Talaan rakentaminen
HansSolo
sieltä varmaan löytyy enemmänkin kokemusta talaista.
Tarkoitus olisi rakentaa venevaja hirsistä mökkirantaan. Mistä
löytyisi vinkkejä ja ohjeita rakennustyön eri vaiheisiin?
Neuvoja kaipaavia kohteita on mm:
-Veneen säilytys talaassa. Lyhytaikainen säilytys voisi olla veden
varassa (sisään ajettava talas). Pitempiaikainen säilytys rullan tai
lavan päällä.
-Edelliseen liittyvät vinssirakennelmat.
-Hirsirakentaminen yleensä. Hirsien väliin tulee 1-2 cm ilmaraot, joten
tarkkaa veistämistä ei tarvita.
-Talaan perustukset, rantaan vesirajaan rakentaminen.
Kalastus-, veneily-, ja rakentamisterveisiä
Pauli Laaksonen
HansSolo wrote:
>
> Tämä tulee tarkoituksella nyt myös veneily- ja kalastusryhmiin, koska
> sieltä varmaan löytyy enemmänkin kokemusta talaista.
>
> Tarkoitus olisi rakentaa venevaja hirsistä mökkirantaan. Mistä
> löytyisi vinkkejä ja ohjeita rakennustyön eri vaiheisiin?
>
> Neuvoja kaipaavia kohteita on mm:
> -Veneen säilytys talaassa. Lyhytaikainen säilytys voisi olla veden
> varassa (sisään ajettava talas). Pitempiaikainen säilytys rullan tai
> lavan päällä.
> -Edelliseen liittyvät vinssirakennelmat.
Talas? Minkähän murteen sana tämä on, ainakin länsirannikon kasvatille
vieras ilmaisu?!
Enivei, jenkkilästä tuli joskus tältä firmalta katalogia postissa.
Kelpaa ainakin ideoinnin lähteeksi veneen nostohissille.
www.overtons.com ->boating ->boat lifts
http://www.overtons.com/cgi-bin/overtons/order/items.cgi?spec+2G2++0,12
--Pauli--
jp
> Tarkoitus olisi rakentaa venevaja hirsistä mökkirantaan. Mistä
> löytyisi vinkkejä ja ohjeita rakennustyön eri vaiheisiin?
>
> Neuvoja kaipaavia kohteita on mm:
> -Veneen säilytys talaassa. Lyhytaikainen säilytys voisi olla veden
> varassa (sisään ajettava talas). Pitempiaikainen säilytys rullan tai
> lavan päällä.
> -Edelliseen liittyvät vinssirakennelmat.
> -Hirsirakentaminen yleensä. Hirsien väliin tulee 1-2 cm ilmaraot, joten
> tarkkaa veistämistä ei tarvita.
> -Talaan perustukset, rantaan vesirajaan rakentaminen.
Olen ollut tuollaista rakentamassa (apumiehenä) ja käyttämässä
* "hirret" on noin pohkeen paksuisia, kuorittuja puita
* raot hirsien välissä keskimäärin jopa yli 5 cm
* veden puolella pariovet, toisella puolella myös ovi
* perustuksina on luonnonkivet
* vaja on maan päällä vaihtelevan vesirajan tuntumassa
* vajasta veteen johtaa paksut tervatut hirret, joihin on kiinnitetty
sellaiset rullatelineet (nimi ei juuri nyt muistu mieleen)
* vene kiskotaan vajan sisään lattialle talveksi, muulloin se on em. rampin
päällä irti vedestä
Järveltä katsottuna se on erittäin hienon näköinen (= sopii maisemaan
harmaantuneena). Rampin toimivuus ei ole paras mahdollinen. Tuo umpilattia
on hyvä sillä vaja toimii kesäisin varastona.
Pekka Huhta
Se on muuten minun kielikorvalla talas - talaan, mutta minulla on ollut
valitettava taipumus olla näissä asioissa ennenkin väärässä...
HansSolo <muu...@hotmail.com> writes:
>Tarkoitus olisi rakentaa venevaja hirsistä mökkirantaan. Mistä
>löytyisi vinkkejä ja ohjeita rakennustyön eri vaiheisiin?
Venetalaksen paikka ja vinkit riippuvat kovasti siitä mihin sitä ollaan
rakentamassa ja minkäkokoiselle veneelle sitä suunnittelet. Kuinka paljon
vedenkorkeus vaihtelee, merellä vai järvellä, soutuvene vai iso
sisämoottorillinen...
>Neuvoja kaipaavia kohteita on mm:
>-Veneen säilytys talaassa. Lyhytaikainen säilytys voisi olla veden
>varassa (sisään ajettava talas). Pitempiaikainen säilytys rullan tai
>lavan päällä.
Tämähän riippuu ihan veneen koosta. Isokin soutuvene nousee helposti
"tikkaille". Tehdään siis kahdesta puunrungosta tai parrusta veneen alle
tukeva tikapuiden näköinen tellinki, pienat pitää ruuvata kunnolla kiinni.
Veneen keulan eteen latetaan talaksen reunaan saranpiste, johon tikkaiden
toisen pään saa luotettavasti kiinni ja tyvipäähän leveään poikkipienaan
köydet, joilla tikkaat voi vinssata vaakasuoraan. Saranapisteen pitää olla
ylempänä kuin mihin veden voi olettaa nousevan ja poikkipienan niin leveä
että vene mahtuu köysien välistä tikkaille. Tikkaiden pienat on alaspäin
ja tikkaat kelluvat veneen paikalla. Tikkaiden toisen pään voi painottaa
niin että ne uppoavat ja vene on helppo uittaa päälle. Kun vene on uitettu
tikkaiden päälle ja kiskottu niin pitkälle kuin menee, niin tyvipään
köysillä saa nostettua perän ylös. Viimeiseksi vielä joku parru tikkaiden
tyvipäähän poikittain varmistukseksi niin systeemi ei roiku pelkkien
narujen varassa.
Jos tikkaat mitoittaa oikein, niin köli on poikkipienojen varassa ja vene
on helppo tukea vaakasuoraan pitkittäispuiden ja pohjan väliin
astetetuilla kiiloilla. Tikkaidenhan ei tietenkään tarvitse olla kesällä
paikallaan vaan koko systeemin voi nostaa kattoon tai seinää vasten
kyljelleen sillä aikaa kun venettä pidetään vajassa.
Yleisin talaksen malli sisällä on kaiketi ollut että päädyssä ja vähintään
toisella sivulla on kävelysilta, usein silta voi olla molemmilla puolilla.
Silta pitää rakentaa niin vahvaksi että vene pysyy sen varassa, sitähän ei
kannata jättää köysien varaan talveksi.
>-Edelliseen liittyvät vinssirakennelmat.
Tikas on yksinkertainen ja sen kanssa selviää parilla taljalla tai
räikkävinssillä. Ongelmia tulee jos vedenkorkeus vaihtelee hyvin paljon:
silloin tikkaille ajo ei onnistu jos vesi on matalalla ja niiden molemmat
päät pitäisi saada vinssattua ylös. Samaten jos veneen pohja halutaan
myrkkymaalata niin tikassysteemin alle ei jää häävisti tilaa.
>-Hirsirakentaminen yleensä. Hirsien väliin tulee 1-2 cm ilmaraot, joten
>tarkkaa veistämistä ei tarvita.
No, helpoin konsti on salvoa mökki koirankaulalle, eli veistää aina
ylemmän hirren alapintaan alemman hirren muotoinen puoliympyrä. Ongelmana
on se, että salvokseen jää siinä tapauksessa tukin pintapuuta joka lahoaa
aika nopeasti, mutta se on helpoin ja nopein konsti tehdä mökki. Se ei
sitten kestä välttämättä paria-kolmeakymmentä vuotta pidempään ennenkuin
nurkat menee läjään niinkuin vanhoissa ladoissa käy. Parempia tekniikoita
löytyy mistä hyvänsä hirsirakentamisen oppikirjasta kirjastossa.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Pekka Huhta
>Tarkoitus olisi rakentaa venevaja hirsistä mökkirantaan. Mistä
>löytyisi vinkkejä ja ohjeita rakennustyön eri vaiheisiin?
Jäi vielä mainitsematta (näköjään aika sekavasti kirjoitetussa
vastineessani), että tietoa hirsirakentamisesta löytyy mm.
Rakennustietosäätiön RT-korteista. Kaikkien RT-korttien luettelo löytyy
osoitteesta http://www.rakennustieto.fi/RT/Hakemisto%20Tammikuu%202002.pdf
ja hirsirakentamisesta näkyyy olevan puolentusinaa korttia.
Kortti on vähän epämääräinen ilmaus tässä yhteydessä, ne ovat yleensä
muutaman kymmenen sivun kirjasia.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
HansSolo
Ne hirsirakennusohjeet on kuitenkin enemmän tarkoitettu omakotitalon tai
huvilan rakentajille.
HansSolo
> varassa (sisään ajettava talas). Pitempiaikainen säilytys rullan tai
> lavan päällä.
Vene ei ole isokaan, moottori on tällä hetkellä 10 hv, tulevaisuudessa max.
20 hv.
Tyynellä ilmalla vene voisi olla vaikka laiturin kyljessä, mutta jos
järveltä tuulee niin se hakkautuu rantakiviin. Vedenpinnan vaihtelu voi
kesän aikana olla 30 - 50 cm.
Nykyisellä venepaikalla on rulla, mutta ongelma on se että matalan veden
aikana ei venettä jaksa yksi mies vetää rullan päälle, joten siinä joutuu
rullaa kaivamaan kivikkoon pahimmillaan 3 - 4 kertaa kesässä.
Talaan/talaksen muita etuja olisi:
- Katon alla vene ei roskaannu, eikä vesi sada sisään.
- Ylimääräiset vedet valuvat pois kun vene on irti järven pinnasta.
- Kun ovissa on lukko voi siellä säilyttää bensatankkia, virveleitä,
verkkoja + kaikkea muuta mikä täytyy normaalin viikonlopun jälkeen korjata
pois.
Tuomas Raivio
Pitääköhän sille muuten hankkia rakennuslupa?
TR
HansSolo
Tuomas Raivio wrote:
> Pitääköhän sille muuten hankkia rakennuslupa?
>
> TR
Sillä näyttää olevan eri kuntien rakennusäännöissä erilaisia ohjeita.
Useimmiten riittää T (toimenpidelupa).
Joissakin kunnissa venevaja pitää rakentaa 10 m päähän rannasta!
Ilkka Sainio
<p...@saunalahti.fi> wrote:
>
>
>HansSolo wrote:
>>
>> Tämä tulee tarkoituksella nyt myös veneily- ja kalastusryhmiin, koska
>> sieltä varmaan löytyy enemmänkin kokemusta talaista.
>>
>> Tarkoitus olisi rakentaa venevaja hirsistä mökkirantaan. Mistä
>> löytyisi vinkkejä ja ohjeita rakennustyön eri vaiheisiin?
>>
>> Neuvoja kaipaavia kohteita on mm:
>> -Veneen säilytys talaassa. Lyhytaikainen säilytys voisi olla veden
>> varassa (sisään ajettava talas). Pitempiaikainen säilytys rullan tai
>> lavan päällä.
>> -Edelliseen liittyvät vinssirakennelmat.
>
>Talas? Minkähän murteen sana tämä on, ainakin länsirannikon kasvatille
>vieras ilmaisu?!
Lounaisen Suomen saariston ainakin. Jo monet paikallisnimet puhuvat
talaasta.
Joka yleisimmin on rakennettu paalujen varaan. Ikään kuin sokkelina
vierekkäin pohjaan lyötyjä 5 tuuman paaluja oviaukkoa lukuun
ottamatta ja metrin korkeudelta ylöspäin pystylaudoituksella seinä,
jonka päälle kattotuoleilla kate. Sisäpuolella ja usein
ulkopuolellakin lankonkit. Mitat noin mittoja, tarpeiden mukaan.
Kesällä vene kelluu, talvella nykäistään roikkumaan kattotuolien
poikkipuista, veneen koosta riippuen.
En äkkiseltään muista nähneeni koskaan hirrestä rakennettua talasta,
lautarakenteisia useita kymmeniä. Lienee ollut takavuosina liian
kallista materiaalia rakennukseen, jota talven jäät kuitenkin
liikuttelevat.
Jos lähistöllä on vanhoja talaita, katso niitä, älä yritä keksiä
pyörää uudestaan.
Ilkka
Iaakko ~;-)
-----klips-->
>
> En äkkiseltään muista nähneeni koskaan hirrestä rakennettua talasta,
> lautarakenteisia useita kymmeniä. Lienee ollut takavuosina liian
> kallista materiaalia rakennukseen, jota talven jäät kuitenkin
> liikuttelevat.
-----klips-->
>
> Ilkka
Joku viisas sanoi, että älä rakenna hirrestä merelle.
Suola kuulemma tuhoaa hirret.
Ehkä siksi olet nähnyt vain laudasta tehtyjä.
--
Jaakko
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
Kun oikein yrittää ja sitten onnistuu, niin siihen pitää tyytyä.
HansSolo
> ------------------------------------------------
> En äkkiseltään muista nähneeni koskaan hirrestä rakennettua talasta,
> lautarakenteisia useita kymmeniä. Lienee ollut takavuosina liian
> kallista materiaalia rakennukseen, jota talven jäät kuitenkin
> liikuttelevat.
>
> Jos lähistöllä on vanhoja talaita, katso niitä, älä yritä keksiä
> pyörää uudestaan.
>
> Ilkka
Kyllä täällä järviseudulla näkee käytetyn myös hirsiä.
Sanovat että hirsirunko joustaa ja pysyy paremmin kasassa jos jäät sattuvat
painamaan. Sen sijaan voin kuvitella kuinka naulat kirskuvat ja laudat
rasahtelevat kun jäälautta ajaa päin lautarakenteista talasta.
Olen paria talasta järveltä katsellut, mutta ujona miehenä en ole kehdannut
mennä ihmisten pihaan niitä tarkemmin tutkimaan. Ja jos ovet ovat kiinni
niin sinne sisälle ei kuitenkaan näe.
JtH
"HansSolo" <muu...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:3CE241A0...@hotmail.com...
...
> Olen paria talasta järveltä katsellut, mutta ujona miehenä en ole
kehdannut
> mennä ihmisten pihaan niitä tarkemmin tutkimaan. Ja jos ovet ovat kiinni
Katsot vain kauempaa mieleisesi mallin ja kun näet ko. mökin/talon pihalla
liikettä, niin menet reilusti juttusille ja kehaiset komeata talasta,
jollaisen sanot itsellesikin haluavan pystyttää. Tämän jälkeen isäntä kyllä
esittelee mielellään ylpeänä talaksensa niin ulkoa kuin sisältäkin ja kertoo
vielä kaikki hyvät ja huonot puolet, jotka voitkin ottaa huomioon omaa
rakentaessasi.
Katsot vain ettet eksy paikalle sauna-aikaan tai kun talon emäntä on
aurinkoa ottamassa. Tällöin voi vastaanotto olla hieman pidättyvämpää.
JtH
Ilkka Sainio
<jaakko....@meridianx.fi> wrote:
>
>Joku viisas sanoi, että älä rakenna hirrestä merelle.
>Suola kuulemma tuhoaa hirret.
>
>Ehkä siksi olet nähnyt vain laudasta tehtyjä.
>
Mielenkiintoinen juttu tuo suolavesi ja puu. Olen ennenkin kuullut
suolan lahottavan puuta. Onkohan joku tarkemmin selvitellyt asiaa.
Nimittäin isäni (wanha mies jo) synnyinkodissa oli 1800-luvulla
rakennettu aitta, jossa oli lihatiinun paikka. Se kohta lattiasta,
jossa lihat suolalaukassa likosivat, lahosi viimeksi. Eikä kuulemma
ollut ainoa aitta, jossa näin kävi.
Väkevässä suolassa harva eliö pystyy elämään, joten olisikohan kyse
murtoveden pienestä suolapitoisuudesta ja siitä, että vähäinen
suolakerrostuma puussa kerää kosteutta.
Vaiko siitä, että hirttä harvoin laitetaan rakennuksessa säiden
armoilla oleviin osiin pystyyn, jolloin sadevesi pääsee hirren päästä
sisään. Ja kyljellään olevia hirsiä löytyy ainakin yli 30 vuotta
vanhoissa laituriarkuissa.
Eihän tuollainen 30 vuotta ole mitään verrattuna hoidetun hirsitalon
vaikkapa 200 vuoteen, mutta taas pelkästään maata vastaan olevasta
hirrestä ei paljoakaan ole jäljellä 10 vuoden kuluttua.
Kiinnostaisi todellakin tietää, joten pitänee tehdä perinnetiedon
keruuretki saaristoon :)
Ilkka
Jussi Laaksonen
>
>
> Mielenkiintoinen juttu tuo suolavesi ja puu. Olen ennenkin kuullut
> suolan lahottavan puuta. Onkohan joku tarkemmin selvitellyt asiaa.
>
Hassua, minä taas olen kuullut päinvastaista! Muistelen, että
ennenvanhaan uuden purjelaivan kipparin halusivat ensimmäiseksi lastiksi
suolaa. Suolattu ruuma kun kesti kokemusten mukaan monta vuotta
pidempään. (Toivottavasti joku ei nyt kysele lähdettä...)
Jussi
Tuomas Raivio
Vanhoissa laivoissahan säilytetään kaarien päissä suolasäkkejä
ilmeisesti lahoa estämässä..? Joku on kai nyt väärässä. Veikkaan vanhaa
kansaa.
TR
Antti Varjonen
esim. meillä kotipaikan rantpuori jossa aikoinaan on ollut saaveissa
suolakalaa
lattia on vieläkin kuin uusi! ja se lattia on _vanha_!
"Tuomas Raivio" <tuomas...@hut.fi> wrote in message
news:3CE3ABE4...@hut.fi...
Pauli Laaksonen
Ilkka Sainio wrote:
> >Talas? Minkähän murteen sana tämä on, ainakin länsirannikon kasvatille
> >vieras ilmaisu?!
>
> Lounaisen Suomen saariston ainakin. Jo monet paikallisnimet puhuvat
> talaasta.
Jaa. Mää ole raumlaine ja mnää olen tottun puhuma vaa paatsuulist eli
venesuulista tai venevajasta. Ihanteellinen kapistus
veneensäilytykselle!
> Joka yleisimmin on rakennettu paalujen varaan. Ikään kuin sokkelina
> vierekkäin pohjaan lyötyjä 5 tuuman paaluja oviaukkoa lukuun
> ottamatta ja metrin korkeudelta ylöspäin pystylaudoituksella seinä,
> jonka päälle kattotuoleilla kate. Sisäpuolella ja usein
> ulkopuolellakin lankonkit. Mitat noin mittoja, tarpeiden mukaan.
> Kesällä vene kelluu, talvella nykäistään roikkumaan kattotuolien
> poikkipuista, veneen koosta riippuen.
Vieläkös tänä rantarakentamisen _kultaisena_ aikakautena tuollaisen saa
muka rantaan rakentaa?!?
--Pauli--
Jouko Koskinen
> Vieläkös tänä rantarakentamisen _kultaisena_ aikakautena tuollaisen saa
> muka rantaan rakentaa?!?
> --Pauli--
Turun saaristossa venevajojen rakentamista ollaan paikoitellen jopa
rohkaisemassa saaristomaiseman elävöittämiseksi. Rohkaisu koskee lähinnä
saaristotiloja, mökkirantojen paatit saanevat olla ilman vajaa. Tämä
vaan tarttui lähivuoden aikana silmiin jostain, vaan en muista mistä.
Jouko Koskinen
Raimo Harju
Jussi Laaksonen wrote:
>
> Ilkka Sainio wrote:
> >
> >
> > Mielenkiintoinen juttu tuo suolavesi ja puu. Olen ennenkin kuullut
> > suolan lahottavan puuta. Onkohan joku tarkemmin selvitellyt asiaa.
> >
>
> Hassua, minä taas olen kuullut päinvastaista! Muistelen, että
> ennenvanhaan uuden purjelaivan kipparin halusivat ensimmäiseksi
> lastiksi suolaa. Suolattu ruuma kun kesti kokemusten mukaan mon-
> ta vuotta pidempään. (Toivottavasti joku ei nyt kysele lähdettä...)
>
> Jussi
Olen ollut samassa käsityksessä, mutta en vielä löytänyt googlella
käsitykselleni vahvistusta. Toistaiseksi siis _luulen_ kuulleeni,
että esim. puupurjelaivan ulko- ja sisälankkujen väliseen tilaan
laitettiin suolaa lahoamisen estämiseksi. Täytyypä etsiä lisätie-
toa paremmalla ajalla, vai osaisiko joku vahvistaa tai kumota tä-
män käsityksen _arvovaltaseen_ :-) lähteeseen viitaten?
Rami
Ilkka Sainio
<p...@saunalahti.fi> wrote:
>
>
>Ilkka Sainio wrote:
>
>> >Talas? Minkähän murteen sana tämä on, ainakin länsirannikon kasvatille
>> >vieras ilmaisu?!
>>
>> Lounaisen Suomen saariston ainakin. Jo monet paikallisnimet puhuvat
>> talaasta.
>
>Jaa. Mää ole raumlaine ja mnää olen tottun puhuma vaa paatsuulist eli
>venesuulista tai venevajasta. Ihanteellinen kapistus
>veneensäilytykselle!
>
Teil onki siäl iha oma kiälenne, mitä ei kaik ymmär, Turkulaisek kyl
hiuka. Ko ovak kans ollee hurritte kans tekemisis.
>
>Vieläkös tänä rantarakentamisen _kultaisena_ aikakautena tuollaisen saa
>muka rantaan rakentaa?!?
>
>--Pauli--
Taitaa olla taas rajoitetusti sallittua.
Ilkka
Ilkka Sainio
Mielenkiintoinen juttu tuo suolavesi ja puu. Olen ennenkin kuullut
suolan lahottavan puuta. Onkohan joku tarkemmin selvitellyt asiaa.
Nimittäin isäni (wanha mies jo) synnyinkodissa oli 1800-luvulla
rakennettu aitta, jossa oli lihatiinun paikka. Se kohta lattiasta,
jossa lihat suolalaukassa likosivat, lahosi viimeksi. Eikä kuulemma
ollut ainoa aitta, jossa näin kävi.
>Jep vanha kansa on oikeassa!
>esim. meillä kotipaikan rantpuori jossa aikoinaan on ollut saaveissa
>suolakalaa
>lattia on vieläkin kuin uusi! ja se lattia on _vanha_!
>> Vanhoissa laivoissahan säilytetään kaarien päissä suolasäkkejä
>> ilmeisesti lahoa estämässä..? Joku on kai nyt väärässä. Veikkaan vanhaa
>> kansaa.
>> > Hassua, minä taas olen kuullut päinvastaista! Muistelen, että
>> > ennenvanhaan uuden purjelaivan kipparin halusivat ensimmäiseksi lastiksi
>> > suolaa. Suolattu ruuma kun kesti kokemusten mukaan monta vuotta
>> > pidempään. (Toivottavasti joku ei nyt kysele lähdettä...)
Pikaäänestyksen tulos: Suola ei lahota.
Siispä perinnekeruun voikin tehdä muusta aiheesta. Vaikka talaiden
rakentamisesta.
Ilkka
Timo Valli
> Mielenkiintoinen juttu tuo suolavesi ja puu. Olen ennenkin kuullut
> suolan lahottavan puuta. Onkohan joku tarkemmin selvitellyt asiaa.
>
En tiedä enään näin monen viestiketjun jälkeen että kuka moisen lausahduksen
sanoi. MUTTA edelleenkin käytetään vanhoissa puisissa purjelaivoissa suolaa
kyllästeenä, menkääpä vaikka halkolaiturille tutustumaan. Laivan
veistokaarten väliin on tehty erillisiä suola hyllyjä joissa on suolaa,
kannelta tuleva vesi sitten sulattaa suolaa ja vie sen syvemmälle rungon
uumeniin.
Timo
HansSolo
Kiitos kaikille vinkkejä antaneille.
Myös niille, jotka sivusivat keskustelua murteista ja suolan vaikutuksesta
puun säilyvyyteen.
Pekka Huhta
>Olen ollut samassa käsityksessä, mutta en vielä löytänyt googlella
>käsitykselleni vahvistusta. Toistaiseksi siis _luulen_ kuulleeni,
>että esim. puupurjelaivan ulko- ja sisälankkujen väliseen tilaan
>laitettiin suolaa lahoamisen estämiseksi. Täytyypä etsiä lisätie-
>toa paremmalla ajalla, vai osaisiko joku vahvistaa tai kumota tä-
>män käsityksen _arvovaltaseen_ :-) lähteeseen viitaten?
Kyllä niitä suolahyllyjä on vähän joka kaljaasissa. Horon kannen läpi
valuva makea vesi lahottaa (paljon paemmin kuin suolavesi) ja niinpä
kannen alapuolella on sitten näitä suolahyllyjä suolaamassa läpi valuvaa
vettä.
Suolaamisen varjopuoli on, että suola sitten toisesta päästä ruostuttaa
nauloja ja pultteja. Eli kun nokka irtoo niin pyrstö tarttuu...
Pekka, itsekin laivaa suolannut
--
http://www.puuvene.net/
JtH
viestissä:3CE3A0DF...@abo.fi...
Tässä alla sitten lainattu tekstiä yhdeltä painekyllästystä tekevän
yrityksen kotisivuilta.
"
KYLLÄSTYS
Vierumäen Teollisuus Oy kuuluu puun kyllästyksen edelläkävijöihin Suomessa.
Kyllästystekniikoita on tällä hetkellä käytössä kaksi; kreosoottikyllästys
ja suolakyllästys. Kyllästetystä sahatavarasta käytetään usein nimitystä
kestopuu.
Kreosoottikyllästys
Kreosoottikyllästys on vaativien kohteiden menetelmä. Prosessissa kreosootti
painetaan puuhun paineen avulla. Kreosoottikylläste antaa puulle ruskean
värin eikä kyllästettyä puuta voida maalata. Kreosoottikylläste antaa puulle
parhaan suojan mikrobeja vastaan, ja se estää myös veden imeytymistä puuhun,
jolloin sillassakin voidaan käyttää mitoituskriteerinä kosteusluokkaa 2.
Koska kreosoottikyllästys tehdään valmiille palkille, on suunnittelussa
otettava huomioon, että kappaleen on mukauduttava halkaisijaltaan 2200 mm ja
pituudeltaan 35 000 mm:n lieriöön. Kreosootilla kyllästetty esim.
puhelinpylväs kestää yli 50 vuotta tarvitsematta huoltoa.
Suolapainekyllästys
Suolakyllästetty puu sopii lähes kaikkeen ulkorakentamiseen;
ulkoverhouksiin, piha- ja parvekerakennelmiin, katoksiin, aitoihin,
puutarhakalusteisiin jne. Suolakyllästettyä puuta on saatavana sekä luokkaan
A että luokkaan AB kyllästettynä. Kyllästysluokan valinnassa tulee ottaa
huomioon aiottu käyttökohde.
Suolakyllästys tehdään yksittäisille laudoille, joita kyllästyksen ja
kuivauksen jälkeen voidaan liimata ja maalata. Suolakyllästetyillä palkeilla
voidaan muotoilla rakenteita erilaisiksi kaariksi ym. Ainoa rajoitus tulee
kuljetusolosuhteista. Suolakyllästetty puu voidaan lakata tai maalata
halutun väriseksi. Lakkausta ei kuitenkaan suositella kohteisiin, jotka
joutuvat alttiiksi auringon säteilylle. Kuultomaalausta käytettäessä on
muistettava, että kirjava pohja antaa myös kirjavan valmiin pinnan. Paras
säilyvyys puulle saadaan peittomaalauksella.
"
Jouko
Jukka Käräjäoja
> "Jussi Laaksonen" <ju...@abo.fi> kirjoitti
> > Ilkka Sainio wrote:
> > Hassua, minä taas olen kuullut päinvastaista! Muistelen, että
> > ennenvanhaan uuden purjelaivan kipparin halusivat ensimmäiseksi lastiksi
> > suolaa. Suolattu ruuma kun kesti kokemusten mukaan monta vuotta
> > pidempään. (Toivottavasti joku ei nyt kysele lähdettä...)
>
> ulkoverhouksiin, piha- ja parvekerakennelmiin, katoksiin, aitoihin,
> puutarhakalusteisiin jne. Suolakyllästettyä puuta on saatavana sekä luokkaan
> A että luokkaan AB kyllästettynä. Kyllästysluokan valinnassa tulee ottaa
> huomioon aiottu käyttökohde.
eräille kemiallisille yhdisteille, joista NaCl nyt sattuu olemaan yleisin
ja ihmiselle hillityssä määrin tarpeellinen. En menisi laittamaan vihreää
puunkyllästyssuolaa ruokaani... (Kyllästetty puu on ongelmajätettä).
Jukka
Ilkka Sainio
>Sanovat että hirsirunko joustaa ja pysyy paremmin kasassa jos jäät sattuvat
>painamaan. Sen sijaan voin kuvitella kuinka naulat kirskuvat ja laudat
>rasahtelevat kun jäälautta ajaa päin lautarakenteista talasta.
>
>Olen paria talasta järveltä katsellut, mutta ujona miehenä en ole kehdannut
>mennä ihmisten pihaan niitä tarkemmin tutkimaan. Ja jos ovet ovat kiinni
>niin sinne sisälle ei kuitenkaan näe.
Talaan rakentamisessa onkin perimätieto tarpeen. Ei sellaista juuri
suuren selän ääreen kannata laittaa. Muutaman metrin korkuinen ahtojää
vie mennessään jo betonisiakin rakenteita.
Rakenteissa lienee oleellista joustavuuden ja tukevuuden keskiarvo. En
ole suoraa ja vanhaa talasta nähnyt.
Mene nyt kuitenkin, jos asia kiinnostaa. Varmaan saat ylpeitä
esittelyjä innokkailta omistajilta. Tuskin kukaan pahastuu. Kehut
koiran ja emännän, niin homma on selvä.
Ilkka
Ilkka Sainio
>yrityksen kotisivuilta.
>
>Suolapainekyllästys
>
>Suolakyllästetty puu sopii lähes kaikkeen ulkorakentamiseen;
>ulkoverhouksiin, piha- ja parvekerakennelmiin, katoksiin, aitoihin,
>puutarhakalusteisiin jne. Suolakyllästettyä puuta on saatavana sekä luokkaan
>A että luokkaan AB kyllästettynä. Kyllästysluokan valinnassa tulee ottaa
>huomioon aiottu käyttökohde.
>
>Suolakyllästys tehdään yksittäisille laudoille, joita kyllästyksen ja
>kuivauksen jälkeen voidaan liimata ja maalata. Suolakyllästetyillä palkeilla
>voidaan muotoilla rakenteita erilaisiksi kaariksi ym. Ainoa rajoitus tulee
>kuljetusolosuhteista. Suolakyllästetty puu voidaan lakata tai maalata
>halutun väriseksi. Lakkausta ei kuitenkaan suositella kohteisiin, jotka
>joutuvat alttiiksi auringon säteilylle. Kuultomaalausta käytettäessä on
>muistettava, että kirjava pohja antaa myös kirjavan valmiin pinnan. Paras
>säilyvyys puulle saadaan peittomaalauksella.
Ovat aika paljon kovempia suoloja nuo kyllästeet. Taitaisi merivesi
kuulua johonkin hurjaan luokkaan, jos sekin olisi yhtä vahvaa.
Kuten aiemmin ketjussa oli juttua, suolakalatiinun ympäristö on
jäljellä vielä silloinkin, kun muu rakennus on poissa keskuudestamme.
Taisi olla alunperin kyse järvi- ja meriveden eroista.
Ilkka
JtH
"Ilkka Sainio" <iosa...@mbnet.fi> kirjoitti
viestissä:3d09a767...@news.mbnet.fi...
> Ovat aika paljon kovempia suoloja nuo kyllästeet. Taitaisi merivesi
> kuulua johonkin hurjaan luokkaan, jos sekin olisi yhtä vahvaa.
>
> Kuten aiemmin ketjussa oli juttua, suolakalatiinun ympäristö on
> jäljellä vielä silloinkin, kun muu rakennus on poissa keskuudestamme.
>
> Taisi olla alunperin kyse järvi- ja meriveden eroista.
>
> Ilkka
Siitähän alunperin juttu lähti liikkeelle. Itseasiassa nuo suolakyllästeet
ovat ihan samoja aineita kuin merivedessäkin, mutta pitoisuudet vain rajusti
suurempia ja ajetaan paineen avulla syvemmälle puun sisään. Noissa joissakin
kirjoituksissa puhuttiin suolataskujen/-hyllyjen olemassaolosta
(puu)purjeveneissä ja ajan oloon tuolla tavoin päästään samoihin
pitoisuuksiin kuin painesuolakyllästykselläkin. (kuten myös suolakalatiinun
ympäristö).
Alkuperäiseen kysymykseen järvi- ja meriveden erosta, niin Suomen merivesien
suolapitoisuus on niin alhainen, että sillä ei ole suurtakaan merkitystä
lahottajaelimistön torjunnan kannalta. Ainut ero on veden hieman pitempään
nestemäisessä olomuodossa pysyminen, mutta tällöinkin on kyse niin
alhaisista lämpötiloista, että lahoamisprosessi on muutoinkin hidastunut
merkittävästi. Omana mielipiteenäni ei Suomen olosuhteissa ole merkitystä
onko kyse järvi- vai merivedestä, vaan ainoastaan siitä, että mereen on
varastoitunut huomattavasti enemmän lämpöenergiaa ja tämä pitää ilmaston
pitempään lahottajaelimistölle sopivassa lämpötilassa ja antaa näin aikaa
pitempikestoiselle lahoamisprosessille vuodesta.
Jouko
Pekka Huhta
>Siitähän alunperin juttu lähti liikkeelle. Itseasiassa nuo suolakyllästeet
>ovat ihan samoja aineita kuin merivedessäkin, mutta pitoisuudet vain rajusti
>suurempia ja ajetaan paineen avulla syvemmälle puun sisään.
Tuotatuota. Mistä olet saanut kuvan että painekyllästyksessä käytettäisiin
tavallista ruokasuolaa, NaCl? Näin nimittäin ei missään tapauksessa ole.
Suolat ovat aina raskasmetallisuoloja. Yleisimmin käytettäviä ovat
kupari-, kromi- ja arseenisuolat (CCA-kyllästys), joita ei totta vie ole
merivedessä merkittäviä määriä. Onneksi.
Ohessa linkki käytettäviin menetelmiin
http://tinyurl.com/dqh
ja toisessa linkissä ympäristöhallituksen sivuilta löytyvä luettelo
sallituista puunsuoja-aineista ja niiden tehoaineista.
http://www.vyh.fi/palvelut/julkaisu/elektro/symon220/symon220.pdf
Tätä nykyä painekyllästettyä puuta on A ja AB-luokka. A on jyrympää,
CCA-kyllästeillä tehtyä puutavaraa kovalle kosteusrasitukselle joutuviin
kohteisiin (laiturit, maata vasten tuleva puu) ja AB-luokka on kupari- ja
boorisuoloilla kyllästettyä puuta kevyempään käyttöön. Joskus
opiskeluaikana noita luokkia oli aika leegio enemmänkin, mutta eivät taida
olla enää voimassa.
Merisuolan kanssa noilla ei ole mitään tekemistä.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
JtH
"Pekka Huhta" <pekka...@puuvene.net> kirjoitti
viestissä:phuhta.1...@leka.hut.fi...
> "JtH" <jouko.hy...@jarme.fi> writes:
>
> >Siitähän alunperin juttu lähti liikkeelle. Itseasiassa nuo
suolakyllästeet
> >ovat ihan samoja aineita kuin merivedessäkin, mutta pitoisuudet vain
rajusti
> >suurempia ja ajetaan paineen avulla syvemmälle puun sisään.
>
> Tuotatuota. Mistä olet saanut kuvan että painekyllästyksessä käytettäisiin
> tavallista ruokasuolaa, NaCl? Näin nimittäin ei missään tapauksessa ole.
> Suolat ovat aina raskasmetallisuoloja. Yleisimmin käytettäviä ovat
> kupari-, kromi- ja arseenisuolat (CCA-kyllästys), joita ei totta vie ole
> merivedessä merkittäviä määriä. Onneksi.
Sori!
Kirjoitin huolimattomasti eri asiaa kuin mitä itse kirjoittaessani
ajattelin. Olet aivan oikeassa noiden käytettävien aineiden suhteen.
Kirjoittaessani tarkoitin, ettei Suomen merialueiden (alhaisella)
suolapitoisuudella ole juurikaan merkitystä lahottajaelimistön torjunnan
kannalta, mutta mainitsin ajattelemattomasti ,että kyseessä olisivat samat
aineet. Näinhän ei suinkaan ole, vaan painekyllästyksessä käytettävät suolat
ovat noita metallisuoloja jotka tekevät ko. tavarasta myrkyllistä ja
tehostavat omalla myrkkyvaikutuksellaan lahontorjuntaa.
Pahoittelen huolimattomuuttani antamaani virheellistä harhaanjohtavaa
tietoa, Jouko