merikarhut - liittyminen
Nic-posti
satamat kyllä kiinnostavat, ovat hyvin varustettuja ja siistejä,
liittymismaksuunkin rahat saattaisivat löytyä piirongin laatikosta; ehkäpä
suosittelijatkin sinnikkäällä yrittämisellä.Saattaisi porukkakin olla ihan
mukavaa, kun olisi "mukana".
Tosiasia on kuitenkin että en millään kehtaisi vetää merikarhuviiriä
saalinkiin ja leimautua assholeksi.
Miksi tälläinen leimautuminen? Mikä sen on aiheutanut ? kateus? Joidenkin
viiriä pitävien käytös? Ennakkoluulot?
Itsekin häpeäkseni myönnän, että en koskaan mene ottamaan vihreäviirisen
satamaan saapujan köyttä vastaan (tarpeeton, mutta kohtelias ele). Syy on
ettei sitä koskaan ole minullekaan vihreäviirisestä veneestä tehty.
Epätieteellisen tilastoni mukaan noin 50 % rantautumisista kansoitettuun
rantaan tai satamaan joku jeesaa, ei kuitenkaan koskaan vihreäviiri. Miksi
näin ? Ehkä rantautumisia on kertynyt 15 vuoden kuluessa liian vähän? Ehkä
merikarhujen kerhosatamissakaan rantautumisen yhteydessä jeesata kaveria?
Vai onko sääntönä jeesata vain "omia"?
Jukka Ylikoski
Lauri Tarkkonen
Yleensä jokaisella mitalilla on kaksi puolta.
>Probleemani on:
>satamat kyllä kiinnostavat, ovat hyvin varustettuja ja siistejä,
>liittymismaksuunkin rahat saattaisivat löytyä piirongin laatikosta; ehkäpä
>suosittelijatkin sinnikkäällä yrittämisellä.Saattaisi porukkakin olla ihan
>mukavaa, kun olisi "mukana".
>Tosiasia on kuitenkin että en millään kehtaisi vetää merikarhuviiriä
>saalinkiin ja leimautua assholeksi.
Tunnen jäseniä, jotka nostavat merikarhuviirin saalinkiin vasta lähes-
tyessään merikarhusatamaa. Eihän jäsenviirin käyttöön ole pakkoa.
>Miksi tälläinen leimautuminen? Mikä sen on aiheutanut ? kateus? Joidenkin
>viiriä pitävien käytös? Ennakkoluulot?
Varsin usein asenteet ohjaavat havaintoja ja tapahtumat, jotka tukevat
asenteita jäävät paremmin muistiin, koska ne sopivat kokonaiskuvaan.
> Itsekin häpeäkseni myönnän, että en koskaan mene ottamaan vihreäviirisen
>satamaan saapujan köyttä vastaan (tarpeeton, mutta kohtelias ele). Syy on
>ettei sitä koskaan ole minullekaan vihreäviirisestä veneestä tehty.
Jos jaat veneilijät vihreäviirisiin ja muihin, niin toivottavasti voit
yhtä suurella varmuudella sanoa, että kaikki muut ovat kunnon ihmisiä.
Mistä tiedät, ettei heidän joukossaan ole jotain osajoukkoa, jota et
vain ole kyennyt identifioimaan, koska heillä ei ole tunnusta, jotka
käyttäytyvät vielä huonommin.
>Epätieteellisen tilastoni mukaan noin 50 % rantautumisista kansoitettuun
>rantaan tai satamaan joku jeesaa, ei kuitenkaan koskaan vihreäviiri. Miksi
>näin ? Ehkä rantautumisia on kertynyt 15 vuoden kuluessa liian vähän?
Väittäisin, että jeesaajien ja ei_jeesaajien jakautuma on vihreäviiristen
keskuudessa aivan samanlainen kuin muidenkin veneilijöiden ja jos eroa
on, niin vihreäviiristen keskuudessa jeesaaminen on yleisempää. Epäilen
vahvasti, että tilastosi on joko harhainen tai sitten aineistosi on
on liian pieni.
>Ehkä merikarhujen kerhosatamissakaan rantautumisen yhteydessä jeesata
>kaveria?
Merikarhuillahan ei ole kerhosatamia, ainostaan retkisatamia. Sielläkin
on kahdenlaisia veneilijöitä, toiset jeesaa toiset ei. Useimpien
kohdalla jeesaamisen kynnys vaihtelee tarpeen mukaan. Jos rantautuminen
on vaikea, niin mennään helpommin jeesaamaan kuin jos se on rutiini-
suoritus. Oma kokemukseni on, että jeesaajia on vähän liiankin usein,
tulevat vain sotkemaan muuten selvää toimenpidettä.
>Vai onko sääntönä jeesata vain "omia"?
Jos tällaisen kuvan olet saanut, niin siihen on ainoana syynä se,
että ihmiset tulevat varsin paljon herkemmin tuttuja veneitä vastaan,
koska siinä voi vaihdella kuulumisia yms. Varsin monet merikarhut
tuntevat toisensa liikkuessaan usein yhteisissä satamissa.
Vaikuttaa siltä kuin syyllistyisit samanlaiseen stereotypioiden
muodostamiseen, mihin täälläkin monet sanoessaan, että moottori-
veneilijät (ja toiset taas sanoessaan että purjehtijat) ovat
"pain in the ass". Voisit tietenkin tehdä myös tutkimusta siitä
ovatko joidenkin pursiseurojen (eism. NJK, HSS, TPS) ylimielisem-
piä tai avuliaampia kuin muiden seurojen jäsenet. Saattaisit
saada ihan yhtä selkeitä tuloksia.
Ymmärrän hyvin vaikeutesi. Olisi mukava käyttää ääliöitten aikaan-
saamia palveluita, mutta on vaikea saada suosittelijoita, kun
joutuu aloittamaan keskustelun: Tiedän, että Sinä ja kaikki
muut vihreän viirin käyttäjät ovat persereikiä ja minua jo
nyt hävettää, kun ajattelen mitä ystäväni sanovat kun kuulevat
että olen ajatellut liittyä yhdistykseenne, mutta saarenne ovat
niin hyviä, että voisin käyttää niitä, jos voin olla varma,
ettei minua luulla teikäläiseksi.
Otan osaa.
- Lauri Tarkkonen
Mika Tamminen
läisenä nytten kun ehkä alkaa toi perheveneilykin laajemmassa mittakaavassa.
--
Mika Tamminen
Turku
Finland
"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
news:92189u$f3n$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Lauri Tarkkonen
>mistä saa näiden retkisatamien sijainnit yms tiedot ..kiinnostaa näin
>ex TPS läisenä nytten kun ehkä alkaa toi perheveneilykin laajemmassa
>mittakaavassa.
Ei näiden sijainti ole mikään salaisuus. Aloitan itäiseltä Suomenlah-
delta ja siirryyn länteen Saaristomerelle.
Virluoluotojen saariryhmästä yksi saari, sijaitsee Haapasaaren ohi
menevän väylän itäpuolella, varsin lähellä Haapasaarta.
Klippholmen Loviisan edustalla Loviisaan menevän väylän varrella.
Skallerhamn sijaitsee Porvoon edustalla Emäsalon kaakkoispuolella
olevan Hakasalon vieressä.
Högskär Onaksen saariryhmässä lähimpiä naapureita on Merenkävijöiden
Sulkaniemi.
Skrubbö ja E. ja P. Linlandet ovat kolmen saaren muodostama satamien
ryhmä Stora Mickelskärien saariryhmässää Porkkalan niemen eteläpuo-
lella. Helsingistä länteen menevän väylän varrella.
Ångestö on Porkkalan selän pohjoispuolella Inkoon eteläpuolella
kulkevan väylän varrella.
Barösund on Barön salmen keskivaiheilla, Helsingin kaupungin
Elisaaren naapurina ja muutaman sadan metrin päässä kaupasta
ja mantereelle vievästä lossista.
Matgrufvan on vanha kalastajatila, joka on museaalisesti säily-
tetty ns. Olympiaväylän varrella, Tammisaaren eteläpuolella.
Naapurina monien veneilijöiden tuntema luonnonsatama Modermagan.
Kifskär (merikortissa Kistkär) on Hiittisten pohjoispuolella
lähellä Järngrynnanin loistoa oleva kaksoissatama.
Ådskär on Rosalan eteläpuolella ja muutaman meripeninkulman
päässä Bengtskärin majakasta pohjoiseen oleva satama.
Ånsören on Nötön eteläpuolella oleva "hauensuolen" muotoinen
lahti.
St. Hummelskär on Nötöstä länteen oleva saari, jonka pohjois-
rannalla suuressa "satama-altaassa Merikarhuilla on laituri
ja tontti.
Sänkören on jäänmurtajaväylän pohjoispuolella oleva pieni
saari, Nötöstä itään.
Haplot on Houtskarin(Kittuisten) eteläpuolella oleva niemi.
Houtskarin puolella vastarannalla on Lammanin satama.
Lillolmen on Turusta Kihdille vievän väylän varrella
Vattkastin pohjoispuolella oleva pieni pyöreä saari.
Härjänmaankari on Airismaan ja Aslaluodon länsipuolella
olevan Härjänmaan kainalossa oleva pieni saari.
Tammo on Paraistenportin länsipuolella olevassa saaressa
sijaitseva satama.
Österskär on Korppon, Kökarin ja Utön muodostaman kolmion
keskivaiheeilla olevan saariryhmässä oleva lähellä yhteys-
venelaituria oleva satama.
Espkär on Iniön eteläkärjestä suoraan etelään sijaitse-
vassa saarirymässä olevan saaren pitkänomainen "nenä".
Irisholm on Kihdin kupeessa Lähellä Åselholmaa sijaitseva
saari.
Karhunmöljä on Iniön Aukon pohjoispuolella Kihdin itäpuo-
lella, Jurmoa vastapäätä oleva saari.
Karhunkarra on Lyökin pohjoispuolella olevassa lahdessa
sijaitseva pieni saari.
Storågskär on Storklobbenin merivartioasemaa vastapäätä
sijaitseva saari, jossa on useita satamia.
Särsö on Ruotsin puolella monien veneilijöiden tunteman
Finhamnin pohjoispuolella sijaitseva satama.
Lisäksi Jomalön omistava kalastajaperhe on sallinut
Merikarhujen käyttää omaa satamaansa.
Tässä nämä muistinvaraisesti, tästä pitäisi selvitä satamien
summittainen sijainti ja varmaankin 1:50,000 merikortista
ne löytyvät myös näillä nimillä, ainakin useimmat. Lasku-
tavasta riippuen, siis onko Skrubbö/Linlandet yksi vai
kaksi satamaa ja Kifskär itäinen/läntinen yksi vai kaksi
satamaa saattaa lukumäärä vaihdella, mutta 24 - 27 välillä.
Etköhän tuolla pääse alkuun.
- Lauri Tarkkonen
Nic-posti
Ymmärsit minua 100 %:sesti.
Koskien rantautumistilastojani; kyselin vaimoltanikin, jolla on minua
parempi muisti; Kyllä meitä on kerran jeesattu vihreäviirisestäkin
seurueesta.Taisi olla Kökar -95.
"Ymmärrän hyvin vaikeutesi. Olisi mukava käyttää ääliöitten aikaan-
> saamia palveluita, mutta on vaikea saada suosittelijoita, kun
> joutuu aloittamaan keskustelun: Tiedän, että Sinä ja kaikki
> muut vihreän viirin käyttäjät ovat persereikiä ja minua jo
> nyt hävettää, kun ajattelen mitä ystäväni sanovat kun kuulevat
> että olen ajatellut liittyä yhdistykseenne, mutta saarenne ovat
> niin hyviä, että voisin käyttää niitä, jos voin olla varma,
> ettei minua luulla teikäläiseksi.
>
> Otan osaa."
Kiitos! En kyllä ole ajatellut ihan moista keskustelunavausta, mutta hieman
kärjistettynä näinhän se on......en tosin epäile vihreäviiristen älynlahjoja
vaan imagoa muiden veneilijöiden keskuudessa.
> Jos jaat veneilijät vihreäviirisiin ja muihin, niin toivottavasti voit
> yhtä suurella varmuudella sanoa, että kaikki muut ovat kunnon ihmisiä.
> Mistä tiedät, ettei heidän joukossaan ole jotain osajoukkoa, jota et
> vain ole kyennyt identifioimaan, koska heillä ei ole tunnusta, jotka
> käyttäytyvät vielä huonommin
En voi sanoa että kaikki muut ovat kunnon ihmisiä. Olen päinvastoin varma,
että muita osajoukkoja löytyy, jotka käyttäytyvät huonosti(huonommin). Esim.
Merellä/satamissa päihtyneet tai huumaavien aineiden vaikutuksen alaiset,
väkivaltaiset ihmiset jne.
En ole heitä identifioinut. Se ei ole helppoa, koska näillä ryhmillä ei ole
omaa viiriä tunnistusta helpottamassa.
Tilastoa mainitsemistasi seuroista minulla ei ole. Sen sijaan olen
vuorotellut veneen ahterissa seurani lippua ja Suomen lippua. Yllätyksekseni
en ole havainnut mitään eroa ihmisten tai satamien kohtelussa. Luulin
aikoinani, että on oltava pursiseuran lippu lynkkauksen välttääkseen. ( heh,
heh, Seuran katsastuksesta saa alennusta venevakuutukseen....)
Terveisin,
Jukka Ylikoski
Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:92189u$f3n$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> In <x9Q06.1386$Q2.1...@uutiset.nic.fi> "Nic-posti"
<jukka.y...@nic.fi> writes:
>
> Yleensä jokaisella mitalilla on kaksi puolta.
>
> >Probleemani on:
> >satamat kyllä kiinnostavat, ovat hyvin varustettuja ja siistejä,
> >liittymismaksuunkin rahat saattaisivat löytyä piirongin laatikosta;
ehkäpä
> >suosittelijatkin sinnikkäällä yrittämisellä.Saattaisi porukkakin olla
ihan
> >mukavaa, kun olisi "mukana".
>
> >Tosiasia on kuitenkin että en millään kehtaisi vetää merikarhuviiriä
> >saalinkiin ja leimautua assholeksi.
>
> Tunnen jäseniä, jotka nostavat merikarhuviirin saalinkiin vasta lähes-
> tyessään merikarhusatamaa. Eihän jäsenviirin käyttöön ole pakkoa.
>
> >Miksi tälläinen leimautuminen? Mikä sen on aiheutanut ? kateus? Joidenkin
> >viiriä pitävien käytös? Ennakkoluulot?
>
> Varsin usein asenteet ohjaavat havaintoja ja tapahtumat, jotka tukevat
> asenteita jäävät paremmin muistiin, koska ne sopivat kokonaiskuvaan.
>
> > Itsekin häpeäkseni myönnän, että en koskaan mene ottamaan vihreäviirisen
> >satamaan saapujan köyttä vastaan (tarpeeton, mutta kohtelias ele). Syy on
> >ettei sitä koskaan ole minullekaan vihreäviirisestä veneestä tehty.
>
> - Lauri Tarkkonen
>
Lauri Tarkkonen
>Kiitos Lauri Tarkkonen,
Eipä kestä. Toivottavasti tästä oli iloa tai hyötyä.
>Ymmärsit minua 100 %:sesti.
Tuo nyt saattaa olla jo liioittelua.
>Koskien rantautumistilastojani; kyselin vaimoltanikin, jolla on minua
>parempi muisti; Kyllä meitä on kerran jeesattu vihreäviirisestäkin
>seurueesta.Taisi olla Kökar -95.
Minkähänlaisia rantautumsenne ovat? Kylmän rauhallisia manöövereitä,
joista vähänkin silmää omaava näkee, että kyllähän nuo tuon homman
hallitsevat vai vain toteutumistaan odottavia katastrofeja. Jos kyse
on paremminkin ensimmäisestä vaihtoehdosta, niin pidän aivan asialli-
sena, että siihen ei puututa jos jälkimmäisistä, niin sitten Merikar-
hujen ja muiden rannassa olevien joutilaiden toiminta on tietenkin
arveluttavaa. Varmaankin olette tilastoineet kuinka suuri osa muista
veneilijöistä jätti auttamatta?
Kuten aikaisemmin sanoin, minun kokemukseni on, että auttajia tulee
hieman liiankin usein ja keulagasti joutuu hätistämään niitä pois
alta, jotta pääsee hyppäämään rantaan tai laiturille. Varmaankin
100 vuotta sitten kadun varresta löytyi aina joku ystävällinen viit-
tilöitsijä kun autoilija yritti parkkeerata, mutta nyt parkkeeraa-
mista pidetään jo sen verran rutiinijuttuna, että siihen ei keräänny
avulaita ohikulkijoita varjelemaan jo paikalla olevia autoja tai
entamaan neuvoja kuljettajalle.
Olen edelleen hieman skeptinen tilastointisi validiteetin suhteen.
Merikarhujen jäsenviiriä kantavia veneitä on noin 1100 ja rannikollamme
purjehtii jo purjehtijaliiton rekisterissä olevia veneitä toistakymmentä
tuhatta ja tämän lisäksi kaikki liiton alaisiin seuroihin kuulumattomat
sekä kesäisin ruotsalaiset ja muut vierailijat. Siis merikarhuveneiden
osuus on luokkaa 1 suhde 10 tai pienempi. Jos nyt olet sitä mieltä, että
merikarhut auttavat Sinua selvästi harvemmin kuin muut, niin varmaan
voisit harkita tätä asiaa uudelleen. Mieti vaikkapa seuraavaa
rahapeliä. Minä heitän yhtä kolikkoa ja Sinä arvaat onko se kruuna
vai klaava, jos arvaat oikein saat kolikon. Sen jälkeen Sinä heität
10 kolikkoa ja minä arvaan kruuna tai klaava, jos sanon kruuna saan
kaikki kruunat jos sanon klaava saan kaikki klaavat. Tässä pelissä
kruuna ja klaavan tapahtuma on molemmilla yhtä suuri, 0.5.
>"Ymmärrän hyvin vaikeutesi. Olisi mukava käyttää ääliöitten aikaan-
>> saamia palveluita, mutta on vaikea saada suosittelijoita, kun
>> joutuu aloittamaan keskustelun: Tiedän, että Sinä ja kaikki
>> muut vihreän viirin käyttäjät ovat persereikiä ja minua jo
>> nyt hävettää, kun ajattelen mitä ystäväni sanovat kun kuulevat
>> että olen ajatellut liittyä yhdistykseenne, mutta saarenne ovat
>> niin hyviä, että voisin käyttää niitä, jos voin olla varma,
>> ettei minua luulla teikäläiseksi.
>>
>> Otan osaa."
>Kiitos! En kyllä ole ajatellut ihan moista keskustelunavausta, mutta
>hieman kärjistettynä näinhän se on......en tosin epäile vihreäviiristen
>älynlahjoja vaan imagoa muiden veneilijöiden keskuudessa.
En usko tilanteen tulevan paljon paremmaksi, jos joudut aloittamaan
keskustelun tyyliin: Merikarhut ovat ihan fiksusti kehittäneet mukavan
satamaverkon, jota olisi mukava käyttää. Kuitenkin imagonne on niin
huono, että en missään tapauksessa aio ryhtyä käyttämään merikarhu-
viiriä ja toivon ettei kukaan huomaa minun käyttävän merikarhusatamia.
Jos tapaamme jossakin muualla, älkää olko tuntevinanne minua, koska
pelkään huonon imagonne tarttuvan minuunkin. En myöskään halua nimeäni
tai veneeni nimeä mainittavan yhdistyksen jäsenluettelossa ja toivon
myös yhdistyksen postin tulevan väärällä lähettäjänimellä.
>En voi sanoa että kaikki muut ovat kunnon ihmisiä. Olen päinvastoin varma,
>että muita osajoukkoja löytyy, jotka käyttäytyvät huonosti(huonommin). Esim.
>Merellä/satamissa päihtyneet tai huumaavien aineiden vaikutuksen alaiset,
>väkivaltaiset ihmiset jne.
Lohdullista tietää, että Merikarhut eivät ole kirjoissasi aivan
pohjasakkaa.
>En ole heitä identifioinut. Se ei ole helppoa, koska näillä ryhmillä ei ole
>omaa viiriä tunnistusta helpottamassa.
Adolfilla oli aikanaan direktiivi, että erään kansanosan piti käyttää
kuusisakaraista tähteä, jotta kunnon saksalaiset eivät erehtyisi luule-
maan heitä kunnon ihmisiksi. Ettet ehdottaisi kansanedustajallesi, että
tekisi tästä aloitteen.
>Tilastoa mainitsemistasi seuroista minulla ei ole. Sen sijaan olen
>vuorotellut veneen ahterissa seurani lippua ja Suomen lippua. Yllätyksekseni
>en ole havainnut mitään eroa ihmisten tai satamien kohtelussa. Luulin
>aikoinani, että on oltava pursiseuran lippu lynkkauksen välttääkseen. ( heh,
>heh, Seuran katsastuksesta saa alennusta venevakuutukseen....)
Tässä suhteessa havaintosi poikkeavat monen muun käsityksistä. (En
puhu omistani.) Tiedän monia, jotka uskovat todella vakaasti, että
"bondeflagga" aiheuttaa ongelmia. Ehkä yhden kuplan puhkeaminen
antaisi kimmoketta toisenkin kuplan puhkaisemiseen.
- Lauri Tarkkonen
Nic-posti
Tämä nyt taitaa jo mennä inttämiseksi, mutta kun tunnut näinkin hanakasti
ottavan kantaa niin olkoon....
Tässä minulta katoaa hieman punainen lanka....
> Lohdullista tietää, että Merikarhut eivät ole kirjoissasi aivan
> pohjasakkaa.
>
> >En ole heitä identifioinut. Se ei ole helppoa, koska näillä ryhmillä ei
ole
> >omaa viiriä tunnistusta helpottamassa.
>
> Adolfilla oli aikanaan direktiivi, että erään kansanosan piti käyttää
> kuusisakaraista tähteä, jotta kunnon saksalaiset eivät erehtyisi luule-
> maan heitä kunnon ihmisiksi. Ettet ehdottaisi kansanedustajallesi, että
> tekisi tästä aloitteen.
Siis kansanedustajalleni aloite kuusisakaraisen tähden pidosta Merikarhuille
vai vesillä alkoholia väärinkäyttäville/väkivaltaisille ihmisille?
Merikarhuillahan on viirinsä, jota edellisen vastineesi mukaan käyttävät
mielensä mukaan... Muille ryhmille tähti....Ei kyllä oikein istu minun
ajatusmaailmaani. Ei kyllä tosin Aatukaan ole ihan suosikkilistan kärjessä.
Rantautumisemme sujuvat joskus hyvin, joskus vähemmän hyvin. Tärkeintä
rantautumisoperaatiossa on mielestäni maltti ja normaali
keskusteluäänenvoimakkuus ja sävy. Vaikka rantautuminen menisikin
persiilleen, niin hymy, ystävällinen äänensävy estää muita havaitsemasta
mitään poikkeavaa. (sitä paitsi yleensä syyllinen löytyy peilin
edestä)Vastaavasti sumutorvimainen äänenkäyttö yhdistettynä kiroiluun ja
naisihmisten itkuun kerää takuuvarmasti yleisön ja antipatiat.
Esittämäsi suhdeluvut kruuna/klaava vertauksineen ovat hieman tikusta
väännettyjä, mutta ymmärrettäviä.
Varmaankin olette tilastoineet kuinka suuri osa muista
> veneilijöistä jätti auttamatta?
Juu, mainitsin ensimmäisessä viestissäni 50 %.
Tilastointia.... 15 vuotta veneilyä rantautumisia keskim. 4/vesillä
olopäivä. Vesilläolopäiviä noin 30/vuosi. Tekee 120 x 15 = 1800
rantautumista. Näistä sellaisia, joissa joku olisi voinut jeesata ehkä 1/6
eli 300. Jos siitä määrästä yrittää arvioida vihreäviiristen
rannallaolijoiden osuuden niin olettaisin luokkaa 20-30 kpl. Eli kun 20-30
vihreäviiristä yksi jeesasi ja muutoin jeesanneita oli siis noin 150 kpl
niin tällä logiikalla on mielipiteeni kai sitten muodostunut. Suhdeluvut
ovat siis Merikarhut 1/25 ja muut 150/300= 1/2
Kuten totesit, kaikki merikarhut eivät pidä viiriään muualla kuin
retkisatamissaan. Tämä saattaa hieman vääntää tilastoa merikarhujen eduksi,
mutta muutoinhan ero on murskaava?
Silmäänpistävää on myös että jeesaus ja tervetulotoivotus hymyn kera irtoaa
näin Joulukuu tuntumalta sitä helpommin, mitä vaatimattomampi on jeesaajan
kalusto.....Voisiko olla osasyy myös tässä? Jos unohtaa Viirit ja
sakaratähdet ja katsoo vastaanottajan kalustoa, niin oletko itse havainnut
(kun viirisi ei ole ylhäällä), että vaatimattomammalla kalustolla liikkuvat
ottaisivat enemmän sosiaalista kontaktia....????
Kun mainitsit viestisi lopussa stereotypioista niin tässä ehkä yksi lisää...
Ym. ajanjaksolta en muista yhdenkään Nauticatin, Hallberg Rassyn tai
ylipäänsä yli 40 jalkaisen veneen omistajan jeesanneen. Se on varmaa
sattumaa tai kuten sanoit aiemmin, sitä muistaa asiat siten kun haluaa.
Tosin olen aina halunnut omistaa ym. venemerkin, en usko veneen valmistajan
muuttavan omistajiaan assholeiksi, ehkä asia johtuu jostain muusta.
Terveisin,
Jukka Ylikoski
Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:928bn3$eii$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Lauri Tarkkonen
>Tämä nyt taitaa jo mennä inttämiseksi, mutta kun tunnut näinkin
>hanakasti ottavan kantaa niin olkoon....
Sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä, voin hyvin kuvitella,
että jos joku ei ota väitteitäsi sellaisenaan totena ja hyväksi
asenteitasi, niin hän ryhtyy inttämään. Kutsu sitten inttämiseksi,
jos siitä joulumielen saat.
>Tässä minulta katoaa hieman punainen lanka....
Silloin täytyy varmaan yrittää vääntää rautalangasta.
>> Adolfilla oli aikanaan direktiivi, että erään kansanosan piti käyttää
>> kuusisakaraista tähteä, jotta kunnon saksalaiset eivät erehtyisi luule-
>> maan heitä kunnon ihmisiksi. Ettet ehdottaisi kansanedustajallesi, että
>> tekisi tästä aloitteen.
>Siis kansanedustajalleni aloite kuusisakaraisen tähden pidosta
>Merikarhuille vai vesillä alkoholia väärinkäyttäville/väkivaltaisille
>ihmisille?
Siis koska Merikarhuilla on identitettiä osoittava tunnus, mutta he
eivät kuitenkaan ole edes Sinun mielestäni äärimmäinen ryhmä, niin
olisi kai mukavaa, jos voisit riittävän selkeästi identifioida kaikki
vielä kamalammat ryhmät. Helpottaisi stereotypioiden käyttöä ja vähen-
täisi tarvetta hankkia asiallista tietoa, jota ilmeisesti kartat.
>Merikarhuillahan on viirinsä, jota edellisen vastineesi mukaan
>käyttävät mielensä mukaan...
Viirin käyttäminen on tietenkin vapaaehtoista. En tiedä kuin muuta-
man, jotka eivät käytä. Mutta mielensä mukaan sisältää myös luvan
käyttää halutessaan, johon joukkoon noin 99% kuuluu.
>Muille ryhmille tähti....Ei kyllä oikein istu minun ajatusmaailmaani.
Ei sen välttämättä tarvitse olla tähti, voit ehdottaa jotain muuta
symbolia.
>Ei kyllä tosin Aatukaan ole ihan suosikkilistan kärjessä.
Hänen uskonsa stereotyyppisiin ihmiskuviin muistuttaa antamaasi.
>Rantautumisemme sujuvat joskus hyvin, joskus vähemmän hyvin.
>Tärkeintä rantautumisoperaatiossa on mielestäni maltti ja normaali
>keskusteluäänenvoimakkuus ja sävy. Vaikka rantautuminen menisikin
>persiilleen, niin hymy, ystävällinen äänensävy estää muita havaitsemasta
>mitään poikkeavaa. (sitä paitsi yleensä syyllinen löytyy peilin
>edestä)Vastaavasti sumutorvimainen äänenkäyttö yhdistettynä kiroiluun ja
>naisihmisten itkuun kerää takuuvarmasti yleisön ja antipatiat.
Siitä huolimatta olet sitä mieltä, että kun jokainen Merikarhu ei
riennä auttamaan teitä tässä tavanomaisesti onnistuvassa operaatiossa,
niin he ovat kaikki persereikiä.
>Esittämäsi suhdeluvut kruuna/klaava vertauksineen ovat hieman
>tikusta väännettyjä, mutta ymmärrettäviä.
On aina mukavaa palautetta, jos on tullut ymmärretyksi.
>Varmaankin olette tilastoineet kuinka suuri osa muista
>> veneilijöistä jätti auttamatta?
>Juu, mainitsin ensimmäisessä viestissäni 50 %.
Mielenkiintoinen väite. Siis kun saavutte esimerkiksi Hankoon
heinäkuussa, niin paikalla olevasta noin 200 veneestä 100 rientää
auttamaan? Vaikuttaa hieman epätodennäköiseltä. Mitenkähän taitaa
olla tuon prosenttilaskun laita?
>Tilastointia.... 15 vuotta veneilyä rantautumisia keskim. 4/vesillä
>olopäivä. Vesilläolopäiviä noin 30/vuosi. Tekee 120 x 15 = 1800
>rantautumista. Näistä sellaisia, joissa joku olisi voinut jeesata
>ehkä 1/6 eli 300. Jos siitä määrästä yrittää arvioida vihreäviiristen
>rannallaolijoiden osuuden niin olettaisin luokkaa 20-30 kpl. Eli kun 20-30
>vihreäviiristä yksi jeesasi ja muutoin jeesanneita oli siis noin 150 kpl
>niin tällä logiikalla on mielipiteeni kai sitten muodostunut. Suhdeluvut
>ovat siis Merikarhut 1/25 ja muut 150/300= 1/2
Siis joka kerta kun olet rantautunut siellä on ollut vain yksi
veneilijä, joka on voinut auttaa tai oll auttamatta. Olet varmaan
noista 300 rantautumisesta tehnyt satamiin, joissa on enemmän kuin
yksi vene tai veneilijä. Jos veneilijöitä on ollut vaikkapa keskimää-
rin viisi per rantautumiskerta, niin silloin meillä olisi 150/(300*5) =
150/1500 = 1/10. Jos rantautumispaikkojen joukossa on Maarianhamina
ja Hanko ruuhka-aikaan, niin paikalla on varmastikin 300 veneilijää
ja jos vielä ajattelemme, että silloin kun satamissa on hyvin tilaa
ja paljon vapaita paikkoja, voit valita helpon paikan, joka ei myös-
kään ole ihan muiden kyljessä kiinni, niin saattaisi helposti käydä
niin, että näissä apua kaipaavissa tilanteissa keskimääräinen vene-
kanta onkin jo yli 15, jolloin meillä on 150/(300*15) = 1/30, joka
jo alittaa merikarhujen ystävällisyystason.
Jostain syystä kuitenkin epäilen, että koska suhtaudut Merikarhuihin
kuten olet kuvaillut, et aina ole valinnut paikkaa, lähinnä vihreä-
viiristä venettä, jolloin heillä ei ole ollut yhtä hyvää syytä kuin
rantautumispaikkojesi naapureilla.
>Kuten totesit, kaikki merikarhut eivät pidä viiriään muualla kuin
>retkisatamissaan. Tämä saattaa hieman vääntää tilastoa merikarhujen
>eduksi, mutta muutoinhan ero on murskaava?
Ero on pienempi kuin yrität väittää ja vaikka tilastosi ja esittämäsi
tiedot ovat tarkoitushakuisia, niin ero mahtuu varsin hyvin satunnais-
vaihtelun piiriin. Tällä näytöllä ei tulisi tuomiota minkäänlaisessa
tuomioistuimessa. Meilläkin syytettyjä pidetään viattomina, kunnes
löytyy näyttöä.
>Silmäänpistävää on myös että jeesaus ja tervetulotoivotus hymyn
>kera irtoaa näin Joulukuu tuntumalta sitä helpommin, mitä vaati-
>mattomampi on jeesaajan kalusto.....
Vaikuttaa siltä, että tässä on myös sosiaalinen agenda. Vaikutat
kovin ennakkoluuloiselta. Siis isoja veneitä pystyvät hankkimaan
vain öykkärit?
>Voisiko olla osasyy myös tässä? Jos unohtaa Viirit ja sakaratähdet
>ja katsoo vastaanottajan kalustoa, niin oletko itse havainnut
>(kun viirisi ei ole ylhäällä), että vaatimattomammalla kalustolla
>liikkuvat ottaisivat enemmän sosiaalista kontaktia....????
Olen käyttänyt viiriä vuodesta -78 saakka suurinpiirtein aina. Vain
sellaisissa tapauksissa, joissa joudun nostamaan kohteliasuuslipun
oikeaan saalinkiin ja minullaon veneessä ulkomaalainen vieras, jonka
kunniaksi nostan vasempaan saalinkiin kansallisuutta osoittavan vii-
riin, niin en käytä merikarhuviiriä, koska seuralippujen käyttö kan-
sallislippujen kanssa samassa saalingissa ja nostimessa ei ole hyvie
tapojen mukaista. En kuitenkaan ole havainnut tästä johtuvaa diskri-
minointia. Tämä tieto ei kuitenkaan ole tilastollisesti kovin edustava
koska kahden kansallislipun käyttö on ollut varsin harvinaista.
Edellä olevaan voin lisätä, että myös silloin kun käytän vieraan maan
satamassa kohteliaisuuslippua oikeassa saalingissa ja Q-signaalilippua
vasemmassa saalingissa ilmoittaakseni tullille, että kaipaan tullausta
alukseen, en käytä merikarhuviiriä kummassakaan saalingissa. Tämäkään
ei ole aiheuttanut poikkeavia reaktioita.
>Kun mainitsit viestisi lopussa stereotypioista niin tässä ehkä yksi
>lisää...
Stereotypiat ovat inhimillisiä ja niiden tarkoitus on auttaa ihmistä
selviämään liian laajasta informaatiovirrasta, ilman että hänen täytyy
joka kerralla tehdä uusia päätelmiä. Mitä heikompi informaation ja
moniselitteisyyden sieto, sitä tärkeämpää on muodostaa selkeitä ja
yksinkertaisia stereotypioita, jotta pystyy hoitamaan päivittäiset
askareensa. Tämän vuoksi en uskalla kovin jyrkästi ehdottaa stereo-
typioiden karsimiseen, mutta voisit varovaisesti yrittää.
>Ym. ajanjaksolta en muista yhdenkään Nauticatin, Hallberg Rassyn tai
>ylipäänsä yli 40 jalkaisen veneen omistajan jeesanneen. Se on varmaa
>sattumaa tai kuten sanoit aiemmin, sitä muistaa asiat siten kun haluaa.
Usein myös näkee siten kuin haluaa.
>Tosin olen aina halunnut omistaa ym. venemerkin, en usko veneen
>valmistajan muuttavan omistajiaan assholeiksi, ehkä asia johtuu
>jostain muusta.
Ellei näin ole, niin varmaankin vain assholet haluavat omistaa
moisia veneitä. Joidenkin kohdalla vain varat ja halut eivät satu
vastaamaan toisiaan. Kiusallista.
- Lauri Tarkkonen
Marko Teräväf
kuin kiivas keskustelu.
Stereotypioistahan tässä puhutaan mutta...
> >> Adolfilla oli aikanaan direktiivi, että erään kansanosan piti käyttää
> >> kuusisakaraista tähteä, jotta kunnon saksalaiset eivät erehtyisi luule-
> >> maan heitä kunnon ihmisiksi. Ettet ehdottaisi kansanedustajallesi, että
> >> tekisi tästä aloitteen.
Ei tässä nyt ihan vielä kansanmurhaa olla tekemässä. Jos ei vielä verrattaisi tähän
tilannetta. Toisella kaverilla on vähän negatiiviisia kokemuksia yhdestä seurasta mutta
ei hän sentään mikään natsi ole...
> >Rantautumisemme sujuvat joskus hyvin, joskus vähemmän hyvin.
> >Tärkeintä rantautumisoperaatiossa on mielestäni maltti ja normaali
> >keskusteluäänenvoimakkuus ja sävy. Vaikka rantautuminen menisikin
> >persiilleen, niin hymy, ystävällinen äänensävy estää muita havaitsemasta
> >mitään poikkeavaa. (sitä paitsi yleensä syyllinen löytyy peilin
> >edestä)Vastaavasti sumutorvimainen äänenkäyttö yhdistettynä kiroiluun ja
> >naisihmisten itkuun kerää takuuvarmasti yleisön ja antipatiat.
Jos rantautuminen menisi persiilleen meikäläisellä, voin taata että hymyily voi tehdä
tiukkaa. Meinaan ne repivät äänet sieltä kölin nurkilta saattaa kyllä nielaista sen
hymyn sieltä persuuksiin. Vaikka täytyy pistää tämä korvan taa ja koittaa hymyillä
sitten kun joskus tuo rantautuminen menee pieleen.
> Siitä huolimatta olet sitä mieltä, että kun jokainen Merikarhu ei
> riennä auttamaan teitä tässä tavanomaisesti onnistuvassa operaatiossa,
> niin he ovat kaikki persereikiä.
Auttamisesta... minua autettiin tasan kerran viime kesänä. Tosin ekana veneilykesänä,
seuraan kuulumattomana tuli vain vähän rantautumisia kansoitettuihin rantoihin. Mutta
se auttaminen tuntui hyvältä. Tuli jopa mieleen, että täällähän voisi käydä vaikka
toistamiseen. Auttajien seuraan kuulumisesta en tiedä (pari sälliä), pienessä maistissa
taisivat olla. Ehkä se tasoitti tätä suomalaista kynnystä mennä ottamaan kontaktia
vieraaseen ihmiseen.
> >Esittämäsi suhdeluvut kruuna/klaava vertauksineen ovat hieman
> >tikusta väännettyjä, mutta ymmärrettäviä.
>
> On aina mukavaa palautetta, jos on tullut ymmärretyksi.
>
> >Varmaankin olette tilastoineet kuinka suuri osa muista
> >> veneilijöistä jätti auttamatta?
>
> >Juu, mainitsin ensimmäisessä viestissäni 50 %.
Näistä tilastoista on ihan turha puhua. Kysehän on kuitenkin mutusta, musta tuntuu
tiedosta, jota parempaa on vain sotu, sormi tuntuma. ;->
Mutta vakavasti, eihän tallaisesta asiasta voi tutkimusta/tilastoa tehdä. Ja jos
tehtäisiinkin niin tilastotieteen luennoilta jäi senverran mieleen, että on olemassa
vale, emävale ja tilasto. Siihen voidaan vaikuttaa omien toiveiden mukaan hyvin paljon.
Mutta tämä on vain näennäistä "totuuden" hakemista.
Mitä tulee stereotypioihin, ei ole mitään absoluuttuista sääntöä, joka meihin ihmisiin
toimisi. Mutta eivät nämä stereotypiat tyhjästä aina ole tulleet. Kyllä ne usein
"pitävät paikkansa" keskimäärin paremmin kuin pelkkä sattuma antaisi olettaa. Tästä on
joskus tullut käytyä kiihkeitäkin keskusteluita tyyliin "saksalaiset" on erilaisia
ihmisiä kuin "suomalaiset". Jotkut on sitä mieltä, että näillä ei ole mitään
todellisuuspohjaa ja päinvastoin. Juupas eipäs, milläs näitä todistat. Minä uskon
stereotypiohin sillä tasolla, että ne pitää ottaa suolan kanssa. En ylläty jos ne
pitävät paikkansa enkä jää ihmettelemään jos taas eivät.
> >Silmäänpistävää on myös että jeesaus ja tervetulotoivotus hymyn
> >kera irtoaa näin Joulukuu tuntumalta sitä helpommin, mitä vaati-
> >mattomampi on jeesaajan kalusto.....
Ah. tässä yksi stereotypia johon valitettavasti uskon...
> Vaikuttaa siltä, että tässä on myös sosiaalinen agenda. Vaikutat
> kovin ennakkoluuloiselta. Siis isoja veneitä pystyvät hankkimaan
> vain öykkärit?
Ei kai tuo auttamatta jättäminen tee ihmisestä öykkäriä? Ehkä vain arka tai
epäsosiaalinen... En minä siitä jeesaamattomuudsta ole loukkaantunut. Vain
positiivisesti yllättynyt jos joku auttaa...
> >Voisiko olla osasyy myös tässä? Jos unohtaa Viirit ja sakaratähdet
> >ja katsoo vastaanottajan kalustoa, niin oletko itse havainnut
> >(kun viirisi ei ole ylhäällä), että vaatimattomammalla kalustolla
> >liikkuvat ottaisivat enemmän sosiaalista kontaktia....????
Ei voi mitään mutta tästä tulee mieleen viime kesältä tilanne, jossa olin kanavassa
retkiveneellä kavereiden kanssa. Samassa sulutuksessa oli sellainen kivitalon kokoinen
sliippari, jossa oli liuta silmäätekeviä kannella. Vahingossakaan ne eivät sieltä
korkeuksista laskeneet katsetta meidän tasolle. Puhumattakaan katsekontaktista tai
jutustelusta. Noh, en minäkään yleensä jutustele kanavassa senverran erakko olen. Mutta
kyllä siinä sellainen tunne tuli, että tässä ollaan kahden kerroksen väkeä. Ja he kyllä
tietävät missä kerroksessa he ovat. No ei se mitään, tuli sellainenkin mieleen, että
eivät ne kyllä luonnossa olemisestä tienneet mitään nuo ihmiset. Sellaisia rouvia ja
miehiä siellä kannella oli. Nämä ajatukset kaikki tietysti muotoutuivat minun omassa
päässäni, ei ne mitään mittanauhalla mitattavia faktoja ole.
Tästä ei kannata vetää johtopäätöksiä, että kaikki tällaiset sliipparit olisivat
miehitettyjä vastaavasti. Mutta seuraavan kerran kun näen vastaavan veneen, odotan
kyllä näkeväni mahdollisesti samanlaista porukkaa. Ja mikäli tämä pitää paikkansa, niin
jälleen on yksi stereotypia alkanut muotoutua... näinhän nämä muodostuvat...
> Olen käyttänyt viiriä vuodesta -78 saakka suurinpiirtein aina. Vain
> sellaisissa tapauksissa, joissa joudun nostamaan kohteliasuuslipun
> oikeaan saalinkiin ja minullaon veneessä ulkomaalainen vieras, jonka
> kunniaksi nostan vasempaan saalinkiin kansallisuutta osoittavan vii-
> riin, niin en käytä merikarhuviiriä, koska seuralippujen käyttö kan-
> sallislippujen kanssa samassa saalingissa ja nostimessa ei ole hyvie
> tapojen mukaista.
Mielenkiintoista. Mikä muuten on saalinki? Vaijeri sieltä veneen reunasta tieysti sinne
mastoon mutta mikä niistä?
> En kuitenkaan ole havainnut tästä johtuvaa diskri-
> minointia. Tämä tieto ei kuitenkaan ole tilastollisesti kovin edustava
> koska kahden kansallislipun käyttö on ollut varsin harvinaista.
Elkää puhuko tilastoista enää. Mieluummin tätä perintäistä mummielestä tai vastaavaa.
Sitähän tämä on. Kyllä ihmiset kuitenkin haistaa mikä tuoksuu
uskottavalta/todentuntuiselta. Absoluuttista totuuttahan tässä ei kuitenkaan ole,
sääntöä joka toimisi jokaiseen tapaukseen.
> Stereotypiat ovat inhimillisiä ja niiden tarkoitus on auttaa ihmistä
> selviämään liian laajasta informaatiovirrasta, ilman että hänen täytyy
> joka kerralla tehdä uusia päätelmiä. Mitä heikompi informaation ja
> moniselitteisyyden sieto, sitä tärkeämpää on muodostaa selkeitä ja
> yksinkertaisia stereotypioita, jotta pystyy hoitamaan päivittäiset
> askareensa.
Kaveri tuumasi sanoa joskus, että: "Mitä heikommat asiatiedot sitä vahvemmat
mielipiteet". Musta tuntuu, että tämä pitää paikkansa usein.
> >Tosin olen aina halunnut omistaa ym. venemerkin, en usko veneen
> >valmistajan muuttavan omistajiaan assholeiksi, ehkä asia johtuu
> >jostain muusta.
>
> Ellei näin ole, niin varmaankin vain assholet haluavat omistaa
> moisia veneitä. Joidenkin kohdalla vain varat ja halut eivät satu
> vastaamaan toisiaan. Kiusallista.
Elintason nousun myötä meidän suomalaisten arvot on muuttuneet. Me ollaan menty
huonompaan suuntaan. Siltä ainakin tuntuu. Silloin kun suurin osa porukasta oli
taloudellisesti samalla viivalla, jengi ole yhtenäisempää. Puhallettiin samaan hiileen
enemmän. Kaverille kans ja niinpoispäin. Jollain tasolla toivoisin, että olisin elänyt
50 vuotta sitten. Mutta minkäs teet...
Suomalaiset on silti vielä hyvä kansa. Mutta noista huonoista puolista puhuttaessa.
Meillä tuntuu joskus olevan taipumus kääntyä sisäänpäin tietyissä tilanteissa. Esim.
seurat ja kerhot tahtoo joskus muodostua sellaisiksi "salaseuroiksi". Kun uusi kaveri
tulee sisään sen täytyy hinkata ehkä kauankin siellä ennenkuin se pääsee sisään
kuvioihin. Ja kun se vaivalla sinne pääsee siitä tulee samanlainen kuin niistä
muistakin. Onnellinen saa täällä olla jos löytää sellaisen harrastuksen, jossa
raja-aitoja ei ole varallisuuden, iän, sukupuolen ja kokemuksen välillä. Veneily ei
näytä tällainen olevan, valitettavasti. Mutta ei tämä vielä veneilystä huonoa
harrastusta tee...
Vielä mitä tulee Merikarhuihin ja heidän tapoihinsa. Miltä tuntuisi seuraavat
ajatukset? Mitä jos Merikarhut todella ovat keskimääräistä heikompia jeesaamaan
ulkopuolisia rantautumisessa? Onko se mahdollista? Entä jos liittyisi Merikarhuihin
siitä huolimatta? Ja vaikka parantaisi tuota keskiarvoa ja veisi siihen porukkaan uusia
ajatuksia. Mitäs sen on väliä mitä ne muut ajattelee. Siinä hiukan provokaatiota täksi
illaksi...
Marko Terävä
Hannu Tarvainen
(Lueskelin juuri Stalingradin taisteluista kertovaa kirjaa, voi olla,
että siitä johtuen olin kehittänyt aivan erityisen sensitiviteetin
nimelle A. Hitler. Ilokseni huomasin, etten ollutkaan ainoa venenetin
asiakas, jonka ajatuksiin kyseinen herra oli näin joulutuimaan päässyt
livahtamaan!)
Yhteinen harrastus, kansallisuus ja kotimaa yhdistävät, sanotaan.
Eikö myös meitä veneilijöitä, meillähän on loistoedellytykset tulla jopa
ylimmiksi ystäviksi? Vai onko niin, että meillekin käy kuin anglosaksi-
kansakunnille, yhteinen kieli erottaa?
Ilmiö, jota minun on aina ollut vaikea käsittää, on kuppikuntaisuus.
Varsinkin, kun se tuntuu tiukimmillaan ilmenevän samaa asiaa
harrastavien ihmisten keskuudessa.
Emmekö me veneilijät voisi suhtautua kanssaharrastajiimme hiukan entistä
suvaitsevammin? Itse olen vuosien varrella aina yrittänyt ajatella, että
toisen, samaa asiaa harrastavan henkilön tapaaminen on piristävää,
irtiotto työasioista ja muista arjen huolista. En ole koskaan käsittänyt
miksi minun pitäisi tervehtiä, tai olla avulias, vain tietynlaisen
veneen tai viirin omistajaa kohtaan. Tai, kääntäen, evätä apuni ja
jättää hyvätpäivät sanomatta?
Uskon pikemminkin suvaitsevaisuuden, ja joskus kärsivällisyydenkin,
kokoavaan voimaan. Meitä vesillä harrastajia ei lukumääräisesti vielä
mielestäni ole liikaa, kaikki paatit mahtuvat vielä hyvin veteen, vaikka
samanaikaisestikin. Ja, jos taas yhdistämme rivimme, meillä on
huomattavan suuri porukka yhteisiä etujamme kehittämään ja valvomaan!
Sotimisessakin tunnetaan joulurauha, miten olisi veneilyasioissa? Siitä
olisi hyvä aloittaa! Itse en ole Merikarhujen jäsen, tunnen heitä tosin
aika monia, enkä toisaalta myöskään ole mitään haittaa kokenut
Merikarhujen puolelta. Jääkarhut onkin sitten jo toinen juttu.
Joulumielellä, glögi kielellä!
Hande
Lauri Tarkkonen
>Jaahas, sällit on lähtenyt ottaan vähän lämpöä... Noh, mikäs sen
>mielenkiintoisempaa kuin kiivas keskustelu.
Missä se lämpö ja kiivaus oikein on?
>Näistä tilastoista on ihan turha puhua. Kysehän on kuitenkin mutusta,
>musta tuntuu tiedosta, jota parempaa on vain sotu, sormi tuntuma. ;->
Ehkä musta tuntuu tiedon perusteella ei kannattaisi syyttää jotain
porukkaa perserei'iksi.
>Mutta vakavasti, eihän tallaisesta asiasta voi tutkimusta/tilastoa tehdä.
Olisit varmaan hämmästynyt kuinka monesta asiasta voidaan tehdä
tutkimusta.
>Ja jos tehtäisiinkin niin tilastotieteen luennoilta jäi senverran mieleen,
>että on olemassa vale, emävale ja tilasto.
Tuo repliikki kuuluu Mark Twainille, joka sen lisäksi, että oli
mainittava filosofi oli myös suuri humoristi ja satiirikko.
Tilastotieteen oppisi on kuitenkin jäänyt kovin ohueksi. Suosittelen
jatko-opintoja.
>Siihen voidaan vaikuttaa omien toiveiden mukaan hyvin paljon.
>Mutta tämä on vain näennäistä "totuuden" hakemista.
Ei ole tilastojen vika, jos niitä ei haluta tai osata käyttää oikein.
Samoin kuin ei ole moottorisahan tai kirveen vika, jos sillä turmellaan
polvi.
>Mitä tulee stereotypioihin, ei ole mitään absoluuttuista sääntöä, joka
>meihin ihmisiin toimisi. Mutta eivät nämä stereotypiat tyhjästä aina
>ole tulleet. Kyllä ne usein "pitävät paikkansa" keskimäärin paremmin
>kuin pelkkä sattuma antaisi olettaa. Tästä on joskus tullut käytyä
>kiihkeitäkin keskusteluita tyyliin "saksalaiset" on erilaisia
>ihmisiä kuin "suomalaiset". Jotkut on sitä mieltä, että näillä
>ei ole mitään todellisuuspohjaa ja päinvastoin. Juupas eipäs,
>milläs näitä todistat. Minä uskon stereotypiohin sillä tasolla,
>että ne pitää ottaa suolan kanssa. En ylläty jos ne
>pitävät paikkansa enkä jää ihmettelemään jos taas eivät.
Jos tilastotieteen opintosi olisivat jatkuneet hieman syvemmälle,
niin olisit kenties tutustunut jakautuman käsitteeseen ja todennut,
että monet asiat pitävät paikkansa tietyllä todennäköisyydellä.
>> >Silmäänpistävää on myös että jeesaus ja tervetulotoivotus hymyn
>> >kera irtoaa näin Joulukuu tuntumalta sitä helpommin, mitä vaati-
>> >mattomampi on jeesaajan kalusto.....
>Ah. tässä yksi stereotypia johon valitettavasti uskon...
Tässä asiassa on maailmassa kaksi kilpailevaa aatesuuntaa. Toinen
väittää hyvien ominaisuuksien liittyvän ylaluokaan, jonka velvollisuus
on pitää heikommista huolta. Toinen taas katsoo yläluokan olevan riistä-
jiä, joilta täytyy ottaa valta ja omaisuus pois. Pol Pot taisi viedä tä-
män niin pitkälle, että jokainen lukemaan oppinut oli vaarallinen ylä-
luokan edustaja, joka piti likvidoida.
>> Vaikuttaa siltä, että tässä on myös sosiaalinen agenda. Vaikutat
>> kovin ennakkoluuloiselta. Siis isoja veneitä pystyvät hankkimaan
>> vain öykkärit?
>Ei kai tuo auttamatta jättäminen tee ihmisestä öykkäriä? Ehkä vain arka tai
>epäsosiaalinen... En minä siitä jeesaamattomuudsta ole loukkaantunut. Vain
>positiivisesti yllättynyt jos joku auttaa...
Varsin hyvä näkökohta.
>Ei voi mitään mutta tästä tulee mieleen viime kesältä tilanne, jossa olin
>kanavassa retkiveneellä kavereiden kanssa. Samassa sulutuksessa oli
>sellainen kivitalon kokoinen sliippari, jossa oli liuta silmäätekeviä
>kannella. Vahingossakaan ne eivät sieltä korkeuksista laskeneet katsetta
>meidän tasolle. Puhumattakaan katsekontaktista tai jutustelusta. Noh, en
>minäkään yleensä jutustele kanavassa senverran erakko olen. Mutta kyllä
>siinä sellainen tunne tuli, että tässä ollaan kahden kerroksen väkeä.
>Ja he kyllä tietävät missä kerroksessa he ovat. No ei se mitään, tuli
>sellainenkin mieleen, että eivät ne kyllä luonnossa olemisestä tienneet
>mitään nuo ihmiset. Sellaisia rouvia ja miehiä siellä kannella oli.
>Nämä ajatukset kaikki tietysti muotoutuivat minun omassa
>päässäni, ei ne mitään mittanauhalla mitattavia faktoja ole.
Merikarhujen mielenlaadusta huolestuneille voin mainita, että tällaisia
monikerroksisia vehkeitä ei yhdistykseen ja sen venerekisteriin huolita.
>Tästä ei kannata vetää johtopäätöksiä, että kaikki tällaiset sliipparit
>olisivat miehitettyjä vastaavasti. Mutta seuraavan kerran kun näen
>vastaavan veneen, odotan kyllä näkeväni mahdollisesti samanlaista
>porukkaa. Ja mikäli tämä pitää paikkansa, niin jälleen on yksi
>stereotypia alkanut muotoutua... näinhän nämä muodostuvat...
Kenties tällainen vene sopii tietynlaiseen elämäntapaan, ja sen
hankkvivat vain sellaista elämäntapaa arvostat henkilöt.
>Mielenkiintoista. Mikä muuten on saalinki? Vaijeri sieltä veneen
>reunasta tieysti sinne mastoon mutta mikä niistä?
Väärä arvaus, vaijerit ovat vantteja ja haruksia, veneen laidoille
tulevat vaijerit ovat vantteja, keulaan ja perään tulevat haruksia.
Veneiden mastoissa on poikittaisia tukia, jotka levittävät vantin
ja maston välistä kulmaa, jotta rasitus mastossa pienenisi. Tällaisia
tukia kutsutaan saalingeiksi, joskus myös levittäjiksi. (Englannin
kielessä kaytetään termiä "cross tree" tai "spreader". Yleensä
merkinantonliput ja viirit nostetaan saalinkeihin saakka ulottuvilla
lippunaruilla.
>Elkää puhuko tilastoista enää. Mieluummin tätä perintäistä mummielestä
>tai vastaavaa. Sitähän tämä on. Kyllä ihmiset kuitenkin haistaa mikä
>tuoksuu uskottavalta/todentuntuiselta. Absoluuttista totuuttahan
>tässä ei kuitenkaan ole, sääntöä joka toimisi jokaiseen tapaukseen.
Jos ihmiskunta olisi uskonut vain mutuun, niin katolisen kirkon ei
olisi koskaan tarvinnut luopua väitteestään, että aurinko kiertää
maan ympäri.
>> Stereotypiat ovat inhimillisiä ja niiden tarkoitus on auttaa ihmistä
>> selviämään liian laajasta informaatiovirrasta, ilman että hänen täytyy
>> joka kerralla tehdä uusia päätelmiä. Mitä heikompi informaation ja
>> moniselitteisyyden sieto, sitä tärkeämpää on muodostaa selkeitä ja
>> yksinkertaisia stereotypioita, jotta pystyy hoitamaan päivittäiset
>> askareensa.
>Kaveri tuumasi sanoa joskus, että: "Mitä heikommat asiatiedot sitä
>vahvemmat mielipiteet". Musta tuntuu, että tämä pitää paikkansa usein.
Kuitenkin haluat tehdä johtopäätöksiä ilman asiatietoja vain näiden
mielipiteiden perustalla. Mielenkiintoista.
>Elintason nousun myötä meidän suomalaisten arvot on muuttuneet.
>Me ollaan menty huonompaan suuntaan. Siltä ainakin tuntuu.
Vaikka siltä tuntuu, niin se ei välttämättä pidä paikkaansa.
>Silloin kun suurin osa porukasta oli taloudellisesti samalla viivalla,
>jengi ole yhtenäisempää. Puhallettiin samaan hiileen enemmän.
Milloin kaikki olivat samalla viivalla. Olen varma, ja tästä on melkoi-
sesti näyttöä, että Suomessa suhteelliset varallisuuserot ovat kaventu-
neet, sillä vaikka optiomiljonäärit ovatkin nostaneet kärkeä, niin
kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla on nyt huomattavasti paremmat
olot kuin esimerkiksi 100 tai 200 vuotta sitten.
>Kaverille kans ja niinpoispäin. Jollain tasolla toivoisin, että
>olisin elänyt 50 vuotta sitten. Mutta minkäs teet...
Veikkaan, että tietosi 50 vuoden takaisista oloista ovat varsin
heikot. Esimerkiksi sosiaaliturva ja työttömyyskorvaukset olivat
nykyiseen verrattuna kutakuinkin olemattomat.
>Suomalaiset on silti vielä hyvä kansa. Mutta noista huonoista puolista
>puhuttaessa. Meillä tuntuu joskus olevan taipumus kääntyä sisäänpäin
>tietyissä tilanteissa. Esim. seurat ja kerhot tahtoo joskus muodostua
>sellaisiksi "salaseuroiksi". Kun uusi kaveri tulee sisään sen täytyy
>hinkata ehkä kauankin siellä ennenkuin se pääsee sisään kuvioihin.
>Ja kun se vaivalla sinne pääsee siitä tulee samanlainen kuin niistä
>muistakin. Onnellinen saa täällä olla jos löytää sellaisen harrastuksen,
>jossa raja-aitoja ei ole varallisuuden, iän, sukupuolen ja kokemuksen
>välillä. Veneily ei näytä tällainen olevan, valitettavasti. Mutta ei
>tämä vielä veneilystä huonoa harrastusta tee...
Jos jonkun primäärisenä huolena on, tulevatko jonkun vihreäviirisen
seuran jäsenet ottamaan vastaan hänen kiinnitysköysiään, niin voidaan
sanoa, että hänen huolenaiheensa ovat vähäisiä ja vaatimattomia ja
varsin lähellä hänen omaa napaansa.
Useimmat veneilyseurat pyrkivät välttämään tällaisen salaseuramentali-
teetin pitämällä uusille jäsenilleen perehdyttämistilaisuuksia, joissa
uusille jäsenille kerrotaan toiminnasta ja miten siihen voi osallistua
ja kaikille tarjotaan mahdollisuus kysyä niistä asioista, joista ovat
epätietoisia ja uteliaita.
En ole havainnut esimerkiksi Merikarhujen piirissä mitään diskrimi-
nointia jäsenten (seuran ulkopuolisen) sosiaalisen aseman tai veneiden
koon tai tyypin välillä.
>Vielä mitä tulee Merikarhuihin ja heidän tapoihinsa. Miltä tuntuisi
>seuraavat ajatukset? Mitä jos Merikarhut todella ovat keskimääräistä
>heikompia jeesaamaan ulkopuolisia rantautumisessa? Onko se mahdollista?
>Entä jos liittyisi Merikarhuihin siitä huolimatta? Ja vaikka parantaisi
>tuota keskiarvoa ja veisi siihen porukkaan uusia ajatuksia. Mitäs sen
>on väliä mitä ne muut ajattelee. Siinä hiukan provokaatiota täksi
>illaksi...
Tämä on varsin rakentava ehdotus, tämän juonteen aloittajan ongelma
ei kuitenkaan ollut, mitä hän voisi tehdä veneily-ympäristön paranta-
miseksi, vaan mitä Merikarhut voisivat tehdä hänen hyväkseen.
- Lauri Tarkkonen
Jussi
Suuri määrä ko. probleemista poistuu siten, että ajatellaan täysin
itsenäisesti.
Minusta on turha hakea käyttäytymismalleja muista ihmisistä, jos joku
veneilijä ei ole rannassa
vastaanottamassa venettäsi kun saavut satamaan . Mikäli sinusta siltä tuntuu
voit kuitenkin itse olla avulias ja auttaa esim muita rantautumisessa,
ainakin minulle henkilökohtaisesti tämä tuntuu mukavammalta kuin se, että
käyttäytyisin siten kuin huonoimmat esimerkit. Vaikka ajankin useiden
purjehtioiden vihaamalla moottoriveneellä on vastaanotto ainakin yleisissä
satamissa ollut poikkeuksetta erittäin hyvä ja köysiä on oltu
vastaanottamassa vihreäviiriset sekä ilman viiriä olevat veneilijät.
Tätä hyvää "turhaa" tapaa aion noudattaa myös jatkossa.
Pyrin myös muuten omalla käytökselläni ottamaan muut huomioon, uskon tällä
olevan paljon enemmän
positiivista antia, kuin "kostamalla" saamaani huonoa kohtelua.
Terv. Jussi
Nic-posti <jukka.y...@nic.fi> kirjoitti
viestissä:x9Q06.1386$Q2.1...@uutiset.nic.fi...
Nic-posti
> >Tämä nyt taitaa jo mennä inttämiseksi, mutta kun tunnut näinkin
> >hanakasti ottavan kantaa niin olkoon....
>
> Sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä, voin hyvin kuvitella,
> että jos joku ei ota väitteitäsi sellaisenaan totena ja hyväksi
> asenteitasi, niin hän ryhtyy inttämään. Kutsu sitten inttämiseksi,
> jos siitä joulumielen saat.
Kutsuin omaa edellistä vastaustani inttämiseksi. Kuten varmaan ymmärrät sana
"Tämä" tarkoittaa omaa kirjoitustani joka seuraa jäljempänä. Joulurauhaani
tällä kirjoittelulla tai sen tekemättä jättämisellä ei ole sanottavammin
merkitystä. Miten mahtaa olla Sinun joulurauhasi laita....
Suomessa on mielipide ja sanavapaus. Mielipiteeni on tosi minulle itselleni.
Minusta on täysin yhdentekevää, olenko ainoa ihminen maailmassa, jonka
mielestä Merikarhut ry on perseestä. Yhtä yhdentekevää kuin se, että mitä
todennäköisimmin koko Merikarhut ry:n jäsenistö on todennäköisesti kanssani
eri mieltä.
> >Tässä minulta katoaa hieman punainen lanka....
>
> Silloin täytyy varmaan yrittää vääntää rautalangasta.
Niinhän se besservissereiden tapoihin kuuluu...
> Siis koska Merikarhuilla on identitettiä osoittava tunnus, mutta he
> eivät kuitenkaan ole edes Sinun mielestäni äärimmäinen ryhmä, niin
> olisi kai mukavaa, jos voisit riittävän selkeästi identifioida kaikki
> vielä kamalammat ryhmät. Helpottaisi stereotypioiden käyttöä ja vähen-
> täisi tarvetta hankkia asiallista tietoa, jota ilmeisesti kartat.
En karta asiallista tietoa. Kysyinkin yleisesti ensimmäisessä
kirjoituksessani, että miksiköhän Merikarhuilla yhdistyksenä ja jäseninä on
assholen maine? Kerroin oman mielipiteeni jonka ristit stereotypiaksi
mielipiteeni muodostumisperusteista. Itse olet todistellut näitä perusteita
virheellisiksi.
> >Ei kyllä tosin Aatukaan ole ihan suosikkilistan kärjessä.
>
> Hänen uskonsa stereotyyppisiin ihmiskuviin muistuttaa antamaasi.
Olisiko niin, että kun olet tässä keskuteluryhmässä ottanut voimakkaasti
kantaa Merikarhujen puolesta, niin itsellesi on muodostunut stereotypia "
Muut" kuin merikarhut. Minusta argumentaatiosi ja sanakäyttösi on varsin
loukkaavan sävyistä. Omassa kirjoituksissani mielestäni ainoa Merikarhuja
mahdollisesti loukkaava termi on Asshole - persereikä, jolla tarkoitan
henkilöä joka on ikävä, loukkaava, epäsosiaalinen, inhoittava, pohjasakkaa
jne. Koska ilmeisestikin olet hyvin loukkaantunut tästä sanavalinnastani
niin valitse edellisen lauseen sanoista joku paremmin sopiva.
>
> >Rantautumisemme sujuvat joskus hyvin, joskus vähemmän hyvin.
> >Tärkeintä rantautumisoperaatiossa on mielestäni maltti ja normaali
> >keskusteluäänenvoimakkuus ja sävy. Vaikka rantautuminen menisikin
> >persiilleen, niin hymy, ystävällinen äänensävy estää muita havaitsemasta
> >mitään poikkeavaa. (sitä paitsi yleensä syyllinen löytyy peilin
> >edestä)Vastaavasti sumutorvimainen äänenkäyttö yhdistettynä kiroiluun ja
> >naisihmisten itkuun kerää takuuvarmasti yleisön ja antipatiat.
>
> Siitä huolimatta olet sitä mieltä, että kun jokainen Merikarhu ei
> riennä auttamaan teitä tässä tavanomaisesti onnistuvassa operaatiossa,
> niin he ovat kaikki persereikiä.
En ole ollut sitä mieltä että sataman jokaisen merikarhun tulisi rientää
auttamaan, päinvastoin sanoin aiemmin, että en itsekään heitä jeesaa. Mistä
sait päähäsi että olisin sitä mieltä? Totesin, että 15-vuotisen veneilyni
aikana kerran (-95) Kökarissa vihreäviirinen venekunta on jeesannut
maihintulossa. Tämä liittyi pohdiskeluun merikarhujen maineen synnystä.
Et muuten ole kiistänyt maineen olemassaoloa, ainoastaan sen perusteet.
> >Varmaankin olette tilastoineet kuinka suuri osa muista
> >> veneilijöistä jätti auttamatta?
>
> >Juu, mainitsin ensimmäisessä viestissäni 50 %.
>
> Mielenkiintoinen väite. Siis kun saavutte esimerkiksi Hankoon
> heinäkuussa, niin paikalla olevasta noin 200 veneestä 100 rientää
> auttamaan? Vaikuttaa hieman epätodennäköiseltä. Mitenkähän taitaa
> olla tuon prosenttilaskun laita?
Kyllä varmasti Sinun älykkyydelläsi varustettu ihminen ymmärtää että 50 %
tarkoittaa niitä ihmisiä, jotka olisivat voineet kohtuu helposti auttaa. Eli
satamassa rantautumispaikan välittömässä läheisyydessä oleilevat ihmiset,
jotka havaitsevat rantautumisen. Prosenttilaskutaitoni on mielestäni
riittävä.
> >Tilastointia.... 15 vuotta veneilyä rantautumisia keskim. 4/vesillä
> >olopäivä. Vesilläolopäiviä noin 30/vuosi. Tekee 120 x 15 = 1800
> >rantautumista. Näistä sellaisia, joissa joku olisi voinut jeesata
> >ehkä 1/6 eli 300. Jos siitä määrästä yrittää arvioida vihreäviiristen
> >rannallaolijoiden osuuden niin olettaisin luokkaa 20-30 kpl. Eli kun
20-30
> >vihreäviiristä yksi jeesasi ja muutoin jeesanneita oli siis noin 150 kpl
> >niin tällä logiikalla on mielipiteeni kai sitten muodostunut. Suhdeluvut
> >ovat siis Merikarhut 1/25 ja muut 150/300= 1/2
>
> Siis joka kerta kun olet rantautunut siellä on ollut vain yksi
> veneilijä, joka on voinut auttaa tai oll auttamatta.
Ei vaan noin 1/6 osassa rantautumisia.
Olet varmaan
> noista 300 rantautumisesta tehnyt satamiin, joissa on enemmän kuin
> yksi vene tai veneilijä.
Kyllä olen.
Jos veneilijöitä on ollut vaikkapa keskimää-
> rin viisi per rantautumiskerta, niin silloin meillä olisi 150/(300*5) =
> 150/1500 = 1/10.
Auttamaan kyenneitä veneilijöitä 1/ kerta keskimäärin.
Jos rantautumispaikkojen joukossa on Maarianhamina
> ja Hanko ruuhka-aikaan, niin paikalla on varmastikin 300 veneilijää
> ja jos vielä ajattelemme, että silloin kun satamissa on hyvin tilaa
> ja paljon vapaita paikkoja, voit valita helpon paikan, joka ei myös-
> kään ole ihan muiden kyljessä kiinni, niin saattaisi helposti käydä
> niin, että näissä apua kaipaavissa tilanteissa keskimääräinen vene-
> kanta onkin jo yli 15, jolloin meillä on 150/(300*15) = 1/30, joka
> jo alittaa merikarhujen ystävällisyystason.
Nice try ! Kuten jo sanoin keskimäärin potentiaalisia jeesaajia KESKIMÄÄRIN
1/rantautuminen-
>
Kuten jo aiemmin sanoin, kaikki sataman veneet eivät tietenkään voi auttaa
rantautumisessa. Väkisin väännetyssä tilastossani olen tosiaan olettanut,
että noin 1/6 kaikista rantautumisista yksi hlö olisi voinut auttaa. On
tietenkin tilanteita, jossa pienellä laiturilla seuraa esim 4 henkilöä
rantautumista, jolloin he kaikki voisivat ottaa köyden vastaan.
> Jostain syystä kuitenkin epäilen, että koska suhtaudut Merikarhuihin
> kuten olet kuvaillut, et aina ole valinnut paikkaa, lähinnä vihreä-
> viiristä venettä, jolloin heillä ei ole ollut yhtä hyvää syytä kuin
> rantautumispaikkojesi naapureilla.
>
Olet aivan oikeassa, tässä kohdin. Esimerkiksi satamiin jossa näkyy vain
vihreäviirisiä veneitä en ole rantautunut kertaakaan. Siitähän operaatiosta
tuntuu keskusteryhmässä muilla keskusteluunb osallistuneilla olevan
kokemuksia..???
> >Kuten totesit, kaikki merikarhut eivät pidä viiriään muualla kuin
> >retkisatamissaan. Tämä saattaa hieman vääntää tilastoa merikarhujen
> >eduksi, mutta muutoinhan ero on murskaava?
>
> Ero on pienempi kuin yrität väittää ja vaikka tilastosi ja esittämäsi
> tiedot ovat tarkoitushakuisia, niin ero mahtuu varsin hyvin satunnais-
> vaihtelun piiriin. Tällä näytöllä ei tulisi tuomiota minkäänlaisessa
> tuomioistuimessa. Meilläkin syytettyjä pidetään viattomina, kunnes
> löytyy näyttöä.
Nyt Sinulta, Lauri hyvä, karkasi mopo totaalisesti. En minä mitään näyttöä
hae. Itse kysyit perusteita mielipiteelleni. Ainoa kenelle näytön tulisi
edes teoriassa riittää olen minä itse. Kun kuitenkin Sinä kysyit perustetta
mielipiteelleni jeesaamisesta aloin sitä itsekin miettiä.... Sillä
perusteella (mutu) tilasto on muodostettu.
> >Silmäänpistävää on myös että jeesaus ja tervetulotoivotus hymyn
> >kera irtoaa näin Joulukuu tuntumalta sitä helpommin, mitä vaati-
> >mattomampi on jeesaajan kalusto.....
>
> Vaikuttaa siltä, että tässä on myös sosiaalinen agenda. Vaikutat
> kovin ennakkoluuloiselta. Siis isoja veneitä pystyvät hankkimaan
> vain öykkärit?
Oma veneeni, 39 jalkainen, iso siis. En mielestäni öykkäröi pienemmän
kaluston haltijoille, päinvastoin he ovat mielestäni sosiaalisempia kuin
useimmat ison kaluston haltijat.Tässä kohtaa en aio esittää tilastoa
kokemuksista, Se on mielipiteeni, joka on varmaan Sinun mielestäsi väärä ja
sukua Adolfin mielipiteille. Minusta Sinulla on oikeus omaan
mielipiteeseesi, en kaipaa perustelujasi. Jos olet samaa mieltä niin sekin
käy. Ihan kaikki käy.
> >Kun mainitsit viestisi lopussa stereotypioista niin tässä ehkä yksi
> >lisää...
>
> Stereotypiat ovat inhimillisiä ja niiden tarkoitus on auttaa ihmistä
> selviämään liian laajasta informaatiovirrasta, ilman että hänen täytyy
> joka kerralla tehdä uusia päätelmiä. Mitä heikompi informaation ja
> moniselitteisyyden sieto, sitä tärkeämpää on muodostaa selkeitä ja
> yksinkertaisia stereotypioita, jotta pystyy hoitamaan päivittäiset
> askareensa. Tämän vuoksi en uskalla kovin jyrkästi ehdottaa stereo-
> typioiden karsimiseen, mutta voisit varovaisesti yrittää.
Toki voin yrittää. Ehkäpä Sinäkin voisit tulla ulos puolustusasemistasi
(tässä keskusteluryhmässä) ja huomata, että jopa ihmiset joiden mielestä
Merikarhut ovat perseestä voivat muuten olla ihan normaaleja ihmisiä sekä
stereotypioiden, että päätelmiensä puhumattakaan informaation
käsittelykykynsä puolesta.
Edellisestä kappaleestasi myös henkii, että pidät omaa kykyäsi minun kykyäni
parempana. Sekin käy. En edes halua kuulla perusteluja....
Joidenkin kohdalla vain varat ja halut eivät satu
> vastaamaan toisiaan. Kiusallista.
Ehkä joillekin.
Elämässä on muitakin asioita kuin paatit ja merikarhut, jonka Sinunkin
olettaisin ymmärtävän. Siis relaa Late, ja ala latautua ensi kesään.....
terveisin,
Jukka
Nic-posti
Kiitos kommenteistasi. Jos Sinua vihreäviiriset ovat jeesanneet
maihintulossa niin hyvä. Jostain syystä ei ole usein omalle kohdalle osunut.
Terveisin,
Jukka
Marko Terävä
> >mielenkiintoisempaa kuin kiivas keskustelu.
>
> Missä se lämpö ja kiivaus oikein on?
Jaa, ei kai sitten missään.
> >Näistä tilastoista on ihan turha puhua. Kysehän on kuitenkin mutusta,
> >musta tuntuu tiedosta, jota parempaa on vain sotu, sormi tuntuma. ;->
>
> Ehkä musta tuntuu tiedon perusteella ei kannattaisi syyttää jotain
> porukkaa perserei'iksi.
Joo, ei kannata. Se on turhan provokatiivista ja sillä vaan luo lämpöä ilmaan.
> >Mutta vakavasti, eihän tallaisesta asiasta voi tutkimusta/tilastoa tehdä.
>
> Olisit varmaan hämmästynyt kuinka monesta asiasta voidaan tehdä
> tutkimusta.
Tuli käytyä yliopistossa yli viisi vuotta. Mahtaisinko hämmästyä...
Joo tietysti tätä voidaan tutkia. Mutta onko se mielekästä? Mitä sillä saavutettaisiin?
Ihmiset, joilla on ennakkokäsitys Merikarhuista, tuskin muuttaisivat mielipidettään. Ja
Merikarhut tuskin muuttaisivat käyttäytymistään, jos tähän tarvetta todettaisiin. Mutta tämä
keskustelu on silti ollut mielenkiintoista. Jotain olen siitä oppinutkin.
Rantautumisen avustaminen on kiva ele, jota ihmiset monesti arvostavat vaikka eivät siitä
mitään sanoisikaan. Tämä lienee fakta.
> >Ja jos tehtäisiinkin niin tilastotieteen luennoilta jäi senverran mieleen,
> >että on olemassa vale, emävale ja tilasto.
>
> Tuo repliikki kuuluu Mark Twainille, joka sen lisäksi, että oli
> mainittava filosofi oli myös suuri humoristi ja satiirikko.
Kiva tietää kuka sen on sanonut.
> Tilastotieteen oppisi on kuitenkin jäänyt kovin ohueksi. Suosittelen
> jatko-opintoja.
Joo, ei mulla ole kuin 15 noppaa tilastotieteestä. Ohuthan tuo määrä on. Mutta jatko-opinnot
taidan jättää väliin. Niistä ei olisi kuitenkaan hyötyä tässä uutisryhmässä.
> >Siihen voidaan vaikuttaa omien toiveiden mukaan hyvin paljon.
> >Mutta tämä on vain näennäistä "totuuden" hakemista.
>
> Ei ole tilastojen vika, jos niitä ei haluta tai osata käyttää oikein.
> Samoin kuin ei ole moottorisahan tai kirveen vika, jos sillä turmellaan
> polvi.
Näistä lauseyhdistelmistä tulee väkisin läpi jotain...
> >Mitä tulee stereotypioihin, ei ole mitään absoluuttuista sääntöä, joka
> >meihin ihmisiin toimisi. Mutta eivät nämä stereotypiat tyhjästä aina
> >ole tulleet. Kyllä ne usein "pitävät paikkansa" keskimäärin paremmin
> >kuin pelkkä sattuma antaisi olettaa. Tästä on joskus tullut käytyä
> >kiihkeitäkin keskusteluita tyyliin "saksalaiset" on erilaisia
> >ihmisiä kuin "suomalaiset". Jotkut on sitä mieltä, että näillä
> >ei ole mitään todellisuuspohjaa ja päinvastoin. Juupas eipäs,
> >milläs näitä todistat. Minä uskon stereotypiohin sillä tasolla,
> >että ne pitää ottaa suolan kanssa. En ylläty jos ne
> >pitävät paikkansa enkä jää ihmettelemään jos taas eivät.
>
> Jos tilastotieteen opintosi olisivat jatkuneet hieman syvemmälle,
> niin olisit kenties tutustunut jakautuman käsitteeseen ja todennut,
> että monet asiat pitävät paikkansa tietyllä todennäköisyydellä.
Kyllä mä noihin asti pääsin. Mutta siihen asti en päässyt, jossa ihmisistä tehdyt tutkimukset
olisivat auenneet musta-valkoisina. Sitäpaitsi tähän dilemmaan voisi ehkä parhaiten vastata
case-tutkimus, yllämainitut käsitteet kuuluvat lähinnä kvantitatiiviseen tutkimukseen. Tai no
tutkimustavan valinta riippuu ihmisestä. Mä aina haluaisin ymmärtää asian.
> >> >Silmäänpistävää on myös että jeesaus ja tervetulotoivotus hymyn
> >> >kera irtoaa näin Joulukuu tuntumalta sitä helpommin, mitä vaati-
> >> >mattomampi on jeesaajan kalusto.....
>
> >Ah. tässä yksi stereotypia johon valitettavasti uskon...
>
> Tässä asiassa on maailmassa kaksi kilpailevaa aatesuuntaa. Toinen
> väittää hyvien ominaisuuksien liittyvän ylaluokaan, jonka velvollisuus
> on pitää heikommista huolta. Toinen taas katsoo yläluokan olevan riistä-
> jiä, joilta täytyy ottaa valta ja omaisuus pois. Pol Pot taisi viedä tä-
> män niin pitkälle, että jokainen lukemaan oppinut oli vaarallinen ylä-
> luokan edustaja, joka piti likvidoida.
Kovin on musta-valkoinen jako. Mulla oli joskus hyvin sellaiset käsityksiä, nykyään ei enää
niin paljon.
> Varsin hyvä näkökohta.
>
> >Ei voi mitään mutta tästä tulee mieleen viime kesältä tilanne, jossa olin
> >kanavassa retkiveneellä kavereiden kanssa. Samassa sulutuksessa oli
> >sellainen kivitalon kokoinen sliippari, jossa oli liuta silmäätekeviä
> >kannella. Vahingossakaan ne eivät sieltä korkeuksista laskeneet katsetta
> >meidän tasolle. Puhumattakaan katsekontaktista tai jutustelusta. Noh, en
> >minäkään yleensä jutustele kanavassa senverran erakko olen. Mutta kyllä
> >siinä sellainen tunne tuli, että tässä ollaan kahden kerroksen väkeä.
> >Ja he kyllä tietävät missä kerroksessa he ovat. No ei se mitään, tuli
> >sellainenkin mieleen, että eivät ne kyllä luonnossa olemisestä tienneet
> >mitään nuo ihmiset. Sellaisia rouvia ja miehiä siellä kannella oli.
> >Nämä ajatukset kaikki tietysti muotoutuivat minun omassa
> >päässäni, ei ne mitään mittanauhalla mitattavia faktoja ole.
>
> Merikarhujen mielenlaadusta huolestuneille voin mainita, että tällaisia
> monikerroksisia vehkeitä ei yhdistykseen ja sen venerekisteriin huolita.
Mielenkiintoista. Miksikäs näitä ei huolita? Onko Merikarhut vain purjeveneille ja
retkiveneille?
> >Mielenkiintoista. Mikä muuten on saalinki? Vaijeri sieltä veneen
> >reunasta tieysti sinne mastoon mutta mikä niistä?
>
> Väärä arvaus, vaijerit ovat vantteja ja haruksia, veneen laidoille
> tulevat vaijerit ovat vantteja, keulaan ja perään tulevat haruksia.
> Veneiden mastoissa on poikittaisia tukia, jotka levittävät vantin
> ja maston välistä kulmaa, jotta rasitus mastossa pienenisi. Tällaisia
> tukia kutsutaan saalingeiksi, joskus myös levittäjiksi. (Englannin
> kielessä kaytetään termiä "cross tree" tai "spreader". Yleensä
> merkinantonliput ja viirit nostetaan saalinkeihin saakka ulottuvilla
> lippunaruilla.
Nice to know...
> >Elkää puhuko tilastoista enää. Mieluummin tätä perintäistä mummielestä
> >tai vastaavaa. Sitähän tämä on. Kyllä ihmiset kuitenkin haistaa mikä
> >tuoksuu uskottavalta/todentuntuiselta. Absoluuttista totuuttahan
> >tässä ei kuitenkaan ole, sääntöä joka toimisi jokaiseen tapaukseen.
>
> Jos ihmiskunta olisi uskonut vain mutuun, niin katolisen kirkon ei
> olisi koskaan tarvinnut luopua väitteestään, että aurinko kiertää
> maan ympäri.
Joo, kyllä tieteellinen lähestymistapa asioihin on ihan jees. Mutta tässä aiheessa nähtyjä
lukuja mä en vielä mainostais kovin tieteellisenä tutkimuksena.
> >> Stereotypiat ovat inhimillisiä ja niiden tarkoitus on auttaa ihmistä
> >> selviämään liian laajasta informaatiovirrasta, ilman että hänen täytyy
> >> joka kerralla tehdä uusia päätelmiä. Mitä heikompi informaation ja
> >> moniselitteisyyden sieto, sitä tärkeämpää on muodostaa selkeitä ja
> >> yksinkertaisia stereotypioita, jotta pystyy hoitamaan päivittäiset
> >> askareensa.
>
> >Kaveri tuumasi sanoa joskus, että: "Mitä heikommat asiatiedot sitä
> >vahvemmat mielipiteet". Musta tuntuu, että tämä pitää paikkansa usein.
>
> Kuitenkin haluat tehdä johtopäätöksiä ilman asiatietoja vain näiden
> mielipiteiden perustalla. Mielenkiintoista.
Hmm, mistähän johtopäätöksistä oli kyse? Mutta totta puhut, teen usein johtopäätöksiä
puutteellisilla asiatiedoilla. Aina kun ei ole käytettävissä täydellisiä asiatietoja. Mutta
että teen johtopäätöksiä ilman asiatietoja mielipiteiden perusteella...Kuulostaa aika
ihmismäiseltä. Olis kyllä kiva sanoa, että en koskaan tee johtopäätöksiä ilman täydellisiä
asiatietoja ilman, että mielipiteeni vaikuttaisi asiaan mutta kun se ei ole totta. Onko
tällaisia ihmisiä?
> >Elintason nousun myötä meidän suomalaisten arvot on muuttuneet.
> >Me ollaan menty huonompaan suuntaan. Siltä ainakin tuntuu.
>
> Vaikka siltä tuntuu, niin se ei välttämättä pidä paikkaansa.
Mä toivon sitä mutta ympärillä näkyy asioita, jotka ei puolla tätä.
>Silloin kun suurin osa porukasta oli taloudellisesti samalla viivalla,
>jengi ole yhtenäisempää. Puhallettiin samaan hiileen enemmän.
>
> Milloin kaikki olivat samalla viivalla. Olen varma, ja tästä on melkoi-
> sesti näyttöä, että Suomessa suhteelliset varallisuuserot ovat kaventu-
> neet, sillä vaikka optiomiljonäärit ovatkin nostaneet kärkeä, niin
> kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla on nyt huomattavasti paremmat
> olot kuin esimerkiksi 100 tai 200 vuotta sitten.
Ei kaikki, lue ylläoleva lause. Ja mä olisinkin mennyt takaisin ajassa vain 50-60 vuotta.
Silloin kansakunta taisteli olemassaolostaan, eikä ollut tällaisia nykyisiä ongelmia. Kaikki
on muuten paremmin nykyään mutta henki ei ole enää samanlainen. Vaikea kuvitella yhtenäistä
porukkaa tuonne metsään tappelemaan nyt. Siitä kun ei irtoa optioita.
> >Kaverille kans ja niinpoispäin. Jollain tasolla toivoisin, että
> >olisin elänyt 50 vuotta sitten. Mutta minkäs teet...
>
> Veikkaan, että tietosi 50 vuoden takaisista oloista ovat varsin
> heikot. Esimerkiksi sosiaaliturva ja työttömyyskorvaukset olivat
> nykyiseen verrattuna kutakuinkin olemattomat.
Kaikki on niin suhteellista. Tiedä nyt sitten meikäläisen tiedoista noista ajoista. Mutta on
tässä muutakin tehty kuin tahkoa pyöritetty ja on noita vaareja ja mummoja meikäläiselläkin.
Mutta pidetään ne napit kuitenkin tuossa rintamuksessa kiinni. Puhuin kuitenkin vain ihmisten
hengestä enkä aineellisista asioista. Aineellisesti katsottuna asiat on tietysti paremmin
nykyään.
Jokatapauksessa se mun alkuperäinen pointti jäi huomiotta. Taitaa kuitenkin olla parempi
niin...
> >muistakin. Onnellinen saa täällä olla jos löytää sellaisen harrastuksen,
> >jossa raja-aitoja ei ole varallisuuden, iän, sukupuolen ja kokemuksen
> >välillä. Veneily ei näytä tällainen olevan, valitettavasti. Mutta ei
> >tämä vielä veneilystä huonoa harrastusta tee...
>
> Jos jonkun primäärisenä huolena on, tulevatko jonkun vihreäviirisen
> seuran jäsenet ottamaan vastaan hänen kiinnitysköysiään, niin voidaan
> sanoa, että hänen huolenaiheensa ovat vähäisiä ja vaatimattomia ja
> varsin lähellä hänen omaa napaansa.
Totta. Ei myöskään kannata välittää määräänsä enempää siitä mitä joku ajattelee itsestä tai
omasta veneseurasta.
> Useimmat veneilyseurat pyrkivät välttämään tällaisen salaseuramentali-
> teetin pitämällä uusille jäsenilleen perehdyttämistilaisuuksia, joissa
> uusille jäsenille kerrotaan toiminnasta ja miten siihen voi osallistua
> ja kaikille tarjotaan mahdollisuus kysyä niistä asioista, joista ovat
> epätietoisia ja uteliaita.
Joo, nämä ovat hyviä asioita. Luodaan ulkoisia puitteita, joilla madalletaan kynnyksiä. Mutta
ne "salaseura" fiilikset saa ulkopuoliset ihmiset monesti niin pienistä asioista kuten vaikka
esim. ruumiinkielestä. Niihin ei voi vaikuttaa helposti.
> En ole havainnut esimerkiksi Merikarhujen piirissä mitään diskrimi-
> nointia jäsenten (seuran ulkopuolisen) sosiaalisen aseman tai veneiden
> koon tai tyypin välillä.
Voi hyvin olla, ettei teillä olekaan sellaista diskriminointia. Mutta omasta kokemuksesta voin
sanoa, että sellaiselle tulee helposti sokeaksi omassa ja oman porukan käyttäytymisessä. En mä
osaa sanoa tulkitseeko joku mun käyttäytymisessä jotain torjuvaa kun olen mielestäni ihan
normaalisti. Kun se käyttäytyminenkin on muotoutunut omien kokemusten kautta. Mutta toisaalta
ei siitä kannata paineita ottaa. Ei ihmiset posliinia ole. Jos joku on kiinnostunut seuraan
liittymään täytyy olla vähän nahkaa kestää sisäänajoa. Eikä kaikkia tarvitse miellyttää.
Marko Terävä
sailor
nips
>
> Toki voin yrittää. Ehkäpä Sinäkin voisit tulla ulos puolustusasemistasi
> (tässä keskusteluryhmässä) ja huomata, että jopa ihmiset joiden mielestä
> Merikarhut ovat perseestä voivat muuten olla ihan normaaleja ihmisiä sekä
> stereotypioiden, että päätelmiensä puhumattakaan informaation
> käsittelykykynsä puolesta.
>
Pursiseura, joka lähettää suojasatamaa etsineen perhepurkkarin nousevaan
16m/s tuuleen perusteena: tää on merikahjujen ranta - pistää epäilemään että
ylläoleva teksti on totta.
Jotta nuin...
Pekka Meriläinen
> Merikarhujen mielenlaadusta huolestuneille voin mainita, että tällaisia
> monikerroksisia vehkeitä ei yhdistykseen ja sen venerekisteriin huolita.
> Kenties tällainen vene sopii tietynlaiseen elämäntapaan, ja sen
> hankkvivat vain sellaista elämäntapaa arvostat henkilöt.
> En ole havainnut esimerkiksi Merikarhujen piirissä mitään diskrimi-
> nointia jäsenten (seuran ulkopuolisen) sosiaalisen aseman tai veneiden
> koon tai tyypin välillä.
>
> - Lauri Tarkkonen
???????????????????
Pekka Meriläinen
Lauri Tarkkonen
>> Toki voin yrittää. Ehkäpä Sinäkin voisit tulla ulos puolustusasemistasi
>> (tässä keskusteluryhmässä) ja huomata, että jopa ihmiset joiden mielestä
>> Merikarhut ovat perseestä voivat muuten olla ihan normaaleja ihmisiä sekä
>> stereotypioiden, että päätelmiensä puhumattakaan informaation
>> käsittelykykynsä puolesta.
>Pursiseura, joka lähettää suojasatamaa etsineen perhepurkkarin nousevaan
>16m/s tuuleen perusteena: tää on merikahjujen ranta - pistää epäilemään että
>ylläoleva teksti on totta.
>Jotta nuin...
Tämä on niitä urbaaneja legendoja, jotka silloin tällöin pulpahtavat
pinnalle. Olisi tietenkin helpompi uskoa, jos kerrot paikan, ajan ja
ulosajetun veneen nimen. Tällaisessa tilanteessa kenenkään ei ole
edes pakko lähteä. Jos tulee erimielisyyttä siitä, mikä on kullekin
veneelle turvallinen keli, niin sen päättää veneen päällikkö ei
sataman omistaja.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>Morjensta taas...
>> >Tämä nyt taitaa jo mennä inttämiseksi, mutta kun tunnut näinkin
>> >hanakasti ottavan kantaa niin olkoon....
>>
>> Sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä, voin hyvin kuvitella,
>> että jos joku ei ota väitteitäsi sellaisenaan totena ja hyväksi
>> asenteitasi, niin hän ryhtyy inttämään. Kutsu sitten inttämiseksi,
>> jos siitä joulumielen saat.
>Kutsuin omaa edellistä vastaustani inttämiseksi. Kuten varmaan ymmärrät sana
>"Tämä" tarkoittaa omaa kirjoitustani joka seuraa jäljempänä.
Tämä voi yhtä hyvin tarkoittaa tätä keskustelua kuin jäjellä olevaa kir-
joitusta. Viite on varsin moniselitteinen.
>Joulurauhaani tällä kirjoittelulla tai sen tekemättä jättämisellä ei
>ole sanottavammin merkitystä. Miten mahtaa olla Sinun joulurauhasi
>laita....
En koe tätä kovin merkittäväksi tapahtumaksi enkä edes jouluun
liittyväksi.
>Suomessa on mielipide ja sanavapaus. Mielipiteeni on tosi minulle itselleni.
>Minusta on täysin yhdentekevää, olenko ainoa ihminen maailmassa, jonka
>mielestä Merikarhut ry on perseestä. Yhtä yhdentekevää kuin se, että mitä
>todennäköisimmin koko Merikarhut ry:n jäsenistö on todennäköisesti kanssani
>eri mieltä.
Mielipiteesi tietenkin pidät. Eikä sitä edes tarvitse perustella, mutta
koska olet sitä täällä perustellut, niin katson aiheelliseksi esittää
perusteisiisi kritiikkiä siltä osalta kuin ne mielestäni ovat virheelli-
set. Jos tuot mielipiteesi julkiselle keskusteluforumille, niin niiden
kommentoiminen kuuluu muiden oikeuksiin ja vapauksiin.
>En karta asiallista tietoa. Kysyinkin yleisesti ensimmäisessä
>kirjoituksessani, että miksiköhän Merikarhuilla yhdistyksenä ja jäseninä on
>assholen maine? Kerroin oman mielipiteeni jonka ristit stereotypiaksi
>mielipiteeni muodostumisperusteista. Itse olet todistellut näitä perusteita
>virheellisiksi.
Stereotypia se on, koska leimaat koko yhdistyksen ja sen jäsenet, vaikka
mitä ilmeisemmin myös täällä esitetyn evidenssin mukaan joukossa on
vaihtelua.
>Olisiko niin, että kun olet tässä keskuteluryhmässä ottanut voimakkaasti
>kantaa Merikarhujen puolesta, niin itsellesi on muodostunut stereotypia "
>Muut" kuin merikarhut.
En ole missään tapauksessa väittänyt, että muut kuin merikarhut olisivat
parempia tai huonompia tai ylipäätänsä leimannut heitä yhtenäisenä
ryhmänä. En myöskään ole väittänyt, etteikö merikarhuihin kuuluisi
paremmin ja huonommin käyttäytyviä. Tältä osalta väitteesi on perätön.
>Minusta argumentaatiosi ja sanakäyttösi on varsin loukkaavan sävyistä.
Niin metsä vastaa kuin sine huutaa.
>Omassa kirjoituksissani mielestäni ainoa Merikarhuja mahdollisesti
>loukkaava termi on Asshole - persereikä, jolla tarkoitan henkilöä
>joka on ikävä, loukkaava, epäsosiaalinen, inhoittava, pohjasakkaa
>jne. Koska ilmeisestikin olet hyvin loukkaantunut tästä sanavalinnastani
>niin valitse edellisen lauseen sanoista joku paremmin sopiva.
Henkilön, joka ryhtyy julkisella forumilla kutsumaan toisia assholeiksi,
ei juuri kannata puhua loukkaavasta sävystä.
>> Siitä huolimatta olet sitä mieltä, että kun jokainen Merikarhu ei
>> riennä auttamaan teitä tässä tavanomaisesti onnistuvassa operaatiossa,
>> niin he ovat kaikki persereikiä.
>En ole ollut sitä mieltä että sataman jokaisen merikarhun tulisi rientää
>auttamaan, päinvastoin sanoin aiemmin, että en itsekään heitä jeesaa. Mistä
>sait päähäsi että olisin sitä mieltä? Totesin, että 15-vuotisen veneilyni
>aikana kerran (-95) Kökarissa vihreäviirinen venekunta on jeesannut
>maihintulossa. Tämä liittyi pohdiskeluun merikarhujen maineen synnystä.
Olet perustellut tätä asshole nimitystä sillä, että merikarhut eivät
ole auttaneet Sinua rantautumaan. En todellakaan ymmärrä miksi kenel-
läkään on velvollisuutta auttaa normaalisti sujuvan rantautumisoperaa-
tion suoritusta. Jos tilanne on vaikea, operaatio tuntuu epävarmalta
niin silloin auttaminen on tietenkin paikallaan.
>Et muuten ole kiistänyt maineen olemassaoloa, ainoastaan sen perusteet.
Jos Sinun päässäsi on tällainen maine, niin silloinhan se on olemassa,
olivatpa perusteet oikeat tai väärät. Jos kuitenkin voisit havaita,
että perusteesi ovat väärät, niin silloin voisit kenties korjata
mielikuvaasi.
>> >Varmaankin olette tilastoineet kuinka suuri osa muista
>> >> veneilijöistä jätti auttamatta?
>>
>> >Juu, mainitsin ensimmäisessä viestissäni 50 %.
>>
>> Mielenkiintoinen väite. Siis kun saavutte esimerkiksi Hankoon
>> heinäkuussa, niin paikalla olevasta noin 200 veneestä 100 rientää
>> auttamaan? Vaikuttaa hieman epätodennäköiseltä. Mitenkähän taitaa
>> olla tuon prosenttilaskun laita?
>Kyllä varmasti Sinun älykkyydelläsi varustettu ihminen ymmärtää että 50 %
>tarkoittaa niitä ihmisiä, jotka olisivat voineet kohtuu helposti auttaa. Eli
>satamassa rantautumispaikan välittömässä läheisyydessä oleilevat ihmiset,
>jotka havaitsevat rantautumisen. Prosenttilaskutaitoni on mielestäni
>riittävä.
Esimerkiksi kun tulet lähes täynnä olevaan vierassatamaan, jossa veneitä
on kahden puolen laituria, niin voisin väitätä, että välittömästi molem-
millä pouolillasi olevat veneet ja suoraan vastapäätä olevat kolme
venettä ovat niin lähellä, että kykenevät auttamaan, jos tarvetta ja
halua on. Olen joskus kävellyt kauempaakin auttamaan havaitessani
rantautumisen ongelmalliseksi. Luokkaa 30 metrin kävely ei tässä
tapauksessa ole mitenkään poissuljettu. Jolloin voidaan hyvinkin
laskea pari kolme venettä kummaltakin puolelta ja vastaavat veneet
vastapuolelta laituria, siis parhaimmillaan noin 13 venettä.
>> >Tilastointia.... 15 vuotta veneilyä rantautumisia keskim. 4/vesillä
>> >olopäivä. Vesilläolopäiviä noin 30/vuosi. Tekee 120 x 15 = 1800
>> >rantautumista. Näistä sellaisia, joissa joku olisi voinut jeesata
>> >ehkä 1/6 eli 300. Jos siitä määrästä yrittää arvioida vihreäviiristen
>> >rannallaolijoiden osuuden niin olettaisin luokkaa 20-30 kpl. Eli kun
>20-30
>> >vihreäviiristä yksi jeesasi ja muutoin jeesanneita oli siis noin 150 kpl
>> >niin tällä logiikalla on mielipiteeni kai sitten muodostunut. Suhdeluvut
>> >ovat siis Merikarhut 1/25 ja muut 150/300= 1/2
>>
>> Siis joka kerta kun olet rantautunut siellä on ollut vain yksi
>> veneilijä, joka on voinut auttaa tai oll auttamatta.
>Ei vaan noin 1/6 osassa rantautumisia.
Tässä jo laskettiin ne 1/6, eli 300 rantautumista. Älä sekoa laskelmis-
sasi.
>>>Olet varmaan noista 300 rantautumisesta tehnyt satamiin, joissa on
>>>enemmän kuin yksi vene tai veneilijä.
>Kyllä olen.
>Jos veneilijöitä on ollut vaikkapa keskimää-
>> rin viisi per rantautumiskerta, niin silloin meillä olisi 150/(300*5) =
>> 150/1500 = 1/10.
>Auttamaan kyenneitä veneilijöitä 1/ kerta keskimäärin.
Miten tämä on mahdollista, jos esimerkiksi rantaudut kahden veneen
väliin, miksi vain toinen voi auttaa? Tai jos rantaudut pontooni-
laituriin, joita useissa vierassatamissa on, miksi eivät laiturin
vastapuolella olevissa veneissä olevat voi tulla auttamaan? Olen
itse useinkin mennyt laiturin toiselle puolelle autamaan, kun olen
havainnut rantautumisen ongelmalliseksi.
> Jos rantautumispaikkojen joukossa on Maarianhamina
>> ja Hanko ruuhka-aikaan, niin paikalla on varmastikin 300 veneilijää
>> ja jos vielä ajattelemme, että silloin kun satamissa on hyvin tilaa
>> ja paljon vapaita paikkoja, voit valita helpon paikan, joka ei myös-
>> kään ole ihan muiden kyljessä kiinni, niin saattaisi helposti käydä
>> niin, että näissä apua kaipaavissa tilanteissa keskimääräinen vene-
>> kanta onkin jo yli 15, jolloin meillä on 150/(300*15) = 1/30, joka
>> jo alittaa merikarhujen ystävällisyystason.
>Nice try ! Kuten jo sanoin keskimäärin potentiaalisia jeesaajia
>KESKIMÄÄRIN 1/rantautuminen-
Siis jos laiturilla on useampi vene yhtä kaukana Sinun rantautumis-
paikastasi, niin vain yksi kykenee auttamaan? Minä voisin hyvin kuvi-
tella, niitä olevan useampia, vaikka et kenties sitä kykene havait-
semaan.
>Kuten jo aiemmin sanoin, kaikki sataman veneet eivät tietenkään voi auttaa
>rantautumisessa. Väkisin väännetyssä tilastossani olen tosiaan olettanut,
>että noin 1/6 kaikista rantautumisista yksi hlö olisi voinut auttaa. On
>tietenkin tilanteita, jossa pienellä laiturilla seuraa esim 4 henkilöä
>rantautumista, jolloin he kaikki voisivat ottaa köyden vastaan.
Miksi ei suuren laiturin 50 veneestä voisi olla vaikkapa 5 tai 7 sel-
laisessa asemassa, että kykenisivät auttamaan? Jos kuitenkin, jossain
tapauksessa enemmän kuin yksi pystyy auttamaan, niin keskiarvosi nou-
see väkisin yli yhden, koska yhtä pienempää lukua sieltä ei voi tulla,
koska jo jätit sellaiset tapaukset, joissa auttajia ei ole yhtään,
pois.
>> Jostain syystä kuitenkin epäilen, että koska suhtaudut Merikarhuihin
>> kuten olet kuvaillut, et aina ole valinnut paikkaa, lähinnä vihreä-
>> viiristä venettä, jolloin heillä ei ole ollut yhtä hyvää syytä kuin
>> rantautumispaikkojesi naapureilla.
>Olet aivan oikeassa, tässä kohdin. Esimerkiksi satamiin jossa näkyy vain
>vihreäviirisiä veneitä en ole rantautunut kertaakaan. Siitähän operaatiosta
>tuntuu keskusteryhmässä muilla keskusteluunb osallistuneilla olevan
>kokemuksia..???
>Nyt Sinulta, Lauri hyvä, karkasi mopo totaalisesti. En minä mitään näyttöä
>hae. Itse kysyit perusteita mielipiteelleni. Ainoa kenelle näytön tulisi
>edes teoriassa riittää olen minä itse. Kun kuitenkin Sinä kysyit perustetta
>mielipiteelleni jeesaamisesta aloin sitä itsekin miettiä.... Sillä
>perusteella (mutu) tilasto on muodostettu.
Hyvä, että tunnustat, käsityksesi pitää merikarhuja persereikinä,
ei perustu mihinkään muuhun, kuin ilmasta vedettyyn mielipiteeseen.
>Oma veneeni, 39 jalkainen, iso siis. En mielestäni öykkäröi pienemmän
>kaluston haltijoille, päinvastoin he ovat mielestäni sosiaalisempia kuin
>useimmat ison kaluston haltijat.Tässä kohtaa en aio esittää tilastoa
>kokemuksista, Se on mielipiteeni, joka on varmaan Sinun mielestäsi väärä ja
>sukua Adolfin mielipiteille. Minusta Sinulla on oikeus omaan
>mielipiteeseesi, en kaipaa perustelujasi. Jos olet samaa mieltä niin sekin
>käy. Ihan kaikki käy.
Kaluston koko korreloi jossain määrin ikään. Varsin monet veneilijät,
jotka eivät ole perineet harrastustaan, ja sellaisten veneilijöide
määrä on noussut voimakkaasti vuosien varrella, aloittavat, usein
taloudellisista syistä, pienemmillä ja vaatimattomammilla veneillä
ja siten iän mukana tapahtuvan vaurastumisen mukana hankkivat isompia
veneitä. Varsin monen ison veneen omistaja on ollut aikaisemmassa vai-
heessa pienemmän veneen omistaja.
En oikein vielä usko, että isomman veneen hankkiminen muuttaa ihmisen
asennemaailmaa siinä määrin, että se ratkaisisi esimerkiksi auttamisen
tai auttamatta jättämisen. Sen sijaan iän mukanaan tuoma hitaus ja
liikkumisen kangistuminen saattaa vaikuttaa arvioon: Ehdinkö tuohon
tilanteeseen mukaan. Jos kokemus osoittaa, että ei ehdi, niin silloin
jää usein yrittämätäkin.
>> >Kun mainitsit viestisi lopussa stereotypioista niin tässä ehkä yksi
>> >lisää...
>>
>> Stereotypiat ovat inhimillisiä ja niiden tarkoitus on auttaa ihmistä
>> selviämään liian laajasta informaatiovirrasta, ilman että hänen täytyy
>> joka kerralla tehdä uusia päätelmiä. Mitä heikompi informaation ja
>> moniselitteisyyden sieto, sitä tärkeämpää on muodostaa selkeitä ja
>> yksinkertaisia stereotypioita, jotta pystyy hoitamaan päivittäiset
>> askareensa. Tämän vuoksi en uskalla kovin jyrkästi ehdottaa stereo-
>> typioiden karsimiseen, mutta voisit varovaisesti yrittää.
>Toki voin yrittää. Ehkäpä Sinäkin voisit tulla ulos puolustusasemistasi
>(tässä keskusteluryhmässä) ja huomata, että jopa ihmiset joiden mielestä
>Merikarhut ovat perseestä voivat muuten olla ihan normaaleja ihmisiä sekä
>stereotypioiden, että päätelmiensä puhumattakaan informaation
>käsittelykykynsä puolesta.
Monet asiat näyttävät erilaisilta kun niitä tarkastelee eri
näkökulmista. Puolustusasemissa on mielestäni se, jonka on tarvis
nimitellä jotain ihmisryhmää persereiksi, vain siksi, että he eivät
hänen mielestään riittävän usein tule auttamaan hänen rantautumis-
operaatiossaan, ei niinkään se, joka yrittää diskutoida moisen absurdin
asenteen perusteita.
>Edellisestä kappaleestasi myös henkii, että pidät omaa kykyäsi minun kykyäni
>parempana. Sekin käy. En edes halua kuulla perusteluja....
Minun ei ainakaan tarvitse leimata ihmisiä persereiksi, jos he eivät
riennä auttamaan minua tilanteessa, jossa en apua välttämättä tarvitse.
Pystyn hallitsemaan tilanteeni muodostamatta tällaista stereotypiaa,
vaan voin muodostaa käsitykseni sekä vihreäviirisistä että viirittömistä
veneilijöistä heidän oman käyttäytymisensä perusteella.
>Elämässä on muitakin asioita kuin paatit ja merikarhut, jonka Sinunkin
>olettaisin ymmärtävän. Siis relaa Late, ja ala latautua ensi kesään.....
Voisit kiinnittää huomiota, että itse olet tuonut tämän keskustelun
tälle forumille. Ilmeisesti piposi ahdistaa, koska pidit sitä tarpeelli-
sena.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>>
>> - Lauri Tarkkonen
>???????????????????
>Pekka Meriläinen
Merikarhut on matkapurjehdusseura, johon jäseniksi pääsevät matkapurjeh-
dusta joko purje- tai moottoriveneella harrastavat. Jostain syystä
yhdistyksen käsitys on, että plaanaavat moottoriveneet eivät ole
matkaveneitä siinä mielessä kuin mitä tässä yhdistyksessä asiasta
ajatellaan, ja siksi niitä ei ole suosittu. En tosin tiedä tapauksia,
joissa tällaisten veneitten omistajat olisivat pyrkineet jäseniksi.
Jos joku monivuotinen jäsen hankkii tällaisen nopean veneen, hänellä
on ollut mahdollisuus saada se yhdistyksen rekisteriin. Usein veneen
vaihto on liittynyt muuttuneeseen elämäntilanteeseen, jossa matkapur-
jehdus on jäänyt ja tilalle on tullut toisenlaista veneilyä.
Olisi pitänyt täsmentää tuota diskriminointilausumaa, mutta jos yrittää
pitää viestinsä lyhyinä, mikä ei tunnu onnistuvan, niin aina jää jotain
sanomatta.
- Lauri Tarkkonen
Nic-posti
Tässä siis muistin virkistämiseksi "nimittelyni" uudestaan:
"Tosiasia on kuitenkin että en millään kehtaisi vetää merikarhuviiriä
saalinkiin ja leimautua assholeksi."
> Olet perustellut tätä asshole nimitystä sillä, että merikarhut eivät
> ole auttaneet Sinua rantautumaan.
Jos asian näin haluaa ymmärtää, niin ei sille mitään voi. Mielestäni
jeesaaminen rantauduttaessa on 90 %:sesti tarpeeton, mutta kohtelias ele. En
koe jeesaamisen tai sen tekemättä jättämistä syynä "asshole" nimitykselle.
Kuten ylläolevasta näet, olen käyttänyt nimitystä kuvaamaan leimautumista.
Itse leimasit minut natsiksi mielipiteeni takia.
>> Miten tämä on mahdollista, jos esimerkiksi rantaudut kahden veneen
> väliin, miksi vain toinen voi auttaa.
Koska olen mutu tilastossani niin päättänyt.
> Hyvä, että tunnustat, käsityksesi pitää merikarhuja persereikinä,
> ei perustu mihinkään muuhun, kuin ilmasta vedettyyn mielipiteeseen.
Juu, sitä ei tosiaankaan tarvitse todistella raastuvassa kuten tunnuit
vaativan.
> Monet asiat näyttävät erilaisilta kun niitä tarkastelee eri
> näkökulmista. Puolustusasemissa on mielestäni se, jonka on tarvis
> nimitellä jotain ihmisryhmää persereiksi, vain siksi, että he eivät
> hänen mielestään riittävän usein tule auttamaan hänen rantautumis-
> operaatiossaan, ei niinkään se, joka yrittää diskutoida moisen absurdin
> asenteen perusteita.
Huh,huh. Rantaumisasia jo on varmasti käyty tarpeellisin määrin läpi.Jos
asiaa haluaa vääntää se sallittakoon.
Vielä kerran:
"Tosiasia on kuitenkin että en millään kehtaisi vetää merikarhuviiriä
saalinkiin ja leimautua assholeksi"
Jos se auttaa, niin muokkaan mielipidettäni tässä julkisesti:
Tosiasia on kuitenkin, että en millään kehtaisi vetää merikarhuviiriä
saalinkiin ja leimautua merikarhuksi.
> >Edellisestä kappaleestasi myös henkii, että pidät omaa kykyäsi minun
kykyäni
> >parempana. Sekin käy. En edes halua kuulla perusteluja....
>
> Minun ei ainakaan tarvitse leimata ihmisiä persereiksi, jos he eivät
> riennä auttamaan minua tilanteessa, jossa en apua välttämättä tarvitse.
> Pystyn hallitsemaan tilanteeni muodostamatta tällaista stereotypiaa,
> vaan voin muodostaa käsitykseni sekä vihreäviirisistä että viirittömistä
> veneilijöistä heidän oman käyttäytymisensä perusteella.
Mutta siis pidät kykyjäsi muita parempina....
Et tunnut pystyvän argumentointiisi muokkaamatta toisen sanomaa
haluamaksesi.
> >Elämässä on muitakin asioita kuin paatit ja merikarhut, jonka Sinunkin
> >olettaisin ymmärtävän. Siis relaa Late, ja ala latautua ensi kesään.....
>
> Voisit kiinnittää huomiota, että itse olet tuonut tämän keskustelun
> tälle forumille. Ilmeisesti piposi ahdistaa, koska pidit sitä tarpeelli-
> sena.
Sinun piposi kiristää heti, kun joku uskaltaa kertoa mielipiteensä jostain
Merikarhuihin liittyvästä aiheesta. Varsinkin jos se ei ole ylistävä.
Olen tietoinen tuomastani aiheesta. Sinusta ei siis ole tarpeellista
pohtia, miksi merikarhujen maine on joidenkin vesilläliikkujien mielestä
huono?
Jos olisin sinun laillasi yhdistyksen puolesta voimakkaasti kantaa ottava
henkilö, niin asia kyllä kiinnostaisi. Minusta tässä internetin
keskusteluryhmässä on mukavaa lueskella ihmisten mielipiteitä, Sinunkin.
Voin olla väärässä, mutta minusta tuntuu että otat kantaa varsin moniin
kysymyksiin, myös teknisiin. Hyvin useassa keskustelu stringissäsi tuntuu
olevan "erimielisyyttä" keskustelukumppanisi kanssa. (huomaa käytin sanaa
"erimielisyyttä" en sanaa "vittuilua" vaikka se pulpahti ensimmäiseksi
mieleeni). Onkohan se niin, että useat kanssasi keskustelevat ovat myös
Sinua heikompia käsittelemään informaatiota, ovat älyllisesti Sinua
heikompia ja siksi sanaharkkaa kehittyy?
Kuten itse sanoit kyseessä on julkinen foorumi. "Assholeksi" sanan käyttö ei
tietenkään ole hyvän ilmaisutavan mukaista. Käytin sitä, koska se tuntui
sopivimmalta. Nythän korjasin kirjoitustani ja vaihdoin sen sanaan
"merikarhuksi". Eli siis pyrin varovaisesti eroon stereotypioista, kuten
ystävällisesti neuvoit.
Jukka
Matti Suorsa
Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:92bkj7$3bs$1...@oravannahka.helsinki.fi...
- - -
>
> Merikarhut on matkapurjehdusseura, johon jäseniksi pääsevät matkapurjeh-
> dusta joko purje- tai moottoriveneella harrastavat. Jostain syystä
> yhdistyksen käsitys on, että plaanaavat moottoriveneet eivät ole
> matkaveneitä siinä mielessä kuin mitä tässä yhdistyksessä asiasta
> ajatellaan, ja siksi niitä ei ole suosittu. En tosin tiedä tapauksia,
> joissa tällaisten veneitten omistajat olisivat pyrkineet jäseniksi.
>
> Jos joku monivuotinen jäsen hankkii tällaisen nopean veneen, hänellä
> on ollut mahdollisuus saada se yhdistyksen rekisteriin. Usein veneen
> vaihto on liittynyt muuttuneeseen elämäntilanteeseen, jossa matkapur-
> jehdus on jäänyt ja tilalle on tullut toisenlaista veneilyä.
- - -
>
> - Lauri Tarkkonen
>
Itse tiedän ainakin sellaisen tapauksen, että kaverillani - monivuotisella
karhujen jäsenellä - vaihdettuaan takavuosina purjeveneensä isoon
hollantilaiseen rautaveneeseen oli vaikeuksia saada rekisteröityä vene
Merikarhuihin. Mielessäni kävi ajatus, että onpa karhuilla kovat sanktiot.
Myöhemmin kaveri kertoi, että sai lopulta veneensä rekisteröityä.
Noista rantautumisista puheen ollen muistan ainakin neljä tapausta, joissa
piti olla tai olisi pitänyt olla vastaanottaja nimenomaan paikalla eikä
omassa veneessä tiirailemassa.
1. H-vene ilman moottoria tuli kohti laituria. Kaveri ei perässä saanutkaan
peräköyttä poijuun kiinni. Onneksi "hyppää perkele" piti kiinni
keulaharuksesta, ettei pudonnut veneestä. Vaikkei vauhti ollut kova, veneen
keulaan tuli paikattava kolhu.
2. Purjevene ilman moottoria tuli betonilaituriin. Laiturilla oli
riittävästi mittaa, mutta kaveri arvioi etäisyyden laituriin hieman (!!)
väärin. Läheltä keulaa pitkin kylkeä tuli uudet vauhtiviivat. Laiturilla
olisi riittänyt olla edes yksi veneilijä, joka olisi antanut pienen vihjeen
kaverille, että vene tuli liian kohti laituria, ja ollut vastaanottamassa
köyden päätä.
3. Yli 12 m veneen omistaja ajoi itse venettä, me muut olimme kannella
katselemassa operaatiota. Kaverini huomasi, että nyt lähestytään liian
suurella nopeudella ja liian kohti naapurivenettä. Hän huusi peränpitäjälle:
pakki ja täydet kierokset päälle. Vahingoiksi tuli, että naapuriveneen
kaidetolppia muotoiltiin uudelleen. Jos naapuriveneen kaveri olisi ollut
paikalla, hän olisi mahdollisesti saanut veneemme keulan suuntaa hieman
käännettyä.
4. Swan lähti peruuttamalla tankkauslaiturista. Koska takanakaan ei ollut
paljon tilaa, oli tarkoitus ottaa vielä kerran eteenpäin, jotta vene olisi
saatu riittävästi irti. Sen jälkeen, kun perämies oli pistänyt vaihteen
eteenpäin ja reippaasti kierroksia moottoriin, kaikki yhteydet moottoriin
katkesivat!! Olin itse kaverini kanssa (= pari veneilyn lähes ammattilaista)
laiturilla seuraamassa operaatiota. Taas kerran onneakin tarvittiin -
lepuuttajat olivat vielä veneen kyljessä, eikä keulakiinnitysköyttä oltu
ehditty irroittaa. Sain ongittua kelaköyden käsiini ja kaverini kanssa
ehdimme vielä heittää sen pollarin ympäri, jolla saimme veneen vauhdin
jarrutettua. Kun moottorin veto oli päällä, ei venettä paljain käsin olisi
pidellyt.
Se siitä valmiudesta!
Matti
Mika Naatula
> Merikarhut on matkapurjehdusseura, johon jäseniksi pääsevät matkapurjeh-
> dusta joko purje- tai moottoriveneella harrastavat. Jostain syystä
> yhdistyksen käsitys on, että plaanaavat moottoriveneet eivät ole
> matkaveneitä siinä mielessä kuin mitä tässä yhdistyksessä asiasta
> ajatellaan, ja siksi niitä ei ole suosittu. En tosin tiedä tapauksia,
> joissa tällaisten veneitten omistajat olisivat pyrkineet jäseniksi.
>
> Jos joku monivuotinen jäsen hankkii tällaisen nopean veneen, hänellä
> on ollut mahdollisuus saada se yhdistyksen rekisteriin. Usein veneen
> vaihto on liittynyt muuttuneeseen elämäntilanteeseen, jossa matkapur-
> jehdus on jäänyt ja tilalle on tullut toisenlaista veneilyä.
Ihmettelen suuresti tätä yleisesti vallalla olevaa nopeiden veneiden
halveksuntaa (tai ylenkatsontaa) matkaveneilijäpiireissä. Perheeni kanssa
harrastan nimenomaan MATKAVENEILYÄ ja kalustona meillä on jo usean vuoden
ajan ollut plaanaavia veneitä: ensin perämoottorilla, sitten kolme kautta
Bella Falcon 26 (diesel koneella) ja nyt viime kaudesta alkaen iso Tiiskeri
kahdella diesel Volvolla.
Matkaveneily on perheemme harrastus nro 1. Viime kaudella kertyi maileja yli
3900 mpk ja kävimme lomareissulla Klaipedassa asti. Edellisellä kaudella
ajoimme Göta kanavan kautta Göteborgiin, paluumatkan teimme Tanskan salmien
kautta käyden mm. Kööpenhaminassa ja Bornholmissa. Sitä edellisellä kaudella
Vaasasta Viipurin ja kanavan kautta Saimalle, kierros Saimalla ja takaisin
merta pitkin.
Paitsi kesälomalla, olemme vesillä miltei jokaisena viikonloppuna kauden
aikana. Silloin teemme lyhyempiä matkoja: joskus Espoosta Viron eri
satamiin, Saaristomerelle tai sitten lähempänä oleviin kohteisiin. Tässä
elämäntilanteessa plaanaava matkavene on käytännöllisin venetyyppi perheeni
käytössä. Se mahdollistaa kohtuullisen pitkien matkojen tekemisen myös
viikonloppuisin, työni puolesta minulla kun ei ole kuukauden kesäloman
lisäksi muuta lomaa. Meille veneily on paitsi vesillä olemista (sekin on
toki tärkeä osa) myös matkailua. Haluamme käydä tutustumassa erilaisiin
paikkohin saaristossa, viettää aikaa luonnossa jne. Toisenlaisessa
elämäntilanteessa (jos vaikka olisin eläkkeellä) saattaisin valita
mieluummin hitaan veneen, ehkäpä purjeveneen. Aivan ehdoton valinta se olisi
jos haluamme joskus lähteä kauemmas maapalloa kiertämään.
Eipä ole edes tullut vakavasti harkittua hakea Merikarhujen jäsenyyttä koska
olen kuullut siellä vallalla olevasta asenteesta plaanaavia veneitä kohtaan.
Toimimme vaimoni kanssa aktiivisesti matkamoottriveneilijöiden järjestössä
Marinerit Ry:ssä. Sielläkin olemme havainneet vanhojen jäsenten keskuudessa
piilevän asenteellisuutta plaanaavia veneitä kohtaaan. Jäseneksi sentään
pääsee kun täyttää kriteerit eli on tehnyt matkan omalla venellä Ruotsin
eteläkärjen eteläpuolelle.
Oma epäilykseni syistä plaanaavien matkaveneiden ylenkatsomiseen on
vanhoillisuus: Ei tarvitse katsoa kovin montaa vuotta taaksepäin kun ainoa
reaalinen vaihtoehto nopean veneen voimanlähteeksi oli bensiinimoottori. Ja
niitähän yleisesti pidetään soveltumattomina matkaveneen voimanlähteeksi.
Eikä varmasti aivan syyttä, onhan bensiinimoottorilla pulmia
luotettavuudessa, taloudellisuudessa ja paloherkkyyden alueilla.
Mutta ajat muuttuvat. Olisikohan jo aika vanhojen matkaveneilijöiden muuttaa
asenteitaan nykyaikaa vastaaviksi ja hyväksyä myös toisenlaisilla veneillä
matkaveneilyä harrastavat.
--
Mika Naatula
Markus Peuhkuri
> Kiitos kommenteistasi. Jos Sinua vihreäviiriset ovat jeesanneet
> maihintulossa niin hyvä. Jostain syystä ei ole usein omalle kohdalle
Tämä keskustelu on ollut varsin vapauttava. Tähän asti olen elänyt
siinä kuvitelmassa, että tuo täällä virtuaalimerellä Jolly Rogeriin
<URL:http://www.ebs.hw.ac.uk/EDC/CAC/pirates/life.htm> rinnastettava
viiri olisi edellyttänyt hyvää ja ystävällistä käytöstä.
Liikkuessani k.o. viirillä varustetulla veneellä, olen pyrkinyt
käyttäytymään niinkuin ihmiset ainankin. Jos mitään tähdellisempää ei
ole ollut tekeillä, olen mennyt vastaanottamaan venettä laiturille.
Ompa jäänyt uudet perunatkin siihen silakoiden viereen kesken, jos
apu on näyttänyt enemmän kuin vain kohteliaisuuden vaatimukselta.
Nyt voin sitten käyttäytyä kuin merisika ainankin aina kyseisen viirin
kanssa eikä kukaan katso sen kummemmin kummeksuen perään.
----------------------------------------------------------------------
Omien kokemuksien perusteella voin todeta, että tuo merikarhuviirin
olemassaolo ei ole vaikuttanut sitä eikä tätä suhteutumiseen.
Vertailuotos viirittömältä puolelta on kyllä pieni, eikä viirilliseltä
puoleltakaan suuri.
Ei, en ole merikarhujen jäsen (Lauri voinee tarkistaa jäsenluettelosta
sinulle, jos kauniisti pyydät), mutta olen ajatellut jossain vaiheessa
hakea kun katson omien merihenkilötaitojeni olevan sopivalla tasolla.
Näinollen oma motiivini olisi pyrkiä heikentämään merikarhujen
haluttavuutta parantaakseni omia mahdollisuuksiani.
Tuosta rantautumisen auttamisesta vielä. Itse pyrin seuraamaan,
tarvitaanko rantautumisessa apua ja olemaan tarvittaessa käytettävissä
ts. vastaanottamaan köyden. En ole vielä tiedoistanut olevani tiellä,
mitä varmaan kyllä olen 30 vuotta kauemmin purjehtineiden kanssa.
Monasti vain reagointiaika tarvittaessa epäonnistuneissa tilanteissa
(huti poijusta) estää olemasta kauempana. Mutta en kyllä ole
mielestäni estänyt kenenkään pääsyä laiturille.
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
:-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-)
Yllä oleva viesti voi sisältää ironiaa. Lisää tarvittava määrä 100%
kierrätettävistä elektroneista valmistettuja hymiöitä.
Lauri Tarkkonen
Asenteet tässä ovat varmasti varsin vanhakantaisia. En ryhdy niitä
kummemmin puolustamaan, vaan raportoin vain niiden olemassaolosta.
Tuntuu vain siltä, että veneilijä, joka pyyhältää Turusta Maarianhami-
naan parissa tunnissa ei juuri kaipaa välillä olevia retkisatamia,
jolloin Merikarhujen tarjonta ei todellakaan kohtaa hänen tarpeitaan.
>Toimimme vaimoni kanssa aktiivisesti matkamoottriveneilijöiden järjestössä
>Marinerit Ry:ssä. Sielläkin olemme havainneet vanhojen jäsenten keskuudessa
>piilevän asenteellisuutta plaanaavia veneitä kohtaaan. Jäseneksi sentään
>pääsee kun täyttää kriteerit eli on tehnyt matkan omalla venellä Ruotsin
>eteläkärjen eteläpuolelle.
Tätä vanhoillisuutta esiintyy varmasti muuallakin kuin Merikarhuissa. :-).
>Oma epäilykseni syistä plaanaavien matkaveneiden ylenkatsomiseen on
>vanhoillisuus: Ei tarvitse katsoa kovin montaa vuotta taaksepäin kun ainoa
>reaalinen vaihtoehto nopean veneen voimanlähteeksi oli bensiinimoottori. Ja
>niitähän yleisesti pidetään soveltumattomina matkaveneen voimanlähteeksi.
>Eikä varmasti aivan syyttä, onhan bensiinimoottorilla pulmia
>luotettavuudessa, taloudellisuudessa ja paloherkkyyden alueilla.
>Mutta ajat muuttuvat. Olisikohan jo aika vanhojen matkaveneilijöiden muuttaa
>asenteitaan nykyaikaa vastaaviksi ja hyväksyä myös toisenlaisilla veneillä
>matkaveneilyä harrastavat.
Ei kai kukaan kiellä harrastamasta matkaveneilyä, mutta varmaankin
nopeita veneitä suosivat preferoivat hyvin erilaisia asioita kuin hitai-
siin veneisiin päätyvät. Varsinkin ennen kun nopeiden moottoriveneiden
käyttökulut (bensamoottoreiden vuoksi) olivat korkeammat, niin niitä
omistivat varsin usein yritykset ja jotkut talkootyöllä retkisatamia
ylläpitävät eivät katsoneet suopeasti kun osa jäsenistä käytti niitä
myös firmansa edustukseen. Nopealla veneellä pääsi merikarhusaunaan
vajaassa tunnissa, jolloin oli näppärää tuoda sinne firman vieraita
saunomaan ja kokemaan saariston tarjoamia luonnonelämyksiä. Tämä
on jossain määrin vaikuttanut kielteiseen suhtautumiseen Merikarhuissa.
Tässä on varmaankin yhtä kiusaa torjuttaessa menetetty myös jotain
muuta, mutta tällaiset "poliittiset" päätökset eivät kai koskaan
ole täydellisiä.
- Lauri Tarkkonen
Arto Hakkarainen
<923dsi$bvg$1...@oravannahka.helsinki.fi>...
> Österskär on Korppon, Kökarin ja Utön muodostaman kolmion
> keskivaiheeilla olevan saariryhmässä oleva lähellä yhteys-
> venelaituria oleva satama.
Kun nyt tuli puheeksi, niin voinet vastata kysymykseen, joka on vaivannut
mieltäni. Onko Österskärissä rantautumispaikkoja muille veneilijöille?
Tiedän, että Österskärissä on Merikarhutukikohta, jonka huomasin viiristä
aikoessani kerran mennä sinne. Lähdin tällöin seuraavaan sopivaan paikkaan
suosiolla. Voivatko muut veneilijät siis kiinnittyä muualle, kuin
yhteysaluslaituriin?
Arto
Lauri Tarkkonen
Jos katsot karttasarjan D specialia 757/2, niin voit havaita, että
kolmen metrin syvyyskäyrä on lähes rannassa kiinni syvyyslukemien
3.7 ja 4.9 välissä (siis Österskärin pohjoisrannassa) Merikarhujen
tontti lopuu hieman 3.7 numeron itäpuolelle edellämainittujen nume-
roiden keskivaiheille. En ole kokeillut, mutta olen nähnyt veneitä
myös syvyyslukeman 4.9 paikkeilla. Saaren itärannalla on myös kuuden
metrin syvyyskäyrä melkein rannassa kiinni, mutta paikka on suojainen
vain itäisillä tuulilla. Pohjoisilla tuulilla kokeilisin Österuddenin
lounaiskulmalla olevaa paikkaa, jossa kuuden metrin syvyyskäyrä melkein
koskettaa rantaa. Joskus kovalla pohjoistuulella myös Merikarhut ovat
hakeneet suojaa Österskärin pohjoispuolella olevan Hökskärin etelä-
rannalta. Tämä ei ole tietenkään Österskäriä, mutta jos seudulla
olessa tarvitsee suojaa pohjoistuulelta, niin tämä kannattanee
pitää mielessä.
Merikarhuihin liittymisessä on se haittapuoli, että merikarhusata-
mien lähiympäristön tutkiminen jää vähäisemmäksi, kun tulee aina
menneeksi tuttuun ja turvalliseen satamaan. :-), joten en osaa
tämän tarkemmin sanoa.
- Lauri Tarkkonen
mlhs
"sailor" <sai...@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:92augd$ir7$1...@news.kolumbus.fi...
> Pursiseura, joka lähettää suojasatamaa etsineen perhepurkkarin nousevaan
> 16m/s tuuleen perusteena: tää on merikahjujen ranta - pistää epäilemään
että
> ylläoleva teksti on totta.
- Ihan uteliaisuuttani tiedustelen, joskos moisest tapahtumast sais
hieman lisätietoa? Kuulostaa hieman enempi kuin hieman oudolt käytökselt....
jos ylläoleva teksti on ihan factaa... oli rantsu sitten Merikarhujen tai
muitten kahjujen...
-- sarla --
sailor
> >> (tässä keskusteluryhmässä) ja huomata, että jopa ihmiset joiden
mielestä
> >> Merikarhut ovat perseestä voivat muuten olla ihan normaaleja ihmisiä
sekä
> >> stereotypioiden, että päätelmiensä puhumattakaan informaation
> >> käsittelykykynsä puolesta.
>
> >Pursiseura, joka lähettää suojasatamaa etsineen perhepurkkarin nousevaan
> >16m/s tuuleen perusteena: tää on merikahjujen ranta - pistää epäilemään
että
> >ylläoleva teksti on totta.
>
> >Jotta nuin...
>
> Tämä on niitä urbaaneja legendoja, jotka silloin tällöin pulpahtavat
> pinnalle. Olisi tietenkin helpompi uskoa, jos kerrot paikan, ajan ja
> ulosajetun veneen nimen.
Kysymyksessä oli vene joka oli Saimaa-Kemi reissulla olikohan -96 tai -97,
itse olin veneessä miehistönä välillä Saimaa-Turku. Tapahtuma sattui veneen
paluureissulla takaisin Saimaalle. Ko. veneen nimi on Katastella ja sen
kuvaa voi ihailla sivulla:
http://www.sci.fi/~janimeri/picture.htm
Ja kysymyksessä on se taaempi vene.
Aika, paikka on selvitettävissä lokikirjasta, jos se nyt jotakuta
kiinnostaa?
Tällaisessa tilanteessa kenenkään ei ole
> edes pakko lähteä. Jos tulee erimielisyyttä siitä, mikä on kullekin
> veneelle turvallinen keli, niin sen päättää veneen päällikkö ei
> sataman omistaja.
Kaikkitietävä merikahju kyllä päätti sen ihan kipparin puolesta. Onneksi ko.
etapista vene selvisi kohtuu pienillä vahingoilla, vain isopurje hajosi
lievästi.
Tunge Lauri se urbaani sinne pertaaniin...
-sailor-
"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
news:92bhb8$10o$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Eero Hyvärinen
Voi Lauri, kun ymmärtäisit lopettaa ajoissa, etkä hakkaisi päätäsi loputtomiin seinään.
Säälien olen seurannut saivartelujasi jo toista vuotta.
Eero Hyvärinen
Lauri Tarkkonen
>Eero Hyvärinen
Kukaan ei kaiketi pakoita Sinua lukemaan näitä viestejä. Osannet
käyttää kill-fileä. Jokunen aika sitten lopetin, mutta seurauksena
oli, että useampi henkilö pyysi minua jatkamaan ja jotkut haluavat
edelleenkin käydä mielellään näitä keskusteluja privaattiviesteinä,
koska eivät välitä joidenkin muiden kommenteista.
On varmaan tyhmää ja säälittävää olla hyväksymättä tämän juonteen
aloittajan käsitystä, että noin 2500 purjehtijan joukko olisi
persreikiä vain siksi, etteivät riennä joukolla auttamaan häntä
kun hän suvaitsee rantautua lähimaaston. On totta, että muut tätä
listaa seuraavat merikarhut ovat fiksumpia, he tietävät koirien
haukkuvan ja karavaanin kulkevan.
Kenties voisit perustaa kansanliikkeen, jolla äänestät minut ulos
tästä listasta.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>> >Pursiseura, joka lähettää suojasatamaa etsineen perhepurkkarin nousevaan
>> >16m/s tuuleen perusteena: tää on merikahjujen ranta - pistää epäilemään
>> >että ylläoleva teksti on totta.
>>
>> >Jotta nuin...
>>
>> Tämä on niitä urbaaneja legendoja, jotka silloin tällöin pulpahtavat
>> pinnalle. Olisi tietenkin helpompi uskoa, jos kerrot paikan, ajan ja
>> ulosajetun veneen nimen.
>Kysymyksessä oli vene joka oli Saimaa-Kemi reissulla olikohan -96 tai -97,
>itse olin veneessä miehistönä välillä Saimaa-Turku. Tapahtuma sattui veneen
>paluureissulla takaisin Saimaalle. Ko. veneen nimi on Katastella ja sen
>kuvaa voi ihailla sivulla:
>http://www.sci.fi/~janimeri/picture.htm
>Ja kysymyksessä on se taaempi vene.
Ei kai mikään olisi estänyt yksilöimästä tapahtumaa heti ensimmäi-
sessä viestissä.
>Aika, paikka on selvitettävissä lokikirjasta, jos se nyt jotakuta
>kiinnostaa?
Asia olisi kannattanut ottaa heti käsittelyyn, esimerkiksi ilmoit-
tamalla asiasta Merikarhujen toimistoon, jotta asia olisi heti voitu
selvittää. Nyt vuosien kuluttua on huomattavasti hankalampaa ryhtyä
kyselemään paikalta olleilta mitä oikein on tapahtunut ja minkälainen
keli vallitsi ja mitä oli ennustettu ja odotettavissa.
>> Tällaisessa tilanteessa kenenkään ei ole edes pakko lähteä.
>> Jos tulee erimielisyyttä siitä, mikä on kullekin veneelle
>> turvallinen keli, niin sen päättää veneen päällikkö ei
>> sataman omistaja.
>Kaikkitietävä merikahju kyllä päätti sen ihan kipparin puolesta. Onneksi
>ko. etapista vene selvisi kohtuu pienillä vahingoilla, vain isopurje
>hajosi lievästi.
En ole koskaan kieltänyt, etteikö myös merikarhujen joukossa ole
ääliöitä. Tästä huolimatta veneen päällikkö päättää lähteekö hän
veneellään merelle. On todella valitettavaa, että näin on käynyt.
Olisi ilmeisesti syytä pyrkiä valistamaan myös yhdistyksen jäseniä
ja satamaisäntiä kaikkien veneilijöiden oikeudesta suojasatamaan.
Siitä huolimatta, että edelleen olen sitä mieltä, että veneen päällikkö
päättää mihin keliin hän veneensä vie, niin en sanoisi kuvassa olevaa
venettä, joka siis osallistui Saimaa - Kemi kilpailuun ihan tavallisek-
si perheveneeksi tosin miehistöstä ei ollut puhetta, oliko se kilpailu-
miehistö vai ei. Voisin hyvin kuvitella kuvassa esitetyt veneen olevan
merikelpoinen luokkaa 16 m/s oleville tuulille. Kuitenkaan minähän en
sitä asiaa ole arvioimassa, vaan se kuuluu aluksen päällikölle, jolla
siis on oikeus turvasatamaan näin halutessaan.
>Tunge Lauri se urbaani sinne pertaaniin...
> -sailor-
Olet varmaan ylpeä päästessäsi osoittamaan siviilirohkeuttasi ja
kykyäsi asialliseen ja sivistyneeseen keskusteluun. Tämä tuo Sinulle
varmasti runsaasti aploodeja ja pitää mielen reippaana, varsinkin kun
sen tekee nimimerkin suojassa.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>Itse tiedän ainakin sellaisen tapauksen, että kaverillani - monivuotisella
>karhujen jäsenellä - vaihdettuaan takavuosina purjeveneensä isoon
>hollantilaiseen rautaveneeseen oli vaikeuksia saada rekisteröityä vene
>Merikarhuihin. Mielessäni kävi ajatus, että onpa karhuilla kovat sanktiot.
>Myöhemmin kaveri kertoi, että sai lopulta veneensä rekisteröityä.
Olisi tietysti mukavaa, jos kertoisit tarkemmin mitkä vaikeudet olivat.
Onneksi hän kuitenkin sai veneensä rekisteröityä. Toivottavasti ette
kumpikaan saanut pahempaa vammaa sieluunne.
>Noista rantautumisista puheen ollen muistan ainakin neljä tapausta,
>joissa piti olla tai olisi pitänyt olla vastaanottaja nimenomaan
>paikalla eikä omassa veneessä tiirailemassa.
Haluatko tällä nyt sanoa, että rannassa olijoiden on velvollisuus
olla vahtimassa, että kanssaveneilijät onnistuvat rantautumaan?
>1. H-vene ilman moottoria tuli kohti laituria. Kaveri ei perässä
>saanutkaan peräköyttä poijuun kiinni. Onneksi "hyppää perkele" piti
>kiinni keulaharuksesta, ettei pudonnut veneestä. Vaikkei vauhti ollut
>kova, veneen keulaan tuli paikattava kolhu.
Onko syyllinen nyt laiturilla tai veneessä laiskotellut kanssaveneilijä
vain H-veneen kippari, joka ei onnistunut manööverissään?
>2. Purjevene ilman moottoria tuli betonilaituriin. Laiturilla oli
>riittävästi mittaa, mutta kaveri arvioi etäisyyden laituriin
>hieman (!!) väärin. Läheltä keulaa pitkin kylkeä tuli uudet
>vauhtiviivat. Laiturilla olisi riittänyt olla edes yksi veneilijä,
>joka olisi antanut pienen vihjeen kaverille, että vene tuli liian
>kohti laituria, ja ollut vastaanottamassa köyden päätä.
Mielenkiintoinen tulkinta. Laiturilta on varsin vaikea antaa ohjeita,
useimmiten veneen omistaja/ohjaaja tietää laiturilla seisovia paremmin
veneen kääntymis-, sortumis- ja liukuominaisuudet. Jos vene törmää
laituriin ja raapii siihen kylkensä, sitä on vaikea laiturilta päin
työntää köydellä kauemmaksi. Toivottavasti tätä haveria ei pistetä
merikarhujen piikkiin, jotka eivät järjestäneet laiturille kunnollista
päivystystä.
>3. Yli 12 m veneen omistaja ajoi itse venettä, me muut olimme kannella
>katselemassa operaatiota. Kaverini huomasi, että nyt lähestytään liian
>suurella nopeudella ja liian kohti naapurivenettä. Hän huusi peränpitäjälle:
>pakki ja täydet kierokset päälle. Vahingoiksi tuli, että naapuriveneen
>kaidetolppia muotoiltiin uudelleen. Jos naapuriveneen kaveri olisi ollut
>paikalla, hän olisi mahdollisesti saanut veneemme keulan suuntaa hieman
>käännettyä.
Tämä tarkoittanee varmaankin sitä, että veneeseen on aina jäettävä
päivystys suojelemaan venettä, jotta myöhemmin laituriin tulevat eivät
muotoile kylkeä tai kaidetolppia uudelleen. Tietenkään kannella olevat
saapuvan veneen matkustajat eivät voineet tehdä mitään kolhujen ehkäi-
semiseksi. Ainakin minun venettäni voi kääntää myös sen keulassa seis-
ten ja paikallaan olevan veneen vantista tai kyljestä työntäen. Joskus
kun rantautuu yksinään sivutuulessa, joutuu tällaistakin kokeilemaan.
>4. Swan lähti peruuttamalla tankkauslaiturista. Koska takanakaan ei ollut
>paljon tilaa, oli tarkoitus ottaa vielä kerran eteenpäin, jotta vene olisi
>saatu riittävästi irti. Sen jälkeen, kun perämies oli pistänyt vaihteen
>eteenpäin ja reippaasti kierroksia moottoriin, kaikki yhteydet moottoriin
>katkesivat!! Olin itse kaverini kanssa (= pari veneilyn lähes ammattilaista)
>laiturilla seuraamassa operaatiota. Taas kerran onneakin tarvittiin -
>lepuuttajat olivat vielä veneen kyljessä, eikä keulakiinnitysköyttä oltu
>ehditty irroittaa. Sain ongittua kelaköyden käsiini ja kaverini kanssa
>ehdimme vielä heittää sen pollarin ympäri, jolla saimme veneen vauhdin
>jarrutettua. Kun moottorin veto oli päällä, ei venettä paljain käsin olisi
>pidellyt.
Kunniamaininta.
>Se siitä valmiudesta!
Pulaan joutuvia on aina autettava, mutta maihin tai laituriin kiinnitty-
minen pitäisi olla rutiinioperaatio, jonka useimpien veneilijöiden voisi
odottaa kykenevän tekemään normaalioloissa. Jos tuuli on voimakas, tulee
erityisen hankalasta suunnasta, paikka on ahdas tai muuten kinkkinen on
tietenkin luonnollista pyrkiä auttamaan tulijaa.
En kuitenkaan näe poissuljettuna mahdollisuutena, että veneen omistajat
harjoittelisivat manoovereitä sekä purjeella että moottorilla (jos sel-
laiset ovat käytettävissä) aluksi hyvissä olosuhteissa väljissä tiloissa
kunnes suoritusvarmuus on riittävä. Olen täälläkin esittänyt, että har-
joitusta kaipaava veneilijä voisi hankkia kerän halpaa polypropyleeni-
nyöriä, muovikanistereita ja painoksi kiviä. Sijoittaa niitä veteen
sopiviin muodostelmiin, ja koettaa harjoitella manöövereita: ensin
vaikkapa yksinkertaista poijuun tuloa: tullaan merkkiin nähden tuulen
alle ja käännetään keula tuuleen tavoitteena saada nopeus pysähtymään
niin että keula on juuri poijun kohdalla. Miehistön jäsenet voivat
kaikki vaikkapa kilpailla kuka pääsee lähimmäksi. Poijun yli ajamisesta
voidaan antaa sakkopisteitä. Sitten samaa voidaan kokeilla siten,
että on tultava sivutuuleen jne.
Monet, joita olen opettanut purjehtimaan ovat kokeilleet tätä ja ovat
olleet edistykseensä tyytyväisiä. Joskus kauan sitten kun osallistuin
seuramme juniorileirille ohjaajana ja kaluston huoltajana, järjestin
kilpapurjehdusten ja siihen liittyvien harjoitteiden lomaan veneiden
käsittelyharjoituksia erilaisilla pujotteluradoilla, jotka oli tehty
muovipäniköiden avulla. Osanottajat pitivät harjoituksia erittäin mie-
lenkiintoisina ja hyödyllisinä.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>Morjensta!.
>Tässä siis muistin virkistämiseksi "nimittelyni" uudestaan:
>"Tosiasia on kuitenkin että en millään kehtaisi vetää merikarhuviiriä
>saalinkiin ja leimautua assholeksi."
Tuot varsin selkeästi mielipiteesi siitä mitä mieltä olet viiriä käyttä-
vistä. Kaikista.
>> Olet perustellut tätä asshole nimitystä sillä, että merikarhut eivät
>> ole auttaneet Sinua rantautumaan.
>Jos asian näin haluaa ymmärtää, niin ei sille mitään voi. Mielestäni
>jeesaaminen rantauduttaessa on 90 %:sesti tarpeeton, mutta kohtelias ele. En
>koe jeesaamisen tai sen tekemättä jättämistä syynä "asshole" nimitykselle.
>Kuten ylläolevasta näet, olen käyttänyt nimitystä kuvaamaan leimautumista.
Siis ainoa perustelu, jonka olet nimityksellesi antanut on, että
veneilyurasi aikana ainoastaan kerran on vihreäviirinen Sinua auttanut
rantautumaan. Selkeätä.
>Itse leimasit minut natsiksi mielipiteeni takia.
Olen kertonut, että tällainen ihmisryhmän leimaaminen oli tyypillistä
esimerkiksi natsi-saksassa. Jos haluat liittää itsesi joukkoon, on se
oma valintasi.
>>> Miten tämä on mahdollista, jos esimerkiksi rantaudut kahden veneen
>> väliin, miksi vain toinen voi auttaa.
>Koska olen mutu tilastossani niin päättänyt.
Siis tosiasioilla ei tarvitse olla mitään tekemistä faktoina
esittämiesi asioiden kanssa.
>> Hyvä, että tunnustat, käsityksesi pitää merikarhuja persereikinä,
>> ei perustu mihinkään muuhun, kuin ilmasta vedettyyn mielipiteeseen.
>Juu, sitä ei tosiaankaan tarvitse todistella raastuvassa kuten tunnuit
>vaativan.
Olisi ollut hyödyllistä tietää mihin tosiasiallisiin tapahtumiin
käsityksesi perustuu, jotta siihen voisi mahdollisesti jatkossa
vaikuttaa. Vrt. omaa kommenttiasi myöhemmin.
>> Monet asiat näyttävät erilaisilta kun niitä tarkastelee eri
>> näkökulmista. Puolustusasemissa on mielestäni se, jonka on tarvis
>> nimitellä jotain ihmisryhmää persereiksi, vain siksi, että he eivät
>> hänen mielestään riittävän usein tule auttamaan hänen rantautumis-
>> operaatiossaan, ei niinkään se, joka yrittää diskutoida moisen absurdin
>> asenteen perusteita.
>Huh,huh. Rantaumisasia jo on varmasti käyty tarpeellisin määrin läpi.Jos
>asiaa haluaa vääntää se sallittakoon.
Et toistaiseksi ole tuonut mitään muuta perustetta nimittelyllesi.
>Vielä kerran:
>"Tosiasia on kuitenkin että en millään kehtaisi vetää merikarhuviiriä
>saalinkiin ja leimautua assholeksi"
>Jos se auttaa, niin muokkaan mielipidettäni tässä julkisesti:
>Tosiasia on kuitenkin, että en millään kehtaisi vetää merikarhuviiriä
>saalinkiin ja leimautua merikarhuksi.
Millä tavoin tämä korjaa aikaisempaa ristiriitaa, jonka mukaan naut-
tisit mielelläsi palveluista, mutta et haluaisi olla yhteisön jäsen?
>> Minun ei ainakaan tarvitse leimata ihmisiä persereiksi, jos he eivät
>> riennä auttamaan minua tilanteessa, jossa en apua välttämättä tarvitse.
>> Pystyn hallitsemaan tilanteeni muodostamatta tällaista stereotypiaa,
>> vaan voin muodostaa käsitykseni sekä vihreäviirisistä että viirittömistä
>> veneilijöistä heidän oman käyttäytymisensä perusteella.
>Mutta siis pidät kykyjäsi muita parempina....
>Et tunnut pystyvän argumentointiisi muokkaamatta toisen sanomaa
>haluamaksesi.
Vaikuttaa siltä, että Sinun on jälkeenpäin muotoiltava viestisi uudes-
taan, jotta voisit säilyttää kasvosi.
>> >Elämässä on muitakin asioita kuin paatit ja merikarhut, jonka Sinunkin
>> >olettaisin ymmärtävän. Siis relaa Late, ja ala latautua ensi kesään.....
>>
>> Voisit kiinnittää huomiota, että itse olet tuonut tämän keskustelun
>> tälle forumille. Ilmeisesti piposi ahdistaa, koska pidit sitä tarpeelli-
>> sena.
>Sinun piposi kiristää heti, kun joku uskaltaa kertoa mielipiteensä
>jostain Merikarhuihin liittyvästä aiheesta. Varsinkin jos se ei ole
>ylistävä.
Käsitykseni on ollut, että tälle forumille tuodaan viestejä kommentoi-
taviksi. Olen kommentoinut varsin monia muitakin aiheita kuin Merikar-
huihin liittyviä, joten tuo syytös on täysin perusteeton. Tosin itse-
hän olet esittänyt, ettei Sinun tarvitse perustella mielipiteitäsi.
>Olen tietoinen tuomastani aiheesta. Sinusta ei siis ole tarpeellista
>pohtia, miksi merikarhujen maine on joidenkin vesilläliikkujien mielestä
>huono?
Olen keskustelun avulla pyrkinyt selvittämään miksi haluat kutsua
merikarhuja assholeksi. Sinä olet tuonut yhden perusteen ja kun olen
pitänyt sitä riittämättömänä, niin olet syyttänyt minua tiukkapipoksi
ja syytät minua tarttumisesta keskusteluun kun Marikarhuja käsitellään
muuten kuin myönteisesti. Mahdatko itse tietää mitä haluat?
>Jos olisin sinun laillasi yhdistyksen puolesta voimakkaasti kantaa ottava
>henkilö, niin asia kyllä kiinnostaisi.
Kuten sanoin, olen yrittänyt sitä selvittää, mutta olet kertonuyt, että
Sinun ei tarvitse perustella.
>Minusta tässä internetin keskusteluryhmässä on mukavaa lueskella
>ihmisten mielipiteitä, Sinunkin.
Vastahan olit sitä mieltä, että minun pitäisi relata ja alkaa latau-
tua ensi kesään. Ei Sinua ainakaan johdonmukaisuudesta voida syyttää.
>Voin olla väärässä, mutta minusta tuntuu että otat kantaa varsin moniin
>kysymyksiin, myös teknisiin.
Enkö saisi? Saattaisin keskustella täällä useamminkin teknisistä
asioista, mutta monet kysyvät niitä suoraan sähköpostissa perustellen
yksyityisen viestin käyttöä sillä, etteivät halua siihen joidenkin
muiden listalla kirjoittavien kommentteja, joita pitävät tarpeettomina.
>Hyvin useassa keskustelu stringissäsi tuntuu olevan "erimielisyyttä"
>keskustelukumppanisi kanssa. (huomaa käytin sanaa "erimielisyyttä"
>en sanaa "vittuilua" vaikka se pulpahti ensimmäiseksi mieleeni).
Yleensä perustelen käsitykseni joko loogisesti tai oman tai lähi-
piirin kokemuksen perusteella. Varsin usein esittämän ratkaisut
on myös kokeiltu ja toimiviksi havaittu.
>Onkohan se niin, että useat kanssasi keskustelevat ovat myös
>Sinua heikompia käsittelemään informaatiota, ovat älyllisesti
>Sinua heikompia ja siksi sanaharkkaa kehittyy?
Jos puhut teknisistä asioista, niin monella on vähemmän kokemusta
ja he ovat käyttäneet asiaan vähemmän aikaa ja ajatustyötä. En yleensä
(joskus sattuu tietenkin vahinkoja) puutu asioihin, joita en hallitse.
>Kuten itse sanoit kyseessä on julkinen foorumi. "Assholeksi" sanan käyttö ei
>tietenkään ole hyvän ilmaisutavan mukaista. Käytin sitä, koska se tuntui
>sopivimmalta. Nythän korjasin kirjoitustani ja vaihdoin sen sanaan
>"merikarhuksi". Eli siis pyrin varovaisesti eroon stereotypioista, kuten
>ystävällisesti neuvoit.
Tarkoittaako tämä, että Sinulla on "assholelle" uusi synonyymi?
- Lauri Tarkkonen
Helander
"Eero Hyvärinen" <ee...@kotiposti.njetspam.net> kirjoitti viestissä
news:3A4A6BB4...@kotiposti.njetspam.net...
Tässä vuoteen en ollut seurannut tätä grouppia ja kun nyt taas tulin ei voi
muuta kuin nauraa...
Samaa jauhantaa osa samoja henkilöitä ja aivan samat aiheet... Huh..
vuodenvaihteita...
_Hldr
arsk
Kyllä se tästä taas helpottaa kun kevät tulee.
-a-
Dag Stenberg
> Mielestäni
> jeesaaminen rantauduttaessa on 90 %:sesti tarpeeton, mutta kohtelias ele.
Minustakin. Ne muutamat kerrat, kun on tullut yllättäviä vaikeuksia, on
laiturilta tai kalliolta saatu apu ollut tervetullut (esim. kova sivutuuli
jolloin H-veneen keula yllättäen heilahtaa sivuun ratkaisevalla
hetkellä, dieselmoottorin yllättävä pysähtyminen kun on liikaa vauhtia
ja toinen vene laiturissa juuri edessä, jne.)
(Nic-posti Lauri Tarkkoselle)
> Voin olla väärässä, mutta minusta tuntuu että otat kantaa varsin moniin
> kysymyksiin, myös teknisiin.
No, minusta Laurin esilletuomat vihjeet ja niksit ovat jokseenkin aina
päteviä, joten en haluaisi olla ilman niitä.
Dag Stenberg
Nic-posti
> Tarkoittaako tämä, että Sinulla on "assholelle" uusi synonyymi?
Mistä ihmeestä sait moista päähäsi..... :)
Jukka Ylikoski
Lauri Tarkkonen
>Morjensta!
>> Tarkoittaako tämä, että Sinulla on "assholelle" uusi synonyymi?
>Mistä ihmeestä sait moista päähäsi..... :)
Pentti Holappa sanoi muinoin, että kun pää telmii syntyy päätelmiä.
Abraham Lincoln kysyi kerran eräässä vaalitilaisuudessa väkijoukolta:
Montako jalkaa on lampaalla, jos häntää kutsutaan jalaksi?
Jotkut vastasivat, että viisi. Tähän AL joutui toteamaan, että
vaikka kutsuisitte häntää jalaksi, se on edelleen häntä, jonka
vuoksi lampaalla on edelleen neljä jalkaa, jolla se kävelee.
- Lauri Tarkkonen
Mikko R
> Noista rantautumisista puheen ollen muistan ainakin neljä tapausta, joissa
> piti olla tai olisi pitänyt olla vastaanottaja nimenomaan paikalla eikä
> omassa veneessä tiirailemassa.
Totaalisen väärä asenne rantautujalla, joka on valitettavasti yleistymään
päin.
Vähän samaan tyylistä mielipidettä tosin pukkaa vastaan nykyään vähän
joka paikassa. Lähdetään huonoilla varusteilla ja taidoilla
merelle/erämaahan
ja soitetaan sitten kopteri/pelastajat hakemaan kun ei homma onnistu ja
lopuksi
syytetään naapureita tms kun eivät auttaneet kysymättä/pyytämättä -
itsessähän
ei ole koskaan vikaa! Lisäksi näillä valittajilla on yleensä vielä paha tapa
yrittää
pistää neuvojen antajat maksumiehiksi mikäli ovat ymmärtäneet neuvot väärin
tai neuvoista huolimatta onnistuneet sössimään tilanteen perusteellisesti.
Jos ei hallitse venettään riittävästi, ei pidä lähteää mihinkään. Jos lähtee
ei pidä
tehdä sitä olettaen että muut hoitavat kysymättä kaiken
puolestaan/ilmaiseksi.
Jos taas on epävarma kyvyistään ja taidoistaan on syytä varottaa/pyytää apua
rannaltaolijoilta ennen rantautumista tehtävällä varmistuskierroksella.
> 1. H-vene ilman moottoria tuli kohti laituria. Kaveri ei perässä
saanutkaan
> peräköyttä poijuun kiinni. Onneksi "hyppää perkele" piti kiinni
> keulaharuksesta, ettei pudonnut veneestä. Vaikkei vauhti ollut kova,
veneen
> keulaan tuli paikattava kolhu.
Oma moka
> 2. Purjevene ilman moottoria tuli betonilaituriin. Laiturilla oli
> riittävästi mittaa, mutta kaveri arvioi etäisyyden laituriin hieman (!!)
> väärin. Läheltä keulaa pitkin kylkeä tuli uudet vauhtiviivat. Laiturilla
> olisi riittänyt olla edes yksi veneilijä, joka olisi antanut pienen
vihjeen
> kaverille, että vene tuli liian kohti laituria, ja ollut vastaanottamassa
> köyden päätä.
Jälleen oma moka. Kunkin on tunnettava veneensä niin kyvin, että osaa
arvioida etäisyydet itse tai muussa tapauksessa pyydettävä omasta
veneestä joku keulaan huutamaan/näyttämään sormilla etäisyyksiä. Lisäksi
laiturillaolijan on mahdoton tietää näitä ominaisuuksia sekä kipparin
aivoituksia ja näinollen lähes turhaa/mahdotonta antaa oma-aloitteisesti
neuvoja.
> 3. Yli 12 m veneen omistaja ajoi itse venettä, me muut olimme kannella
> katselemassa operaatiota. Kaverini huomasi, että nyt lähestytään liian
> suurella nopeudella ja liian kohti naapurivenettä. Hän huusi
peränpitäjälle:
> pakki ja täydet kierokset päälle. Vahingoiksi tuli, että naapuriveneen
> kaidetolppia muotoiltiin uudelleen. Jos naapuriveneen kaveri olisi ollut
> paikalla, hän olisi mahdollisesti saanut veneemme keulan suuntaa hieman
> käännettyä.
Itse ole opettanut aina kaikille tutuille että optiomistijollaa
suurempia/painavampia
veneitä ei koskaa yritetä pysäyttää vähääkään kovemmasta vauhdista pelkin
käsin ja/tai jaloin. Esim 8 tonnia painava vene murskaa helposti väliin
jääneen
käden/jalan kaidetolpat/lasikuitu/maali on halpaa ja useimmiten vielä
vakuutuskin korvaa ison osan jos ei ole oltu aivan törkeän huolimattomia.
> 4. Swan lähti peruuttamalla tankkauslaiturista. Koska takanakaan ei ollut
> paljon tilaa, oli tarkoitus ottaa vielä kerran eteenpäin, jotta vene olisi
> saatu riittävästi irti. Sen jälkeen, kun perämies oli pistänyt vaihteen
> eteenpäin ja reippaasti kierroksia moottoriin, kaikki yhteydet moottoriin
> katkesivat!! Olin itse kaverini kanssa (= pari veneilyn lähes
ammattilaista)
> laiturilla seuraamassa operaatiota. Taas kerran onneakin tarvittiin -
> lepuuttajat olivat vielä veneen kyljessä, eikä keulakiinnitysköyttä oltu
> ehditty irroittaa. Sain ongittua kelaköyden käsiini ja kaverini kanssa
> ehdimme vielä heittää sen pollarin ympäri, jolla saimme veneen vauhdin
> jarrutettua. Kun moottorin veto oli päällä, ei venettä paljain käsin olisi
> pidellyt.
>
Hyvin tehty - tuuriakin oli matkassa
> Se siitä valmiudesta!
>
> Matti
>
>
Ai niin! En kuulu merikarhuihin, mutta pääsääntöisesti tuntemani merikarhut
ovat mielestäni olleet keskivertoveneilijöitä taitavampia
veneenkäsittelijöitä
ja merenkulkijoita. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta he ovat myös
olleet varsin avuliaitakin.
- Mikko
Kari Jokinen
Älä nyt hullujasi puhu! Minä voisin maanitella virkaveljiltä Hesperiasta
pitkähihaisen ja lepositeitä lainaksi tuollaista kansanliikettä
ajattelevankin varalle....tietysti jos sopii! ;-)
Mihin tämä saitti joutuisi ilman sinua?
Kippari
>
> - Lauri Tarkkonen
Antti S. Brax
> In <92augd$ir7$1...@news.kolumbus.fi> "sailor" <sai...@kolumbus.fi> writes:
> >Pursiseura, joka lähettää suojasatamaa etsineen perhepurkkarin nousevaan
> >16m/s tuuleen perusteena: tää on merikahjujen ranta - pistää epäilemään että
> >ylläoleva teksti on totta.
>
> pinnalle.
Tämä ei ole sama tapaus, mutta kerron kuitenkin. Meidät hää-
dettiin Sulkaniemestä hakiessamme suojasatamaa, koska saares-
sa oli käynnissä juniorien purjehdusleiri. Lihavat herrat huu-
sivat laiturilta ennen kuin olimme edes aloittaneet rantautu-
misoperaatiot, ettei saareen saa tulla. Koska meillä ei sillä
hetkellä ollut uupumusta suurempaa hätää päätimme välttää
ikävän tilanteen ja jatkaa seuraavaan satamaan. Matkalla kes-
kustelimme lasten kasvatuksesta.
Veneen (H-35, L 62, S/Y Tuulikki) päällikkö oli (ja lienee
vieläkin) Merenkävijöiden jäsen ja veneessä oli Merenkävi-
jöiden viiri. Tämä tapahtui joskus 90-luvulla. Vene on sen
jälkeen vaihtanut omistajaa.
--
/"\
\ / ASCII RIBBON CAMPAIGN Antti S. Brax - a...@iki.fi
X AGAINST HTML MAIL Old school
/ \ (AND NEWS TOO, dammit) http://www.iki.fi/asb/
Matti Suorsa
Matti Suorsa <msu...@megabaud.fi> wrote in message
news:92cich$kma$1...@news.kolumbus.fi...
>
> Noista rantautumisista puheen ollen muistan ainakin neljä tapausta, joissa
> piti olla tai olisi pitänyt olla vastaanottaja nimenomaan paikalla eikä
> omassa veneessä tiirailemassa.
Olisi kai pitänyt esittää:
"Noista rantautumisista puheen ollen muistan ainakin neljä tapausta, joissa
OLI HYVÄ olla tai olisi OLLUT HYVÄ olla vastaanottaja nimenomaan paikalla
eikä
MAHDOLLISESTI omassa veneessä tiirailemassa."
Tuntuu joskus turhauttavalla vääntää tekstiä tähän (?) ryhmään, kun minulla
ei tuo suomen kieli tahdo taipua niin yksiselitteiseksi, ettei sitä voisi
ymmärtää monella eri tavalla. Olikohan se Lauri, joka saivarteli esimerkiksi
niistä satamien eri nimityksistä (vrt. satamanimitysten luokituksesta),
vaikka asiayhteydestä sai selvän, mitä kirjoittaja kulloinkin tarkoitti.
Hattu kourassa vajavuuttani anteeksi anoen myös niidenkin puolesta, jotka
esittämissäni neljässä kohdassa eivät olleet olleet täydellisiä!
Matti
Lauri Tarkkonen
>Tuntuu joskus turhauttavalla vääntää tekstiä tähän (?) ryhmään, kun minulla
>ei tuo suomen kieli tahdo taipua niin yksiselitteiseksi, ettei sitä voisi
>ymmärtää monella eri tavalla. Olikohan se Lauri, joka saivarteli esimerkiksi
>niistä satamien eri nimityksistä (vrt. satamanimitysten luokituksesta),
>vaikka asiayhteydestä sai selvän, mitä kirjoittaja kulloinkin tarkoitti.
Siitä huolimatta, että Sinä kirjoittajana ja juonnetta alusta alkaen
seuranneet ja hyvämuistiset saattoivat tietää kyseessä olleen retkisata-
mien, niin en ole ollenkaan niin vakuuttunut siitä, että juonteen
jatkuessa asia oli ollenkaan selvä. Joissakin viesteissä puhuttiin
jo retkisatamasta vierassataman synonyymina ja tämä alkoi jo vaikuttaa
koko keskustelun leviämiseen vielä laveammaksi.
Sille, joka itse tietää mitä hän tarkoittaa on yleensä vaikea ymmärtää,
että toinen ei käsitä asiaa samalla täsmällisellä tavalla kuin hän itse.
Menetettyä naiviutta ei koskaan saa täysin takaisin. Usko huviksesi.
>Hattu kourassa vajavuuttani anteeksi anoen myös niidenkin puolesta, jotka
>esittämissäni neljässä kohdassa eivät olleet olleet täydellisiä!
Kunhat et olisi vetämässä nuottaa.
- Lauri Tarkkonen
Dag Stenberg
> In <92hju0$htt$1...@news.kolumbus.fi> "Matti Suorsa" <msu...@megabaud.fi> writes:
>>Olikohan se Lauri, joka saivarteli esimerkiksi
>>niistä satamien eri nimityksistä (vrt. satamanimitysten luokituksesta),
>>vaikka asiayhteydestä sai selvän, mitä kirjoittaja kulloinkin tarkoitti.
>
> Siitä huolimatta, että Sinä kirjoittajana ja juonnetta alusta alkaen
> seuranneet ja hyvämuistiset saattoivat tietää kyseessä olleen retkisata-
> mien, niin en ole ollenkaan niin vakuuttunut siitä, että juonteen
> jatkuessa asia oli ollenkaan selvä. Joissakin viesteissä puhuttiin
> jo retkisatamasta vierassataman synonyymina ja tämä alkoi jo vaikuttaa
> koko keskustelun leviämiseen vielä laveammaksi.
>
Jep, jep, olin minä ainakin ihan tyytyväinen että eri asioille tuli eri
nimitys.
Dag Stenberg
Dag Stenberg
> Sama lähtiessä. Kun alamme kääntämään venettä laiturissa sopivaan
> lähtöasentoon niin jostain veneestä ponkaiseen Avulias joka ilmoittaa
> auttavansa, irroittaa keulan ja toivottaa hyvää matkaa. Siinä sitten
> ajelehditaan purjeet pussissa muiden veneiden seassa. Jos vaimo ehtii
> riistämään köyden Avuliaan kädestä niin silloin Avulias alkaa neuvomaan
> vaimoa: " Mene sinä vain veneeseen kyllä minä saan nämä auki". Kun vaimo
> huutaa ettei niitä saa vielä irroittaa niin sitten Avulias loukkaantuneena
> ilmoittaa kyllä osaavansa aukaista solmut.
Tähän ilenee kepulikonsti: laita etukäteen köysi lenkille ja irtopää
veneeseen (vaimolle). Ainakin jos laiturilla/rannall on rengasa, niin
köysi on turvassa Auttajalta. Jos pollari, hieman huonommin.
Vaan minähän jouduin tässä syksyllä yksin ollessani kerran kolme kertaa
lähestymään yhtä laituria, johon tuuli puhalsi hieman hankalasti,
vaikka kuljin moottorilla. Laituriin en päässyt ennenkuin eräs mies
(ulkomainen turisti) vaivautui tulemaan laiturin kärkeen ottamaan
heittämäni köyden. En ollut ehtinyt olemaan kaikissa paikoissa yhtaikaa
mitenkään. No, uskon että viidellä yrityksellä olisin selviytynyt
ominkin päin.
Dag Stenberg
Nic-posti
minulla
> ei tuo suomen kieli tahdo taipua niin yksiselitteiseksi, ettei sitä voisi
> ymmärtää monella eri tavalla. Olikohan se Lauri, joka saivarteli
esimerkiksi
> niistä satamien eri nimityksistä (vrt. satamanimitysten luokituksesta),
> vaikka asiayhteydestä sai selvän, mitä kirjoittaja kulloinkin tarkoitti.
Hattu kourassa vajavuuttani anteeksi anoen
Älä turhaan ota itseesi vajavuudestasi. Maailman viimeisenä päivänä
Akateemikko-psykologian lehtori-tilastotieteen Jumala joka tapauksessa jakaa
meidät meren matoset artikulaatiomme perusteella taivaan kerhosatamiin ja
alakerran retkisatamiin sanan ruoskallaan sivallellen.
Terveisin,
Jukka
Lauri Tarkkonen
>Jukka
Siinä vaiheessa kun et kykene asiasta mitään sanomaan käyt epäasialli-
seen henkilökohtaisuuteen. Valitettavasti tässäkin kohdissa esittämäsi
tiedot ovat perättömiä. Et ilmeisesti tiedä mikä on akateemikko. Psy-
kologian lehtori saatikka psykologi en ole koskaan ollut ja tilasto-
tieteen Jumalan virkoja ei myöskään ole olemassa, ainoastaan profes-
sorin virkoja. En myöskään luokittele ihmisiä kategorioihin kuten
esimerkiksi Sinä vihreäviirisiin tai muihin, mutta sen sijaan otan
kantaa heidän julkisessa keskusteluryhmässä esittämiinsä viesteihin.
Et kenties ole tietoinen, mutta julkiset keskusteluryhmät on perus-
tettu juuri siksi, että ihmiset voisivat esittää siellä käsityksiään
asioista ja muut voisivat niitä käsityksiä kommentoida ja esittää
omia joko näitä tukevia tai vastakkaisia. Ymmärrän kyllä, että vaa-
ditaan tiettyä kypsyyttä erottaa ihmisten haukkuminen heidän tekojensa
haukkumisesta. Eräs indikaattori tällaisen puutteesta on haluttomuus
ja kykenemättömyys havaita, jonkun ryhmän sisällä variaatiota, vaan
kutsua esimerkiksi koko vihreäviiristen joukkoa perserei'iksi.
- Lauri Tarkkonen
Hannele Naatula
> Tuntuu vain siltä, että veneilijä, joka pyyhältää Turusta Maarianhami-
> naan parissa tunnissa ei juuri kaipaa välillä olevia retkisatamia,
> jolloin Merikarhujen tarjonta ei todellakaan kohtaa hänen tarpeitaan.
>
Merikarhujen toimintaa tuntemattomalle ja tätä keskustelua seuraavalle tulee
helposti juuri sellainen käsitys, että Merikarhut on lähinnä Etelä-Suomen
saariston retkisatamia ylläpitävä saunaseura. Aitoa matkapurjehdustakin
tukevaa tarjontaa varmaan kuitenkin löytyy.
Jäsenvaatimukset jäivät mielestäni edelleen epäselviksi. Miten mahtaa olla:
Jos nopealla veneellä veneilevä henkilöjäsenen kriteerit täyttävä ja
suosittelijoidenkin puoltama henkilö hakee Merikarhujen jäseneksi, estääkö
se, että hän ei omista tietynlaista venettä, hänen hyväksymisensä? Vai
voidaanko kyseinen henkilö hyväksyä jäseneksi, mutta hänen venettään ei
hyväksytä eikä rekisteröidä, jolloin uusi merikarhu ei saa käyttää
veneessään yhdistyksen viiriä eikä veneellä näin ollen ole satamien
käyttöoikeutta? (Kysymys on periaatteellinen. Käytännössä kyseisen hakijan
pitäisi arvostaa "muita jäsenpalveluita" niin, että olisi niistä valmis
maksamaan korkean liittymismaksun.)
Hannele Naatula
Pentti Isosalmi
"Jussi" <lev...@netti.fi> kirjoitti viestissä
news:92a9bj$n7k$1...@tron.sci.fi...
> Ratkaisu no:1
>
> Suuri määrä ko. probleemista poistuu siten, että ajatellaan täysin
> itsenäisesti.
> Minusta on turha hakea käyttäytymismalleja muista ihmisistä, jos joku
> veneilijä ei ole rannassa
> vastaanottamassa venettäsi kun saavut satamaan . Mikäli sinusta siltä
tuntuu
> voit kuitenkin itse olla avulias ja auttaa esim muita rantautumisessa,
> ainakin minulle henkilökohtaisesti tämä tuntuu mukavammalta kuin se, että
> käyttäytyisin siten kuin huonoimmat esimerkit. Vaikka ajankin useiden
> purjehtioiden vihaamalla moottoriveneellä on vastaanotto ainakin yleisissä
> satamissa ollut poikkeuksetta erittäin hyvä ja köysiä on oltu
> vastaanottamassa vihreäviiriset sekä ilman viiriä olevat veneilijät.
> Tätä hyvää "turhaa" tapaa aion noudattaa myös jatkossa.
> Pyrin myös muuten omalla käytökselläni ottamaan muut huomioon, uskon tällä
> olevan paljon enemmän
> positiivista antia, kuin "kostamalla" saamaani huonoa kohtelua.
>
Minua taas oikeastaan jurppii kaikenlaiset "avuliaat-aatut" omissa
rantautumisissani, kun en sitä "apua" mihinkään tarvitse.Usein nämä
vastaanottajat ovat enemmän avun tarpeessa kuin itse olenkaan, ts. solmut
saa tehdä uusiksi, avustaja jää jalkoihin yms.,riittänee että toivottelee
tervetulleeksi tai kertoilee kuulumisia,
säätietoja,kalasaaliita,saunavuoroja yms.,mikä onkin mukavaa
rantaantullessa. Meillä satamatoiminnot hoidellaan mielellään omatoimisesti
kun ollaan huvikseen liikkeellä, isommilla vehkeillä ammattimainen
satamapalvelu taas sisältyy laiturimaksuihin.
Näin meillä
Pena
Lauri Tarkkonen
>> >Lauri Tarkkonen kirjoitti:
>> Tuntuu vain siltä, että veneilijä, joka pyyhältää Turusta Maarianhami-
>> naan parissa tunnissa ei juuri kaipaa välillä olevia retkisatamia,
>> jolloin Merikarhujen tarjonta ei todellakaan kohtaa hänen tarpeitaan.
>>
>Merikarhujen toimintaa tuntemattomalle ja tätä keskustelua seuraavalle tulee
>helposti juuri sellainen käsitys, että Merikarhut on lähinnä Etelä-Suomen
>saariston retkisatamia ylläpitävä saunaseura. Aitoa matkapurjehdustakin
>tukevaa tarjontaa varmaan kuitenkin löytyy.
Johtopäätös ei ole ollenkaan huono. Jopa Merikarhujen omassa piirissä
on veistelty asiasta. Jotkut ovat ehdottaneet nimenmuutosta, ehdolla
on ollut: Saaristo Suomen satamakiinteistöt ry, Saaristomeren sauna-
seura ja Satamakarhut - Hamnbjörnarna ry-rf lienevät yleisimmin tar-
jolla olleet vaihtoehdot. :-).
Aito matkapurjehdus on varmasti parhaimmillaan, jos sitä harjoittaa
ihan itse. Satamat tukevat matkapurjehdusta tarjoamalla tavoitteita
ja turvallisia pysähdyspaikkoja. Talvisaikaan järjestetään teemaan
kuuluvia valistus- ja keskuselutilaisuuksia, joissa asioihin pereh-
tyneet kertovat sekä purjehduskohteista (muista kuin seuran omista
retkisatamista), varusteista, veneistä yms. Kauan nukuksissa ollut
eskaaderipurjehduskin on herätetty henkiin.
Yhdistys julkaisee jäsenlehteä, jossa on matkapurjehdusta ja siihen
liittyviä artikkeleita ja motivoi jäseniään harrastamaan asiaa jaka-
malla prenikoita ja kiertopalkintoja. Satamat ovat sekä taloudelli-
sesti että ulkoiselta näkyvyydeltään suurin toiminnan haara ja ne
saavat sen vuoksi suhteettoman suuren huomion. Voidaan myös sanoa,
että Merikarhujen varsinainen toiminta matkapurjehdus ei ole miten-
kään eksklusiivista, sitä saa ja voi harrastaa kuka tahansa omasipa
sitten vihreän viirin tai ei, mutta satamien käyttöoikeus syntyy
jäsenyydestä, joten ne tuntuvat aiheuttavan kateutta ja antipatiaa.
Muiden pursiseurojen omistamat retkisatamat eivät tunnu aiheuttavan
samanlaista närää. Tunnen tosin purjehtijoita, jotka lakkasivat
syömästä Fazerin sinistä kun Peter Fazer vuokrasi Kråkskärin tunne-
tun sataman NJK:n käyttöön.
>Jäsenvaatimukset jäivät mielestäni edelleen epäselviksi. Miten
>mahtaa olla:
>Jos nopealla veneellä veneilevä henkilöjäsenen kriteerit täyttävä
>ja suosittelijoidenkin puoltama henkilö hakee Merikarhujen jäseneksi,
>estääkö se, että hän ei omista tietynlaista venettä, hänen hyväksy-
>misensä? Vai voidaanko kyseinen henkilö hyväksyä jäseneksi, mutta
>hänen venettään ei hyväksytä eikä rekisteröidä, jolloin uusi
>merikarhu ei saa käyttää veneessään yhdistyksen viiriä eikä
>veneellä näin ollen ole satamien käyttöoikeutta? (Kysymys on
>periaatteellinen. Käytännössä kyseisen hakijan pitäisi arvostaa
>"muita jäsenpalveluita" niin, että olisi niistä valmis
>maksamaan korkean liittymismaksun.)
Erittäin hyvä kysymys. Toivottavasti kykenen antamaan siihen
sen arvoisen vastauksen. Tämä vastaus on kuitenkin vain minun
tulkintani tilanteesta ja arvaus jäsenvalintatoimikunnan ja
hallituksen mahdollisesta päätöksestä. En kuulu kumpaankaan
toimielimeen, ja olen muutaman kerran pettynyt heidän ratkai-
suihinsa kun suosittelemani mielestäni täysin laadukas hakija
ei olekaan saanut jäsenyyttä. Siis kaikki, kelvolliset jäsenet
eivät pääse jäseniksi, koska ensin päätetään vuosittain otettavien
jäsenten määrä ja sitten hakijoiden joukosta valitaan ne, joiden
katsotaan parhaiten soveltuvan.
Jäsenkriteereinä mainitaan matkapurjehdusharrastus ja kokemus
sekä soveltuvuus yhdistyksen toimintaan ja halu edistää sen
tavoitteita. Matkapurjehduskokemus on varsin helppo arvioida:
Kuinka monta vuotta on purjehtinut ja kuinka pitkiä reissuja on
tehnyt. Perheen toisen jäsenen (usein vaimon) ja nuorisojäsenen
(kotona asuvan alaikäisen lapsen) kohdalla hakemus on ollut lähinnä
muodollisuus. Lisäansioiksi on ymmärtääkseni luettu aktiivisuus
omassa (tai omissa) pursiseuroissa, hallituksen ja toimikuntien
jäsenyydet yms. Lienee helppo arvata, että kun näitä muita sopi-
vuuteen vaikuttavia kriteereitä otetaan mukaan, ehdollepanon
yksikäsitteisyys ja objektiivisuus kärsivät ja muut tekijät
saavat enemmän painoa.
Tässä vaiheessa tulee varmaankin esille hakijan veneen sopivuus
merikarhuveneeksi. Olen aika varma siitä, että jos venettä ei
katsota sopivaksi, niin hakijan mahdollisuudet päästä jäseneksi
ovat varsin huonot. Poikkeuksiakin on. Ruotsin kuningas Carl XVI
Gustav kutsuttiin jäseneksi, kun oli kuultu hänen olevan kiinnos-
tunut asiasta, vaikka tiedettiin, että jos joku muu yrittäisi
rekisteröidä samanlaisen veneen Merikarhujen venerekisteriin, niin
sitä tuskin hyväksyttäisiin. Jostain syistä Merenkulkuhallituksen
pääjohtaja on myös kutsuttu jäseneksi veneen laadusta tai olemassa-
olosta riippumatta. Nämä esimerkit ovat tietenkin kovin extreemejä,
mutta jos hakijalla on muita ansioita, veneilyn ja erityisesti mat-
kapurjehduksen alalta, niin varmaankin hänet hyväksytään ja jos
hyväksytään niin myös silloin venekin.
Useimmissa yhdistyksissä politiikkaa ja käytännön päätöksiä tekevät
muutamat aktiivit. Jostain syystä eräs takavuosien kommodoreista,
oli saanut päähänsä, että kaksimoottoriasennus ei kuulunut matka-
veneeseen, vaan lähinnä vauhtihurjastelijoille. Silloin erään jäsenen
uutta venettä, jossa oli kaksimoottoriasennus ei tahdottu hyväksyä
seuran rekisteriin. Satuin tuntemaan veneen myyjän, jolta kuulin
ongelmasta ja kehoitin häntä hankkimaan/kirjoittamaan lausunnon,
jonka mukaan kaksimoottoriasennus on nimenomaan soveltuva matka-
veneeksi, koska jos moottorit ovat täysin omavaraisia, niin ne
parantavat turvallisuutta, koska on epätodennäköistä, että molem-
mat laukeavat yhtäaikaa. Tämä perustelu meni läpi ja vene tuli
rekisteriin. En millään usko kovinkaan monen rivijäsenen olleet
tästä episodista ylpeä.
Koska nopeat plaanaavat veneet eivät ole minua kiinnostavaan
veneilyyn sopivia, en ole käynyt "valtaapitävien" kanssa jatkuvaa
keskustelua asiasta, joten en voi varmasti sanoa, missä tällä hetkellä
ollaan menossa. Ymmärrykseni mukaan sellaiset veneet, jotka ovat liian
suuria satamiimme ja nopeat plaanaavat moottoriveneet eivät ole suo-
siossa. Itse en näe moiseen mitään suurempaa syytä. Kuvittelen, että
veneen päällikkö ymmärtää mihin hän mahtuu ja mihin ei, joten jos
joku hankkii yli 20 metrin ja 4 metriä syvällä uivan purje tai
moottoriveneen, niin hän tuskin käyttää kovin monia merikarhu-
satamia. En myöskään kuvittele sellaisten henkilöiden, jotka
pitävät plaanaavilla veneillä matkustamisesta kovin paljon
hyötyvän Merikarhusatamista. Ne, jotka tunnen, ajavat Turusta
tai jostain päin Saaristomerta parissa tunnissa Ahvenanmaalle
ja sieltä neljässä tunnissa Tukholmaan, jolloin he eivät juuri
hyödy saaristossa sijaitsevista saunasaarista. Tämän puolesta
todistavat myös jotkut tämän juonteen moottoriveneilijöiden omat
lausumat. Näiden veneilijöiden vuoksi, jotkut aktiivit ovat kui-
tenkin saaneet herneen nenäänsä, koska jotkut nopeiden veneiden
omistajat ovat käyttäneet (tai tällainen uskomus on syntynyt)
Merikarhujen saunoja liikeystäviensä saunottamiseen. Voidaan
tietenkin kysyä, onko siinä mitään eroa, jos vie asiakkaansa,
pomonsa tai lankomiehen Merikarhusaunaan? Käytetäänkö jäsenten
luomaa faciliteettia omien hankkeitten edistämiseen? Myöskään
ei ole teoriassa poissuljettua, että veisin purjeveneellä liike-
tutun Merikarhusaunaan ja hyötyisin jäsenten työstä ja investoin-
nista. Tässä tapauksessa vieraan pitää kuitenkin kärsiä vähän
kauemmin matkapurjehdusta. :-).
En olisi hämmästynyt, jos jonkun vuoden kuluessa nykyiset käsitykset
erilaisten veneiden sopivuudesta retkipurjehdukseen muuttuvat ja
myös Merikarhut korjaavat käytäntöjään ja asenteitaan sen mukaisesti.
Nopeimmin se varmaan tapahtuu, jos tällaisella veneellä retkeilevä
tekee hyvän jäsenanomuksen ja saa lausunnonantajat, jotka arvioivat
hänen sopivuutensa hyväksi. Jos tällaisia anomuksia ei tule, ei
yhdistykellä liene mitään syytä ryhtyä arvioimaan käsitystään
saatikka sitten muuttamaan sitä.
- Lauri Tarkkonen
Arto Hakkarainen
siellä päin. Pitää sitä merikarhuviiriä vielä vähän harkita. Ehkä sitten,
kun asunto- ja opintolainat ovat vähän pienempiä saldoltaan...
Arto
>
Pasi Pouri
Lauri Tarkkonen wrote:
> En myöskään kuvittele sellaisten henkilöiden, jotka
> pitävät plaanaavilla veneillä matkustamisesta kovin paljon
> hyötyvän Merikarhusatamista. Ne, jotka tunnen, ajavat Turusta
> tai jostain päin Saaristomerta parissa tunnissa Ahvenanmaalle
> ja sieltä neljässä tunnissa Tukholmaan, jolloin he eivät juuri
> hyödy saaristossa sijaitsevista saunasaarista.
Lauri, myös "nopealla" matkaveneellä voi nauttia saaristosta,
eli aina ei tarvitse kulkea mahdollisimman pitkää matkaa. Uskoisin,
että suuri osa Helsinkiläisistä nopeahkon matkaveneen omistaja
ei kuitenkaan reissaa väliä Hki - Tallinna, vaan Hki - joku saari.
Tietysti pidemät reissut ovat erikseen, mutta ilta ja viikonloput
varmaan painottuvat lyhyempiin matkoihin.
Oma ajatukseni on, että veneellä pääsee nimenomaan kohtuullisen
nopeasti harrastamaan jotain muuta, kuten saaressa olemista tai
sukeltamista. Tähän nopea matkavene on erinomainen vaihtoehto
(siis lähinnä tuo jälkimäisempi on minulla dominoiva). Myös saaresta
toiseen liikkuminen, jonka voi suorittaa myös hitaammalla nopeudella)
kuuluu nopean matkaveneen reitteihin, joten näin ollen saaristossa
olevia tukikohtia varmaan tulisi käytettyä.
Täytyy kyllä myöntää, että pidän kovasti myös itse vesillä liikkumisesta
ja sen "oheistoiminnasta" (mm. navigointi). Siten mm. purjeveneelläkin on
kiva liikkua (tai erittäin hitaalla matkaveneellä).
No, koska nykyisellä pienveneellä ei juurikaan pitkiä matkoja
pysty tekemään, niin edellä kuvatut ovat vain "unelmia".
Niin, ja jokaisella yhdistyksellähän on oikeus hyväksyä ja hylätä
jäsenehdokkaat, ja se on aivain oikein.
> Tämän puolesta
> todistavat myös jotkut tämän juonteen moottoriveneilijöiden omat
> lausumat.
Kyllä, joidenkin.
> En olisi hämmästynyt, jos jonkun vuoden kuluessa nykyiset käsitykset
> erilaisten veneiden sopivuudesta retkipurjehdukseen muuttuvat ja
> myös Merikarhut korjaavat käytäntöjään ja asenteitaan sen mukaisesti.
> Nopeimmin se varmaan tapahtuu, jos tällaisella veneellä retkeilevä
> tekee hyvän jäsenanomuksen ja saa lausunnonantajat, jotka arvioivat
> hänen sopivuutensa hyväksi.
Tämähän onkin aivan hyvä toimintatapa.
> Jos tällaisia anomuksia ei tule, ei
> yhdistykellä liene mitään syytä ryhtyä arvioimaan käsitystään
> saatikka sitten muuttamaan sitä.
Olet varmasti oikeassa.
-- PP
Matti Suorsa
Pasi Pouri <pee...@iki.fi> wrote in message news:3A55FA25...@iki.fi...
>
- - -
> Niin, ja jokaisella yhdistyksellähän on oikeus hyväksyä ja hylätä
> jäsenehdokkaat, ja se on aivain oikein.
>
> -- PP
>
Niin on, mutta monivuotisen jäsenen "erottamisyritystä" yhdistyksestä väärän
vaihtovenevalinnan vuoksi tuntuu hieman kaukaa haetulta.
Matti
Lauri Tarkkonen
>Pasi Pouri <pee...@iki.fi> wrote in message news:3A55FA25...@iki.fi...
>>
>- - -
>> Niin, ja jokaisella yhdistyksellähän on oikeus hyväksyä ja hylätä
>> jäsenehdokkaat, ja se on aivain oikein.
>Niin on, mutta monivuotisen jäsenen "erottamisyritystä" yhdistyksestä väärän
>vaihtovenevalinnan vuoksi tuntuu hieman kaukaa haetulta.
Enpä ole kuullut jäsenen erottamisesta väärän venevalinnan vuoksi.
Lähinnä on haluttu lisäselvityksiä veneen hyväksymisestä rekisteriin.
Tämä on sentään ihan eri juttu.
- Lauri Tarkkonen
Matti Suorsa
Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:93dj9e$adj$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>
- - -
> Enpä ole kuullut jäsenen erottamisesta väärän venevalinnan vuoksi.
En ole kuullut minäkään, mutta voisihan se olla kiva tunne kuulua seuraan
kannatusjäsenenä.
> Lähinnä on haluttu lisäselvityksiä veneen hyväksymisestä rekisteriin.
Mutta . . ., jos lisäselvitykset eivät johdakaan jäsenen kannalta
positiiviseen tulokseen.
> Tämä on sentään ihan eri juttu.
Tottakai, ilman minkäänlaista keskinäistä (?) yhteyttä.
Matti
>
> - Lauri Tarkkonen
>