Volvo b-20
Jouni Vartiainen
kyseinen mylly ja nyt kiinnostaisi kuulla raadilta käyttökokemuksia
koneesta.
Mitä heikkouksia / vahvuuksia, kuis on kokemuksia kulutuksesta,
huoltojen niksit yms tieto kiinnostaisi.
Mikä on yleensä näiden moottoreiden elinkaari, tällä yksilöllä on
takanaan n.1000 tuntia.
Kiitokset etukäteen.
t. JV
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
dag.st...@nospam.helsinki.fi
> Utelisin käyttökokemuksia Volvo B-20 moottorista, vm-74. Tuli hankittua
> kyseinen mylly ja nyt kiinnostaisi kuulla raadilta käyttökokemuksia
> koneesta.
> Mitä heikkouksia / vahvuuksia, kuis on kokemuksia kulutuksesta,
> huoltojen niksit yms tieto kiinnostaisi.
> Mikä on yleensä näiden moottoreiden elinkaari, tällä yksilöllä on
> takanaan n.1000 tuntia.
Minä tiedän niin vähän ettei pitäisi kirjoittaa. Mutta minulla oli ehhkä
6-7 vuotta B18 veneessäni, eikä B20 varmaan ole kovin erilainen, vähän
isommaksi porattu vain.
Ymmärtääkseni B18 ja B20 olivat viidellä kampiakselin runkolaakerilla
varustettuja autonmoottoreita ja varsin vahvarakenteisia. Venekäytössä
ei tietenkään voitu täysin käyttää huipputehoja, riippuu tietysti myös
siitä oliko plaanaava vene vai uppoumarunkoinen. Kun plaanaava vene
nousee plaaniin, vastus pienenee, mutta uppoumarunkoinen rasittaa
jatkuvasti moottoria, eikä autonmoottori ole tarkoitettu jatkuvaan
täysrasitukseen.
B18 sanottiin "neljän vuoden Volvoksi", koska venekäyttöön marinoituna
sen jäljellejääväksi käyttöiäksi arvioitiin tuo aika. Tämä tietysti
koski merikäytössä olevia koneita, joiden pakosarjan ja sylinterien
jäähdytys oli suoralla merivedellä. Minä en edes aavista miten vanha oli
moottorini kun ostin sen, mutta muutaman vuoden jälkeen pakosarjan
vesijäähdytysvaippa syöpyi puhki. Samoin meni yksi sylinteriryhmän
pakkasproppu, mutta sehän oli helppo korvata. Jos taas jäähdytys on
ratkaistu suljetulla makeavesijärjestelmällä ja lämmönvaihtajalla, niin
ikää tulee huomattavasti lisää.
Minun B18-koneessani oli puristus alennettu petrolikäyttöä varten ja
vastaavasti erikoismallinen kaasutin varustettu esilämmityksellä. Tämä
kone esiintyi autoissa n.90-hevosvoimaisena, petrolisena se oli 45
hvv/4500 rpm ilman öljyjäähdytintä ja minulla kun moinen oli, niin jopa
56 hv/4500 rpm. Näillä kierroksilla ei sitten saanut ajaa jatkuvasti.
Alennusvaihteen avulla potkuri kiersi venekäyttöön hieman asiallisempia
lukemia. Kone oli aika juoppo, ehkä jotain 15 litraa tunti.
Luultavasti koneen sai myös kaksoiskaasuttimella, ainakin tuollaisiin
perävetolaitteisiin liikkuvissa veneissä. Vielä enemmän juoppo.
Laturin vaihdoin vaihtovirtaiseksi heti ensimmäisen vuoden jälkeen.
Kun sitä moottoria ei voinutkaan veivata käsin käyntiin...
Jos olisi pitänyt veneen kauemmin, olisin varmaan vaihtanut dieseliin.
Mutta mitä tulee B18 ja B20-moottoreihin, niin kaipaan takaisin aikoihin
jolloin moottorit ja niiden apulaitteet olivat yhtä yksinkertaiset
huoltaa ja korjata itse. B18 oli nimittäin erinäisiä kappaleita minulla
myös autoissa. Kaikki olivat hyviä, paitsi se yksi senjälkeen kun pojat
ajoivat sillä öljypinnan laskettua näkymättömiin. Edes Volvo ei käy
ilman voitelua kovin kauan. Muuten Volvo on aina Volvo.
Dag Stenberg
dag.st...@nospam.helsinki.fi
> kone esiintyi autoissa n.90-hevosvoimaisena, petrolisena se oli 45
> hvv/4500 rpm ilman öljyjäähdytintä ja minulla kun moinen oli, niin jopa
> 56 hv/4500 rpm. Näillä kierroksilla ei sitten saanut ajaa jatkuvasti.
Unohdin mainita, että myös öljyjäähdytyksen lämmönvaihdin syöpyi puhki
sen meriveden vaikutuksesta, mutta niihin muutamiin putkiin valettiin
vain jotain tahmaa ja taas toimi.
Dag Stenberg
JV
<dag.st...@nospam.helsinki.fi> wrote in message
news:9tbdpj$s0a$2...@oravannahka.helsinki.fi...
Kyseinen B20 on ollut tietämäni mukaan sisävesillä lähes koko ikänsä, joten
syöpyminen on ehkä ollut vähäisempää kuin merivedessä uiskennelleet.
Haastattelin kahta edellistä omistajaa ja he puhuivat kulutuksesta 6-8 l/h,
liekkö voisi olla relevanttia tietoa??
Kone asennetaan tasaperäiseen ja suht tasapohjaiseen puupaattiin, n. 7,35
pitkä, joten voisi kuvitella että jonkinlaista liukua saa aikaiseksi jo
pienemmilläkin kierroksilla.
Tälläkin myllyllä on aikaisemmmin ajettu petroolilla, mutta on myöhemmin
modifioitu pelkälle bensalle. Kuin on, voiko näissä myllyissä käyttää
95-bensaa vai täytyykö olla 99 okt ???
Varsinaiseen asiaan: projektista jää ylitse kaksipyttyinen Wicström KWII,
vm-55. Kone on toiminut moitteettomasti ja olisi vailla uutta kotia.
Kyseessä on käsin käyntiin veivattava versio. Tarjouksia s-postilla mikäli
perinnemoottorille tuntuisi olevan käyttöa.
t. JV
>
> Dag Stenberg
Yrjö Peltonen
>
> Kyseinen B20 on ollut tietämäni mukaan sisävesillä lähes koko ikänsä, joten
> syöpyminen on ehkä ollut vähäisempää kuin merivedessä uiskennelleet.
> Haastattelin kahta edellistä omistajaa ja he puhuivat kulutuksesta 6-8 l/h,
> liekkö voisi olla relevanttia tietoa??
> Kone asennetaan tasaperäiseen ja suht tasapohjaiseen puupaattiin, n. 7,35
> pitkä, joten voisi kuvitella että jonkinlaista liukua saa aikaiseksi jo
> pienemmilläkin kierroksilla.
> Tälläkin myllyllä on aikaisemmmin ajettu petroolilla, mutta on myöhemmin
> modifioitu pelkälle bensalle. Kuin on, voiko näissä myllyissä käyttää
> 95-bensaa vai täytyykö olla 99 okt ???
>
> t. JV
Tietoni perustuu kaverin veneeseen ja hänen kertomaansa. Kaverilla oli
vajaa kymenen vuotta Marinon HT ja siinä volvon B20. Urheiluhenkisenä
kaveri kiristi koneesta kaksoiskaasarien ja kireän nokan avulla noin 140
pollea kampiakselilta.(Kellotettu huippunopeus espoonlahdella, talvella
jäällä mittaköyden avulla mitatulla matkalla ja tyhjällä veneellä 35
solmua, täysvarustus ja poka päällä 27 solmua)
Koko aikana jonka kaveri venettä käytti ja käytti paljon, ei itse
koneelle tarvinnut tehdä mitään remonttia, Pakosarjan joku
liitostiiviste meni kyllä uusiksi. Kaveri oli sitä mieltä, että konetta
on vaikea saada loppumaan ajamalla, 1000 tuntia ei ole koneelle paljon.
Ne kuolevat syöpymällä. 70-luvun kone voi olla, sisävesikäytöstä
huolimatta, elämänsä ehtoossa. Kansi on ensimmäinen vakava paikka. Se
käy kuumana ja syöpyy sen vuoksi nopeammin kuin lohko.
Marinon HT:ssa oli polttoaineen kulutus 0,8l/solmu siististi ajaen.
Vene-lehden testeissä kone 115 heppaisena kuluti täysillä melko tarkkaan
30l/h. 140hv kuluttaisi siis tämän mukaan noin 35-36 l/h. Paljonko menee
käytännössä on paljolti kiinni siitä, kuinka paljon kaasu on auki.
Tyjäkäyntikulutus lienee tollasella 2 litran nelarilla luokkaa 1-2 l/h,
joten sen alle ei pääse.
Nämä vanhat volvon koneet eivät käyneet auotossakaan kunnolla
matalaoktaanisella, joten sillä perusteella sanoisin, että jos kantta ei
ole muutettu petruskakoneen kanneksi niin 98 oktaaninen on oikeaa
tavaraa. Koneen ikä viittaa myös siihen, että venttiilit vaativat
suojaa, joten jo senkin vuoksi olis korkeaoktaanisin myynnissä oleva
järkevin.
Ykä
dag.st...@nospam.helsinki.fi
> Haastattelin kahta edellistä omistajaa ja he puhuivat kulutuksesta 6-8 l/h,
> liekkö voisi olla relevanttia tietoa??
Ainakin minun veneeni (9,5 m pitkä) kulutti 7,5 solmun nopeudella ehkä
kolmannen osan siitä mitä 10-11 solmun nopeudessa. On ehkä saattanut
ollakin 6-8 l/h silloin. Huippu oli parhaimmillaan 13,5 vene tyhjänä,
perhe mukana ehkä 11-12 solmua. Tyhjäkäynti oli n.6 solmua.
> Tälläkin myllyllä on aikaisemmmin ajettu petroolilla, mutta on myöhemmin
> modifioitu pelkälle bensalle. Kuin on, voiko näissä myllyissä käyttää
> 95-bensaa vai täytyykö olla 99 okt ???
Eiköhän 87 oktaania riitä.
Dag Stenberg
Mika Vanhala
>
>(Kellotettu huippunopeus espoonlahdella, talvella
>jäällä mittaköyden avulla mitatulla matkalla ja tyhjällä veneellä 35
>solmua, täysvarustus ja poka päällä 27 solmua)
>
Sori menee saivarteluksi, mutta pakko puuttua, jäällä talvella 35
solmua. Hydokopteri?
Mika
KK
"Mika Vanhala" <mika.v...@alpha.fi> kirjoitti viestissä
news:3BFA4163...@alpha.fi...
Päälauseen "Kellotettu huippunopeus espoonlahdella ja tyhjällä veneellä
37 solmua, täysvarustus ja poka päällä 27 solmua" keskelle on pilkulla
erotettu lisäselvennys "talvella jäällä mittaköyden avulla mitatulla
matkalla". Eiköhän tuo ole ihan yksiselitteinen ja oikein.
- KK
Markus Hatakka
> B18 sanottiin "neljän vuoden Volvoksi", koska venekäyttöön marinoituna
> sen jäljellejääväksi käyttöiäksi arvioitiin tuo aika. Tämä tietysti
> koski merikäytössä olevia koneita, joiden pakosarjan ja sylinterien
> jäähdytys oli suoralla merivedellä.
Voimakkaampi syöpyminen merikäytössä koski nimenomaan näitä
autonmoottorista marinoituja versioita. Alkuperäisissä VolvoPenta (B18
tai B20) merimoottoreissa, joissa on raakavesijäähdytys, on lohko ja
kansi valettu eri materiaalista kuin autonmoottoreissa. Näin ollen ne
myös kestivät merikäytössäkin huomattavasti pitempään kuin mainitut
neljä vuotta.
-markus-
--
-- jos vastaat meilillä, poista ylimääräiset pisteet osoitteesta
-- markus at bergani dot com
Joakim Majander
> syöpyminen on ehkä ollut vähäisempää kuin merivedessä uiskennelleet.
> Haastattelin kahta edellistä omistajaa ja he puhuivat kulutuksesta 6-8 l/h,
> liekkö voisi olla relevanttia tietoa??
> Kone asennetaan tasaperäiseen ja suht tasapohjaiseen puupaattiin, n. 7,35
> pitkä, joten voisi kuvitella että jonkinlaista liukua saa aikaiseksi jo
> pienemmilläkin kierroksilla.
Nelitahtinen bensakone vie suuruusluokaltaan 0,4 l/h/hv eli 6-8 l/h
tarkoittaisi alle 20 hv tehoa, jolla tuskin 7,35 m pitka puupatti
menee minkäänlaista liukua. Kulutus ei niin hirveästi riipu koneesta
vaan huomattavasti enemmän tarvittavasta tehosta, joten on aika turha
kysyä paljonko joku kone vie, ellei puhuta kulutuksesta huipputeholla.
165 hv Mercruiser rivikutonen vei meillä 7 m veneessä (Seven 7, 1700
kg) matkavauhdilla (20 s) n. 20 l/h.
Joakim
dag.st...@nospam.helsinki.fi
> Voimakkaampi syöpyminen merikäytössä koski nimenomaan näitä
> autonmoottorista marinoituja versioita. Alkuperäisissä VolvoPenta (B18
> tai B20) merimoottoreissa, joissa on raakavesijäähdytys, on lohko ja
> kansi valettu eri materiaalista kuin autonmoottoreissa. Näin ollen ne
> myös kestivät merikäytössäkin huomattavasti pitempään kuin mainitut
> neljä vuotta.
No, minun puhkisyöpynyt pakosarjani ja öljynlauhduttimeni olivat
luultavasti alkuperäisessä merimoottorissa, B18F. (F = fotogen?)
Dag Stenberg
Pasi Pouri
Yrjö Peltonen wrote:
> Tietoni perustuu kaverin veneeseen ja hänen kertomaansa. Kaverilla oli
> vajaa kymenen vuotta Marinon HT ja siinä volvon B20. Urheiluhenkisenä
> kaveri kiristi koneesta kaksoiskaasarien ja kireän nokan avulla noin 140
> pollea kampiakselilta.
Omassa B20:sessä oli aluksi 157 hepoa ja sitten kutitettiin 170 hepoa.
Kun meno tuntui hitaalta (lähinnä kiihtyvyys), koki kone täydellisen rempan
ja mutka ilmestyi pakosarjan ja pakoputken väliin. Tehoa oli noin 300-350 heppaa
riippuen ahtopaineista (maximissaan yli 2 bar). Tällöin löysin koneen heikkoudet :-(
Mutta summa summarum. Ennen tuota turboaikaa koneella ajettiin samalla alakerralla
noin 70 tkm ilman remppaa. Yläkerta (lähinnä nokka) meni remppaan se ensimmäisen
kutituksen yhteydessä.
Ahtimen kanssa "heikkoutena" oli kampiakseli, joka tuli pariin kertaan (eri lohkoilla)
ulos kurkistamaan kuka kiusaa. Todennäköisesti nakutuksen tunnistajassa oli kontakti-
häiriö :-(
Edellinen ei ollut koneen syy, vaan siitä yksinkertaisesti otettiin liikaa. Kone on
kuitenkin kestävä. Mutta työntötanko koneen tapaan venttiilien välykset pitää säätää
kohtalaisen usein. Helppo toimenpide jos itse tehty imusarja ei satu menenään koneen
yli ja se ja pakosarja pitää ottaa säädönajaksi irti :-( No, tilasta oli pulaa ja
noin se piti tehdä.
Kone vaatisi lyijyllistä bensaa, mutta varmasti nykyiset lisäaineiset bensat toimii
hyvin.
95 oktaanisella voi ajaa aivan hyvin, riippuu tietenkin viritysasteesta ja sytytyksen
säädöistä. Uskoisin kyseisessä merimoottorissa olevan yksi juuttuvakurkkuinen
kaasuttaja,
joten viritysaste on pieni.
Tallin nurkasta voi vielä löytyä kaikenlaista osaa koneeseen, osan tosin vein jo
romikselle.
> Nämä vanhat volvon koneet eivät käyneet auotossakaan kunnolla
> matalaoktaanisella, joten sillä perusteella sanoisin, että jos kantta ei
> ole muutettu petruskakoneen kanneksi niin 98 oktaaninen on oikeaa
> tavaraa.
Näin se varmaan on. Tosin B20:sen käynti on nykykoneisiin verrattuna aika
lailla traktrorin moottorin kanssa yhtenäsitä. Hintaero ei kuitenkaan ole
95:n ja 98:n välillä niin suuri?
-- PP