2-akkujärjestelmän toteutus
Tiki
Tarkoituksena olisi laittaa toinen akku käynnistysakun lisäksi, ettei
pääsisi käymään niinkuin viime kesänä, että jääkaappi imaisi akun tyhjäksi.
Kertokaa nyt mitä minä oikein tarvitsen, jotta laturi lataisi molempia
akkuja, mutta missään tapauksessa käynnistysakku ei pääsisi tyhjenemään
jääkaapin, valojen tms. takia.
Pitääkö olla kaksi pääkytkintä? Jos on yksi kytkin ja valitaan siitä
molemmat akut, niin imaiseeko tyhjä hupiakku käynnistysakulta virrat?
Ilmeisesti tarvitsen diodin ja/tai releen? Voisiko joku ystävällisesti
vääntää ihan rautalangasta kuinka nämä kytketään ja mitä tarvitsen...
Kyseessä sisädieselkone, laturi 55A.
Tiki
Pekka Nykänen
Paras/helpoin on latausrele, joka kytkee akut yhteen silloin kun
starttiakun jännite on yli 14 volttia, eli laturi lataa ja starttiakku on
latautunut täyteen. Kun laturi sammuu, tippuu jännite alle tuon, rele
aukeaa ja akut ovat irti toisistaan. Pääkytkin on vähän makuasia,
periaatteessa niitä pitää olla 2, mutta startin virtaa ei kannata vetää
kytkimen läpi, ellei se ole taatusti tarpeeksi heavy.
Jos koneesta ei saa eristettyä sitä startille menevää kaapelia helposti,
unohtaisin kokonaan tuon starttiakun kytkimen.
pekka
--
Pekka Nykänen, Stenbackantie 169, 02550 Evitskog, Finland
phone +358 9 2563 960
reply to: pekka nykanen at mips fi
Tiki
"Pekka Nykänen" <pekka....@nospam.fi> kirjoitti viestissä
news:opr4aka3...@news.kolumbus.fi...
Kaikissa minulla olleissa veneissä on ollut pääkytkin starttiakussa
(ainoassa akussa) ihan avoveneistä nykyiseen pieneen matkaveneeseen. Eikös
se ole ihan vakiona lähes kaikissa veneissä?
Voitko vielä vääntää, että kuinka kytken nuo kaksi akkua, siis johdot? Mä
olen näistä sähköhommista ihan pihalla...
Entäs se diodi, eikö sitä sitten tarvita ollenkaan?
Tiki
A-P Taskila
kokeileppa liikkeellelähtöä vaikkapa täältä:
http://www.imps.fi/kotisatama/Venes%C3%A4hkt.PDF
tai
www.imps.fi/kotisatama/Venesähkt.PDF
(skandeja ei kannattaisi käyttää osoitteissa).
a-p
Timo
Sisämoottoriveneissä saattaa hyvinkin olla tilaa asentaa toinenkin laturi.
Tarvitaisiin vaan vähän improvisaatiota laturin kiinitykseen ja asennukseen.
Toinen akku hoitaisi vain moottorin käynnistyksen ja toinen toimisi veneen
käyttö että hupiakkuna. Ei tarvittaisi erillisiä releitä yms. ja akkujen
koko ja tyyppi voisi olla mikä vaan.
Ratkaisu ei mielestäni voi olla kovin kalliskaan. Kolariautojen latureita
latusrereleineen saisi
romuttamoilta sopuhintaan.
Uudenkin laturin voisi saada varsin halvalla jostain varaosaliikkeestä.
Sellainen nurkissa pyörinyt
vähemmän kysytty malli jota ei vuosiin ole saatu myytyä....
kommentteja/ kokemuksia ?
"A-P Taskila" <a-p.t...@luukkuPOISTA.com> wrote in message
news:4046481a$0$32069$8e79...@news.yhteys.mtv3.fi...
Tuomas Raivio
Taitaa merellinen ympäristö olla turmioksi tavallisille autolatureille aika
nopeasti.. Toinen ongelma on kipunointi, jota kai merilatureissa koetetaan
estää kalliilla keinoilla.
TR
"Timo" <Timo.s...@poista.fi> wrote in message
news:G8A1c.16$Qk...@read3.inet.fi...
Pursi Mies
moottoriin saa asennetuksi ylimääräisen hihnapyörän, lisäksi hihna,
pari väärää rautaa ja tavallinen vaihtovirtalaturi Puksun Essosta
sadallaviidelläkympillä. Tässä hommassa ei tule mitään asiaa
venetarvikeliikkeeseen.
Dag Stenberg
Just varmaan niin. Eikä ylimääräinen laturi yhtään vie tehoa
moottorista. Ja moottorille tekee terää kun konehuoneeseen asennetaan
lisää värkkejä, koska millekään moottorille ei tee hyvää käydä liian
kylmänä ja lisävärkit kehittävät tarpeellista ylläpitolämpöä.
Muuten olen ikionnellinen tuosta neuvotusta linkistä
http://www.imps.fi/kotisatama/Venes%E4hkt.PDF
Dag Stenberg
Ville
maakoneissa, tosin se on maalattu rumalla värillä ja hintalappu
kerrottu vähintään kolmella. Ja valitettavasti tämä ei ole edes
vitsi.
/Ville
"Tuomas Raivio" <tuomas.re...@removethistoohut.fi> wrote in message news:<3oA1c.26$Qk...@read3.inet.fi>...
Tiki
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:c26qof$a$6...@oravannahka.helsinki.fi...
Kiitos linkistä A-P. En aio lisätä toista laturia, koska sille ei ole tilaa,
enkä oikeastaan ymmärrä miksi pitäisi olla 2 x 55A lataustehoa kahta 60 Ah
akkua varten?
Voisiko joku vielä valaista releen ja diodin käytön eroja ja mahdollisia
haittoja? Venekäyttöön tarkoitetuissa diodeissa on jotenkin hoidettu, ettei
jännitteen laskua ladattaessa synny. Ja vielä eli jos laitan diodin, niin
enkö siis tarvitse relettä tai päin vastoin estämään starttiakun virran
pakoa hupiakkuun?
Tiki
Digitalizer
n.0,7V alempi, kuin starttiakun. Eli toisin tasoen hupiakkua ei saada aivan
täyteen.
Releellä erottamisessa on taas tietenkin vastassa se millaiset virrat
kulkevat akulta toiselle kun tulee eteen tilanne, jolloin starri akku on
täysi ja hupiakku tyhjä. Tällöin tapahtuu luonnollisesti nopea ja suuri
virtainen purkaus täydestä akusta tyhjään akkuun.
Tiedä nyt sitten onko noista kumpikaan oikeasti mikään ongelma, uskompa että
molempia käytetty ja testattu käytännössä toimivan.
Itse asensin viime keväänä ystäväni veneeseen toisen akun rinnalle ihan
perus releellä, jolle ohjeuksen otin veneen sähköistä siten, että rele on
kiinni kun moottori käy, eli juuri siten kuten aiemmin on keskusteltu. ...ja
toimi ainakin moitteettomasti viime kesän! Itse ajattelin samaa systeemiä
omaan veneeseeni ensi kesäksi. Tarpeeksi "iso" latauskaapeli ja rele vaan
hupiakulle, jotta kestää mukisematta suuremmatkin virta ryöpyt.
Itse tein viime kesäksi jännite vahdin startti akkuun, joka esti akun
täydellisen purkautumisen esim. kylmälaukun takia. ....paha juttu oluet
saattaa lämmetä, no pieni hinta siitä kun ei tarvitse aamulla veivata :)
"Tiki" <mika@öööjotain.com> wrote in message
news:RbI1c.341$px2...@reader1.news.jippii.net...
Tiki
"Digitalizer" <digit...@tiscali.fi> kirjoitti viestissä
news:hAK1c.379$tR5...@reader1.news.jippii.net...
> No diodilla on ainakin se ongelma, että hupiakun latausjännite on kokoajan
> n.0,7V alempi, kuin starttiakun. Eli toisin tasoen hupiakkua ei saada
aivan
> täyteen.
>
> Releellä erottamisessa on taas tietenkin vastassa se millaiset virrat
> kulkevat akulta toiselle kun tulee eteen tilanne, jolloin starri akku on
> täysi ja hupiakku tyhjä. Tällöin tapahtuu luonnollisesti nopea ja suuri
> virtainen purkaus täydestä akusta tyhjään akkuun.
>
> Tiedä nyt sitten onko noista kumpikaan oikeasti mikään ongelma, uskompa
että
> molempia käytetty ja testattu käytännössä toimivan.
>
> Itse asensin viime keväänä ystäväni veneeseen toisen akun rinnalle ihan
> perus releellä, jolle ohjeuksen otin veneen sähköistä siten, että rele on
> kiinni kun moottori käy, eli juuri siten kuten aiemmin on keskusteltu.
...ja
> toimi ainakin moitteettomasti viime kesän! Itse ajattelin samaa systeemiä
> omaan veneeseeni ensi kesäksi. Tarpeeksi "iso" latauskaapeli ja rele vaan
> hupiakulle, jotta kestää mukisematta suuremmatkin virta ryöpyt.
>
> Itse tein viime kesäksi jännite vahdin startti akkuun, joka esti akun
> täydellisen purkautumisen esim. kylmälaukun takia. ....paha juttu oluet
> saattaa lämmetä, no pieni hinta siitä kun ei tarvitse aamulla veivata :)
Niinkuin edellisessä viestissä kirjoitin, näin lukee ainakin Marinean
sivulla lukee : Jakodiodin aiheuttama jännitteen lasku (keskimäärin 0,7 V)
voidaan kompensoida eri tavoilla:
1. Mastervoltin laitteissa lasku kompensoidaan
jännitteentunnistuskaapeleilla (pos. ja neg.). En tiedä mitä tarkoittaa...
Eli ymmärsinkö oikein, että diodi olisi parempi, ja tyhjä hupiakku ei
imaisisi virtoja starttiakusta?
Tiki
PekKa
releissä. Itse suosin mielummin releitä koska jännitehäviöt eivät muodostu
ongelmaksi ( autotarvikeliikkeistä saa hyviä suuren virran kestäviä
halavalla ). Diodi sen sijaan on ihan käypänen, jos pystyt nostamaan
latausjännitettä n. 0,7 - 1,4 volttia ( riippuu siitä miten diodisilta
rakennettu ). Jännitehäviö kunkin diodin ylitse tuo 0,6-0,7V ( tosin
laturista / kuormasta riippuen jännitetasoissa on kyllä muutenkin jonkun
verran heittoa, niin että jännitteen laskua tuskin huomaa ) joten diodit
eivät muodostu ongelmallisiksi silloin kun sinulla on käytössä hyväkuntoiset
täyden varauskapasiteetin omaavat akut. Vaikeudet alkavat kun akkujen
varauskyky on huonontunut.
Digitalizer
http://members.surfeu.fi/digitalizer/2akkua_1.jpg
EHa
>Voisiko joku vielä valaista releen ja diodin käytön eroja ja mahdollisia
>haittoja?
Releestä ei itselläni ole kokemuksia, mutta diodi (pari) on varsin simppeli ja
mikä parasta. Liikkuvia osia ei ole.
>Venekäyttöön tarkoitetuissa diodeissa on jotenkin hoidettu, ettei
>jännitteen laskua ladattaessa synny.
Diodin tyypillä ei varsinaisesti ole väliä kunhan virran kesto riittää ja
kummankin akun latausvirtapiirin diodien kynnysjännitteet ovat samat ja
mahdollisimman pienet. Laturin magnetointivirta on otettava diodin akun puolelta
jolloin diodin jänitehäviö tulee kompensoiduksi.
>Ja vielä eli jos laitan diodin, niin
>enkö siis tarvitse relettä tai päin vastoin estämään starttiakun virran
>pakoa hupiakkuun?
Jos käytät diodiparia, niin muuta et tarvitse. Paitsi ne pääkytkimet. Olen
havainnut monesti keskustelua ettei starttimoottorille menevään johtoon tulisi
pääkytkintä. Ilmeisesti siis jossakin veneessä on ihan oikeasti tällainen
toteutus....
Diodit voi hankkia elektoniikkaliikkeestä, mutta jos tekniikka ei ole tuttua
niiin kannattaa sijoittaa valmiiseen diodipakettiin jonka mukana tulee myös
kytkentä.
Tuo 2 laturijärjestelmä yhdistettynä ko. konfikselle tarkoitettuun
diodipakettiin tuo tietty jonkinasteista varmennusta latauspiirin heikoimmalle
lenkille. Lueppas vaikka kirja Fazer Finlandin maailmanympäripurjehduksesta....
;-)
- E -
Tiki
"Digitalizer" <digit...@tiscali.fi> kirjoitti viestissä
news:4UL1c.405$or7...@reader1.news.jippii.net...
> ... eli suunnilleen tähän malliin on yksi tapa:
>
> http://members.surfeu.fi/digitalizer/2akkua_1.jpg
>
Kiitos selkeästä kuvasta, kuvassa siis diodi? Yritä ymmärtää, että en tiedä
niiden eroa, mitä mieltä olet sopisiko seuraava
http://www.marinea.fi/kauppa/products.php?p=d3dd2c
Tiki
Tiki
"EHa" <esa.eispa...@luukku.com> kirjoitti viestissä
news:404790C0...@luukku.com...
> - E -
>
Ymmärrän kyllä toisen laturin, jos puhutaan maailmanympäripurjehduksesta,
tai edes itämeren ympäripurjehduksesta, mutta nyt on kyse rannikonlähellä
puksuttelusta Suomenlahdella... :-)
Näiden vihjeiden perusteella olen päätymässä diodin ja kahden erillisen
pääkytkimen käyttöön, joista yksi siis jo olemassa starttiakussa. Kiitos
kaikille kommenteista ja A-P:lle kuvista, lisää saa kommentoida, sillä
ainakin itselleni alue on uusi ja uskoisin, että aiheesta on hyötyä
muillekin.
Ystävällisin terveisin sulaa vettä odotellen,
Tiki
Digitalizer
osia" tyyliin. Miten usein esim poksahtelee auton vilkkurele? ...läpikulkeva
virta kyllä eri luokkaa kuin tässä sovelluksessa, mutta rele kohteen mukaan.
"Tiki" <mika@öööjotain.com> wrote in message
news:sxM1c.416$Na....@reader1.news.jippii.net...
Digitalizer
"Tiki" <mika@öööjotain.com> wrote in message
news:blM1c.415$_G7...@reader1.news.jippii.net...
Digitalizer
"Tiki" <mika@öööjotain.com> wrote in message
news:blM1c.415$_G7...@reader1.news.jippii.net...
Hannu Kulokari
diodikytkentäni, joka on palvellut hyvin jo pitkään. Eli:
- Pieni starttiakku.
- Suurehko hupiakkupatteri (kaksi akkua rinnan).
- Kaikki miinukset kytketty yhteen, jatkossa puhutaan vain plus-navoista.
- Laturi kytketään starttiakkuun diodin läpi.
- Laturi kytketään hupiakkuihin suoraan, ilman diodia. Tässä kaapelissa
kytkin.
- Starttiakku kytketään starttimoottoriin..
- "Hupi"-kulutus otetaan laturin navasta.
- Laturina Yanmarin vakio (Hitachi), ilman ulkoisia tunnistimia.
- Koneena kaksipyttyinen Yanmar, ei siis mikään järkäle.
Piirrä itse kuva.
Tuosta siis seuraa, että
- hupiakusto saa täyden latausjännitteen.
- starttiakku ei pääse tyhjenemään kulutukseeen.
- starttiakku ei saa täyttä latausjännitettä, mutta ei sen ihan täynnä
tarvitse ollakaan.
- hupiakuston sisältöä saattaa valua diodin läpi starttiakkuun, mutta eihän
sinne paljoa mahdu.
- käynnistyksessä myös hupiakusto osallistuu, ja osa virrasta siis kulkee
diodin läpi, jonka on oltava riittävän järeä, ja kaapelien riittävän
paksuja.
Idioottivarma systeemi, ei liikkuvia & jämähtäviä osia. Joku on joskus ollut
sitä mieltä, että ei noin saa tehdä. Mutta toimii hyvin.
Hannu
"PekKa" <pekka.k...@nokia.com> wrote in message
news:zjL1c.10770$k4.2...@news1.nokia.com...
PekKa
Jäähdytyselementit on epäilemättä ihan hyvä keksintö, joskin tuppaa hiukan
naurattamaan koko komeuden hinta. Sanoisin, jotta esitteeseen liittyy
'kytkykauppa',eli kokkareen valmistaja näyttää suosittelevan varsin suorin
sanakääntein hommaamaan heiltä soveliaan latausjännitteen säätimen, jolla
latausjännite nostetaan riittävän korkealle tasolle kompensoimaan diodien
jännitehäviö.
Jos kapistuksen tilaajan oma ymmärrys sähkötekniikan peruselementeistä ja
komponenteista rajoittuu hehkulampun vaihtoon kotioloissa, kannattaa
veneasennuksissa ( jo ihan turvallisuus näkökohdistakin ) turvautua
ammattimiehen palveluihin vähintään 'hands on' konsultoinnilla tai palkata
ammattimies hoitamaan homma alusta loppuun ( siis hankinnoista,
kytkentäkuvista ja asennuksesta alkaen ). Jos taas ymmärrystä on hiukkasen
enemän, eli niin paljon, että ymmärtää ammattimiehen höpinät, voi yrittää
asennushommaa ihan itse, mutta tarvittavat rojut kannattaa yleisesti ottaen
hommata kaikki samalta toimittajalta varmistaen, että kimpaleet on
tarkoitettu toimivaksi yhdessä. Eli tässä esimerkkitapauksessa ennen
hankintaa kannattaa tsekata ainakin seuraavat asiat:
-mitä jännitteensäätäjää jakodiodin toimittaja suosittelee käytettäväksi
diodin kanssa
-miten jännitteensäätäjä on kytkettävissä veneen laturiin, mihin asennus
halutaan tehdä
-kytkentäkuvat saatava toimittajalta
-varmistettava varaosien saatavuus ( onko saatavissa yleisesti lyhyellä
toimitusajalla veneen käyttöalueen puitteissa ) ja hinta
Mitä sitten tulee noihin konsultointikelpoisiin asiantuntijoihin mm.
sähköhommissa, niin veneilyssähän jokainen ranta on täynnä toinen toistaan
parempia asiantuntijoita näistä nettipalstoista puhumattakaan :- ). Omasta
mielestäni hyvin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta 'talosähkärit'
kannattaa sivuuttaa. Samoin laitekauppiaiden kommentit ovat usein melko
pinnallisia, -tarkoitushan on myydä kamat säestettynä soveliaalla 'small
talkilla'. Parhaiten asioista soveltamisen näkökulmasta ovat perillä
henkilöt joilla on kokemusta ajoneuvotekniikasta tai teollisuusasennuksita
tai elektroniikan töistä, koska problematiikka tärinä ja kosteusnäkökohdista
on noilla aloilla osin verrannollinen veneilyn problematiikkaan.
-PekKa
Pekka Nykänen
Oiva kytkentä. Mutta, tuossa on se ongelma, että suurin osa startin
virrasta kulkee sen diodin läpi, koska hupiakku on isompi ja täydempään
ladattu. Eli diodin täytyy olla todella iso ja hyvin jäähdytetty. Tuota
virtaa voisi tietysti pyrkiä rajoittamaan tarpeeksi huonoilla (ohuilla)
kaapeleilla. Silloin kun se hupiakku on puoliksikin tyhjä, ei tuota
ongelmaa tietty ole.
Siinä mielessä 2 diodia ja vähän nostettu latausjännite toimii paremmin.
Itse olen kuitenkin edelleen releen kannalla.
PekKa
Silloin kun releet keskitetään johonkin järkevään käsillepäästävään paikkaan
ja varustellaan mielummin vielä tilaa indikoivilla ledeillä, niin lopputulos
on erinomainen.
Se, käytetäänkö releitä, diodeja tai muita kytkinlaitteita on loppujen
lopuksi yhdentekevää. Haasteet tulevat useimmiten siitä, että harvemman
veneen sähköt on osattu edes tehtaalla tehdä sillä asianmukaisella
pieteetillä ja ammattitaidolla kun ne pitäisi tehdä. Harmittavan usein
lopputulos muistuttaa enemän tippaleipää, kuin ammattimaista siistiä
sähkötyötä. Kaikillehhan on tuttua sulakkeet, joita saattaa löytyä samasta
johtimesta useita peräkanaa, johtimista joiden värikoodaus on sekalaista
puhumattakaan, että olisi noudatettu standardeja, johtimista jotka eivät
sovellu venekäyttöön ( mm. tärinän kesto ) vääränlaisista liittimistä jne..
Useimmat sähköongelmat veneessä johtuvat kosteudesta ja tärinästä ja niiden
aiheuttamista jälkiseurauksista, joten jos sähköt voidaan rakentaa siten,
että käytetään kuormaan nähden hiukan ylimitoitettuja johdinpoikkipintoja,
hyvälaatuisia liittimiä ja keskitetään kaikki liittimet, liitokset ja
komponentit mahdollisimman kuiviin ja luoksepäästäviin paikkoihin, niin on
saavutettu huomattavan paljon.
"Digitalizer" <digit...@tiscali.fi> wrote in message
news:I_V1c.516$Oo1...@reader1.news.jippii.net...
EHa
>Sanoisin, jotta esitteeseen liittyy
'>kytkykauppa',eli kokkareen valmistaja näyttää suosittelevan varsin suorin
>sanakääntein hommaamaan heiltä soveliaan latausjännitteen säätimen, jolla
>latausjännite nostetaan riittävän korkealle tasolle kompensoimaan diodien
>jännitehäviö.
Kai tuokin toimii, vaan tyhjästä maksaa. Kuten aikaisemmassa threadissa
kirjoitin tulee laturin magnetointivirta ottaa diodin akun puolelta jolloin
säädin mittaa akun todellista jännitettä ja siten kompensoi diodin
jännitehäviön. Magnetointivirran johto on se pieni johdin joka tulee säätimestä
akulle kytkettävään naparuuviin. Se siis irti naparuuvista, jatkos ja kytketään
esim. starttiakulle jolloin jännitteen voi ottaa moottorin sähköistyksestä.
Esim. pääsulakkeen jälkeen.
Diodien läpi voi kulkea varsin isoja virtoja jotka lämittävät diodeja
kynnysjännitteen mukaisesti Saattaa olla, että noissa tarkoitukseen valituissa
diodeissa kynnysjännite on pienempi kuin mitä esim. sähköhitsauskoneissa
käytetään jolloin myös diodien lämpeneminen on pienempää. Tärkeintä on tiedostaa
tämä lämpeneminen ja eteenkin kaapelien mitoitus. Jos kaapelien yhteenlasketun
pituuden pitää luokassa muutama metri (hienosäikeistä kuparia) sanoisin, että
10mm^2 riittää, 16mm^2 on hyvä. (paitsi jos kysymyksessä on joku
poikkeuksellisen tehokas laturi ja iso virran kulutus). Taas se akulta otettu
magnetointi kompensoi kaapelin jännitehäviötä. Tosin on taas pidettävä mielessä,
että vaikka kaapelin jännitehäviö kompensoituukin (ainkin osittain) siitä
huolimatta sen osuus muuttuu lämmöksi jonka on päästävä vapaasti näistä
kaapeleista haihtumaan. Kaapelit tulee sijoittaa siten, etteivät ne voi
mekaanisesti vauroitua ja etäälle kohteista joihihin hankautuminen voisi
aiheuttaa oikosulun joka pienimmillään tekee akusta/kaapeleista entisen,
suurimmillaan koko veneestä.
- E -
Tuomas Raivio
Älkääs nyt poijat niin kamalasti hötkykö. Minulla on yksinkertaisesti 2
pääkytkintä joilla akut kytketään yhteen syöttöpisteeseen joko ei ollenkaan,
erikseen tai yhdessä. Toimii kuin junan vessa ja mahdollistaa kaikenlaiset
yhdistelmät.
Varjopuolena on, että erehdyksessä on mahdollista irroittaa koko kuorma
laturilta, jolloin diodisilta saattaa hajota, ja että voi joskus unohtua
toisen akun lataaminen. Tarkkana kun on niin ihan hyvin toimii. Eikä
tarvitse releitä tai diodeja.
TR
"Tiki" <mika@öööjotain.com> wrote in message
news:blM1c.415$_G7...@reader1.news.jippii.net...
Pekka Nykänen
<pekka....@nospam.fi> wrote:
> Itse olen kuitenkin edelleen releen kannalla.
>
Niin ja ennenkuin joku ehtii kysyä miksi, niin vastaan itse itselleni kun
äsken unohtui:
- diodiviritykset lataa aina sitä tyhjempää akkua ensin. Eli käytännössä
aina hupiakkua, kun se on kuitenkin tyhjä. Eli starttiakku ei tule
ainakaan purkkarissa välttämättä ikinä kunnolla ladattua.
Moottoripaatissa tuo ei varmaan ole ongelma.
- Rele lataa aina ensin starttiakun täyteen. Kun se on täynnä, sulkeutuu
rele ja akut on rinnan ja molempia ladataan.
Hannu Turtia
> Toimii kuin junan vessa ...
>
> Varjopuolena on, että erehdyksessä on mahdollista irroittaa koko kuorma
> laturilta, jolloin diodisilta saattaa hajota, ja että voi joskus unohtua
> toisen akun lataaminen.
Eikös nuo kaksi virkettä ole ristiriidassa keskenään... ;-)
-hannu
Hannu Turtia
> Oiva kytkentä. Mutta, tuossa on se ongelma, että suurin osa startin
> virrasta kulkee sen diodin läpi, koska hupiakku on isompi ja täydempään
> ladattu. Eli diodin täytyy olla todella iso ja hyvin jäähdytetty. Tuota
> virtaa voisi tietysti pyrkiä rajoittamaan tarpeeksi huonoilla (ohuilla)
> kaapeleilla.
Voi toimiakin ohuilla kaapeleilla, mutta vaarana on että ohuet kaapelit
saavat enemmän virtaa kuin kestävät, kuumenevat liikaa ja sytyttävät
veneen tuleen. Erityisesti jos starttiakun lataus menee tosi alas tai
starttiakun miinus irtoaa systeemistä tai starttiakun pluskaapeli irtoaa
akun navasta tai...
-hannu
Dag Stenberg
> Minulla on yksinkertaisesti 2
> pääkytkintä joilla akut kytketään yhteen syöttöpisteeseen joko ei ollenkaan,
> erikseen tai yhdessä. Toimii kuin junan vessa ja mahdollistaa kaikenlaiset
> yhdistelmät.
>
> Varjopuolena on, että erehdyksessä on mahdollista irroittaa koko kuorma
> laturilta, jolloin diodisilta saattaa hajota, ja että voi joskus unohtua
> toisen akun lataaminen. Tarkkana kun on niin ihan hyvin toimii. Eikä
> tarvitse releitä tai diodeja.
Tuo ei kävisi minulla. Monen monta kertaa olen kiittänyt onneani siitä,
että en pääse yhdeltä akulta toiselle käymättä välillä asennossa jossa
molemmat ovat kytketyt. Olisi kyllä ollut hyvästit diodisillalle jo
kymmenet kerrat muuten.
Dag Stenberg
Digitalizer
perustuvan releen ohjauksen. Kenties jokin oma tuotantoinen jännitevahti ?
...olisi ainakin suht yksinkertainen rakentaa.
"Pekka Nykänen" <pekka....@nospam.fi> wrote in message
news:opr4d432...@news.kolumbus.fi...
TomS
laturin
latauskäyrää. Ilman oikea välityssuhde lauturi saatta ladata vain 5%
iloitetusta lataus virrasta.
Ei siis kannata alkaa tehdä kauheasti töitä ennen kuin on laskennut tämä...
"Pursi Mies" <purs...@suomi24.fi> wrote in message
news:14c96719.04030...@posting.google.com...
Pekka Nykänen
wrote:
> Miten käytännössä olet toteuttanut tuon starttiakulta lähtevän
> jännitteeseen
> perustuvan releen ohjauksen. Kenties jokin oma tuotantoinen jännitevahti
> ?
> ...olisi ainakin suht yksinkertainen rakentaa.
Voihan tuon tietysti tehdä itsekin, jos omaa vähän elektroniikan taitoja.
valmiin releen saa esim LEABilta, jota myy vestek. Maksaa muistaakseni
satasen luokkaa.
Pekka Nykänen
<tuomas.re...@removethistoohut.fi> wrote:
>
> Älkääs nyt poijat niin kamalasti hötkykö. Minulla on yksinkertaisesti 2
> pääkytkintä joilla akut kytketään yhteen syöttöpisteeseen joko ei
> ollenkaan,
> erikseen tai yhdessä. Toimii kuin junan vessa ja mahdollistaa
> kaikenlaiset
> yhdistelmät.
>
> Varjopuolena on, että erehdyksessä on mahdollista irroittaa koko kuorma
> laturilta, jolloin diodisilta saattaa hajota, ja että voi joskus unohtua
> toisen akun lataaminen. Tarkkana kun on niin ihan hyvin toimii. Eikä
> tarvitse releitä tai diodeja.
Ei se diodisilta siitä hajoa, mutta jotain muuta kyllä.
Pekka Nykänen
<hannu_piste_turtia@poista_iki.fi> wrote:
> Voi toimiakin ohuilla kaapeleilla, mutta vaarana on että ohuet kaapelit
> saavat enemmän virtaa kuin kestävät, kuumenevat liikaa ja sytyttävät
> veneen tuleen. Erityisesti jos starttiakun lataus menee tosi alas tai
> starttiakun miinus irtoaa systeemistä tai starttiakun pluskaapeli irtoaa
> akun navasta tai...
Totta, tuo systeemi toimii luotettavasti vain, jos se diodi kestää sen
starttivirran. Ja jos ei kestä, niin siitähän seuraa vain se, että
starttiakun lataus päättyy siihen. Diodi palaa aina poikki hajotessaan.
Digitalizer
kehittelen oman vastaavan.
"Pekka Nykänen" <pekka....@nospam.fi> wrote in message
news:opr4egyt...@news.kolumbus.fi...
Digitalizer
startti akku on täynnä
....ja hupi tyhjä, niin eikös varaus silloin puolitu, jat ällöin meillä
onkin enää kaksi puolillaan olevaa akkua. Tämän jälkeen rele tietysti
tiputtaa hupiakun taas pois latauksen piiristä, koska startti on enää
puolillaan. Tällöin varataan akkuja taas, kunnes varaus on hupi 1/2 ja
startti täysi. Rele yhdistää akut ja varaus tasoittuu, jolloin molemmissa
akuissa on 3/4. Taas tippuu hupiakku pelistä, koska startti ei ole täysi.
---> mitä hyötyä on siis käyttää starttiakun varaukseen perustuvaa kytkentää
releelle, kun toiminta on tuon kaltaista, että molempia akkuja ladataan
ikään kuin pumppaamalla. Asia on tietysti hieman toinenm jos startin jälkeen
releen ohjain ei enää hupi akkua irroita latauksesta, vaikka startin varaus
tippuisikin alle säädetyn arvon. ...muutoin päästäisiin lähes samaan
lopputulokseen siten, että yksinkertaisesti ladattaisiin MOLEMPIA akkuja
AINA kun virtaa laturilta tulee akuille. Ja tällöin taas ei tarvita muuta,
kuin rele kytkettynä "käynti" tietoon.
"Pekka Nykänen" <pekka....@nospam.fi> wrote in message
news:opr4d432...@news.kolumbus.fi...
Pekka Nykänen
wrote:
> Heräsi mieleen kysymys, että jos rele tosiaan kytkee akut yhteen heti kun
> startti akku on täynnä
> ....ja hupi tyhjä, niin eikös varaus silloin puolitu, jat ällöin meillä
> onkin enää kaksi puolillaan olevaa akkua. Tämän jälkeen rele tietysti
> tiputtaa hupiakun taas pois latauksen piiristä, koska startti on enää
> puolillaan. Tällöin varataan akkuja taas, kunnes varaus on hupi 1/2 ja
> startti täysi. Rele yhdistää akut ja varaus tasoittuu, jolloin molemmissa
> akuissa on 3/4. Taas tippuu hupiakku pelistä, koska startti ei ole täysi.
>
> ---> mitä hyötyä on siis käyttää starttiakun varaukseen perustuvaa
> kytkentää
> releelle, kun toiminta on tuon kaltaista, että molempia akkuja ladataan
> ikään kuin pumppaamalla. Asia on tietysti hieman toinenm jos startin
> jälkeen
> releen ohjain ei enää hupi akkua irroita latauksesta, vaikka startin
> varaus
> tippuisikin alle säädetyn arvon. ...muutoin päästäisiin lähes samaan
> lopputulokseen siten, että yksinkertaisesti ladattaisiin MOLEMPIA akkuja
> AINA kun virtaa laturilta tulee akuille. Ja tällöin taas ei tarvita
> muuta,
> kuin rele kytkettynä "käynti" tietoon.
Sen releen veto tapahtuu muistaakseni noin luokkaa 13.7V jännitteellä,
kytkennässä on lisäksi pieni hystereesi (en oo mitannut sen suuruutta) ja
sen lisäksi aikaviive. Eli jos hupiakku on ihan tyhjä, naksuttelee rele
aikansa tietyllä viiveellä (luokkaa minuutti tai jotain). Tuona aikana
tietysti virtaa kulkee starttiakusta hupiakkuun. Tilanne kuitenkin
tasoittuu aika äkkiä, eli heti kun hupiakkujen jännite alkaa nousta
järjellisiin arvoihin. Pelkkään "käynti" tietoon perustuva rele ei lataa
sitä starttia täyteen, ennenkuin hupiakkukin on täynnä. Ja tämä saattaa
kestää aika tovin. Ainakin purkkarissa, jossa konetta käytetään lyhyitä
aikoja kerrallaan.
Taas on syytä muistuuttaa siitä, ettei tyhjää akkua saa parissa tunnissa
täyteen millään vehkeellä, koska akku ottaa virtaa sitä vähemmän, mitä
täydempi se on. Olipa poweria tarjolla kuinka paljon tahansa. Eli ihan
tyhjään 100Ah akkuun saa ehkä työnnettyä montakymmentäkin ampeeria, mutta
puoliksi varattuun ei enää juuri viittä enempää. Tuon takia purkkarin akut
onkin aina tyhjät, ellei niitä ole lataamassa joku aurinkopanelin tapainen
pienivirtainen kapine koneen lisäksi.
Jyrki Etola
"Pekka Nykänen" <pekka....@nospam.fi> kirjoitti viestissä
news:opr4ehv6...@news.kolumbus.fi...
Jyrki Etola
ole mitään releitä.
"Pekka Nykänen" <pekka....@nospam.fi> kirjoitti viestissä
news:opr4d432...@news.kolumbus.fi...
Digitalizer
virtakeston. ...toisaalta paljon järkevämpi valita sellainen diodi joka
idioottivarmasti kestää riittävästi virtaa ja näin ollen sitä ei tarvitse
suojata. Toki aina voi käyttää järjestelmässään pääsulakkeita jotka
mitoitettu siten, että sulakkeet palaa ennen kun kaapelit.
"Jyrki Etola" <jyr...@hotmail.com> wrote in message
news:c2brto$m1p$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
Jyrki Etola
http://www.marinea.fi/kauppa/products.php?p=a5cdc4
"Tiki" <mika@öööjotain.com> kirjoitti viestissä
Hannu Kulokari
> On Fri, 05 Mar 2004 14:20:59 GMT, Hannu Turtia
> <hannu_piste_turtia@poista_iki.fi> wrote:
>
> > Voi toimiakin ohuilla kaapeleilla, mutta vaarana on että ohuet kaapelit
> > saavat enemmän virtaa kuin kestävät, kuumenevat liikaa ja sytyttävät
> > veneen tuleen. Erityisesti jos starttiakun lataus menee tosi alas tai
> > starttiakun miinus irtoaa systeemistä tai starttiakun pluskaapeli irtoaa
> > akun navasta tai...
>
>
> Totta, tuo systeemi toimii luotettavasti vain, jos se diodi kestää sen
> starttivirran. Ja jos ei kestä, niin siitähän seuraa vain se, että
> starttiakun lataus päättyy siihen. Diodi palaa aina poikki hajotessaan.
Niin siis minulla on iso diodi (kaksi rinnan) ja kunnon kaapelit. Ja sen
verran pieni kone, että sen startti ei aivan hirveästi virtaa tarvitse.
Mitään kuumenemis- tai muita ongelmia en ole havainnut 12 vuoden aikana.
Täytyypä vielä kokeilla starttiakun miinus irrotettuna. Jos poksahtaa, niin
sitten ehkä hankin releen. Tai pidän vastedes parempaa huolta starttiakusta
ja sen liitoksista.
Sitäpaitsi käytännössä hupiakkujen lataus on aina hieman vajaa, ja
starttiakku taas lähes täysi, eikä päinvastoin. Kun lisäksi starttimoottori
näkee hupiakkujen jännitteen diodin vuoksi alentuneena, niin en oikein usko
väitettä, että pääosa starttivirrasta tulee hupiakuista sen diodin läpi.
Paitsi siis jos varsinainen starttiakku on poissa pelistä. Ja kyllähän
starttiakun jännite tietysti startissa notkahtaa, sitä enemmän mitä
huonommassa kunnossa akku on. Jolloin hupiakut jeesaavat, jos vain diodi
kestää. Ja on se siis kestänyt.
Tästä kytkennästä on vuosien varrella täällä kinattu ennenkin (joku muukin
kuin minä on siihen erehtynyt), ja aina on todistettu, että se ei voi toimia
tai ainakin on tavattoman vaarallinen.
Hannu
Dag Stenberg
> Ei se diodisilta siitä hajoa, mutta jotain muuta kyllä.
Ymmärtääkseni laturin diodisilta, joka hoitaa tasasuuntauksen, hajoaa.
Dag Stenberg
Tuomas Raivio
toisen.
TR
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
news:c2a4qo$2up$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Pekka Nykänen
> Eikös tuon diodin piirin voisi suojata sulakkeella????????????
>
>
pitää olla aika tuhti sulake, ja sitten varautua siihen, että niitä on
aina kasa mukana. Helpompaa on kyllä panna tarpeeksi iso diodi.
Pekka Nykänen
> Mitenköhän tämä kalliimpi versio on toteutettu????????
> http://www.marinea.fi/kauppa/products.php?p=a5cdc4
>
>
Siinä on luultavasti pieni läjä elektroniikkaa, joka ohjaa fettiä, eli
toimii releen tavoin, mutta kytkentä ei ole mekaaninen.
Pekka Nykänen
<Hannu.K...@helsinki.fi> wrote:
> Sitäpaitsi käytännössä hupiakkujen lataus on aina hieman vajaa, ja
> starttiakku taas lähes täysi, eikä päinvastoin.
Kuinka se voi noin olla jos startin lataus menee diodin läpi ja hupiakku
on isompi?
> starttimoottori
> näkee hupiakkujen jännitteen diodin vuoksi alentuneena, niin en oikein
> usko
> väitettä, että pääosa starttivirrasta tulee hupiakuista sen diodin läpi.
startatessa tippuu akuston jännite hyvinkin tuonne 8 voltin tuntumaan.
Siinä ei sen diodin puoli volttia tunnu missään. Eli virtaa tulee sieltä,
missä sitä enemmän on.
> Tästä kytkennästä on vuosien varrella täällä kinattu ennenkin (joku
> muukin
> kuin minä on siihen erehtynyt), ja aina on todistettu, että se ei voi
> toimia
> tai ainakin on tavattoman vaarallinen.
Kyllä se varmasti toimii. Eikä ole edes vaarallinen. Lataustulos ei vaan
ole ihan optimaalinen.
Pelle Peloton
With the Baterymate two or three bateries (batery banks) with the same
nominal voltage can be
charged simultaneously with a total current of 100 Amps. Expensive
batery switches , to switch
your bateries in paralel, and maintenance chargers are no longer
necessary. The Baterymate has
absolutely no voltage drop when the bateries are fuly charged. This is
achieved by using the latest
electronic technologies, other diode spliters have at least a voltage
drop of 0,7 Volt and at a high
charging current this voltage drop can reach up to 1,5 Volt. The
voltage drop of the Baterymate
wil never exceed 0,4 Volt at 100 Amps. At charging current of 20 Amps.
per batery, the voltage
drop is negligible. The Baterymate has therefore no influence on the
charging caracteristics of the
charger or the alternator and diode compensation is not required to be
able to charge the bateries
up to 100%. After instalation of the Baterymate an automatic detection
circuit senses the nominal
batery voltage of your system and wil adjust itself. No internal or
external seting are required.
"Jyrki Etola" <jyr...@hotmail.com> wrote in message news:<c2btlr$nmu$1...@nyytiset.pp.htv.fi>...
Hannu Kulokari
> On Sat, 6 Mar 2004 11:51:04 +0200, Hannu Kulokari
> <Hannu.K...@helsinki.fi> wrote:
>
> > Sitäpaitsi käytännössä hupiakkujen lataus on aina hieman vajaa, ja
> > starttiakku taas lähes täysi, eikä päinvastoin.
>
>
> Kuinka se voi noin olla jos startin lataus menee diodin läpi ja hupiakku
> on isompi?
No kun hupiakkua puretaan kaiken aikaa, ja starttiakkua vain konetta
käynnistettäessä. Ja käynnistettäessä kiinnostavia ovat akkujen
lepojännitteet, ei latausjännite. Starttiakun lepojännite on ollut 12,7
volttia aina kun olen sitä vaivautunut yleismittarilla navoista mittaamaan.
Hupiakuissa tähän päästään harvoin.
> startatessa tippuu akuston jännite hyvinkin tuonne 8 voltin tuntumaan.
Pitäisi kai mitata. Hurjalta tuntuu.
> Kyllä se varmasti toimii. Eikä ole edes vaarallinen. Lataustulos ei vaan
> ole ihan optimaalinen.
Minulle "optimaalinen lataustulos" tarkoittaa veneessä sitä, että hupiakut
ovat niin täynnä kuin käytettävissä olevalla laturilla on mahdollista, ja
starttiakussa on varmasti aina sen verran henkeä, että koneen saa käyntiin.
Minua ei lainkaan kiinnosta se, mitä starttiakku itse ajattelee tilanteensa
optimaalisuudesta. Kunhan hoitaa hommansa sen muutaman vuoden, minkä ne
yleensä ovat kestäneet.
Hannu
Tuomo Matilainen
> ... eli suunnilleen tähän malliin on yksi tapa:
>
> http://members.surfeu.fi/digitalizer/2akkua_1.jpg
Mistä kohtaa tuosta systeemistä otetaan hupikäyttö sähkö?
Jos releen ja PK2 väliltä, niin laturin ladatessa ei saada
hupisähköjä "pääkytkimellä" kytkettyä irti. No onhan kaikissa laitteissa
onneksi käyttökytkimet.
Lisäksi voisi laittaa releelle ohjauksen kakkosakun plussasta
vaikka "painonappi-kytkimellä", jota voisi pitää startatessa päällä
silloin kuin starttiakku ei ole enää parhaassa terässä. Saisi hupiakussa
mahdollisesti olevat sähköt käyttöön, jos starttiakku on sippi ja rele
kestää. (Tällaiseen kytkentään olen tutustunut Profilen tekemässä
linja-autossa)
Vielä jos tuohon painonappihässäkkään rakentaisi jännitevahdin, joka
ei antaisikaan ohjausvirtaa releelle, jos hupiakku onkin huonommassa
hapessa kuin starttiakku...
--
Tuomo Matilainen
t u m a @ i k i . f i
Pasi Pouri
Pelle Peloton wrote:
> Asennusohjeista löytyy tarkempaa tietoa, eli häviöitä löytyy.
Aivan kuten jokaisesta kaapelinpätkästä ja liitoksesta,
jos ei puhuta suprajohteesta. 0,4 V:n jännitehäviö 100 A:n
virralla tulee jo yhdestä liittimestä tai todella lyhyestä
kaapelinpätkästä.
Parhaimillaan FET:ien (puolijohde, transistori) resistanssi johtavassa
tiulassa (eli ns. Rds) on esim. 0,01 ohmia, siis erittäin pieni.
Valitettavasti tästä mitättömästä resistanssista vain tulee suurilla
virroilla "merkittävä".
Kaikissa kytkennöissä on häviöitä, suprajohdetta kun ei ole
normaalioloissa.
--
- PP
--
Pasi Pouri
---------------------------------------------------------------------
HUOM! Headerissa oleva mailiosoite on puutaheinää spammereiden takia!
Vastaa osoitteeseen: p.p "miukumauku" dnainternet.net
---------------------------------------------------------------------
Digitalizer
---> esim. suoraan hupiakusta
> Jos releen ja PK2 väliltä, niin laturin ladatessa ei saada
> hupisähköjä "pääkytkimellä" kytkettyä irti. No onhan kaikissa laitteissa
> onneksi käyttökytkimet.
----> totta, mutta voihan sähkökeskukseen laittaa ihan oman pääkytkimen,
niin kuin yleensä keskuksissa onkin.
> Lisäksi voisi laittaa releelle ohjauksen kakkosakun plussasta
> vaikka "painonappi-kytkimellä", jota voisi pitää startatessa päällä
> silloin kuin starttiakku ei ole enää parhaassa terässä. Saisi hupiakussa
> mahdollisesti olevat sähköt käyttöön, jos starttiakku on sippi ja rele
> kestää. (Tällaiseen kytkentään olen tutustunut Profilen tekemässä
> linja-autossa)
---> releen pakkosyöttö-nappi voisi tosiaan olla vielä paikallaan.
> Vielä jos tuohon painonappihässäkkään rakentaisi jännitevahdin, joka
> ei antaisikaan ohjausvirtaa releelle, jos hupiakku onkin huonommassa
> hapessa kuin starttiakku...
...aivan tällöin ei turhaan huononneta starttiakun tilaa entisestään. Tosin
itse ainakin ajattelin laittaa jännitemittarit molemmille akuille, joten
itsekin tuossa tapauksessa voisi toimia "jännitevahtina".
Mittareille tietenkin vain tarkastus nappi, jolloin mittarit eivät kuluta
virtaa kokoajan. Moottorin ollessa käynnissä taas mittarit saavat virtaa
suoraan virtalukon kautta.
Digitalizer
http://members.surfeu.fi/digitalizer/2akkua_2.jpg
"Digitalizer" <digitalizer(removethis)@tiscali.fi> wrote in message
news:EUA2c.1118$AY7...@reader1.news.jippii.net...
Dag Stenberg
> No siis minäkin tietysti laitan ensin toisen akun kiinni ja sitten irrotan
> toisen.
Miten sinä muistat? Minulla jää joskus jopa kolmio ylös vaikka moottori
on sammutettu.
Dag Stenberg
Digitalizer
selventämiseksi ja ajattelin sen vielä tänne raadinkin eteen laittaa, jos
vaikka löytyisi jotain parannettavaa/korjattavaa.
Kytkiksessä on huomioitu jännite ja virtamittaritkin molemmille akuille,
mutta tuskin niitä kaikkia tulen itse ainakaan asentamaan, vaikka mittareita
usein tulee asenneltua paljon turhempiinkin kohteisiin. Ja led löytyy tietty
releen tilaa osoittamaan.
Tässä siis kytkis:
http://members.surfeu.fi/digitalizer/2 battery control_2.pdf
pekkali
"Digitalizer" <digitalizer(removethis)@tiscali.fi> kirjoitti viestissä
news:UFJ2c.1244$Ff1....@reader1.news.jippii.net...
Jos starttiakku on rikki / tyhjä, niin ko. kytkenällä ei saada akkurelettä
vetämään = hupiakulla ei voida startata.
PLI
Digitalizer
syöttövirta releelle saataisiin, ja eivätpä kaapelitkaan veneen
varustuksessa paljoa paina. ....ja toisaalta harvemmin akku ihan yht'äkkiä
lopettaa toimintansa.
"pekkali" <jo...@nic.fi> wrote in message
news:EuU2c.1322$4Z3...@reader1.news.jippii.net...
Pekka Nykänen
Kyllä starttiakkujen pitäisi kestää paljon kauemmin kuin pari vuotta, jos
ne ladataan aina täyteen. Tuommonen 5 vuotta on aika minimiaika (kestäähän
ne autossakin luokkaa 10 vuotta!!). Hupiakut on sitten toinen juttu.
Niidenkin ikää saa nostettua aikalailla, jos paatissa on edes pieni
aurinkokenno, joka lataa akut täyteen edes silloin, kun vene on viikon
laiturissa.
Tuomas Raivio
TR
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
news:c2fguh$5ab$4...@oravannahka.helsinki.fi...
Hannu Kulokari
> Kyllä starttiakkujen pitäisi kestää paljon kauemmin kuin pari vuotta, jos
> ne ladataan aina täyteen. Tuommonen 5 vuotta on aika minimiaika (kestäähän
> ne autossakin luokkaa 10 vuotta!!).
Joo, 5 vuotta on "muutama". Ei tästä nyt oikein ongelmaa saada.
> Hupiakut on sitten toinen juttu.
> Niidenkin ikää saa nostettua aikalailla, jos paatissa on edes pieni
> aurinkokenno, joka lataa akut täyteen edes silloin, kun vene on viikon
> laiturissa.
Ehdottomasti. Minulla on tosin vain tuuligeneraattori.
Tuomo Matilainen
> Ainakin itseltäni löytyy aina veneen työkalupakista sen verran johtoa, että
> syöttövirta releelle saataisiin, ja eivätpä kaapelitkaan veneen
> varustuksessa paljoa paina. ....ja toisaalta harvemmin akku ihan yht'äkkiä
> lopettaa toimintansa.
Toisaalta muuttamalla kytkentää siten että pakko-ohjaus otetaan
hupiakulta, ei kytkentää käsittääkseni huononneta?
Vai olenko taas tapani mukaan ymmärtänyt jotain väärin
(sähköpiirustuksesta ymmärsin jotain :-)).
Jos starttiakku sippi, saadaan ohjaus hupiakulta.
Jos hupiakku sippi, ei pakko-ohjausta tarvita, paitsi jos haluaa
käyttää starttiakunkin tyhjäksi hupisähköillä...
Tottakai on hyvä pitää johtoa ja kaapelit kuitenkin mukana, varahan
ei venettä kaada, jos se sijoitetaan oikein.
Digitalizer
vaihtokytkimen, jolla saadaan valittua syöttö kummalta akulta tahansa.
"Tuomo Matilainen" <tu...@POISTA.iki.fi.invalid> wrote in message
news:slrnc4peg...@mustatilhi.cs.tut.fi...
tphammar
tutkimatta tuntuu hiukan oudolta miksi siistissä sisätilassa pitäisi käyttää
jotenkin erilaisia latureita kuin autossa. Autossa ne sentään saa kuraa,
maantiesuolaa, liuottimia pesussa, kuumaa ja pakkasta peräjälkeen ja kestää
parhaimmillaan kymmeniä vuosia. Tai sitten maatalouskoneissa samat laturit
saa julmasti pölyä, tärinää, "maatalouskaasuja ( jotka takuulla syövyttää)
jne.
Juurikin purin laakerinvaihtoa varten iäkkään lucaksen laturin, joka on
maannut jokusia aikoja daycruiserin konetilassa. Eipä tuossa mitään
poikkeavaa ollut, paitsi että se oli merkittävästi puhtaampi kuin yksikään
näkemäni käytetty maakulkuneuvon laturi. Ei hapettumia, ei korroosiota.
Tyyppi on täsmälleen sama kuin autoissakin.
Kipinöinnistä sitten: Konetilasta löytyy bensakoneissa, ainakin vanhemmissa,
virranjakaja, jossa on katkojan kärjet sekä itse jakaja. Kumpikin kipinöi
luonnostaan ja kotelo ei ole kaasutiivis. Ja tuo samainen energia joka
siirtyy valokaarena jakajan välin yli jaksaa sytyttää seoksen palotilassa.
Sitäpaitsi vaihtovirtalaturi ei juurikaan kipinöi ehjänä ja kunnollisilla
hiiliharjoilla ja liukurenkailla.
Eli paloturvallisuuden kannalta asia hoidetaan estämällä vuodot ja
huolehtimalla tuuletuksesta. Häiriöiden kannalta riittänee aivan samat
metodit kuin autossakin, kondensaattori ulostulossa.
Tuomas Raivio
autossa on aivan eri tilanne kuin veneessä. Bensakonehuoneet onkin usein
varustettu tuulettimin (mitenkähän on niiden kipinöinnin eston laita :)
TR
"tphammar" <tuomo....@turhatmailitpois.kolumbus.fi> wrote in message
news:c2p8t5$h9c$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
tphammar
sen energia ei riitä gasohöyryjen sytyttämiseen tai kipinöivät osat ei joudu
tekemisiin palavien kaasujen kanssa. Käytännön toteutus vaihtelee sitten
jotenkin hintaan verrannollisena...
Laturin kipinöintiin vielä sen verran että se tyypillisesti (AC) ei kipinöi,
kun taas esim. startti ja solenoidi, jotka lisäksi usein ovat alempana
konetilassa, kipinöivät roimastikkin.
Tuomo
"Tuomas Raivio" <tuomas.re...@removethistoohut.fi> wrote in message
news:McW3c.100$y47...@read3.inet.fi...
Ilkka Leinonen
kipinäsuojaus on toteutettu?
I.L.
Jaeger
> Onko joku toteteuttanut 2-akkujärjestelmää kahdella laturilla.
> Sisämoottoriveneissä saattaa hyvinkin olla tilaa asentaa toinenkin laturi.
> Tarvitaisiin vaan vähän improvisaatiota laturin kiinitykseen ja asennukseen.
> Toinen akku hoitaisi vain moottorin käynnistyksen ja toinen toimisi veneen
> käyttö että hupiakkuna. Ei tarvittaisi erillisiä releitä yms. ja akkujen
> koko ja tyyppi voisi olla mikä vaan.
Kyllä olen nähnyt tuollaisen systtemin, ja se on ihan hyvä tai ehkä jopa
fiksuin tapa tehdä 2akkujärjestelmä.
Etuna siinä on ainakin se, että useinkaan yhden laturin latausteho ei
todellakaan riitä täyttämään molempien kaksiakkujärjestelmän akkujen
tarvetta. Usein kaksiakkujärjestelmässä "startti"-akku on n.75Ah ja
huviakku n.120Ah. Omassa veneessämme esim on juuri tuo 75Ah ja 120Ah
akut ja lisänä vielä 90Ah "lisä" huviakku (kytkettävissä käyttöön
tarvittaessa).
Meillä on toteutettu tuo kasiakku järjestelmä yhdellä laturilla ja
diodilla, mutta koneen ohjekirjan mukaan laturin teho riittää täyttämään
ainoastaan 90Ah akun tarpeet, ja sen kyllä huomaa, lisä latausta saa
olla antamassa jokaisessa satamassa, jossa vain on sähköä tarjolla.
Toisaalta sähköä saa kuluttaa myös ihan huoleti useamman vuorokauden
putkeen esim saaren rannassa.
Olin joskus venetelakalla töissä ja olen nähnyt ja kerran jopa
toteuttanut tuollaisen kaksilaturi systeemin.
Useimpien koneiden akselin päähän on asennettavissa laippa, jossa on ura
kahdelle kiilahihnalle, ja monessa koneessa on jopa valmiina reijät
toisen laturin tukiraudoille.
Veikkaampa että monen veneilijän akku ongelma johtuu juuri siitä, että
laturi ei lataa tarpeeksi.
Jaeger
> Useammin se on kyllä niin että laturi on täsmälleen sama kuin
> maakoneissa, tosin se on maalattu rumalla värillä ja hintalappu
> kerrottu vähintään kolmella. Ja valitettavasti tämä ei ole edes
> vitsi.
>
> /Ville
>
Jees. olen nähnyt tuon. Olen vaihtanut laturin MB "vene"-koneeseen,
jonka jälkeen kaveri otti kirkkaan sinisen spray-maalin ja sipaisi
vanhan rasvaisen laturin uuden näköiseksi.
Ja tämä muuten ei ole vitsi!
Jaeger
bensakoneen kanssa tuuletus on toteutettu (tai ainakin pitäisi
toteuttaa) puhalluksena, eli varsinainen tuuletin on sisäätuloilman
puolella ja poistoilma poistuu vapaastihengittäen.
Vene ja auto ovat muuten sitten ihan eri asia kun puhutaan kone tilasta.
Autoissa koneet ovat (yleensä) omassa tilassaan, niin että niissä ei ole
pohjaa alla, jolloin kaasut pääsevät vapaasti pihalle.
Vene on täysin verrattavissa kauhaan tai ämpäriin, eli bensakaasut ja
etenkin nestekaasu (useimmissa huviveneissä), ovat kuin kotonaan siellä.
Kyseiset kaasut eivät lähde veneestä pois kuin kantamalla (ihan oikeasti
ämpärillä).
Eli kipinöivä laturi ja vuotava kaasujärjestelmä veneessä on sama kuin
pommi.
Pekka Nykänen
wrote:
> Etuna siinä on ainakin se, että useinkaan yhden laturin latausteho ei
> todellakaan riitä täyttämään molempien kaksiakkujärjestelmän akkujen
> tarvetta.
Kyllä riittää. Koska niihin akkkuihin menee aniharvoin laturin koko teho.
Käytännössä ehkä silloin, kun kummatkin akut on ihan tyhjiä.
> Veikkaampa että monen veneilijän akku ongelma johtuu juuri siitä, että
> laturi ei lataa tarpeeksi.
Ei vaan siitä, että akkuja yritetään ladata liian nopeasti, eli siis liian
isolla virralla. Akku kun ei ota virtaa kovin hanakasti vastaan, ellei se
ole ihan tyhjä.
Dag Stenberg
> Veikkaampa että monen veneilijän akku ongelma johtuu juuri siitä, että
> laturi ei lataa tarpeeksi.
Varmaan, mikäli moottoria käytetään vain satamasta lähtöön ja sataan
tuloon kuten meikäläisellä mieluimmin.
Dag Stenberg
P.Aholainen
koe lähetys