akselin linjaus

[jukka kukkonen]

Mitenkä tapahtuu tälläisen akselivetoisen veneen (seiskari23) moottorin
linjaus akselin suhteen? Siinä on vaihteiston ja akselin välillä tälläinen
laippakytkin jossa muovimötikkä välissä. Rakotulkilla, mutta miten se noin
käytännössä säätö sujuu? Sillä käsittääkseni pitää akseli ja vaihteiston
laippa pitää saada samalle linjalle einnenkuin niiden kallistusta voi
mittailla rakotulkilla.

=======I
I======& I===II========&

--
Jukka
Jku...@megabaud.fi
Http://megabaud.fi\~jkukko\

[mi...@sci.fi]

jukka kukkonen wrote:
>
> Mitenkä tapahtuu tälläisen akselivetoisen veneen (seiskari23) moottorin
> linjaus akselin suhteen? Siinä on vaihteiston ja akselin välillä tälläinen
> laippakytkin jossa muovimötikkä välissä. Rakotulkilla, mutta miten se
> noin käytännössä säätö sujuu? Sillä käsittääkseni pitää akseli ja vaihteiston
> laippa pitää saada samalle linjalle einnenkuin niiden kallistusta voi
> mittailla rakotulkilla.
>

___________
_|_ ___ |
| || |<0|
____________| || |_________
____________| || |_________
| || |
|___||___|
| ^
| 0
|_____|

Jos vain akselikytkimen ympärillä on tilaa ja akselikytkimen rakenne
sopiva niin tarkimmin yhdensuuntaisiksi akselit saa linjattua
mittakellon avulla,samalla akselia käsin pyörittäen,ylläolevan
periaatekuvan mukaan. <0 on mittakello.
Siis pyritään mahdollisimman pieneen säteis- ja aksiaaliheittoon,
molempien ollessa 0 ovat akselit täysin "linjassa". Virhe korjataan
moottorin asentoa muuttamalla.

Pelkällä rakotulkilla saa kulmavirheen mitattua mutta ei
korkeus/sivusuuntaista eroa.
Nämä taas saa suurinpiirtein katsottua asettamalla teräsviivain akselin
suuntaisesti kytkimen kehälle eri kohtiin (edellyttäen että
akselikytkimen puoliskojen halkaisija on sama ja suoraa pintaa
riittävästi).

Toivottavasti tästä on jotain apua, varmaan muitakin kikkoja
löytyy,mutta tässä periaate.

MM

[Pasi Mustalahti]

mi...@sci.fi wrote:

: jukka kukkonen wrote:
: >
: > Mitenkä tapahtuu tälläisen akselivetoisen veneen (seiskari23) moottorin
: > linjaus akselin suhteen?

: Pelkällä rakotulkilla saa kulmavirheen mitattua mutta ei
: korkeus/sivusuuntaista eroa.

PTM: sivuttais- ja pystysuoran poikkeaman olen omissa kipoissani säätänyt
paljain käsin. Painan laipat vastakkain niin että vielä pyörivät ja sitten
sormin hivellyt laippojen ulkoreunoja sauman kohdalta välillä akseleita
pyöritellen.
Lämpimin sormin on helppo erottaa n. 0.1 mm poikkeama. Sitä suurempi
tarkkuus onkin sitten jo hienostelua noissa veneissä, joita minä olen
ylläpitänyt.
Onneksi näissä kaikissa on ollut selvät laipat akselien päässä.

Ellei olisi, voisi kumpaankin akseliin vaikka teipillä tai klemmalla
kiinnittää asennuksen ajaksi rautalangan. Käännetään akselit siten, että
rautalangat törröttävät samaan suuntaan ulospäin akseleista ja taivutetaan
lankojen päät koskettamaan tarkasti toisiaan. Nyt kierretään akseleita 180
astetta ja tarkistetaan lankojen päiden välinen etäisyys. Tämä etäisyys on
akselien poikkeama tuplana.
Terottamalla rautalankojen päät vaikkapa katkaisemalla ne piittareilla ja
käyttämällä suurennuslasia apuna on mahdollista päästä naurettaviin
tarkkuuksiin.

Ei tämä tapa varmaankaan ole teknisempien ihmisten mieleen, mutta pinnalla
on pysytty.

Säädettäessä pitää koneen tietenkin maata kumitassuillaan täydessä
ajovarustuksessaan.

Siitä sitten vaan sukeltamaan pää edellä siihen ahtaaseen ja rasvaiseen läpeen
jonne kone on sullottu :)

----------------------------------------------------------------------
PTM, pasi.mu...@utu.fi, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lab.ins. (mikrotuki) ATK-keskus/Mat.Luon.Tdk OH1HEK
Lab.engineer (PC support) Computer Center OI7234
Mail: Turun Yliopisto / Fysla, Vesilinnantie 5, 20014
Pt 02-3336669, FAX 02-3335632 (Pk 02-2387010, NMT 049-555577)
-----------------------------------------------------------------------

[mi...@sci.fi]

>
> Ellei olisi, voisi kumpaankin akseliin vaikka teipillä tai klemmalla
> kiinnittää asennuksen ajaksi rautalangan. Käännetään akselit siten,
> että
> rautalangat törröttävät samaan suuntaan ulospäin akseleista ja
> taivutetaan
> lankojen päät koskettamaan tarkasti toisiaan. Nyt kierretään akseleita
> 180
> astetta ja tarkistetaan lankojen päiden välinen etäisyys. Tämä
> etäisyys on
> akselien poikkeama tuplana.
> Terottamalla rautalankojen päät vaikkapa katkaisemalla ne piittareilla
> ja
> käyttämällä suurennuslasia apuna on mahdollista päästä naurettaviin
> tarkkuuksiin.
>
> Ei tämä tapa varmaankaan ole teknisempien ihmisten mieleen, mutta
> pinnalla
> on pysytty.

Onneksi nämä joustoelementit moottorin alla ja varsinkin
akselikytkimessä antavat anteeksi suuretkin linjausvirheet joita epäilen
helposti syntyvän "vähemmän teknisen" veneilijän touhutessa
suurennuslasin ja rautalankojen kanssa "linjaus"puuhissaan ;)

terv

masa

[Lauri Tarkkonen]

In <34AD5C3B...@sci.fi> mi...@sci.fi writes:

>Onneksi nämä joustoelementit moottorin alla ja varsinkin
>akselikytkimessä antavat anteeksi suuretkin linjausvirheet joita

>epälen helposti syntyvän "vähemmän teknisen" veneilijän touhutessa

>suurennuslasin ja rautalankojen kanssa "linjaus"puuhissaan ;)

Siitä huolimatta, että jotkut näin uskovat, niin kaikki tuntuu
melutasossa ja runkovärinänä, joka ravistaa vähitellen kaikkea.
Kun aikanaan ostin veneeni, niin siinä oli niin paljon moottorin
aiheuttamaa värinää, että mm. tuulimittarin anturin kiinnitys-
ruuvit irtosivat yms.

Tietysti jotkut haluavat veneeseensä melua ja räminää, mutta
meillä sitä ei siedetä.

- Lauri Tarkkonen

[m.i.m]

Lauri Tarkkonen wrote:
>
> In <34AD5C3B...@sci.fi> mi...@sci.fi writes:
>
> >Onneksi nämä joustoelementit moottorin alla ja varsinkin
> >akselikytkimessä antavat anteeksi suuretkin linjausvirheet joita
> >epälen helposti syntyvän "vähemmän teknisen" veneilijän touhutessa
> >suurennuslasin ja rautalankojen kanssa "linjaus"puuhissaan ;)
>
> Siitä huolimatta, että jotkut näin uskovat, niin kaikki tuntuu
> melutasossa ja runkovärinänä, joka ravistaa vähitellen kaikkea.
> Kun aikanaan ostin veneeni, niin siinä oli niin paljon moottorin
> aiheuttamaa värinää, että mm. tuulimittarin anturin kiinnitys-
> ruuvit irtosivat yms.

Olet täysin oikeassa. Tarkoitin lähinnä sitä että nämä joustoelementit
estävät (tai ainakin hidastavat) paikkojen täydellisen hajoamisen
"rautalankalinjausten" jälkeen.

M.Marttinen

[Bjorn.Hemming]

Vaikka myös olen veneilijä (folkkarissani on perämoottori :) ) olen
työssäni perehtynyt (lähinnä kirjoituspöydän äärellä) linjauslaitteiden
tarkkuuskysymyksiin ja sekoittaisin keskustelua seuraavilla teorettisilla
näkökohdilla:

1. Kytkimen valmistaja kertoo jossakin mitkä on ko. kytkimelle sallitut
aksiaali-, radiaali- ja kulma -"joustovarat". Jotta linjauksessa
päästäisiin reilusti näitten sisään pitää tietysti valitun
mittausmenetelmän tarkkuus olla luokkaa 0,1 - 0,3 kytkimen vaatimuksista.

2. Kun kone lämpenee, lämpölaajeneminen on luokkaa 0,1 mm 100 astetta ja
100 mm kohti, kai tämä pitäisi ottaa huomioon, vai nieleekö kytkin ja
koneen kumitassut tämän ?

Korostan vielä että minulla ei ole käytännön kokemusta linjauksesta, mutta
epävirallinen kannanottoni on että mittakelloihin perustuva linjaus tuntuu
parhaimmalta (ohjeita ks. http://www.petersontools.com/math.htm), mutta
että hyvälaatuisista kytkimen laippapinnoista saattaa huolellisilla
mittauksilla viivaimella ja rakotulkilla saada riittävä tarkkuus
edellyttäen että kytkin on melko joustava.

[mi...@sci.fi]

Bjorn.Hemming wrote:

> 2. Kun kone lämpenee, lämpölaajeneminen on luokkaa 0,1 mm 100 astetta
> ja 100 mm kohti, kai tämä pitäisi ottaa huomioon, vai nieleekö kytkin ja
> koneen kumitassut tämän ?
>

No nehän sen varmaan teoriassa nielevät. Suurempi aksiaalinen siirtymä
taitaa kuitenkin syntyä potkurin työnnöstä ellei sitten ole erillistä
painelaakeria akselikoplingin ja potkurin välillä. Käytännössä ei ehkä
tarvitse välittää lämpölaajenemisesta?

mm