakin.
Osku
Kari Jokinen
luottaa niin kuin suuntaus näkyy tällä hetkellä olevan; se on apuväline
eikä isäntä.
Osku
wrote:
> Toki tämä on se pienin sivuseikka - mutta perusajatus: gepsiin ei saa
> luottaa niin kuin suuntaus näkyy tällä hetkellä olevan; se on apuväline
> eikä isäntä.
Ei kai pienen avoveneen nopeusmittari mikään isäntä ole, on se sitten
GPS tai laahusloki. Ja jos GPS on siihen tarkoitukseen ylivoimaisesti
paras, niin en minä kommunismin pelossa jätä sitä käyttämättä.
Osku
--Pauli--
> Mika kirjoitti:
>
>> Mutta tarkoitus oli tässä juuri hakea ratkaisua missä mittalaite on
>> kiinteästi veneen mittaristossa. Vaikka tosin nykyjään GPS on
>> halvimmillaan reilun sadan euron hintainen, tuntuvat ne niin
>> halutuilta että (avo)veneeseen ei niitä uskalla jättää. Moni muu
>> mittari saattaa tänä päivänä maksaa huomattavastikin enemmän kuin GPS.
>>
>
> No kun selvästi haet nyt sellaista mitä ei taida olla olemassa niin se
> pitää tehdä itse. Kuviosahalla teet pulpettiin gepsin näytön kokoisen
> reiän, ja sinne taakse asennat gepsin. Toki jollain plexilasilla tämän
> reiän peität ja saumat saat silikonilla tiiviiksi. Sieltä sitä ei kukaan
> älyä viedä :)
Tovin yritin guuggeloida löytyykö moista laitetta mutta tosiaan, ei
tunnu olevan. Nuo purjehtijoiden käyttämät kiinteät panelimittarit, edes
niistäkään löytynyt järkevään hintaista GPS/loki comboa. Muuten juuri
tuollainen olisi aika loistava peli avoveneessä.
Yksi pointti johon kukaan ei ole vielä tarttunut olisi kiintoGPS:n
tarjoama kompassitieto. Silloin kun itse pikkuveneellä pieniä reissuja
teki niin suurempien aukeiden ylitys aalloilta toiselle pomppiessa
aiheutti usein suunnanpitovaikeuksia, varsinkin kun avopaatissa mitään
kunnon kompassiakaan ikinä ole. Selvästiluettava kompassilukematieto on
tuolloin paikallaan auttamassa että osuu siihen saartenväliin mihin
alunperinkin oli tähtäämässä..
Mutta tosiaan, parituumainen LCD-panelinäyttö, kiinteällä
wähävirtaisella sirfstarIII mokkulalla, yksi nappi näyttötilan
vaihtamiseksi ja toinen virtakytkimeksi. Hintaa alle 150E.
Saa valmistaa!
Markku Kalima
wrote:
> Toki tämä on se pienin sivuseikka - mutta perusajatus: gepsiin ei saa
> luottaa niin kuin suuntaus näkyy tällä hetkellä olevan; se on apuväline
> eikä isäntä.
Luulen, ettei gepsi tuosta koskaan enää huonone. GPS:n kaupallinen
käyttö on koko ajan tärkeämmässä roolissa, ja Galileon valmistuttua
sillä on todellinen kilpailija. Jos USAn viranomaiset alkaisivat
kytkeä häirintää aika ajoin päälle ja pois, olisi se liki ilmaista
markkinoinitia Galileolle.
Ja eikö tuo GPS:n häirintä ole nykyään sellaista, että se voidaan
suunnata paikallisesti sotatoimialueelle. Eli koko järjestelmä ei
halvaannu, vaikka osaa siitä häiritään.
Markku
Tapio Sokura
> Toki tämä on se pienin sivuseikka - mutta perusajatus: gepsiin ei saa
> luottaa niin kuin suuntaus näkyy tällä hetkellä olevan; se on apuväline
> eikä isäntä.
Jos tälle linjalle lähdetään, niin aivan samoin voi ja on syytäkin
sanoa, että mihinkään ei kannata aina luottaa. Patopaineanturi voi
tukkiutua, tutkan antenni täyttyä vedestä tai tuuli loppua kesken
valtameripurjehduksen. GPS on yksi mahdollisesti vikaantuva laite siinä
missä muutkin, mukaanluettuna kuljettaja.
Se on sitten kuskin, jos "kalibraatio" on kunnossa, asia arvioida mihin
milloinkin luottaa ja mihin ei. Jos esim. GPS:n kartta sanoo että keppi
A on paikassa X, paperikartta sanoo sen olevan paikassa Y ja visuualinen
havainto, että se on paikassa Z, niin en lähtisi sokeasti luottamaan
mihinkään yhteen näistä havainnoista. GPS:n kartassa tai sijainnissa voi
olla virhe, paperikartassa voi olla virhe tai esim. jäät saattavat olla
liikuttaneet keppiä. Tai sitten keppi saattaa olla siirretty
tarkoituksellisesti toiseen paikkaan tilapäisesti, kuten viime kesänä
Utön väylällä tuli huomattua.
Tapio
jaakko
Onnittelut Oskulle, aika helmi tuo vastaus.
Turvallisuudesta huolehtiminen on hyvä asia.
Kun on luonto leikkikaverina, niin tärkeintä isäntä-renki-gps -akselilla
on aluksen päällikön omat asenteet ja näissä tietysti tärkeintä on
riskien hallinta, siitähän tässä on kyse. Veteen kuolee muutamassa
minuutissa ja siinä se kuolemanvaara vilistää paatin laidan toisella
puolella.
Panen tähän taas kerran kaksi listaa, suomenkielinen on löydetty jostain
lento-onnettomuuksien analysoinneista, mutta pätee veneilyyn:
Onnettomuuteen johtaneista syitä:
1.Keskittyminen vähäpätöisiin teknisiin ongelmiin
2.Huono tai olematon tehtävien delegointi ja vastuualueiden jako
3.Heikko priorisointi
4.Puutteellinen tilanteen seuranta
5.Käytettävissä olevien tietojen vähäinen hyödyntäminen
6.Suunnitelmien ja tavoitteiden heikko esille tuominen
7.Ei havaita suunnitelmista poikkeamista eikä puututa niihin.
Tuo ykköskohtahan on (nyyssi)veneilyharrastuksen määritelmä!
Ja toinen
Alaska Maritime Safety Institute, the Seven Steps to Survival, joka
kehitettiin alueen kalastajille, kun jotain on jo mennyt pieleen.
- Know you are in trouble so you can start the seven steps process
mentally and physically.
- Inventory assessment of injuries to self, others and inventory
anything that might be useful for completing later steps.
- Shelter - protect yourself from the cold - or heat - to ward off
hypothermia. IMPORTANT - shelter before fires! Get a warm, dry shelter
first, then if it starts to rain while you are trying to light wood…you
are warm and dry!
- Signal preparation means lots of contrast, bright colors, fire/smoke
in sets. Anything out of the ordinary to catch someone's eye. Signal
mirrors are very handy in daylight - no batteries! Have several forms of
signals ready at all times.
- Water - to the point. It's critical; always have a means of collecting
and purifying it.
- Eat - you'll want some food but you can go several weeks without it.
- Play - keep that Positive Mental Attitude going!
Markku Kalima
> Panen tähän taas kerran kaksi listaa, suomenkielinen on löydetty jostain
> lento-onnettomuuksien analysoinneista, mutta pätee veneilyyn:
>
> Onnettomuuteen johtaneista syitä:
>
> 1.Keskittyminen vähäpätöisiin teknisiin ongelmiin
> 2.Huono tai olematon tehtävien delegointi ja vastuualueiden jako
> 3.Heikko priorisointi
> 4.Puutteellinen tilanteen seuranta
> 5.Käytettävissä olevien tietojen vähäinen hyödyntäminen
> 6.Suunnitelmien ja tavoitteiden heikko esille tuominen
> 7.Ei havaita suunnitelmista poikkeamista eikä puututa niihin.
Hyvä lista, mutta hieman puuttellinen Suomen vaativiin vesiin.
Lisäisin tuohon:
- liikaa viinaa
- liian suuret luulot omista taidoistaan
- näyttämisen halu
- liika luottamus kännykkään, ja sen tuomaan nopeaan apuun
> Tuo ykköskohtahan on (nyyssi)veneilyharrastuksen määritelmä!
>
Välillä tuntuu, että koko nyyssien perimmäinen tarkoitus.
Markku
Markku Kalima
> Jos esim. GPS:n kartta sanoo että keppi
> A on paikassa X, paperikartta sanoo sen olevan paikassa Y ja visuualinen
> havainto, että se on paikassa Z, niin en lähtisi sokeasti luottamaan
> mihinkään yhteen näistä havainnoista. GPS:n kartassa tai sijainnissa voi
> olla virhe, paperikartassa voi olla virhe tai esim. jäät saattavat olla
> liikuttaneet keppiä. Tai sitten keppi saattaa olla siirretty
> tarkoituksellisesti toiseen paikkaan tilapäisesti, kuten viime kesänä
> Utön väylällä tuli huomattua.
Pääsääntöisesti, kun olet eri mieltä kartan kanssa, olet eksyksissä.
Vaikka toki poikkeuksiakin on. Itsekin muistan pari vääräässä paikassa
lojunutta reimaria - liekö ankkuri irronnut tai jotain.
Markku
jaakko
Olen tottunut ajattelemaan navigoinnissa matkojen lisäksi aikaa.
Tulee ehkä kilpapurjehduksesta. Kaapelinmitta merkille ei paljoa sano,
mutta minuutti merkille kertoo jo paljon. Samoin, sivusta pitäisi tulla
toinen linja näkyviin 3 mpk:n päästä, niin kellosta voi katsoa, että
linjan pitäisi tulla näkyviin puolelta.
Pimeässä kannattaa valoista varmistaa myös niiden karttaan tai
loistokirjaan merkityt tuikkeet. Yleensä se tuikku, jota odottaa, ei ole
se, jonka ensin näkee. Tämä taisi olla aiemmin puhutun Viikingin haverin
yksi syy. Jos vene ei olisi tulkinnut linjavaloja väärin, ei kukaan
olisi kuunaan kirjoittanut täällä, että huono peräsinkonstruktio ja
humalainen kuski hukutti porukan.
Edellisen viestini nämä kohdat:
4.Puutteellinen tilanteen seuranta
5.Käytettävissä olevien tietojen vähäinen hyödyntäminen
Check & Doublecheck.
--
kirjoitti,
Jaakko, myös alligaattorimeloja
Joona Tonttunen
> että
> desimaalitkin ratkaisivat. Käsittääkseni kuitenkin liukuvan veneen
> nopeudessa on virtaus suhteelisen pienessä osassa.
"Ei virran vaikutus ole veneen nopeudesta kiinni. Merivirrassa kun koko
vesimassa veneen alla liikkuu. Jos virta on vaikka 3 solmua, niin
myötävirtaan ajettaessa loki näytää 3 solmua liian vähän (pohjaan
nähden) ja vastavirtaan vastaavasti liikaa."
Ei tietenkään absoluuttinen vaikutus ole nopeudesta kiinni, mutta
käytännössä merkitsevä eli suhteellinen vaikutus on. Esimerkiksi
mainitsemasi 3 solmun vastavirtaus vaikuttaa vähän enemmän 3 solmua
liikkuvan veneen kulkuun kuin 30 solmua liikkuvan veneen kulkuun.
Ensimmäisessä tapauksessa gepsi näyttää 100 prosenttia vähemmän kuin loki,
kun taas jälkimmäisessä vain 10 prosenttia. Tilanteesta riippuu kumpaa
tietoa sitten halutaan.
Matti Grönroos
> Moi,
>
> ottamatta kantaa loki/GPS-tarkkuuksiin, todettakoon, ettei GPS:n
> SA-häirintää suinkaan
> ole poistettu. Clintonin Bili sääti Wappusiidereissään häirinnän minimiin
> vuonna 2000.
Näin toki teknisesti asia on. Sillä taas GPS:n käyttäjän kannalta
ei juuri kai kuitenkaan ole merkitystä, käytetäänkö ilmaisua
"häirintä on lopetettu" vai "häirintä on säädetty nollaan"?
Yka
"Kari Jokinen" <kip...@removethis-komentosilta.net> kirjoitti
viestissä:nmnCh.16997$uA3....@reader1.news.saunalahti.fi...
>>
> asentaa pitimeen peräpeiliikin, kokeiltu on ja toimii, eikä tarvitse
> murehtia virran riittoja. Ja jos vaijeria ajattelee, niin elektroninen
> sumloki eli se mikä kehittää virtaa pienellä siipipyörällä ja jonka virran
> on vielä helpompi homma.
> GPS, joka on hyvä apuväline mutta huono isäntä.
> riippuvainen ulkopuolisista tekijöistä.
Tuli viime kesänä näyttöä siipipöyrävehkeiden luotettavuudesta.
Kaikuluotaimen loki kun toimii sellaisen varassa. Veneenä on alumiinikippo,
joten siihen ei oikein muita pohjamyrkkyjä voi soveltaa kuin alusafea, joka
on tosi huonoa nykyisin, kiitos nykyisten määräysten.
Laite näytteli keväällä nopeudeksi parhaimmillaan noin 41knot. Syksyllä
sitten ei näyttänyt enää 30:täkään. Todellinen nopeus keväällä noin 30
syksyllä noin 25 knot. Kalibroi nyt sitten. Lisäksi tuo virhe on koko
skaalan alueella prosentuaalisesti erilainen. Johtuu veden virtauksen
pyörteisyydestä peräanturin lähettyvillä. Muutos taas johtuu näkin
kasvamisesta pohjaan sopivasti. Anturin itsensä saa kyllä nosteltua pois
putsailtavaksi, mutta ei se auta, kun pohjan aiheuttamat virtaukset muuttuu.
(Ainoa tapa on nostella kippo ylös putsattavaksi sopivin välein. Ei
traileria, ei sopivaa autoa, hankitaanko ne korvaamaan kunnon myrkkymaali,
tilataanko nosturi, vai raavitaanko kaikki myrkky pois ja ruvetaan
käyttämään pohjapesureita, tuleeko hyvä? Paljonko tarvitaan lisää tehoa tuon
katoavan nopeuden takaisin saamiseksi? Paljonko tulee lisää painoa perään,
perä ei kanna, siis venekin vaihtoon? Paljonko rupeaa palamaan kesän mittaa
lisää polttoainetta? Mitä koko ruljanssi maksaakaan? Niin, veneily ei ole
halpa harrastus. Se voi maksaa parisuhteenkin, usealla tavalla.)
Kaikki anturit, jotka perustuvat veden ja veneen väliseen nopeuseroon,
ruuvi, siipipyörä tai painelokikin ovat arkoja pohjan kasvuston
aiheuttamille virtauksien muuttumisille. GPS on tätä päivää jos sitä
nopeutta pitää koko ajan seurata. Jos tarve on vain satunnainen, niin klo ja
vakiomatka sekä perään vähän laskutoimituksia, niin tulee ainakin
vertailukelpoisia tuloksia..
Jos kyse on esim. uistelussa tarvittava nopeuden säätö, niin omakohtaisesti
todettu, että tarkimmin se säädetään katsoen vavan taipumaa ja uistimen
liikkeen aiheuttaman tärinän näkymistä. Jos sivuplaanareita tai syvääjiä
niin ei tietenkään toimi. Silloin on ilmeisesti hyvä pitää yhtä ylimääräistä
uistinta niin lähellä venettä, että uistimen uinti on nähtävissä ja
määrittää sopiva nopeus sen mukaan.
Markku Kalima
> Kaikki anturit, jotka perustuvat veden ja veneen väliseen nopeuseroon,
> ruuvi, siipipyörä tai painelokikin ovat arkoja pohjan kasvuston
> aiheuttamille virtauksien muuttumisille.
Eivät han kaikki.
http://www.hagelstam.fi/esinekuvat/K109/www/503.jpg
Markku
jaakko
Joo Walkerin laahusloki, kyllä sekin kerää levää. Atlantilla oli
ruskeita pintaleviä (Sargassomereltä?), jotka takertuivat walkerin
anturiin. Levätuppo törmäsi lokin naruun ja liukui sitä pitkin potkurin
eteen. Aika nopeasti sinne kerääntyi niin iso tuppo, että pyörijä
lakkasi pyörimästä. Jostain syystä tavara ei tarttunut tuuliperäsimeen.
--
kirjoitti,
Jaakko
Dag Stenberg
> Ei se ehkä kelpaamisesta ole kyse. Ensinnäkin en omista kannettavaa GPS:ää.
> Hakisin ensin muita ratkaisuja, enenkun joudun palaamaan siihen GPS:ään :-)
Hm. Minulla nyt oli käsi-GPS ennestään, mutta otan sen yleensä mukaan
avoveneeseen lokiksi.
> Ongelma on siinä että vene on pieni ja täysin avoin. Mielelläni asentaisin
> mittarin kiinteästi koelautaan ja se kulkisi aina veneen mukana.
> Ohessa muutamia näkökohtia jotka puoltavat muuta ratkaisua.
> - GPS herättää (halpakin sellainen) liikaa huomiota ja jää pitkäkyntisen
> kouraan ennemmin tai myöhemmin.
Käsikapula menee taskussa kotiin.
> - GPS vaatii paristoja joita ei pidemmällä reissulla viitsi kauheasti
> kanniskella mukana, eikä akkuja aurinkokennolla ehdi ladata, jos nyt aurinko
> sattuu paistamaan.
> - pienessä veneessä oikean laisen, laatuisen ja määräisen sähkön saaminen
> toisiin GPS:iin on hankalaa.
Aivan totta.
> - GPS:n pitää olla todella pienikokoinen, eikä mikään tiiliskivi
Käsikapula.
DS
Lauri Tarkkonen
>jaakko kirjoitti:
>> jaska wrote:
>>> Mika kirjoitti:
>>>
>>>> Ehkä pitää mennä GPS-kauppaan...
>>>>
>>>> Onko kellään kokemuksia sitten Garmin Foretrex 101/201 laitteesta?
>>>
>>
>> Mulla on ollut tuo 201 nimenomaan nopeusmittarina.
>> Sen mukana tulee analyysiohjelma PC:lle, jonne voi siirtää
>> mittaustuloksia tarkempaan katseluun.
>>
>> Olen käyttänyt vehjettä melontanopeuksissa, 2-10 km/t ja autossa.
>>
>> Oma laitteeni on toiminut moitteetta. Yhtään sekoilutulosta en ole
>> näytöllä huomannut, muutama outo piikki on näkynyt tietokoneelle
>> siirretyssä datassa.
>>
>> Vara-akkua laitteeseen ei saa heittämällä. Lataus kestää 15 tuntia ja
>> vehkeen voi ladata auton tupakansytyttimestä (kaapeli lisänhintaan)
>>
>> Mulla on Silvan pieni aurinkokennolaturi, jolla saa laitteeseen
>> lisähönkää. Siitä ei vielä ole kenttäkoetuloksia.
>>
>> 201 on miellyttävän pieni vehje.
>> Mittarina oiva. Piirtää reitin murusina, mutta ei se mikään navigaattoti
>> ole, mm. reittipisteitä en ole onnistunut laitteeseen siirtämään, ne
>> pitää nikuttaa pala-palalta.
>>
>Mihin on vanha ja luotettava sumloki unohtunut? Jos nopeusmittaria
>tarvitsee niin se on ehdottomasti paras: yksi läpivienti - tai voihan
>sen asentaa pitimeen peräpeiliikin, kokeiltu on ja toimii, eikä tarvitse
>murehtia virran riittoja. Ja jos vaijeria ajattelee, niin elektroninen
>sumloki eli se mikä kehittää virtaa pienellä siipipyörällä ja jonka
>virran määrän mittari muuttaa solmuiksi, kaapelinmitoiksi ja maileiksi,
>niin se on vielä helpompi homma.
>Se on lisäksi mekaanisesti ja sähkömekaanisesti aina luotettavampi kuin
>GPS, joka on hyvä apuväline mutta huono isäntä.
>Ja yleensäkin: tästä tuli juuri taannoin kurssilla puhetta; GPS on liian
>riippuvainen ulkopuolisista tekijöistä.
>Eritoten: muistakaapa mitä kamalia sivumerkityksiä oli siinä ihan
>äskettäisessä puheessa, jonka se Moskovan Kremlissä majaileva
>kärpänkasvoinen viisikymppinen judoka piti - eli kylmä sota on vain
>aselepovaiheessa, kaikkea muuta kuin ohi!
>Eli se häirintä voi alkaa koska tahansa - ja kun se alkaa niin se
>tapahtuu varoituksitta.
On syytä muistaa, että GPS:ää käytettiin vuosikausia siten, että
siviileillä ei ollut höiriötöntä signaalia, eli Selective Availability
oli päällä. GPS oli silti ihan kelvollinen navigoinnin tukiväline,
eivätkä useimmat edes huomanneet eroa kun jenkit joutuivat Persian
lahden sodan aikana pudottamaan häirinnän pois, koska liittolaisilla ei
ollut sotilaskäyttöön tehtyjä laitteita, vaan he käyttivät samoja
käsikapuloita kuin veneilijät.
Ei tuo häirintä, joka vähenttää tarkkuutta nykyisestä veneenmitasta tai
parista sataan metriin voi juuri vaikuttaa järkevän veneilijjän toimiin.
Sillä on vain isojen ja mielestään tietävien setien mukava pelotella
nuorisoa.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>Tuon Karille Sumlogin pommisuojaan, kun kylmä sota alkaa häiritä
>gepsejä. Häirittynäkin gps:n nopeusnäyttö pelaa sillä tarkkuudella, että
>kotiin ehtii. "Porataan veneeseen reikä" on aina huono neuvo jopa
>alligaattorikouluttajalta.
>Itseasiassa ihminen voi perssilmän, kellon ja merikortin avulla päätellä
>veneensä oleelliset nopeudet:
>- ei-aaltoja-nopeus = vene ei plaanaa eikä kulje keula pystyssä, vaikea
>ohjata
>- matkanopeus = vene ensin plaaniin ja sitten kaasua vähentäen ja
>trimmillä hakien miellyttävä kulku plaanissa
>- huippunopeus = kaasu pohjassa, rystyset valkoisena rattia puristaen
>Jos haluaa fiilata asioita, pitää ottaa gps mukaan, sumlogin tarkkuus ei
>riitä solmun kymmennyksiin ja ellei näyttöä videoi, ei saa historiadataa.
>Ensi kesänä ei tule maailmansotaa, sen lupaan.
Sitäpaitsi jos tulee, niin se voi häiritä purjehdusta myös itämerellä.
Muistelen lukeneeni, että varsin suuri osa saksalaisista, puolalaisista,
suomalaisista ja muiden rannikkovaltioiden veneistä (ruotsalaisia
lukuunottamatta) olivat kovin vähällä käytöllä sodan aikaan. Osa
purjeveneistä menetti jopa kölinsä, jotka sitten pieninä annoksina
jaettiin naapureille.
Lieko mekaanisia Sumlogeja saatavilla. Veikkaisin kuitenkin, että jos
haluaa varman päälle nopeuden ja vieläpä mahdollisimman halvalla ja
vähällä vaivalla, niin huomattavasti helpommalla kuin etsimällä Sumlogin
ja asentamalla sen (mainittuun pieneen veneeseen) pääsee kun ostaa pari
tai vaikkapa kolme käytettyä GPS:sää ja pussillisen pattereita.
On todella surkeaa, jos navigaatioliiton kouluttajalla ei ole
minkäänlaista suhteellisuuden tajua. Opettajan pitäisi opettaa
mieluummin ensin järjen käyttöä ja sitten vasta temppuja ja sitten vasta
säikytellä.
- Lauri Tarkkonen
Dag Stenberg
>>Ensi kesänä ei tule maailmansotaa, sen lupaan.
>
> Sitäpaitsi jos tulee, niin se voi häiritä purjehdusta myös itämerellä.
> Muistelen lukeneeni, että varsin suuri osa saksalaisista, puolalaisista,
> suomalaisista ja muiden rannikkovaltioiden veneistä (ruotsalaisia
> lukuunottamatta) olivat kovin vähällä käytöllä sodan aikaan. Osa
> purjeveneistä menetti jopa kölinsä, jotka sitten pieninä annoksina
> jaettiin naapureille.
Ja minullakin on lyijyköli....
> On todella surkeaa, jos navigaatioliiton kouluttajalla ei ole
> minkäänlaista suhteellisuuden tajua. Opettajan pitäisi opettaa
> mieluummin ensin järjen käyttöä ja sitten vasta temppuja ja sitten vasta
> säikytellä.
Uskotko että sinun täällä opettamasi järjenkäyttö tehoaa? Harakoille
menee.
DS
Dag Stenberg
> Ensi kesänä ei tule maailmansotaa, sen lupaan.
Minä en uskaltaisi luavata. Yrjö V:n Puska on vielä USAn presidenttimnä ja
siltä taholta voi odottaa ihan mitä hölmöyksiä tahansa, vaikkapa
hyökkäys Iraniin ja Syyriaan niin että koko muslimimaailma lähtee
räjäyttelemään pommeja vaikkapa NATO-liittolaisten maanalaisisissa. Jne.
Putin on ihan oikeassa viitatessaan yhden valtion järjettömään
maailmanherruuden tavoitteluun muista piittaamatta.
DS
Dag Stenberg
> "Kari Jokinen" <kip...@removethis-komentosilta.net> kirjoitti
> viestissä:nmnCh.16997$uA3....@reader1.news.saunalahti.fi...
>
> kerran on unohtunut?
> ...
>> Se on lisäksi mekaanisesti ja sähkömekaanisesti aina luotettavampi kuin
>> GPS, joka on hyvä apuväline mutta huono isäntä.
>
>
>> Ja yleensäkin: tästä tuli juuri taannoin kurssilla puhetta; GPS on liian
>> riippuvainen ulkopuolisista tekijöistä.
Ensinnäkin lokit ja GPS mittaavat eri asioita. Lokit mittaavat oman
nopeutensa ohivirtaavaan veteen verrattuna. Jos vesi liikkuu kuten
aalloissa eestaas, niin lokikin näyttää sen. GPS taas näyttää veneen
liikkeen ajateltuun kiintopisteeseen nähden, eli todellista nopeutta.
Toisaalta GPS ei näytä sillä lailla hetkellistä nopeutta. Kun minulla
oli H-veneessä mekaaninen Sumloki (no oli fiskarissakin kauan sitten),
niin se näytti oikein kivasti nopeuden, joka saattoi kovastikin
vaihdella ajoi aaltoa ylös vai alas. Saman tekee elektroninen loki. Sitä ei
taas GPS viitsi tehdä, koska se ei tiedä veden hetkellisestä liikkeestä
mitään.
Eli on ihan turha puhua siitä, että joko loki tai GPS on "riippuvainen
ulkoisista tekijöistä". Mittausperiaate on eri ja ulkoiset tekijät
erilaiset. GPS:llä vain vähäisemmät.
DS
Dag Stenberg
>> Ladattavat akkupatterit.
>
> Missä ne tuolla reissussa ladataan uudelleen? Tilanne on täysin eri isossa
> matkaveneessä joissa on käyttöä ja lataamista varten saatavissa lähes
> rajattomasti 12 V, 24 V tai jopa 230 V. Kuten sanoin, niin aurinkokenno
> (Silva) minulla on kännykkää varten, mutta ei sekään lataa jos ei aurinko
> paista.
GPS vie aika paljon virtaa, juu. YHdet AA-paristot alle vuorokaudessa.
Toisaalta 60 Ah akun kapasiteetti on aika monta AA-paristoa tai
vastaavan kokoista akkua. Kameran akut näyttävät olevan 1800 mAh/kpl eli
Garmin GPS48 tarvitsee neljä, siis 7,2 Ah. Jos nuo kestävät
vuorokauden, niin se akku ei riitä kuin 4 päiväksi (puolivaraus). Näyttää
huonolta - kun minulla oli H-vene, niin latasin keväällä 60 Ah akun täyteen
kulkuvalojen takia ja siihen riitti koko kesäksi, vaan autopilottia
varten piti ladata monta kertaa kesässä. Sama olisi GPS:n kanssa.
Saatikka Thinkpadin (tai Acer-läppärin).
>> 60 Ah perusakku on turhan järeä vain GPS varten.
>
> Eikä pienestä veneestä löydy tilaa tuollaiselle rohjolle :-)
Löytyy - kun kerran tankillekin löytyy. Se on yksi varatankillinen, 20
kg. Ja ohuet kaapelit riittävät (dieselin starttikaapeli nimittäin painaa!).
DS
Dag Stenberg
> "Markku Kalima" <mka...@pp.nic.fi> kirjoitti
> viestissä:1171964261....@s48g2000cws.googlegroups.com...
>> GPS ja loki mittaavat eri nopeuksia. GPS mittaa nopeutta pohjan
>> suhteen, kun taas loki mittaa nopeutta veden suhteen. Eli virtaukset
>> eivät vaikuta GPS:n lukemaan, niin kuin lokin lukemaan.
Aha, tuo oli jo tuotu esille.
> Näin varmaankin, mutta ei tämä nopeustiedon nyt niin tarkka täydy olla, että
> desimaalitkin ratkaisivat. Käsittääkseni kuitenkin liukuvan veneen
> nopeudessa on virtaus suhteelisen pienessä osassa.
Aallokossa lokin näyttö voi heilua esim. 4 ja 9 solmun välillä (H-vene)
ja koko ajan GPS näyttää samaa. Vesi kun liikkuu aalloissa.
DS
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> Aallokossa lokin näyttö voi heilua esim. 4 ja 9 solmun välillä (H-vene)
> ja koko ajan GPS näyttää samaa. Vesi kun liikkuu aalloissa.
Itse asiassa vesi liikkuu hyvin vähän alloissa, ka lähinnä paikallisesti:
http://www.owrc.com/waves/waves.html
http://www.coastal.udel.edu/faculty/rad/linearplot.html
--
Kaj
Lauri Tarkkonen
Kaikkein surkeinta tässä on se, että Putinilla ei olisi mitään sitä
vastaan, että hän olisi yksinapaisen maailmanjärjestyksen ainoa haltija.
Putinilla ei ole mitään sitä vastaan, että yksi valtio hallitsisis koko
maailmaa, jos hän olisi sen valtion päämies.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>Ja minullakin on lyijyköli....
Olen syvästi tietoinen hyötysuhteen huonoudesta. Onko tämä ymmärrettävä
suositukseksi lopettaa joko järjenkäyttö tai sen opettaminen?
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>Jaaha. Mikä sitten lokia heiluttaa?
Ainakin tavanomainen kölivene kulkee aallokossa ylämäkeen hitaammin kuin
alamäkeen. Joskus kun pystyy pitkään pysymään aallon harjan jälkeen
alamäessä, niin pääsee selvästi runkonopeutta ylittävään nopeuteen, sitä
kutsutaan usein surffaamiseksi. Ylämäkeen sitten nopeus taas putoaa ja
keskinopeus esimerkiksi kellolla ja kartasta kuljetun matkan avulla
mitattuna on aika vaatimaton noihin surffeihin nähden.
- Lauri Tarkkonen
Dag Stenberg
Jaaha. Mikä sitten lokia heiluttaa?
DS
Dag Stenberg
> http://www.coastal.udel.edu/faculty/rad/linearplot.html
>
"The water particle velocities under linear waves are maximum at the
surface and decrease in magnitude with depth. In shallow water, the
elliptical paths followed by the water particles flatten to horizontal
lines, particularly at the bottom, where no vertical flow is allowed
into the bottom. The directions of the particle velocities are related
to the motion of the water surface and the local velocity vectors are
shown within their elliptical orbital paths in the panel. At the crest
of the wave, the water motion is horizontal and in the direction of the
wave. At the trough, the velocity is reversed (but of the same magnitude
as at the crest--this is linear theory). Vertical velocities reach their
maxima when the still water crossings occur."
Veden nopeus vaihtelee siis aallon harjan ja laakson välillä. Jos loki
heiluu 4-9 solmua (2-4,5 m/s) ja veneen nopeus on 6,5 solmua (3,25 m/s),
niin suurin veden paikallinen nopeus olisi 1,25 m/s. Sain tuolla
kaavalla tämän aikaan aallonkorkeudella 0,8 m ja periodi 2 m. Näytti
ihan mahdolliselta aallokolta.
DS
Dag Stenberg
>>> Dag Stenberg <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote:
>>>> Aallokossa lokin näyttö voi heilua esim. 4 ja 9 solmun välillä (H-vene)
>>>> ja koko ajan GPS näyttää samaa. Vesi kun liikkuu aalloissa.
>
> alamäkeen. Joskus kun pystyy pitkään pysymään aallon harjan jälkeen
> alamäessä, niin pääsee selvästi runkonopeutta ylittävään nopeuteen, sitä
> kutsutaan usein surffaamiseksi. Ylämäkeen sitten nopeus taas putoaa ja
> keskinopeus esimerkiksi kellolla ja kartasta kuljetun matkan avulla
> mitattuna on aika vaatimaton noihin surffeihin nähden.
Tai GPS:lla mitattuna. Paitsi ehkä jos GPS on mukana sukelluksella ja
siihen vaikuttavat ulkoiset tekijät joille se on herkkä.
DS
Yka
"jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> kirjoitti
viestissä:45dda607$0$31542$39db...@news.song.fi...
>>
>> http://www.hagelstam.fi/esinekuvat/K109/www/503.jpg
>>
>> Markku
Kyllähän tuo on jotensakin tunnoton veneen pohjaan kertyneeseen kasvustoon.
Tiedä sitten kuinka toimii 30 solmun vauhdissa ja pitempiaikaisessa
käytössä.
> Joo Walkerin laahusloki, kyllä sekin kerää levää. Atlantilla oli ruskeita
> pintaleviä (Sargassomereltä?), jotka takertuivat walkerin anturiin.
> Levätuppo törmäsi lokin naruun ja liukui sitä pitkin potkurin eteen. Aika
> nopeasti sinne kerääntyi niin iso tuppo, että pyörijä lakkasi pyörimästä.
> Jostain syystä tavara ei tarttunut tuuliperäsimeen.
Joo, tämän ilmiön kokee kaikki jotka harrastavat uistelua. Kaikki mikä vain
voi, tarttuu siimaan ja ajautuu kohti uistinta aiheuttaen toimintahäiriön.
Tämän vuoksi on uistimet nostettava aika ajoin ylös tarkastusa ja
puhdistusta varten. Uskoisin, että tämä haglstamkin tukkeutuu uivasta
tavarasta täällä meidänkin vesillä.
Ykä
jaakko
Saaristossa kelluvat kaislat ym. kertyivät matkaan.
Hauska, että mulla arkikäytössä ollut tavara on Hagelstamin listoilla.
Enkä mä nyt ni-i-in vanha ole. Walker on varmaan reilusti yli
satavuotias firma.
Jarmo Niemi
>
> Eli on ihan turha puhua siitä, että joko loki tai GPS on "riippuvainen
> ulkoisista tekijöistä". Mittausperiaate on eri ja ulkoiset tekijät
> erilaiset. GPS:llä vain vähäisemmät.
Minä törmään aina silloin tällöin sekä työssäni, että veneilyssä siihen,
että joku haluaa tietää "mikä on se *oikea* tapa mitata suuretta X",
johon haluan aina vastata "se riippuu, mitä sillä tiedolla aiot tehdä".
Yritätkö välttää avoimella vesialueella olevaa kiveä, jolle on hankala
löytää maamerkkejä? Käytä GPS:ää ja jätä 200 metriä väliä. Yritätkö
löytää liukuvalle moottoriveneelle oikeaa trimmien asentoa? Käytä mitä
tahansa nopeudenmittauskeinoa. Yritätkö tehdä pikamoottoriveneiden
nopeusennätystä? Käytä GPS:ää ja tutkaa ja viittä sekuntikello kourassa
istuvaa ajanottajaa.
--
Jarmo Niemi, jar...@utu.fi, http://www.utu.fi/%7Ejarnie/
Marko Kaittola
> Opettajan pitäisi opettaa
> mieluummin ensin järjen käyttöä
Tässä on kuitenkin ongelmana se, että on vaikeaa käyttää sellaista
mitä ei ole.
- Marko
--
+----------------+ +------------------------------+
| Marko Kaittola | | Ma...@Kaittola.NET |
| Niemeläntie 8 | | http://www.kaittola.net/moa/ |
| 54710 Lemi | | Puh 044 553 8990 |
| Finland | | Tel +358 44 553 8990 |
+----------------+ +------------------------------+
J.P
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:erf1ac$4ol$4...@oravannahka.helsinki.fi...
.
> Toisaalta 60 Ah akun kapasiteetti on aika monta AA-paristoa tai
> vastaavan kokoista akkua. Kameran akut näyttävät olevan 1800 mAh/kpl eli
> Garmin GPS48 tarvitsee neljä, siis 7,2 Ah
Onko ne akut sarjassa vai rinnan? tuo 7,2 pätee vain jos ovat rinnan...
Lauri Tarkkonen
>tark...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) writes:
>> Opettajan pitäisi opettaa
>> mieluummin ensin järjen käyttöä
>Tässä on kuitenkin ongelmana se, että on vaikeaa käyttää sellaista
>mitä ei ole.
Useimmilla on yhtä monta toimivaa aivosolua, mutta harjoitus niiden
käyttämiseen puuttuu. Hieman samanlainen tilanne kuin monilla
purjehtijoilla, joilla on ihan hyvin purjehtimiseen ja luovimiseen
sopiva vene, mutta ajavat heti moottorilla kun tuuli kääntyy vastaan.
Ajatteleminen on ihan mukavaa kun siihen vain tottuu, se on jopa melkein
addiktoivaa.
- Lauri Tarkkonen
Dag Stenberg
Hyvä kysymys. Totuus on, etten viitsinyt kaivaa härveliä laukusta.
(Myöhemmin:)
- hyvä kun tuli puhe. Ei löydy koko gps:ää mistään. Onneksi on vielä
aikaa etsiä sitä ennen kesää.
Manuaali löytyi netistä eikä tee kovin viisaaksi. Tarvii 4 * AA
patteria, taikka 10-24 V DC (mitähän se siitäkin tekee), kuluttaa 1 W ja
saa nuo paristot kestämään 24 tuntia. Jos leikimme että paristot ovat
sarjassa (6 V) ja virtaa menisi 1W/6 V eli 0,167 A, niin vuorokaudessa
kuluu 167 mA * 24 h eli 4000 mAh, mitä ei kyllä noissa paristoissa
yksittäin taida olla. Jos on kaksi sarjassa ja kaksi rinnan eli tarvitaan 3
V, niin menee virtaa 1W/3V eli 0,33 A ja vuorokaudessa 330 mA * 24 h eli
sama 4000 mAh, mikä tietysti sopisi kahteen rinnan kytkettyyn
paristokokonaisuuteen. Mitähän tuli todistettua? Jaa, 60 Ah lyijyakku
on 12 V, joten jännite joudutaan pudottamaan käyttöjännitteeseen ja
ylimäärä menee harakoille, joten koko ajan kuluu 4 Ah vuorokaudessa ja
akusta saa viikon tarpeen. Ehkä.
DS
Mikko Lehtikanto
>Manuaali löytyi netistä eikä tee kovin viisaaksi. Tarvii 4 * AA
>patteria, taikka 10-24 V DC (mitähän se siitäkin tekee), kuluttaa 1 W ja
>saa nuo paristot kestämään 24 tuntia. Jos leikimme että paristot ovat
>sarjassa (6 V) ja virtaa menisi 1W/6 V eli 0,167 A, niin vuorokaudessa
>kuluu 167 mA * 24 h eli 4000 mAh, mitä ei kyllä noissa paristoissa
>yksittäin taida olla. Jos on kaksi sarjassa ja kaksi rinnan eli tarvitaan 3
>V, niin menee virtaa 1W/3V eli 0,33 A ja vuorokaudessa 330 mA * 24 h eli
>sama 4000 mAh, mikä tietysti sopisi kahteen rinnan kytkettyyn
>paristokokonaisuuteen. Mitähän tuli todistettua? Jaa, 60 Ah lyijyakku
>on 12 V, joten jännite joudutaan pudottamaan käyttöjännitteeseen ja
>ylimäärä menee harakoille, joten koko ajan kuluu 4 Ah vuorokaudessa ja
>akusta saa viikon tarpeen. Ehkä.
Kun syöttöjännite on ulkopuolisella jännitteellä 10-24 VDC
niin laitteessa on oltava hakkuri-DC-DC-konvertteri jonka
hyötysuhde on ainakin yli 80%. Yli olevaa jännitettä ei siinä
hukata.
--
Mikko Lehtikanto
Markku Kalima
<dag.stenb...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote:
> Manuaali löytyi netistä eikä tee kovin viisaaksi. Tarvii 4 * AA
> patteria, taikka 10-24 V DC (mitähän se siitäkin tekee), kuluttaa 1 W ja
> saa nuo paristot kestämään 24 tuntia. Jos leikimme että paristot ovat
> sarjassa (6 V) ja virtaa menisi 1W/6 V eli 0,167 A, niin vuorokaudessa
> kuluu 167 mA * 24 h eli 4000 mAh, mitä ei kyllä noissa paristoissa
> yksittäin taida olla. Jos on kaksi sarjassa ja kaksi rinnan eli tarvitaan 3
> V, niin menee virtaa 1W/3V eli 0,33 A ja vuorokaudessa 330 mA * 24 h eli
> sama 4000 mAh, mikä tietysti sopisi kahteen rinnan kytkettyyn
> paristokokonaisuuteen. Mitähän tuli todistettua? Jaa, 60 Ah lyijyakku
> on 12 V, joten jännite joudutaan pudottamaan käyttöjännitteeseen ja
> ylimäärä menee harakoille, joten koko ajan kuluu 4 Ah vuorokaudessa ja
> akusta saa viikon tarpeen. Ehkä.
>
Aika hankalasti tuota laskit. Jos GPS kuluttaa piuhan päässä sähköä 1W
verran, niin se toimii täydellä 60 Ah akulla 720 tuntia miinus häviöt
(60 Ah x 12 V = 720 Wh = 1 W x 720 h). Ja 720 h /24 h = 30
vuorokautta.
Ja kun huomio häviöt ja sen, ettei akusta saa kaikkea kapsiteettia
irti, niin arvaukseni on, että GPS toimii 60 Ah akulla pari-kolme
viikkoa.
Markku
Tapio Sokura
> Pääsääntöisesti, kun olet eri mieltä kartan kanssa, olet eksyksissä.
Unohdinkin tuossa edellisessä mainita tuon todennäköisimmän vaihtoehdon
(been there, done that). Sen voisi tähän GPS-juttuun liittyen muotoilla
myös niin, että kun olet eri mieltä GPS:n kanssa, olet todennäköisesti
itse väärässä (kun puhutaan esim. +/- 20 metrin tarkkuudesta). Väärässä
voi toki olla se GPS:kin ja siksi onkin erityisesti
epävarmuustilanteissa syytä huomioida kaikki käytettävissä olevat
navigointi/havaintolaitteet.
Tapio
Dag Stenberg
> Dag Stenberg <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote:
>>Manuaali löytyi netistä eikä tee kovin viisaaksi. Tarvii 4 * AA
>>on 12 V, joten jännite joudutaan pudottamaan käyttöjännitteeseen ja
>>ylimäärä menee harakoille, joten koko ajan kuluu 4 Ah vuorokaudessa ja
>>akusta saa viikon tarpeen. Ehkä.
>
> Kun syöttöjännite on ulkopuolisella jännitteellä 10-24 VDC
> niin laitteessa on oltava hakkuri-DC-DC-konvertteri jonka
> hyötysuhde on ainakin yli 80%. Yli olevaa jännitettä ei siinä
> hukata.
Onkohan Garminissa oma hakkuri? Voihan sen jännitteen pudottaa myös
jänniteregulaattorilla, kuten 780n, tai zenerdiodilla
etuvastuksineen. Jolloin hukkaa tulee. Tosin härvelin luulisi kuumenevan
aika lailla, joten saatan uskoa hakkuriajatukseesi.
Viittaan urliin http://www.nomad.ee/micros/etrex.shtml
jossa ensin kuvataan jänniteregulaattorivaihtoehto ja sitten tuo
hakkurivaihtoehto. Ymmärrystäni voisi edesauttaa jos joskus rakentaisin
hakkurijännitelähteen (muunlaisia on tullut rakennettua erinäisiä).
DS
Dag Stenberg
> On Feb 22, 10:43 pm, Dag Stenberg
> <dag.stenb...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote:
>> Manuaali löytyi netistä eikä tee kovin viisaaksi. Tarvii 4 * AA
>> patteria, taikka 10-24 V DC (mitähän se siitäkin tekee), kuluttaa 1 W ja
>> saa nuo paristot kestämään 24 tuntia. Jos leikimme että paristot ovat
>> sarjassa (6 V) ja virtaa menisi 1W/6 V eli 0,167 A, niin vuorokaudessa
>> kuluu 167 mA * 24 h eli 4000 mAh, mitä ei kyllä noissa paristoissa
>> yksittäin taida olla. Jos on kaksi sarjassa ja kaksi rinnan eli tarvitaan 3
>> V, niin menee virtaa 1W/3V eli 0,33 A ja vuorokaudessa 330 mA * 24 h eli
>> sama 4000 mAh, mikä tietysti sopisi kahteen rinnan kytkettyyn
>> paristokokonaisuuteen. Mitähän tuli todistettua? Jaa, 60 Ah lyijyakku
>> on 12 V, joten jännite joudutaan pudottamaan käyttöjännitteeseen ja
>> ylimäärä menee harakoille, joten koko ajan kuluu 4 Ah vuorokaudessa ja
>> akusta saa viikon tarpeen. Ehkä.
>
> Aika hankalasti tuota laskit. Jos GPS kuluttaa piuhan päässä sähköä 1W
> verran, niin se toimii täydellä 60 Ah akulla 720 tuntia miinus häviöt
> (60 Ah x 12 V = 720 Wh = 1 W x 720 h). Ja 720 h /24 h = 30
> vuorokautta.
Syy hankalaan laskutapaan oli mm. se, etten voinut tietää mikä oli
todellinen käyttöjännite (ja miten paristot on kytketty, paitsi että
kaksi on peräkkäin molemmin puolin, joten syöttöjännite on vähintäin 3 V),
joten oli epäselvää mihin tuo 1 W kuluu - laitteeseen vai osittain
hukkalämpöön. Käyttöohjeessa ei nimittäin kerrota tarkoittaako 1 W
tehontarve että itse koneisto (3 tai 6 V) vaatii 1 W vaiko että jännitelähteen
(10-32 V) on pystyttävä antamaan 1 W.
DS
Markku Kalima
<dag.stenb...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote:
Eikö tuo olisi aika helppo mitata. Gepsi kiinni piuhaan ja väliin
Ampeerimittari. Sitten selviäisi tarkempi kulutus.
Tai itse asiassa se pitäisi mitata lataamalla tuollainen akku täyteen
ja odottamalla, koska gepsi sen kanssa hyytyy. Mutta silloin jäisi
toki tuo teoreettisen pohdiskelun riemu pois.
Markku
Dag Stenberg
> On Feb 23, 12:56 pm, Dag Stenberg
> <dag.stenb...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote:
>> Syy hankalaan laskutapaan oli ...
> Eikö tuo olisi aika helppo mitata. Gepsi kiinni piuhaan ja väliin
> Ampeerimittari. Sitten selviäisi tarkempi kulutus.
>
> Tai itse asiassa se pitäisi mitata lataamalla tuollainen akku täyteen
> ja odottamalla, koska gepsi sen kanssa hyytyy. Mutta silloin jäisi
> toki tuo teoreettisen pohdiskelun riemu pois.
Siis tällä hetkellä riemusta ei voi puhua, kun koko laite on kadoksissa
enkä siis voi tehdä noita mittauksiakaan.
DS
taa...@hotmail.com
> Minä törmään aina silloin tällöin sekä työssäni, että veneilyssä siihen,
>että joku haluaa tietää "mikä on se *oikea* tapa mitata suuretta X",
>johon haluan aina vastata "se riippuu, mitä sillä tiedolla aiot tehdä".
No jos vaikka halutaan mitata nopeutta, jotta voitais noudattaa
nopeusrajoitusta vesillä, niin mitäs vastaisit ?
GPS vai loki ?
Dag Stenberg
Minä vastaisin että yhdentekevää, kumpi vain helpompi hankkia. Lisäksi
päässälaskutaito että 1 solmu = 1,8 km/h (5/9, usein on helpompaa laskea
päässä murtoluvuilla). Jos taulussa lukee 10, se tarkoittaa 5,5 solmua.
DS
DS
taa...@hotmail.com
<dag.stenb...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote:
> taas...@hotmail.com wrote:
> > On 22 helmi, 20:29, Jarmo Niemi <jar...@utu.fi> wrote:
> >> Minä törmään aina silloin tällöin sekä työssäni, että veneilyssä siihen,
> >>että joku haluaa tietää "mikä on se *oikea* tapa mitata suuretta X",
> >>johon haluan aina vastata "se riippuu, mitä sillä tiedolla aiot tehdä".
>
> > No jos vaikka halutaan mitata nopeutta, jotta voitais noudattaa
> > nopeusrajoitusta vesillä, niin mitäs vastaisit ?
> > GPS vai loki ?
>
> Minä vastaisin että yhdentekevää, kumpi vain helpompi hankkia.
mielestäni ole ollenkaan yhdentekevää.
Varsinkin silloin kun pienin ohjailunopeus on myötävirtaan GPS:n
mukaan rajoitusta suurempi. Tilanne suomessa todellinen saimaan eri
osien välisissä kapeissa salmissa. Savonlinnan kupeessa on laivoja
ajanut laituriapäin useitakin, ohjailunopeus on todellakin ko.
paikassa ihan todellinen merkittävä seikka, eikä paikka suinkaan ole
ainoa suomessa...
>Jos taulussa lukee 10, se tarkoittaa 5,5 solmua.
5.400 solmua olis neljällä numerolla oikein, joten käytän itse 5.4
ihan muistinvaraisesti ja laskematta.
Dag Stenberg
> On 24 helmi, 17:38, Dag Stenberg
> <dag.stenb...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote:
>> taas...@hotmail.com wrote:
>> > No jos vaikka halutaan mitata nopeutta, jotta voitais noudattaa
>> > nopeusrajoitusta vesillä, niin mitäs vastaisit ?
>> > GPS vai loki ?
>>
>> Minä vastaisin että yhdentekevää, kumpi vain helpompi hankkia.
> Saattaa vaikuttaa oleellisesti siihen saako sakot vai ei, joten ei
> mielestäni ole ollenkaan yhdentekevää.
> Varsinkin silloin kun pienin ohjailunopeus on myötävirtaan GPS:n
> mukaan rajoitusta suurempi. Tilanne suomessa todellinen saimaan eri
> osien välisissä kapeissa salmissa. Savonlinnan kupeessa on laivoja
> ajanut laituriapäin useitakin, ohjailunopeus on todellakin ko.
> paikassa ihan todellinen merkittävä seikka, eikä paikka suinkaan ole
> ainoa suomessa...
Olettakaamme siis että nopeusrajoituskyltit tarkoittavat nopeutta pohjan
suhteen eikä veden suhteen, muutenhan virralla ei olisi merkitystä. Eli
GPS on sitten ainoa oikea mittausväline.
>>Jos taulussa lukee 10, se tarkoittaa 5,5 solmua.
> 5.400 solmua olis neljällä numerolla oikein, joten käytän itse 5.4
> ihan muistinvaraisesti ja laskematta.
Ai ai, katsoin laskukoneella ja olet täsmälleen oikeassa. Ei se
päässälasku näköjään riitä. Heikosta päästä sakotetaan.
DS
taa...@hotmail.com
<dag.stenb...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote:
> taas...@hotmail.com wrote:
> > On 24 helmi, 17:38, Dag Stenberg
> > <dag.stenb...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote:
> >> taas...@hotmail.com wrote:
> >> > No jos vaikka halutaan mitata nopeutta, jotta voitais noudattaa
> >> > nopeusrajoitusta vesillä, niin mitäs vastaisit ?
> >> > GPS vai loki ?
>
> >> Minä vastaisin että yhdentekevää, kumpi vain helpompi hankkia.
> > Saattaa vaikuttaa oleellisesti siihen saako sakot vai ei, joten ei
> > mielestäni ole ollenkaan yhdentekevää.
> > Varsinkin silloin kun pienin ohjailunopeus on myötävirtaan GPS:n
> > mukaan rajoitusta suurempi. Tilanne suomessa todellinen saimaan eri
> > osien välisissä kapeissa salmissa. Savonlinnan kupeessa on laivoja
> > ajanut laituriapäin useitakin, ohjailunopeus on todellakin ko.
> > paikassa ihan todellinen merkittävä seikka, eikä paikka suinkaan ole
> > ainoa suomessa...
>
> Olettakaamme siis että nopeusrajoituskyltit tarkoittavat nopeutta pohjan
> suhteen eikä veden suhteen, muutenhan virralla ei olisi merkitystä. Eli
> GPS on sitten ainoa oikea mittausväline.
voitaisiin toteuttaa ?
Pantaisiinko poliisivene ajelehtimaan tutkan kanssa ja aiheuttaen
vakavia vaaratilanteita ?
Ainakin laivojen kippareille näyttää tulkinta olevan se huonompi, kun
törmäilevät alle ohjailunopeuteen pyrkiessään näkyvyydeltään
rajoitetussa virtaavassa salmessa toistuvasti.
> >>Jos taulussa lukee 10, se tarkoittaa 5,5 solmua.
> > 5.400 solmua olis neljällä numerolla oikein, joten käytän itse 5.4
> > ihan muistinvaraisesti ja laskematta.
>
> Ai ai, katsoin laskukoneella ja olet täsmälleen oikeassa. Ei se
> päässälasku näköjään riitä. Heikosta päästä sakotetaan.
No siis teoriassa näin voi tosiaan käydä kaahatessasi ylinopeudella
5.5 solmua 10km/h rajoitusalueella ;-)
Käytännössä noita nopeusratsioita vesillä en ole huomannut tehtävän,
mikä ei todista sitä ettei niitä olisi, eikä varsinkaan sitä ettei
niitä voisi tulla vaikka ihan kamera valvontana. Ainakin
maantieliikenteessä juuri toistuvat onnettomuudet tuottavat muutoksia
liikennemerkkeihin & valvontaan, joten miksei useampi laivojen
törmäily samassa paikassa voisi johtaa samaan ?
jaakko
Itseasiassa perstuntuma toimii tässäkin:
pyöristetään tasalukuihin, tarkkuus on riittävä jopa sakkoja vältellessä
1 m/s ~ 4 km/t ~ 2 solmua
5 m/s ~ 20 km/t ~ 10 solmua
10 m/s ~ 40 km/t ~ 20 solmua
Esimerkki: ajat 5-merisellä veneellä. KUn keula ohittaa vedessä kelluvan
roonskan, alat laskemaan rauhallisesti - yk-si, kak-si, kol ja roska on
perän kohdalla.
Nopeus
2,5 m/s ~ 10 km/t ~ 5 solmua
Nopeusrajoitusten noudattamiseen ei tarvitse mittaria.
Savonlinnasta: rajoitukset ovat pääosin siksi, että kyseisessä paikassa
eivät huviveneilijät kaaha. Kauppalaivoilla nopeuden hidastamiseen on
omat syynsä. Paikassa kolisee, jos myötävirrassa kauppalaiva joutuu
jarruttamaan. Nopeuden on oltava kohdallaan ennen virtaan tulemista.
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> Minä vastaisin että yhdentekevää, kumpi vain helpompi hankkia. Lisäksi
> päässälaskutaito että 1 solmu = 1,8 km/h (5/9, usein on helpompaa laskea
> päässä murtoluvuilla).
Nipotusta: 1 merinpeninkulma on 1.851851851... km elikkä pyöristettynä
1.9 km taikka 9/5 tai 15/8 maun mukaan.
;-)
--
Kaj
Marko Kaittola
> Nipotusta: 1 merinpeninkulma on 1.851851851... km
Onko? Olen saanut jostain päähäni, että 1 mpk olisi tarkasti 1.852 km.
Tiedän toki, mihin meripeninkulman määrittely perustuu (yksi
kaariminuutti), ja osaan itsekin tehdä jakolaskun (40 000/(360*60)) ja
päädyn samaan tulokseen kuin Kaj.
Kun hetken etsin, niin ainakin Navigaatioliiton saaristonavigoinnin
oppikirja (Veneilijän merenkulkuoppi I Saaristonavigointi, Kaj-Erik
Löfgren) näyttäisi olevan samaa mieltä minun kuin minä. (Tosin tuo
kirja on legendaarisen täynnä painovihreitä, joten se ei ehkä
kuitenkaan ole yksinään riittävän todistusvoimainen lähde.)
Pienellä lisäpenkomisella vastaani tulivat Pory:n Purjehduksen opas
(Erkki Suolahti ja työryhmä) sekä Merenkulkulaitoksen
Merikarttamerkit, Kartta 1. Nämäkin näyttävät olevan kanssani samaa
mieltä, mutta nekin jättävät mielen pohjalle pienen epäilyksen: entä
jos nämäkin ovat oikaisseet ja kertoneet vain likiarvon huomauttamatta
asiasta.
Voinemme kuitenkin todeta, että ellei mistään löydy perusteita
vastakkaiselle mielipiteelle, on 1 mpk == 1.852 km. (Tosin tässä
asiassa äänestys ei taida kuitenkaan olla paras keino määritellä
asioiden todellista laitaa...)
taa...@hotmail.com
On 26 helmi, 19:04, Marko Kaittola <m...@nospam.iki.fi> wrote:
> kaj.stenb...@helsinki.fi.invalid writes:
> > Nipotusta: 1 merinpeninkulma on 1.851851851... km
> Onko? Olen saanut jostain päähäni, että 1 mpk olisi tarkasti 1.852 km.
> Tiedän toki, mihin meripeninkulman määrittely perustuu (yksi
> kaariminuutti), ja osaan itsekin tehdä jakolaskun (40 000/(360*60)) ja
> päädyn samaan tulokseen kuin Kaj.
40000km ympärysmittana on likiarvo ei todellakaan tarkka lukema.
kaariminuutti lähestyy arvoltaan nollaa napoja kohti mennessä, jos
kyse on pituusasteen kaaresta ;-)
Suomen etelärannikolla siis noin 0.5mpk
...
> Voinemme kuitenkin todeta, että ellei mistään löydy perusteita
> vastakkaiselle mielipiteelle, on 1 mpk == 1.852 km. (Tosin tässä
> asiassa äänestys ei taida kuitenkaan olla paras keino määritellä
> asioiden todellista laitaa...)
Koska merinpeninkulma ei ole SI yksikkö, ei sille ole virallista,
tarkkaa ja tieteellistä määritelmää.
Likiarvo 1852m on ihan hyvä, perustellusti voisi myös väittää sen
olevan aina määritelmältään tarkasti leveysasteen kaariminuutti,
jolloin arvo metreinä vaihtelee paikasta riippuen, maa kun ei ole
tarkka pallo, vaan geoidina tunnettu.
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> kaj.st...@helsinki.fi.invalid writes:
>> Nipotusta: 1 merinpeninkulma on 1.851851851... km
> Onko? Olen saanut jostain päähäni, että 1 mpk olisi tarkasti 1.852 km.
> Tiedän toki, mihin meripeninkulman määrittely perustuu (yksi
> kaariminuutti), ja osaan itsekin tehdä jakolaskun (40 000/(360*60)) ja
> päädyn samaan tulokseen kuin Kaj.
En kyllä muista mistä olen saanut tiedon 1851.851851...metriä.
Googlaamalla löysin tiedon että on sovittu että se on
1852 metriä. Mutta lukuni saa tukea ainakin täältä:
http://www.convertworld.com/en/length/Sea+mile.html (katsokaa montako
millimetriä on meripeninkulma).
--
Kaj
Martti Halminen
> Ja vielä hieman lisää Nipotusta:
> On 26 helmi, 19:04, Marko Kaittola <m...@nospam.iki.fi> wrote:
>> kaj.stenb...@helsinki.fi.invalid writes:
>>> Nipotusta: 1 merinpeninkulma on 1.851851851... km
>
>> Onko? Olen saanut jostain päähäni, että 1 mpk olisi tarkasti 1.852 km.
>> Tiedän toki, mihin meripeninkulman määrittely perustuu (yksi
>> kaariminuutti), ja osaan itsekin tehdä jakolaskun (40 000/(360*60)) ja
>> päädyn samaan tulokseen kuin Kaj.
> ...
>> Voinemme kuitenkin todeta, että ellei mistään löydy perusteita
>> vastakkaiselle mielipiteelle, on 1 mpk == 1.852 km. (Tosin tässä
>> asiassa äänestys ei taida kuitenkaan olla paras keino määritellä
>> asioiden todellista laitaa...)
> Koska merinpeninkulma ei ole SI yksikkö, ei sille ole virallista,
> tarkkaa ja tieteellistä määritelmää.
> Likiarvo 1852m on ihan hyvä, perustellusti voisi myös väittää sen
> olevan aina määritelmältään tarkasti leveysasteen kaariminuutti,
> jolloin arvo metreinä vaihtelee paikasta riippuen, maa kun ei ole
> tarkka pallo, vaan geoidina tunnettu.
No lainataan tähän pätkä Wikipediaa:
The nautical mile was historically defined as a minute of arc along a
meridian of the Earth. It can therefore be used for approximate measures
on a meridian as change of latitude on a nautical chart.
According to WGS84, radius of curvature in a meridian plane is 6 356
752.3 metres at the poles and 6 378 137 metres at the Equator. By the
definition of geodetic latitude, length of the minute of arc depends on
the radius of curvature; distance to the angle (1 minute, in this case),
not to the Earth's centre. This length equals to approx. 1849.12 metres
at the poles and 1855.34 metres at the Equator.
Length of a minute of arc defined by the geocentric latitude depends on
the distance from the Earth's centre (and curvature). This length is
greater at the Equator.
Other nations had different definitions of the nautical mile.
International agreement was achieved in 1929, when the International
Extraordinary Hydrographic Conference held in Monaco adopted a
definition of one (1) international nautical mile as being equal to
1,852 metres exactly. This value is very close (within 0.01 percent) to
the average length of one minute of latitude (1852.235 m), i.e. the
sea-level surface distance between the Earth's poles is marginally over
180×60=10800 nautical miles.
Since the 1929 agreement, all nations have now adopted the international
definition.
Dag Stenberg
> kaj.st...@helsinki.fi.invalid writes:
>> Nipotusta: 1 merinpeninkulma on 1.851851851... km
>
> Onko? Olen saanut jostain päähäni, että 1 mpk olisi tarkasti 1.852 km.
> Tiedän toki, mihin meripeninkulman määrittely perustuu (yksi
> kaariminuutti), ja osaan itsekin tehdä jakolaskun (40 000/(360*60)) ja
> päädyn samaan tulokseen kuin Kaj.
On sovittu että 1 mpk = 1852 m. Päästäkseni helpolla siteeraan
Wikipediaa:
"Other nations had different definitions of the nautical mile.
International agreement was achieved in 1929, when the International
Extraordinary Hydrographic Conference held in Monaco adopted a
definition of one (1) international nautical mile as being equal to
1,852 metres exactly. This value is very close (within 0.01 percent) to
the average length of one minute of latitude (1852.235 m), i.e. the
sea-level surface distance between the Earth's poles is marginally over
180×60=10800 nautical miles."
"Since the 1929 agreement, all nations have now adopted the
international definition.
In the United States, the nautical mile was defined in the 19th century
as 6080.2 ft (1853.249 m). This was chosen by a measurement of the Earth
made by an American. It adopted the international definition in 1954.
The British definition related to the length on the surface of the Earth
just south of Great Britain. It was 6080 feet exactly (1853.184 metres).
But it was not specified according to a calibrated measurement of the
Earth, but chosen as exactly 800 feet longer than a statute mile. For
disambiguation, this is sometimes called the "admiralty mile" after the
British Admiralty. The Royal Hydrographic Office of the United Kingdom
converted to the international definition in 1970."
DS
Dag Stenberg
> 40000km ympärysmittana on likiarvo ei todellakaan tarkka lukema.
> kaariminuutti lähestyy arvoltaan nollaa napoja kohti mennessä, jos
> kyse on pituusasteen kaaresta ;-)
Mutku ei ole, vaan leveysasteen.
> Likiarvo 1852m on ihan hyvä, perustellusti voisi myös väittää sen
> olevan aina määritelmältään tarkasti leveysasteen kaariminuutti,
> jolloin arvo metreinä vaihtelee paikasta riippuen, maa kun ei ole
> tarkka pallo, vaan geoidina tunnettu.
Joo, paitsi että on kansainvälisesti sovittu että 1 mpk on 1852 m ollaanpa
maapallolla missä tahansa.
DS