Tuulilasiveneen peräpeilin uusinta
jaakko
selvästikin mätä kun koneen pultit isoine aluslevyineen painavat siihen
melkoiset lommot. Tekisi mieli sahata koko perä irti ja laminoida uusiksi,
samalla moottorikaivo saisi uuden muodon niin, että kone mahtuisi kippaamaan
kunnolla.
Onko kokemuksia harrastelijapohjalta tehdystä vastaavasta työstä? Eipä tuo
varsinaista noituutta lienisi itsekään tehtynä, vallankaan kun kuuntelisi
lasikuituasiantuntijoiden vinkkejä ja lunttaisi alan kirjallisuutta. Vaan
eipä ole oikein aikaa eikä kärsivällisyyttä opetella, joten homman antaisin
mielelläni jollekin joka osaa.
Löytyykö tietoa pk-seudulla "puoliammattilaisesta", joka voisi ottaa
tapauksen talven aikana kaikessa rauhassa tehtäväksi firabelihommaksi?
Kiittää kaikista kommenteista / vinkeistä, ensi kesä tulee kuitenkin taas
yhtä "yllättäin" kuin syksyiset ensiliukkaatkin.
- jaakko
Risto Hyypöläinen
"jaakko" <poisj...@mersal0.com> kirjoitti
viestissä:ezBTi.242102$5l3....@reader1.news.saunalahti.fi...
Kysyppä Lammassaaren veneveistämöstä Hannu Mäkelältä, tietää varmasti ja
auttaa.
Elias Aarnio
> Muuten priimakuntoisen RaisSport 510:n peräpeilin sisus (vaneria?) on
> selvästikin mätä kun koneen pultit isoine aluslevyineen painavat siihen
> melkoiset lommot. Tekisi mieli sahata koko perä irti ja laminoida uusiksi,
> samalla moottorikaivo saisi uuden muodon niin, että kone mahtuisi kippaamaan
> kunnolla.
Minulla on täsmälleen samanlainen murheenkryyni. Kerrotko tänne mitä
saat selville. Sain selville Piikkiöstä yhden pitkän linjan
sandwich-rakenteiden erikoismiehen, jota suositeltiin. Kerron
yhteystiedot kun olen ehtinyt soitella kaverille.
--
EliasA
jaakko
"Elias Aarnio" <eli...@utu.fi> wrote in message
news:471eed83$0$3498$9b53...@news.fv.fi...
Jep,
katsotaan miten homma etenee..
Jos en löydä tekijää, niin auto yöpyy tulevan talven ulkona ja minä
harjoittelen laminointia autotallissa...
Kiitos Ristolle vinkistä, kysellään.
Vinkkailla voi lisää.
-jaakko
finn...@gmail.com
Peräpeilin uusinta on helppo homma, onnistuu lämpimässä paikassa
muutamassa viikonlopussa.
Leikkaa peräpeili auki vain takaa siten, että mädän vanerin voi kaapia
sankoon ja tilalle voi sovittaa uuden palan. Sen jälkeen laminoit
vanerin hyvin kiinni sisäseinään. Sitten on ulkokuoren vuoro.
Huolellisesti työskennellen lisäät kerroksia, kunnes tavaraa on
vähintään yhtä paljon kuin alkuperäisessä, poistetussa ulkokuoressa.
Sitten pintakerrokseksi gelgoat tai laadukas vesieristemaali.
Peräpeilin pehmeneminen johtuu hyvin usein siitä, että moottorin
läpipulttaus on liian väljä ja vesi juoksee myös rakenteiden sisään.
Uuden rakenteen vaurioitumisen voit estää suunnitelemalla
ruostumatomasta tai haponkestävästä sellaisen pulttausjärjestelmän,
ettei rakenteisiin enää pääse vettä.
Jari
Elias Aarnio
> Peräpeilin uusinta on helppo homma, onnistuu lämpimässä paikassa
> muutamassa viikonlopussa.
> Leikkaa peräpeili auki vain takaa siten, että mädän vanerin voi kaapia
> sankoon ja tilalle voi sovittaa uuden palan. Sen jälkeen laminoit
> vanerin hyvin kiinni sisäseinään. Sitten on ulkokuoren vuoro.
> Huolellisesti työskennellen lisäät kerroksia, kunnes tavaraa on
> vähintään yhtä paljon kuin alkuperäisessä, poistetussa ulkokuoressa.
Puhuin tänään Piikkiössä pientä veneveistämöä pyörittävän Seppo Valkosen
kanssa ja hän oli sitä mieltä, että jos peräpeili on ehjä, korjaus
kannattaisi tehdä ennemmin ottamalla moottorikaivo auki. Pääperuste on
se, että samalla peräpeiliä on mahdollista jäykistää sisäpuolelta. Tämä
on mitä ilmeisimmin tarpeellista ainakin minun veneeni tapauksessa,
jossa peräpeili on irronnut moottorin kiinnityskorvakkeiden kohdalta.
Tämä vene ei siis ole Raisport vaan Virroilla tehty Maribel ja sekin
protosarjan vene.
--
EliasA
Kari Jokinen
eräänlaisen kauluksin varustetun putkituksen läpipulttausta varten?
Hylsyihin kunnon kumitiivisteet niin pulttauksetkin pysyvät tukevasti
paikallaan.
Lisäksi se uusi vaneri kannattaa vaikka owatroloida läpeensä; se
säilyttää ominaisuutensa ja kuitenkin on yhtä reagoimatonta kuin
lasikuitu; homma vaatii kovaa kärsivällisyyttä - mutta se käy parhaiten
siten, että aivan homman aluksi pistää sen uuden palan upoksiin
kyllästysaineeseen. Itse tein avoveneen vanerituhdoille näin, ja niin
ovat kuin uudet vieläkin, vaikka käyttöä on ollut nyt jo toistakymmentä
kesää - ja kovaa käyttöä.
jaakko
muutamassa viikonlopussa.
Leikkaa peräpeili auki vain takaa siten, että mädän vanerin voi kaapia
sankoon ja tilalle voi sovittaa uuden palan. Sen jälkeen laminoit
vanerin hyvin kiinni sisäseinään. Sitten on ulkokuoren vuoro.
Huolellisesti työskennellen lisäät kerroksia, kunnes tavaraa on
vähintään yhtä paljon kuin alkuperäisessä, poistetussa ulkokuoressa.
Sitten pintakerrokseksi gelgoat tai laadukas vesieristemaali.
**Jep, olen saanut rohkaisua homman itse tekemiseen sen verran monelta
taholta, että taidanpa raivata autotallista paatille tilaa ja laittaa sen
kuivumaan.
Peräpeilin pehmeneminen johtuu hyvin usein siitä, että moottorin
läpipulttaus on liian väljä ja vesi juoksee myös rakenteiden sisään.
Uuden rakenteen vaurioitumisen voit estää suunnitelemalla
ruostumatomasta tai haponkestävästä sellaisen pulttausjärjestelmän,
ettei rakenteisiin enää pääse vettä.
Jari
**Juuri näin on käynyt. Onneksi kaveripiiristä löytyy kalustoa happopellin
särmäämiseen ja hitsaamiseen. Jospa tekisi kiinnityspulteille putket, joiden
sisähalkaisija on sama kuin pultin halkaisija. Putken päät sitten hitsataan
kiinni happolevyihin molemmilla puolilla peiliä. Ongelmana tosin se, että
pellit ei pääse kunnolla puristumaan peräpeiliä vasten kun ne putket
kanittaa.
Joten,
Mieleeni tuli seurava ajatus: Toiselle puolelle peiliä peltiin hitsataan
pieni holkki ja toiselle puolelle peiliä putki hitsataan kiinteästi. Putkeen
urat ja putken ja holkin väliin O-renkaat. Näin pelti pääsisi painumaan
tiiviisti perälautaan pultteja tiukatessa, mutta vesi pysyisi loitolla
peräpeilin sisuksista. En osaa paremmin selittää, ehkä pieni skitsi valottaa
ajatusta tai ehkä ei...
--> Laitan finet.binaries samalla otsikolla, putki_perapeili.pdf.
Meneeköhän jo kikkailuksi?
jaakko
jaakko
"Kari Jokinen" <kip...@komentosilta.net> wrote in message
news:57NTi.242474$jX.2...@reader1.news.saunalahti.fi...
> öä.
Kappas,
Joo, juurikin jotain tämänsuuntaista suunnittelin.
jaakko
Elias Aarnio
> Lisäksi se uusi vaneri kannattaa vaikka owatroloida läpeensä; se
> säilyttää ominaisuutensa ja kuitenkin on yhtä reagoimatonta kuin
> lasikuitu; homma vaatii kovaa kärsivällisyyttä - mutta se käy parhaiten
> siten, että aivan homman aluksi pistää sen uuden palan upoksiin
> kyllästysaineeseen.
Mitenköhän sen vanerin laminoiminen sinne peräpeilin sisään onnistuu sen
jälkeen kun se on öljytty läpeensä sillä Owatrolilla? Näissä tapauksessa
se vaneri ei ole näkyvissä vaan peräpeilin sisässä.
--
EliasA
Jussi S4lm1
>finn...@gmail.com kirjoitti:
>> Peräpeilin uusinta on helppo homma, onnistuu lämpimässä paikassa
>> muutamassa viikonlopussa.
> Leikkaa peräpeili auki vain takaa siten, että mädän vanerin voi kaapia
> sankoon ja tilalle voi sovittaa uuden palan. Sen jälkeen laminoit
> vanerin hyvin kiinni sisäseinään. Sitten on ulkokuoren vuoro.
> Huolellisesti työskennellen lisäät kerroksia, kunnes tavaraa on
> vähintään yhtä paljon kuin alkuperäisessä, poistetussa ulkokuoressa.
> Sitten pintakerrokseksi gelgoat tai laadukas vesieristemaali.
> **Jep, olen saanut rohkaisua homman itse tekemiseen sen verran monelta
> taholta, että taidanpa raivata autotallista paatille tilaa ja laittaa sen
> kuivumaan.
Kyllä sen pitäisi onnistua. Itsekin vähäisellä lasikuitukokemuksella
onnistuin viime keväänä uusimaan yhden, tosin pienemmän veneen
peräpeilin. Tärkeää on se, että on sopivat olosuhteet, eli ei liian
kosteaa ja kylmää ja että tilassa on hyvä tuuletus. Eli en suosittele
ainakaan sisäautotallissa tuollaiseen ryhtymään. Auringossa hartsi
kovettuu äkkiä, joten silloin täytyy pitää kiirettä.
Jari yllä tarkoittanee topcoatia eikä gelcoatia, gelcoatista kun puuttuu
kovettumisominaisuus vapaassa ilmassa.
--
Jussi S4lm1
Kari Jokinen
kuidun sisään. Näin ainakin taataan ettei mahd sisään pääsevä vesi
mädätä uuttakin vanerointia.
Elias Aarnio
> kun se aine on kuivunut kunnolla, vaneri on ihan helppo laminoida sinne
> kuidun sisään. Näin ainakin taataan ettei mahd sisään pääsevä vesi
> mädätä uuttakin vanerointia.
Kyllä minä sen ymmärrän, että kyllästämisellä on lahoa estävä vaikutus.
Yritin kysyä, että miten sen kyllästetyn puun laminointi onnistuu.
Ymmärtääkseni kyllästysaineen toimivuus perustuu siihen, että se täyttää
puussa olevat huokoset ainakin osittain. Nämä huokoset ovat juuri niitä
samoja joihin sen polystyreenin on tarkoitus tarttua. Miten siitä
liitoksesta saadaan luja jos tartuntapintaa on vähemmän?
--
EliasA
Kari Jokinen
se epoksi tarttuu kyllästettyynkin puuhun riittävän hyvin.
Jussi S4lm1
> Elias Aarnio kirjoitti:
>> Kyllä minä sen ymmärrän, että kyllästämisellä on lahoa estävä
>> vaikutus. Yritin kysyä, että miten sen kyllästetyn puun laminointi
>> onnistuu. Ymmärtääkseni kyllästysaineen toimivuus perustuu siihen,
>> että se täyttää puussa olevat huokoset ainakin osittain. Nämä huokoset
>> ovat juuri niitä samoja joihin sen polystyreenin on tarkoitus tarttua.
>> Miten siitä liitoksesta saadaan luja jos tartuntapintaa on vähemmän?
> Tekemällä siitä ulkoisesta kuoresta niin tiukka ettei se hölsky. Kyllä
> se epoksi tarttuu kyllästettyynkin puuhun riittävän hyvin.
Olisin kyllä taipuvainen yhtymään tässä Karin näkemykseen. Työn alla on
juuri kuidutetun vanerijollan uudistus. Vanerit olivat täysin mädät,
joten pintaan vedetään lisää lasikuitua ja vanerit otetaan pois.
Jollassa on pohjassa suuntavakautta lisäävät ja pohjaa suojaavat urat,
joissa on sisällä painekyllästetyt rimat, ja ne ovat vallan hyvin kiinni
lasikuidussa, ainakin paljon paremmin kuin ne vanerit, eivät ne lähde
sieltä pois kuin palasina. En kylläkään tiedä, onko owatrol tässä
erilainen kuin nuo painekyllästysmyrkyt.
--
Jussi S4lm1
Elias Aarnio
> Tekemällä siitä ulkoisesta kuoresta niin tiukka ettei se hölsky. Kyllä
> se epoksi tarttuu kyllästettyynkin puuhun riittävän hyvin.
Tuota - mikä ihmeen epoksi? Tässä ollaan korjaamassa lujitemuovista
tehtyä venettä.
--
EliasA
Kari Jokinen
kankaat, kumpia nyt käytätkin. Muovistahan lasikuituveneet on tehty, se
kuitu on vain koossa pitävä sidosaine.
jaakko
Lasukuituvene on valmistettu lasikuidusta ja hartsista.
mika
viestissä:4724e55a$0$3519$9b53...@news.fv.fi...
Ei se taida Karppa edes tietävän polyesterihartsin ja epoksihartsin eroja,
joten se siitä...
mika
Elias Aarnio
polyesteriä, joka on kovetettu polystyreenillä. Kysymys koski sitä, onko
tietoa siitä, miten hyvin se ottaa kiinni Owatrolilla kyllästettyyn
puuhun. Ilmeisesti tietoa ei ole.
Saahan siitä tietysti kestävän kun pistää n kerrosta mattoa ja kasvattaa
samalla painoa.
--
EliasA
Kari Jokinen
> "Elias Aarnio" <elias....@iki.fi> kirjoitti
> viestissä:4724e55a$0$3519$9b53...@news.fv.fi...
>> Kari Jokinen kirjoitti:
>>> Tekemällä siitä ulkoisesta kuoresta niin tiukka ettei se hölsky. Kyllä se
>>> epoksi tarttuu kyllästettyynkin puuhun riittävän hyvin.
>> Tuota - mikä ihmeen epoksi? Tässä ollaan korjaamassa lujitemuovista tehtyä
>> venettä.
>
>
>
sama.
mika
viestissä:splVi.244700$k21.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
>>> Kari Jokinen kirjoitti:
>>>> Tekemällä siitä ulkoisesta kuoresta niin tiukka ettei se hölsky. Kyllä
>>>> se epoksi tarttuu kyllästettyynkin puuhun riittävän hyvin.
>>> Tuota - mikä ihmeen epoksi? Tässä ollaan korjaamassa lujitemuovista
>>> tehtyä venettä.
>>
> Epoksi on puhekielinen nimitys sille hartsille. Väärin tai oikein, aivan
> sama.
Ne jotka vähääkään tietävät ja ymmärtävät polyesterin ja epoksin eron - niin
materiaalina, käyttäytymisenä ja materiaalin hyvinä sekä huonoina puolina,
tekevät kyllä puhekielessään selvän eron niin epoksin kuin polyesterin
välillä.
Kummastakin tehdään veneitä, mutta siihen ne yhtäläisyydet lähes
loppuivatkin. Vähän sama juttu kun polttopuut. Kumpaakin tehdään niin
lehtipuusta kuin havupustakin. Jokainen nuotiota polttanut tietää niiden
erot.
Hartsista olen kuullut laituriparlamentissa puhuttavan, en pelkästään
epoksista, ellei puhuja oikeasti tiedä mistä puhuu. Hartsi on aivan
hyväksyttävä yleisnimi kummallekkin tavaralla. Epoksista tai polyesteristä
puhuminen viittaa selvästi jo eri tavaroihin. Jo yksistään epoksin hintaero
tekee sen, että polyesteriä suositaan halvoissa tusinatuotteissa.
Se on taasen valitettavaa jos tietämättömillä menevät puurot ja vellit
sekaisin. Nykyjään voi tietoa hakea helposti monesta paikasta ja korjata
virheluulonsa. Pienellä vaivalla voi päivittää tietonsa oikealle tasolle.
mika