vanhan puuveneen epoksointi ,jatkokysymys
dag.st...@nospam.helsinki.fi
> Pertti Korhonen <pertti....@pp.inet.fi> wrote:
>> ... tullut rimojen väliin rakoja jotka ovat suurimmillaan n. 1.5mm.
>> kuinka kannattaa menetellä jos kyllästämällä nämä raot eivät mene kokonaan
>> umpeen, ...
> Oma kokemukseni: hioin puusoutuveneen puhtaaksi ja kyllästin
> Owatrolilla. Senjälkeen ei turvota enää rakoja kokonaan umpeen. Ne pitää
> kitata.
Kuin huolimattomasti. Pertin raot ovat 1,5 mm, minun taas 1 - 1,5 sm. Ei
sitten ihme elleivät mene umpeen. Vaan ennen Owatrolia menivät - muistaakseni.
Dag Stenberg
dag.st...@nospam.helsinki.fi
> veneeni on ollut pari vuotta katon alla suojassa ja on siten ruuti kuiva.
> Olen rapsutellut sen puhtaaksi kaikesta maalista ja lakasta.Koska homma on
> tässä vaiheessa halusin kuulla mielipiteitä myös epoksi pinnoituksesta,koska
> nyt kun vene on puhdas ja kuiva niin kaikki mahdollisuudet työn
> suorittamiseksi ovat avoinna . ...
> ... tullut rimojen väliin rakoja jotka ovat suurimmillaan n. 1.5mm.
> kuinka kannattaa menetellä jos kyllästämällä nämä raot eivät mene kokonaan
> turvottaa.Jos kitataan niin mikä on hyvä aine.Onko ovatroolissa niin paljon
> hyviä ominaisuuksia perinteiseen pellavaöljy, aspergol, tärpätti seokseen
> verrattuna että kannattaa maksaa hirmuinen hinta.
Oma kokemukseni: hioin puusoutuveneen puhtaaksi ja kyllästin
Owatrolilla. Senjälkeen ei turvota enää rakoja kokonaan umpeen. Ne pitää
kitata. Onneksi puolijoustavaa kittiä ei tarvitse uusia joka vuosi.
Arvelen, että epoksikyllästys (siis pintaan sively, josta imeytyy puuhun
enemmän tai vähemmän syvälle) tappaa puun eli eliminoi turpoamisen vielä
tehokkaammin.
Dag Stenberg
Tuomas
Eipä pitäisi venettä kuivilla säilytellä. Jos paikkoja on vain muutamia ja raot
ovat noin pieniä (miten leveää muuten rima on?), on vene LOISTAVASSA kunnossa!
Ehdotan kyllästämistä perinteisellä tavaralla ja suosittelen lukemiseksi
kokemustamme http://www.hut.fi/~traivio/kyllastys.html .
Nyt tekisin muuten samoin mutta todennäköisesti kastelisin venettä ennen
kyllästystä hieman vedellä saadakseni luonnottoman kuivan puun kosteuden
oikeammalle tasolle. Mitäs arvoisat asiantuntijat ovat mieltä?
TR
Pertti Korhonen wrote:
> veneeni on ollut pari vuotta katon alla suojassa ja on siten ruuti kuiva.
> Olen rapsutellut sen puhtaaksi kaikesta maalista ja lakasta.Koska homma on
> tässä vaiheessa halusin kuulla mielipiteitä myös epoksi pinnoituksesta,koska
> nyt kun vene on puhdas ja kuiva niin kaikki mahdollisuudet työn
> suorittamiseksi ovat avoinna . olen kuitenkin kallistumassa perinteisen
> menetelmän käyttöön. joitakin kysymyksiä kuitenkin pyörii mielessä. vene on
> siis kuiva ja lähinnä perässä on muutamia paikkoja jossa on kuivumisen
> seurauksena tullut rimojen väliin rakoja jotka ovat suurimmillaan n. 1.5mm.
Pekka Huhta
<4eDw6.89$Yw2....@read2.inet.fi>...
> veneeni on ollut pari vuotta katon alla suojassa ja on siten ruuti kuiva.
> Olen rapsutellut sen puhtaaksi kaikesta maalista ja lakasta.Koska homma
on
> tässä vaiheessa halusin kuulla mielipiteitä myös epoksi
pinnoituksesta,koska
> nyt kun vene on puhdas ja kuiva niin kaikki mahdollisuudet työn
> suorittamiseksi ovat avoinna . olen kuitenkin kallistumassa perinteisen
> menetelmän käyttöön. joitakin kysymyksiä kuitenkin pyörii mielessä. vene
on
> siis kuiva ja lähinnä perässä on muutamia paikkoja jossa on kuivumisen
> seurauksena tullut rimojen väliin rakoja jotka ovat suurimmillaan n.
1.5mm.
> kuinka kannattaa menetellä jos kyllästämällä nämä raot eivät mene
kokonaan
> umpeen, kannattaako kitata ennen pohjan maalausta vai antaako veden
> turvottaa.Jos kitataan niin mikä on hyvä aine.Onko ovatroolissa niin
paljon
> hyviä ominaisuuksia perinteiseen pellavaöljy, aspergol, tärpätti
seokseen
> verrattuna että kannattaa maksaa hirmuinen hinta.
Puolitoistamilliset raot ovat vielä niin pikkuisia, että niiden takia ei
missään tapauksessa kannata venettä kuiduttaa. Jos mitään muuta vikaa ei
ole, ei ole mitään järkeä tärvellä venettä muovilla. Dagin mainitsemat
"puolentoista sentin raot" voisivat olla jo jotain, silloin voisi ehkä
harkita. Kyllästämällä ne eivät välttämättä mene täysin umpeen, mutta vähän
vesillelaskun jälkeen joka tapauksessa.
Jos raot ovat vielä auki keväällä ennen vesillelaskua, voit vetää
ulkopuolelle tavallisen maalarinteipin sauman päälle. Maalarinteippi painuu
saumaa vasten ja hillitsee vuotoa siihen asti että laudat turpoavat yhteen.
Yleensä ne lähtevät ensimmäisillä ajoilla pois. Enintään vähän liimaa voi
jäädä myrkkymaalin päälle.
Jos haluat kitata isoimpia rakoja, niin käytä jotakin Internationalin
TÄT:in tai Hempelsin Proof:in tyyppistä bitumipohjaista ainetta, joka
puristuu pikkuhiljaa saumasta ulos sitä mukaa kun sauma turpoaa umpeen.
Sikaflex on ehdottomasti väärää ainetta tähän, se on liian kovaa ja se ei
puserru ulos saumasta, mikä tarkoittaa että kun puu turpoaa niin itse lauta
joutuu puristumaan kokoon jolloin rako vain levenee. Tuosta Proofista oli
muuten juuri puhetta Suomenlahden Puuveneilijöiden sivuilla
http://www.sci.fi/~spv/index.htm ja sieltä Chat, otsikolla "emäpuun ja 1.
laudan tiivistys?".
Owaa ei välttämättä kannata laittaa vanhaan veneeseen, jossa on
tiiviysongelmia. Se ei turvota puuta kovin paljoa ja se hillitsee puun
elämistä niin tehokkaasti että rakojen turpoaminen tapahtuu kovin hitaasti
jos ollenkaan. Sinuna laittaisin ihan tyytyväisenä pelava/aspergol-seosta.
Tärpättikään ei ole välttämätöntä, vaikka sitä kyllä monesti käytetään
Aspergolin rinnalla. Owa on parhaimmillaan mahonkiveneissä ja erityisesti
uusissa veneissä, joihin se on kyllä mainio aine.
Siellä puuvene.netin huolto-sivulla on linkki useampaankin kylllästyksestä
kertovaan sivuun. Kurkkaa sieltä, http://www.puuvene.net/huolto.html
Pekka
--
http://www.puuvene.net/phuhta/
Pekka Huhta
<3AC32B54.63CFDDBE@_removethis_.lumeo.com>...
> Nyt tekisin muuten samoin mutta todennäköisesti kastelisin venettä ennen
> kyllästystä hieman vedellä saadakseni luonnottoman kuivan puun kosteuden
> oikeammalle tasolle. Mitäs arvoisat asiantuntijat ovat mieltä?
Olen miettinyt tätä moneen kertaan. Periaatteessahan raot pitäisi saada
kiinni ja kostutus auttaisi tähän kyllä. Toisaalta sitten märkään tai
pintakosteaan puuhun kylläste uppoaa nihkeästi ja kyllästysteho on huonompi
kuin mitä se muuten olisi. Toisaalta taas pellavaöljyäkään ei voi/kannata
ajaa puuhun kuutiotolkulla.
Kaikki riippuu vähän kostutusmetodista. Homma pitää järjestää niin, että
kyllästettävä puu on kuitenkin vähintään pintakuivaa ja että vene on
tasaisesti kostea. Mikään "kuutio vettä pilssiin"-lähestymistapa ei siis
toimi. Homman pitää olla paljon hellävaraisempaa.
Yhteen kertaan kyllästin venettä ulkona ja suuren osan aikaa satoi vettä
suoraan kyllästeen sekaan. Sinä keväänä vettä tuli vesillelaskussa sisään
suurinpiirtein ämpärillinen ja sen jälkeen vene oli kesän niin kuiva, ettei
sisään tullut kuin sadevettä. En nyt mene sanomaan että "sinne vain
kolmannes vettä kyllästeen joukkoon" mutta ei se nyt ainakaan tässä
tapauksessa haitannutkaan. Muina keväinä vene on kyllä vuotanut hiukan
enemmän, mikä panee kyllä miettimään...
Pekka
--
http://www.puuvene.net/phuhta/
Mikko Mehtonen
> ajaa puuhun kuutiotolkulla.
>
Miksi ei? Minä olen luullut, että pellavaöljyä, tai siis sen ja aspergolin sekä
pineenitärpätin sekoitusta pitäisi tarjota veneelle niin paljon kuin se vain
sitä imee...
Kantavana ajatuksena siis se, että jos puun solukossa ei ole kyllästettä, on
siellä pian vettä.
Onko siis liiasta kyllästeestä jotain haittaa, vai menikö multa jotain pahasti
ohi?
Tietenkään siis tuota kyllästettä ei saa jäädä pintaan kerrosta muodostamaan,
muutenhan mahdollinen maali ei tartu, mutta noin muutoin...
> Homman pitää olla paljon hellävaraisempaa.
>
Siis esim. märkiä sanomalehtiä, (tms. joka sitoo kosteutta vähän pidempään)
sillätavoin veneen sisälle aseteltuna, ettei puu varsinaisesti kastu...? Menikö
edes sinnepäin?
- Mikko
Pekka Huhta
Mikko Mehtonen <mikko.m...@era.ericsson.se> wrote in article
<3AC357EB...@era.ericsson.se>...
> > Toisaalta taas pellavaöljyäkään ei voi/kannata
> > ajaa puuhun kuutiotolkulla.
> >
>
> Miksi ei? Minä olen luullut, että pellavaöljyä, tai siis sen ja
aspergolin sekä
> pineenitärpätin sekoitusta pitäisi tarjota veneelle niin paljon kuin se
vain
> sitä imee...
Vähän huono sanavalinta minulta. Tottakai kyllästettä pannaan niin paljon
kun puu imee, mutta vastaan tulee usein a) henkilökohtainen laiskuus ja b)
se, että jos puussa on valtaisat raot niin jo maahankin menee saavitolkulla
kyllästettä.
Toki sitä kyllästettä vedetään niin paljon kuin mahdollista.
> > Homman pitää olla paljon hellävaraisempaa.
> Siis esim. märkiä sanomalehtiä, (tms. joka sitoo kosteutta vähän
pidempään)
> sillätavoin veneen sisälle aseteltuna, ettei puu varsinaisesti kastu...?
Menikö
> edes sinnepäin?
Vaikka, tai märkiä räsyjä ja muuta roinaa. Nekin pitävät puun pinnan
mårkänä, niin että puun pitää antaa kuivua pinnastaan ennen kuin alkaa
kyllästämään.
pekka
--
http://www.puuvene.net/phuhta/
arabianse
>
>
> Arvelen, että epoksikyllästys (siis pintaan sively, josta imeytyy puuhun
> enemmän tai vähemmän syvälle) tappaa puun eli eliminoi turpoamisen vielä
> tehokkaammin.
>
> Dag Stenberg
Täytyy kyllä korjata tätä väärinkäsitystä hieman: epoksi ei imeydy
ehjään puuhun juuri lainkaan, on sitten "kyllästys"epoksia tai muuta.
Tämän voi itsekukin todeta halutessaan, ottaa kuivaa puuta ja epoksoi,
sitten halkaisee. Kuinka paksu on yksi puun solu? ;-)
Pystypuuhun kyllä imeytyy jonkin verran, muuta ei siis poikittain.
Pekka
dag.st...@nospam.helsinki.fi
> dag.st...@nospam.helsinki.fi wrote:
>> Arvelen, että epoksikyllästys (siis pintaan sively, josta imeytyy puuhun
>> enemmän tai vähemmän syvälle) tappaa puun eli eliminoi turpoamisen vielä
>> tehokkaammin.
>
> ehjään puuhun juuri lainkaan, on sitten "kyllästys"epoksia tai muuta.
Uskon sinua eksperttiä. Epoksiahan ei edes pääse ohentamaan samoin kuin
polyesteriä, joka kuvitellakseni imeytyy melko syvälle?
Jaa, siis epoksipinnoitus ei estäisi puun elämistä?
Dag Stenberg
Pekka Huhta
Epoksipinnoitus on juuri sananmukaisesti pinnoitusta, joka on oleellisesti
eri asia kuin kyllästys. Epoksipinnoitus imeytyy pari solunmittaa pinnasta
sisään ja estää elämistä niin kauan kuin puu on jooka puolelta epoksin
peittämä. Heti kun se parin solun (plus paljaan epoksikerroksen) paksuinen
osa rikkoutuu, turpoaminen alkaa välittömästi.
Kyllästämisen ideana on, että puun sisään ajetaan paksulti öljyä. Sitä on
puussa puulajista ja kyllästäjän kärsivällisyydestä riippuen millistä
laudan läpi asti. Viime keväänä porailtiin vesiproppu pari vuotta vanhan
ja antaumuksella kyllästetyn saaristolaisveneen pohjaan ja
terva-pellava-tärpättilientä oli koko matkalla laudan läpi.
Kun kyllästettä on paksusti, se suojaa puuta vaikka pintakäsittely
vahingoittuisikin. Kuiva, epoksilla suojattu puu imee vettä kuin sieni
heti kun sille annetaan mahdollisuus eli heti kun epoksiin tulee reikä.
Kyllästetyssä puussa puun huokosissa on öljyä joka panee hanttiin
etenevälle vedelle. Vaikka vesi hitaasti eteneekin öljytyn puun läpi, niin
puun kastuminen ja sitä mukaa haitallinen eläminen on hallittua. Tämä
tarkoittaa myös sitä että kovin horoksi kuivunut vene turpoaa
kyllästettynä vähän hitaammin umpeen.
Polyesteri ei mene sen paremmin puuhun kuin epoksikaan. Sen ohentaminen on
vähän samaa kuin yrittäisi saada kaurapuuroa imeytymään puuveneeseen vain
lisäämällä puuroon tarpeeksi vettä. Vesi (taikka ohenne) imeytyy kyllä
syvemmälle ja voi viedä vähän jotain mukanaankin, mutta kyllä se puuro jää
pintaan.
pekka
--
http://www.puuvene.net/phuhta/
Martti Halminen
>
> Epoksipinnoitus on juuri sananmukaisesti pinnoitusta, joka on oleellisesti
> eri asia kuin kyllästys. Epoksipinnoitus imeytyy pari solunmittaa pinnasta
> sisään ja estää elämistä niin kauan kuin puu on jooka puolelta epoksin
> peittämä. Heti kun se parin solun (plus paljaan epoksikerroksen) paksuinen
> osa rikkoutuu, turpoaminen alkaa välittömästi.
>
> Kyllästämisen ideana on, että puun sisään ajetaan paksulti öljyä. Sitä on
> puussa puulajista ja kyllästäjän kärsivällisyydestä riippuen millistä
> laudan läpi asti.
Oliskos tämä tulkittava niin, että Gougeonin veljekset ovat erehtyneet
tekniikkaansa nimetessään?
(Wood Epoxy Saturation Technology tms.)
--
Pekka Huhta
<3AC863FB...@solibri.com>...
Ihan itse en ole mikroskoopin läpi WESTillä käsiteltyjä kipaleita
katsellut, mutta lukemieni tutkimusten mukaan poikkisyyhyn se ei mene kuin
muutaman solunpaksuuden verran plus sitten isompiin huokosiin syvemmälle.
Päätypuuhun se menee monin verroin syvemmälle. Tilanne on sama kuin
maalatuilla kappaleilla, ja niistä tehtyjä preparaatteja olen kyllä
kurkkinut mikroskoopilla. Epoksimaali oli parin kolmen solukerroksen
syvyydellä puussa.
Joku CPES (Clear Penetrating Epoxy Sealer) mainostaa, että heidänpä
aineensa menee päätypuusta sisään 16 tuumaa. Meneehän se, kun käyttää
testimateriaalina balsaa. Näitä (aika härskejä) testejä pääsee katselemaan
Rot Doctorin sivuilta http://www.rotdoctor.com/test/test.html . Tottahan
tuolla tuli todistettua että aine imeytyy paremmin kuin kavereiden aineet,
mutta jos sama testi toistettaisiin jollain "ihan oikealla puulajilla",
luokkaa mänty, tammi, mahonki, niin tulokset eivät kyllä enää olisi
lainkaan yhtä näyttäviä. Toisaalta kyseessä on ihan pelkkä "epoksikylläste"
joka ei toimi lainkaan liimana kuten WEST, eli WESTillä imeytyminen on
vielä pienempää.
Voit itse arvioida, kuinka syvälle epoksilla on ylipäänsä edellytyksiä
imeytyä sen perusteella että se on nesteenä vain maksimissaan muutamia
tunteja ja sen jälkeen geeliytyy. Geelihän ei enää mene puun sisään
lainkaan, vaan imeytyminen toppaa siihen. Minkä hyvänsä nesteen
imeytymisnopeus puuhun on hyvin hidas ja parissa tunnissa ei vielä kovin
pitkälle pääse.
Öljykyllästys toisaalta on nestemäisenä jopa viikkoja puun sisällä.
Pellavaöljyhän on vain ruokaöljyä ja sen polymeroituminen puun sisään on
siis samaa härskiintymistä kuin kasvisöljyillä muutenkin. Näin kevään
korvalla ulkona on näppärä jääkaappi, joka pitää öljyn tuoreena ja
nestemäisenä pitkään. Öljy on siis todellakin mahdollista saada vaikka läpi
puusta. Tilanne on vähän sama kuin dieselöljyn kyllästämä puu
moottoritilassa; ohut öljy menee vääjäämättä puun läpi asti kunhan sitä on
riittävästi. Tämä tietysti puulajista riippuen, mutta ainakin mänty on
vielä veneessä käytetyillä materiaalivahvuuksilla läpikyllästettävissä.
Siihen tosin menee viikkoja.
pekka
--
http://www.puuvene.net/phuhta/