Olen ostamassa H-venettä ja kaipaisin hieman vinkkiä missä pitää olla
tarkkana ko.veneen kohdalla. Seurasin peräsinkeskustelua, se ainakin tuntuu
olevan arka paikka.
Onko tietoa onko jotain eroja valmistajien välillä spayhoodin kanssa.
Löytyykö kiinikkeet kaikista?
ps. Jos jollakin on myytävänä ok kuntoinen (74-80) niin ollaan
kiinnostuneita. Mielellään itäsuomesta...
Olen hankkimassa H-venettä. Kaipaisin vinkkejä missä pitää olla erityisen
tarkkana ko.veneen kohdalla? Seurasin peräsinkeskustelua, peräsin näyttää
olevan ainakin arka paikka.
Veneeni tulisi enimmäkseen retkeilykäyttöön.
Onko tietoa käykö sprayhood kaikkien valmistajien veneisiin?
ps. Jos jollakin on ok kuntoinen (74-80) vene myytävänä, niin ollaan
kiinnostuneita. Mielellään itä-suomesta.
Itselläni on Hydrospeed-75 ja siinä sprayhood. Ainakin vanhemmissa veneissä
olen nähnyt usein sprayhoodeja. Sprayhood on mukava mutta tahtoo H:ssa olla
vähän tiellä jos tulee kiire.
Onnea veneen hankintaan!
"Petri Lehikoinen" <petri.le...@datainfo.fi> wrote in message
news:iKXa6.180$xL6....@read2.inet.fi...
Paljonko jää tilaa puomin ja sprayhoodin väliin kun masto on
suurinpiirtein pystyssä?
--
/"\
\ / ASCII RIBBON CAMPAIGN Antti S. Brax - a...@iki.fi
X AGAINST HTML MAIL Old school
/ \ (AND NEWS TOO, dammit) http://www.iki.fi/asb/
10-20 cm. Sprayhood vaikeuttaa mielestäni eniten köysien käsittelyä.
Varsinkin yksin purjehtiessa olisi hyvä päästä kannelta käsiksi ruffin
katolla oleviin köysilukkoihin. Sprayhoodin ollessa ylhäällä se ei onnistu
vaan on ensin laskeuduttava istuinlaatikkoon istumaan.
Ostin itse muutama viikko sitten H-veneen, joten paljoa en vielä noista
veneistä veneistä tiedä, mutta vähän kuitenkin.
Seuraaviin asioihin kannattanee kiinnittää huomiota H-venettä (ja miksei
muitakin purkkareita) ostaessa, ainakin minun mielestäni:
- Pohjan kunto, enkä tarkoita tällä nyt pelkästään mahdollisia
osmoosirakkuloita, vaan myös yleistä sileyttä ja kölin ruosteisuutta. Jos pohja
on kuin perunapelto tai pakanamaan kartta, ja sen haluaa tasaiseksi (tärkeää
jos veneellä aikoo kilpailla, tai muuten haluaa liikkua kunnolla), niin on
syytä varautua muutaman tonnin rahanmenoon, ja aika suureen urakkaan noin
työmäärän puolesta jos homman aikoo tehdä hyvin. Huonosti sitä taas ei oikein
kannata tehdä, koska muuten homma on uudelleen edessä tosi pian.
- Purjeitten kunto. Varsinkin retkikäyttöön hankittavan veneen hinta on niin
pieni (25-40 tmk), että upouuden purjekerran hinta (n. 10-12 tuhatta) on aika
suuri raha tuohon summaan suhteutettuna. Hyviä purjeita saa tietysti myös
käytettynä, mutta hyvätkin maksavat useita tonneja. On siis järkevää katsoa,
että ostamassaan veneessä on hyväkuntoiset purjeet. Spinaakkerivarustus lienee
myös suht tyyris käytettynä.
- Kölin takareunan kunto pilssin kohdalta, eli siis sisältä katsoen. H-veneen
runko on senverran tukeva, ja sietää karillakäymistä, että jos tuolla alueella
on halkeamia (yhdessä tsekkaamassani yksilössäni oli), niin veneellä on käyty
karilla todella lujaa. Nämä ovat sellaisia lasikuitukorjauksia, joita en itse
tekisi, koska ne täytyy tehdä todella hyvin. Siksi tuollaisen korjaus on
kallista. Ruosteiset kölipultit/aluslevyt ovat myöskin aika ikävät.
Kölivikaista ei oikeastaan kannata edes ostaa, tai sitten se on saatava ihan
pilkkahintaan.
- Varusteet. Veneen pakollisten varusteitten hankkimiseen saa äkkiä poltettua
hirveän määrän rahaa, joten jos varusteita (esim. kats. varustus,
retkivarusteet: keitin, lämmitin, sprayhood, jne) puuttuu, tämä kannattaa
ehdottomasti laskea hintaan mukaan.
- Masto. Maston pitäisi olla kolhuton (en tiedä, millainen ongelma tämä on
yleisesti, mutta monenkuntoista mastoa tuli nähtyä tässä jokin aika sitten)
Samoin vanttien ja rustirautojen (löytyvät sieltä pienten sisähyllyjen takaa)
kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota. Kuulemma vanhemmissa yksilöissä on ollut
ongelmia heikkojen rustien kanssa. Kansi voi myös vuotaa rustien kohdalta, ja
rustit voivat vetää kyljet kuulemma lommoille. Itse en noihin vaivoihin
törmännyt.
- Sisälaipio voi irrota rungosta, mutta mikään katastrofi tämä ei kuitenkaan
liene, senhän voinee suht' helposti laminoida uudelleen.
- Kuten H-venegurut Lauri Tarkkonen ja Dag Stenberg minua jo opastivat, peräsin
ja skegi kannattaa ravistella ja väännellä kunnolla, ja varmistua siitä, ettei
ole klappia tai peräsin halki. H-veneen peräsin on kuitenkin aika vahva moneen
muuhun verrattuna, olettaisin. Monista H-veneistä löytyvä pieni halkeama skegin
etupuolella, peräsimen alakiinnikkeen kohdalla ei liene kovin vakava juttu,
mutta hyvä kuitekin korjata.
- Paskainen ja repaleinen sisävuoraus on kuulemma tuskaisen työläs uusia, ja
tulee myös hintoihinsa. Puolivalmiina ostetun veneen erottaa helposti juuri
epäsiististi asennetusta sisäverhouksesta, eikä homeisia kylkihuopia taida
saada puhtaaksi pesemällä. Patjat ovat myös kalliita, jos upouudet joutuu
teettämään.
- Tulin siihen tulokseen, että kannattaa etsiä mahdollisimman hyvä yksilö ja
maksaa siitä suosiolla vähän enemmän, sillä hinnanero huonokuntoisiin on
loppujen lopuksi todella pieni. Mieluummin siis esimerkiksi siisti H-vene 35
tuhannella, kuin epäsiisti ja korjausta vaativa vaikkapa alehintaan 28 donaa.
Tuo hinnanero hupenee kuin silmäräpäyksessä siihen, kun tuota huonompaa alkaa
kunnostaamaan ja siistimään. Ja jos varustuksessa on vielä puutteita (lämppäri,
keitin, patjat, purjeet, köydet ja vaijerit, ja vaikkapa huonokuntoinen
perämoottori), niin tuo 7 tonnia ei riitä alkuunkaan.
- H-vene on vahva alus, ja sietää melkoista keliäkin. Harvassa yksilössä lienee
loppujen lopuksi ongelmia rungon kestävyyden kanssa, ja Hoo on
yksikertaisuutensa vuoksi helppo tarkastaa. Hyvän yksilön perässä kannattanee
matkustaa vähän kauemmaskin katsomaan, vaikka siitä sitten olisikin tiedossa
kalliit kuljetuskustannukset, kuten itselläni (tai sitten pitkä
siirtopurjehdus), näin ainakin itse asian näkisin. Toisaalta, H-veneitä on
Suomessa todella paljon, joten valinnanvaraakin kyllä löytyy. Kannattanee
tsekata mahdollisimman monta yksilöä, niin saa hyvän kuvan siitä, mitä on
tarjolla, ja mitä eri rahasummilla saa.
Sprayhoodista en osaa sanoa mitään muuta kuin että se on siinä mielessä hyvä
olla olemasssa, ja vieläpä ehjä, että uuden teettäminen maksaa. Ja
tuonhintaisissa veneissä kaikki tuollaiset muutaman tonnin laskut tuntuvat
helposti suurilta.
Tsekkaa myös Deja.comin sivut, ja mitä siellä on juteltu H-veneistä. Power
Searchilla ainakin itse löysin helpoimmin ne aiheet, joista olin kiinnostunut.
Onnea H-veneen metsästykseen!
toivotteleepi,
Mikko