Vinkkejä luoville
hisot...@my-deja.com
vastakäännöstä veneellä, joka kääntyy huonosti ? Nykyisellä veneellämme
on hyvä nousukyky, mutta se on kovin suuntavakaa ja vendan tekeminen
kestää ja kestää, jolloin myös vauhti putoaa melkein nollaan. Vene myös
kiihtyy hitaasti, jolloin kovin kapeassa paikassa luoviminen on
mahdotonta, kun vendojen välissä ei ehdi kerätä tarpeeksi vauhtia, jotta
saisi veneen kääntymään uudelleen.
Voiko siis venettä auttaa kääntymään säätämällä purjeita jollakin
tietyllä tavalla käännöksen aikana ? Ei tarvinnut ennen opetella mitään
erikoisia niksejä, kun seilasimme ketterämmällä veneellä.
Tulikohan tämä kysymys huonoon saumaan, kun toisessa threadissa juuri
keskustellaan, onko kapeassa paikassa luoviminen hyvien merimiestapojen
mukaista :-| No, pohjoinen Turun saaristo, jossa pääosin liikumme, ei
ole kovin ruuhkainen paikka.
Sitä paitsi yleensä ajelemme kapeat suntit koneella, mutta tänä kesänä
levisi starttimoottori kesken lomareissun ja olimme muutamia päiviä
pelkän purjevoiman varassa.
H. Isotalo
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
Antti S. Brax
> Onko olemassa jotain niksejä, joilla voidaan helpottaa (=nopeuttaa)
> vastakäännöstä veneellä, joka kääntyy huonosti ?
Mikä vene?
Olen kuullut tarinan, jossa kilpaveneen nopeuden hidastuminen
vendan aikana saatiin puolitettua (tai ainakin melkein) kun
miehistön toiminta kannella järkeistettiin.
Fokan skuuttauksen siirtäminen laidalta toiselle mahdollisimman
nopeasti on tärkeää. Heti vendan jälkeen kannattaa ohjata alem-
paa kurssia kuin mihin vene kykenisi ja nostaa kurssia vasta,
kun vauhtia on kertynyt.
> Voiko siis venettä auttaa kääntymään säätämällä purjeita jollakin
> tietyllä tavalla käännöksen aikana ? Ei tarvinnut ennen opetella mitään
> erikoisia niksejä, kun seilasimme ketterämmällä veneellä.
Päästä fokka irti vasta kun se lepattaa lähes kokonaan. Fokka
lennähtää yli ja jos pidit tuulen puolen skuutista koko ajan
löysät sisään vedettyinä ei fokan skuuttaamiseen pitäisi tar-
vita kuin 1.5 kierrosta vinssillä (sama pätee yleensä jopa
150%:n genoankin kanssa).
> Sitä paitsi yleensä ajelemme kapeat suntit koneella,
Ajettiin reilua 5. solmua koneella Maarianhaminaan ja H-35:n
luovi purjeilla ohitse.
--
/"\
\ / ASCII RIBBON CAMPAIGN Antti S. Brax - a...@iki.fi
X AGAINST HTML MAIL Old school
/ \ (AND NEWS TOO, dammit) http://www.iki.fi/asb/
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> on hyvä nousukyky, mutta se on kovin suuntavakaa ja vendan tekeminen
> kestää ja kestää, jolloin myös vauhti putoaa melkein nollaan.
Minä en tiedä muuta kuin että ennen käännöstä lasket hiukan, jolloin
purjeissa on hyvä veto ja vauhti niin suuri kun voi, kun käännetään
pinna leehen. Samoin vendan jälkeen pidät ensin vähän matalampaa kurssia
vauhdin saamiseksi, ennen kuin nostat maksimiin.
Itse vendassa päästä fokka heti kun veto loppuu, ei ennen, mutta
ole valmis skuuttaamaan entiselle halssille (pakkaamaan fokalla) jos
vene takertuu tuuleen. Älä ainakaan skuuttaa uudelle halssille
ennenkuin sillä saa vetoa, ettet pakkaa fokalla takaisin vanhalle
halssille. Ja jos vene tosiaan pysähtyy, ole valmis vaikka peruuttamaan.
Fokka pakille, iso lepattaen ja ohjaamalla peräsimelle nurinkurisesti
voi peruuttamalla joskus pelastaa oikein huonon vendan.
Muuta en tiedä. Kun tuskailen slöörissä juopuneen ankan tavoin
kiemurtelevan lyhytkölisen kanssa, mielessäni käy usein oliko sittenkään
hyvä valita hyvä kryssikyky suuntavakavuuden edelle. (H-veneessä oli
skegi, mutta Alohassa on pelkkä lapioperäsin, tehokas, herkkä, hyvä
peruuttaessa, mutta teettää slöörillä aallokossa töitä).
Dag Stenberg
Pekka Leinonen
-P-
Antti S. Brax
> MITÄH! Ymmärsin noin 10% :-)
Tarkenna.
Mitä tarkkaan ottaen et ymmärtänyt?
hisot...@my-deja.com
a...@iki.fi.NO.SPAM wrote:
>
>
> Mikä vene?
>
Lady Helmsman.
>
> Fokan skuuttauksen siirtäminen laidalta toiselle mahdollisimman
> nopeasti on tärkeää. Heti vendan jälkeen kannattaa ohjata alem-
> paa kurssia kuin mihin vene kykenisi ja nostaa kurssia vasta,
> kun vauhtia on kertynyt.
>
Jätetäänkö keulapurje siis ensin vähän löysemmälle ja kiristetään
sitten, kun pääsee nostamaan oikealle kurssille ? Vai vedetäänkö
piukkaan ja ajetaan silti alemmas ? Käytämme yleensä heikon ja
keskituulen luovilla 2. genoaa. Fokka on itseksuuttaava mutta sitä
tarvitaan vasta kovissa tuulissa ja tämä "kääntymisongelma" taas vaivaa
lähinnä heikolla tuulella, kun vauhti on < 4 solmua.
Pekka Leinonen
-käännetään pinna leehen???
-skuuttaamaan entiselle halssille???
Että tätä rataa. Tämmönen tavallinen moottoroiskija ei oikein ymmärrä, eli
kuulostaa heprealta.
-P-
Antti S. Brax wrote in message ...
dag.st...@helsinki.nospam.fi
Käsittääkseni kysyyjä oli Heidi Isotalo, joka on purjehtinut kauan ja
hän varmaan ymmärsi. Selvennän tarpvittaessa.
Dag Stenberg.
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> -ennen käännöstä lasket hiukan???
Jos purjehtii tiukkaan vastaiseen, vauhti on huonompi kuin jos on hieman
matalampi kurssi tuuleen nähden. Siksi kannattaa laskea tuulesta hieman
ennen käännöstä, jotta vauhti nousisi.
> -käännetään pinna leehen???
Peräsinpinna käännetään leehen kun halutaan että vene nousee tuuleen.
> -skuuttaamaan entiselle halssille???
Niin. Jos purjehti tyyrpuurin halssilla (=tuuli oikealta) ja haluaa
kääntää paapuurin halssille, on tehtävät vastakäännös oikealle tuulen
kautta. Tyyrpuurin halssilla fokka oli skuutattuna leen puolelle eli
paapuurin puolelle. Käännöksen jälkeen taasfokan pitäisi olla
skuutattuna tyyrpuurin puolelle. Nyt jos venda epäonnistuu eli vene jää
seisomaan keula tuuleen, niin voi auttaa asiaa skuuttaamalla taas
hetkeksi paapuurin puolelle, jolloin tuuli painaa fokkaa ikäänkuin mastoa vastaan
ja auttaa kääntämään keulaa oikealle päin. (Riski on että vene alkaa
peruuttaa, mutta siitähän selvisi kääntämällä peräsintä juuri toisin
päin, jotta peräsin ohjaa perää paapuurin puolelle, jolloin käännös
senkuin etenee).
> Että tätä rataa. Tämmönen tavallinen moottoroiskija ei oikein ymmärrä, eli
> kuulostaa heprealta.
Niin siis, luulin ettei asia (miten pitkäkölisellä voi edesauttaa
jähmeitä käännöksiä) voisi kiinnostaisi sellaista joille perussanasto ja
-käsitteet eivät ole tuttuja. En minäkään lue täällä kaikkia
selosteita Yamaha 30 hv:n trimmaamisesta.
Dag Stenberg
Harald Hannelius
> hisot...@my-deja.com wrote:
>> Onko olemassa jotain niksejä, joilla voidaan helpottaa (=nopeuttaa)
>> vastakäännöstä veneellä, joka kääntyy huonosti ? Nykyisellä veneellämme
>> on hyvä nousukyky, mutta se on kovin suuntavakaa ja vendan tekeminen
>> kestää ja kestää, jolloin myös vauhti putoaa melkein nollaan.
> Minä en tiedä muuta kuin että ennen käännöstä lasket hiukan, jolloin
> purjeissa on hyvä veto ja vauhti niin suuri kun voi, kun käännetään
<snip>
Paras ja oikea tapa kääntää venettä luoveissa vauhtia liikaa tiputtamatta
on IMHO purjeiden käyttöä veneen ohjaamisessa. Näin myös neuvotaan 'North U.
Fast Course' kirjassa joka on mainio teos.
Eli, kryssillä iso pyrkii nostamaan kurssia, ja fokka päinvastoin. Jos halutaan
tehdä venda, niin löysätään hieman fokan skuutti, ja mahd. kiristetään ison
skuutti hieman. Kun keula on tuulessa, vedetään fokka/genoa uudelle
halssille ja kiristetään skuutti, samalla löysätään ison jalus hieman jotta
keula pääsee laskemaan tuulesta. Sitten voikin jo alkaa virittää purjeita
uudelle halssille. Peräsinhän on jarrulapa, jonka poikkeuttamista tulee
välttää kaikin tavoin :)
Näin toimiessa voi vaikka tehdä vendan kun ruori on köytetty kiinni
(Tai tosi pienin peräsin-kulmin).
Suosittelen harjoittelemista/kokeilemista tällä tavalla!
--
Harald H Hannelius | Har...@iki.fi | GSM +358405470870
Joakim Majander
törmännyt kääntymisongelmaan kuin kerran Hobie Catilla purjehtiessa. Sitä ei
aluksi meinannut saada kääntymään millään. Fokan löysääminen käännöksen
alussa ja kiristäminen heti piin jälkeen auttoi kummasti. Jos vene ei tahdo
laskea uudelle halsille, isopurjetta ei kannata kiristää ennenkuin kurssi on
sopiva. Pelkällä isopurjeellahan purjeveneet ovat varsin luovikärkkäitä eli
vene kääntyy helpommin tuuleen. Vastaavasti pelkällä fokalla vene laskee
helposti. Hyvänä esimerkkinä tästä on purjelauta, jolla vastakäännös
aloitetaan työntämällä mastoa taakse ja lopetetaan työntämällä mastoa eteen
uudella halsilla. Ongelmana purjeveneella on purjeiden kärsiminen
lepattamisesta, ainakin kovemmalla tuulella.
Voisit kertoa tarkemmin miten ja missä olosuhteissa ongelma ilmenee.
Joakim
Joakim Majander
hisot...@my-deja.com wrote:
> Jätetäänkö keulapurje siis ensin vähän löysemmälle ja kiristetään
> sitten, kun pääsee nostamaan oikealle kurssille ? Vai vedetäänkö
> piukkaan ja ajetaan silti alemmas ? Käytämme yleensä heikon ja
> keskituulen luovilla 2. genoaa. Fokka on itseksuuttaava mutta sitä
> tarvitaan vasta kovissa tuulissa ja tämä "kääntymisongelma" taas vaivaa
> lähinnä heikolla tuulella, kun vauhti on < 4 solmua.
>
> H. Isotalo
>
> Sent via Deja.com http://www.deja.com/
> Before you buy.
Yleensä genua vedetään heti tiukalle, koska siinä menee aikaa enemmän kuin
kääntymisessä eli vauhdin haku ehtii tapahtua ennen genuan lopullisen
kireyden löytymistä. Heikolla tuulella ja/tai hitaasti
kääntyvällä/kiihtyvällä veneellä purjeet kannatta säätää aina "sopivaksi".
Alasajamisessa tiukoilla purjeilla ei ole järkeä.
Kuvittelisin, että kuvaamasi "kääntymisongelma" on kuitekin vähän eri asia
kuin se mihin Antti tarjosi ratkaisua.
Kokeile löystää heikolla tuulella genua jo käännöksen alkuvaiheessa. Vauhti
kärsii, mutta veneen nousu tuuleen nopeutuu. Kokeilemalla löydät optimin.
Isopurjeen pitäminen vedossa mahdollisimman kauan on tärkeää. Jos se on
skuutattu löysemmälle kuin isokokoinen genua, kääntyminen on vaikeaa.
Joakim
Lauri Tarkkonen
>Lady Helmsman.
Lady Helmsman on Södergrenin veneeksi vähän alirikattu. Sen vuoksi
sen ajaminen kevyellä kelillä vaatii huolellisuutta, purjeista on
tosiaan saatava "kaikki teho" käyttöön.
>>
>> Fokan skuuttauksen siirtäminen laidalta toiselle mahdollisimman
>> nopeasti on tärkeää. Heti vendan jälkeen kannattaa ohjata alem-
>> paa kurssia kuin mihin vene kykenisi ja nostaa kurssia vasta,
>> kun vauhtia on kertynyt.
>>
>Jätetäänkö keulapurje siis ensin vähän löysemmälle ja kiristetään
>sitten, kun pääsee nostamaan oikealle kurssille ? Vai vedetäänkö
>piukkaan ja ajetaan silti alemmas ? Käytämme yleensä heikon ja
>keskituulen luovilla 2. genoaa. Fokka on itseksuuttaava mutta sitä
>tarvitaan vasta kovissa tuulissa ja tämä "kääntymisongelma" taas vaivaa
>lähinnä heikolla tuulella, kun vauhti on < 4 solmua.
Olettakaamme, että luovilla ajat "optimaalisesti" siis purje skuutattu
niin kireälle kuin on järkevää ja ohjaat keulapurjeen vihjelankojen
(telltales) mukaan. Jos haluat manööveria varten enemmän vauhtia, lasket
kurssia, mutta ellet löysää hieman purjetta, niin kurssin laskusta ei
ole mainittavaa hyötyä, koska skuuttaus on liian kireä alempaa kurssia
varten. Veikkaisin, että parin kolmen sentin löysäys fokkaskuutista
olisi sopiva. Vaikuttaa vähäiseltä, mutta voin vakuttaa, että homma on
pienestä kiinni. Joskus kun kilpailin, niin gastin vaihtuessa kesti aina
vähän aikaa ennenkuin hän uskoi, että puoli tuumaa tarkoittaa puolta
tuumaa eikä kahta. (Purjehdin siihen aikaan englannikielellä, tuumamit-
toja käyttävässä ympäristössä.) Kun hän vihdoin uskoi sen, menestys
parani merkittävästi.
Isoon tehdän tietenkin samat säädöt kuin fokkaan. Purjeen leikkauksesta
riippuen; jos skuutin löysääminen avaa takaliikkiä liiaksi kevyeen tuu-
leen, voidaan käyttää myös levankia jolloin purjeen muoto muuttuu vähem-
män.
Kun venellää on vauhtia (ehkä 0.3 - 0.5 solmua) enemmän kuin ennen teh-
dään käännös. Yleensä ei kannata tehdä sitä liian nopeasti, sillä
silloin peräsimellä jarrutetaan vauhtia ja koska fokan skuuttia oli
laskettu vain se pari kolme senttiä, niin sen sisäänvetäminen ei juuri
auta (koska sitä on vaikea tehdä oikein tahdistettuna, yrittää saa
jos haluaa perfektionistiksi ja jos olisi kilpailutilanne, jossa puoli
metriä poijun luona voi merkitä sisäpaikkaa tai etuajo-oikeutta).
Fokka vedetään rauhallisesti yli, käännöstä voidaan tehostaa myös
isolla purjella painamalla sitä hieman tuuleen, jolloin se tehostaa
peräsimen vaikutusta. Huom. oli kyse kevyestä tuulesta, jolloin isoa
voi todellakin painaa kädellä. Tämä on paljon nopeampi ja vaivattomampi
operaatio kuin fokan pakkaaminen tai sen skuuteilla pelaaminen.
Uusilla halsseilla kannattaa kiihdyttää ajamalla viitisen astetta alem-
maksi kuin optimaalinen kurssi ja purjeiden on syytä olla hieman opti-
maalista kryssiskuuttausta löysemmällä. Kun kurssia nostetaan, niin
purjeet kiristetään normaaliin kryssiviritykseen.
Jos halutaan ottaa homma viimeisen päälle tarkasti, niin kiihdytysvai-
heessa isopurje saisi olla hieman pulleampi (pussikkaampi, fuller)
koska pulleampi purje antaa enemmän voimaa, mutta vähemmän korkeutta.
Tämä saattaa jo edellyttää takastaagin säätämistä.
On myös huomattava, että jos purjehtii heikkenevässä tuulessa, niin
aallokko on usein ns. ylijäämäaallokkoa, ja sen voittamiseen tarvitaan
enemmän voimaa kuin tuuli tarjoaa, silloin purjeet on säädettävä pussik-
kaamiksi kuin jos vesi on sileää.
Lady Helmsman on linjakas ja hyvin purjehtiva vene, mutta kuten sanoin
siinä on huomattavasti vähemmän purjetta (suhteellisesti veneen kokoon
nähden) kuin esimerkiksi Sirenassa, Siestassa tai Finngulfeissa. Lady
Helmsman noudattaa tässä paremminkin vanhaa saaristoristeilijäperin-
netta, jossa purjepinta-ala jäi pieneksi, koska se oli melkein ainoa
mittalukuun vaikuttava tekijä. Joku karrikoi sääntöä: Purjepinta-ala
approksimoidaan masto- ja puomiliikin pituuden avulla sekä etukolmion
korkeuden ja pituuden avulla, muuten saa tehdä mitä tahansa. Tämän
vuoksi sitä täytyy kevyellä tuulella purjehtia herkällä kädellä,
mutta kun pääsee siitä kunnolla jyvälle niin se kyllä palkitsee.
Kovalla kelillähän vesilinja takaa vauhdikkaan menon.
Dagin maininnat siitä, että jos vene vastakäännöksessä peruuttaa,
jättäisin nautikattien ja muiden moottoripujehtijoiden märehdittäväksi.
Suosittelisin vastakäännösharjoituksia, jossa etsitään oikea "käännös-
säde", ei liian jyrkkä jotta vauhti ei kuole eikä liian laaja, jolloin
vauhti ei riitä. Ison käyttämistä apuna jos käännös ei onnistu on toden-
näköisesti tehokkaampaa kuin fokan. Fokan skuuttia ei saa päästää liian
aikaisin, sillä lepattava purje jarruttaa enemmän kuin vetävä tai purje,
jossa virtaus on laminaarinen.
- Lauri Tarkkonen
PS: Monet tässä esitetyt asiat ovat sellaisia, joita kilpaillessa tulee
kokeiltua ja siinä ohessa opittua, joiden vaikutusta on vaikea arvioida
kun purjehtii yksikseen. Teoria pätee myös perinteisiin veneisiin, eikä
vain high tech raasereihin.
Jaakko Mäkikylä
Ellei ole mitään pakottavaa tarvetta, on turha piinata venettä kovin
ylös tuuleen, vaikka se sinne tuntuisi kulkevan.
2. Tee loivempia käännöksiä. Käsittele präsintä kevyellä kädellä.
Oletettavasti veneesi on pitkäkölinen ja perässä on kölin jakeena ladon
oven kokoinen peräsin.
Jos käännät peräsimen poikittain, kaappaat mukaasi tonnin-pari vettä
kölin ja peräsimen mutkaan jarruksi.
GPS:n Course Made Good -näyttö on hyvä apu sopivan luovikulman/nopeuden
hakemisessa.
Jos olet saanut purjemaakariltasi purjeiden mukana nousukäyrät, voit
verrata veneesi todellista kulkua niihin.
--
Ļaakko ~;-)
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
"Kyllä tämä seikkaileminen on kivaa!"
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Jätetäänkö keulapurje siis ensin vähän löysemmälle ja kiristetään
> sitten, kun pääsee nostamaan oikealle kurssille ? Vai vedetäänkö
> piukkaan ja ajetaan silti alemmas ?
Arvottoman ymmärrykseni mukaan fokkaa skuutataan JATKUVASTI niin, että
veto on parhaimmillaan. Fokan kulloisestakin muodosta riippuu se, miten
kriittinen se on suunnalleen tuuleen nähden. Minä muuten nautin paljon
tänä kesänä opiskellessani Ivar Dedekamin kirjaa purjetrimmistä. (En
tarkoita että vielä osaisin kovin paljon). Se on saatavana
kirjakaupoista eri kielillä. http://www.dedekam.com/
Dag Stenberg
Raimo Harju
Lauri Tarkkonen wrote:
>
> Fokka vedetään rauhallisesti yli, käännöstä voidaan tehostaa myös
> isolla purjella painamalla sitä hieman tuuleen, jolloin se tehostaa
> peräsimen vaikutusta.
Ymmäränhän oikein, että isoa painetaan (vedetään) vanhan halssin tuu-
leen eli halutaan lisätä luovikärkkäisyyttä?
Rami
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Veikkaisin, että parin kolmen sentin löysäys fokkaskuutista
> olisi sopiva. Vaikuttaa vähäiseltä, mutta voin vakuttaa, että homma on
> pienestä kiinni.
Joo. Olen yrittänyt palkita vaimon "3 sm ulos"-ponnistusta kertomalla
että "vauhti parani mittarin mukaan heti 0,4 solmua". Liian tiukka
näyttäisi olevan pahempi kuin liian löysä (vie tosiaan aikaa ennenkuin
menee perille että on eroa 3, 5 ja 10 sm skuutinpäästöllä)..
> Fokka vedetään rauhallisesti yli, käännöstä voidaan tehostaa myös
> isolla purjella painamalla sitä hieman tuuleen, jolloin se tehostaa
> peräsimen vaikutusta.
Painamalla tai vetämällä...
> Dagin maininnat siitä, että jos vene vastakäännöksessä peruuttaa,
> jättäisin nautikattien ja muiden moottoripujehtijoiden märehdittäväksi.
Kyllä varmaan olet ihan oikeassa, mutta JOS vendassa sattuu jokin
kommellus, kuten skuutin sotkeutuminen tai gastin liukastuminen
sitlooran spagettiin tai ettei vanhan leen skuutti luista kunnolla tai
(punastun) uuden leen skuutti irtoaa purjeesta .... niin silloin voi
joutua tilanteeseen, jossa on edullisempaa peruuttamalla kääntää kuin
alkaa ottaa uutta vauhtia.
Muuten kuvittelisin, että Lady Helmsmanin tapainen raskaahko vene
kääntyisi melkein painollaa aina ympäri. (Nykyinen Aloha 30:ni kääntyy
peräsimen vaikutuksesta puoliseisovasta nopeudesta, mutta se onkin
eväkölinen).
> Suosittelisin vastakäännösharjoituksia, jossa etsitään oikea "käännös-
> säde", ei liian jyrkkä jotta vauhti ei kuole
Tämä on asia jonka olen vasta tänä kesänä sisäistänyt, vaikka olen
ollut purjehtivinani vuodesta 1953.
> Fokan skuuttia ei saa päästää liian
> aikaisin, sillä lepattava purje jarruttaa enemmän kuin vetävä tai purje,
> jossa virtaus on laminaarinen.
Kehitin toissaviikolla menetelmän, jossa MINÄ ruorimiehenä annan gastille
irroituskäskyn ja vasta kun näen että fokan etuliesmaan tulee löysää.
Kun tuo pikkutarkkuus on niin yksilöllistä.
Dag Stenberg
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen wrote:
>>
>> Fokka vedetään rauhallisesti yli, käännöstä voidaan tehostaa myös
>> isolla purjella painamalla sitä hieman tuuleen, jolloin se tehostaa
>> peräsimen vaikutusta.
>Ymmäränhän oikein, että isoa painetaan (vedetään) vanhan halssin tuu-
>leen eli halutaan lisätä luovikärkkäisyyttä?
Aivan oikein, isolla autetaan peräsinta painamaan perä leehen, jolloin
keula nousee ylös ja käännös nopeutuu. Huonosti purjehtivissa moottori-
purjehtijoissa, joissa on usein ketsitakila tämä ohjaus hoidetaan
mesaanilla. Useampimastoisissa isoissa purjelaivoissa (kaljaaseissa
ja kuunareissa) tämä saattoi olla jopa välttämätöntä, jotta kyettiin
tekemään vastakäännös.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>Painamalla tai vetämällä...
Jos skuutti on vedetty melkein kokonaan sisään, ei siitä vetämällä
enään saada paljon liikettä puomiin. Kevyellä tuulella puomia voi
painaa tuuleen myös käsin.
>> Dagin maininnat siitä, että jos vene vastakäännöksessä peruuttaa,
>> jättäisin nautikattien ja muiden moottoripujehtijoiden märehdittäväksi.
>Kyllä varmaan olet ihan oikeassa, mutta JOS vendassa sattuu jokin
>kommellus, kuten skuutin sotkeutuminen tai gastin liukastuminen
>sitlooran spagettiin tai ettei vanhan leen skuutti luista kunnolla tai
>(punastun) uuden leen skuutti irtoaa purjeesta .... niin silloin voi
>joutua tilanteeseen, jossa on edullisempaa peruuttamalla kääntää kuin
>alkaa ottaa uutta vauhtia.
Nämä ovatkin neuvoje kommelluksiin, eivät normaaleihin käännöksiin,
joihin kai pyritään.
> Muuten kuvittelisin, että Lady Helmsmanin tapainen raskaahko vene
>kääntyisi melkein painollaa aina ympäri. (Nykyinen Aloha 30:ni kääntyy
>peräsimen vaikutuksesta puoliseisovasta nopeudesta, mutta se onkin
>eväkölinen).
En sanoisi Lady Helmsmania raskaahkoksi, pituus 12.10 ja paino 4700 kg,
annat ymmärtää, että Lady ei olisi eväkölinen. Siinä on sellainen
"Groopin evä". Ei mikään äärimmäisen syvä, 1.75 mutta kohtuullisen
pitkä, samanlainen periaatteessa kuin H-veneessä, H-35:ssä tai Divassa.
GT-mallissa on skegi poistettu ja peräsintä siirretty vielä kauemmaksi
taaksepäin ja tämä kääntyykin jo paljon rivakammin kuin alkuperäinen,
jossa käsittääkseni on kohtuullisen iso skegi.
- Lauri Tarkkonen
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> In <8mbj7v$3db$1...@oravannahka.helsinki.fi> dag.st...@helsinki.nospam.fi writes:
>>Painamalla tai vetämällä...
> Jos skuutti on vedetty melkein kokonaan sisään, ei siitä vetämällä
> enään saada paljon liikettä puomiin. Kevyellä tuulella puomia voi
> painaa tuuleen myös käsin.
Jos asettuu seisomaan sitlooran keskelle jalat tukevasti levälleen
ja pitelee ruoria toisella kädellä ja puomia toisella, niin sillä
puominpuoleisella bisepsillä voi kyllä tiukentaa. Olen kokeillut
(hiljaisessa ja kohtuullisessa tuulessa). Parempi olisi levangin
säätö, mutku minulla ei ole siihen voimia kun on vain kaksipylpyräinen
talja, mikä kyllä osoittaa idioottimaista venesuunnittelua.
>>> Dagin maininnat siitä, että jos vene vastakäännöksessä peruuttaa,
>>> jättäisin nautikattien ja muiden moottoripujehtijoiden märehdittäväksi.
>>Kyllä varmaan olet ihan oikeassa, mutta ...
> Nämä ovatkin neuvoje kommelluksiin, eivät normaaleihin käännöksiin,
> joihin kai pyritään.
Vaan sanopa se normaali toiminta, mikä ei pian kuse?
> En sanoisi Lady Helmsmania raskaahkoksi, pituus 12.10 ja paino 4700 kg,
> annat ymmärtää, että Lady ei olisi eväkölinen. Siinä on sellainen
> "Groopin evä".
Ai jaa. Ymmärsin Heidin puheet väärin niin että se olisi pitkäkölinen.
Minusta H-veneen tapainen skegillinen alaosa on aika ihanteellinen.
(Vaan Aloha peruuttaa paremmin skegittömän lapioperäsimensä ansiosta)
Dag Stenberg
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Lauri Tarkkonen wrote:
>> Fokka vedetään rauhallisesti yli, käännöstä voidaan tehostaa myös
>> isolla purjella painamalla sitä hieman tuuleen, jolloin se tehostaa
>> peräsimen vaikutusta.
> Ymmäränhän oikein, että isoa painetaan (vedetään) vanhan halssin tuu-
> leen eli halutaan lisätä luovikärkkäisyyttä?
Joo ja lisäksi purje vetää pidempään tuuleen käännettäessä, sehän on
kuin skuuttaisi sisälle samalla kuin käännetään. Mielestäni.
Dag Stenberg
Harald Hannelius
> In article <slrn8oi6d...@myntti.helsinki.fi>,
> a...@iki.fi.NO.SPAM wrote:
<snip>
> Jätetäänkö keulapurje siis ensin vähän löysemmälle ja kiristetään
> sitten, kun pääsee nostamaan oikealle kurssille ? Vai vedetäänkö
Hieman ohi kysymyksestä, mutta fokan/genoan skuuttia tulee myös löysätä
tuuman (?) verran juuri ennen vendaa, koska kun keula kiertyy vendan aikana
tuuleen päin, se laminaarinen virtaus säilyy purjeessa aika pitkään.
Tätä en ehkä osaa selittää ilman kuvitusta, mutta sen huomaa siitä että
niin kauan kun keulasuuntima vaihtuu tuuleen päin, säilyy myös
virtaus purjeessa. Jos pitää skuuttia liaan kireällä käännöksen
alkaessa, purjeen litteämpi muoto aiheuttaa vastusta kun sitä
viedään sivuttain tuuleen päin.
Pursihan ei kierry etustaagin ympäri, vaan suurin piirtein mastonsa
(sluuppi) ympäri. Tämän takia keulapurje näkee koko ajan nosteen kun
luovitaan purrella.
> piukkaan ja ajetaan silti alemmas ? Käytämme yleensä heikon ja
Sanoisin että ensin kiihdytetään tuuman verran löysällä skuutilla,
ja sitten kun vauhti on sopiva siirrytään 'point mode'een skuuttaamalla
kireämmälle ja ajamalla niin että tuulen puoleiset tell-tailit ovat
n 45° kulmassa ylöspäin. Tämä antaa yleensä parhaan VMGn.
Purjevene on yleensä laiska kiihtymään, (iso massa, suht pieni
eteenpäin vievä voima) jotenka sen kiihdyttäminen kannattaa kaikin keinoin
tehostaa, ja vasta sitten siirtyä keskittymään nousukulmaan.
<snip>
Harald Hannelius
> In <39895F9F...@relevantum.fi> Raimo Harju <ra...@relevantum.fi> writes:
>>Lauri Tarkkonen wrote:
<snip>
> mesaanilla. Useampimastoisissa isoissa purjelaivoissa (kaljaaseissa
<snip>
Yachting Worldin artikkelissa oli juttua että näin ovat America's cup
veneet suunniteltu. Niissä on veden vastuksen vähentämisessä menty
niin pitkälle että peräsin on enää trimmi-evä, ja varsinaiset vendat
tehdään aina purjeilla.
hisot...@my-deja.com
dag.st...@helsinki.nospam.fi wrote:
> Ai jaa. Ymmärsin Heidin puheet väärin niin että se olisi pitkäkölinen.
> Minusta H-veneen tapainen skegillinen alaosa on aika ihanteellinen.
> (Vaan Aloha peruuttaa paremmin skegittömän lapioperäsimensä ansiosta)
>
> Dag Stenberg
Sanoin muistaakseni, että se kääntyy huonosti, en puhunut kölistä
mitään. Veneessä on kölin ja peräsimen välillä pohjan muoto melkolailla
liioteltu V, sanoisin että Y -pohja, mutta tällaista termiä ei taida
olla olemassa. En ole nähnyt vastaavaa muissa veneissä, edes Senoritassa
ei ole näin omituista pohjan muotoilua. Lisäksi kölievä on melko pitkä
ja skegi suuri. Pitäisiköhän jo ensi talvella ryhtyä
moottorisahakirurgiaan á la Lady GT ;-)
Ai niin ja kun syväyksestä oli puhe, niin se on todellisuudessa noin
1,85. Veneen kun piti painaa noin 4200 kg, mutta Laurin mainitsema 4700
kg on lähempänä todellista.
Lueskelin Seglingistä 70-lukuisia veneitä esittelevästä sarjasta että
Södergren oli halunnut tehdä suuntavakaan veneen ja totesi itsekin
jälkeenpäin, että onnistui siinä yli odotusten... No, eipä tarvitse koko
ajan pidellä pinnasta kiinni, melkein ehtii kahvit käydä keittämässä ;-)
Ja se myötäiseen ajo allokossa, jota sinä kiroilit, on melkolailla
juhlallista, ei paljon tarvitse vatkata. Emme myöskään ole koskaan
saaneet venettä broachaamaan, vaikka sivukannet ovat joskus uineet
meressä. No, kaikki veneet ovat kompromisseja.
Juha Hänninen
vielä hiukan tuulen silmän ohittamisen jälkeen, jolloin se tehosti
kääntymistä (kun purje on tiukalla). Vauhti varmaan hidastuu mutta käännös
nopeutuu. Optimi käännöstapa riippuu suuresti venetyypistä.
JKH
<hisot...@my-deja.com> wrote in message
news:8mb0gc$3pl$1...@nnrp1.deja.com...
> Onko olemassa jotain niksejä, joilla voidaan helpottaa (=nopeuttaa)
> vastakäännöstä veneellä, joka kääntyy huonosti ? Nykyisellä veneellämme
> on hyvä nousukyky, mutta se on kovin suuntavakaa ja vendan tekeminen
> kestää ja kestää, jolloin myös vauhti putoaa melkein nollaan. Vene myös
> kiihtyy hitaasti, jolloin kovin kapeassa paikassa luoviminen on
> mahdotonta, kun vendojen välissä ei ehdi kerätä tarpeeksi vauhtia, jotta
> saisi veneen kääntymään uudelleen.
>
> Voiko siis venettä auttaa kääntymään säätämällä purjeita jollakin
> tietyllä tavalla käännöksen aikana ? Ei tarvinnut ennen opetella mitään
> erikoisia niksejä, kun seilasimme ketterämmällä veneellä.
>
> Tulikohan tämä kysymys huonoon saumaan, kun toisessa threadissa juuri
> keskustellaan, onko kapeassa paikassa luoviminen hyvien merimiestapojen
> mukaista :-| No, pohjoinen Turun saaristo, jossa pääosin liikumme, ei
> ole kovin ruuhkainen paikka.
>
> Sitä paitsi yleensä ajelemme kapeat suntit koneella, mutta tänä kesänä
> levisi starttimoottori kesken lomareissun ja olimme muutamia päiviä
> pelkän purjevoiman varassa.
>