Oletko varma, että ne on kytketty sarjaan, eikä rinnan? Kaksi 12 voltin
akkua sarjaankytkettynä tuottaa 24 voltin käyttöjännitteen,
rinnankytkettynä 12 volttia.
Tapio
Jos akut ovat sarjassa (24V), niin ei muuta mahdollisuutta kuin yhdessä.
Jos, kuten epäilen, ovat kytketty rinnan (12V), niin lataisin erikseen.
Sarjakytkennässä akku A:sta miinusnapa on miinus eli maadoitus
sähkölaitteille ja akku B:sta plusnapa on plussa eli virta
sähkölaitteille. Akku A:n plusnapa ja akku B:n miinusnapa on kytketty
yhteen. Ulostulojännite 12V akuilla on 24V.
Rinnankytkennässä akku A:n miinusnapa on kytketty B:n miinukseen ja akku
A:n plusnapa kytketty B:n plussaan. Ulostulo otetaan esim.
yhdysjohdoista verkkoon. Ulostulojännite on 12V.
Offtopic: akateemista mielenkiintoa rinnankytkennässä herättää väite,
että siitä saadaan suurempi sähkömotoorinen voima starttia pyörittämään,
kun akun A miinusnapa ja akun B plusnapa kytketään starttimoottorille
versus siihen, että startti kytkettäisiin vain toisen akun napoihin.
Jos laturisi antaa 24 volttia, niin kuin kertomasi mukaan sarjaan
kytketyille akuille luulisi, ei sinulla ole vaihtoehtoa. Jos kyse onkin
rinnankytkennästä, uppoat asian suhteen tiedon ja mutun suohon.
Lopputulema ehkä on, että turvallisinta on ladata ne erikseen tai
laittaa diodi tai joku kytkin väliin.
Joku voi kuitenkin olla sitä mieltä, että jos akut ovat samanlaisia ja
samanikäisiä ja niillä on samanlainen käyttöhistoria, ne voi ladata
suoraan rinnakkainkin. Ylipäänsä akkujen sielunelämästä on todella
ristiriitaisia uskomuksia ja legendoja. Erikoisin ohje, jonka olen
kuullut, on se, että uusi normaali lyijyakku pitäisi aluksi täysin
tyhjentää ja sitten ladata täyteen.
--
Jussi S4lm1
Olet ymmärtänyt perusajatuksen oikein, eli kun kaksi akkua kytketään rinnan,
antaa se "janoiselle" starttimoottorille enemmän virtaa kuin yksi akku
yksin.
Kuitenkin sähkömotorisen voiman kasvattamiseen (jonka yksikkö on siis voltti
[V]) vaatii tuon edellä pohditun "akkujen sarjaankytkennän" :-)
mika
Minä ymmärsin tuon Joukon herättämän väitteen siten,
että lienee akateeminen kysymys rinnakkain olevien
akkujen sähkömotorisien voimien erosta, jos kytketään
virran otto akun A miinusnapaan ja akun B plusnapaan tai
toisena vaihtoehtona toisen akun plus- ja miinusnapaan.
Kummassakin liitännässä käytetään molempien
akkujen yhteisenergiaa starttimoottorin pyörittämiseen,
mutta että "hyötysuhde" energian käytössä olisi, liitännästä
johtuen, erilainen.
MSa
Minä olen vuosikymmenien saatossa aina ladannut
akut mökillä (ja veneessä) kytkettyinä rinnan, oli akut
sitten kuinka erilaisia tahansa. Yleisesti ottaen erot ovat
olleet lähinnä akkujen erilainen ikä. Kyllä olen kuullut,
kuinka akkuja pitäisi ladata, mutta enpä juuri käytännössä
ole toteuttanut. Kun akun ikä on 6 v ja yli, olen tarkkaillut
talviaikaan akun säilytyskykyä jännitteitä mittaamalla.
MSa
Sorry expertit. Tarkoitin tietenkin, että rinnanhan ne on kytketty. Ei
siis mitään "ihmevirityksiä". Kiitos huomautuksista. Jatketaan siis
"rinnan"
Ei akkujen sarjaankytkentä, kahdesta 12V akusta 24V akuksi, ole mikään
"ihmeviritys". Lisäksi näitä 24V järjestelmiä esiintyy ihan näin
"huviveneissäkin" jonkin verran. Vaikka 24 V tilpehöörit ovatkin jonkin
verran kalliimpia (kun ovat ilmeisesti "ammattikäyttöön" tehtyjä) ei se ole
ainakaan toistaiseksi ihan hirveästi haitannut. Itse olen tyytyväinen 24V
järjestelmään, koska virrat ovat ainakin puolet pienempiä kun 12V
järjestelmässä.
mika
Aivan Matti, näin tarkoitin. Uskon, että eroa on ja vielä sen, että ero
ei välttämättä ole merkittävän suuri. Vaan perustetta väitteelle en
tiedä. Puhdas arvaus menee kaapelien tai akkujen sisäisiin vastuksiin,
mutta voi olla ihan kemian kanssakin tekemistä.
> Aivan Matti, näin tarkoitin. Uskon, että eroa on ja vielä sen, että ero
> ei välttämättä ole merkittävän suuri. Vaan perustetta väitteelle en
> tiedä. Puhdas arvaus menee kaapelien tai akkujen sisäisiin vastuksiin,
> mutta voi olla ihan kemian kanssakin tekemistä.
Usein tuosta tasapainotetusta rinnankytkennästä sanotaan olevan eniten
hyötyä akkujen tasapainoisen käytön kannalta, siis molempia akkuja
kuormitetaan ja ladataan paremmin yhtenevästi. Jos virranotto veneen
sähköjärjestelmään otetaan yhden akun navoilta, kuormittuu tämä akku
enemmän kuin sen rinnalle kytketyt akut. Tämä "ykkösakku" saattaa siis
kulua nopeammin vaihtokuntoon kuin muut kytkennässä olevat akut, jos
oletetaan että lähtötilanteessa kaikki akut ovat identtisiä ja uusia.
Syynä epätasapainoon on akkujen välisten kaapelien aiheuttamat
jännitehäviöt, joiden vuoksi ykkösakkua puretaan hieman syvemmälle kuin
muita akkuja ja vastaavasti ladataan hieman korkeampaan jännitteeseen
kuin muita. Sama periaate jatkuu läpi koko akkupankin, eli jos on kolme
akkua ja sähkön ulosotto tapahtuu ensimmäisen akun navoilta, kuormittuu
sen rinnalle kytketty kakkosakku vähemmän ja kakkosakun rinnalle
kytketty kolmosakku vähiten akuista.
Se on sitten kokonaan toinen juttu, että onko tällä käytännössä
vaikutusta akkujen kestoon. Sähköjärjestelmän plus/miinus-kaapeleiden
kytkeminen ristiin (miinuskaapeli A:n miinuksessa, plus B:n plussassa)
identtisissä rinnankytketyissä akuissa ei haittaa mitään, mutta
hyödytkin voivat jäädä vähäisiksi, erityisesti pienellä virralla
kuormitetuissa järjestelmissä. Joka tapauksessa akkujen väliset kaapelit
on syytä pitää mahdollisimman lyhyinä ja paksuina, jotta häviöt ja
niistä seuraava epätasapaino ovat mahdollisimman pieniä.
Ideaalitapauksessa jos akkuja on enemmän kuin kaksi, lähtee identtisten
akkujen miinusnavoilta äärettömän paksut ja äärettömän lyhyet (keskemään
kaikki samanpituisia) kaapelit, joiden toiset päät kytketään yhteen ja
tähän solmukohtaan kytketään veneen sähköjärjestelmän miinuskaapeli.
Sama pluspuolella. Käytännössä muutamien akkujen rinnankytketyissä
akkujärjestelmissä yleisempää taitaa olla kytkeä plussa akkupankin
toisessa päässä olevaan akkuun ja miinus toisessa päässä olevaan akkuun.
Tapio
Tuossa on se ero, että akut rinnan kytkevien kaapeleiden (siis -A <-> -
B ja +A <-> +B) jännitehäviöt jakautuvat tasan akkujen kesken. Jos
akut ovat identtiset kunnoltaan ja lataukseltaan, on niiden
napajännite purkauksen aikana identtinen, kun virta otetaan "ristiin".
Jos taas virta otetaan akulta A ja akku B on rinnankytkentäkaapeleiden
päässä, laskee akun A napajännite enemmän kuin akun B.
Kunnolla tehdyssä kytkennässä rinnankytkentäkaapelit ovat lyhyet ja
paksut. Esim. 50 cm 16mm2 kaapelissa tulee 0,27 V jännitehäviö 500 A
virralla. Tuossa tapauksessa siis akun B napajännite olisi ~0,5 V (2
kaapelia) alempi kuin akun A. Toisaalta 1000 A (2 akkua)
starttivirralla käynnistää jo todella jykevän koneen, jolloin tuskin
kukaan käyttää 16 mm2 kaapelia. Lisäksi tuollainen virta tiputtaa
isonkin akun napajännitteen pitkälti alle 10 V, jolloin 0,5 V jännite-
ero akkujen välillä ei ole hirveän merkittävä.
Joakim
Tuo legendaa.
Tosi on kuitenkin se, että vähän käytetyt akut toimivat hieman paremmin kuin
juuri pakasta vedetyt ja sillä erolla ei ole seksuaalista merkitystä.
Lyijyakut pyritään pitämään täynnä, sillä alivaraus aiheuttaa
sulfatoitumista ja kapasiteetin laskua.
TS
PTM: Konetta käyntiin heitettäessä hehku palaa 5 sek, lieköhän 10 A ja
pyöritys 2 sek, olkoon 100 A. Äkkiä laskien 5*10/3600 + 2*100/3600 =
0.07. Lukema on siis Ampperitunteina. Tämä on n. 0.1 % normaalin 60Ah
starttiakun varauksesta. Taskulampun 1.5V AA -paristossa on n. 3 Ah,
joten _periaatteessa_ moottori lähtisi käyntiin kahdeksalla rinnan
kytketyllä paristolla 42 kertaa . Käytännössä pariston sisäinen vastus
estää tämän.
( Jos hehkutetaan ohjekirjan mukainen 60 sek, saadaan 0.22 Ah)
Tämä laskelma vaan siksi, että Starttiakun on turha olla iso. Tärkein
lukema on virta, jonka akku pystyy antamaan. Omassa autossani akun
luvataan antavan 736 A. Iso lukema kertoo sen, että sisäinen vastus on
pieni, eikä laturin pyöritykseen tarvittava virta romahduta akun
napajännitettä. Valmistajan on ollut järkevämpää ilmoittaa sisäinen
vastus virtalukemana, koska monikaan ei ymmärtäisi, mitä tarkoitetaan
lukemalla 0.016 Ohm.
Itse aion muuttaa oman paatin kytkentää siten, että myös starttiakusta
aletaan ottaa virtaa hupipuolelle. Väliin kytken jännitevahdin, joka
estää purkamasta liikaa.
Jos akusta puretaan pienellä virralla, akun oma kemia pitää jännitteen
ylempänä, kuin isolla virralla, jolloin tuo automaattikytkin hämääntyy.
Pitää siis miettiä, mitä laitteita mihinkin akkuun liittää.
Pitää tehdä riskianalyysi: -jääkaappi (4A n.20%)tai kaiku (0.1A) ei saa
sammua, jos on tarkoitus ajaa pitkään konetta käynnistämättä. Eivät
myöskään ajovalot (2A) tai autopilotti (0.2A) keskellä yöpurjehdusta.
Hyttivaloista (1+1 A) osa hupi- ja osa starttiakulle. (Ajonaikainen
sisävalaistus punaisilla LED:llä).
Autopilotin ja mittariston sähköt voisi ottaa diodiparilla, joka antaisi
sähkön täydemmästä akusta tapahtuipa mitä tahansa.
Stereoilla (0.7A) ja HAM-radioilla (0.6A) ei ole niin väliä. Lämmitin
(1A n.10%) saakin sammua aamuyöllä. VHF:lle (0.7A) pitää joka
tapauksessa olla vaihtokytkin.
ULA-radio on hyvä indikaattori jännitevahdin toiminnalle.
Ajovalojen vaihto pieniruokaisiin on tarpeetonta, koska öisin yleensä
nukutaan, eikä polteta valoja. Jos poltetaankin valoja, ei yleensä
saaristossa ajeta purjeilla.
Päivisin sähköä tuottaa joko moottori tai 50W aurinkopaneli, joten
oikeastaan koko sähkötalouden kanssa vehkaaminen alkaa olla turhaa.
Suurin kuluttaja, jääkaappi, tulee näyttämään oikean luonteensa vasta
tulevana kesänä. Viime kesänä Aurinkopaneli riitti niukasti kaapin
tarpeisiin. Tämän jälkeen on kuitenkin tehty parannuksia ja lisää on
tulossa.
Jääkaapin ottotehon mittaukseen pääsen kesällä, kunhan saan tekemäni
käyttösuhdemittarin paikalleen.
Kummallekin akulle on jo asennettuna oma virtamittari ja
jännitemittarilla on vaihtokytkin.
Mulla tinatunpäävirtakaapelin pituus n. 5m ja neliöitä löytyy 107mm2
(AWG4/0).oheisessa kuvassa voi joku saada selvää kytkennästä (asennusta
ei vielä viimeistelty).akut erotettu releellä, hätätilanteessa
vaihtokytkimellä saadaan kytkettyä myös hupi akku startille.
johtosuojana hidas kahvasulake.
http://img.photobucket.com/albums/v436/011275/vene/6.jpg
T:vito
Jees.. starttivirta on tärkeä. siksi minullakin starttivirta 1000A ja
paksut kaapelit ettei jännite tipu.
moottorini datasheetillä lukee että virtaa menee startin kytkiessä 1078A
ja pyörittäessä 680A. ison eron huomasin koneen pyörimisessä kun uusin
päävirtakaapelit.
> Jees.. starttivirta on tärkeä. siksi minullakin starttivirta 1000A ja
> paksut kaapelit ettei jännite tipu.
> moottorini datasheetillä lukee että virtaa menee startin kytkiessä 1078A
> ja pyörittäessä 680A. ison eron huomasin koneen pyörimisessä kun uusin
> päävirtakaapelit.
Jep, yleensä kaapelit on jopa 60mm2 vahvuudeltaan
...tai sitten käytetään 24V järjestelmää joka analogisesti pudottaa virrat
puoleen alkuperäisistä.
mika
No mulla 107mm2 startille ja 50mm2 sähkökeskukseen