Ruostumattoman teraksen kaytosta
Pekka Huhta
Jeh, laitoin tämän ihan oman otsikon alle, kun ei tällä ole enää mitään
tekemistä ferrexin kaavinnan kanssa...
Sakari Aaltonen kirjoitti:
>Soittelin pariin ruuviliikkeeseen kysellen pronssiruuveja. Kummassakin
>oltiin sitä mieltä, että niitä ei ole ollut saatavilla pariinkymmeneen
>vuoteen, ja että ruostumaton teräs on tänä päivänä veneruuvin materiaali.
Myönnetään, ettei pronssiruuvi todellakaan ole mitään joka rautakaupan
tavaraa. Pronssi tuli mukaan veneenrakennukseen joskus n. 30-luvulla, sitä
ennen käytettiin yleensä messinkiä ja rautaa (kuumagalvanoituna tai
"raakana") sekä tietysti kupariniittejä. Nyt ruostumaton näyttää vieneen
pronssin paikan, vaikka laadukkaimmissa uustutannoissa vielä käytetäänkin
pronssia.
Rosterin käytössä on (ainakin) kolme ongelmaa: Rakokorroosio, galvaaninen
korroosio ja oikeanlaisten ruuvien vaikea saatavuus.
Rakokorroosio
Ruostumattoman ruuvin ongelma on ns. rakokorroosio (crevice corrosion).
Rosterin hyvä korroosionkestävyys perustuu siihen, että mukana on
runsaasti kromia, joka muodostaa esineen pinnalle tiiviin suojaavan
kromioksidikalvon. Oksidikalvon muodostuminen edellyttää, että saatavilla
on happea. Erityisesti puun sisään upotetuissa ruuveissa kromin
oksidoituminen kuluttaa nopeasti hapen ympäriltään kosteassa puussa. Näin
ruuvin ympärillä ei ole enää happea joka paikkaisi oksidikalvoon tulleen
reiän kun kalvo kuluu puun eläessä ja liitoksen liikkuessa.
Rakokorroosion mekanismi on lyhyesti se, että kun jalo oksidikalvo
vaurioituu paikallisesti, metalliin itseensä syntyy sähköpari jalomman ja
vähemmän jalon alueen välille. Suolavedessä on vielä se ongelma, että
hapettuessa syntyvät vetyionit yhtyvät hanakkaasti suolaveden klooriin,
jolloin syntyy vetykloridia -suolahappoa siis- jolloin korroosio nopeutuu
huomattavasti.
Rakokorroosiosta on muutamia hyviä kuvia alan kirjasta osoitteessa
http://www.halcyon.com/pford/stainless.htm . Muutenkin kannattaa kaivaa
esiin tuo Nigel Warrenin "Metal Corrosion In Boats" jos aihe vähääkään
kiinnostaa. Siinä on runsaasti hyvää tietoa sekä metallien
käyttötarkoituksista että niiden korroosiomekanismeista nimenomaan
merivesikäytössä.
Rakokorroosiossa ongelmallista on juuri sen arvaamattomuus. Messingit,
pronssit, kupari ja rauta hapettuvat "säädyllisessä järjestyksessä" ja
melko ennustettavasti. Rosteriosa sen sijaan saattaa syöpyä aivan
arvaamattomasti, vaikka hetki sitten näytti että se oli täydellisessä
kunnossa. Aika moni purjehtija on kironnut vaihtaessaan takilaan kaikki
rosterivaijerit "varmuuden vuoksi", vaikka päälle ei välttämättä näy
mitään vaaran merkkejä. Puhumattakaan niistä, jotka eivät vaihtaneet
ajoissa ja joutuivat sitten kärsimään rosterin arvaamattomuudesta merellä.
Galvaaninen korroosio
Ongelmia muodostuu myös kun ruostumatonta yhdistellään tavalliseen
rautaan. Ruostumattoman ja tavallisen raudan potentiaaliero on miltei sama
kuin tavallisen raudan ja sinkin. Se tarkoittaa, että ruostumattomien
osien lähellä "patarauta" syöpyy nopeasti aivan niinkuin sinkki syöpyy
tavallisen raudan uhrianodina. Ero rosterin ja raudan välillä ei ole aivan
yhtä dramaattinen kuin mitä taulukosta katsoen voisi olla, koska rauta jo
itsessään on jalompaa ja siis vähemmän korroosiolle altista kuin sinkki.
Lisäksi ruostumattoman oksidikalvo passivoi pinnan niin että
potentiaaliero rautaan todellisuudessa pienenee teoreettisesta arvosta.
Galvaaninen korroosio on sitä pahempi juttu mitä lähempänä "eriparin"
metallit ovat toisiaan ja mitä enemmän jalompaa metallia on. Esimerkiksi
purjeveneen peräsimen saranoiden vaihtaminen ruostumattomiin voi tuoda
dramaattisia seurauksia jos saranasta vaihdetaan vain toinen puoli ja
toinen on vanhaa rautaa. Rauta syöpyy suorassa kosketuksessa hyvin
nopeasti. Syöpyminen nopeutuu normaalista huomattavasti vaikka eri
metallit eivät edes koskisi toisiaan.
Galvaanisesta korroosiosta ei tietysti ole haittaa uutta venetttä
rakentaessa jos kaikki osat ovat samaa metallia. Vanhaa korjatessa
ruostumattoman käyttöä kannattaa harkita erittääin tarkasti.
"Väärät ruuvit"
Vielä yksi syy vierastaa ruostumattomia ruuveja on se, että en ole
löytänyt mistään kaupasta DIN 97- tai 7997-standardin mukaisia
ruostumattomia puuruuveja, vaan yleensä kaupan on vain levyruuvityyppisiä.
Yleisesti ollaan sitä mieltä että DIN 97 on "se oikea"
veneenrakennusruuvi, joka pitää hyvin ja tiivistää ruuvinreiän niin ettei
se ala vuotamaan.
Vielä DIN 97:ää paremman muotoinen veneenrakennusruuvi olisi myös
varreltaan aavistuksen kartiokas ja se tiivistäisi reiän kunnolla, mutta
en ole löytänyt moisen standardia ja kuulemma kartiokasta ruuvia ei
nykyisillä yleisesti käytettävillä ruvintekokoneilla voi tehdä.
Täysikierteiset (kuten rosterilevyruuvit) eivät vedä ruuvattavia osia
yhteen, vaan osien väliin voi jäädä rako kun päällimäinen osa ei pääse
luistamaan ruuvin vartta pitkin alempaa vasten. Jos täyskierteisellä
yrittää vedättää osat yhteen väkisin, päällimmäisen osan sisällä olevat
kierteet repivät reiän puussa väljäksi eikä liitos ole tukeva. Pahimmassa
tapauksessa väljä reikä jää vielä vuotamaan vettä veneeseen.
Miksi rosteria sitten käytetään?
Kyllähän rosteriruuveja käytetään hyvin yleisesti. Se ei kuitenkaan
tarkoita, että ne olisivat paras vaihtoehto, ennemminkin vähiten huono.
Pronssiruuvit ovat kalliita ja vaikeasti saatavia ja messinkiruuveja
ostaessa ei voi koskaan olla varma saako kiinalaista halpismessinkiä,
jossa on puolet sinkkiä. Kuumasinkittyjä rautaisia puuruuveja ei saa
lainkaan jos niitä ei teetä itse.
Jos päätyy käyttämään ruostumatonta, pitää valita ns. haponkestävää eli
merkinnällä A-4 varustettua tavaraa. Se vastaa amerikkalaisten AISI
316:ta, ja molempia merkintöjä käytetään iloisesti ristiin. Vielä hiukan
edellisiä parempi olisi AISI 316L, joka on vähähiilinen versio 316:sta.
Tavallinen "ruostumaton" eli A-2 on paljon alttiimpaa rakokorroosiolle.
Uutta rakentaessa voi käyttää ruostumatonta läpi koko veneen.
Rakokorroosio-ongelma on vielä olemassa, mutta kestävimpiä laatuja
käytettäessä (316L) sen riski voidaan minimoida. Rauta ruostuu ja pronssi
hapettuu, joten on hyväksyttävä ettei ruostumatonkaan ole ikuista. Vanhaa
korjatessa on syytä käyttää alkuperäisiä materiaaleja ja aineita jos ei
ole selkeää aihetta olettaa että alkuperäinen materiaalivalinta on aivan
selvästi ollut väärä.
Tällaisia syitä. Kuinkakohan moni edes jaksoi lukea loppuun asti :)
pekka
--
http://www.hut.fi/u/phuhta/
Sakari Aaltonen
Pekka Huhta <phu...@poppeli.hut.fi> wrote:
>
>Tällaisia syitä. Kuinkakohan moni edes jaksoi lukea loppuun asti :)
>
>pekka
Kiitos mielenkiintoisesta artikkelista, mutta...
Olen valmistelemassa vaneriveneen rakennusta, jossa mielelläni
käyttäisin pronssiruuveja ja venevaneria (okume), joita molempia
suositellaan kaikissa näkemissäni koti- ja ulkomaisissa lähteissä.
Nyt vain on niin, että en mistään löydä kumpaakaan. Kysyn ruuvi-
liikkeistä pronssiruuveja ja minulle sanotaan, että ei ole eikä
ole kymmeniin vuosiin ollutkaan. Samoin kysyn vaneriliikkeistä
venevaneria, ja minulle sanotaan, että ei ole eikä ole kymmeniin
vuosiin ollutkaan.
Olen tullut siihen tulokseen, että vaikka Suomessa joku möisikin
pronssiruuveja ja venevaneria, niin minä en tätä myyjää löydä.
Taidan siis käyttää teräsruuveja ja koivuvaneria.
Sakari Aaltonen
sakariaATcc.hut.fi
Heikki Malkki
>Tällaisia syitä. Kuinkakohan moni edes jaksoi lukea loppuun asti :)
Minä ainakin. Kiitos, tämä oli erittäin hyvä selvitys hankalasta
asiasta. Itse asiassa voisi lisätä puuvene-FAQ:hun, jos sellainen
olisi. Ryhdytkö ylläpitämään?
Heikki Malkki
KK
Pekka Huhta <phu...@poppeli.hut.fi> wrote in message
news:phuhta.9...@snakemail.hut.fi...
>
> Tällaisia syitä. Kuinkakohan moni edes jaksoi lukea loppuun asti :)
>
Jees! Lisää tälläista tekstiä. Koska sinun kirjasi julkaistaan?
-KK
Pekka Huhta
>>Tällaisia syitä. Kuinkakohan moni edes jaksoi lukea loppuun asti :)
>Minä ainakin. Kiitos, tämä oli erittäin hyvä selvitys hankalasta
>asiasta. Itse asiassa voisi lisätä puuvene-FAQ:hun, jos sellainen
>olisi. Ryhdytkö ylläpitämään?
Itse asiassa ryhdyn ja olen jo ryhtynyt. Puuvene-lehden kanssa on
tarkoitus perustaa puuveneisiin keskittyvä sivusto www.puuvene.fi, johon
olisi tulossa mm. valtaosa Puuvenelehden artikkeleista vuodesta 1995,
suomalaisten puuvenveistäjien yhteystiedot ja sivustot, mahdollisimman
kattavat linkit kaikille suomalaisille puuveneitä käsitteleville
sivustoille jne. Pienille yhdistyksille ja mahdollisesti firmoille
(ainakin veneveistäjille) on tarkoitus tarjota vähän levytilaa ja loput on
tarkoitus linkittää tuonne. Myös puuveneen kunnostus ja rakennus on
tarkoitus saada omaksi osiokseen, kaikkine näine hyvine neuvoineen. Olen
lupautunut auttamaan sivujen tekemisessä ja näiden kunnostusjuttujen
keräämisessä ja kirjoittelussa.
Sivut olisi tarkoitus saada liikkeelle viimeistään ensi vuoden
alkupuolella, mutta kun kaikki tehdään palkatta ja vain
asianharrastuksesta niin hommat jäävät aina palkkatyön jalkoihin. Sivut
siis eivät vielä ole auki, mutta kerron kyllä täällä kun saamme ne
toimimaan.
Eli puuvene-FAQ on itse asiassa tulossa, ja toivon mukaan jopa verrattain
pian.
pekka
--
http://www.hut.fi/u/phuhta/
Pekka Huhta
>Olen valmistelemassa vaneriveneen rakennusta, jossa mielelläni
>käyttäisin pronssiruuveja ja venevaneria (okume), joita molempia
>suositellaan kaikissa näkemissäni koti- ja ulkomaisissa lähteissä.
>Nyt vain on niin, että en mistään löydä kumpaakaan. Kysyn ruuvi-
>liikkeistä pronssiruuveja ja minulle sanotaan, että ei ole eikä
>ole kymmeniin vuosiin ollutkaan. Samoin kysyn vaneriliikkeistä
>venevaneria, ja minulle sanotaan, että ei ole eikä ole kymmeniin
>vuosiin ollutkaan.
Okumevaneria löytyy ainakin Seppälän Venetarvikkeesta Summasta (05-355
7155). En ole varma löytyykö pronssiruuveja, mutta kannattaa kysyä. Voi
kyllä olla, että hekin tarjoavat sinulle ruostumattomia ruuveja :(
>Taidan siis käyttää teräsruuveja ja koivuvaneria.
Koivuvaneri ei oikein tahdo kestää jos vene on koko ajan vedessä, eli
kyllä se kannattaa tehdä joko mahonkivanerista tai hyvälaatuisesta
havuvanerista. Koivu pakkaa lahoamaan valitettavan nopeasti. Havuvaneri on
sen verran levottoman näköistä että se kannattanee maalata.
Kyllä ruostumattomat ruuvit välttävät vaneriveneessä, mielestäni.
Vanerivene on hyvin harvoin mahdottoman pitkäikäinen ja pronssiruuvien
"tuhlaaminen" sellaiseen voi olla turhaa kun ruuvi ei kuitenkaan ole
ensimmäinen pilaantuva paikka. Tarkoitushan on mitoittaa kaikkien
tarveaineiden ikä suurinpiirtein samaksi ettei yksi osa hajoa aivan ennen
aikojaan vaikka kaikki muu olisi vielä kunnossa. Asia olisi ihan toinen
jos olisit tekemässä jotain yli 25' pikkuristeilijää umpipuusta :)
Sinänsä huvittavaa on, että esim. amerikaanot rakentavat vanerisia
kertakäyttöveneitä jotka kestävät pari-kolme kautta. Moni käyttää
pronssiruuveja (kun netissä se yksi viisas mies sanoi :) vaikka jopa
kuumasinkitty rautaruuvi kestäisi kyllä veneen eliniän. Näillä nurkilla
kuumasinkityn ruuvin ikä on ehkä 30-60 vuotta, tietysti ruuvin paksuudesta
ja puumateriaaleista riippuen. Niitä vain ei saa kuin tilaamalla, mutta
hinta jää vielä silläkin tavalla reilusti rosteriruuvin alle. Satasella
galvanoi kilokaupalla ruuveja ja rautaruuvit ovat itsessäänkin halpoja.
Okumevaneri ja rosteriruuvit ovat ihan hyvä yhdistelmä, yleensähän nuo
vaneriveneet ovat ruuvien lisäksi vielä aika tukevasti liimalla kasassa.
Ohuilla materiaalipaksuuksilla galvanoidut rautaruuvit päästävät helposti
ruosteläikkiä läpi eli ne eivät välttämättä ole pidemmän päälle kovin
siisti ratkaisu tuon tyyppisessä veneessä.
pekka
--
http://www.hut.fi/u/phuhta/
Pääkokki
>liikkeistä pronssiruuveja ja minulle sanotaan, että ei ole eikä
>ole kymmeniin vuosiin ollutkaan. Samoin kysyn vaneriliikkeistä
>venevaneria, ja minulle sanotaan, että ei ole eikä ole kymmeniin
>vuosiin ollutkaan.
>
>pronssiruuveja ja venevaneria, niin minä en tätä myyjää löydä.
>
>
>
>sakariaATcc.hut.fi
>
En ole asiasta nyt aiwan warma, mutta muistelen kuulleeni, että
venevaneria ei ole enää, koska kaikki vanerit liimataan nykyään
vedenkestävällä liimalla????!!! Eli jotain sellaista, että " kaikki"
nykyiset norm. vanerit olisivat n. vesi/venevaneria??
Pääkokki
Ilkka Leinonen
Pekka Huhta
>Pekka Huhta <phu...@poppeli.hut.fi> wrote in message
>> Tällaisia syitä. Kuinkakohan moni edes jaksoi lukea loppuun asti :)
>Jees! Lisää tälläista tekstiä. Koska sinun kirjasi julkaistaan?
Kiitoksia. Kirjaa tuskin julkaistaan, mutta ajattelin kyllä tuota
kirjoittaessani että pistän sen kopiona julkaistavaksi Puuvene-lehteen :)
pekka
--
http://www.hut.fi/u/phuhta/
Sakari Aaltonen
>
>En ole asiasta nyt aiwan warma, mutta muistelen kuulleeni, että
>venevaneria ei ole enää, koska kaikki vanerit liimataan nykyään
>vedenkestävällä liimalla????!!! Eli jotain sellaista, että " kaikki"
>nykyiset norm. vanerit olisivat n. vesi/venevaneria??
Joo - liiman suhteen tavallinen vaneri ei kai poikkea vene-sellaisesta.
Mutta mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin "venevaneriin" kuuluu myös,
että
- sisäkerroksissa ei ole aukkoja, jotka vähitellen puhkeaisivat esille
- pinta on sen näköistä, että sen voi lakatakin maalauksen sijasta
(okumen tapauksessa esimerkiksi mahongin näköistä).
Sakari Aaltonen
sakariaATcc.hut.fi
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Rosterin käytössä on (ainakin) kolme ongelmaa: Rakokorroosio, galvaaninen
> korroosio ja oikeanlaisten ruuvien vaikea saatavuus.
Kiitos erinomaisen opettavaisesta jutusta.
Dag Stenberg
Risto P.
>Sakari Aaltonen kirjoitti:
>>Soittelin pariin ruuviliikkeeseen kysellen pronssiruuveja. Kummassakin
>>oltiin sitä mieltä, että niitä ei ole ollut saatavilla pariinkymmeneen
>>vuoteen, ja että ruostumaton teräs on tänä päivänä veneruuvin materiaali.
Pronssiruuveja puuveneen rakentajille saa tilata Meripörssistä parin päivän
toimitusajalla: www.meripörssi.com
Risto Poutiainen
Pasi Mustalahti
: Jeh, laitoin tämän ihan oman otsikon alle, kun ei tällä ole enää mitään
: tekemistä ferrexin kaavinnan kanssa...
: Rakokorroosio
: Galvaaninen korroosio
: "Väärät ruuvit"
: Tällaisia syitä. Kuinkakohan moni edes jaksoi lukea loppuun asti :)
: pekka
PTM: Pahkatin hyvän jutun kirjoitit. Mieleen vain jäi pyörimään muistelma
ensimmäisestä puupaatistani. Oli mokoma veistetty 1850..1860 välillä ja
pantu kasaan rautanauloilla kotkaamalla. Kun ihmettelin naulojen
kestävyyttä, kertoi joku vanhempi rannan asukki, että ne on
polttotervattu, eivätkä siksi ruostu ikinä. Naulat oli pantu ahjossa
punaisiksi ja karkaistu hautatervassa. Mene tiedä. Hylkäsin paatin tuossa
1975 paikkeilla, kun kölipuun rakoon kasvoi kesän aikana metrinen
pajunvarsi. Kuvittelin sen olevan menoa, kunnes näin paatin taas pari
kesää sitten Naantalissa. Ei ollut kuulema naulat katkeilleet eikä paju
kasvanut enempää pituutta, vaikka paatissa nyt olikin masto.
----------------------------------------------------------------------
PTM, pasi.mu...@utu.fi, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lab.ins. (mikrotuki) ATK-keskus/Mat.Luon.Tdk OH1HEK
Lab.engineer (PC support) Computer Center OI7234
Mail: Fysla, Vesilinnantie 5, 20014 Turun Yliopisto
Pt 02-3336669, 0438220116, Pikavalinta 1512, FAX 02-3335632
(Pk 02-2387010, GSM 0400-555577, (NMT450 049-555577))
-----------------------------------------------------------------------