Potkuriakselin työntövöima
jukka.kukkonen
veneen akselilla. Pitäisi mitottaa painelaakeri akselille.
Vene painaa 1500 kg, moottori 50hp, vaihde 2.5:1,
koneen maksimi vääntö 10 kg.
Potkuri on normaali 3lapanen ja vene kulkee 15 solmua.
Kai tää pitäs itsekin osata vaan en nyt osaa.
jukka
Martti Halminen
> Osaako joku laskea/arvioida paljonko on työntöä akselivetoisen
> veneen akselilla. Pitäisi mitottaa painelaakeri akselille.
> Vene painaa 1500 kg, moottori 50hp, vaihde 2.5:1,
> koneen maksimi vääntö 10 kg.
> Potkuri on normaali 3lapanen ja vene kulkee 15 solmua.
Vanha nyrkkisääntö hinaajan paaluvedolle on tonni per sata hevosvoimaa,
potkurisuulakkeella 30 % enemmän, tosin se ei kohdistu akseliin vaan
suulakkeeseen itseensä.
Huvivenepotkuri on luultavasti hieman huonompi, mutta jos puolen tonnin
työnnön mukaan lasket, pitäisi olla turvallisella alueella.
--
Veijo Nurmi
max nopeudella liikevastuksen (=työntövoima) voittamiseen.
Oppikoulusta: teho = voima * nopeus, eli
P=F*v (huom SI yksiköt)
F=P/v
P=n. 40 kW = 40 000 W
v=15 solmua = n. 15 * 1800 m/3600 s = 7,5 m/s
F=5333 N = n. 530 kp (kg)
Oikeasti mootorin tehoa hukkuu vaihteistoon ja muihin häviöihin, eli
vene kulkee vähemmällä voimalla em. nopeutta.
T VN
Kurt Lundqvist
solmua. Potkuri työntää nimittäin vesipatsaan taaksepäin myös määrätyllä
nopeudella (vrt. jos vene olisi kiinni, niin ainoastaan vesi liikkuisi).
"Veijo Nurmi" <Veijo...@sci.fi> wrote in message
news:3A12D715...@sci.fi...
> Karkeasti voi suuruusluokkaa arvioida siten, että moottorin teho kuluisi
> max nopeudella liikevastuksen (=työntövoima) voittamiseen.
>
> Oppikoulusta: teho = voima * nopeus, eli
> P=F*v (huom SI yksiköt)
>
> F=P/v
> P=n. 40 kW = 40 000 W
> v=15 solmua = n. 15 * 1800 m/3600 s = 7,5 m/s
> F=5333 N = n. 530 kp (kg)
>
> Oikeasti mootorin tehoa hukkuu vaihteistoon ja muihin häviöihin, eli
> vene kulkee vähemmällä voimalla em. nopeutta.
>
> T VN
>
>
>
> "jukka.kukkonen" wrote:
> >
Tuomas
pienempi.
P=Fv tosiaan tasaisella nopeudella, mutta entä kiihdytettäessä? Mitä raati on
mieltä, syntyykö esim. kaasu pohjaan -tyyppisessä liikkeellelähdössä
painelaakerille tasaista nopeutta suurempi rasitus? Mikähän on pahin tapaus?
Mitenkähän rasitusten aikajakauma vaikuttaa kestävyyteen?
TR
Martti Halminen
>
> ...mutta vastaavasti potkurin hyötysuhde taitaa olla aika lailla ykköstä
> pienempi.
>
> P=Fv tosiaan tasaisella nopeudella, mutta entä kiihdytettäessä? Mitä raati on
> mieltä, syntyykö esim. kaasu pohjaan -tyyppisessä liikkeellelähdössä
> painelaakerille tasaista nopeutta suurempi rasitus? Mikähän on pahin tapaus?
> Mitenkähän rasitusten aikajakauma vaikuttaa kestävyyteen?
Liikkeellelähdössä ollaan kohtuullisen lähellä paaluvetotilannetta.
Toisaalta pääosa veneistä käyttää suurimman osan ajastaan
vakionopeudella, kiihdytysten osuus kokonaistunneista jää aika pieneksi.
Laivamittakaavassa mitoittavaksi tekijäksi muodostuu herkästi
aksiaalivärähtelyt, jos painelaakerin peti tulee turhan veltosti
rakennettua.
Jos homma tehtäisiin tieteellisesti, niin mitoituksessa täytyisi
huomioida myös väsymislujuus: työntö ei ole vakio, vaan vaihtelee
potkurin lapataajuudella. Huviveneen käyttötunneilla tämä on tuskin
huomionarvoista
(huvivene: ehkä 40 ajotuntia/vuosi, rahtilaiva: 8000 tuntia/vuosi).
- Luultavasti mikä tahansa riittävän jäykkä rakenne kestää tonnikaupalla
hetkellisiä kuormia, eli lujuus tuskin on ongelma.
--
Yrjö Peltonen
Martti Halminen wrote:
> (huvivene: ehkä 40 ajotuntia/vuosi, rahtilaiva: 8000 tuntia/vuosi).
Onko kellään tiedossa minkäänlaista tutkittua tietoa eri tyyppisten
veneilijöiden moottoritunneista noin keskimäärin vaihteluineen?
Itse lasken omat tuntini polttoaineen menekistä käyttäen kokemusperäistä
tuntikulutusta jakajana ( 3hv Jammu malta, uistelukäyttö 0,7l/h, 20+ hv
jammu kalastuskäyttö 5l/h.) Laiturikeskusteluissa on käynyt selväksi,
että vain ne, joilla on käyttötuntimittari veneessään, tuntuvat olevan
jotenkin tietoisia omista tunneistaan.
Jossakin foorumilla, en nyt muista tarkemmin, oli keskustelua
matkaveneilijöiden ja pitkämatkaisen kesämökkeilijän käyttötunneista.
Olivat minusta melko hurjia 75-300h/vuosi. Itselleni kertyi viime kesänä
uistelua 110h ja muuta ajoa noin 80h. Kun vertaan laiturin muuhun
porukkaan tiedän liikkuvani paljon. Tarkempaa tietoa olisi kuitenkin
mukava nähdä.
Ykä
Ilkka Leinonen
tuntia. En tiedä mistä tämä tieto on peräisin, mutta ainakin "alan lehdet"
käyttävät sitä. Omat ajotunnit katson tuntimittarista tai jos sellaista ei
ole, niin pistän aina ylös lähtö ja saapumisajat. Minulla on keskimäärin
tullut sellaista 100-150h/kausi josta valtaosa on kalastusta, on joskus 200
tuntiakin tullut surrattua kauden aikana. Olen kuullut väitteen, että jotkut
himouistelijat ajelisivat jopa 500h kausi, mutta se pistää jo vähän
epäilyttämään.
I.L.
jyl...@my-deja.com
>
> Martti Halminen wrote:
> > (huvivene: ehkä 40 ajotuntia/vuosi, rahtilaiva: 8000 tuntia/vuosi).
>
> Onko kellään tiedossa minkäänlaista tutkittua tietoa eri tyyppisten
> veneilijöiden moottoritunneista noin keskimäärin vaihteluineen?
> matkaveneilijöiden ja pitkämatkaisen kesämökkeilijän käyttötunneista.
> Olivat minusta melko hurjia 75-300h/vuosi.
Ei minullakaan mitään tutkimustietoa ole. Itse sain mökkiveneeni
mittariin viime kesänä 58 tuntia. Mökki on parin kilometrin venematkan
päässä ja varsinaista matkaveneilyä ei ollut lainkaan. Joten kyllä 40
tuntia vaikuttaa aika pieneltä ja 75 - 300 uskottavammalta
matkaveneelle.
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
arsk
aiheutti merellä käynti kerrat 8-11 kpl/vuosi. Ja minusta kun tuntu että
siellä ollaan jatkuvasti. Toisaalta veneilymme rajoittuu vkl touhuiluun kun
kotoo laiturille on 200 km....ja laiturilta kotiin suunnilleen saman verran.
Uisteluhommissa saa hyvinkin aikansa kulumaan (arvaus:) 200-300h/vuosi ja
friikit ovat vesillä kaiken vapaa-aikansa.
-a-
Jyrki Roine
:
:> (huvivene: ehkä 40 ajotuntia/vuosi, rahtilaiva: 8000 tuntia/vuosi).
Äkkiä laskettuna jo purjeveneelläkin tulee helposti kaudessa 100 h koneella
ajoa.
Pelkästään 4 viikon lomalla tulee helposti:
4 vk x 7 pv/vk x 3 h/pv = 84 h
Jonain päivänä kone ei käy kuin ehkä puoli tuntia, jos tuulee sopivasti,
mutta toisinaan esim tyynessä säässä Ahvenanmeren ylitys kestää n. 10 h.
Lisäksi kaikki viikonlopputunnit.
Jyrki
Lauri Tarkkonen
>Lisäksi kaikki viikonlopputunnit.
Moottori- ja purjeveneillä on varmaankin melkoinen ero sekä käyttötun-
neilla että moottoritunneille. Voisin sanoa, että normaalikesinä lokiin
kertyy joku 2000 - 3000 mpk:a, jolloin jos nyt vaikka ottaisimme arvion
tuosta puolesta välistä 2500 mpk, keskinopeus satamamanöövereineen ja
silloin tällöin pläkässä lillimisineen voisi olla jotain 4 solmun
luokkaa, tuskin enemmän paremminkin vähemmän, joka tekisi luokkaa 625
tuntia liikenteessä, tästä varmaankin luokkaa 15% on moottorilla ajoa,
joka tekisi 93.7, kun kone kuitenkin usein pistetään käymään jo purje-
peittoa irroitettaessa (ellei siitä aiheudu naapureille häiriötä) ja
se saattaa käydän vielä kymmenkunta minuuttia maihintulon jälkeen,
niin päästään jonnekin 100 tunnin moottorikäyttöön vuodessa. Kun
veneessä asumispäiviä tulee luokkaa 100, joista kaikkina ei kuitenkaan
purjehdita, vaan pidetään tuulta, pestään pyykkiä, katsellaan nähtävyyk-
siä tai tehdään pikku korjauksia, niin moottoria käytetään luokkaa
tunti per venepäivä. Arvaisin monen tavanomaisten vuosilomajärjestely-
jen piirissä olevien jäävän kolmannekseen tai korkeintaan puoleen tästä
arviosta.
- Lauri Tarkkonen
jyl...@my-deja.com
>
> Moottori- ja purjeveneillä on varmaankin melkoinen ero sekä käyttötun-
> neilla että moottoritunneille. Voisin sanoa, että normaalikesinä
lokiin
> kertyy joku 2000 - 3000 mpk:a, jolloin jos nyt vaikka ottaisimme
Ehkä se ero on kuitenkin suurempi eri henkilöiden kuin moottori- ja
purjeveneiden välillä. 2000 - 3000 mailia ja 100 veneilypäivää vuodessa
vaatisivat työssäkäyvältä henkilöltä lakisääteisen kesäloman lisäksi
kaikki viikonloput ja juhlapyhät helmikuun lopulta joulukuun alkuun. En
ole harrastanut matkaveneilyä kuin purjeveneellä, mutta uskoisin, että
moottoriveneellä päivämatkat tunneissa keskimäärin ovat lyhyempiä.
Toisaalta oheisista viesteistäkin käy ilmi, että kalastuksen yhteydessä
voi käyttötunteja tulla todella paljon.
Jyrki Roine
:jen piirissä olevien jäävän kolmannekseen tai korkeintaan puoleen tästä
:arviosta.
:
:- Lauri Tarkkonen
Väitän edelleen, että edes 50 h koneella-ajoa ei riitä kesässä normaalin
perheen purjehduksiin.
Tietysti se riippuu siitä millainen himopurjehtija on. Jos aina luovii ja
kone ei käynnisty vaikka nopeus heikolla tuulella olisi n 2 solmua, niin se
kolmannes eli 33 h riittää silloin mainiosti satama manöövereihin.
Mutta jos käynnistää koneen aina kun on vastainen tuuli, niin kuin monet
nykyään tekevät, ja pitääkseen jonkinmoisen matkavauhdin päällä lasten ja
vaimon painostuksesta, niin 100 h ylittyy kevyesti.
Esim. huonotuurinen viikonloppu tuulien suhteen aiheuttaa koneella-ajoa:
Lähtö perjantaina illansuussa esim klo 18:00 tuulen tyyntyessä n. 25 mailin
päässä olevaan satamaan. Koneellakin ajaessa noin 5 solmua ja 5 tuntia olet
perillä noin klo 23:00, eli ei paljon tule purjehdittua.
Lauantaina ollaan paikallaan.
Sunnuntaina tuuli onkin jo kääntynyt täysin vastaiseksi ja kapeilla väylillä
ei luovita, eli koneella toiset 5 tuntia.
Siinä onkin 10 h täynnä vasta yhden huonotuulisen viikonlopun jälkeen.
Tai sitten menet kaverin mökille Juhannuksena komeasti purjeilla 45 mailin
päähän kotisatamasta ja takaisin tultaessa lähtien sunnuntaiaamuna ei sitten
tuulekaan yhtään, niinkuin usein keskikesällä käy, niin seuraa koneella ajoa
9 tuntia.
Jo kasassa yhden viikonlopun ja Juhannuksen jälkeen 19 h koneella ajoa ja
kesäloma on vasta edessä.
Voit itse laskea, kuinka monta tuntia kestää vaikkapa Ahvenanmaalta
Gotlantiin koneella. Tämä on tietysti kärjistettyä, mutta jos on vain 4
viikon loma ja päämääränä on Gotlanti, niin ei siinä kovin monta päivää
hyviä tuulia odoteta. Eikä siellä tietysti kaikki käy, eikä joka kesä. Mutta
käytännössä monet käyvät jossain kauempana ja aika on kortilla ja kone käy.
Jyrki
Mikko Rönkä
: peittoa irroitettaessa (ellei siitä aiheudu naapureille häiriötä) ja
: se saattaa käydän vielä kymmenkunta minuuttia maihintulon jälkeen,
: niin päästään jonnekin 100 tunnin moottorikäyttöön vuodessa. Kun
: veneessä asumispäiviä tulee luokkaa 100, joista kaikkina ei kuitenkaan
: purjehdita, vaan pidetään tuulta, pestään pyykkiä, katsellaan nähtävyyk-
: siä tai tehdään pikku korjauksia, niin moottoria käytetään luokkaa
: jen piirissä olevien jäävän kolmannekseen tai korkeintaan puoleen tästä
: arviosta.
Tuntuu aika pieneltä tuo arvio moottorin käytöstä. Esimerkiksi viime
kesänä sattui muutama heikkotuulinen viikonloppu Tallinnan reissulle.
Väli Suomenlinna-kotisatama tulee aika usein moottoroitua - siinä on hyvää
aikaa menomatkalla täytellä miehistöluettolot ja laitella venettä kuntoon.
Paluumatkalla onkin jo niin väsynyt, että haluaa käyttää tuon matkan
veneen siivoukseen ja purjeiden pakkaukseen. Tästä tulee jo neljä tuntia
moottorointia. Tallinnaan menee viiden solmun nopeudelle konetettaessa
karkeasti 8 tuntia sivu. Eli jo pelkästään yhdestä viikonlopusta voi tulla
moottorointia 20 tuntia.
Mainittakoon vielä, että mielestäni nostan purjeet ylös jos siihen on
väähääkään aihetta. Tyyninä viikonloppuina tulee kyllä purjehdittuakin,
monesti monta tuntia suuntaansa. Parin solmun vauhdilla ei
paljon kuitenkaan edetä, joten moottorointiaika pysyy melkein samana.
Toisaalta viime kesälomareissulla tuli viikossa ajettua moottorilla noin
20 tuntia, jota pidin suurena määränä. Yleensä kesälomareissuilla
tuntimäärät ovat lähempänä Laurin esittämiä lukemia, muttei kyllä koskaan
alle.
--
-----------------------------------------
Mikko Rönkä http://www.iki.fi/mronka/
mlhs
"arsk" <ar...@kia.com> kirjoitti viestissä news:3A14F09F...@kia.com...
> Uisteluhommissa saa hyvinkin aikansa kulumaan (arvaus:) 200-300h/vuosi ja
> friikit ovat vesillä kaiken vapaa-aikansa.
- Käyppäs tsiigaamas www.vetouistelu.com in keskusteluja, alle 450:n
vuotuisen vetotunnin ei oikkeen joittenkin mielest sopis ees kommentoida...
-- sarla --
(hinauskalastustunteja kaudelt 2000 ~140kpl, muuta fisustust/veneilyä
~150h, hinauskausi loppu, muuten jatkuu)
jukka.kukkonen
Tuli seiskarilla menneelläkesänä veneiltyä 1854 mailia, koneen
käyttötuntimittariin
328 tuntia. Lokikirjaan merkintöjä 129 päivänä. Minä kyllä asustelin
veneellä suurimman osan kesää,kävin veneellä/veneeltä töissä.
Kun ei ollut mitään tärkeää asiaa kotiinpäin.
Jukka
Ps outlookin oikeinkirjoitus tarjosi seiskarilla sanaan korjaukseksi.
Ei nämä minusta ole suomea.
seiskaurilla
saiskahilla
seiskavilla
seiskarulla
seoskarilla
seiskarilli
soiskarilla
syiskarilla
> Onko kellään tiedossa minkäänlaista tutkittua tietoa eri tyyppisten
> veneilijöiden moottoritunneista noin keskimäärin vaihteluineen?
Yrjö Peltonen
arsk wrote:
>
> Selasin lokikirjaa ja välille 100-130h on osunut. Hämmästystä sen sijaan
> aiheutti merellä käynti kerrat 8-11 kpl/vuosi. Ja minusta kun tuntu että
> siellä ollaan jatkuvasti. Toisaalta veneilymme rajoittuu vkl touhuiluun kun
> kotoo laiturille on 200 km....ja laiturilta kotiin suunnilleen saman verran.
> Uisteluhommissa saa hyvinkin aikansa kulumaan (arvaus:) 200-300h/vuosi ja
> friikit ovat vesillä kaiken vapaa-aikansa.
>
> -a-
Tämä on aika mielenkiintiosta, sehän merkitsee yli 10 ajotuntia/reisu.
Kuvastanee aika hyvin erityyppistä veneen käyttöä kuin omani, jossa
lähtöjä kotilaiturista kertyy kesänmittaa noin 80, mikä merkitsee
pääosin arki-iltoja.
Ajotunteja uisteluineenkin tulee vain runsas 2/reisu. Jos uistelureisut
siivotaan pois, jää jäljelle heittokalastus- ja retkeily reisut.
Uisteluajon kesiarvona voisi olla noin 4,5 h/kerta eli 110/4,5 = 24
reisua. Koska uistelualueelle ajetaan pääkoneelle,sisältyy nämäkin
reisut myös pääkoneen tunteihin eli 80/80 = 1h/reisu.
Arvioitaessa tunteja/reisu muun ajon, eli heittokalastuksen ja retkeilyn
osalta, olisi tunnit 80-24 = 56 reisua. Hatusta temmaten 24
uistelureisun osalta pääkoneen tunnit 0,75h/reisu = 18h; 80-18 = 62. Eli
62 ajotuntia pääkoneella muun kuin vetouistelun yhteydessä ja reisuja 56
= 1,1 h/reisu. Vielä lisää pilkkoen voisi arvata, että retkeilyyn = ajo
vaimon ja/tai vieraiden kanssa johonkin lähisaareen ja takaisin säästä
riippuen vähän kierrellen ja paikkoja näytellen, voisi olla ajotunteina
ehkä 1,5/reisu ja ehkä 10 reisua/kausi. Siis 15 tuntia. 46 reisua jää
puhtaaseen heittokalastukseen ja ajotunteja 62-15 = 47. Eli melko
tarkkaan 1 ajotunti/hettokalastusreisu.
Omat uisteluhommani ovat vähäisiä verrattuna tosifriikkien
uisteltunteihin, ne tosiaan näyttäisivät pyörivän useissa sadoissa
kautta kohden.
Sarla tuossa myöhemmässä kommentissaan sen toteaakin.
Ajatellen kaikkia niitä pienveneilijöitä, jotka vesillä uistelua
harrastaa, on käsityksenäni ettei suurin osa näistä aja edes sen vertaa
uistelua kuin itse teen. Satunnaisia kuhan vetäjiä ja muutaman kerran
kesässä taimenta yrittäviä on lukumääräisesti paljon. Ne friikit, jotka
tapaa espoon edustaltakin lähes joka kerta kun sinne itse menee
vetämään, ajanevat pääosin kuitenkin ne uistelutunnit jotka alueella
vedetään.
Ykä
Joakim Majander
"jukka.kukkonen" wrote:
Suurin mahdollinen työntövoima voidaan helposti laskea koko
vetosysteemin "välityksen" peruseella.
F=T*VÄL*2*PI/N,
Missä T on moottorin maksimi vääntömomentti (sulla n. 100 Nm), VÄL
vaihteiston välityssuhde (sulla 2.5), N potkurin nousu METREINÄ (=nousu
tuumina * 0.0254, sulla ehkä 15"*0.0254=0.381 m) ja PI=3.14.
Eli antamillasi tiedoilla ja oletetulla 15" potkurilla työntövoima on
ENINTÄÄN 4100 N = 410 kg.
Joakim
Tuomas
Tasaisella pyörimisnopeudella teho P=T*omega eli moottorin suurinta
vääntömomenttia ei tarvitse arvioida vaan se saadaan laskettua
maksimikonetehosta ja pyörimisnopeudesta.
Mielenkiintoista että aiemmin tässä threadissa päädyttiin jotain yli 500
kiloon arvioitaessa eteenpäin vievää voimaa yhteydestä P=Fv. Liekö tuo alla
esitetty arvio suurimmasta vääntömomentista alakantissa?
TR
Joakim Majander wrote:
Joakim Majander
> Tasaisella pyörimisnopeudella teho P=T*omega eli moottorin suurinta
> vääntömomenttia ei tarvitse arvioida vaan se saadaan laskettua
> maksimikonetehosta ja pyörimisnopeudesta.
Eipä saada, sillä suurin vääntömomentti on aina alemalla kierrosluvulla kuin
suurin teho. Maksimitehon kohdalla vääntömomentti saattaa olla 0.8*maksimi.
> Mielenkiintoista että aiemmin tässä threadissa päädyttiin jotain yli 500
> kiloon arvioitaessa eteenpäin vievää voimaa yhteydestä P=Fv. Liekö tuo alla
> esitetty arvio suurimmasta vääntömomentista alakantissa?
>
> TR
>
Kuten yli 500 kg työntövoiman arvioija sanoikin, P=Fv arviossa pitää ottaa
huomioon myös vaihteiston ja ennen kaikkea potkurin hyötysuhde, joka tuskin on
paljoakaan yli 0.7 (eli työntö <400 kg). Maksimi työntövoimaa ei suinkaan saada
huippunopeudella, vaan suurella luistolla eli kiihdytettäessä, paaluvedossa tai
raskaalla kuormalla.
Joakim