Kaikuluotaimen anturin kaapelin jatkaminen
Elias Aarnio
Sain käsiini käytetyn Autohelm ST50 Plus-kaikuluotaimen. Laite on otettu
edellisestä veneestä irti katkaisemalla anturin kaapeli.
Onnistuuko tuollaisen jatkaminen edes periaatteessa? Muistelen, että
anturi+kaapeli-yhdistelmän kokonaisimpedanssi olisi ollut tarkka juttu.
Jos onnistuu, niin mitenkä teen jatkoksen?
Juotos+kutistesukka+sikaflexiä ympärille + sikan kuivuttua iso
kutistesukka koko komeuden ympärille?
Sitten jos jollain olisi sattumalta ylimääräinen anturi ST50 Plus
lokiin, voisin ostaa sellaisen. Löytämästäni on yksi siipipyörän siipi
poikki.
--
EliasA
PTM
PTM: Unohda nuo haahuilut impedansseista. Anturikaapeli on yleensä
halvinta mahdollista johdinta, joka hieman näyttää koaksaalilta.
Itse johdin kaapelia nelisen metriä vastaavalla tavaralla, joka oli
jäänyt käsiin jostain telkariasennuksesta. Telkkariantennin kaapeli on
75 Ohmista. Radiohommissa käytetään yleensä 50 Ohmista. Ovikellokaapeli
kävisi muuten, mutta kaapelin veto rautaosien läheltä saattaa aiheuttaa
häiriöitä.
Jatkoksen teko riippuu paikasta. Itse juotin kuivaan paikkaan tulevan
jatkoksen johtojen päät, vedin maalarinteippiä johtimien päälle ja koko
komeuden päälle vielä maalarinteippiä paketiksi. Siteeksi vedin
puuvillalankaa.
Tarkkuus oli jatkamisen jälkeen luokkaa 1%, eli kun kartalla luki 124m,
näytti kaiku 125m.
Nopeusmittareiden rillukoita saa yleensä siedettävään hintaan
venetarvikeliikkeistä.
Kaikuanturien saaminen on vaikeampaa. Niitä ei juuri pyöri irrallisena
missään.
Elias Aarnio
> PTM: Unohda nuo haahuilut impedansseista. Anturikaapeli on yleensä
> halvinta mahdollista johdinta, joka hieman näyttää koaksaalilta.
> Itse johdin kaapelia nelisen metriä vastaavalla tavaralla, joka oli
> jäänyt käsiin jostain telkariasennuksesta. Telkkariantennin kaapeli on
> 75 Ohmista. Radiohommissa käytetään yleensä 50 Ohmista. Ovikellokaapeli
> kävisi muuten, mutta kaapelin veto rautaosien läheltä saattaa aiheuttaa
> häiriöitä.
OK. Hyvä tietää. Tämä Autohelmin kaapeli ei edes näytä koaksiaalilta. On
siinä suojavaippa mutta kovin ohut sellainen.
--
EliasA
Matti Kaki
>Elias Aarnio wrote:
>> Hei,
>>
>> Sain käsiini käytetyn Autohelm ST50 Plus-kaikuluotaimen. Laite on otettu
>> edellisestä veneestä irti katkaisemalla anturin kaapeli.
>>
>> Onnistuuko tuollaisen jatkaminen edes periaatteessa? Muistelen, että
>> anturi+kaapeli-yhdistelmän kokonaisimpedanssi olisi ollut tarkka juttu.
>>
>> Jos onnistuu, niin mitenkä teen jatkoksen?
>> Juotos+kutistesukka+sikaflexiä ympärille + sikan kuivuttua iso
>> kutistesukka koko komeuden ympärille?
>>
>> Sitten jos jollain olisi sattumalta ylimääräinen anturi ST50 Plus
>> lokiin, voisin ostaa sellaisen. Löytämästäni on yksi siipipyörän siipi
>> poikki.
>>
>
>PTM: Unohda nuo haahuilut impedansseista. Anturikaapeli on yleensä
>halvinta mahdollista johdinta, joka hieman näyttää koaksaalilta.
>Itse johdin kaapelia nelisen metriä vastaavalla tavaralla, joka oli
>jäänyt käsiin jostain telkariasennuksesta. Telkkariantennin kaapeli on
>75 Ohmista. Radiohommissa käytetään yleensä 50 Ohmista. Ovikellokaapeli
>kävisi muuten, mutta kaapelin veto rautaosien läheltä saattaa aiheuttaa
>häiriöitä.
Nythän on niin, että kaikuluotaimen lähetinosa on siellä laitteessa
ja anturi on antennina toimiva virityspiirin osa. Näin ollen kaapeli
on hyvin tärkeä osa kyseistä virityspiiriä. Vaikka taajuus onkin aika
alhainen (luokkaa 200-400 kHz), on taajuusmuoto kanttiaaltoa jonka
nousu- ja laskunopeus on suuri vastaten kohtalalsen suurta taajuutta.
Jos aaltomuoto pyörisryy, se ei tee hyvää mittausproseduurille.
Kaapelin pituudella ei käytännössä ole juurikaan merkitystä luotaimen
mittaustarkkuuteen koska signaalin kulkunopeuden muutos kaapelin pituuden
suhteen on paljon pienempi kuin signaalin kulkunopeuden muutos vedessä.
Kaapelin kapasitanssi on se tärkein ominaisuus eikä esim. kaapelin
lyhentäminen _yleensä_ vaikuta toimintaan. Pidentäminen sen sijaan
voi sen tehdä koska se lisää kapasitanssia ja häviöitä. Kannattaa
valita kaapeliksi mahdollisimman hyvä ja pienikapasitanssinen piuha.
Samantyyppinen kuin on alkuperäinenkin johto ettei tule voimakkaita
epäjatkuvuuskohtia. Epäjatkuvuuskohdat voivat rikkoa lähettimen jos
signaali kohtaa väärän impedanssin tai vastaanottimen jos signaali
heijastuu liian voimakkaana takaisin.
Jos kaapeli on koaksiaalikaapelimainen, se kannattaa jatkaa kuten
koksi. Eli pitää huolta sisäjohtimen ja vaipan etäisyydestä ja myös
käyttää mahdollisimman hyvää eristettä välissä. Koko jatko on myös
ehdottomasti suojattava hyvin kosteudelta koska kosteus tuhoaa
suurtaajuuskaapelin päästessään sisälle. Se taas voi rikkoa joko
lähettimen tai vastaanottimen tai kummatkin. Liimautuva kutistesukka
on hyvä vaihtoehto. Vulganoituva teippikin käy jos se ei joudu
alttiiksi mekaaniselle kulumiselle..Minkäänlaiset sähköteipit tai
vastaavat eivät kuulu veneen sähköjärjestelmään.
>Jatkoksen teko riippuu paikasta. Itse juotin kuivaan paikkaan tulevan
>jatkoksen johtojen päät, vedin maalarinteippiä johtimien päälle ja koko
>komeuden päälle vielä maalarinteippiä paketiksi. Siteeksi vedin
>puuvillalankaa.
Missään tapauksessa maalarinteippi ei kuulu suurtaajuuskaapeliin.
Eikä edes veneneeseen yhtään minnekään paitsi kevätkunnostukseen.
Puuvillanaru kuulostaa varsin erikoiselta ratkaisuta koska se imee
kosteutta ja voi aiheuttaa maalarinteipin livettymistä.
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Valtteri Pihlström
Mutta ei siinä juuri voitakkaan ;)
Itsellä oli mennyt myös anturikaapeli poikki, ja vertaus puhelnkaapeliin ei
kauas heittänyt ;)
Tosiaan maalarinteipit pois. Kunnon vulkanoivaa & / kutistesukkaa on ok.
Onnea askareille.
PTM
> ja anturi on antennina toimiva virityspiirin osa. Näin ollen kaapeli
> on hyvin tärkeä osa kyseistä virityspiiriä.
alle 200 MHz on tullut touhuttua niin moneen otteeseen, että on tullut
kokeiltua käytännössäkin muutamia asioita.
JOs kaikulaite toimii ovikellojohdolla, niin hyvä on, toimikoot.
>> Jatkoksen teko riippuu paikasta. Itse juotin kuivaan paikkaan tulevan
>> jatkoksen johtojen päät, vedin maalarinteippiä johtimien päälle ja koko
>> komeuden päälle vielä maalarinteippiä paketiksi. Siteeksi vedin
>> puuvillalankaa.
>
> Missään tapauksessa maalarinteippi ei kuulu suurtaajuuskaapeliin.
> Eikä edes veneneeseen yhtään minnekään paitsi kevätkunnostukseen.
> Puuvillanaru kuulostaa varsin erikoiselta ratkaisuta koska se imee
> kosteutta ja voi aiheuttaa maalarinteipin livettymistä.
PTM: Kun kirjoitin 'kuivassa paikassa'. tarkoitin kuivaa paikkaa.
Ei maalarinteippi ole mitenkään halveksittava materiaali. Jos teet
fiksun liitoksen silikonilla ja kutistesukalla, löydät liitoksen sisältä
muutaman vuoden päästä yhtä varmasti hapettuman, kuin
maalarinteippimytynkin sisältä.
Eikä teippien ja sukkien suurtaajuusominaisuuksista muutenkaan pysty
sanomaan juuri mitään ilman perusteellisia testejä, joita ainakaan itse
en viitsi alkaa tekemään meriolosuhteissa.
Sitäpaitsi 200-400 kHz ei ole suurtaajuus.
Kuivassa paikassa maalarinteippi ei livety, vaan kuivuu ja liima
menettää otteensa. Tämän estämiseksi mikä tahansa lanka on ihan hyvää.
Puuvillalanka siksi, että ei tunne tekevänsä ympäristörikosta
heittäessään langanpätkät yli laidan. Sitäpaitsi: jos tutkit wanhojen
wekottimien sisäkaluja, Esimerkkinä mainittakoon TEknisten LElujen
VAlmistaja (TELEVA), jonka vastaanottimissa johtoniput oli sidottu
langalla. Myös Itänaapurin laitteista löytyi lankasidoksia. Yleisimmin
vahattua puuvillaa.
Ei silti. Kukin tehköön kytkentänsä kuten itse parhaaksi näkee tilanteen
mukaan. Lopputulos ratkaisee.
Jos minä olen saanut homman toimimaan kuvaamallani systeemillä, uskon
alkuperäisen kysyjänkin onnistuvan. Varsinkin tekemällä homman minua
huolellisemmin ja paremmilla materiaaleilla.
Joakim Majander
> PTM: Unohda nuo haahuilut impedansseista. Anturikaapeli on yleensä
> halvinta mahdollista johdinta, joka hieman näyttää koaksaalilta.
> Itse johdin kaapelia nelisen metriä vastaavalla tavaralla, joka oli
> jäänyt käsiin jostain telkariasennuksesta.
Joissain manuaaleissa kyllä kovasti väitetään, että kaapelia ei saa
lyhentää eikä jatkaa. Tässä esimerkki:
"IMPORTANT! DO NOT CUT OR EXTEND THE 8 M TRANSDUCER CABLE!"
http://www.nexusmarine.se/upload/marine/marine/manuals/nx2eng/givare/NX20710-1DepthtransdEng.pdf
Eipä tietysti olisi ensimmäinen kerta kun manuaaleissa turhaan
varoitellaan tai jopa neuvotaan väärin.
Aiasta kolmanteen:
Onkos kellään kokemuksia vääränmerkkisen kaikuanturin käytöstä?
Vaihdoin mittariston ja vanhan mittarin (NAVMAN 100) kaikuanturi toimi
täysin OK sen kanssa, mutta selvästi huonommin uuden Silvan
mittariston kanssa. En viitsinyt anturia vaihtaa, kun lokianturin
vaihdossa meni tuntikausia, koska anturi piti repiä pienninä palasina
irti (yli)hyvän liimauksen takia.
Anturi näyttää 80-90% ajasta OK ja parhaimmillaan yli 100 m, mutta
tuon 10-20% ajasta se näyttää "viivaa", vaikka vettä on usein vain ~10
m. Kotisatamasta lähtiessä "viiva" toistuu aina samassa kohtaa, jossa
usean muun veneen anturi toimii OK.
Sekä tuo Navmanin, että yksi Silvan anturi on Airmarin valmistama ja
molemmat ovat 200 kHz taajuudelle tehtyjä. Selkein ero on siinä, että
Silvassa on kolme johtoa ja Navmanissa 2. Navmanissa "Shield" on
yhdistetty "-" napaan anturissa ja Silvassa ne tulevat omina
johtoinaan, mutta kytkeytyvät piirilevyllä suoraan maatasoon.
Anturien vahvistuksissa, Q:ssa jne. on myös joitain eroja:
Silva:
http://www.airmartechnology.com/uploads/wiringdiagrams/91_027.pdf
http://www.airmartechnology.com/uploads/CeramicDesignation/200A.pdf
http://www.airmartechnology.com/uploads/catalogPages/cat_7.pdf
Navman:
http://www.airmartechnology.com/uploads/wiringdiagrams/91_015.pdf
http://www.airmartechnology.com/uploads/CeramicDesignation/200U.pdf
http://www.airmartechnology.com/uploads/catalogPages/cat_25.pdf
Onko pakkko repiä se kaikuanturikin irti?
Joakim
Matti Kaki
>
>
>> Nythän on niin, että kaikuluotaimen lähetinosa on siellä laitteessa
>> ja anturi on antennina toimiva virityspiirin osa. Näin ollen kaapeli
>> on hyvin tärkeä osa kyseistä virityspiiriä.
>PTM: Joo, joo. Teoriat tunnetaan, mutta näillä 'äänittajuuksilla' eli
>alle 200 MHz on tullut touhuttua niin moneen otteeseen, että on tullut
>kokeiltua käytännössäkin muutamia asioita.
Nyt pitää muistaa, että kaikuluotaimia on erilaisia ja johtojakin
erilaisia. Kyllä luotain toimia voi, ainakin jotenkuten, mutta
esim. maksimi mittaussyvyys voi pienetä tai signaali muuttua matkalla
niin, että fiksumpi luotain jopa antaa väärää informaatiota. Suurella
todennäköisyydellä toimii liki kaapelilla kuin kaapelilla (kunhan
on samantapaista kuin se alkuperäinenkin) jos matka on lyhyt, mutta
kuten sanoin, lopputulokseen ei missään tapauksessa kannata liikaa
luottaa. Eikä pidä unohtaa sitä, että lähetin lähettä _voimakasta_
pulssia ja kaikki epäjatkuvuuskohdat tekevät huonoa. Jos oikein
huono tuuri käy, niin luotain rikkoutuu.
>>> Jatkoksen teko riippuu paikasta. Itse juotin kuivaan paikkaan tulevan
>>> jatkoksen johtojen päät, vedin maalarinteippiä johtimien päälle ja koko
>>> komeuden päälle vielä maalarinteippiä paketiksi. Siteeksi vedin
>>> puuvillalankaa.
>>
>> Missään tapauksessa maalarinteippi ei kuulu suurtaajuuskaapeliin.
>> Eikä edes veneneeseen yhtään minnekään paitsi kevätkunnostukseen.
>> Puuvillanaru kuulostaa varsin erikoiselta ratkaisuta koska se imee
>> kosteutta ja voi aiheuttaa maalarinteipin livettymistä.
>PTM: Kun kirjoitin 'kuivassa paikassa'. tarkoitin kuivaa paikkaa.
>Ei maalarinteippi ole mitenkään halveksittava materiaali. Jos teet
>fiksun liitoksen silikonilla ja kutistesukalla, löydät liitoksen sisältä
>muutaman vuoden päästä yhtä varmasti hapettuman, kuin
>maalarinteippimytynkin sisältä.
Ei pidä paikkaansa. Olen liitoksia tehnyt yli 40 vuoden aikana
ja taatusti pitävät jos liitos tehdään kunnolla. Jos käyttää
päällä liimautuvaa kutistesukkaa, tuloksena on erittäin hyvä
ja tiivis liitos jossa liima toimii myös vedonpoistona.
>Eikä teippien ja sukkien suurtaajuusominaisuuksista muutenkaan pysty
>sanomaan juuri mitään ilman perusteellisia testejä, joita ainakaan itse
>en viitsi alkaa tekemään meriolosuhteissa.
>Sitäpaitsi 200-400 kHz ei ole suurtaajuus.
Kyllä se on suurtaajuuuta. 30 - 300 kHz on LF-alue (Low frequency)
mutta ei se silti tarkoita sitä, ettei se olisi suurtaajuutta. Jos
muutetaan taajuutta vaikka yleisradiopuolelle niin jako menee näin:
LW pitkät aallot 153 kHz - 271 kHz
MW keskipitkät aallot 531 kHz - 1611 kHz
Eli kaikuluotaimen alinkin allonpituus ylettyy radioalloille. Toki
radioaalloiksi voidaan kutsua hertsiluokankin signaaleita mutta ne
ovat sitten käytössä esim. sukellusveneradioissa. No, se siitä.
Kyse ei ole siitä, että taajuus on vaikka 400 kHz vaan siitä,
että mittasignaali on kanttiaaltoa. Kanttiaallolla on jyrkkä
nousuaika ja jyrkkä laskuaika. Etenkin nousuajan on pysyttävä
riittävän hyvänä koska mittaus synkronoituu pulssin alkuun.
Jos signaali sisältää useita eri taajuuksia (markkereita) niin
silloin tilanne vielä mutkistuu.
>Kuivassa paikassa maalarinteippi ei livety, vaan kuivuu ja liima
>menettää otteensa. Tämän estämiseksi mikä tahansa lanka on ihan hyvää.
>Puuvillalanka siksi, että ei tunne tekevänsä ympäristörikosta
>heittäessään langanpätkät yli laidan. Sitäpaitsi: jos tutkit wanhojen
>wekottimien sisäkaluja, Esimerkkinä mainittakoon TEknisten LElujen
>VAlmistaja (TELEVA), jonka vastaanottimissa johtoniput oli sidottu
>langalla. Myös Itänaapurin laitteista löytyi lankasidoksia. Yleisimmin
>vahattua puuvillaa.
Tiedän varsin hyvin. On tullut joskus tuollaisia PRPK:ssa (Posti- ja
Lennätinhallituksen Puhelinrakennuspiirikonttorin puhelinlaitekorjaamo)
harjoitteluaikana nyöritettyä. Mutta siellä tilanne onkin sellainen,
että ne johdot on päällystetty muovieristeellä. :-)
ptm
> In article <3NmTj.346573$tP5.1...@reader1.news.saunalahti.fi>, oh1...@sci.fi says...
>>
>>> Nythän on niin, että kaikuluotaimen lähetinosa on siellä laitteessa
>>> ja anturi on antennina toimiva virityspiirin osa. Näin ollen kaapeli
>>> on hyvin tärkeä osa kyseistä virityspiiriä.
PTM: Jos joku nyt vielä katkaiseen kaapelinsa, suosittelen noudattamaan
Matti Kaki:n ohjetta. Toisinsanoen hyvää kaapelia, huolellista työtä ja
järki käteen.
Jos kuitenkin kaapeli katkeaa jossain tuolla kivikon keskellä.
siirrytään suunnitelmaan B: tehdään parhailla tarpeilla, mitä löytyy.
Todennäköisesti näin korjatulla systeemillä pääsee nilkuttamaan kotiin.
JiiPee
> Joissain manuaaleissa kyllä kovasti väitetään, että kaapelia ei saa
> lyhentää eikä jatkaa. Tässä esimerkki:
>
> Eipä tietysti olisi ensimmäinen kerta kun manuaaleissa turhaan
> varoitellaan tai jopa neuvotaan väärin.
>
> Aiasta kolmanteen:
>
> Onkos kellään kokemuksia vääränmerkkisen kaikuanturin käytöstä?
> Vaihdoin mittariston ja vanhan mittarin (NAVMAN 100) kaikuanturi toimi
> täysin OK sen kanssa, mutta selvästi huonommin uuden Silvan
> mittariston kanssa. En viitsinyt anturia vaihtaa, kun lokianturin
> vaihdossa meni tuntikausia, koska anturi piti repiä pienninä palasina
> irti (yli)hyvän liimauksen takia.
>
> Anturi näyttää 80-90% ajasta OK ja parhaimmillaan yli 100 m, mutta
> tuon 10-20% ajasta se näyttää "viivaa", vaikka vettä on usein vain ~10
> m. Kotisatamasta lähtiessä "viiva" toistuu aina samassa kohtaa, jossa
> usean muun veneen anturi toimii OK.
>
> Sekä tuo Navmanin, että yksi Silvan anturi on Airmarin valmistama ja
> molemmat ovat 200 kHz taajuudelle tehtyjä. Selkein ero on siinä, että
> Silvassa on kolme johtoa ja Navmanissa 2. Navmanissa "Shield" on
> yhdistetty "-" napaan anturissa ja Silvassa ne tulevat omina
> johtoinaan, mutta kytkeytyvät piirilevyllä suoraan maatasoon.
>
> Anturien vahvistuksissa, Q:ssa jne. on myös joitain eroja:
>
> Silva:http://www.airmartechnology.com/uploads/wiringdiagrams/91_027.pdfhttp://www.airmartechnology.com/uploads/CeramicDesignation/200A.pdfhttp://www.airmartechnology.com/uploads/catalogPages/cat_7.pdf
>
>
> Onko pakkko repiä se kaikuanturikin irti?
Joko tutustuit tähän artikkeliin? Hyvä kuvaus kaikuantureiden
toiminnasta ja oikean anturin valinnasta.
http://www.airmar.com/pdfs/technical/sensor.pdf
Anturithan menevät näin:
Silvan anturi (200A):
Max PWR =250Wrms
Materiaali PZT
Q=33
Peak Figure of Merit: -31dB
Navmanin anturi (200U):
Max PWR=350Wrms
Materiaali BT
Q=22
Peak Figure of Merit: -22dB
BT -anturit ovat herkempiä (näkyy parempina RVR ja PFM -arvoina).
Oma MUTU-veikkaukseni on Navmanin anturin soiminen, /ringing/, joka
peittää palaavan kaiun.
Jos tuota teoriaa haluaa testata, voisit yrittää heikentää anturin Q-
arvoa laittamalla johtoon vastuksen.
--Juha
saulus
Minulla oli joskus Humminbirdin halpis luotain, jota en saanut millään
asennettua katkaisematta kaapelia. Koskapa liitoksia ei ollut ohjeessa
kielletty, niin koksi poikki ja siisti jatkos juottamalla ja
kutistesukat ja kaikki. Laite toimi surkeasti, joten palautus
myyjäliikkeeseen.
Siinä sitten tapeltiin maahantuojan Normarkin kanssa oikein
kuluttajavirtanomaisen välityksellä. Normark hommasi jonkun koulun
labrateknikolta lausunnon, että kaapelilla on tarkka, anturiin
sovitettu impedanssi, ja siihen ei sovi kajota. Tämä upposi
kuluttajaviranomaiseen, eli ei tullut uutta anturia. En viitsinyt enää
tapella, mutta en ole siitä puljusta enää mitään ostanut.
Itse mittailin mielenkiinnosta anturin impedanssia ja sain
muistaakseni useita satoja ohmeja, joka on täysin erilainen kuin
koksin kymmeniä ohmeja, muistaakseni laskin senkin piuhan mitoista,
eli pötypuhetta nuo impedanssisovitukset. Eikä sillä epasovituksella
niin nuukaa olekaan, Noilla satojen kHz taajuuksilla ei piuhaan paljon
heijastuksia ja seisovia aaltoja pääse tulemaan. Tein myöhemmin vielä
oikeaoppisen jatkoksen 50 ohmin liittimillä, eikä tulos parantunut.
Tuosta aiemmin esitetystä kanttiaaltoteoriasta en kyllä oikein
ymmärrä. Kyllä se signaali selvää siniaaltoa on, tosin pätkitty
erittäin lyhyiksi purskeiksi, ehkä tuosta tulee se
kanttiaaltokäsitys?
Eli yhteenvetona: ilmeisesti anturi tai koko laite oli susi jo
alunperin, mutta kyllä se siinä jotenkuten pelitti, hälytteli vain
turhan päiten matalasta välillä.
Huomionarvoista sen sijaan on erittäin korkeat jännitteet noiden
lyhyiden purskeiden aikana. Voitte laskea, paljonko jännitettä
tarvitaan, jotta saavutetaan noita kilowattien tehoja satojen ohmien
impedanssilla! Eli eristys on syytä olla kunnossa. Totta on varmaan
myös tuo piuhan kapasitanssin vaikutus lopputulokseen. Toisaalta
luotainvalmistajilla on omia jatkojohtojaan, jolloin kapasitanssi
varmasti muuttuu, mutta homma toimii kuitenkin.
JiiPee
> Itse mittailin mielenkiinnosta anturin impedanssia ja sain
> muistaakseni useita satoja ohmeja, joka on täysin erilainen kuin
> koksin kymmeniä ohmeja, muistaakseni laskin senkin piuhan mitoista,
> eli pötypuhetta nuo impedanssisovitukset. Eikä sillä epasovituksella
> niin nuukaa olekaan, Noilla satojen kHz taajuuksilla ei piuhaan paljon
> heijastuksia ja seisovia aaltoja pääse tulemaan. Tein myöhemmin vielä
> oikeaoppisen jatkoksen 50 ohmin liittimillä, eikä tulos parantunut.
Onhan koksejakin satojen ohmien impedansseilla, mutta siitä olen
kanssasi samaa mieltä, että impedanssisovituksesta näissä asennuksista
ei ole kyse. Kaapelin kapasitanssi per metri on paljon tärkeämpi
tekijä.
> Tuosta aiemmin esitetystä kanttiaaltoteoriasta en kyllä oikein
> ymmärrä. Kyllä se signaali selvää siniaaltoa on, tosin pätkitty
> erittäin lyhyiksi purskeiksi, ehkä tuosta tulee se
> kanttiaaltokäsitys?
Signaalin kuljettua läpi kaapelin, pietsosähköisen elementin,
kimmottuaan merenpohjasta, palauduttua em. elementin ja uudelleen
kaapelin läpi, voi olla aika haastavaa ajoittaa siihen ensimmäisen
pulssin nousevaan reunaan ... :)
> Totta on varmaan
> myös tuo piuhan kapasitanssin vaikutus lopputulokseen. Toisaalta
> luotainvalmistajilla on omia jatkojohtojaan, jolloin kapasitanssi
> varmasti muuttuu, mutta homma toimii kuitenkin.
Hyvä pointti. Ylimääräinen kaapeli (eli lisääntynyt
rinnakkaiskapasitanssi) heikentää vastaanoton herkkyyttä. Olisikohan
niissä virallisissa jatkokaapeleissa kompensointikela?
--Juha
Matti Kaki
>
>
>Vielä mausteeksi omia kokemuksia asiasta.
>Minulla oli joskus Humminbirdin halpis luotain, jota en saanut millään
>asennettua katkaisematta kaapelia. Koskapa liitoksia ei ollut ohjeessa
>kielletty, niin koksi poikki ja siisti jatkos juottamalla ja
>kutistesukat ja kaikki. Laite toimi surkeasti, joten palautus
>myyjäliikkeeseen.
>
>Siinä sitten tapeltiin maahantuojan Normarkin kanssa oikein
>kuluttajavirtanomaisen välityksellä. Normark hommasi jonkun koulun
>labrateknikolta lausunnon, että kaapelilla on tarkka, anturiin
>sovitettu impedanssi, ja siihen ei sovi kajota. Tämä upposi
>kuluttajaviranomaiseen, eli ei tullut uutta anturia. En viitsinyt enää
>tapella, mutta en ole siitä puljusta enää mitään ostanut.
>
>Itse mittailin mielenkiinnosta anturin impedanssia ja sain
>muistaakseni useita satoja ohmeja, joka on täysin erilainen kuin
>koksin kymmeniä ohmeja, muistaakseni laskin senkin piuhan mitoista,
>eli pötypuhetta nuo impedanssisovitukset. Eikä sillä epasovituksella
>niin nuukaa olekaan, Noilla satojen kHz taajuuksilla ei piuhaan paljon
>heijastuksia ja seisovia aaltoja pääse tulemaan. Tein myöhemmin vielä
>oikeaoppisen jatkoksen 50 ohmin liittimillä, eikä tulos parantunut.
On koksiakin olemassa esim. 150 ohmista. Mutta tuossa se koulun
teknikko oli varmaan todennut jollain yleispätevällä tavalla,
ettei kaapelin impedanssia saa muuttaa. Kyseessä on kuitenkin
lähettimen ja antennin välinen sovitettu kulkutie.
Kaikuluotaimetkin ovat kehittyneet ja vaikka joskus mennä aikana
sovituksilla olisikin ollut merkitystä, se ei enää välttämättä päde.
>Tuosta aiemmin esitetystä kanttiaaltoteoriasta en kyllä oikein
>ymmärrä. Kyllä se signaali selvää siniaaltoa on, tosin pätkitty
>erittäin lyhyiksi purskeiksi, ehkä tuosta tulee se
>kanttiaaltokäsitys?
Ei tule. Riippuu kaikuluotaimesta. Kanttiaallolla on helppo saada
aikaan paljon tehoa halvalla kun taas siniaalto on vaikeampaa
valmistaa tehokkaasti. Mikä sen Humminbirdin tyyppi on? Ikä?
>Eli yhteenvetona: ilmeisesti anturi tai koko laite oli susi jo
>alunperin, mutta kyllä se siinä jotenkuten pelitti, hälytteli vain
>turhan päiten matalasta välillä.
Parempoi niin kuin ei hälyttäisi lainkaan. Toisaalta siihen
hälyyn ei sitten ehkä todelölisessa paikassa reagoisi.
>Huomionarvoista sen sijaan on erittäin korkeat jännitteet noiden
>lyhyiden purskeiden aikana. Voitte laskea, paljonko jännitettä
>tarvitaan, jotta saavutetaan noita kilowattien tehoja satojen ohmien
>impedanssilla! Eli eristys on syytä olla kunnossa. Totta on varmaan
>myös tuo piuhan kapasitanssin vaikutus lopputulokseen. Toisaalta
>luotainvalmistajilla on omia jatkojohtojaan, jolloin kapasitanssi
>varmasti muuttuu, mutta homma toimii kuitenkin.
Ongelmana on varmastikin toteutusten erilaisuudet. Joissain
kaķkuluotaimissa piuhaa voi lyhentää ja jatkaa, joissakin
se ei onnistu kun laite ei enää toimi kunnolla.
Jussi S4lm1
> Ongelmana on varmastikin toteutusten erilaisuudet. Joissain
> kaíkuluotaimissa piuhaa voi lyhentää ja jatkaa, joissakin
> se ei onnistu kun laite ei enää toimi kunnolla.
Ei kai ole mitään järkeä lyhentää piuhaa, ylijäämänhän voi jättää
rullalle jonnekin.
--
Jussi S4lm1