Vanhan Mercuryn tyhjäkäynnin säätö
KK
Vaihdoin Mercuryyn (20 hv, vm. n. 1972) oikeat tulpat ja k�ynti paranin
huomattavasti. Ilmeisesti kehnoista tupista johtuen tyhj�k�ynti� oli
aiemmin yritetty s��t�� kaasuttimesta. Nyt, oikeilla tulpilla,
tyhj�k�ynti on aivan liian korkea ja sinist� savuakin tulee turhan
paljon, mist� p��ttelin ett� seoksen s��t�k��n ei liene kohdallaan.
Olisiko raadilla antaa tumpelolle rautalangasta v��nnettyj� ohjeita
kaasuttimen s��t�miseksi? Kierroslukumittaria ei ole, joten
korvakuulolta pit�isi homma saada tehty�. Muistelen, ett� joskus
aikanaan ainakin 5 heppaisen Johnsonin pystyin jollain ohjeilla
s��t�m��n kohtuullisen hyvin ilman mittariakin.
Pist�n l�hiaikoina taas kuvia kaasuttimen paikkeilta jonnekin katseltavaksi.
KK
T�ss� kuva kaasuvaijerin puoleiselta sivulta:
https://lh3.googleusercontent.com/-eZIDoy-C4ek/TjJxiSOD2-I/AAAAAAAAAA8/n05MZxk71p4/s800/27072011131.jpg
ja kuva suoraan edest�:
https://lh3.googleusercontent.com/-5WgNgkfXNtY/TjJxiTwDRUI/AAAAAAAAABA/j6vCQCHHcaA/s800/27072011132.jpg
Yksi kuva edest� ep�onnistui, siin� olisi n�kynyt viel� muistaakseni
(ainakin) yksi s��t�ruuvi kaasuttimen p��ll�. Se j��nee tuossa yll�
olevassa kuvassa n�kym�tt�miin tuon alemman aukon yl�reunan taakse.
(T�hk�t kaasuttimen ritil�st� on jo siivottu pois.)
YP
Periaatteessa sit� parempi mit� alemmas tyhj�k�ynnin saa, menee vaihde
p��lle, my�s pakille, narahtamatta. Kuitenkin koneen pysyminen k�ynniss�
m��ritt�� tuon rajan.
Riippuu sitten v�h�n k�yt�st�, miten seoksen s��t� optimissaan. Mik�li
koneella halutaan ajaa pitk��n hidask�ynti�, esimerkiksi uistella, on
tyhj�k�yntiseos s��dett�v� mahdollisemman laihalle �ljyn kertymisen
kampikammion pohjalle minimoimiseksi ja karstoittumisen v�hent�miseksi.
Jos koneella ei uistella, on koneen toiminta helpompaa hieman
rikkaammalla seoksella, koska se pysyy hengiss� kylm�n� siten s��dettyn�
paremmin. On lis�ksi v�h�n parempi l�htem��n k�yntiin.
Laitteessa ei ole s��dett�v�� p��suutinta joten s��dett�v�ksi j�� vain
se hidask�ynti.
Vivustosta l�ytyy yleens� ruuvi joka vaikuttaa kaasuttimen kaasul�p�n
asentoon. T�ll� l�p�ll� s��det��n tyhj�k�ynnin kierrosluku. Optimi
jossain 600-800rpm. Sen j�lkeen haetaan kaasarista ruuvi, jonka alla on
jousi. T�ll� s��det��n tyhj�k�ynnin seos. Koneen k�ydess� l�mp�iseksi
ajettuna vaihde p��ll� tyhj�k�ynti�, kierret��n ruuvia varovasti kiinni
p�in, jolloin seos laihtuu. Kun koneeen k�ynti heikkenee tai se sammuu,
kierret��n ruuvia auki. Koneen k�ynti� kuunnellaan ja haetaan kohtaa
jossa se k�y korkeimmalla kierrosluvulla. Nyt s��det��n tyhj�k�ynnin
kierrosluku uudestaan sopivaksi. T�m� olisi uistelus��d�n
perul�ht�kohta. Jos yskii tai sammahtelee pitk�ss� ajossa, on seos liian
laiha.
Normaalik�yt�ss� t�st� pisteest� avataan seosruuvia noin 0,25 - 0,5
kierrosta. N�ill� s��d�ill� p��see alkuun. Yleens� ei ensimm�inen yritys
tyydyt� pitk�n p��lle vaan haetaan lis��, jolloin tulee k�sitys mihin
kone pystyy ja mit� silt� voi vaatia.
Koska en tunne kyseisen koneen mekaniikkaa oikeastaan yht��n, kerron
vastaavan 400cm3 koneen s��d�ist� hieman. Periaate on sama
k�ytt�tarkoituksen mukaan. Kuitenkin uudemmassa koneessa ei koneen
tyhj�k�ynti� s��det� kaasul�pp�� aukaisemalla, vaan s��t�m�ll� vivuston
avulla sytyst� ja vivun kaasul�pp�� avaavaa kohtaa. Vaatii pikkuisen
ajatusty�t� ja kokeiluhalua s��t�� systeemi� mieleisekseen. Koneen
tyhj�k�ynnin sai sopivasti viritt�en varsin tasaiseksi. Vaikeudeksi tuli
t�ll�in laitteen huono hidask�ynti kylm�n�, pyrki aivastelemaan ja
sammuileman. My�s sopivasti hidastettaessa kone saattoi aivastaa ja
sammua huolimatta vivustossa olevasta vaimentimesta joka hidasti
sytysennakkon muuttumista my�hemm�lle. Luotettava tyhj�k�ynti l�ytyi
s��telem�ll� vipuja siten, ett� kaasul�pp� aukesi varsin my�h��n jolloin
sytysennakko oli hidask�ynnin tuntumassa aikaisemmalla. K�ynti ei ollut
ihan kaunista, mutta luotettavuus ratkaisee. Itse pyrin pit�m��n seoksen
laihalla, koska harrastin silloin enemm�n uistelua.
Toivottavasti n�ist� jorinoista on jotain apua. Jos ei muuta niin
antamaan rohkeutta kokeilemaan.
YP
Tuo t�hk� yksin��n jo riitt�isi syyksi huonoon suorituskykyyn (ja
toisaalta korkeaan kulutukseen, on kuin olisi rikastin v�h�n p��ll� koko
ajan).
Onko mittaustulokset ennen vai j�lkeen t�hk�n poiston?
Koneessa n�ytt�� l�p�t toimivan pystyakselin varassa, joten jompi kumpi
tuossa n�kyvist� ruuvesta voi olla rajoittamassa kaasul�p�n kiinnimenoa
ja toinen s��t�� seosta. Kuvan laatu ei anna mahdollisuuttaa parempaan
arvioon. Kolmannesta mainisemastasi en osaa sanoa mit��n.
KK
Joo n�in p��ttelin, ett� toinen pystyakselin ruuveista rajoittaa sit�,
kuinka auki kaasul�pp� p��see, ilmeisesti siis l�hinn� sit�, ettei se
rupea menem��n kiinni toiseen suuntaan. Toinen ruuvi kai rajoittaa,
kuinka kiinni se p��see. Se lienee siis se, mit� monesti sanotaan
"tyhj�k�yntiruuviksi"? Olettaisin, ett� edest� otetussa kuvassa oleva
ruuvi on sitten seosruuvi?
Ongelma on nyt se, ett� vaikka ruuvaan tuon kaasul�p�n kiinni -asentoa
rajoittavan ruuvin mahd. auki, niin jokin edelleen rajoittaa sit�, ett�
kaasul�pp� ei mene enemm�n kiinni ja kierrokset pysyv�t korkealla
(vaikka irrottaisi kaukos��timen vaijerinkin). Saattaa hyvinkin olla
vaikka tuota t�hk�� kaasuttimen kurkussakin jotenkin rajoittamassa l�p�n
kiinni menemist�. Ei kai auta kuin purkaa koko laitos.
Eilen ei ollut navigaattoria mukana koeajolla, kun olin poistanut t�hk�n
kaasuttimen ritil�st�, mutta takapuolituntumalla suorituskyky oli
kutakuinkin ennallaan siit� huolimatta.
YP
Ajatusmalli saattaa olla ihan pieless�. Tarkemmin katsottuna nuo ruuvit
ilmeisesti rajoittavat ensimm�isen l�p�n toimintaa, joten jos kaasari on
perinteinen jossa kaksi kuristinl�pp��, on eka rikastimen l�pp� ja
toinen kaasun l�pp�. Oletko kokeillut aukeaako tuo l�pp� nimenomaa
kaasua annettaessa vai rikastinta k�sitelless�?
Mekanismin selvitt�miseksi tuo purkaminen lienee varmin tie, mutta
ty�l�s. Yrit� viel� katsella sen kaasarin l�p�n/ien toimintaa.
Jos tuo n�kyv� kuristin on kaasul�pp�, niin sen liikett� voi rajoittaa
my�s kaasuvaijerin s��t�
KK
Joo, kyll� selvittelin t�t�. T�ss� viel� kuvat teksteill� uudelleen:
Kone edest�, ilmeisesti rikastimen l�pp�, rikastimen s��t�ruuvi ja
seoksen s��t�ruuvi:
https://lh4.googleusercontent.com/-E9wFjn-m56c/TjLQw64GFNI/AAAAAAAAAB0/W361IdOzLks/s288/Mercury%2Bedest%25C3%25A4.jpg
Kone sivusta, ilmeisesti kaasul�p�n s��t�ruuvit:
https://lh5.googleusercontent.com/-qiHAyqUNOr0/TjLQw38T9CI/AAAAAAAAABw/xY-639PVWIM/s288/Mercury%2Bsivusta.jpg
T�ss� j�lkimm�isess� kuvassa olevaa kaasul�p�n kiinni-asentoa
rajoittavaa ruuvia olen koettanut avata niin, ett� l�pp� menisi enemm�n
kiinni. Jokin kuitenkin kanttaa kiinni jo ennen kuin ruuvi ottaa kiinni.
Olen irrottanut my�s kaasuvivuston, joten se ei p��se kanttaamaan. Jokin
ilmeisesti kaasuttimen kurkussa est�� l�p�n sulkeutumista.
KK
Joo, kyll� selvittelin t�t�. T�ss� viel� kuvat teksteill� uudelleen:
Kone edest�, ilmeisesti rikastimen l�pp�, rikastimen s��t�ruuvi ja
seoksen s��t�ruuvi:
Kone sivusta, ilmeisesti kaasul�p�n s��t�ruuvit:
YP
Se kaasul�pp� ilmeisesti nojaa kaasarin runkoon, eli ei ole
tarkoituskaan, ett� menisi enmm�n kiinni.
Jos kaasarista ei l�ydy mit��n varsinaista ilmaruuvia, jolla voisi
v�hent�� kurkun kautta menev�� ilmam��r��, (jota en usko) j��
tyhj�k�ynnin hidastamiseksi vain sytysennakon my�hent�minen. Eli
olettaisin, ett� tuossakin koneessa magneeton levy k��ntyy kaasun mukana
tai sitten l�ytyy sytk�boksin kyjest� joku vipu joka k��ntyy kaasun
mukana. N�in on yleisesti ollut. N�ille l�ytyy my�s jonkinlaiset s��d�t,
rajoitukset. Ennakko voi olla jonkun peukaloinnin j�ljilt� siirretty
hidask�ynnin p��st� v�h�n eteenp�in, jolloin on saatu lis�� kierroksia
tyhj�k�ynnille. V��r�t tai huonot tulpat mahdollisesti rikkaan
tyhj�k�yntiseoksen kanssa ovat johtaneet tarpeeseen. On ehk� haettu my�s
lis�� luotettavuutta tyhj�k�yntiin. T�m� on spekulointia, mutta jos
kaasarin kurkun l�pp� ei mene enemp�� kiinni ei oikein muita
mahdollisuuksia l�ydy.
T�yden kaasun enakkoon tuskin kannattaa koskea. Se saattaa olla jopa
vaikeaa.
Ei nyt ainakaan viel� ep�ill�, ett� kampikammioon vuotaisi muualta
ilmaa. Kaikkihan on kuitenkin mahdollista noin vanhassa koneessa.
KK
> Se kaasul�pp� ilmeisesti nojaa kaasarin runkoon, eli ei ole
> tarkoituskaan, ett� menisi enmm�n kiinni.
> Jos kaasarista ei l�ydy mit��n varsinaista ilmaruuvia, jolla voisi
> v�hent�� kurkun kautta menev�� ilmam��r��, (jota en usko) j��
> tyhj�k�ynnin hidastamiseksi vain sytysennakon my�hent�minen. Eli
> olettaisin, ett� tuossakin koneessa magneeton levy k��ntyy kaasun mukana
> tai sitten l�ytyy sytk�boksin kyjest� joku vipu joka k��ntyy kaasun
> mukana. N�in on yleisesti ollut. N�ille l�ytyy my�s jonkinlaiset s��d�t,
> rajoitukset. Ennakko voi olla jonkun peukaloinnin j�ljilt� siirretty
> hidask�ynnin p��st� v�h�n eteenp�in, jolloin on saatu lis�� kierroksia
> tyhj�k�ynnille. V��r�t tai huonot tulpat mahdollisesti rikkaan
> tyhj�k�yntiseoksen kanssa ovat johtaneet tarpeeseen. On ehk� haettu my�s
> lis�� luotettavuutta tyhj�k�yntiin. T�m� on spekulointia, mutta jos
> kaasarin kurkun l�pp� ei mene enemp�� kiinni ei oikein muita
> mahdollisuuksia l�ydy.
> T�yden kaasun enakkoon tuskin kannattaa koskea. Se saattaa olla jopa
> vaikeaa.
> Ei nyt ainakaan viel� ep�ill�, ett� kampikammioon vuotaisi muualta
> ilmaa. Kaikkihan on kuitenkin mahdollista noin vanhassa koneessa.
Homma alkoi itse asiassa selvit�, kun vain purki tarpeeksi moottoria,
ett� n�ki miss� panttaa:
Kaasuvivustoon kytkeytyy tosiaan my�s sytytysennakon s��t�vipu
(https://lh4.googleusercontent.com/-X9wgOpLXang/TjWkt5LLj_I/AAAAAAAAACk/nLakdZQDMpA/s512/31072011161.jpg).
Sen pit�isi olla kiinni holkilla ja aluslevyill�, jotka kuitenkin
puuttuivat
(https://lh5.googleusercontent.com/-lVexIK5WaJA/TjWh0xuwonI/AAAAAAAAACM/VMgIPIbHvak/s512/31072011163.jpg).
Joku on irrottanut vauhtipy�r�n suojakotelon ja hukannut siin�
sytytysennakon s��t�vivun holkin ja prikat. Varmuuden vakuudeksi on
kotelon kiinnitys vedetty oikein kunnolla kiinni, joten s��t�vipu on
tehokkaasti kiristetty melkein liikkumattomaksi. Sen vuoksi koko
kaasuvivusto ei p��ssyt liikkumaan riitt�v�sti niin, ett� kaasul�pp�
olisi p��ssyt kiinni.
Mittailin, ett� puuttuvan holkin mitat pit�isi olla suurin piirtein
ulkohalkaisija 11,5 mm, sis�halkaisija 6 mm, korkeus 11 mm, varmaan
alumiinia tai haponkest�v��. Mist�h�n saisi uuden holkin ja prikat, edes
l�helle oikean kokoiset vai pit��k� teett��? Prikoiksi kyll� varmaan
l�ytyy kelpaavat korinaluslevyt, mutta holkin l�yt�miseen minulla ei ole
ideoita. Valitettavasti niit� ei nimitt�in kopan pohjaltakaan l�ytynyt.
Sen kai saisi kyll� jopa tilaamalla edelleen varaosana, mutta siin�
menee varmaan aikaa ja kausi voi olla loppu ennen kuin uusi holkki on
paikoillaan:-(
Asiasta on keskusteltu my�s moottorivene.info-sivustolla, mist� my�s
sain paljon apua.
(http://www.moottorivene.info/keskustelu/peramoottorit/mercury-20-hp-vm-1973-tyhjakaynti-korkea-t4178/msg28381/#new)
Lainaan sielt� kuvan holkista ja prikasta, jos joku voisi ehdotella,
mist� semmoisen saisi h�t�isesti:
http://i51.tinypic.com/2utlp9g.jpg
Kiitos jo t�ss� vaiheessa kaikille keskustelijoille my�s t��ll�!
KK
> Mittailin, ett� puuttuvan holkin mitat pit�isi olla suurin piirtein
> ulkohalkaisija 11,5 mm, sis�halkaisija 6 mm, korkeus 11 mm, varmaan
> alumiinia tai haponkest�v��. Mist�h�n saisi uuden holkin ja prikat, edes
> l�helle oikean kokoiset vai pit��k� teett��? Prikoiksi kyll� varmaan
> l�ytyy kelpaavat korinaluslevyt, mutta holkin l�yt�miseen minulla ei ole
> ideoita. Valitettavasti niit� ei nimitt�in kopan pohjaltakaan l�ytynyt.
> Sen kai saisi kyll� jopa tilaamalla edelleen varaosana, mutta siin�
> menee varmaan aikaa ja kausi voi olla loppu ennen kuin uusi holkki on
> paikoillaan:-(
L�ytyi sopivia sis�kk�in menevi� alumiiniputkia, joista sahatuilla
holkeilla homma hoitui.
KK
"Tyhj�k�ynti" on nyt t�m�n n�k�ist�:
http://www.youtube.com/watch?v=yiNSSX-nH1U
ilmeisesti edelleen v�h�n korkeahko? Toisaalta vaihde p��ll�
tyhj�k�ynnill� ajaessa kierrokset v�h�n laskevat, joten paljon alemmaksi
ei pysty s��t�m��n, muuten moottori sammuu vaihde p��ll�.
Kun moottoria on aiemmin s��detty miten sattuu, niin se pit�isi tietysti
s��t�� alusta pit�en uusiksi nyt, kun on oikeat tulpat ja tuo
sytytysennakon s��t�varren holkki paikoillaan. Ongelma on vain, ett� ei
ole mit��n korjaamok�sikirja tms., josta l�ytyisi ohjeet s��t�miseen.
McJukeH
> 1.8.2011 7:59, KK kirjoitti:
>
>> ulkohalkaisija 11,5 mm, sisähalkaisija 6 mm, korkeus 11 mm, varmaan
>> alumiinia tai haponkestävää. Mistähän saisi uuden holkin ja prikat, edes
>> lähelle oikean kokoiset vai pitääkö teettää? Prikoiksi kyllä varmaan
>> löytyy kelpaavat korinaluslevyt, mutta holkin löytämiseen minulla ei ole
>> ideoita. Valitettavasti niitä ei nimittäin kopan pohjaltakaan löytynyt.
>> Sen kai saisi kyllä jopa tilaamalla edelleen varaosana, mutta siinä
>> menee varmaan aikaa ja kausi voi olla loppu ennen kuin uusi holkki on
>> paikoillaan:-(
>
> holkeilla homma hoitui.
Moottorivenepurkaamosta voi myös kysellä löytyisikö niiltä alkuperäisiä
holkkejakin.
McJukeH
> 4.8.2011 12:04, KK kirjoitti:
>> 1.8.2011 7:59, KK kirjoitti:
>>
>>> ulkohalkaisija 11,5 mm, sisähalkaisija 6 mm, korkeus 11 mm, varmaan
>>> alumiinia tai haponkestävää. Mistähän saisi uuden holkin ja prikat, edes
>>> lähelle oikean kokoiset vai pitääkö teettää? Prikoiksi kyllä varmaan
>>> löytyy kelpaavat korinaluslevyt, mutta holkin löytämiseen minulla ei ole
>>> ideoita. Valitettavasti niitä ei nimittäin kopan pohjaltakaan löytynyt.
>>> menee varmaan aikaa ja kausi voi olla loppu ennen kuin uusi holkki on
>>> paikoillaan:-(
>>
>> holkeilla homma hoitui.
>
> "Tyhjäkäynti" on nyt tämän näköistä:
> http://www.youtube.com/watch?v=yiNSSX-nH1U
>
> ilmeisesti edelleen vähän korkeahko? Toisaalta vaihde päällä
> tyhjäkäynnillä ajaessa kierrokset vähän laskevat, joten paljon alemmaksi
> ei pysty säätämään, muuten moottori sammuu vaihde päällä.
>
> Kun moottoria on aiemmin säädetty miten sattuu, niin se pitäisi tietysti
> säätää alusta pitäen uusiksi nyt, kun on oikeat tulpat ja tuo
> sytytysennakon säätövarren holkki paikoillaan. Ongelma on vain, että ei
> ole mitään korjaamokäsikirja tms., josta löytyisi ohjeet säätämiseen.
Tuolta pitäisi löytyä ainakin se minkä vuosimallin kone sulla on.
http://www.marineengine.com/mfr/mercury_models.html
Tuolta voisi löytyä myös repair manuaali.
http://www.marineengine.com/manuals/seloc/mercury.html