Mikä moottori Buster L:ään ?
Kalle Koskinen
Varteenotettavia vaihtoehtoja ovat 50 heppaiset nelitahtikoneet sekä
Yamahan kaksitahtiset 50G tai 70 heppainen.
Onko kokemusta ko. mottoreista Busterissa tai jossain toisessa veneessä
?
Moottorin tulisi olla voimakas, kiihtyä nopeasti ja veneen
pitäisi kulkea lujempaa kuin naapurin paatti (32solmua).
Eräs venevälittäjä sanoi että nykyiset nelisylinteriset nelitahtikoneet
kiihtyvät todella hyvin, toinen taas vertasi niitä diesel autoihin.
-kk
Samppa Mäki-Patola
tyytyväinen. Vääntöä on hyvin ja ominaisuuksiltaan hakkaa mennen tullen tuon
pienemmän kuutiotilavuuden omaavan Jammun 50 heppasen (ei taida enää olla
tuotannossa). Kiihtyvyys on todella hyvä. Potkuristahan se on pitkälti myös
kiinni. Rs saa kyytiä tuossa 40 solmun paikkeilla. Mitä itse venevalintaasi
tulee. Sain mahdollisuuden koeajaa kaverini Buster L:än ja tuntui että siinä
oli kovin kevyt keula. Ei kovin paljon pystynyt trimmiä nostamaan kun jo
rupesi keula hakkaamaan. suosittellen siis koeajoa ennen lopullista
ostopäätöstä. Hänellä oli Yammun 50 Pro (käsittääkseni sama kuin 50 Getol),
eikä se tuntunut niin pirteältä kuin omani yhdistettynä RS:ään. Joten
kannattaa harkita myös 70 heppasta.
T:
Samppa
Kalle Koskinen <kako...@cc.hut.fi> wrote in message
news:38B1930D...@cc.hut.fi...
Make
"Samppa Mäki-Patola" <smak...@pp.htv.fi> wrote in message
news:88sfrp$ocj$1...@tron.sci.fi...
>Mitä itse venevalintaasi
> tulee. Sain mahdollisuuden koeajaa kaverini Buster L:än ja tuntui että
siinä
> oli kovin kevyt keula. Ei kovin paljon pystynyt trimmiä nostamaan kun jo
> rupesi keula hakkaamaan. suosittellen siis koeajoa ennen lopullista
> ostopäätöstä. Hänellä oli Yammun 50 Pro (käsittääkseni sama kuin 50
Getol),
> eikä se tuntunut niin pirteältä kuin omani yhdistettynä RS:ään. Joten
> kannattaa harkita myös 70 heppasta.
Hmm, vai kevytkeulainen, no en tiedä paljonko Mr Mäki-Patolalla on elopainoa
mutta itse en ole moista "ominaisuutta" havainnut vaikka lähinnä yksin sillä
olen liikkeellä ja perässä painavahko Mercuryn 50hp/4t. Tunnettu asiahan on
että L:n keulaakohti hieman laskeva profiili saa aikaan tuntemuksen että
keula olisi liian alhaalla, vaikkei olisikaan. Tällöin tulee mielellään
trimmiä nostettua liikaa, no äkkiä tuon oppii...
Muuten olemme olleet tyytyväisiä nelarin hankintaan, hieman väärän
tyyppisestä potkurista johtuen ei kiihtyvyys ole aivan parasta luokkaa mutta
riittävä normaali käyttöön. Huippunopeudeksi tulee ~32 solmua. Jos ei
harrasta lainkaan uistelua ja huippunopeutta tarvitsee reilusti voisi
kuvitella että kevyt 70hp 2t-kone olisi paras vaihtoehto. RS on pienemmästä
massastaan ja pohjan v-kulmasta johtuen räväkämpi kulkia mutta muut
ominaisuudet ovatkin sitten tunnetusti heikot.
Marko
kako...@cc.hut.fi
> Muuten olemme olleet tyytyväisiä nelarin hankintaan, hieman väärän
> tyyppisestä potkurista johtuen ei kiihtyvyys ole aivan parasta
>luokkaa mutta
> riittävä normaali käyttöön. Huippunopeudeksi tulee ~32 solmua.
Jos valitsen nelitahtikoneen niin se on Mercury 50,
pystyykö sillä vetämään vesihiihtäjää ?
Onko ollut mitään ongelmia esim. kylmäkäynnistyksessä ?
-kk
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
Make
<kako...@cc.hut.fi> wrote in message news:88tcvr$dqb$1...@nnrp1.deja.com...
>
> > Muuten olemme olleet tyytyväisiä nelarin hankintaan, hieman väärän
> > tyyppisestä potkurista johtuen ei kiihtyvyys ole aivan parasta
> >luokkaa mutta
> > riittävä normaali käyttöön. Huippunopeudeksi tulee ~32 solmua.
>
> Jos valitsen nelitahtikoneen niin se on Mercury 50,
> pystyykö sillä vetämään vesihiihtäjää ?
> Onko ollut mitään ongelmia esim. kylmäkäynnistyksessä ?
En ole kokeillut mutta eikös jo ~30hp koneella pysty vesihiihtoa
harrastamaan!? Vesihiihdossa luulisi potkurivalinnalla olevan merkitystä
normaaliakin enemmän mutta eiköhän 50hp riitä jo vesihiihtoon mainiosti.
Kylmäkäynnistyvyys on ollut erinomaista.
Marko
Mats-Olof
eivät mielestäni
tuo riittävää lisäarvoa, mutta jos "pakko" olisi niin kallistuisin Evinrude
50 nelitahti, neliventtiili sekä
Polttoaineen (Efi) ruiskutuksella varustettuun moottoriin. Se on kevyempi
kuin kilpailijansa sekä halvin!
M-O-B
> Jos valitsen nelitahtikoneen niin se on Mercury 50,
> pystyykö sillä vetämään vesihiihtäjää ?
> Onko ollut mitään ongelmia esim. kylmäkäynnistyksessä ?
>
> -kk
>
>
>
> Sent via Deja.com
> Jos valitsen nelitahtikoneen niin se on Mercury 50,
> pystyykö sillä vetämään vesihiihtäjää ?
> Onko ollut mitään ongelmia esim. kylmäkäynnistyksessä ?
>
Kotiranta Vesa
33-34 solmua. On todella hyva ajettava. L:n max teho on 50hv ja
vakuutusyhtiothan eivat anna veneeseen laittaa yli 30% suurempaa konetta.
Suurin vakuutusehtoihin meneva kone olisi 65hv. Tai, kylla kai mita vaan
voi vakuuttaa, mutta vakuutuksen hintakin on sitten mita vaan...
-Erittain tyytyvainen L:aan ja 60:n yhdistelmaan-
Vesa Kotiranta
In article <hOrs4.2162$vi6....@news1.nokia.com>, Make wrote:
>
><kako...@cc.hut.fi> wrote in message news:88tcvr$dqb$1...@nnrp1.deja.com...
>>
>> > Muuten olemme olleet tyytyväisiä nelarin hankintaan, hieman väärän
>> > tyyppisestä potkurista johtuen ei kiihtyvyys ole aivan parasta
>> >luokkaa mutta
>> > riittävä normaali käyttöön. Huippunopeudeksi tulee ~32 solmua.
>>
>> Jos valitsen nelitahtikoneen niin se on Mercury 50,
>> pystyykö sillä vetämään vesihiihtäjää ?
>> Onko ollut mitään ongelmia esim. kylmäkäynnistyksessä ?
>
>En ole kokeillut mutta eikös jo ~30hp koneella pysty vesihiihtoa
>harrastamaan!? Vesihiihdossa luulisi potkurivalinnalla olevan merkitystä
>normaaliakin enemmän mutta eiköhän 50hp riitä jo vesihiihtoon mainiosti.
>Kylmäkäynnistyvyys on ollut erinomaista.
>
>Marko
>
>
--
vesku
Marko Talasma
olleet erittäin positiivisia. Ei pienintäkään ongelmaa, hiljainen, nopea ja
kulutus kohtelee hellästi budjettiosastoa. Vertailukohtana Suzukin 115 hv
2-tahti vähän isommassa paatissa.
Marko
Kalle Koskinen <kako...@cc.hut.fi> kirjoitti
viestissä:38B1930D...@cc.hut.fi...
Kimmo Tuukkanen
>> pystyykö sillä vetämään vesihiihtäjää ?
>> Onko ollut mitään ongelmia esim. kylmäkäynnistyksessä ?
>
>En ole kokeillut mutta eikös jo ~30hp koneella pysty vesihiihtoa
>harrastamaan!? Vesihiihdossa luulisi potkurivalinnalla olevan merkitystä
>normaaliakin enemmän mutta eiköhän 50hp riitä jo vesihiihtoon mainiosti.
>Kylmäkäynnistyvyys on ollut erinomaista.
Meillä on viisimetrisessä ht-veneessä (äkkiä arvioiden yli 500 kg) Yamahan
50hv nelari ja kyllä tuo yhdistelmä kulkee ihan riittävästi jopa
vesihiihtoon .. huippuja löytyy siinä 30 solmun paikkeilla, mutta lähtö ei
ole kyllä kaikkein vihaisin.
--
Kimmo Tuukkanen
Kalle Koskinen
> Itselläni on Buster RS ja siinä Yamahan 50 Getol. Olen ollut todella
> tyytyväinen. Vääntöä on hyvin ja ominaisuuksiltaan hakkaa mennen tullen tuon
> pienemmän kuutiotilavuuden omaavan Jammun 50 heppasen (ei taida enää olla
> tuotannossa). Kiihtyvyys on todella hyvä. Potkuristahan se on pitkälti myös
> kiinni. Rs saa kyytiä tuossa 40 solmun paikkeilla.
Olen kuullut 50 Getolista pelkkää hyvää, moottorin todellinen teho on kuulemma
täydet 70hv mutta pudotetaan välityksillä 50heppaan potkuriakselille.
Tästä johtuen se antaa paremman lähtökiihtydyksen kuin 70hv Yamaha.
Ainoa ongelma on ettei sitä enää tuoda Suomeen.
Kuinka vanha oma moottorisi, kiikarissa olisi vm. 95 mutta rapiseeko
tehot neljässä vuodessa ?
-kk
Tuomas Raivio
Haluaisin taas herätellä keskustelua siitä, miksi ihmiset ostavat
nelareita. Mikä ihme niissä viehättää? Vai ostetaanko niitä siksi että
kaupan setä tuputtaa? Hintaero on edelleen perkeleellinen, eikä
painoerostakaan ole päästy. Melu on desibeleissä sama, sävy ehkä
erilainen. Kulutus pienempi, mutta edelleen hintaeron kattamiseksi
pitäisi kai ajaa luokkaa maapallon ympäri.
Uutuudenviehätys? Teknobuumi? "uistelukäyttö"? Vai mikä?
Kertokaa te joille sellainen on myyty.
TR
Max Wilhelmson
<kako...@cc.hut.fi> wrote:
>Olen kuullut 50 Getolista pelkkää hyvää, moottorin todellinen teho on kuulemma
>täydet 70hv mutta pudotetaan välityksillä 50heppaan potkuriakselille.
Ei tehoa pysty välityksillä pudottamaan (paitsi vaihteiston häviöillä
mutta siitä tässä tapauksessa ei ole kyse).
Tehon määritelmähän on:
P = 2 x Pii x n x Q jossa P on teho (W), n on kierrokset sekunnissa ja
Q vääntömomentti (Nm).
Jos välityksillä pudotetaan potkurin kierroksia "n" niin potkurin
vääntömomentti Q kasvaa samalla samassa suhteessa eli P on vakio.
Kyllä siitä koneesta on ne tehot kuristettu jollain muulla tavalla.
>Tästä johtuen se antaa paremman lähtökiihtydyksen kuin 70hv Yamaha.
? Verrataanko nyt omenoita ja appelsiineja keskenään? Onko kokeiltu
samalla veneellä?
Sen sijaan minullakin on kokemuksia tuosta koneesta ja on pelkkää
hyvää sanottavaa!
Max
Ilkka Leinonen
Kalle Koskinen wrote:
> "Samppa Mäki-Patola" wrote:
>
> > Itselläni on Buster RS ja siinä Yamahan 50 Getol. Olen ollut todella
> > tyytyväinen. Vääntöä on hyvin ja ominaisuuksiltaan hakkaa mennen tullen tuon
> > pienemmän kuutiotilavuuden omaavan Jammun 50 heppasen (ei taida enää olla
> > tuotannossa). Kiihtyvyys on todella hyvä. Potkuristahan se on pitkälti myös
> > kiinni. Rs saa kyytiä tuossa 40 solmun paikkeilla.
>
> Olen kuullut 50 Getolista pelkkää hyvää, moottorin todellinen teho on kuulemma
> täydet 70hv mutta pudotetaan välityksillä 50heppaan potkuriakselille.
> Tästä johtuen se antaa paremman lähtökiihtydyksen kuin 70hv Yamaha.
> Ainoa ongelma on ettei sitä enää tuoda Suomeen.
> Kuinka vanha oma moottorisi, kiikarissa olisi vm. 95 mutta rapiseeko
> tehot neljässä vuodessa ?
> -kk
Kuinka ihmeessä tehoa voidaan pudottaa välityksillä?
I.L.
Kalle Koskinen
Energia on kykyä tehdä työtä ja energiaa ei synny eikä
häviä (energian säilymislaki).
Kun 70 heppaisen kampiakseli kiertää yhden
kierroksen, pyörähtää sen potkuri 0,43 kierrosta,
50 heppaisen potkuri pyörähtää 0,58 kierrosta.
On totta ettei vaihteistolla voi hävittää 20 hevosvoimaa,
vaikka 50 heppaisen vaihteiston sisäiset vastukset ovat
suurempia samoilla kierroslukumäärillä.
70hv malli saavuutaa huipputehonsa 5500 rpm alueella
kun taas 50hv malli saavuttaa huipputehonsa 5000 rpm kohdalla.
Tästä nähdään ettei teho kasva lineaarisesti kierroslukumäärän kasvaessa,
joten tehoa on rajoitettu jollain tavalla.
Pikaisesti laskemalla näyttää siltä että ainakin samoilla potkureilla
50G työntää enemmän vettä taaksepäin kuin 70hv malli alakierroksilla jolloin
sen voisi katsoa antavan suuremman kiihtyvyyden samanpainoiselle veneelle.
Onko kellään käytännön kokemusta ?
-kk
jkarajao@paju.oulu.kökköliha.fi
On Wed, 23 Feb 2000, Tuomas Raivio wrote:
> Haluaisin taas herätellä keskustelua siitä, miksi ihmiset ostavat
> nelareita.
Wartburgin ja "oikean" auton hintaerollakin kiertäisi maapallon.
Ei silti, kyllä ekologisesti ajatellen kannattaa olemassaolevat
moottorit käyttää ensin loppuun, jos ne eivät nyt aivan horokunnossa ole.
Mikä ihme niissä viehättää? Vai ostetaanko niitä siksi että
> kaupan setä tuputtaa?
Tietysti sekin voi olla yksi syy. Mutta kyllä ne edelleen tuputtavat myös
uusia "parannettuja" 2-tahtisiakin. Pääasia heille, että uusi kone
ostetaan...
Hintaero on edelleen perkeleellinen, eikä
> painoerostakaan ole päästy.
Ei ainakaan pikkukoneissa ole hinnassa suurta eroa. Mikä painoero
muka? Suurempi ero tuli, kun vaihdoimme pitkärikiseen.
Melu on desibeleissä sama, sävy ehkä
> erilainen.
Ei ole suurta eroa. Kysehän on enemmänkin kopan eristyksestä ja
pakokaasujen poistopaikasta.
Kulutus pienempi, mutta edelleen hintaeron kattamiseksi
> pitäisi kai ajaa luokkaa maapallon ympäri.
4-tahtisten tehokäyrä alkaa matalammalta, joten ei tarvi niin huudattaa
kierroksia. Siitä ja muista syistä johtuen purjeveneiden apukoneena, kun
yleensä tarvitaan vain pieniä kierroksia, nelitahtiset kuluttavat
huomattavasti vähemmän. Oma kulutuksemme tipahti 1,7 litrasta tunnissa
noin puoleen litraan. (Kokoluokassa 4 heppaa per 700 kilon vene)
En tiedä, mutta luulen, että 2-tahtiset eivät kestä matalilla
kierroksilla ajoa samoin kuin nelitahtiset.
> Uutuudenviehätys? Teknobuumi? "uistelukäyttö"? Vai mikä?
On siinä sekin, että ei öljyinen vedenpinta kovin nätti ole.
Eikä palaneen öljyn katku. Viikonloppuna jäällä haistoi puolen
kilometrin päähän, milloin ohimennyt moottorikelkka oli kakstahtinen eli
ei.
> Kertokaa te joille sellainen on myyty.
Meille myytiin, kun halusimme ostaa. Kuten jo mainitsin, olisivat
mielellän myyneet myös kakkosiakin.
Minun on vaikeaa myöntää olleeni aivopesun uhri. Luulen jotain
tietäväni propagandasta, mutta tässä tapauksessa on mielestäni kyse
selvemmin asia-argumenteilla perustelusta. Mielikuvamyyntiä on kyllä
harrastettu kummankintyyppisillä koneilla.
Puhun nyt sellaisen henkilön suulla, joka ei ole messuilla hypännyt,
vaan käynyt liikkeissä katselemassa.
Jotta ei menisi pelkäksi kehumiseksi, huonoja puolia:
Öljyt on vaihdettava silloin tällöin hankalasta reiästä. Kun proppua
aukaisee, saa varmasti litkua sormilleen ja joskus veneeseenkin.
Starttaamisessa ovat omat niksinsä: narun veto ei aina kohdistu oikeaan
tahtiin.
Konetta pitäisi käyttää tyhjäkäynnillä 3 min ennen liikkeelle lähtöä
täysillä kierroksilla. Mutta koska kyseessä on pieni pursi ja pieni tehon
tarve, emme ole kauaa käyttäneet, vaan lähteneet putputtelemaan
tyhjäkäynnillä sitä muutamaa solmua, mitä satama-alueella saa ajaa ja mikä
veneen runkonopeus on. Kyllä se kone siinä lämpenee.
Jukka
Arto Kojo
Itse ostin nelitahtisen, ja ostaisin samassa tilanteessa uudestaan, siksi,
että voin keskustella kalakaverin kanssa veneessä.
Melutaso on about sama vain täydellä kaasulla (mutta sävykin on eri kuten
mainitsit). Pienillä kierroksilla tai tyhjäkäynnillä nelitahtinen ei
häiritse lainkaan normaalia puhetta. Olen jopa tavannut 50 hp yksilön (ei
oma), jonka ääntä ei keulasta edes pystynyt erottamaan tyhjäkäynnillä. On
meinaan pikkaisen nautittavaa kalastella tuollaisella.
--ako
Max Wilhelmson
<kako...@cc.hut.fi> wrote:
>Tehon määritelmä on työ jaettuna ajalla.
>Energia on kykyä tehdä työtä ja energiaa ei synny eikä
>häviä (energian säilymislaki).
Katso esim. Laivan Propulsio, Jerzy Matusiak, TKK julkaisu. Sivu 34.
Tuo oli nyt ensimmäinen mikä osui hyllystäni käteen.
Eli olemme kumpikin oikeassa, mutta tuo minun esittämä on ehkä hieman
lähempänä niitä mitattavia fysikaalisia suureita joista tässä
puhutaan.
>Kun 70 heppaisen kampiakseli kiertää yhden
>kierroksen, pyörähtää sen potkuri 0,43 kierrosta,
>50 heppaisen potkuri pyörähtää 0,58 kierrosta.
>
>On totta ettei vaihteistolla voi hävittää 20 hevosvoimaa,
>vaikka 50 heppaisen vaihteiston sisäiset vastukset ovat
>suurempia samoilla kierroslukumäärillä.
>
>70hv malli saavuutaa huipputehonsa 5500 rpm alueella
>kun taas 50hv malli saavuttaa huipputehonsa 5000 rpm kohdalla.
>Tästä nähdään ettei teho kasva lineaarisesti kierroslukumäärän kasvaessa,
>joten tehoa on rajoitettu jollain tavalla.
Palataan tuohon esittämääni kaavaan jossa teho on kierrosluvun ja
vääntömomentin funktio.
Kaikki jotka ovat joskus avanneet esim. Tekniikan Maailman ja nähneet
siinä käppyröitä moottorista tietävät että vääntömomentti ei ole vakio
kaikilla kierroksilla vaan se on käyrä joka jonka suuruus vaihtelee
eri kierroksilla. ...mutta todennäköisesti on kyllä niin että
kyseisessä koneessa on sekä vääntömomenttia että kierroksia
rajoitettu.
>Pikaisesti laskemalla näyttää siltä että ainakin samoilla potkureilla
>50G työntää enemmän vettä taaksepäin kuin 70hv malli alakierroksilla jolloin
>sen voisi katsoa antavan suuremman kiihtyvyyden samanpainoiselle veneelle.
? Siis minkä perusteella?
Max
Pekka Meriläinen
Tuomas Raivio kirjoitti viestissä <38B3978D...@hut.fi>...
>
>
>Haluaisin taas herätellä keskustelua siitä, miksi ihmiset ostavat
>kaupan setä tuputtaa?
Kaupansetä antaa uuden näkökohdan. Kun alkoi kuuluisa lama, teimme
periaatepäätöksen myydä vain nelitahtisia koneita, varaosa tarve hyllyssä on
seuraavanlainen:
-bensasuodattimia
-öljysuodattimia
-tulppia
-öljyruuvintiivisteitä
-katkosokkia
-muutama perä (aina joku pussaa maapalloa)
Eli rahassa mitattuna varastonarvo on pudotettu lähes miljoonasta
kymppitonniin, (no, löytyy meiltä vielä Evarin, Suzukin, Terhin ja
Chryslerin osia, mutta ne on taseessa kuoletettu.)
Varaosamyynti on romahtanut, mutta se on terve merkki, ei tarvita erillistä
varaosamyyjää, säästyy palkkakuluja. korjaamon puolella työt ovat vain
huoltohommia.
Koska tämä ei ole kaupallinen foorumi, joten en kerro minkä suurimman
nelitahtikoneen suurin myyjä me olemme, joten kokemusta on enenmästä kuin
parista koneesta.
Pekka Meriläinen
Merimarina Oy
Tampere
Pauli Laaksonen
> periaatepäätöksen myydä vain nelitahtisia koneita, varaosa tarve hyllyssä on
> seuraavanlainen:
> -bensasuodattimia
> -öljysuodattimia
> -tulppia
> -öljyruuvintiivisteitä
> -katkosokkia
> -muutama perä (aina joku pussaa maapalloa)
>
Mihis vesipumpun siipipyörä jäi?! Kai nelarissakin sellanen on ja tarpeellinen
vaihtaa tai ainakin pitää varaosana!
Ja muutenkin nyt kyllä hieman ihmettelen tätä varaosamäärän supistusta? Ei
mistään ennenkään maahantuojalta tilaamatta mitään tulppaa kummempaa ole saanut.
Eikä kaksarissa sen kummempia kuluvia osia nykyään ole?!?
Päinvastoin, nelarin mukana joutuu varastossa pitämään lisänä öljyfiltteriä ja
ehkä jakohihnaa, venttiiliä, -jousta, nokka-akselia jne... Ainakin sitten kun
nelareiden ikä alkaa olla samaa luokkaa mitä edelleen käytössä olevissa
Chryslereissä... Tai eihän noita osia piirimyyjällä ole, tilattava ne aina on..
Mitenkähän nuo automoottorista tehdyt nelarit toimeentuvat pidemmän päälle
tukkeutuviin vesikanaviin, kaksarissa kannentiivisteenvaihto ja plaanaus on
helppo tehdä vaikka mökkilaiturissa, nelarissa ehkä aivan ei...
Pauli Laaksonen
Rauma
Kalle Koskinen
> >50G työntää enemmän vettä taaksepäin kuin 70hv malli alakierroksilla jolloin
> >sen voisi katsoa antavan suuremman kiihtyvyyden samanpainoiselle veneelle.
>
> ? Siis minkä perusteella?
Lähtökiihdytyksen voi määritellä monella tavalla.
Joillekin se on koko aika mikä kuluu huippunopeuden
saavuttamiseen.
Jos samanlaiset veneet lähtevät kiihdyttämään rinta rinnan niin minusta
paremmin kiihtyvä on se joka nostaa veneen nopeammin liukuun.
Koska 50hv mallissa välityssuhde on korkeampi kerkiää
sen potkuri työntämään enemmän vettä aikayksikössä.
Ongelmaksi jää se etten tiedä kuinka nopeasti
kyseiset moottorit nostavat kierroksensa joutokäynnistä esim. 3000:teen
täydellä kaasulla.
70hv malli voi nostaa kierroksia nopeammin jolloin se työntääkin
enemmän vettä kuin 50.
Kun autolla lähettää täysillä niin renkaat voivat alkaa
sutia eikä kiihdytys ole paras mahdollinen. Samanlaista
voi sattua veneelläkin:
Koska 70hv todennäköisesti vääntää voimakkaammin voi
sen potkuri alkaa kavitoida oikeasti.
Tällä tarkoitan niin suurta alipainetta lapojen etupuolella
että vesi alkaa kiehua ja potkuri työntää pelkkää vesihöyryä.
Myöskään potkurien hyötysuhde ei ole vakio vaan riippuu melko
monimutkaisesti pyörimisnopeudesta.
-kk
Arto Hakkarainen
<38b3c...@news.vip.fi>...
> kymppitonniin, (no, löytyy meiltä vielä Evarin, Suzukin, Terhin ja
> Chryslerin osia, mutta ne on taseessa kuoletettu.)
Ja mä kun luulin, ettei meidän vanhaan Chrysleriin saa osia enää mistään.
Löytyiskö siipipyörää 6 heppaiseen sailoriin (vm. 1970-luvun loppu)? Olisi
valmis varakone kellarissa, jos vain jostain löytäisi sen siipipyörän.
Arto
Max Wilhelmson
<kako...@cc.hut.fi> wrote:
>Koska 50hv mallissa välityssuhde on korkeampi kerkiää
>sen potkuri työntämään enemmän vettä aikayksikössä.
Eikös korkeampi välityssuhde tarkoita juuri sitä että potkuri pyörii
hitaammin? Silloinhan se "työntää" vähemmän vettä aikayksikössä.
Mitenpäin sinä nyt välityssuhteen ilmaiset 13:28 vai 2,15:1 ja mihin
suuntaan se muuttuu kun se nousee? Kysehän on alennusvaihteesta ja jos
se on esim. 2,6:1 niin välityssuhde on korkeampi, eikö vain?
>Koska 70hv todennäköisesti vääntää voimakkaammin voi
>sen potkuri alkaa kavitoida oikeasti.
>Tällä tarkoitan niin suurta alipainetta lapojen etupuolella
>että vesi alkaa kiehua ja potkuri työntää pelkkää vesihöyryä.
Eihän se vesihöyryä _työnnä_ kun se vesihöyry on siellä lavan
alipainepuolella eikä ylipainepuolella ;-) (ok, vinoilen vähän :-)
Tuota, juu. Tiedän varsin hyvin mitä kavitoinnilla tarkoitat mutta
kavitoinnin kyllä huomaisi sen 70 heppaisen koneen "ryntäämisellä" jos
potkuri kavitoisi niin paljon että se asiaan vaikuttaisi.
>Myöskään potkurien hyötysuhde ei ole vakio vaan riippuu melko
>monimutkaisesti pyörimisnopeudesta.
Näin on. Itse asiassa paras suure jonka voi laittaa x-akselille jos
haluaa y-akselilla kuvata hyötysuhdetta on etenemisluku. Löydät sen
määritelmän esim. koneosaston (TKK) 4 kerroksesta, laivalabran
kirjastosta. Kysy Leilalta tai Mirkalta sellaista kirjaa kuin Laivan
Propulsio ja kerro terveisiä minulta ;-) (...mutta varo proffia :-)
Max
kako...@cc.hut.fi
> Eikös korkeampi välityssuhde tarkoita juuri sitä että potkuri pyörii
> hitaammin? Silloinhan se "työntää" vähemmän vettä aikayksikössä.
> Mitenpäin sinä nyt välityssuhteen ilmaiset 13:28 vai 2,15:1 ja mihin
> suuntaan se muuttuu kun se nousee? Kysehän on alennusvaihteesta ja jos
> se on esim. 2,6:1 niin välityssuhde on korkeampi, eikö vain?
En ole perehtynyt kovinkaan syvällisesti konetekniikkaan ja sen
termistöön. Totta että kyseessä on alennusvaihde
ja 50hv vaihteisto pyörittä potkuria enemmän
samalla kierroslukumäärällä. Onko se nyt sitten matalampi
välityssuhde ?
> >Myöskään potkurien hyötysuhde ei ole vakio vaan riippuu melko
> >monimutkaisesti pyörimisnopeudesta.
> Näin on. Itse asiassa paras suure jonka voi laittaa x-akselille jos
> haluaa y-akselilla kuvata hyötysuhdetta on etenemisluku. Löydät sen
> määritelmän esim. koneosaston (TKK) 4 kerroksesta, laivalabran
> kirjastosta. Kysy Leilalta tai Mirkalta sellaista kirjaa kuin Laivan
> Propulsio ja kerro terveisiä minulta ;-) (...mutta varo proffia :-)
Pitää käydä tutkimassa kirjaa, tosin jo sinne
leijonan luolaan näin sähköläisenä uskaltaa...
kakos...@my-deja.com
> Meilla on L:n perassa 60 hv 2-tahti Yamaha. Huippunopeutta ottaa n.
> 33-34 solmua. On todella hyva ajettava. L:n max teho on 50hv ja
> vakuutusyhtiothan eivat anna veneeseen laittaa yli 30% suurempaa
konetta.
> Suurin vakuutusehtoihin meneva kone olisi 65hv. Tai, kylla kai mita
vaan
> voi vakuuttaa, mutta vakuutuksen hintakin on sitten mita vaan...
Tiedätkö onko olemassa vakuutusyhtiökohtaisia eroja ?
Jos laitan 70 heppaisen L:ään ja yöllä tankkeri
ajaa sen päälle kun se on laiturissa niin
niin kieltäytyvätkö vakuutusyhtiöt korvauksesta
kun siinä on liian iso moottori ?
Onko ennakkotapauksia ?
Pasi Mustalahti
: Mitenkähän nuo automoottorista tehdyt nelarit toimeentuvat pidemmän päälle
: tukkeutuviin vesikanaviin, kaksarissa kannentiivisteenvaihto ja plaanaus on
: helppo tehdä vaikka mökkilaiturissa, nelarissa ehkä aivan ei...
PTM: Tuli muuten mieleen näitä peräprutkunelosia miettiessä: auton
moottori on suunniteltu toimimaan n. 76 asteisella puhtaasta vedestä ja
glykolista sekoitetulla jäähdytysnesteellä. Jos nämä vispilät nyt toimivat
suorajäähdytyksellä, niin miten koneen suojaus on järjestetty makeassa ja
suolaisessa vedessä ja mikä on käyttölämpötila. Ja onhan lämpöjännitykset
otettu huomioon ?
Kanavien tukkeutuminen on varmasti ongelma ainakin kalastusolosuhteissa
eli ranta ja murtovesissä.
----------------------------------------------------------------------
PTM, pasi.mu...@utu.fi, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lab.ins. (mikrotuki) ATK-keskus/Mat.Luon.Tdk OH1HEK
Lab.engineer (PC support) Computer Center OI7234
Mail: Fysla, Vesilinnantie 5, 20014 Turun Yliopisto
Pt 02-3336669, 0438220116, Pikavalinta 1512, FAX 02-3335632
(Pk 02-2387010, GSM 0400-555577, (NMT450 049-555577))
-----------------------------------------------------------------------
Pasi Mustalahti
PTM: Otan lopusta pois maininnan firmasta, joka alkuperäisen tekstin
julkaisi, jotta tätä ei pidettäisi mainontana.
Anteeksi pyydän firmalta, jos ikävään sävyyn tulen maininneeksi heidän
edustuksensa: yhtymäkohdat todellisuuteen ovat satunnaisia.
Täytyy antaa täydet pisteet kauppiaalle, joka tarkoituksella leikkaa
nimikevalikoimaansa. Sen lisäksi, että meillä on perämoottoreitakin
(kuten autojakin) kymmeniltä valmistajilta, on näistä merkeistä vielä
olemassa kymmeniä malleja ja jokaisesta mallista vielä syksy- ja
kevätmalli. Näiden varaosien saatavuus on pitkän päälle täysi nolla.
Ise ainakin pyyhin aikoinaan esimerkiksi Hondan niiden automerkkien
joukosta pois, joita viitsin edes päin katsoa. Tämä siksi, että Honda itse
ilmoitti jatkossa tekevänsä autoistaan eri mallit Euroopan, Amerikan ja
Aasian markkinoille.
Moottoripyörälehtiä selaillessa löytyy kaikilta Yamasuki-valmistajilta
joka vuodelle kymmeniä rakenteeltaan ratkaisevasti erilaisia malleja. Kuva
edes kuvittelee saavansa moisiin varaosia muutaman vuoden kuluttua.
Nelitahtinen tai ei, saasteena on mitattava sekin, että muutaman vuoden
vanhan laitteen saa pistää kompostiin, kun siihen ei löydy varaosaa tai
sitten osan hintalapussa on muutamia nollia liikaa.
En tarkoita pelkästään erikoisosia: nokka-akseleita, mäntiä, pumppuja ja
venttiileitä, sylintereistä ja vaihteistoista puhumattakaan. Tarkoitan
aivan perusosia: Ilman- ja öljynpuhdistimia, tiivisteitä, tulpanhattuja,
laakereita, stefoja, jopa joitain ruuveja ja muttereita. Olen sitäpaitsi
tullut siihen johtopäätökseen, että omituiset ruuvit johtuvat
suunnittelijan epäpätevyydestä: ei ole ollut kykyä tai taitoa käyttää
standardiosia vaan suunnittelun virheet korjataan toisilla.
Autoissa olen ihmetellyt näitä öljynpuhdistimia. Toiminnaltaan samanlaisia
murikoita, jotka kiinnitetään samalla periaatteella toimivien moottoreiden
kylkeen samaan asentoon. Joka putputtimessa kiinnitysosat ovat
erilaiset. Jollei muuten, niin ainakin jenkat ovat eri kokoa.
(eri asia sitten onkin jo, että muutamissa autoissa putsari on pantu
paikkaan, josta sen vaihtaminen on suurinpiirtein mahdotonta. Suodattimen
kestoiäksi on ilmoitettu kaksi öljynvaihtoa eli n. 40000 km. Kertooko
valmistaja tällä kautta rantain, mikä on kyseisen putputtimen suunniteltu
käyttöikä)
:>Haluaisin taas herätellä keskustelua siitä, miksi ihmiset ostavat
:>nelareita. Mikä ihme niissä viehättää? Vai ostetaanko niitä siksi että
:>kaupan setä tuputtaa?
: Kaupansetä antaa uuden näkökohdan. Kun alkoi kuuluisa lama, teimme
: periaatepäätöksen myydä vain nelitahtisia koneita, varaosa tarve hyllyssä on
: seuraavanlainen:
: -bensasuodattimia
: -öljysuodattimia
: -tulppia
: -öljyruuvintiivisteitä
: -katkosokkia
: -muutama perä (aina joku pussaa maapalloa)
----------------------------------------------------------------------
Arto Hakkarainen
<38ba1...@news.utu.fi>...
> Täytyy antaa täydet pisteet kauppiaalle, joka tarkoituksella leikkaa
> nimikevalikoimaansa. Sen lisäksi, että meillä on perämoottoreitakin
> (kuten autojakin) kymmeniltä valmistajilta, on näistä merkeistä vielä
> olemassa kymmeniä malleja ja jokaisesta mallista vielä syksy- ja
> kevätmalli. Näiden varaosien saatavuus on pitkän päälle täysi nolla.
>
EU:n säännöksestä, jolla kestokulutustuotteissa pitää olla varaosatakuu.
Kuulemma lainsäädännöllä pakotettaisiin pitämään tietyn ajan varaosia
saatavilla. En tunne kyseistä säädöstä, mutta sattuisiko joku täällä
ryhmässä tietämään vai puhuiko mies vain lämpimikseen saadakseen koneen
myytyä (ei muuten saanut).
Arto
Mika Komulainen
Pasi Mustalahti <ptm...@alya.utu.fi> kirjoitti
viestissä:38ba1...@news.utu.fi...
> Pauli Laaksonen <p...@saunalahti.fi> wrote:
>
> : Mitenkähän nuo automoottorista tehdyt nelarit toimeentuvat
pidemmän päälle
> : tukkeutuviin vesikanaviin, kaksarissa kannentiivisteenvaihto ja
plaanaus on
> : helppo tehdä vaikka mökkilaiturissa, nelarissa ehkä aivan ei...
>
> PTM: Tuli muuten mieleen näitä peräprutkunelosia miettiessä: auton
> moottori on suunniteltu toimimaan n. 76 asteisella puhtaasta vedestä
ja
> glykolista sekoitetulla jäähdytysnesteellä. Jos nämä vispilät nyt
toimivat
> suorajäähdytyksellä, niin miten koneen suojaus on järjestetty
makeassa ja
> suolaisessa vedessä ja mikä on käyttölämpötila. Ja onhan
lämpöjännitykset
> otettu huomioon ?
> Kanavien tukkeutuminen on varmasti ongelma ainakin
kalastusolosuhteissa
> eli ranta ja murtovesissä.
>
Käyntilämpötilan säätö on järjestetty aivan kuten muissakin
liikkuvissa nestejäähdytteisissä ;perämoottoreissa on termostaatit kai
kuuskymmenluvulta alkaen (omat kokemukset ei yllä pidemmälle).
Kanaviin kyllä keräytyy ajan oloon ruosteensekaista mömmöä ,joku
varmasti tietää täälläkin jonkun hyvän liemen sen poistamiseksi
,minulla ei ole koskaan ollut siitä johtuvia ongelmia mutta vesipumpun
kumisia siipipyöriä on kyllä haeskeltu kun mylly on kilahtanut kiinni
niiden murennuttua.
Komu
Pasi Mustalahti
:> PTM: Tuli muuten mieleen näitä peräprutkunelosia miettiessä: auton
:> moottori on suunniteltu toimimaan n. 76 asteisella ...
:> Kanavien tukkeutuminen on varmasti ongelma ainakin
: kalastusolosuhteissa eli ranta ja murtovesissä.
:>
: Käyntilämpötilan säätö on järjestetty aivan kuten muissakin
: liikkuvissa nestejäähdytteisissä ;perämoottoreissa on termostaatit kai
: kuuskymmenluvulta alkaen (omat kokemukset ei yllä pidemmälle).
PTM: suoravesijäähdytteisissä termostaatit ovat kai yleensä luokkaa 45
astetta, jotta minimoidaan agressiivisen meriveden vaikutus. Kemiallisen
reaktion nopeus riippuu kuulema voimakkaasti lämpötilasta.
Autojen termot ovat n. 76 astetta. Tämän lämpötilaeron luulisi vaikuttavan
suunnitteluparametreihin.
: Kanaviin kyllä keräytyy ajan oloon ruosteensekaista mömmöä ,joku
: varmasti tietää täälläkin jonkun hyvän liemen sen poistamiseksi
: ,minulla ei ole koskaan ollut siitä johtuvia ongelmia mutta vesipumpun
: kumisia siipipyöriä on kyllä haeskeltu kun mylly on kilahtanut kiinni
: niiden murennuttua.
PTM: Autonmoottorissa glykoliseos suojaa konetta tuon mömmön
muodostumiselta. Suorajäähdytteisessä tätä suojaa ei ole. Pahempi kuitenkin
on tämä saviliete, jota ainakin Turun edustalla kertyy kaikkialle Aurajoen
ansiosta. Vesitila pitäisi pestä vuosittain. Mainitsemasi ruosteensekainen
mömmö on voitettavissa koneen sinkkitulpilla ainakin osittain ainakin
niissä koneissa, jotka on suunniteltu toimimaan suorajäähdytteisinä.
Suorajäähdytteisessä jäähdytyskanavat pitäisi lisäksi suunnitella siten,
että moska pääsee valumaan pois edes tyhjennystulpan kautta. Pystyyn
nostetussa koneessa tätä ei tarvitse suunnitella: joko homma toimii tai ei.
Tulipa vielä mieleen: auton moottori kun on suunniteltu toimimaan
vaakasuorassa, sen kaikki sylinterit käyvät yhtä lämpiminä. Mites käy, kun
motti nostetaan pystyyn: onko sylinterien kuluminen tasaista ?
Pasi Mustalahti
:> Pasi Mustalahti <ptm...@alya.utu.fi> wrote in article
PTM: Kun eivät tunnu politiikotkaan tietävän, mitä tämä EU tuo tullessaan,
niin mites sitten jonkun pikkumarketin kauppamies.
Mika Komulainen
Pasi Mustalahti <ptm...@alya.utu.fi> kirjoitti
viestissä:38bbc...@news.utu.fi...
> Mika Komulainen <eeva.m...@pp.inet.fi> wrote:
> :> PTM: Tuli muuten mieleen näitä peräprutkunelosia miettiessä:
auton
> :> moottori on suunniteltu toimimaan n. 76 asteisella ...
>
> vaakasuorassa, sen kaikki sylinterit käyvät yhtä lämpiminä. Mites
käy, kun
> motti nostetaan pystyyn: onko sylinterien kuluminen tasaista ?
>
En ole mitannut kuin yhdestä vanhasta 10 hp;n Evinrudesta
reikämikrolla reikien kokoa ,eikä niissä juuri ollut kokoeroa
,soikeitahan ne tietysti jo oli hieman.Ei tämä silti mitään jumalan
sanaa ole,joku enemmän peräpäristimiä tutkinut saattaa tietää
tarkemmin.
Luulisin ,ettei nestejäähdytteissä koneissa juurikaan ole
lämpötilaeroja sylinterien kesken ,ilmajäähdytteisissä se ilman tulo
taitaa vaikuttaa enemmän.Ainakin jotkut kolmepyttyiset moottoripyörien
koneet joissa keskimmäinen muki on runkoputken ja etupyörän takana
(esim.Kawasakin H1 ja H2 ), niissä oli kyllä ongelmia lämpöjen kanssa.
Sekä tietysti sateella virran kanssa.
Tuo 76 astetta kuulostaa vähän kylmältä ,useimmissa taitaa olla
normaalisti joku 82 asteinen termostaatti ,talvella 88-92 asteinen. Ne
ovat vielä aika tarkkoja,ellei kone ole kiehahtanut.
Komu