Onko mysrkyn jälkeisiä pressuja?
Max Wilhelmson
Kehottaisin teitä käymään veneellä!
Hyvä Turkulainen ystäväni soitti eilen ja kehoitti minua käymään
veneellä tarkastamassa pressun kiinnitykset koska turussa tuuli
(siihen aikaan) aivan p...leesti ja myräkkä oli tulossa helsinkiin
päin.
Kävin veneellä, ja kuinka ollakkaan, (uusi) pressuni oli jo silloin
aivan repaleina ja sainkin heittää sen suoraan roskiin.
Vähän lohdutti se, etten ollut meidän satamasta ainoa, jonka vene
seisoo ilman sääsuojaa tällä hetkellä.
Karkea arvio on että joka viidennen veneen pressut oli enemmän tai
vähemmän lähteneet lentoon. (varsinkin veneet joissa on (tai OLI)
kevytpeitteet.)
Saattaa olla sen verran yleinen ilmiö, että pressut loppuvat kaupoista
ellei pidä kiirettä - itse ostin ainakin Walticin viimeisen pressun
:-)
Max
PM
Nummelan HongKongissa on ainakin kevytpeitteitä runsaasti eri kokoja. Juuri
ostin ite 10*6 metrisen.
Max Wilhelmson <Max.Wil...@remtec.fi> wrote in message
news:384383c2...@news.clinet.fi...
Janne Saarijarvi
PM wrote in message ...
>
>Nummelan HongKongissa on ainakin kevytpeitteitä runsaasti eri kokoja. Juuri
>ostin ite 10*6 metrisen.
Ostin syyskuun puolivälissä Vaasan Primasta (99,-) sellaisen 6X10m
kevytpeitteen (vihreä) ja eilisilta meni vituiksi kun kesken
koirankusilenkin huomasin että tuuli oli repinyt pressun keskeltä liimatusta
saumasta halki. Sitten kaksi+ tuntia yrtitin sitoa pressun puolikkaita
räntämyrskyssä pitkittäistukeen kiinni. Eka tunnin kuluessa jo meni käsistä
tunto ja vitutti niin ettei veri kiertänyt. Ensi talveksi osta kunnon
pressun ...
Janne
hisot...@my-deja.com
Ensi talveksi osta kunnon
> pressun ...
>
> Janne
>
Mistä saisi kunnollisen pressun siedettävään hintaan ? Meillä on nyt
veneen päällä 6 x 10 m pressu, joka jää pari metriä vajaaksi. Loppu on
peitetty kevytpeitteellä (tai oli edellisyöhön asti). Kyselin
alkusyksystä lainapeitteeltä käytettyä 3 x 6 m pressua, ja siitä olisi
pitänyt pulittaa 1400 ,-. Siis käytetystä. Nyt täytyy kai taas palata
asiaan, kun ei kevytpeite pysy veneen päällä. Onko tuollainen törkeä
kiskurihinta oikea, vai saako jostain halvemmalla ?
H. Isotalo
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
Mikko Rönkä
: Mistä saisi kunnollisen pressun siedettävään hintaan ? Meillä on nyt
: veneen päällä 6 x 10 m pressu, joka jää pari metriä vajaaksi. Loppu on
Ostimme viime talveksi kerhollemme pressun Tammerkosken
Teollisuudesta. Hintaa oli reilut kaksitonnia ja pressulla on kokoa
noin 50 m2. Peittää siis tuollaisen kolmekymmentäjalkaisen
veneen. Ainoa huono puoli on pressun paino 52 kg, tarvitaan useampi
henkilö siirtämään.
--
-----------------------------------------
Mikko Rönkä http://www.iki.fi/mronka/
Juha Posti
Tekevät mittojen mukaan. Pari vuotta sitten ostin n. 6 x 10 m
keskiraskaan valkoisen pressun hintaan 700 mk.
Mikko Rönkä <mhr...@cc.hut.fi> wrote in <823d3k$d5v$1...@nntp.hut.fi>:
Hannu Boman
> tunto ja vitutti niin ettei veri kiertänyt. Ensi talveksi osta kunnon
> pressun ...
>
> Janne
Minäkö tyhmä? Nyt en ymmärrä? Etteikö muka kevytpressut kestä?
Mulla on samat kevytpressut (2 kpl päällekkäin) veneen päällä jo
neljättä talvea. Edelliset kesti 5 talvea eivätkä silloinkaan olleet rikki.
Menetin vain ne rosvolle joka vei autoni :-(
Kyllä Suomenojallakin on PALJON pressunsa menettäneitä veneitä. Minunkin
veneen lähettyvillä, mutta ne oli alunperinkin laitettu päin pers.....
Kyllä kevytpeite kestää ja pysyy veneen päällä kun sen laittaa OIKEIN, niin
ettei
tuuli pääse reunanalle ja ja repimään sitä. Tästäkin on monta todistetta
Suomenojalla.
T: HBo
Heidi Isotalo
>
> Kyllä Suomenojallakin on PALJON pressunsa menettäneitä veneitä. Minunkin
> veneen lähettyvillä, mutta ne oli alunperinkin laitettu päin pers.....
> Kyllä kevytpeite kestää ja pysyy veneen päällä kun sen laittaa OIKEIN, niin
> ettei
> tuuli pääse reunanalle ja ja repimään sitä. Tästäkin on monta todistetta
> Suomenojalla.
>
> T: HBo
Mutta kun peite nimenomaan pitäisi laittaa niin, että ilma pääsee kulkemaan sen
alle, jotta vene tuulettuisi kunnolla. Siis jättää reilusti auki keulasta ja
perästä tai sitten viritellä niin, että pysyy irti veneen kyljistä. Ei venettä saa
tiukkaan pakettiin kääriä. Mutta kun turvaat ilmanvaihdon, niin samalla tietysti
tuulikin pääsee peitettä heiluttamaan. Jos peite on kunnollinen (lue: raskas)
pressu, niin se pysyy veneen päällä melkein pelkästään omalla painollaan.
H. Isotalo
Janne Saarijarvi
Hannu Boman wrote in message <38460C00...@nokia.com>...
>Janne Saarijarvi wrote:
>Minäkö tyhmä? Nyt en ymmärrä? Etteikö muka kevytpressut kestä?
>Mulla on samat kevytpressut (2 kpl päällekkäin) veneen päällä jo
>neljättä talvea. Edelliset kesti 5 talvea eivätkä silloinkaan olleet rikki.
>Menetin vain ne rosvolle joka vei autoni :-(
>
>veneen lähettyvillä, mutta ne oli alunperinkin laitettu päin pers.....
>Kyllä kevytpeite kestää ja pysyy veneen päällä kun sen laittaa OIKEIN, niin
>ettei
>tuuli pääse reunanalle ja ja repimään sitä. Tästäkin on monta todistetta
>Suomenojalla.
Puuveneessä on syytä päästää ilma vaihtumaan... Etenkin nyt kun sisällä on
räntää. Muovipulkat ja metalliveneet ovat juttu erikseen. Ehkä mä olen
luuseri, luovutan taisteluni tuulimyllyjä vastaan ensi kesänä ja hankin
pienemmän sekä helppo hoitoisemman veneen. Ei tartte ottaa fleiminä,
kirjoitin vain itsestäni...
Janne
KK
Heidi Isotalo <heidi....@turkuamk.fi> wrote in message
news:38461268...@turkuamk.fi...
> tiukkaan pakettiin kääriä. Mutta kun turvaat ilmanvaihdon, niin samalla
tietysti
> tuulikin pääsee peitettä heiluttamaan.
Oleellista lienee se, pääseekö tuuli riepottamaan reunaa. Jos reunat on
hyvin kiristetty, mieluiten rimoissa tai vastaavissa kiinni, ja lisäksi
peitteen alla tukeva kehikko, niin kyllä kevytpeitekin kestää. Jos tuuli
pääsee reunasta lähtien riepottamaan peitettä, niin ei varmasti kestä.
Tottakai kunnon pressu kestää paremmin, mutta maksaa helposti käytettynäkin
10x enemmän. Kestääkö sitten saman verran kauemmin, on jo kyseenalaista: jos
kevytpeite kestää neljä vuotta, pitäisi pressun kestää 40 vuotta! Ja vaatii
perinteinen pressukin kyllä tukevan kehikon jo painonkin vuoksi, eli ei
siinä suhteessa työtä tai materiaalia säästy. Toisaalta
ympäristökuormituksen kannalta perinteinen pressu on kai parempi, syntyyhän
siitä harvemmin luontoa kuormittavaa jätettä :-)
Kevytpeitteissäkin on laatueroja, jotka valitettavasti ei korreloi hintaan.
Ostamalla kalliimman kevytpeitten ei välttämättä saa parempaa. Itselläni
yksi peite kesti hyvin 4 vuotta ja täysin identtisissä (?) oloissa toinen
peite vuoden. Jälkimmäinen peite oli kyllä ihan täyttä peetä.
- Kimmo
Antti S Brax
> Minäkö tyhmä? Nyt en ymmärrä? Etteikö muka kevytpressut kestä?
Kuka sinua tyhmäksi on väittänyt?
Hannu Boman
> Heidi Isotalo <heidi....@turkuamk.fi> wrote in message
> news:38461268...@turkuamk.fi...
>
> > tiukkaan pakettiin kääriä. Mutta kun turvaat ilmanvaihdon, niin samalla
> tietysti
> > tuulikin pääsee peitettä heiluttamaan.
>
> Oleellista lienee se, pääseekö tuuli riepottamaan reunaa. Jos reunat on
> hyvin kiristetty, mieluiten rimoissa tai vastaavissa kiinni, ja lisäksi
> peitteen alla tukeva kehikko, niin kyllä kevytpeitekin kestää. Jos tuuli
> pääsee reunasta lähtien riepottamaan peitettä, niin ei varmasti kestä.
Ihan kuin minun suus... ei kun näppäimistöltäni. juuri tätä tarkoitin.
Ilmanvaihto tapahtuu alakautta. Yhtenäkään keväänä ei ole ollut
pienintäkään home tms. ongelmaa ( = tuuletus on toiminut).
T: HBo
> - Kimmo
arsk
solmittu muovipänikät (mehukatteja, 4l. öljypäniköitä) roikkumaan pressun
reunarenkaista puolillaan vettä tai hiekkaa. Jossain oli 5 metrinen kakkosnelonen
roikkumassa pressun reunan painona. Ko. peitteet eivät olleet kevytpressuja vaan
jotain tukevampaa. Olen kuullut väitteitä, että olisivat kätevä mutta silti helppo
tapa ja että pysyvät hyvin paikoillaan. Epäilyttävän näköistä vaan... tuuli
ainakin pääse maata kohti olevan reunan alle esteettömästi, niin kuin myös
avonaisista kolmiopäädyistä sisään.
Mitenköhän nuo ovat nyt pysyneet paikoillaan?
Ja toinenkin kysymys: Tarviiko moisessa virityksessä vetää keltamustaa teippiä
veneen ympärille suoja-alueen merkiksi eli, heilunevatko paljonkin ja tuleeko
kenties osumia kylkiin?
-a-
Hannu Boman wrote:
> Kyllä Suomenojallakin on PALJON pressunsa menettäneitä veneitä. Minunkin
> veneen lähettyvillä, mutta ne oli alunperinkin laitettu päin pers.....
> Kyllä kevytpeite kestää ja pysyy veneen päällä kun sen laittaa OIKEIN, niin
> ettei
> tuuli pääse reunanalle ja ja repimään sitä. Tästäkin on monta todistetta
> Suomenojalla.
>
> T: HBo
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Kattelin sitoessani omaa pressuani, että joissakin veneissä oli sitomisen sijasta
> Jossain oli 5 metrinen kakkosnelonen
> Mitenköhän nuo ovat nyt pysyneet paikoillaan?
> Ja toinenkin kysymys: Tarviiko moisessa virityksessä vetää keltamustaa teippiä
> veneen ympärille suoja-alueen merkiksi eli, heilunevatko paljonkin ja tuleeko
> kenties osumia kylkiin?
No niin. Kävin eilen veneellä (Lingrenillä Helsingin Hernesaaressa
muuten). Naapurin veneestä (moottorivene, en tiedä ken omistaa ja
lukeeko tätä) oli kevytpeite leijunut päältä pois, keulan koolinkituki
oli kaatunut maahan, perän oli kallellaan, keskimmäinen oli pudonnut
moan veneeni kylkeen kiinni ja koolinki jonka päässä sojotti nauloja
törrötti kyljen sivussa ilmaan.
Ilmeisesti kyseessä on vene jonka omistaja (kuten minä) "peittää itse"
eikä ole maksanut varville peittämisestä.
Dag Stenberg
Heikki Malkki
>Kattelin sitoessani omaa pressuani, että joissakin veneissä oli sitomisen
sijasta
>solmittu muovipänikät (mehukatteja, 4l. öljypäniköitä) roikkumaan pressun
>reunarenkaista puolillaan vettä tai hiekkaa. Jossain oli 5 metrinen
kakkosnelonen
>roikkumassa pressun reunan painona. Ko. peitteet eivät olleet kevytpressuja vaan
>jotain tukevampaa. Olen kuullut väitteitä, että olisivat kätevä mutta silti
helppo
>tapa ja että pysyvät hyvin paikoillaan. Epäilyttävän näköistä vaan... tuuli
>ainakin pääse maata kohti olevan reunan alle esteettömästi, niin kuin myös
>avonaisista kolmiopäädyistä sisään.
>Mitenköhän nuo ovat nyt pysyneet paikoillaan?
Huonosti pysyvät. Kevytpeiton kiinnitys ratkaisee sen
kestävyyden, joten siinä kannattaa olla huolellinen. Hyväksi
osoittautunut ratkaisu on laittaa pressun reunat kahden
vastakkain ruuvatun laudan väliin. Sen alapuolelle muutaman
kymmenen sentin etäisyydelle kehikkoon ruuvataan saman
suuntainen lauta. Pressuun lautojen yläpuolelle tökitään
pieniä reikiä, joista pujotetaan kiristettävät kuminauhat
(saa Biltemasta) alapuolen laudan ympäri ja kuminauhaan
kuuluvaan lukkoon kiinni. Tällä tavoin pressun saa kiristettyä
tasaisesti kehikon päälle.
Päätyihin pitänee kehitellä tänä syksynä saman tapainen
ratkaisu, pressun omia kiinnitysreikiä on liian vähän.
Biltemasta saa myös muoviläpysköitä, joilla kiinnityspisteitä
saa tehtyä lisää. Kokemuksen mukaan ne eivät auta jo
rispaantumaan päässeen päädyn kiinnityksessä, mutta
ehjässä pressussa kyllä.
Painot eivät pidä pressua paikoillaan kovalla tuulella, koska
tuuli saa kehitettyä kymmenien nelioiden pressuun helposti
satojen kilojen voiman. Lisäksi painot eivät palauta pressua
paikoilleen itsekseen, kuten kuminauhat tekevät. Telineessä
ei tietenkään saa olla teräviä kulmia, koska ne syövät pressun
nopeasti puhki.
Heikki Malkki
KariK
>
> Kattelin sitoessani omaa pressuani, että joissakin veneissä oli sitomisen sijasta
> solmittu muovipänikät (mehukatteja, 4l. öljypäniköitä) roikkumaan pressun
> reunarenkaista puolillaan vettä tai hiekkaa. Jossain oli 5 metrinen kakkosnelonen
> roikkumassa pressun reunan painona. Ko. peitteet eivät olleet kevytpressuja vaan
> veneen ympärille suoja-alueen merkiksi eli, heilunevatko paljonkin ja tuleeko
> kenties osumia kylkiin?
>
Itselläni on 29-jalkaisen päällä kevyt kehikko, harja kakskakkosta,
A-pukki lautaa veneen perässä, keulassa A-pukki lautaa veneen kannella.
Välillä muutama pystytuki kannelle.
4-5 välitukiparia harjalta veneen laidalle.
Peitteenä kaksinkertainen 6x10 kevytpeite. Alempi sidottuna erikseen
tukikehikkoon ja reunoilta venepukkiin. Päällimmäinen sidottuna päistä
A-pukkeihin ja laidoilla kakskakkosiin, joissa muutama mehukattikannu
painona vetämässä reunoja alaspäin. Heiluminen estyy sitomalla nuo
kakskakkoset veneen pukkiin löysillä köydenpätkillä, jotka estävät
liepeitä nousemasta tuulen mukana.
Keulasta peitteen reunat on sidottu joka renkaasta niin, ettei isoja
aukkoja jää; ilmanvaihtoon riittää pienemmätkin reiät. Perässä on sitten
väljempää (vene on perä päin suojaista metsää).
Kaksinkertainen kevytpeite näyttäisi kestävän paremmin tuulen
aiheuttamaa hinkkausta tukirakenteisiin. Täällähän jo todettiinkin, että
peite kestää tasaisesti sidottuna, kun se ei pääse liikoja lepattamaan.
Kevytpeitteissä on kyllä laatu/yksilöeroja. Olen nähnyt montakin uutta,
jotka ensimmäisellä pakkasella ovat revenneet pitkittäissaumasta koko
veneen mitalta. Taisi olla liikaa vetoa liepeissä.
-Kari-
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Itselläni on 29-jalkaisen päällä kevyt kehikko, harja kakskakkosta,
> A-pukki lautaa veneen perässä, keulassa A-pukki lautaa veneen kannella.
> Välillä muutama pystytuki kannelle.
> 4-5 välitukiparia harjalta veneen laidalle.
Karin seuraava selostus siitä, miten tuo on tuettu on varmaan erinomainen.
Väärinkäsitysten välttämiseksi muistutan siitä, että oman veneeni
naapurina oleva vene jossa on kevytpeite kaksnelosharjalla ja A-pukit
edessä ja takana ja pukki veneen kannella (tai siis olivat ennen
kaatumistaan), EI OLE KARIN, sillä se on moottorivene. Ko.
moottoriveneen omistaja tekisi viisaasti, jos lukisi Karin tukemisneuvot
ja sitten menisi korjaamaan jälkiään, ainakin jos haluaa pitää veneen
vapaana lumesta talvella.
Dag Stenberg
Pauli Laaksonen
Onko veneen peittäminen talven varalle ylipäätään tarpeellista?
..joo älkää heti ampuko ideaa alas mutta perustelkaa mitä sillä voitetaan.
Ikkunat ja luukuthan on pääasiassa senverran vesitiiviitä että veden
kuuluisi pysyä ulkopuolella muutenkin. Ellei se syksyn/talven aikana pysy
sisältä kuivana ei se pysy kesäsateillakaan!!
Avotilat ovat itsetyhjeneviä joten sulamisvedet valuvat pois itsestään
eikä lumi kai haittaa pääse tekemään.
Jäätyvä vesi sensijaan voi mutta se on hyvin venekohtaista mihin se
kerääntyy.
Aurinko ei talven aikana paista senvertaa että se virtyttäisi mitään
piloille.
Eli jos joku on pitänyt pressurumbaa turhana ja jättänyt veneensä talven
armoille niin olisi mielenkiintoista kuulla millaisia seurauksia tai
kokemuksia.
Itse olen kyllä sen rumban aina tehnyt mutta monta kertaa miettinyt sen
tarpeellisuutta..
--Pauli--
Lauri Tarkkonen
>Tähän treadiin voisi heittää kysymyksen:
>Onko veneen peittäminen talven varalle ylipäätään tarpeellista?
>..joo älkää heti ampuko ideaa alas mutta perustelkaa mitä sillä voitetaan.
Joku voisi tietenkin kysyä, onko veneen pito yleensä tarpeellista. Jos
ei ole venettä, ei ole myöskään pressuhuolia. :-).
Peittämisen tarpeellisuuteen ei tietenkään ole yksikäsiteistä selkeää
vastausta: Kyllä tai ei. Riippuu esimerkiksi veneestä; puu, lasikuitu
ja teräs kaipaavat hieman erilaista suojaa, oletko kiinnostunut peittä-
misen eduista pitkällä vai lyhyellä aikavälillä, miten arvostat aikaasi
ja vaivaasi; onko peittelimiseen käytetty aika ja raha suurempi tekijä
kuin veneesi jälleenmyyntiarvo tai esteettiset ominaisuudet.
>Ikkunat ja luukuthan on pääasiassa senverran vesitiiviitä että veden
>kuuluisi pysyä ulkopuolella muutenkin. Ellei se syksyn/talven aikana pysy
>sisältä kuivana ei se pysy kesäsateillakaan!!
Jos hankit veneeseesi kosteusmittarin, niin havaitset suhteellisen
kosteuden vaihtelevan jossain 40% ja 90% välillä. Kun otat patjat
ulos aurinkoisella säällä monen päivän sateen jälkeen huomaat kosteuden
putoavan jostain 70% - 90% väliltä 40% - 50%. Jos suljet luukut niin,
että vesi tosiaan pysyy ulkona, niin kosteus pysyy myös sisällä ja
suomalaisessa talvessa tapahtuvat lämmönvaihtelut +10 - -35 aiheuttavat
melkoisen kondenssin, joka pitää huolen veneen sisäilman kosteudesta.
Jos tuuletat venettäsi talvella yhtä säännöllisesti kuin kesällä, niin
voit pitää luukut kiinni, ellet, niin saattaa olla hyväksi peitellä vene
siten, että voit pitää luukkuja raollaan ja saada sinne sisäilmaa kui-
vattavan ilmanvaihdon.
Varsin monissa veneissä on vuosien kuluessas kerääntynyt melkoisesti
hometta, jolla on todettu olevan jopa terveysriskejä. Varmaankin
vuodessa parissa mitään dramaattista ei tapahdu, mutta jos pidät
venettäsi pitempään, niin tilanne saattaa olla toinen. Ihminen
adaptoituu tuoksuun kaikkein nopeimmin, voi olla ettei lähiympäris-
tössäsi ole ketään homeallergiaan taipuvaista ja saatatte pitää homeisen
veneen ominaishajusta, mutta saattaa olla, että käännyttää jonkun
potentiaalisen myyjän pois kun olet myymässä venettäsi.
Hometta vastaan voidaan tietenkin taistella erilaisilla kemikaaleilla,
joista paras lienee edelleen aikaisemminkin mainostettu "elbow grease".
>Avotilat ovat itsetyhjeneviä joten sulamisvedet valuvat pois itsestään
>eikä lumi kai haittaa pääse tekemään.
Varsin useissas veneissä avotilan tyhjennysputkisto on aika ahdas,
sinne menee lunta ja sohjoa ja ne jäätyvät umpeen, sen jälkeen
istuinkaukalossa on helpostikin kuutiometrin verran jäätä, joka
painaa lähes tonnin, kaikki paino on kelkkasi tötsien varassas,
jos huonosti käy. Olen nähnyt veneitä, joissa tötsä on tunkeutunut
tämän lisäpainon ansiosta kyljestä läpi.
>Jäätyvä vesi sensijaan voi mutta se on hyvin venekohtaista mihin se
>kerääntyy.
Silloin kun sään haltijat taistelevat nollan kummallakin puolella,
vesi jäätyy veneesi kannella jopa useita kertoja päivässä. Oletko
tietoinen miten kalliot rapautuvat ja halkeilevat. Onko mahdollista
kuvitella mitä kosteus, joka menee lasikuidussa tai teräksessä tai
puussa olevaan hiushalkeamaan ja jäätyy ja sulaa ja jäätyy ja sulaa
saa aikaiseksi, jos odotat riittävän kauan? Joissakin veneissä rusti-
raudat, jotka olivat viime vuonna tiiviit, vuotavatkin keväällä, samoin
ikkunanpielet, helat yms. Jos kannen läpi astiakaappiin, vessaaan tai
nukkuessasi nenälle putoileva vesipisara on piristävää vaihtelua, niin
kannattaa jättää peittämättä ja odottaa kärsivällisesti.
>Aurinko ei talven aikana paista senvertaa että se virtyttäisi mitään
>piloille.
Auringolla on myös talvella UV säteilyä ja yhdessä nollakelin kanssa
se aiheuttaa tuon edelläkuvatun jäätymis- sulamissyklin.
>Eli jos joku on pitänyt pressurumbaa turhana ja jättänyt veneensä talven
>armoille niin olisi mielenkiintoista kuulla millaisia seurauksia tai
>kokemuksia.
Jotkut seuraukset ovat varsin hitaita muutoksia, joita ei edes pistetä
huonon peittelyn tai huonon tuuletuksen piikkiin.
>Itse olen kyllä sen rumban aina tehnyt mutta monta kertaa miettinyt sen
>tarpeellisuutta..
Vene kannattaa peitellä hyvin, jos haluaa sen säilyvän kunnossa ja
kauniina ja haluaa säästää omia vaivojaan. Olen joskus työkiireisiin
vedoten hieman fuskannut peittämisessä ja olen sitä mieltä, että jäin
tappiolle "säästöissäni".
On tietysti todettava, että huono peitely ei tietenkään auta, on tehtävä
asia kunnolla siten, että vene tuulettuu ja pysyy mahdollisimman
kuivana.
- Lauri Tarkkonen
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Peittämisen tarpeellisuuteen ....
> Silloin kun sään haltijat taistelevat nollan kummallakin puolella,
> vesi jäätyy veneesi kannella jopa useita kertoja päivässä. Oletko
> Auringolla on myös talvella UV säteilyä ....
Tämän asiantuntevan kirjoituksen jälkeen häpeän hieman omaa huolimatonta
vastaustani, mutta olkoon. Tuli vain mieleen, että venekerhoni rannalla
on vuosikausia ollut kumollaan ja peittämättä eräs muovinen finnjolla,
jonka pohja on nyt kulunut aika lailla lähelele lasikuitufiibereitä ja
on hyvin huokoisen näköinen. Niin ne vuosien myrskyt ja jäätymiset
hiljalleen piiskaavat ja kuluttavat kovankin aineen pilalle.
Dag Stenberg
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Onko veneen peittäminen talven varalle ylipäätään tarpeellista?
Purjeveneeni käyttöohje (juu, se on kanadalainen ja siihen kuuluu yli
sentin paksuinen käyttöohje) sanoo, ETTEI TARVITSE PEITTÄÄ muuta kuin
maston reikä katossa sekä vinssit, mutta on eduksi jos peittää myös
puuosat eli (ovi-)luukut. Nyt kuitenkin peitin kokopeitteellä, kun
ajattelin että esim. ikkunapleksitkin kestävät paremmin suojattuina ja
sitäpaitsi, ainahan voi jostain raosta tunkeutua vaakasuoraan lentävää
pyryä ja räntää sisälle, jonne en halua kosteutta.
Olen kerran jättänyt myös edellisen veneeni peittämättä eikä mennyt
miksikään. En peittänyt vinssejä, eivät menneet miksikään.
Monet peittävät vain sitolooran ja sen rakenteet (luukut, vinssit).
Dag Stenberg
Ville Saari
> >Aurinko ei talven aikana paista senvertaa että se virtyttäisi mitään
> >piloille.
>
> Auringolla on myös talvella UV säteilyä
Jos talveksi lasketaan puolen vuoden jakso lokakuusta maaliskuuhun,
niin tuona aikana Helsinki saa alle 15% koko vuoden säteilyannoksestaan.
Pohjoisemmat paikkakunnat vielä vähemmän.
Peittelemätön vene kärsisi siis UV:stä 17 vuodessa sen, minkä
peitelty 20:ssä. Pystyykö joku silmämääräisesti erottamaan
17 ja 20 vuotta auringonpaisteessa haalistuneet materiaalit
toisistaan?
--
Ville Saari EMail: v...@iki.fi
Tallbergin puistotie 7 B 21 Phone: +358 9 682 2226
00200 Helsinki
FINLAND /dev/null: write failed, file system is full
Markus Peuhkuri
Pauli> rumban aina tehnyt mutta monta kertaa miettinyt sen
Yksi vaihtoehto pressurumballe on tietenkin veneen
säilyttäminen hallissa. Silloin ei tarvitse tapella pressujen
ehjänä pysymisen ja riittävän tuuletuksen ristiriidassa.
Luukut voi sen verran jättää raolleen, että ilma vaihtuu.
Maksaahan se tietenkin rahaa verrattuna seuran paikalla
säilyttämiseen (nosto+laskutyöt vähän kalliimpia ja lisäksi
neliövuokra talvelta). Itselläni talvisäilytyspaikan etuna on
pienempi etäisyys mökiltä verrattuna seuran paikkaan.
Valmiiksi hoidettuna (nosto, pohjan pesu, maston säilytys)
meni itseltäni (moottori, kannen ja sisätilojen pesu) päivä
talvikuntoon laittoon.
Toisaalta, ei sekään ole täysin riskitöntä. Viime talven
sula-pakkassykli sai jään ja lumen pakkautumaan hallin
katolle, minkä seurauksena osa kattoa tuli alas. Ihmeellistä
kyllä, alle jääneistä veneistä ei näyttänyt rikkoutuneen muta
kuin tuulilaseja ja kaiteita.
--
Markus Peuhkuri ! Markus....@hut.fi ! http://www.iki.fi/puhuri/
------------------------------------------------------------------------
Never underestimate the power of human stupidity
... and don't forget you are a human too.
Lasse Holmström
...
Erinomainen vastaus, jonka joka kohdan kanssa voi olla samma mieltä,
mutta yksi pieni korjaus:
> Auringolla on myös talvella UV säteilyä ja yhdessä nollakelin kanssa
> se aiheuttaa tuon edelläkuvatun jäätymis- sulamissyklin.
UV-säteily ei auheuta merkittävää lämmön nousua, pelkkää haalistumista.
Lämmittävä komponentti on IR (=infrapuna- eli lämpösäteily).
Talvisaikaan aurinko paistaa melko loivassa kulmassa ja kulkee siten
paksun ilmakerroksen läpi. Siksi UV:tä on jäljellä aika vähän ja
sekin enimmäkseen sironneena (tulee kaikista suunnista, ei vain
auringosta). IR ei siroa juuri ollenkaan ja sulattaa siksi tehokkaasti
aurinkoon päin olevat osat. Tästä syntyy jo aika suuria paikallisia
lämpötilaeroja. Auringossa oleva lumi sulaa, valuu varjoisaan kohtaan
ja jäätyy välittömästi. Varjossa oleva kohta voi olla esim. skuutti-
kiskon alapuoli tai muu vastaava rako. Mitä luulisitte tapahtuvan kun
jäätä on kertynyt vaikkapa vain muutaman tunnin aikana sulanut määrä?
Se homehtumista käsittelevä kohta (jonka jo ehdin poistaa) oli myös
asiaa. Tuuletus kannattaa miettiä tarkasti veneen ja säilytyspaikan
mukaan. Ilmanvaihtoa pitäisi olla mahdollsimman paljon, mutta toisaalta
tuiskuavan pakkaslumen tunkeutumiskyky on joskus hämmästyttävä.
Kosteutta voi poistaa myös "sukkahousunpunttimenetelmällä" eli
laittamalla sisätiloihin kalsiumkloridia siten, että se imee kosteutta
ja muodostuva suolavesi valuu ämpäriin, josta se on helppo kaataa
pois. Tällä ei kuitenkaa nkannata yrittää korvata huonosti
järjestettyä tuuletusta, eli jonkinlainen ilmanvaihtokin on oltava.
Parasta olisi käydä tarkastamassa vene usein; ainakin kovien
lumipyryjen tai myrskyjen jälkeen.
Lasse
arsk
Lauri Tarkkonen wrote:
> Vene kannattaa peitellä hyvin, jos haluaa sen säilyvän kunnossa ja
> kauniina ja haluaa säästää omia vaivojaan. Olen joskus työkiireisiin
> vedoten hieman fuskannut peittämisessä ja olen sitä mieltä, että jäin
> tappiolle "säästöissäni".
>
> On tietysti todettava, että huono peitely ei tietenkään auta, on tehtävä
> asia kunnolla siten, että vene tuulettuu ja pysyy mahdollisimman
> kuivana.
>
> - Lauri Tarkkonen
Joo, meillä ainakin viime talvena pressu ei riittänyt keulakannelle, eikä peittänyt
täysin perääkään. Vesi ja sulanut lumi, joka lienee samaa ainetta, valuivat ketkan
alimpaan kohtaan pitäen kannen märkänä koko talven. Ilman pressua olis ehkä voinut
kuivua jossain välissä paremmin. Taisi se pressu vähän vuotaakin...ainakin veneessä
käydessäni olin näkevinäni Orionin vyön ja osan Otavasta...keskellä päivää.
Hyvinkin voisin pitää ilman pressuja, jos veneen malli sen sallisi ja esim.
talvi-sunnuntaisin olisi mahdollisuus käydä harjailemassa lumia kannelta ja eikö
suolapusseilla saa pidettyä sisätiloja kohtuullisen kuivana. Mutta meiltä makean
veden maakravuilta kun on meren rantaan yhtä pitkä matka kuin meren rannasta meille
niin ei tuu käytyä.
-a-
Pauli Laaksonen
>
> Joku voisi tietenkin kysyä, onko veneen pito yleensä tarpeellista. Jos
> ei ole venettä, ei ole myöskään pressuhuolia. :-).
>
Kas.. Tarkkonen on herännyt talviunesta.. eikusiis syysunesta.. jotkut jo ovat
kaipailleet näitä hänen kärkeviä kommenttejaan.
>
> Jos hankit veneeseesi kosteusmittarin, niin havaitset suhteellisen
> kosteuden vaihtelevan jossain 40% ja 90% välillä. Kun otat patjat
> ulos aurinkoisella säällä monen päivän sateen jälkeen huomaat kosteuden
> putoavan jostain 70% - 90% väliltä 40% - 50%. Jos suljet luukut niin,
> että vesi tosiaan pysyy ulkona, niin kosteus pysyy myös sisällä ja
> suomalaisessa talvessa tapahtuvat lämmönvaihtelut +10 - -35 aiheuttavat
> melkoisen kondenssin, joka pitää huolen veneen sisäilman kosteudesta.
>
Lähtökohtana pressuttomuuteen olen tässä tapauksessa pitänyt seuraavia seikkoja:
- katettu moottorivene itsetyhjentyvällä avotilalla jonka päällä veneen oma pressu.
- sisältä kaikki kosteutta imevä (patjat, matot jne) pois talveksi.
- hyvin vahattu lasikuitupinta
- luukut auki (siten ettei tuiskuta sisään),kaikki sisätilan ovet ja luukut siten
että ilma kiertää
- säännöllinen tarkkailu ja lumien poisto (joka tietenkin on tehtävä vaikka pressu
olisikin päällä)
Näinollen kosteus joka sisätiloihin tulee ei pääse tekemään pahasti tuhojaan vaikka
joka tapauksessa sisätiloihin tuppaa sitä kondenssia tulla on sitten pressut päällä
tai ei.
Luukkujen aukipitämisessä taas on aina tietenkin "tyhjennysriski" riippuen miten
julkisella paikalla venettään pitää. Kaikki eivät pidä venettään aidatuilla ja
vartioiduilla paikoilla. Jopa omakotitalon pihoilta viedään tavarat veneen sisältä
jos ovet on pressun alla auki
nimim."lähipiirissä kokemusta omaava"
Vertailuna kuitenkin pitäisinkin autoa joka kyllä pärjää talven ulkona ilman
pressujakin.
> Varsin monissa veneissä on vuosien kuluessas kerääntynyt melkoisesti
> hometta, jolla on todettu olevan jopa terveysriskejä. Varmaankin
> vuodessa parissa mitään dramaattista ei tapahdu, mutta jos pidät
> venettäsi pitempään, niin tilanne saattaa olla toinen. Ihminen
> adaptoituu tuoksuun kaikkein nopeimmin, voi olla ettei lähiympäris-
> tössäsi ole ketään homeallergiaan taipuvaista ja saatatte pitää homeisen
> veneen ominaishajusta, mutta saattaa olla, että käännyttää jonkun
> potentiaalisen myyjän pois kun olet myymässä venettäsi.
>
Eräs arvostettu suomalainen veneensuunnittelija kait aikanaan sanoi että vene pitää
suunnitella sellaiseksi että sen voi huoletta pestä painepesurilla sekä ulko- että
sisäpuolelta..
Kovin harva valmistaja on vaan ottanut tätä todesta. Lause kyllä on täyttä totta!
> Auringolla on myös talvella UV säteilyä ja yhdessä nollakelin kanssa
> se aiheuttaa tuon edelläkuvatun jäätymis- sulamissyklin.
Auringosta ja UV:stä ei talvisäilytyskauden aikana ole haittaa missään Suomen
alueella..
Siinävaiheessa kun se joskus vihdoin taivaanrannasta alkaa paistella niin moni on jo
pressunsa veneen päältä kevätkunnostuksen vuoksi poistanut!!
> On tietysti todettava, että huono peitely ei tietenkään auta, on tehtävä
> asia kunnolla siten, että vene tuulettuu ja pysyy mahdollisimman
> kuivana.
Aivan. Ja monta kertaa tuolla kierrellessä on näkynyt veneitä joissa pressunarut on
syöneet veneen kuomun tukitankoihin reikiä, lumi painanut pressun luokille ja jään
painosta revennyt jne.
Eli tee miten teet mutta tarkkaile sitä venettäsi talven aikana säännöllisesti!!
--Pauli--
KariK
>
> Tähän treadiin voisi heittää kysymyksen:
>
>
Talvella peittämättömän veneen päälle satava lumi sulaa ja taas jäätyy
joitakin kertoja. Vesi tunnetusti tunkeutuu pienimpiinkin koloihin, ja
kun se taas jäätyy, se saattaa rikkoa paikkoja. Tiikki- tai muut
rimoitukset, kansiluukkujen reunat, itsetyhjennysaukot, ...
Toinen juttu on ilmassa varsinkin talvella leijuva noki. Valkoiseen
lasikuitupintaan se iskee tiukkuudella, jonka tuntee hartioissaan
keväällä cleaneria hinkatessaan. Sanoisin että peitettä käyttäen selviää
vähemmällä työllä ja vene pysyy paremmin ehjänä ja siistinä, kuivanakin.
-Kari-
Lauri Tarkkonen
>Kas.. Tarkkonen on herännyt talviunesta.. eikusiis syysunesta..
>jotkut jo ovat kaipailleet näitä hänen kärkeviä kommenttejaan.
Tietenkin ne, jotka eivät kaipaa voivat jättää lukematta. En
käytä salanimeä.
>Vertailuna kuitenkin pitäisinkin autoa joka kyllä pärjää talven ulkona ilman
>pressujakin.
Aika monia autoja käytetään talvellakin useammin kuin veneitä.
Jotkut jopa pistävät lämmityslaitteen päälle ja kuivaavat osan
siitä kosteudesta jonka hengittävät sisään ja joskus jopa enemmänkin.
>Eräs arvostettu suomalainen veneensuunnittelija kait aikanaan sanoi
>että vene pitää suunnitella sellaiseksi että sen voi huoletta pestä
>painepesurilla sekä ulko- että sisäpuolelta..
Eino Antinojaa on tähän saakka pidetty paremminkin veneenrakentajana,
ei niinkään suunnitelijana. Ne, jotka Eikan tuntevat tietävät, hänen
heittelevän joskus herjoja ilman vakavaa tarkoitusta.
>Kovin harva valmistaja on vaan ottanut tätä todesta.
Ei edes Eino Antinoja.
>Lause kyllä on täyttä totta!
Olen nähnyt kovin vähän sellaisia veneitä, jotka voi pestä paine-
pesurilla sisältä päin. Siellä on varsin usein sellaisia materiaa-
leja, joiden rakenne ei oikein siedä painepesurin voimaa. Esimerkiksi
tiikki olipa se sitten ulkona tai sisällä ei pidä painepesurista.
>> Auringolla on myös talvella UV säteilyä ja yhdessä nollakelin kanssa
>> se aiheuttaa tuon edelläkuvatun jäätymis- sulamissyklin.
>Auringosta ja UV:stä ei talvisäilytyskauden aikana ole haittaa
>missään Suomen alueella..
>Siinävaiheessa kun se joskus vihdoin taivaanrannasta alkaa paistella niin moni on jo
>pressunsa veneen päältä kevätkunnostuksen vuoksi poistanut!!
Varsin monen veneen kannella on vesi sulanut ja jäätynyt hiushalkeamiin
ruuvinkantojen, helojen, rustiratojen yms. rakoihin aika monta kertaa
ennen kuin kevätkunnostus alkaa. Totesin alussa, että peittämisen
hyöty riippuu esimerkiksi aikajänteestä. Pari talvea ei vielä tee
kummia, mutta koska esimerkiksi lasikuituveneen käyttöikä voi olla
hyvin hoidettuna vaikkapa 50 - 100 vuotta, niin tällä aikavälillä
asialla on jo merkitystä. Monet meistä eivät tietenkään ole todis-
tamassa sitä.
- Lauri Tarkkonen
Raimo Harju
>
> Lauri Tarkkonen wrote:
> > Joku voisi tietenkin kysyä, onko veneen pito yleensä tarpeellista.
> > Jos ei ole venettä, ei ole myöskään pressuhuolia. :-).
> Kas.. Tarkkonen on herännyt talviunesta.. eikusiis syysunesta..
> jotkut jo ovat kaipailleet näitä hänen kärkeviä kommenttejaan.
Ja kaipaavat jatkossakin! Kommentti, jonka perässä on hymiö, ei voi
olla kärkevä. Mitä, jos ei aloitettaisi uudestaan joutavaa naljailua.
Rami :-)
Heikki Malkki
>Kosteutta voi poistaa myös "sukkahousunpunttimenetelmällä" eli
>laittamalla sisätiloihin kalsiumkloridia siten, että se imee kosteutta
>ja muodostuva suolavesi valuu ämpäriin, josta se on helppo kaataa
>pois. Tällä ei kuitenkaa nkannata yrittää korvata huonosti
>järjestettyä tuuletusta, eli jonkinlainen ilmanvaihtokin on oltava.
Tuuletus ja kalsiumkloridi sopivat sikäli huonosti yhteen, että
tuuletetussa tilassa suola yrittää kuivata koko ilmakehää.
Omakohtaisten kokemusten mukaan syys- ja keskitalvi
kannattaa jättää suolakuivauksen varaan ja avata luukut
vasta kevättalvella. Suolan voi poistaa samalla. Suolaa pitää
olla kilokaupalla mieluusti useampaan pisteeseen sijoitettuna,
koska ilma veneen sisällä kiertää huonosti. Sukkahousuja
en ole kokeillut, vaan olen käyttänyt karkeaa säkkikangasta.
Ainakin sen läpi ilma virtaa hyvin, sukkahousut vähän
epäilyttävät.
Heikki Malkki
Raimo Harju
>
> Sukkahousuja en ole kokeillut, vaan olen käyttänyt karkeaa säkki-
> kangasta. Ainakin sen läpi ilma virtaa hyvin, sukkahousut vähän
> epäilyttävät.
Kyllä ne sukkahousut hyvin toimivat, kunhan ei lataa liikaa yhteen
punttiin. Seuraava menettely toimii hyvin: Ladataan maantiesuolaa
sukanterään esim. talouspaperirullan putkella noin 10 cm:n pallo.
Hytkytellään sukkaa, jotta tavara laskeutuu kunnolla ja tehdään
pallon päälle solmu, jonka päälle ladataan toinen pallo ja sen
päälle vielä kolmas. Katkaistaan puntti haarakiilasta ja sidotaan
koko hoito muovisangon ripaan. Sanko ripustetaan köydellä sopivaan
paikaan veneessä. Itse olen laittanut yhden sankolatingin/kajuutta.
Yhtenä talvena laitoin suolan punttiin ilman välisolmuja, jolloin se
tiivistyi omasta painostaan möykyksi, joka ei sitten enää reagoinut-
kaan ilman kanssa. Koko homman ainut vaikeus on sukkahousujen osto-
vaihe. Myyjät katselevat jotenkin oudosti. K-kaupan malli maksaa 4,95.
Rami
sarla
>Olen nähnyt kovin vähän sellaisia veneitä, jotka voi pestä paine-
>pesurilla sisältä päin. Siellä on varsin usein sellaisia materiaa-
>leja, joiden rakenne ei oikein siedä painepesurin voimaa. Esimerkiksi
>tiikki olipa se sitten ulkona tai sisällä ei pidä painepesurista.
- Heh, mä olen nähnyt aika paljonkin veneitä, jotka voi pestä Kärsseril,
niin sisältä kuin päältäkin, tosin niissä "sisältä" on ikäänkuin päältä ja
päältä on ulkopuolelta, avoveneetkin on veneitä! Tiikkiä tapaa harvemmin
kalastusprofiloiduista veneistä muutenkaan.
Saivartelua, kyllä, mutta oli pakko!
-- sarla --
Lauri Tarkkonen
En ottanut tässä huomioon avoveneitä enkä kalastuskäyttöön viritettyjä
moottoriveneitä, koska oli puhe nimenomaan Eino Antinojasta ja hänen
harrastamastaan venekannasta, siis mieluummin yli 30 jalkainen asuttava
purjevene.
- Lauri Tarkkonen
Yrjö Peltonen
Tämä on syy miksi meikäläinenkin, avoveneen käyttäjä peittelee kipon
syksyllä. Suht paljon ajavana vene todennäköisesti pehmenee alta kyllä
parissakymmenessä vuodessa, mutta mikäli sen yrittää saada siistiksi
edes kerran vuoteen, on se parasta tehdä keväällä ja silloin hommaa
helpotta kummasti mikäli syyspesun jälkeen nokea kerääntyy
mahdollisimman vähän pintaan. Ainakin Suomenojalla noki on vitsaus.
Lisänä on ilmeisesti kalsiumsulfaatti joka syntyy voimalan rikinpoiston
yhteydessä ja jotenkin (miten?) leviää pölähdyksinä silloin tällöin
ympäristöön.
Ykä
Niina Sironen
Pauli Laaksonen kirjoitti viestissä <384B9E02...@saunalahti.fi>...
|Tähän treadiin voisi heittää kysymyksen:
|
|Onko veneen peittäminen talven varalle ylipäätään tarpeellista?
|..joo älkää heti ampuko ideaa alas mutta perustelkaa mitä sillä voitetaan.
|
Sä et varmaan pidä venettäsi valtatien penkan alapuolella turvevoimalan
vieressä ;-)
Ainakin täällä juomaveden rannalla Tampereella moinen on enemmän kuin totta.
Vois olla mielenkiintoisen näköistä keväällä putsata kantta
suolapaskaturveyhdistelmästä, vaikka käsittääkseni se kyllä tunkeutuu
avaamattomaan hernekeittopurkkiinkin.
Kirjoittelipi Atso
replyä ryhmään tai tänne ==> atul...@hotmail.com
Pauli Laaksonen
> Sä et varmaan pidä venettäsi valtatien penkan alapuolella turvevoimalan
> vieressä ;-)
>
Juu en.
Se on tuolla turvallisen? ja vähäsaasteisen? Olkiluodon ydinvoimalan kupeessa :)
Ja kenen ylipäätään kannattaa pitää valtatein laidassa turvevoimalan alla?
Eiköhän Suomenmaasta sen verran löydy tasaista paikkaa ettei tartte moiseen
paikkaan sitä laittaa venettään seisomaan!!
Kaupunkiympäristössä kyllä allekirjoitan tuon peittelyn noen välttämiseksi.
Mutta kunnon vahaus ja mielellään kunnon polyuretaanimaalaus poistaa tai ainakin
vähentää nokiongelmat. Maalattu pinta on muutenkin huomattavasti kivuttomampi
kevätkäsiteltävä kuin gelkkaripinta.
--Pauli--
Jussi Pulkkinen
Pauli Laaksonen <p...@saunalahti.fi> wrote:
...
>Mutta kunnon vahaus ja mielellään kunnon polyuretaanimaalaus poistaa tai ainakin
>vähentää nokiongelmat. Maalattu pinta on muutenkin huomattavasti kivuttomampi
>kevätkäsiteltävä kuin gelkkaripinta.
>
Kun tassa on kevaaseen aikaa, niin voisi opetella kenties maalaamaankin.
Maalit tietysti venemaaliliikkeesta (?) ja sienella pintaan. Ja vahat
venevahaliikkeesta (?).
Mutta onko suosituksia? Siis gelcoatin paalle, nyt emme puhu myrkkyvareista
mitaan. - Enta passelit vahat?
>--Pauli--
>
tv jp, LVSP
Lauri Tarkkonen
>Kun tassa on kevaaseen aikaa, niin voisi opetella kenties maalaamaankin.
>Maalit tietysti venemaaliliikkeesta (?) ja sienella pintaan. Ja vahat
>venevahaliikkeesta (?).
>Mutta onko suosituksia? Siis gelcoatin paalle, nyt emme puhu myrkkyvareista
>mitaan. - Enta passelit vahat?
Jos haluaa maalin pysyvän ja pinnan näyttävän hyvältä, kannattaa tehdä
pohjatyöt kunnolla. Vanhat vahat, rasvat ja muut liat on poistettava,
kuopat ja naarmut paikattava. Pohjatyön laatu ratkaisee uuden maalin
pysyvyyden.
Jos haluaa maalata ruiskulla voi värit ostaa myös automaalikaupasta. :-).
Maalatessa olisi hyvä kyetä valvomaan sekä lämpötilaa että kosteutta.
On kyllä mahdollista onnistua keväällä ulkonakin, mutta näyttää siltä,
että useampi epäonnistuu ja vaikka pinta alkuun näyttääkin kunnolli-
selta, niin se ei ole kovin pitkäikäinen.
Kannattaa hakea maaliliikkeestä esiteitä. Voi myös soittaa esimerkiksi
Teknoksen tekniseen neuvontaan, ainakin ennen neuvoivat hyvin asialli-
sesti ja perusteellisesti.
- Lauri Tarkkonen
PS: maaleista kun puhutaan, niin onko kukaan lukenut tai kuullut mikä
on ensi kevään myrkkymaalisuositus, viime vuonna tarjolla olleita värejä
ei saa enään myydä, käyttää kyllä, jos on tullut hankkineeksi.
Pasi Mustalahti
: In <384B9E02...@saunalahti.fi> Pauli Laaksonen <p...@saunalahti.fi> writes:
: Jos hankit veneeseesi kosteusmittarin, niin havaitset suhteellisen
: kosteuden vaihtelevan jossain 40% ja 90% välillä. Kun otat patjat
: ulos aurinkoisella säällä monen päivän sateen jälkeen huomaat kosteuden
: putoavan jostain 70% - 90% väliltä 40% - 50%. Jos suljet luukut niin,
: että vesi tosiaan pysyy ulkona, niin kosteus pysyy myös sisällä ja
: suomalaisessa talvessa tapahtuvat lämmönvaihtelut +10 - -35 aiheuttavat
: melkoisen kondenssin, joka pitää huolen veneen sisäilman kosteudesta.
: - Lauri Tarkkonen
PTM: Kosteus on voitettavissa:
-Maantiesuolaa nailonsukkaan ja veneen kattoon roikkumaan. Ämpäri alle.
-luukut kiinni tiiviisti ettei ulkoa tule lisää kosteutta.
Keväällä kun menee ensimmäistä kertaa hyttiin, ilma on kuin
kerrostalohuoneistossa: kuivaa.
Nailonsukkana on hyvä tuollainen polvipituinen, joita saa joka
bensa-asemalta kympillä kahdet. Yhteen sukkaan menee melkein kilo suolaa.
----------------------------------------------------------------------
PTM, pasi.mu...@utu.fi, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lab.ins. (mikrotuki) ATK-keskus/Mat.Luon.Tdk OH1HEK
Lab.engineer (PC support) Computer Center OI7234
Mail: Fysla, Vesilinnantie 5, 20014 Turun Yliopisto
Pt 02-3336669, 0438220116, Pikavalinta 1512, FAX 02-3335632
(Pk 02-2387010, GSM 0400-555577, (NMT450 049-555577))
-----------------------------------------------------------------------
Pasi Mustalahti
: In <384CDFB1...@oras.com> Pauli Laaksonen <pauli.l...@oras.com> writes:
:>Kas.. Tarkkonen on herännyt talviunesta.. eikusiis syysunesta..
:>jotkut jo ovat kaipailleet näitä hänen kärkeviä kommenttejaan.
: Tietenkin ne, jotka eivät kaipaa voivat jättää lukematta. En
: käytä salanimeä.
PTM: Ei varmaan pahalla tarkoittanut :)
:>Eräs arvostettu suomalainen veneensuunnittelija kait aikanaan sanoi
:>että vene pitää suunnitella sellaiseksi että sen voi huoletta pestä
:>painepesurilla sekä ulko- että sisäpuolelta..
PTM: Targa 96 on näemmä hyvin lähellä tälläistä.
: Olen nähnyt kovin vähän sellaisia veneitä, jotka voi pestä paine-
: pesurilla sisältä päin. Siellä on varsin usein sellaisia materiaa-
: leja, joiden rakenne ei oikein siedä painepesurin voimaa. Esimerkiksi
: tiikki olipa se sitten ulkona tai sisällä ei pidä painepesurista.
: - Lauri Tarkkonen
PTM: Painepesuria voi käyttää vaikka kukkien kasteluun, jos pitää
etäisyyden riittävänä. Halpa painepesuri täyttää tehtävänsä vain kun
etäisyys suuttimesta kohteeseen on n. 10-20 cm. Olen toisaalta kyllä
käyttänyt pesureita, joilla vielä 50 cm etäisyydellä sahaa kakkosnelosta
tehokkaammin kuin sirkkelillä.
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> wrote:
>: In <384B9E02...@saunalahti.fi> Pauli Laaksonen <p...@saunalahti.fi> writes:
>: Jos hankit veneeseesi kosteusmittarin, niin havaitset suhteellisen
>: kosteuden vaihtelevan jossain 40% ja 90% välillä. Kun otat patjat
>: ulos aurinkoisella säällä monen päivän sateen jälkeen huomaat kosteuden
>: putoavan jostain 70% - 90% väliltä 40% - 50%. Jos suljet luukut niin,
>: että vesi tosiaan pysyy ulkona, niin kosteus pysyy myös sisällä ja
>: suomalaisessa talvessa tapahtuvat lämmönvaihtelut +10 - -35 aiheuttavat
>: melkoisen kondenssin, joka pitää huolen veneen sisäilman kosteudesta.
>: - Lauri Tarkkonen
>PTM: Kosteus on voitettavissa:
>-Maantiesuolaa nailonsukkaan ja veneen kattoon roikkumaan. Ämpäri alle.
>-luukut kiinni tiiviisti ettei ulkoa tule lisää kosteutta.
>Keväällä kun menee ensimmäistä kertaa hyttiin, ilma on kuin
>kerrostalohuoneistossa: kuivaa.
>Nailonsukkana on hyvä tuollainen polvipituinen, joita saa joka
>bensa-asemalta kympillä kahdet. Yhteen sukkaan menee melkein kilo suolaa.
Lienee paljolta makukysymys haluaako taistella kosteutta vastaan
suolalla vai tuulettamalla. Silloin kun olin peittänyt veneeni oikein,
siten, että pressuns ja veneen välillä oli kunnol-
/ \ linen ilmarako (30 cm) ja pressun räystäs tuli
/ \ veneen reunan yli sivusuunnassa ja alle kannen
/ vvvv \ tason pystysuunnassa, niin saatoin jättää ruffi-
/ vvv vvv \ luukun auki ja kaikki ventiilit auki eikä lunta
v v mennyt sisään ja vene pysyi riittävän kuivana.
vvvvvvvv Varmaankaan suola sukkahousuissa ei olisi ollut
vv haitaksi, mutta kun yhteys ulkoilmaan on hyvä,
vv niin kuvittelisin sen keräävän ohikulkevasta
vv ilmasta kosteutta ja sitovan sitä veneeseen yli
välittömän tarpeen.
On tietysti yhdentekevää kuinka homman hoitaa, jos saa kosteuden
pysymään aisoissa. Jotenkin vain tuntuu siltä, että suola on konsti
jota tarvitaan, jos huonon tuuletuksen aiheuttamien ongelmien korjaa-
miseksi. Miksi ei sitten aloitteta siitä tuuletuksesta. Kukin
valitsee sen menetelmän johon uskoo.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>: Olen nähnyt kovin vähän sellaisia veneitä, jotka voi pestä paine-
>: pesurilla sisältä päin. Siellä on varsin usein sellaisia materiaa-
>: leja, joiden rakenne ei oikein siedä painepesurin voimaa. Esimerkiksi
>: tiikki olipa se sitten ulkona tai sisällä ei pidä painepesurista.
>: - Lauri Tarkkonen
>PTM: Painepesuria voi käyttää vaikka kukkien kasteluun, jos pitää
>etäisyyden riittävänä. Halpa painepesuri täyttää tehtävänsä vain kun
>etäisyys suuttimesta kohteeseen on n. 10-20 cm. Olen toisaalta kyllä
>käyttänyt pesureita, joilla vielä 50 cm etäisyydellä sahaa kakkosnelosta
>tehokkaammin kuin sirkkelillä.
Tekisi mieli nähdä sellainen asuttava purjevene, josssa on edes puolet
nykyisin tavanomaisesta sähköllä toimivasta tykotarpeistosta, jonka
sähkötyöt sallivat huolettoman veden ruiskuttelun kajuutassa edes
metrin etäisyydeltä.
- Lauri Tarkkonen
Pauli Laaksonen
> Tekisi mieli nähdä sellainen asuttava purjevene, josssa on edes puolet
> nykyisin tavanomaisesta sähköllä toimivasta tykotarpeistosta, jonka
> sähkötyöt sallivat huolettoman veden ruiskuttelun kajuutassa edes
> metrin etäisyydeltä.
Minä kun seilipaateista en ymmärrä enkä perusta mitään mutta elektroniikan
puolesta vene on käsitääkseni rakennettavissa sellaiseksi että se kestää
roiskevesitiiviystestin. Radioihin saa suojakotelot, VHF:t saa kanssa
vesitiivinä ja kaiut/kompassi/GPS:t kestävät muutenkin roiskeveden, suuri osa
jopa paineveden.
Sähkötaulut ja niiden johtoläpiviennit pystyy tekemään (niin haluttaessa)
vesitiiveiksi. Monissa avoveneissä on nykyään kaikki yllämainitut vempeleet
koko ajan säiden armoilla.
Tässä taas veneteollisuus voisi käydä tutustumassa autoteollisuuden tapaan
suojata liittimet/kaapelit auton moottoritilassa.
Pointtini jolla aikaisemmin tässä treadissa tarkoitin kommenttia veneen
pesusta sisältä oli siinä että sisustuksessa pitäisi välttää
luonnonmateriaaleja jotka imevät vettä. Tässä jopa voisi kehua jenkkiveneitä.
Vaikkakin niiden sisustus on kaikenkirjavaa karvatekstiiliä niin se kyllä
kestää pesut kunhan pääsee kunnolla kuivumaan. Toki patjastot ym irrotettava
materiaali ensin pois..
Suurin osa kaapistoista ym on sentään tehty "kunnon" puusta ettei Puustellit
ja sun muut lastulevykeittiötehtaat ole onneksi päässeet suunnittelemaan
veneiden sisustoja..
--Pauli--
Lauri Tarkkonen
>>
>> Tekisi mieli nähdä sellainen asuttava purjevene, josssa on edes puolet
>> nykyisin tavanomaisesta sähköllä toimivasta tykotarpeistosta, jonka
>> sähkötyöt sallivat huolettoman veden ruiskuttelun kajuutassa edes
>> metrin etäisyydeltä.
>Minä kun seilipaateista en ymmärrä enkä perusta mitään mutta elektroniikan
>puolesta vene on käsitääkseni rakennettavissa sellaiseksi että se kestää
>roiskevesitiiviystestin.
Ihminen on käynyt kuussa, mikä ei tarkoita, että voisit käydä kuussa
milloin haluat. Olen tietoinen, että on mahdollista rakentaa
vesitiiviitä, sähkölaitteita. Tiedän myös, että rakennetaan sähkö-
laitteita, joita kutsutaan roiskevesitiiviiksi, mutta käytännössä ne
eivät sitä ole. Riittääkö muuten roiskevesitiiviys, jos laiteita
yritetään pestä painepesurilla? Epäilen.
>Radioihin saa suojakotelot, VHF:t saa kanssa vesitiivinä ja
>kaiut/kompassi/GPS:t kestävät muutenkin roiskeveden, suuri osa
>jopa paineveden.
Osa kaiuista ja GPS:stä kestää roiskeveden. En ole vielä nähnyt
edes mainoksia roiskeveden kestävistä akkulatureista, televisioista,
navtex laitteista.
>Sähkötaulut ja niiden johtoläpiviennit pystyy tekemään (niin haluttaessa)
>vesitiiveiksi. Monissa avoveneissä on nykyään kaikki yllämainitut vempeleet
>koko ajan säiden armoilla.
En ole vielä nähnyt sisävaloja, jotka olisivat roiskevesitiiviitä.
>Tässä taas veneteollisuus voisi käydä tutustumassa autoteollisuuden tapaan
>suojata liittimet/kaapelit auton moottoritilassa.
Voi käydä. Kuitenkin tästä käymisestä on varmaan vielä pitkä matka
siihen veneeseen, jonka voit tarjota näytille.
>Pointtini jolla aikaisemmin tässä treadissa tarkoitin kommenttia veneen
>pesusta sisältä oli siinä että sisustuksessa pitäisi välttää
>luonnonmateriaaleja jotka imevät vettä. Tässä jopa voisi kehua jenkkiveneitä.
>Vaikkakin niiden sisustus on kaikenkirjavaa karvatekstiiliä niin se kyllä
>kestää pesut kunhan pääsee kunnolla kuivumaan. Toki patjastot ym irrotettava
>materiaali ensin pois..
Jostain syystä tuo jenkkimoottoriveneiden sisustusmuoti ei ole vielä
levinnyt purjeveneisiin. Jotkut jopa pitävät luonnonmateriaaleja
viihtyisyyttä lisäävänä tekijänä ja painepesuvaatimuksesta ryhdytäänkin
jo tinkimään.
>Suurin osa kaapistoista ym on sentään tehty "kunnon" puusta ettei Puustellit
>ja sun muut lastulevykeittiötehtaat ole onneksi päässeet suunnittelemaan
>veneiden sisustoja..
En suosittelisi puukaapistoja pestäväksi painepesurilla.
- Lauri Tarkkonen
Markus Peuhkuri
Lauri> Tekisi mieli nähdä sellainen asuttava purjevene, josssa on
...
Lauri> veden ruiskuttelun kajuutassa edes metrin etäisyydeltä.
Itse pesin venen pilssin (koko matkalta turkkilautojen alta)
syksyllä painepesurilla. Mittaustavasta riippuen etäisyyttä
sähkölaitteisiin oli 1 cm tai kutakuinkin metri.
Sähkölaitteita olivat sisävalot, VHF, radio-CD, GPS,
pilssipumppu, lämminilmapuhallin (moottorin lämpöä veneeseen
puhaltava, toissakesänä kiva), lämmitin.
Asuttavuudesta en tiedä, mutta sain perheen kestämään viime
kesänä mukana 3 viikon matkan. Ja on sen joku instanssi
hyväksynyt matkapurjehdukseen soveltuvaksi.
Tietenkin olin vienyt kaiken irtoavan tekstiilin pois ennen
tätä ja sitten tuuletusta ja lämminilmapuhallusta päivän
verran.
Asiasta puheenollen, pitäisikö lasikuituveneen pilssille tehdä
jotain, kun sieltä on maalit lähteneet. Muutenkaan pilssin
sisäpinta ei ole aivan sileä vaan takareunassa on karkeampaa,
kuituista pintaa. Pilssi on hyvin kapea, joten tarkemmat
tutkimukset siellä ovat aika hankalia. Voisiko sen pestä
hyvin (millä), rapsultella irtoavat pois ja vetää jonkun
pinnan päälle. Pilssissä on kuitenkin aina vettä.
--
Markus Peuhkuri ! internet: Markus....@hut.fi
SG 207 ! http://www.iki.fi/puhuri/
TKK/Teletekniikan lab. ! puh: (09) 451 2467 fax: (09) 451 2474
PL 3000 02015 TKK ! gsm: 040 5019683
Lauri Tarkkonen
>>>>>> "Lauri" == Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> writes:
>Lauri> Tekisi mieli nähdä sellainen asuttava purjevene, josssa on
>...
>Lauri> veden ruiskuttelun kajuutassa edes metrin etäisyydeltä.
> Itse pesin venen pilssin (koko matkalta turkkilautojen alta)
> syksyllä painepesurilla. Mittaustavasta riippuen etäisyyttä
> sähkölaitteisiin oli 1 cm tai kutakuinkin metri.
> Sähkölaitteita olivat sisävalot, VHF, radio-CD, GPS,
> pilssipumppu, lämminilmapuhallin (moottorin lämpöä veneeseen
> puhaltava, toissakesänä kiva), lämmitin.
On tietysti mahdollista käsittää pilssin pesu veneen sisätilojen
pesuksi. Pätkimällä sopivasti tekstiä saa juonteeseen tietenkin
mitä haluaa.
> Asuttavuudesta en tiedä, mutta sain perheen kestämään viime
> kesänä mukana 3 viikon matkan. Ja on sen joku instanssi
> hyväksynyt matkapurjehdukseen soveltuvaksi.
> Tietenkin olin vienyt kaiken irtoavan tekstiilin pois ennen
> tätä ja sitten tuuletusta ja lämminilmapuhallusta päivän
> verran.
> Asiasta puheenollen, pitäisikö lasikuituveneen pilssille tehdä
> jotain, kun sieltä on maalit lähteneet. Muutenkaan pilssin
> sisäpinta ei ole aivan sileä vaan takareunassa on karkeampaa,
> kuituista pintaa. Pilssi on hyvin kapea, joten tarkemmat
> tutkimukset siellä ovat aika hankalia. Voisiko sen pestä
> hyvin (millä), rapsultella irtoavat pois ja vetää jonkun
> pinnan päälle. Pilssissä on kuitenkin aina vettä.
Tarkkoitaako maalit tässä topcoatia vai onko pilssi vielä maalattu
erikseen. Jos topcoat on irronnut, niin jäljelle jäävä lasikuitu
on aika huokoista ja imee vettä, varsinkin jos vesi seisoo siellä
aina. Edellämainittu painepesurikäsittely ei varmaankaan paranna
tilannetta, joskin kerta tai pari ei varmastikaan saa mitään pysyvästi
vakavaa aikaiseksi.
Siitä huolimatta, että pilssi on ahdas, kannattaisi se puhdistaa niin
hyvin kuin mahdollista kaikesta rasvasta ja muusta liasta ja maalata.
Ellei sinne mahdu millään sudilla, niin varmaankin ruiskuihin on saa-
tavissa pitkiä ja ohuiti suuttimia. Maalattuna ja sileänä sen siivoa-
minenkin on helpompaa.
- Lauri Tarkkonen
Markus Peuhkuri
Lauri> On tietysti mahdollista käsittää pilssin pesu veneen
Toki, mutta ei siinä kovin paljoa pienessä veneessä ole eroa
pilssin ja muun sisustuksen välillä. Lasketaanko punkkien ja
kaappien alustat ja sisäpuolet sisustukseen vai pilssiin?
Joka tapauksessa, kuten on mainittu aikaisemminkin,
painepesuria voi käyttää monella tavalla: vesipumpun
tehostajasta lautojen sahaamiseen. Oma käyttöni oli lähempänä
ensimmäistä.
Lauri> juonteeseen tietenkin mitä haluaa.
Vaikkei pätkisikään, voi aina tulkita sanat omalla tavallaan.
Ja kun kirjoitustyylejäkin on monenlaista niin toinen kokee
toisen normaalin kirjoittelun pahemman luokan v***luna. Sen
kanssa vain pitää elää.
Lauri> Tarkkoitaako maalit tässä topcoatia vai onko pilssi vielä
Lauri> maalattu erikseen. Jos topcoat on irronnut, niin jäljelle
Tästä en osaa tarkemmin sanoa. Ilmeisesti kyseessä on
erillinen maali, jolla sisäosat on maalattu. Mistä eroittaa,
onko topcoat vielä paikalla?.
Lauri> jäävä lasikuitu on aika huokoista ja imee vettä, varsinkin
Lauri> jos vesi seisoo siellä aina. Edellämainittu
Tästä olinkin huolissani.
Lauri> puhdistaa niin hyvin kuin mahdollista kaikesta rasvasta ja
Lauri> muusta liasta ja maalata. Ellei sinne mahdu millään
Mikäs olisi hyvä aine puhdistukseen, joka toimisi sitten
keväällä? Pilssi on tosiaan hyvin ahdas ja syvä enkä aivan
yllä sen perimmäiseen nurkkaan pelkällä kädellä.
Muuallakin perimmäisissä sokkeloissa on törröttäviä (ja
maalattuja) lasikuituja. Onko niille jotain hyvää
käsittelytapaa, millä ne saisi siistimmäksi? Ilmeisesti
kysymys on matoista, joilla sisustus on laminoitu runkoon.
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Lasketaanko punkkien ja
> kaappien alustat ja sisäpuolet sisustukseen vai pilssiin?
Eikös pilssi ole määritelmällisesti joka tapauksessa vesilinjan ja
turkin alapuolella oleva alue? Vai täytyykö vaatia, että veneen alalaita
kurvautuu alaspäin tehden ulospäin konkaavin osan, jotta voitaisiin
puhua pilssistä? (ei silti että se mitenkään vaikuttaisi
puhdistusmenetelmiin)
Dag Stenberg
Antti Salmenlinna
dag.st...@helsinki.nospam.fi wrote in article
<82qmvl$ksb$2...@oravannahka.helsinki.fi>...
>
> Eikös pilssi ole määritelmällisesti joka tapauksessa vesilinjan ja
> turkin alapuolella oleva alue?
Muistaakseni pilssin suomenkielinen nimi on palleoja. Mielestäni se on
ainakin asiaa kuvaava.
Antti
Lauri Tarkkonen
>>>>>> "Lauri" == Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> writes:
>Lauri> On tietysti mahdollista käsittää pilssin pesu veneen
> Toki, mutta ei siinä kovin paljoa pienessä veneessä ole eroa
> pilssin ja muun sisustuksen välillä. Lasketaanko punkkien ja
> kaappien alustat ja sisäpuolet sisustukseen vai pilssiin?
Pilssi on turkin alla pienessäkin veneessä ja punkkien alustat tai
kaappien alustat ovat mitä sanotaankin.
> Joka tapauksessa, kuten on mainittu aikaisemminkin,
> painepesuria voi käyttää monella tavalla: vesipumpun
> tehostajasta lautojen sahaamiseen. Oma käyttöni oli lähempänä
> ensimmäistä.
>Lauri> juonteeseen tietenkin mitä haluaa.
> Vaikkei pätkisikään, voi aina tulkita sanat omalla tavallaan.
> Ja kun kirjoitustyylejäkin on monenlaista niin toinen kokee
> toisen normaalin kirjoittelun pahemman luokan v***luna. Sen
> kanssa vain pitää elää.
Jos tätä haluat, niin se on tietenkin oma valintasi.
>Lauri> Tarkkoitaako maalit tässä topcoatia vai onko pilssi vielä
>Lauri> maalattu erikseen. Jos topcoat on irronnut, niin jäljelle
> Tästä en osaa tarkemmin sanoa. Ilmeisesti kyseessä on
> erillinen maali, jolla sisäosat on maalattu. Mistä eroittaa,
> onko topcoat vielä paikalla?.
Yleensä topcoat on ainakin jossain määrin kiiltävämpää ja ennenkaikkea
tiiviimpää kuin mitä sillä yritetään peittää, usein myös eri väristä.
Lasikuitu ja sitä sitova polyesterihartsi ovat yleensä varsin valkoisia,
muun väriset pinnat pitänee tulkita topcoatiksi. Vaikea selitää lyhyesti.
>Lauri> jäävä lasikuitu on aika huokoista ja imee vettä, varsinkin
>Lauri> jos vesi seisoo siellä aina. Edellämainittu
> Tästä olinkin huolissani.
Jos venettä haluaa pitää pitkään, kaikki pienetkin asiat kannattaa
hoitaa. Yleensä rungot kestävät vaikka laminaatti vähän pehmeneekin,
mutta kun tulee ylimääräisiä rasituksia kuten kivelleajossa usein
tapahtuu, repeämät ovatkin sitten jo vakavia. Tiedän tapauksia, joissa
veneellä on ajettu useita kertoja kiville, omistaja oli sitä mieltä,
että tämähän kestää mitä tahansa, mutta usean vuoden kuluttua vähän
kevyemmänkin tuntuinen tömäys aiheutti varsin vakavan repeämän.
>Lauri> puhdistaa niin hyvin kuin mahdollista kaikesta rasvasta ja
>Lauri> muusta liasta ja maalata. Ellei sinne mahdu millään
> Mikäs olisi hyvä aine puhdistukseen, joka toimisi sitten
> keväällä? Pilssi on tosiaan hyvin ahdas ja syvä enkä aivan
> yllä sen perimmäiseen nurkkaan pelkällä kädellä.
En ole kemisti, joten vastatkoon tähän ainepuoleen ne jotka paremmin
tietävät. Ellei listalta löydy, niin voi varmaan soittaa esimerkiksi
Teknoksen tai Tikkurilan tehtaitten neuvontaan. Kyllä varmaan topcoatin
levittämiseen pätevät samat ohjeet kuin maalienkin tai muiden pinnoit-
teiden. Maalarit tuntuvat käyttävän soodaa.
Kokeiltuani höyrypesuria, voisin kuvitella sellaisen riittävän. Pesurin
kapea suutin saattaisi hyvinkin mahtua kyllin pitkälle pilssiisi ja
kuuma höyri irrittaa rasvaakin ihan kohtuullisen hyvin. Sitten tietenkin
mekaaninen puhdistus. Sähköporaan tai vastaavaan saa letkuvarren päähän
kartiomaisen tai lieriömäisen jyrsinterän, jolla pääsee varsin kapeaan
paikkaan. On myös mahdollista kiinnittää santapaperia esim. kaksipuoli-
sella teipillä vaikkapa jäykkään lattaan ja silläkin saa jo jotain
aikaiseksi. Sitten vain hiomapölyt pois ja maalia päälle.
> Muuallakin perimmäisissä sokkeloissa on törröttäviä (ja
> maalattuja) lasikuituja. Onko niille jotain hyvää
> käsittelytapaa, millä ne saisi siistimmäksi? Ilmeisesti
> kysymys on matoista, joilla sisustus on laminoitu runkoon.
Tämä on varsin yleistä, tuollaiset piikit tekevät helposti reikiä
sormiin, kun paikkoja yrittää siivota. Edellämainitut kartiomaiset
tai lieriömäiset jyrsimet ovat mahdollisia, ei kuitenkaan pidä jyrsiä
topcoatia puhki, vain piikit pois. Santapaperi kovan palikan päällä
on toinen, jos vain on riittävästi tätä aiemmin mainittua "elbow
greasea". Jos paikat ovat kuivia, ei pieni aukko topcoatissa ole
kovin vaarallinen, mutta jos topcoatin tai maalin kanssa puuhastelee,
voi piikkien hiomisen jälkeen tietenkin harrastaa paikkausta.
Meillä pesusta vastaava henkilökunta nostaa noista piikeistä metelin,
eikä suostu hoitamaan hommiaan ennekuin asiat ovat kunnossa. Piikkejä
löytyi vielä usean vuoden jälkeenkin. Annoin ohjeen peittää ne tesatei-
pillä, jolloin ongelma oli hetkeksi hoidettu ja minun oli helppo löytää
häiritsevät piikit kun oli niiden hoitamisen aika.
Joillakin veistämöillä laadun käsite tuntuu liittyvän vain veneen
näkyviin osiin ja kaikki mikä on piilossa saadaan tehdä miten hyvänsä.
Tunnen eläkkeellä olevan timpurin, joka aikanaan teki Nauticatteihin
kaiken sen minkä asiakas näkee, tahmatassuosasto teki sitten sen muun.
En ihmettelisi vaikka muillakin veistämöillä olisi ollut vastaavan-
laisia järjestelyjä.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
Kyllä pilssi kuuluu suomenkieliseen veneilysanastoon, palleoja on
lähinnä sen synonyymi. Pilssi on esimerkiksi ruotsiksi kölsvin ja
englanniksi bilge. :-)
- Lauri Tarkkonen
Ilkka Leinonen
Markus Peuhkuri wrote:
> >>>>> "Lauri" == Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> writes:
>
> Lauri> On tietysti mahdollista käsittää pilssin pesu veneen
>
> Toki, mutta ei siinä kovin paljoa pienessä veneessä ole eroa
> pilssin ja muun sisustuksen välillä. Lasketaanko punkkien ja
> kaappien alustat ja sisäpuolet sisustukseen vai pilssiin?
> Joka tapauksessa, kuten on mainittu aikaisemminkin,
> painepesuria voi käyttää monella tavalla: vesipumpun
> tehostajasta lautojen sahaamiseen. Oma käyttöni oli lähempänä
> ensimmäistä.
>
> Lauri> juonteeseen tietenkin mitä haluaa.
>
> Vaikkei pätkisikään, voi aina tulkita sanat omalla tavallaan.
> Ja kun kirjoitustyylejäkin on monenlaista niin toinen kokee
> toisen normaalin kirjoittelun pahemman luokan v***luna. Sen
> kanssa vain pitää elää.
>
> Lauri> Tarkkoitaako maalit tässä topcoatia vai onko pilssi vielä
> Lauri> maalattu erikseen. Jos topcoat on irronnut, niin jäljelle
>
> Tästä en osaa tarkemmin sanoa. Ilmeisesti kyseessä on
> erillinen maali, jolla sisäosat on maalattu. Mistä eroittaa,
> onko topcoat vielä paikalla?.
>
> Lauri> jäävä lasikuitu on aika huokoista ja imee vettä, varsinkin
> Lauri> jos vesi seisoo siellä aina. Edellämainittu
>
> Tästä olinkin huolissani.
>
> Lauri> puhdistaa niin hyvin kuin mahdollista kaikesta rasvasta ja
> Lauri> muusta liasta ja maalata. Ellei sinne mahdu millään
>
> Mikäs olisi hyvä aine puhdistukseen, joka toimisi sitten
> keväällä? Pilssi on tosiaan hyvin ahdas ja syvä enkä aivan
> yllä sen perimmäiseen nurkkaan pelkällä kädellä.
>
> Muuallakin perimmäisissä sokkeloissa on törröttäviä (ja
> maalattuja) lasikuituja. Onko niille jotain hyvää
> käsittelytapaa, millä ne saisi siistimmäksi? Ilmeisesti
> kysymys on matoista, joilla sisustus on laminoitu runkoon.
>
> --
> Markus Peuhkuri ! internet: Markus....@hut.fi
> SG 207 ! http://www.iki.fi/puhuri/
> TKK/Teletekniikan lab. ! puh: (09) 451 2467 fax: (09) 451 2474
> PL 3000 02015 TKK ! gsm: 040 5019683
Moi,
Topcoat on käytännössä samaa tavaraa, kuin lujitemuovin pinnassa oleva
gelcoat. Topcoatiin on vain lisätty jotain aineita, että se kuivuisi
kunnolla eikä jäisi pinnaltaan hieman tahmeaksi, kuten gelcoat tekee jos
on kuivuessaan ilman kanssa tekemisissä.
Jos veneesi pilssissä on lasikuitulaminaatit näkyvissä tai pilssiveden
kanssa tekemisissä, laminaatit kanttaa ehdottomasti suojata sopivalla
aineella. Jos laminaatteja ei suojata, saattaa lasikuiturutto iskeä
veneeseesi pilssin kautta.
Unohda topcoatit samantien pilssin suojauksessa. Top- ja gelcoatit ovat
huokoisia pinnoteita, jotka ajanmittaan päästävät veden lävitseen
lasikuituun asti. Jolloin syntyy ns. lasikuiturutto. Jotta rutto ei
pääsisi vaurioittamaan lujitemuovivenettä, veneiden pohjat maalataan
ulkopuolelta epoksimaaleilla. Epoksimaali muodostaa täysin vettä
läpäisemättömän kalvon veneen pohjaan ja tällöin ei rutto pääse iskemään,
kun vesi ei enää imeydy pohjan läpi. Samasta syystä sinun kannattaisi myös
pinnoittaa pilssi sopivalla epoksimaalilla ei siis top/gelcoatilla. Jos
pilsissä on näkyvissä lasikuitulaminaatteja, maalaus pitäisi tehdä ns.
liuotteettomalla epoksilla. Tavallisissa epokseissa on mukana voimakkaita
liuottimia, jotka voivat vaurioittaa polyesterhartsia joka sitoo
lasikuitumatot toisiinsa. Liuotteettomia epokseja löytyy ainakin Hempelsin
valikoimasta olikohan tuotenimeltää High Protect (tai jotain sinnepäin).
Työn iloa...
IL
Markus Peuhkuri
Kiitoksia ohjeista, täytyy toivoa, että keväällä ehtisi
tehdä. Höyrypesuri on kuulema varsin pätevä kapistus
puhdistukseen. Saisikohan anopin ostamaan itselleen.... :-)
Lauri> veneen näkyviin osiin ja kaikki mikä on piilossa saadaan
Lauri> tehdä miten hyvänsä. Tunnen eläkkeellä olevan timpurin,
Tämä ilmeisesti on kysymyksessä tässäkin tapauksessa. Piikit
nimittäin ovat juuri niissä paikoissa, mihin ei
normaalitapauksessa katse osu. Mutta käsi osuu ainankin
siivotessa. Sinänsä ihmeellistä, että kun veneellä on ikää jo
reilusti (27 vuotta), niin ketään edellisistä omistajista ei
ole kyseiset asiat vaivanneet.
sarla
> Tästä en osaa tarkemmin sanoa. Ilmeisesti kyseessä on
> erillinen maali, jolla sisäosat on maalattu. Mistä eroittaa,
> onko topcoat vielä paikalla?.
- Älä murehdi sitä onko siellä goattii vai ei, se on epäoleellista.
> Mikäs olisi hyvä aine puhdistukseen, joka toimisi sitten
> keväällä? Pilssi on tosiaan hyvin ahdas ja syvä enkä aivan
> yllä sen perimmäiseen nurkkaan pelkällä kädellä.
- Pelkällä kädellä siellä aika vähän tekeekään.
> Muuallakin perimmäisissä sokkeloissa on törröttäviä (ja
> maalattuja) lasikuituja. Onko niille jotain hyvää
> käsittelytapaa, millä ne saisi siistimmäksi? Ilmeisesti
> kysymys on matoista, joilla sisustus on laminoitu runkoon.
- Raspaa/hio/kaavi/vuole hapsut huitsiin sieltä, putsaa asetonilla ja
maalaa. Jos haluat köyhtyä, hae jotain kallista
venekäyttöön-siliäväksi-hyytelöityä-polyuretaani-merkki maalia, jos vaan
haluat sulkea pinnan helppohoitoisemmaksi, niin hae Miranol/Unica/Sadolux,
tai jonkinmuun nimistä alkydimaalia ja maalaa hieman ohennetulla värillä
pari-kolme kerrosta antaen kuivua läpi välissä ja ohenna ruiskuohenteella,
älä rasvaisella tärpätillä. Huolehdi myös jonkinmoisesta ilmanvaihdosta
operaation ajan, muuten impattuasi pää pilssissä ohenteita, saatat nähdä
vaikka kauppakeskusten lentävän....
-- sarla --
Pääkokki
Niin, sen verran vaan vielä tuosta pilssin pesusta tämän syksyn
kokemuksella...pesin höyrypesurilla yhden kaverin veneen pilssiä 5
tuntia ja se ei ollut edes mikään pienin versio ko.laitteista
(vuokrattu konevuokraamosta), ja sanonpahan vaan, että kiva värkki,
jos haluaa rymytä tunti tolkulla ahtaissa paikoissa neliösentti
kerralla läpikäyden koko pilssi.
Huonoin puoli koko hommassa on kertyvän kosteuden pyyhkiminen
pinnoilta ja likahan jää paikoilleen jos et rätillä pyyhi! Toki
varmaankin jonkin asteista puhdistustakin tapahtuu, mutta..
Kotona varmaan hyvä pestä kylppäriä ja muita pintoja, veneestä
kannattanee pitää poissa.
Painepesu ja reilut puhaltimet kuivaamaan pesun jälkeen, niin sillä
menetelmällä puhdistuu, tietenkin veden poistojen jälkeen jota tulee
siis kertaluokkaa enemmän kuin höyrypesurilla.
Pääkokki
Pekka Huhta
Tervetuloa takaisin minunkin puolestani. Mukava kun palasit.
>Kyllä pilssi kuuluu suomenkieliseen veneilysanastoon, palleoja on
>lähinnä sen synonyymi. Pilssi on esimerkiksi ruotsiksi kölsvin ja
>englanniksi bilge. :-)
Onko pilssi tosiaan ruotsiksi kölsvin? Tuo "kölsvin" nimittäin olisi
mielestäni suomeksi käännettynä "sikoköli" eli isomman puuveneen tai
puulaivan kölin sisäpuolinen vahvike, paksu parru tai lankku joka on
pultattu kaarien sisäpuolelle köliä vasten jäykistämään köliä. Eli osa,
joka kyllä on pilssissä, mutta...
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX -sikoköli
XX XX XX -kaaritus
ZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZ
ZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZ -kölipuu
On myönnettävä, että ruotsini on surullisesti ruosteessa enkä ole kyllä
kuullut pilssistä puhuttavan ruotsiksi. Sikokölistä kylläkin.
Kuinka on? Sanakirja väittää pilssin olevan slag?
tietämätön pekka
--
http://www.hut.fi/u/phuhta/
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Onko pilssi tosiaan ruotsiksi kölsvin? Tuo "kölsvin" nimittäin olisi
> mielestäni suomeksi käännettynä "sikoköli" eli isomman puuveneen tai
> puulaivan kölin sisäpuolinen vahvike, paksu parru tai lankku joka on
> pultattu kaarien sisäpuolelle köliä vasten jäykistämään köliä.
...
Olet kyllä oikeassa, mutta huolimattomassa, mutta ah niin yleisessä
arkikielessä "kölsvin" on tullut merkitsemään myös pilssiä.
> Kuinka on? Sanakirja väittää pilssin olevan slag?
Joo ja pilssivesi = slagvatten. Mutta tätä ei monikaan tiedä.
Dag Stenberg
Lauri Tarkkonen
>Onko pilssi tosiaan ruotsiksi kölsvin? Tuo "kölsvin" nimittäin olisi
>mielestäni suomeksi käännettynä "sikoköli" eli isomman puuveneen tai
>puulaivan kölin sisäpuolinen vahvike, paksu parru tai lankku joka on
>pultattu kaarien sisäpuolelle köliä vasten jäykistämään köliä. Eli osa,
>joka kyllä on pilssissä, mutta...
>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX -sikoköli
> XX XX XX -kaaritus
>ZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZ
>ZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZ -kölipuu
>On myönnettävä, että ruotsini on surullisesti ruosteessa enkä ole kyllä
>kuullut pilssistä puhuttavan ruotsiksi. Sikokölistä kylläkin.
Siitä huolimatta, että kölsvinillä on toinenkin merkitys, niin se
tarkoittaa myös tilaa, jossa mainittu laivankappale on.
>Kuinka on? Sanakirja väittää pilssin olevan slag?
Tarkoittanet slangia. Milloin sana on laina, yleislaina tai slangia
on tietysti hieman hämärää. Sanan hovikelpoisuus riippuu ainakin jossain
määrin käytön yleisyydestä verrarttuna viralliseen terminologiaan.
Esimerkiksi nostin vs. falli tai harus vs. staagi. Tekisi mieleni
väittää, että esimerkiksi näihin verrattuna pilssi on moninkertaisesti
yleisemmin käytössä kuin palleoja.
Esimerkiksi yhdyssanassa haruspurjekuuna (engl. stay sail schooner tai
ruots. stagsegelskånare) ei kai kukaan käyttäne sanaa staagi, mutta
esimerkiksi vaikkapa pilssiluukku tai pilssiharja tuntuvat paljon
luontevammilta kuin palleojaluukku tai palleojaharja.
Väittäisin, että on muitakin vastaavia termejä, vaikka tilanne ei ole
ehkä yhtä selkeä. Partuuna (kirjoitetaan myös parduuna) riikinruotsissa
kuulee lähinnä backstag suomenruotsalaiselta tai ahvenanmaalaiselta
tulee joskus bardun. Jotkut sekoittavat tämän bacstagin häckstagiin
tai häckiin, joka on siis takaharus. Englannissa taas on running
backstay vs. backstay.
Vastaavasti suomenkielessä käytetään mielestäni varsin selkeästi
sanaa saalinki, ruotsissa salingshorn tai spridare ja englannissa
cross tree tai spreader. Suomessa slangisana tai uuslaina olisi
spriidari, jota kuulee joskus käytettävän.
Kieli elää, jos sitä käytetään. Suomen kieli on vielä elävä kieli.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>Olet kyllä oikeassa, mutta huolimattomassa, mutta ah niin yleisessä
>arkikielessä "kölsvin" on tullut merkitsemään myös pilssiä.
>> Kuinka on? Sanakirja väittää pilssin olevan slag?
>Joo ja pilssivesi = slagvatten. Mutta tätä ei monikaan tiedä.
Tosiaan edellisessä vastauksessa luulin olleen painovirheen, koska
vaikka tunnen slagvatten sanan, niin en ole kuullut niiden 25 vuoden
ajan, jonka olen purjehtinut suomeksi tai ruotsiksi (aloitin purjehti-
misen englanniksi) sanaa slag käytettävän muuta kuin tuossa yhdyssassa.
- Lauri Tarkkonen
dag.st...@helsinki.nospam.fi
....
> >> Kuinka on? Sanakirja väittää pilssin olevan slag?
> >Joo ja pilssivesi = slagvatten. Mutta tätä ei monikaan tiedä.
> Tosiaan edellisessä vastauksessa luulin olleen painovirheen, koska
> vaikka tunnen slagvatten sanan, niin en ole kuullut niiden 25 vuoden
> ajan, jonka olen purjehtinut suomeksi tai ruotsiksi (aloitin purjehti-
> misen englanniksi) sanaa slag käytettävän muuta kuin tuossa yhdyssassa.
Niin, en minäkään ehkä tai sitten hyvin kauan sitten, mutta jopa Prisman
pieni Modern Engelsk-svensk ordbok v. 1964, tuntee käännöksen slag (i
skeppsskrov).
Dag Stenberg
Lauri Tarkkonen
En ole epäillyt termin slag olemassaoloa tai oikeellisuutta, mutta
tekisi edelleen mieli väittää, että varsin suurelle osalle
purjehtijoista se on melkein tuntematon, aivan kuin palleoja.
Yhdyssanoissa se esiintyy, kuten sanoit slagvatten tai jos otan
toisen esimerkin slagsida. Kuitenkin veikkaan, että jos gastiksesi
tuleva purjehtija tuo omat kaljansa mukanaan ja kysyy mihin nämä
saa sijoittaa ja vastaat: i slaget tai palleojaan, niin kummassakin
tapauksessa kohtaat ihmetyksestä pyöreät silmät ja avonaisen suun.
Sen sijaan jos vastaat: i kölsvinet tai pilssiin, niin useimmat pysty-
vät noudattamaan ohjeita.
Sanakirjantekijät eivät välttämättä tiedä mitkä ovat oikeasti käytetyt
termit, sen ratkaisevat käyttäjät.
- Lauri Tarkkonen
Pasi Mustalahti
: Pointtini jolla aikaisemmin tässä treadissa tarkoitin kommenttia veneen
: pesusta sisältä oli siinä että sisustuksessa pitäisi välttää
: luonnonmateriaaleja jotka imevät vettä.
PTM: Löytäisipä vielä jostain patjamateriaalia, joka kuivuisi nopeammin,
kuin home leviää. Superlon ei kuulu veneeseen.
Pasi Mustalahti
:>Muistaakseni pilssin suomenkielinen nimi on palleoja. Mielestäni se on
:>ainakin asiaa kuvaava.
PTM: Raskaasti asian pielestä, mutta menköön: spekuloidaan imaginäärisillä
argumenteillä nautikaalisen ekosysteemin sfääreistä.
Biologit olivat tottuneet käyttämään sanaa ekolokero maantieteellisesti
rajatusta alueesta, jolla oli heikko vaihtuvuus ympäristön kanssa (näin
käsitin). Kielitoimiston mielestä sana oli heikkoa suomea ja rakentui
lainasanoista, joten he suosittelivat tilalle sanaa NISSI. Aikani
ihmettelin moista, kunnes keksin: sana nissi on johdettu ranskan kielen
sanasta niche, joka tarkoittaa 'laatikko' / 'lokero'. (Antakaa anteeksi,
minä en ole kielimiehiä).
Siis: kielitoimiston mielestä latinalais- englantilais- ja
saksalaisperäisiä lainasanoja ei saa käyttää, mutta venäläisiä ja
ranskalaisia saa.
Tämän huomion jälkeen olen sumeilematta käyttänyt deodorantteja ja
buutseja, skuuteista ja falleista puhumattakaan. Sitäpaitsi meidän
botskissa baari on styyrpuurissa .
Pasi Mustalahti
: In <mcuvh67...@ws18.tct.hut.fi> Markus Peuhkuri <puh...@ws18.tct.hut.fi> writes:
: Santapaperi kovan palikan päällä
: on toinen, jos vain on riittävästi tätä aiemmin mainittua "elbow
: greasea".
PTM: Pieni idea, mutta on osoittautunut ihan kivaksi:
tehdään tuuman lankusta palikka: 1"x3"x5" ja liimataan tuohon isommalle
pinnalle pala jäykkää leiripatjaa. Yläpinta ohennetaan kärkeä kohti
ohenevaksi ja yläpinnan reunat pyöristetään. Hiekkapaperi pysyy paremmin
murtumattomana, kun sen alla on tuo pehmeä patjan pala. Litteä kärki sopii
paremmin koloihin. Paperin reunat nousevat siis sivuilta ylös.
Raimo Harju
> Biologit olivat tottuneet käyttämään sanaa ekolokero maantieteellisesti
> rajatusta alueesta, jolla oli heikko vaihtuvuus ympäristön kanssa (näin
> käsitin). Kielitoimiston mielestä sana oli heikkoa suomea ja rakentui
> lainasanoista, joten he suosittelivat tilalle sanaa NISSI.
No tämähän on jo hyvin lähellä PILSSIä. Ja eikös vain sekin ole pieni
"ekolokero, jolla on heikko vaihtuvuus ympäristön kanssa". Sattusikohan
nississä olemaan yhtään kylmää olutta :-)
Rami
Eero Lehtinen
Pauli Laaksonen <pauli.l...@oras.com> wrote in message
> Pointtini jolla aikaisemmin tässä treadissa tarkoitin kommenttia veneen
> pesusta sisältä oli siinä että sisustuksessa pitäisi välttää
> luonnonmateriaaleja jotka imevät vettä.
Siksi useimmat asuttavat kilpapurjeveneet ovat sisältä pestävissä, eli
kaikki turha (puu/kangas/elektoroniikka) sälä on pois tai poistettavissa.
Suurin ongelma lähinnä varmistua kerrosrakenteisen veneen sisäpintojen
vedenpitävyydestä ennen painepesurilla suikuttamista, koska sisäpuolelle
ruuvatut kiinnikkeet usein ovat kerrosrakenteessa ja tiivistetty ajan
mittaan rapautuvalla sikaflexillä tms. umpilaminaatin sijaan.
Sakari Aaltonen
Pasi Mustalahti <ptm...@alya.utu.fi> wrote:
>..... NISSI. Aikani
>ihmettelin moista, kunnes keksin: sana nissi on johdettu ranskan kielen
>sanasta niche, joka tarkoittaa 'laatikko' / 'lokero'. (Antakaa anteeksi,
>minä en ole kielimiehiä).
>Siis: kielitoimiston mielestä latinalais- englantilais- ja
>saksalaisperäisiä lainasanoja ei saa käyttää, mutta venäläisiä ja
>ranskalaisia saa.
Kun itse suuresti arvostan kielitoimiston epäkiitollista työtä,
niin uskaltaudun huomauttamaan, että kyllä 'niche' esiintyy
englanninkielessäkin (ja saksassakin taitaa olla 'Nische'),
esim. usein puhutaan 'niche market'eista. Suomessa taitavat
vaikkapa pronssiruuvit ja venevaneri olla tämmöinen 'niche
market', pienet markkinat (vastakohtana vaikkapa päivittäis-
tavaroille).
Sakari Aaltonen
sakariaATcc.hut.fi
Jone
jää muodostavat ihan kohtuullisesti lisäpainoa...
Jo 1 talvi tekee ihan näyttävää kasvustoa jos ilma ei pääse kiertämään.
Pauli Laaksonen <p...@saunalahti.fi> kirjoitti
viestissä:384B9E02...@saunalahti.fi...
> Tähän treadiin voisi heittää kysymyksen:
>
> Onko veneen peittäminen talven varalle ylipäätään tarpeellista?
> ..joo älkää heti ampuko ideaa alas mutta perustelkaa mitä sillä voitetaan.
Heikki Malkki
>PTM: Pieni idea, mutta on osoittautunut ihan kivaksi:
>tehdään tuuman lankusta palikka: 1"x3"x5" ja liimataan tuohon isommalle
>pinnalle pala jäykkää leiripatjaa. Yläpinta ohennetaan kärkeä kohti
>ohenevaksi ja yläpinnan reunat pyöristetään. Hiekkapaperi pysyy paremmin
>murtumattomana, kun sen alla on tuo pehmeä patjan pala. Litteä kärki sopii
>paremmin koloihin. Paperin reunat nousevat siis sivuilta ylös.
Kuulostaa asialliselta työkalulta, mutta oletko löytänyt jostain
retkipatjamuoville sopivaa liimaa pienemmissä tuubeissa kuin
3M:n sikakalliissa suihkepullossa? Tosin tuo mainittu 3M
muistuttaa ulkonäöltään ja käyttäytymiseltään niin
erehdyttävästi räkää, että pitänee vielä joku päivä kokeilla,
josko se sittenkin...
Heikki Malkki
Jaakko Mäkikylä
- etelän vaihtelevat vesisateet ja pakkaset kampeavat pieniä rakoja
suuremmiksi
- pääkaupunkiseudun likainen ilma ja rikki nuhjaannuttavat
lasikuitukantta (tätä tietysti tapahtuu jonkin verran kesälläkin).
Suojaamattomana talvehtinut vene on keväällä kirjaimellisesti paskanen
yltäpäältä.
- purjeveneen se köysistö, joka talvehtii veneessä, nuhraantuu.
- veneen peittäminen ja huolellinen kunnostaminen talven varalle on
suositeltava toimenpide senkin takia, että tulee käytyä läpi koko vene
vielä kun kesän kolhut ja ongelmat ovat muistissa. Kevääseen mennessä
moni asia unohtuu ja jää hoitamatta.
- pressun ja veneen välinen ilmakerros hidastaa voimakkaita
lämpötilamuutoksia ja vähentää kondenssiveden muodostumista
- huolellinen talvisäilytys on osa hyvää veneilykulttuuria. Huolellinen
pressuttaja huolehtii muutenkin tavaroistaan ja pitää ne kunnossa...
Kokemusta on sekä pressuttomasta että jäissä talvehdittamisesta: en voi
suositella.
Pasi Mustalahti
: Pasi Mustalahti kirjoitti viestissä <3857...@news.utu.fi>...
PTM: Käytin ihan tavallista 3M:n kontaktiräkää tuubista. Kun tahmaa
levittää tarpeeksi laajalle pinnalle ja noudattaa ohjeita, eli antaa
tahman kuivua ilmassa ensin kosketuskuivaksi, niin kyllä se aikansa
kestää.
Vanha totuus tietenkin on, ettei mikään ole niin kestävää, kuin tilapäinen
ja että rautalankaa, purukumia ja teippiä ei voita mikään.
Mikke
>
>
> Kosteutta voi poistaa myös "sukkahousunpunttimenetelmällä" eli
> laittamalla sisätiloihin kalsiumkloridia siten, että se imee kosteutta
> ja muodostuva suolavesi valuu ämpäriin, josta se on helppo kaataa
> pois. Tällä ei kuitenkaa nkannata yrittää korvata huonosti
> järjestettyä tuuletusta, eli jonkinlainen ilmanvaihtokin on oltava.
Itse käytän kosteuden poistamiseen rautakaupasta saatavilla
kosteuspalloilla, toimintaperiaate on sama, eli ritilään laitetaan
rakeita (mitä ainetta, en tiedä) joka sitten laitetaan kupin päälle ja
kosteus tiivistyy vedeksi tuohon kuppiin.
Ihan hyvin ovat toimineet ja käytän niitä paljon mökillä ja veneessä.
Hintaa en nyt muista, mutta tuo sukkahousu-fiksaus on paljon halvempi.
- Mikke