Matkapuhelimien kuuluvuus?
Perttu Oskari Reuna
Onko suuriakin "katvealueita", jos vaikka purjehtii Tukholmaan tai Tallinaan?
Onko SOneran ja Radiolinjan kuuluvuuksissa eroja?
Itselläni on vaikeuksia saada hyvää kuuluvuutta jopa täällä pääkaupunkiseudulla, joten miten mahtaa asia olla merellä?
Lauri Tarkkonen
>Täällä on ollut puhetta matkapuhelimista, joten päästään toiseen niitä
>sivuavaan aiheeseen eli kuinka hyvin kokemuksenne mukaan matkapuhelimet
> kuuluvat Suomenlahdella taikka Saaristomerellä?
Saaristomerellä kuuluu melkein kaikkialla, joskus korkean saaren katve
aiheuttaa pätkimistä, mutta jos on rannassa, niin nousemalla jonkun
matkaa rinnettä ylös kuuluvuus palautuu.
>Onko suuriakin "katvealueita", jos vaikka purjehtii Tukholmaan tai
>Tallinaan?
Tallinnaan menoa en ole tarkkaillut, jokunen vuosi sitten GSM lakkasi
tarjoamasta kenttää jossain Helsingin kasuunin seutuvilla, mutta nyt
varmaan kuuluu kauemmaksikin.
Jos purjehtii Ahvenanmeren yli Ruotsiin, niin pari vuotta sitten
Tele (nykyisin Sonera) lakkasi tarjoamasta kenttää jonkun 6 - 10
mpk:ta ennen Söderarmia, jossa ruotsalaiset verkot tulivat kuvaan.
Parin viime vuoden aikana ei tällä välillä ole ollut katkoa, vaan
joku ruotsalaisista verkoista on tarjolla kun Sonera hiipuu.
Jos purjehtii Gotlantiin niin yhteys katkeaa kun lähestytään Suomen
suunnasta tai myös Landsortista, mutta jos tullaan Ölannin pohjois-
kärjestä, niin yhteys pysyy koko ajan Ruotsin rannikolta Gotlantiin.
>Onko SOneran ja Radiolinjan kuuluvuuksissa eroja?
Tämän testaamiseksi olisi tietysti hyvä olla molemmat liittymät
käytössä, koska kuuluvuudessa voi olla myös ajallisia vaihteluja.
>Itselläni on vaikeuksia saada hyvää kuuluvuutta jopa täällä
>pääkaupunkiseudulla, joten miten mahtaa asia olla merellä?
Mielestäni kenttä vaihtelee paljon enemmän maantiellä ajettaessa
kuin merellä.
- Lauri Tarkkonen
Jyrki
Perttu Oskari Reuna kirjoitti viestissä ...
>Täällä on ollut puhetta matkapuhelimista, joten päästään toiseen niitä
sivuavaan aiheeseen eli kuinka hyvin kokemuksenne mukaan matkapuhelimet
kuuluvat Suomenlahdella taikka Saaristomerellä?
Jostain ihmeen syystä tekstiviestien lähetys onnistuu "melkein mistä" vain.
Olimme toisen venekunnan kanssa viime kesänä Visbyssä ja heidän lähdettyään
paluumatkalle Landsortiin päin useahko tunti ennen meitä he lähettivän
meille tekstiviestin suurin piirtein matkan puolestavälistä. Epäilin jo
jonkinlaista bluffia ja pidin sitä mahdottomana.
Kun sitten itse pääsimme samoille paikoille, vaikka Nokia 6150 ei saanut
mihinkään verkkoon yhteyttä, niin tekstiviestin lähetys onnistui parin
"lähetys epäonnistui" viestin jälkeen.
Onkohan muilla samanlaisia kokemuksia?
Jyrki Roine
Ilkka Leinonen
Jyrki wrote:
Tekstiviestien lähetys onnistuu paremmin kuin normaali puhelu kännykällä
heikossa kentässä koska:
- viesti lähetetään lyhyenä "purskeena"
- viestin lähettämiseen käytetty aika on hyvin lyhyt.
- riittää, että on edes välttävä kenttä sen aikaa kun viesti kulkee radiotiellä
välillä matkapuhelin-tukiasema
- viestin vastaanottamiseen pätee samat seikat.
Hieman vielä operaattoreiden kuuluuvuudesta merellä. Itse olen liikkunut
kalassa ollessani Helsingin/Espoon/Porkkalan edustoilla suomen
kalastusvyöhykkeen ulkorajan tuntumassa ja mutu arvio on, että Radiolinja
kuuluisi hieman paremmin avomerellä kuin Sonera. Meidän kalaporukalla on
yleensä aina mukana Soneran ja Radiolinjan liittymiä jolloin liittymien
vertailu on helppoa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että kuuluvuuteen myös
vaikuttaa puhelinkone, ei pelkästään liittymä.
Monesti olen ihmetellyt, miksei tukiasemia ole esim. Helsingin kasuunilla ja
Porkkalan majakalla. Näillä alueilla kuitenkin liikkuu paljon veneilijöitä,
jotka varmaan arvostaisivat hyvää kuuluvutta ja meneehän esim. Tallinnan laivat
ja kaiketi osa Ruotsinlaivosta Hesan kasuunin vierestä, joten voisi kuvitella,
että käyttöä olisi tukiasemille.Täytyy varmaan pistää palautetta
operaattoreille tästä asiasta...
IL
Pasi Mustalahti
: In <preuna.9...@snakemail.hut.fi> pre...@alpha.hut.fi (Perttu Oskari Reuna) writes:
:
: >Täällä on ollut puhetta matkapuhelimista, joten päästään toiseen niitä
: > kuuluvat Suomenlahdella taikka Saaristomerellä?
: Saaristomerellä kuuluu melkein kaikkialla, joskus korkean saaren katve
: aiheuttaa pätkimistä, mutta jos on rannassa, niin nousemalla jonkun
: matkaa rinnettä ylös kuuluvuus palautuu.
:
: >Onko suuriakin "katvealueita", jos vaikka purjehtii Tukholmaan tai
: >Tallinaan?
:
: Tallinnaan menoa en ole tarkkaillut, jokunen vuosi sitten GSM lakkasi
: tarjoamasta kenttää jossain Helsingin kasuunin seutuvilla, mutta nyt
: varmaan kuuluu kauemmaksikin.
PTM: Minulla ei ole ollut mitään ongelmia kuuluvuudessa.
Mobiran Talkman MD94 NMT450, 15 W lähtötehoa ja itse rakennettu
dipoliantenni 15 m korkeudessa kunnon kaapelin päässä pelaa loistavasti.
Piritan satamasta kun soittaa, niin maakoodina on SF ja kenttiä täydet 6/6.
Pahin loukko tänä kesänä oli Björkö, jossa ihmiset kiipeilevät kallion
huipulla vaivaismäntyihin saadakseen GSM:nsä ääntelemään. Itse soitin
suoraan veneestä 6/6 kentillä.
Omasta NMT900 ja vaimon GSM:stä kytketään sähköt pois heti Airistolta
poistuttaessa.
Niin että taistellaan kynsin hampain tämän NMT450 puolesta.
Ikäväkseni olen todennut, että uusien NMT450-koneiden saatavuus on kiven
tai ainakin pankinjohtajan suopeuden takana, vaikka meillä täälä Suomessa
kaksikin firmaa niitä kuulema rakentelee.
Olisi se hienoa, jos tänne suomenkin markkinoille vuotaisi edes hieman
edullisia NMT450-koneita. Niitä on kuulema maailmalla kännyköinakin
----------------------------------------------------------------------
PTM, pasi.mu...@utu.fi, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lab.ins. (mikrotuki) ATK-keskus/Mat.Luon.Tdk OH1HEK
Lab.engineer (PC support) Computer Center OI7234
Mail: Turun Yliopisto / Fysla, Vesilinnantie 5, 20014
Pt 02-3336669, FAX 02-3335632 (Pk 02-2387010, NMT 0400-555577)
-----------------------------------------------------------------------
Juha Posti
<preuna.9...@snakemail.hut.fi>:
>Onko suuriakin "katvealueita", jos vaikka purjehtii Tukholmaan tai
>Tallinaan?
>
>Onko SOneran ja Radiolinjan kuuluvuuksissa eroja?
Veneessämme on mastonhuipussa 15m korkeudella Cojotin yhdistelmäantenni
(GSM+VHF+ULA). Vaimon kännykässä on Radiolinjan ja itselläni Soneran
kortti.
Tukholmaan ja Tallinnaan purjehdittaessa emme ole huomanneet - emmekä
oikeastaan tarkkailleetkaan mahdollisia eroja. Molemmat muistaakseni
kuuluvat aika pitkälle omallakin antennilla, eikä mastonhuippuantennin
kanssa synny katvetta ylityksen aikana.
Heinäkuussa Saimaan kanavalle mentäessä tuli asiaa kotipuoleen
Viipurinlahdelta. Koska haluttiin välttää sikäläisen operaattorin
nylkyhintoja, kokeiltiin tarttua kotimaisiin verkkoihin. Sonera ei
pihahtanutkaan, mutta Radiolinjaan saatiin kelvollinen kahden tolpan
yhteys.
Saimaalla huomattiin muutamankin kerran, että kun Soneran kenttä oli
alhaalla, RL pelasi hyvin.
joni siltaniemi
Ilkka Leinonen wrote:
> Monesti olen ihmetellyt, miksei tukiasemia ole esim. Helsingin kasuunilla
ja
> Porkkalan majakalla. Näillä alueilla kuitenkin liikkuu paljon
veneilijöitä,
> jotka varmaan arvostaisivat hyvää kuuluvutta ja meneehän esim. Tallinnan
laivat
> ja kaiketi osa Ruotsinlaivosta Hesan kasuunin vierestä, joten voisi
kuvitella,
> että käyttöä olisi tukiasemille.Täytyy varmaan pistää palautetta
> operaattoreille tästä asiasta...
Niinpä,
yhtenä ongelmana lienee sähkö. Sitä kun ei muistaakseni tuolta kasuunilta
löydy. Tukiasema vaatii toimiakseen 150..500 wattia, lisäksi tarvitaan
siirtoyhteys maihin, jos se hoidettaisiin mikroaaltolinkillä tulisi siitäkin
osansa
sähkönkulutukseen... 50..100wattia.
Tuulimyllyt ja aurinkopaneelit tarvitsisivat melkoisen akuston, 100%
toimintaa
voisi olla silti vaikea saada.
Ehkä kuitenkin suurin ongelma voisi tulla siitä siirtoyhteydestä;
mikroaaltolinkki
tarvitsee toimiakseen "näköyhteyden". Jos kasuuni on 15metriä korkea ja
15km rannikosta ei tarvita edes WasaQueenin kokoista kippoa, että
linkkiyhteys
katkeaa. Joku geometrian ystävä voisi tämän laskea helposti...
Toisaalta tämänkin voisi kiertää suuntaamalla maihin kaksi linkkiä, eri
suuntiin. Siitä
tosin tulee jälleen lisää sähkölaskua.
Satelliittiyhteys voisi olla ratkaisu, se on vaan aika kallis. Mutta
rahaahan operaattoreilla
on, joten painetta sinne suuntaan.
Niin, vieläkin suurempi ongelma voi muodostua siitä, että muistelisin
Helsingin kasuunin
olevan aluevesirajan ulkopuolella? Saa korjata, jos olen väärässä.
Kuinkahan monella suomalaisella operaattorilla on toimilupa rajojen
ulkopuolella?
Merirosvoradiot siirtyvät historiaan ja tilalle tullee
merirosvomatkapuhelinverkkoja?
Jaapajaapa, pitäisköhän välillä tehdä jotain hyödyllistä?
/Joni
sarla
>Onko suuriakin "katvealueita", jos vaikka purjehtii Tallinaan?
>Onko SOneran ja Radiolinjan kuuluvuuksissa eroja?
- Tässäen tiedä miten Sonera pärjää, vaikka omassa raakussani Soneran kortti
onkin, mutta Radiolinjalla EI VOI olla katvetta Tallinnan välillä, koska jo
Suomenlinnassa kaivaa välillä Virolaisoperaattorin käyttöön, eli jos
soittelette Suokista Radioskuutan liittymällä, voitte päästä puhumaan
"huokeaa" ulkomaanpuhelua.
-- sarla --
Sari Karhulahti
kasuunista etelään asti. Jos haluaa vielä puhuakin
kännykkään ja jopa siten että vastaanottaja kuulee, pitää
olla 2 km kasuunista pohjoiseen, ja pitää antenni suorassa.
Ari Meskanen
Perttu Oskari Reuna wrote:
>
> Täällä on ollut puhetta matkapuhelimista, joten päästään toiseen niitä sivuavaan aiheeseen eli kuinka hyvin kokemuksenne mukaan matkapuhelimet kuuluvat Suomenlahdella taikka Saaristomerellä?
> Onko suuriakin "katvealueita", jos vaikka purjehtii Tukholmaan tai Tallinaan?
>
> Onko SOneran ja Radiolinjan kuuluvuuksissa eroja?
>
> Itselläni on vaikeuksia saada hyvää kuuluvuutta jopa täällä pääkaupunkiseudulla, joten miten mahtaa asia olla merellä?
--
Sari Karhulahti
Kari Jokinen
> Ilkka Leinonen wrote:
> > Monesti olen ihmetellyt, miksei tukiasemia ole esim. Helsingin kasuunilla
> ja
> > Porkkalan majakalla. Näillä alueilla kuitenkin liikkuu paljon
> veneilijöitä,
> > jotka varmaan arvostaisivat hyvää kuuluvutta ja meneehän esim. Tallinnan
> laivat
> > ja kaiketi osa Ruotsinlaivosta Hesan kasuunin vierestä, joten voisi
> kuvitella,
> > että käyttöä olisi tukiasemille.Täytyy varmaan pistää palautetta
> > operaattoreille tästä asiasta...
>
> Niinpä,
>
> yhtenä ongelmana lienee sähkö. Sitä kun ei muistaakseni tuolta kasuunilta
> löydy.
Löytyy; siellä oli kauan omat isot generaattorit, ja on yhä, mutta niiden tuotto
menee aika tarkkaan majakan ja tutkamajakan käyttöön. Radiomajakka on ollut tosi
kauan pimeänä, taisi pimetä jo 80-luvun alussa (ainakaan ei kuulunut enää
kesäkuussa -81) ja nykyisin se on poistettu.
Linkkiaseman puutten syy lienee yhteistyön puute valtionlaitoksien välillä - ei
se sähköstä klikkaa - luultavammin siitä että Telellä ei ole halua neuvotella
MKL:n kanssa, joka majakan omistaa/hoitaa.
KJ
Ilkka Leinonen
joni siltaniemi wrote:
> Ilkka Leinonen wrote:
> > Monesti olen ihmetellyt, miksei tukiasemia ole esim. Helsingin kasuunilla
> ja
> > Porkkalan majakalla. Näillä alueilla kuitenkin liikkuu paljon
> veneilijöitä,
> > jotka varmaan arvostaisivat hyvää kuuluvutta ja meneehän esim. Tallinnan
> laivat
> > ja kaiketi osa Ruotsinlaivosta Hesan kasuunin vierestä, joten voisi
> kuvitella,
> > että käyttöä olisi tukiasemille.Täytyy varmaan pistää palautetta
> > operaattoreille tästä asiasta...
>
> Niinpä,
>
> yhtenä ongelmana lienee sähkö. Sitä kun ei muistaakseni tuolta kasuunilta
> löydy. Tukiasema vaatii toimiakseen 150..500 wattia, lisäksi tarvitaan
Helsingin kasuuni on Suomen aluevesien sisällä, aluevesien ulkoraja kulkee
kuitenkin melko lähellä kasuunia. Uskoakseni myös kasuunilla on sähköä
saatavilla, koska siellä on mm. valvontakameroita, voihan ne tietysti olla
akkukäyttöisiä.
Jos tukiasema olisi suunnatulla mikroaaltolinkillä yhteydessä mantereelle, niin
eikö esim. Grosarille (n. 6mpk kasuunista pohjoiseen) voisi laittaa
mikroaaltolinkin toisen pään ja sieltä edelleen mikroaalto/kaapeliyhteys esim.
Harmajan tai Katajaluodon kautta mantereelle. Eihän se tietysti niin
yksinkertaista ole, mutta saahan sitä toivoa, vai pitäisikö käydä ostamassa meri
VHF...
IL
Ilkka Leinonen
Sari Karhulahti wrote:
> Nokia 6150 löytää Soneran kentän aika tarkkaan 2 km
> kasuunista etelään asti. Jos haluaa vielä puhuakin
> kännykkään ja jopa siten että vastaanottaja kuulee, pitää
> olla 2 km kasuunista pohjoiseen, ja pitää antenni suorassa.
>
> Ari Meskanen
Radiolinjan liittymä + Nokia 6110/1610 yhdistelmällä pystyy puhumaan ymmärrettävästi jonkin verran myös kasuunin eteläpuolella. Sää kuitenkin tuntuu vaikuttavan kuuluvuuteen aika paljon, esim.
korkeassa aallokossa tuntuu kuuluvuus olevan paljon heikompi. Saattaapi aallokko aiheuttaa hajaheijastumia radioaaltoihin tms.
IL
Jouni Remes
>
> yksinkertaista ole, mutta saahan sitä toivoa, vai pitäisikö käydä ostamassa meri
> VHF...
>
Sikäli VHF:n hankkimista voi suositella, että se ei ole riippuvainen
mistään verkosta.
--
Jouni Remes
email: jouni...@pp.inet.fi
GSM: +358 40 5813723
Eero Lehtinen
Jouni Remes <jouni...@no-spam.pp.inet.fi
> wrote in message news:37BD01D1...@no-spam.pp.inet.fi...
> Ilkka Leinonen wrote:
> >
> > yksinkertaista ole, mutta saahan sitä toivoa, vai pitäisikö käydä
ostamassa meri
> > VHF...
> >
>
> Sikäli VHF:n hankkimista voi suositella, että se ei ole riippuvainen
> mistään verkosta.
>
Eikös VHF:n kantama ole huonompi kuin Iridiumin tai NMT 450:n?
Sääli, jos Iridium menee konkaan (uusin Teknikka & Talous).
Matti Raustia
:
: Jouni Remes <jouni...@no-spam.pp.inet.fi
: > wrote in message news:37BD01D1...@no-spam.pp.inet.fi...
: > Ilkka Leinonen wrote:
: > >
: > > yksinkertaista ole, mutta saahan sitä toivoa, vai pitäisikö käydä
: ostamassa meri
: > > VHF...
: > >
: >
: > Sikäli VHF:n hankkimista voi suositella, että se ei ole riippuvainen
: > mistään verkosta.
: >
:
: Eikös VHF:n kantama ole huonompi kuin Iridiumin tai NMT 450:n?
Kyllä VHF:n kantama on huonompi kuin Iridiumin, se on selvä :) Luulen
tosin, että VHF:n kantama on parempi kuin NMT-450:n, sillä Meri-VHF:ssä on
lähetystehoa 25W (eikös NMT-450:ssa ollut max. 15W?) ja meri-VHF:n
toimintataajuus on 300MHz alhaisempi kuin NMT-450:n, joten voisi olettaa,
että ainakin joissakin olosuhteissa kantama on hyvinkin paljon pidempi.
Ei muuta kuin joka paattiin HF-radio, niin jopa saa yhteyksiä kauempaakin
mereltä :)
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Jouni Remes
>
>
> Eikös VHF:n kantama ole huonompi kuin Iridiumin tai NMT 450:n?
>
Iridiumiin nähden kyllä, 450:sta en olisi yhtä varma. Mutta sepä ei
mainitsemani VHF:n hyvän puolen suhteen olekaan oleellista. Sekä
satelliittipuhelin että tavallisemmat matkapuhelimet ovat riippuvaisia
palvelua pyörittävän operaattorin verkon toiminnasta; jos se jostain
syystä on poikki, niin ko. kalikoilla ei saa yhteyttä edes metrin päässä
olevaan samanmoiseen. VHF-liikenteessä signaali kulkee suoraan
lähettimestä toiseen, puhelinlaitteissa se kiertää aina jonkinlaisen
tukiaseman kautta.
Jos tavoitteena on todella varmistaa yhteyden saaminen hätätilanteessa,
on vaihtoehtojen järjestys mielestäni seuraava:
1) ammattimerenkulun tasoiset värkit (EPIRB, HF-radio)
2) meri-VHF DSC-laitteella
3) meri-VHF ilman DSC:ta
4) satelliittipuhelin
5) GSM tai NMT (parempi kuin ei mitään, mutta täysin avuton, jos se
ainoa kantomatkan sisällä oleva tukiasema sattuu pimenemään...)
Pasi Pouri
Pasi Mustalahti wrote:
> PTM: Minulla ei ole ollut mitään ongelmia kuuluvuudessa.
> Mobiran Talkman MD94 NMT450, 15 W lähtötehoa ja itse rakennettu
> dipoliantenni 15 m korkeudessa kunnon kaapelin päässä pelaa loistavasti.
> Piritan satamasta kun soittaa, niin maakoodina on SF ja kenttiä täydet 6/6.
> Pahin loukko tänä kesänä oli Björkö, jossa ihmiset kiipeilevät kallion
> huipulla vaivaismäntyihin saadakseen GSM:nsä ääntelemään. Itse soitin
> suoraan veneestä 6/6 kentillä.
Eri tekniikka, eri lähetysteho, eri taajuusalue, eri antenni.... Eivät
vertailukelpoisia, siis eivät samalla viivalla. Laita veneeseesi
GSM autokone täydellä lähetysteholla ja ulkoisella antennilla
ja vertaa sitten. Voit jopa yllättyä, koska joissain olosuhteissa
digitaalinen systeemi voi toimia paremmin kuin analoginenen.
Yleensä se on kyllä toisin päin (digitaalisen signaali/kohina suhde
saa olla huomattavasti huonompi).
>
>
> Omasta NMT900 ja vaimon GSM:stä kytketään sähköt pois heti Airistolta
> poistuttaessa.
GSM:ssä on myös sen speksin tuoma ongelma. Lähetyshetken
viiveen säätövaran takia puhelimen tulee olla noin 35 km päässä
tukiasematsa. Tämä taas estää puhelut pitkän matkan päästä,
vaikka kenttää olisi.
Muutenkin. Puhelimen näyttö näyttää tukiaseman lähettimen
signaalin kentänvoimakkuutta. Eri asia on, kantaako kännykän
lähettimen signaali tukiasemalle.
>
>
> Niin että taistellaan kynsin hampain tämän NMT450 puolesta.
> Ikäväkseni olen todennut, että uusien NMT450-koneiden saatavuus on kiven
> tai ainakin pankinjohtajan suopeuden takana, vaikka meillä täälä Suomessa
> kaksikin firmaa niitä kuulema rakentelee.
>
> Olisi se hienoa, jos tänne suomenkin markkinoille vuotaisi edes hieman
> edullisia NMT450-koneita. Niitä on kuulema maailmalla kännyköinakin
Jolloin menettäisit 450:sen edut. Älä vertaa kännyä ja autokonetta.
Lähetysteho ja antenni ovat liian erillaiisa!
-- PP
Pasi Pouri
Ilkka Leinonen wrote:
>
> Hieman vielä operaattoreiden kuuluuvuudesta merellä. Itse olen liikkunut
> kalassa ollessani Helsingin/Espoon/Porkkalan edustoilla suomen
> kalastusvyöhykkeen ulkorajan tuntumassa ja mutu arvio on, että Radiolinja
> kuuluisi hieman paremmin avomerellä kuin Sonera. Meidän kalaporukalla on
> yleensä aina mukana Soneran ja Radiolinjan liittymiä jolloin liittymien
> vertailu on helppoa.
Jos vertailu perustuu näytössä olevan kentänvoimakkuusmittarin näyttöön, niin
tämä kuuluu sarjaan "pahempi kuin nollatutkimus". Jos taas puheen selkeyteen,
niin luokittelen samaan. Kentän voimakkuusmittari mittaa tukiaseman lähettimen
signaalin voimakkuutta. Ja sitä voidaan operaattorin toimesta ruuvata niin
paljon, että näytössä on montakin tolppaa. Tällöin taas kännykän oma
lähetys ei välttämättä kanna tukiasemalle => yhteyttä ei muodostu kunnolla.
> Kannattaa kuitenkin huomioida, että kuuluvuuteen myös
> vaikuttaa puhelinkone, ei pelkästään liittymä.
Ja paikka, jopa 10 cm tarkkuudella. Aallon pituus on sen verran
lyhyt, että kentässä on ns. "nollakohtia" aika lyhyellä matkalla
useita.
>
>
> Monesti olen ihmetellyt, miksei tukiasemia ole esim. Helsingin kasuunilla ja
> Porkkalan majakalla.
Olisiko niistä hyötyä? Ja ylläpito on hankalaa. Maa-alueen tukiasemat
voi hoitaa peiton riittävästi.
> Näillä alueilla kuitenkin liikkuu paljon veneilijöitä,
> jotka varmaan arvostaisivat hyvää kuuluvutta ja meneehän esim. Tallinnan laivat
> ja kaiketi osa Ruotsinlaivosta Hesan kasuunin vierestä, joten voisi kuvitella,
> että käyttöä olisi tukiasemille.Täytyy varmaan pistää palautetta
> operaattoreille tästä asiasta...
-- PP
Pasi Pouri
joni siltaniemi wrote:
> Toisaalta tämänkin voisi kiertää suuntaamalla maihin kaksi linkkiä, eri
> suuntiin. Siitä
> tosin tulee jälleen lisää sähkölaskua.
Siirtoyhteys puhelinliikenteessä tulee aina olla varmennettu.
>
>
> Satelliittiyhteys voisi olla ratkaisu, se on vaan aika kallis. Mutta
> rahaahan operaattoreilla
> on, joten painetta sinne suuntaan.
Jaa - olisiko kuitenkaan riittävästi käyttäjiä?
-- PP
Lasse Holmström
>> mistään verkosta.
Aivan, muitakin etuja kännykkään verrattuna on. Mm. kantomatka.
> Eikös VHF:n kantama ole huonompi kuin Iridiumin tai NMT 450:n?
Kyllä ja ei. Iridiumiin verrattuna kyllä, mutta NMT450:een tuskin
edes vastaavan tasoisilla antenneilla varustettuna. Joskus on
VHF:llä kuulunut jopa uskomattoman kaukaakin kun sääolosuhteet ovat
olleet hyvät. Esim. muutamia vuosia sitten kuului Riianlahdella
Ventspilsiin mennessä Radio Stockholm Gotlannista ja Radio
Helsinki Hangosta.
> Sääli, jos Iridium menee konkaan (uusin Teknikka & Talous).
Ei minusta. Ainakaan tähtitieteilijä eivät ole kovin innostuneita
Iridiumista. Suuret radioteleskoopit tarkkailevat joitakin sellaisia
taajuuksia, joissa Iridiumin signaali osuu liian lähelle jotta
mitään näkyisi. Nyt ovat päässeet ko. firman kanssa sopimukseen,
jonka mukaan "kosminen valintaääni" pannaan välillä pienemmälle,
jotta joistakin radioteleskoopeista voitaisiin tarkkailla näitä
taajuuksia 8 tai 4 tuntia vuorokaudessa. Jos iridiumin käyttäjämäärä
kasvaa, voi olla vaikea saada pidettyä edes näitä rauhoitusaikoja.
Lisäksi tähtivalokuvauksen harrastajatkaan eivät välttämättä pidä
siitä, että filmille tulee odottamatta kirkas välähdys, joka
ylivalottaa filmiruudun parinkymmenen minuutin huolellisen
valotuksen ja seurannan jälkeen.
Ehkä vähän paremmalla suunnittelulla nämäkin ongelmat olisi
voitu välttää.
Iridiumkeskustelu ei oikeastaan kuulu tähän ryhmään, mutta minusta
se saisi kyllä loppua tähänkin. Jos joku haluaa jatkaa sitä, niin
mieluummin joku muu uutisryhmä, kiitos.
Lasse
Markus Peuhkuri
> olevaan samanmoiseen. VHF-liikenteessä signaali kulkee suoraan
> lähettimestä toiseen, puhelinlaitteissa se kiertää aina jonkinlaisen
Mikä on hätätilanteissa varsin mainio ominaisuus, koska muut
lähistöllä olevat alukset voivat seurata liikennettä ja pystyessään
voivat myöskin auttaa. GSM/NMT/yms:llä ollaan aina kahdenkeskisellä
yhteydellä ja jos sitten jollain keskuksen konferenssitoiminnolla
jaetaankin sama keskustelu monen kuuluville niin kanavat loppuu.
Tietenkin jollain voi olla tarvetta pitää hätänsä salassa
kanssaveneilijöiltä, jolloin voi soittaa hätäkeskukseen :-).
--
Markus Peuhkuri ! internet: Markus....@hut.fi
SG 207 ! http://www.iki.fi/puhuri/
TKK/Teletekniikan lab. ! puh: (09) 451 2467 fax: (09) 451 2474
PL 3000 02015 TKK ! gsm: 040 5019683
Eero Lehtinen
Markus Peuhkuri <puh...@ws18.tct.hut.fi
> wrote in message news:mcuzozm...@ws18.tct.hut.fi...
> Jouni Remes <jouni...@no-spam.pp.inet.fi> writes:
>
> > olevaan samanmoiseen. VHF-liikenteessä signaali kulkee suoraan
> > lähettimestä toiseen, puhelinlaitteissa se kiertää aina jonkinlaisen
>
> Mikä on hätätilanteissa varsin mainio ominaisuus, koska muut
> lähistöllä olevat alukset voivat seurata liikennettä ja pystyessään
> voivat myöskin auttaa.
Eikös hätäraketeissa ole jokin tällainen ominaisuus?
Minusta Itämeren alueella harrastusveneillessä VHF on turha (ja harrastuksen
hintaa nostava laite), koska olosuhteet ovat ennustettavissa, olosuhteet
enimmäkseen turvallisia, maa-alueet aina päivän tai kahden purjehduspäivän
päässä ja NMT 450 ja GSM kuuluu alueella sangen hyvin.
Kukin saa laittaa tietenkin rahansa mihin huvittaa, mutta mitä kalliimmaksi
veneilyä medioissa mainostetaan ja suositellaan ostettavaksi kaikkea turhaa,
sen vähemmän uusia harrastajia uskaltaa tulla mukaan, mikä on huono juttu
muiden veneilijöiden kannalta, jos veneilylle olenaisten asioiden (kartat,
kompassit, bensa, diesel, koneet, purjeet, olut, helat, satamapalvelut jne.)
kulutuksessa olisi parannettavaa.
Jouni Remes
>
> Minusta Itämeren alueella harrastusveneillessä VHF on turha (ja harrastuksen
> hintaa nostava laite), koska olosuhteet ovat ennustettavissa, olosuhteet
> enimmäkseen turvallisia, maa-alueet aina päivän tai kahden purjehduspäivän
> päässä ja NMT 450 ja GSM kuuluu alueella sangen hyvin.
>
Uskaltaisinpa epäillä, että esim. Meripelastusyhdistyksillä ja
Merivartiostolla voisi olla hiukan toinen mielipide.
GSM ja NMT450 kuuluvat yleensä todella varsin hyvin. Omaa
mielenrauhaani lisää kuitenkin tietoisuus siitä, että veneessäni on VHF;
kun sillä käy karjumaan apua, niin jopa myrskyssä 30-50 km säteeltä
löytyy todennäköisesti useita aluksia, jotka kuulevat kutsun sekä
useimmiten myös rannikkoasemia. Varsinaisilla puhelimilla avun saanti
saattaa katketa YHDEN ainoan vastaanottajan eli puhelinverkon tukiaseman
toimimattomuuteen.
Rautalangasta: VHF-kutsun kuulevat KAIKKI kantomatkan sisällä olevat,
esim. GSM-signaalin vain ko. järjestelmän tukiasemat. Kaupungissahan
siitä ei ole harmia, kun tukiasemia on lähes aina useita kännykän
kantomatkan ulottuvilla.
No, kukin valitsee haluamansa tasoisen turvallisuuden.
Eero Lehtinen
Jouni Remes <jouni...@no-spam.pp.inet.fi
> wrote in message news:37BD6488...@no-spam.pp.inet.fi...
> Eero Lehtinen wrote:
> >
> > Minusta Itämeren alueella harrastusveneillessä VHF on turha (ja
harrastuksen
> > hintaa nostava laite), koska olosuhteet ovat ennustettavissa, olosuhteet
> > enimmäkseen turvallisia, maa-alueet aina päivän tai kahden
purjehduspäivän
> > päässä ja NMT 450 ja GSM kuuluu alueella sangen hyvin.
> >
>
>
> Uskaltaisinpa epäillä, että esim. Meripelastusyhdistyksillä ja
> Merivartiostolla voisi olla hiukan toinen mielipide.
>
Luulenpa, että olisivat onnessaan kun ihmiset eivät turhaan pyytäisi apua ja
itse osaisivat huolehtia turvallisuudestaan.
> kun sillä käy karjumaan apua, niin jopa myrskyssä 30-50 km säteeltä
> löytyy todennäköisesti useita aluksia, jotka kuulevat kutsun sekä
> useimmiten myös rannikkoasemia.
Vakuutusyhtiöt eivät suosittele myrskyssä veneilyä. Suositteleeko
sfnet.harrastus.veneet?
Jouni Remes
>
> > kun sillä käy karjumaan apua, niin jopa myrskyssä 30-50 km säteeltä
> > löytyy todennäköisesti useita aluksia, jotka kuulevat kutsun sekä
> > useimmiten myös rannikkoasemia.
>
> Vakuutusyhtiöt eivät suosittele myrskyssä veneilyä. Suositteleeko
> sfnet.harrastus.veneet?
Yleensähän myrskyyn joudutaan eikä pyritä. Jopa Itämeren olosuhteissa
voi sää heikentyä yllättäen.
Myönnän kernaasti olevani noviisi veneilyssä. Silti uskallan olla sillä
kannalla, että sinun suosittelemasi viestintäkalusto sopii lähinnä
sellaiselle veneilijälle, joka on tietoisesti päättänyt lähteä
liikkeelle vain, kun tuuli on alle 5 m/s ja säätiedotus lupaa lujasti
pelkkää auringonpaistetta. Ja joka ei missään tapauksessa yövy saaressa
yms. tai muutenkaan joudu tilanteeseen, jossa ei voi turvallisesti
odottaa aloillaan, kunnes sää paranee.
Muistelen muuten, että niillä viime vuonna Bellan kanssa Viron
rannikolla seikkailleilla sankareilla oli GSM veneessä. Jäiväthän he
henkiin, mutta silti...
Ai niin, se mitä olen meripelastuksen ammattilaisten kantoja kuullut,
niin he, vaikka eivät turhia keikkoja rakastakaan, tuntuvat olevan
toisaalta sillä mielellä, että he noutavat mereltä mieluummin eläviä
vaikka vähän hätäilleitäkin veneilijöitä kuin vainajia.
Pasi Pouri
Eero Lehtinen wrote:
> Markus Peuhkuri <puh...@ws18.tct.hut.fi
> > wrote in message news:mcuzozm...@ws18.tct.hut.fi...
> > Jouni Remes <jouni...@no-spam.pp.inet.fi> writes:
> >
> > > olevaan samanmoiseen. VHF-liikenteessä signaali kulkee suoraan
> > > lähettimestä toiseen, puhelinlaitteissa se kiertää aina jonkinlaisen
> >
> > Mikä on hätätilanteissa varsin mainio ominaisuus, koska muut
> > lähistöllä olevat alukset voivat seurata liikennettä ja pystyessään
> > voivat myöskin auttaa.
>
> Eikös hätäraketeissa ole jokin tällainen ominaisuus?
On. Mutta niitä pitäisi olla hiukan enemmän kuin
ne pakolliset pari kappaletta.
>
> Minusta Itämeren alueella harrastusveneillessä VHF on turha (ja harrastuksen
> hintaa nostava laite), koska olosuhteet ovat ennustettavissa,
Onko? Sumukin?
> olosuhteet
> enimmäkseen turvallisia, maa-alueet aina päivän tai kahden purjehduspäivän
> päässä
Ei lohduta, jos ajat karille ja veneeseen tulee vettä enemmän kuin
sieltä poistuu. Taikka syttyy tulipalo tms....
> ja NMT 450 ja GSM kuuluu alueella sangen hyvin.
Ongelmana on se, ettet saa yhteyttä muihin aluksiin. Oli se sitten
pelastusalus (jonka äänen kuulet sumussa, mutte näe) taikka muu
lähellä kulkeva alus.
> Kukin saa laittaa tietenkin rahansa mihin huvittaa,
Kyllä. Jos minulla olisi isompi vene, varmaan hankkisin meri VHF:n.
> mutta mitä kalliimmaksi
> veneilyä medioissa mainostetaan ja suositellaan ostettavaksi kaikkea turhaa,
> sen vähemmän uusia harrastajia uskaltaa tulla mukaan, mikä on huono juttu
> muiden veneilijöiden kannalta, jos veneilylle olenaisten asioiden (kartat,
> kompassit, bensa, diesel, koneet, purjeet, olut, helat, satamapalvelut jne.)
> kulutuksessa olisi parannettavaa.
Nyt en ymmärtänyt. Kuinka noitten kulutuksesa olisi parannettavaa.
tarkoitatko määrää, jolloin ehkä hinta laskisi. Diesel ei ainakaan laske :-(
-- PP
--
*****************************************************************************
Pasi Pouri NOKIA TELECOMMUNICATIONS OY
Design Engineer, Hardware IP and Access Solutions
Cellular Acces
Hardware Competence Centre
P.O.Box 370
FIN-00045 NOKIA GROUP
Tel +358-9-5112 4756 Fax +358-9-5112 4215
*****************************************************************************
Pasi Pouri
Eero Lehtinen wrote:
>
> > Uskaltaisinpa epäillä, että esim. Meripelastusyhdistyksillä ja
> > Merivartiostolla voisi olla hiukan toinen mielipide.
> >
>
> Luulenpa, että olisivat onnessaan kun ihmiset eivät turhaan pyytäisi apua ja
> itse osaisivat huolehtia turvallisuudestaan.
Onpa outo ajatus. Etupainotteisuus on selviytymisen kannalta
tärkeä asia. Jos avun pyytämistä viivyttelee ajatuksella, ettei
pelastajat kuitenkaan viitsisi näin mitättömän asian takia tulla, ollaan
vähän väärillä urilla. Ai niin - tosi mies ei apua pyydä. Taikka jotain
tosimiehen viimeisiä sanoja, oma apu paras apu. Miksi nuo viran-
omaiset ja vapaehtoiset ovat olemassa, jollei siksi, että he saapuvat
AJOISSA avun tarvitsija luokse.
Pelastustyössä siis etupainotteisuus on todella ratkaisevaa. Helpompi
on peruuttaa matkalla olevat yksiköt / veneet kuin miettiä, miten
saisi tarvittavan avun hiukannopeammin perille, että vielä ehditään.
>
>
> > kun sillä käy karjumaan apua, niin jopa myrskyssä 30-50 km säteeltä
> > löytyy todennäköisesti useita aluksia, jotka kuulevat kutsun sekä
> > useimmiten myös rannikkoasemia.
>
> Vakuutusyhtiöt eivät suosittele myrskyssä veneilyä. Suositteleeko
> sfnet.harrastus.veneet?
Vakuutusyhtiöt nyt ei suosittele mitään, milloin ne voivat joutua
korvausvelloliseksi. Se on nääs niiden business, ettei ne anna rahaa
ulos. Kai sitä voi muulloinkin jotain sattua, kuin vain myrskyssä.
Itämeren pohja on täynnä todisteita....
-- PP
--
*****************************************************************************
Pasi Pouri
Design Engineer, Hardware
NOKIA TELECOMMUNICATIONS OY
Antti Salmenlinna
Alkuperäiseen aiheeseen vastauksena oma havainto, useamman vuoden ajalta:
Puhelin Nokia 6050 (se kiinteäasenteinen), kaapeli RG 214 (n. 10mm paksu,
kaksivaippainen) ja antennina 5m korkeudessa laadukas, n. 60cm pitunen
lasikuitutikku sekä liittymänä Radiolinja.
Toimii mainiosti Sipoo - Helsinki alueella, kasuunillakin, etelämpänä en
ole kokeillut kyseisellä laitteella. Laivoilla kännykkä kuitenkin tuntuu
toimivan.
Mielestäni matkapuhelin on mainio väline yhteydenpitoon, johon meri-VHF:stä
ei ole. Mutta turvallisuusvälineenä VHF on ylivoimainen. Jos joutuu merellä
pulaan ja hihkaisee VHF:llä apua, se voi löytyä jo viereisen saaren takana
olevasta veneestä, jossa on VHF. Matkapuhelimella tehtyä avunpyyntöä ei
luonnollisestikaan kuule muut veneilijät.
Lisäksi VHF:llä voi kuunnella alusten liikenneilmoituksia, joista on
kapeikoissa liikuttaessa hyötyä. Toisaalta jos jää jostain syystä jumiin
vaikkapa Kustaanmiekan salmeen ja matkustaja-alus lähestyy, siihen saa aina
yhteyden VHF:llä, voisi olla aika epätoivoista soittaa matkapuhelimella
118:iin ja kysyä mereltäpäin saapuvan punaisen laivan numeroa ;-)
VHF:t ovat lisäksi aika edullisia, jos ei vaadi täydellistä
DSC-järjestelmää. Esimerkiksi Icom -merkkisen VHF:n saa muutamalla tonnilla
ja kyseiseen puhelimeen saa muutamalla satasella lisäpalikan, joka
mahdollistaa DSC-hätähälytyksen lähettämisen.
Antti
Pasi Mustalahti
:
:
:
: > PTM: Minulla ei ole ollut mitään ongelmia kuuluvuudessa.
: > Mobiran Talkman MD94 NMT450, 15 W lähtötehoa ja itse rakennettu
: Eri tekniikka, eri lähetysteho, eri taajuusalue, eri antenni.... Eivät
: vertailukelpoisia, siis eivät samalla viivalla. Laita veneeseesi
: GSM autokone täydellä lähetysteholla ja ulkoisella antennilla
: ja vertaa sitten. Voit jopa yllättyä, koska joissain olosuhteissa
: digitaalinen systeemi voi toimia paremmin kuin analoginenen.
: Yleensä se on kyllä toisin päin (digitaalisen signaali/kohina suhde
: saa olla huomattavasti huonompi).
: GSM:ssä on myös sen speksin tuoma ongelma. Lähetyshetken
: viiveen säätövaran takia puhelimen tulee olla noin 35 km päässä
: tukiasematsa. Tämä taas estää puhelut pitkän matkan päästä,
: vaikka kenttää olisi.
samalle viivalle. Tarvittaisiin lisää GSM-tukiasemia.
Sitäpaitsi digitaalinen on ON/OFF..OFF/ON/OFF siinä missä analogisesta
vielä kuuluu jotain kähinää, josta aivot vielä saattavat saada integroitua
dataa.
: > Olisi se hienoa, jos tänne suomenkin markkinoille vuotaisi edes hieman
: > edullisia NMT450-koneita. Niitä on kuulema maailmalla kännyköinäkin
:
: Jolloin menettäisit 450:sen edut. Älä vertaa kännyä ja autokonetta.
: Lähetysteho ja antenni ovat liian erillaiisa!
PTM: Ei, en menettäisi. Minulla on Soneran Combi-liitäntä. NMT450-autokone
palvelee veneessä. Käsikapula toimisi kaupungissa. Liittymästä menee vain
yksi kuukausimaksu, vaikka koneita on kaksi.
En siis vertaa käsi- ja autokonetta keskenään. Sitäpaitsi radioamatöörinä
olen kyllä tästä muutenkin selvillä ;)
Kaiken kaikkiaan luulempa, että tämä Mokian 7110 ja vastaavat 'inte-rnet'
-lelut ovat aika alhaalla minun listallani, kun lähden kalikkaa ostamaan.
Lienee Mokia tahallaan yrittämässä itseään pois markkinoilta näiden
lelujensa myötä.
Pasi Mustalahti
: > Satelliittiyhteys voisi olla ratkaisu, se on vaan aika kallis. Mutta
: > rahaahan operaattoreilla
: > on, joten painetta sinne suuntaan.
:
: Jaa - olisiko kuitenkaan riittävästi käyttäjiä?
PTM: Kustannusvastaavuutta ajatellen lienisi parempi jakaa rotanmyrkkyä
kaikille susirajan yläpuolella asuville.
Käytännössä kännystä on muodostumassa turvallisuustekijä. Pieniin
kalapaatteihin tuskin meri-VHF:ää viitsitään hankkia. -Jo pelkkä
lupatentti on aika suuri este monille. NMT450 ollaan ilmeisesti tappamassa
muutaman vuoden säteellä. LA ja PR-27 saatiin tapettua aika tehokkaasti
kymmenkunta vuotta sitten. Radioamatöörikalusto ja -tentti ei ole ilmaista
sekään.
Jäljelle jää lähinnä GSM, jonka ominaisuuksita puhuu osaltaan tämä herännyt
keskustelu. Jos homma olisi kunnossa, siitä ei tarvitsisi keskustella.
GSM:ssä on sitäpaitsi sen rakenteesta johtuvia ongelmia:
1. Digitaalisignaali katkeaa täysin kuuluvuuden heiketessä.
2. Liikennöintietäisyys rajautuu kulkuviiveiden takia -parempi antenni
auta kuuluvuuteen
3. Signaalin suuntiminen on lähes mahdotonta. Analogiasignaalia, jopa
puhelimenkin lähettämää, pystyy suuntimaan suhteellisen helposti.
4. Kaupallisista syistä Auto-GSM-laitteiden hinnat ovat pilvissä. Luulisi
olevan edullista Mokiallekin tarjota auto-koneita kohtuulliseen hintaan,
jos niitä kerran tekee.
5. GSM vie kaistaa aika p.leesti. Digitaalisuus ja tiedon pakkaaminen ei
sinänsä saa taivaalle mahtumaan yhtään sen enempää puheluita. 1800MHz on jo
käytössä ja 900MHz NMT-kaista on menossa.
Pasi Mustalahti
: Eero Lehtinen wrote:
: > Eikös VHF:n kantama ole huonompi kuin Iridiumin tai NMT 450:n?
:
: Jos tavoitteena on todella varmistaa yhteyden saaminen hätätilanteessa,
: on vaihtoehtojen järjestys mielestäni seuraava:
: 1) ammattimerenkulun tasoiset värkit (EPIRB, HF-radio)
: 2) meri-VHF DSC-laitteella
: 3) meri-VHF ilman DSC:ta
: 4) satelliittipuhelin
: 5) GSM tai NMT (parempi kuin ei mitään, mutta täysin avuton, jos se
: ainoa kantomatkan sisällä oleva tukiasema sattuu pimenemään...)
: --
PTM: Tekisi mieli pistää tuohon listaan ´mukaan myös LA tai PR27, mutta
se on harmi kyllä onnistuttu tappamaan aika perusteellisesti. Sääli.
Tekisipä mieleni kysyä, kuinka monella kevytveneilijällä on intoa
hankkia meri-VHF:ää. Laite on kallis ja hankala kiinnittää. Vaatii ulkoista
sähköä ja vielä käyttöluvan tentteineen. Maksaakin vielä pitkän pennin sekä
käyttölupana että vuosimaksuna. Sitäpaitsi käyttöön liittyvä byrokratia on
(hieman) hankala: laite on venekohtainen, joten veneen vaihdon joutuu
ilmoittamaan.
Onhan noita käsikapula-mallejakin, mutta hinnat ovat kovasti suolaisia.
Tekisi mieli speksata VHF uudestaan:
-käsikapula ladattavilla akuilla, Nokialaisen latauslaitteilla.
-virransäästöautomagiikka
-vakiovarusteena tehoantennina kokoon painettava J-tikku
-vesitiivis / kunnon kelluva kantopussi.
-omistus henkilökohtainen
-yleisimmät kanavat 16, L1, L2, L3, 69, 74,.. suoraan valittavissa. Muut
valikon takana
DCS:ään en ole tutustunut. Olin vain käsittävinäni, että sitä ollaan
tappamassa.
Jouni Remes
>
> Tekisipä mieleni kysyä, kuinka monella kevytveneilijällä on intoa
> hankkia meri-VHF:ää. Laite on kallis ja hankala kiinnittää. Vaatii ulkoista
> sähköä ja vielä käyttöluvan tentteineen. Maksaakin vielä pitkän pennin sekä
> käyttölupana että vuosimaksuna.
Onko se yhtään sen hankalampi kuin mikään muukaan kiinteästi asennettava
laite? Kiinteä/irrallinen on tietysti vähän makuasia; minä olen
taipuvainen preferoimaan kiinteää, jos laitteen käyttöön veneen
ulkopuolella ei ole mitään syytä.
Hankintahinnoista en tiedä, kun oma on tullut veneen mukana.
Pätevyystentti ja -todistus tuntuivat vähän suurenpuoleisilta (n. 450,-
yhteensä), mutta itse laitteen satasen vuosimaksu ei minusta ole
kummallisen iso.
>
> DCS:ään en ole tutustunut. Olin vain käsittävinäni, että sitä ollaan
> tappamassa.
>
DSC (Digital Selective Call) ei ymmärtääkseni ole tappolistalla vaan
nimenomaan päinvastoin: se on korvaamassa puhe-VHF-liikenteen
päivystyksen. Alunperin oli ilmeisesti sovittu, että perus-VHF:n
päivystys loppuisi vuonna 2001, nyt sitä on jatkettu ainakin vuoteen
2005. Ja käsittääkseni rannikkoasemat, ennen kaikkea merivartiosto ja
meripelastuskeskukset jatkavat vielä senkin jälkeen.
DSC on tuolla listallani edellä kahdestakin syystä:
a) sen elinkaari on perus-VHF:ää pidempi
b) sen voi kytkeä GPS-laitteeseen, jolloin hätäsanoman mukana lähtee
automaattisesti oikea sijainti.
Henkilökohtainen näkemykseni on, että uutta kaupasta valitessa kannattaa
tänä päivänä valita DSC-laitteella varustettu VHF (itse asiassa en
tiedä, onko muita enää myynnissäkään). Toisaalta olen itse suunnitellut
tyytyä "vanhanaikaiseen", etenkään kun GPS:kin on vielä hankkimatta.
Olen muuten muistavinani, että LA ja PR27 putosivat pelistä nimenomaan
erittäin huonon kantomatkan ja kuuluvuuden yleensäkin vuoksi.
Pasi Pouri
Pasi Mustalahti wrote:
>
> Kaiken kaikkiaan luulempa, että tämä Mokian 7110 ja vastaavat 'inte-rnet'
> -lelut ovat aika alhaalla minun listallani, kun lähden kalikkaa ostamaan.
> Lienee Mokia tahallaan yrittämässä itseään pois markkinoilta näiden
> lelujensa myötä.
>
Nuukia vain vastaa siihen, mitä suurin osa asiakkaista haluaa.
Ja mitä ETSI (European Telecommunications Standards Institute)
ehtii speksaamaan GSM:ään koko ajan lisää...
Puhelin kun ei saa olla enään mikä peruspuhelin ja www palvelutkin
on kiva saada kännykkään. Varmaan liittyy jotenkin siihen, että aina
pitää saada uutta ja uusinta. Parempaa kuin muilla on?
Sinänsä on varmasti kiva saada kännyyn tieto koska seuraava bussi
lähtee, mutta merellä sillä ei tee mitään.
Tosin onhan noita sää yms. palvelujakin WAP:pi puhelimiin, jolloin
veneilijätkin voivat niitä hyödyntää. Mutta olet oikeassa - kaikki
ei niitä kuitenkaan käytä jolloin peruspuhelin riittää :-)
Pasi Pouri
Jouni Remes wrote:
> Pasi Mustalahti wrote:
> >
> > Tekisipä mieleni kysyä, kuinka monella kevytveneilijällä on intoa
> > hankkia meri-VHF:ää. Laite on kallis ja hankala kiinnittää. Vaatii ulkoista
> > sähköä ja vielä käyttöluvan tentteineen. Maksaakin vielä pitkän pennin sekä
> > käyttölupana että vuosimaksuna.
>
> Onko se yhtään sen hankalampi kuin mikään muukaan kiinteästi asennettava
> laite? Kiinteä/irrallinen on tietysti vähän makuasia; minä olen
> taipuvainen preferoimaan kiinteää, jos laitteen käyttöön veneen
> ulkopuolella ei ole mitään syytä.
Mutta taas hätätilanteessa sen saa mukaan. Kiinteä on siitä hyvä, ettei
akku ole "koskaan" tyhjentynyt taikka kuollut. Ja tietää hätätilanteessa
tms. missä puhelin on. Mutta tuo mukaan ottaminen / muu siirrettävyys.
Pasi Pouri
Pasi Mustalahti wrote:
> Pasi Pouri (pasi.pouri@remove_this.nokia.com) wrote:
> : > Satelliittiyhteys voisi olla ratkaisu, se on vaan aika kallis. Mutta
> : > rahaahan operaattoreilla
> : > on, joten painetta sinne suuntaan.
> :
> : Jaa - olisiko kuitenkaan riittävästi käyttäjiä?
>
> PTM: Kustannusvastaavuutta ajatellen lienisi parempi jakaa rotanmyrkkyä
> kaikille susirajan yläpuolella asuville.
Varmaan unohtui ;-) merkki, ettei kukaan ota tosissaan.
>
> Käytännössä kännystä on muodostumassa turvallisuustekijä. Pieniin
> kalapaatteihin tuskin meri-VHF:ää viitsitään hankkia. -Jo pelkkä
> lupatentti on aika suuri este monille. NMT450 ollaan ilmeisesti tappamassa
> muutaman vuoden säteellä. LA ja PR-27 saatiin tapettua aika tehokkaasti
> kymmenkunta vuotta sitten. Radioamatöörikalusto ja -tentti ei ole ilmaista
> sekään.
Kyllä. Puhelin on kaikkiaalla turvallisuustekijä, mutta niin kauan kun
operaattorina
on tulosvastuullinen yritys, tuskin tuo turvallisuus ajaa talouden edelle -
valitettavasti.
Tarkoitin, että kannattaako satelliittiyhteyttä rakentaa Helsingin kasuunille
mahdollisesti sijoitettavaan tukiasemaan. Ennenmin vedettäisiin kaapeli
taikka pari radiolinkkiä. Sitä paitsi, tuon alueen voi hoitaa riittävällä
peitolla siten, että sijoitetaan rannikolle tukiasemat.
Toinen noista operaattoreista ei ole 5 vuoden aikana suostunut tekemään
mitään erään alueen peitolle. Alueella kun ei ole kuin 200 asiakasta noin
puolentoista kuukauden aikan vuodesta. Ei kuulema kannata laittaa tukiasemaa
taikka kääntää läheisen tukiaseman antennin keilan suuntaa siten, että känny
toimisi tällä alueella.
Lisäksi operaattorit laskevat kustannustehokkaasti minne kannattaa vetää
tukiasema. Ovathan ne tulosta tekeviä yrityksia, eivät osa valtion taikka
kunnan pelastusorganisaatiota :-(
> Jäljelle jää lähinnä GSM, jonka ominaisuuksita puhuu osaltaan tämä herännyt
> keskustelu. Jos homma olisi kunnossa, siitä ei tarvitsisi keskustella.
>
> GSM:ssä on sitäpaitsi sen rakenteesta johtuvia ongelmia:
> 1. Digitaalisignaali katkeaa täysin kuuluvuuden heiketessä.
Niin - taikka vastaavasti. Koska digitaalisessa saa S/N suhde
olla huomattavasti huonompi kuin analogisessa NMT:ssä, niin
on myös mahdollista että analogisesta ei saa enään selvää kun
vielä digitaalisesta saa. Eli silloin digitaalinen kantaisi pidemmälle.
Mutta usein aivot saattavat saada kohinan seasta vielä jotain
selvää, vaikka yhteys on muuten onnetonta (jos vain analogisen
NMT:n signalointi enään toimii, se outo ääni puheen seassa).
> 2. Liikennöintietäisyys rajautuu kulkuviiveiden takia -parempi antenni
> auta kuuluvuuteen
Kulkuviiveellä ja antennin hyvyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään.
Ennemmin hyvä antenni parantaa kohtaa 1, ja tämä kulkuviive taas parantuu
ainoastaan ottamalla nokka kohti tukiasemaa. Tämähän kulkuviiveen rajoitus
johtuu GSM:n speksitä. Rukkaamalla speksiä, voidaan tätä parantaa.
Teknistä rajoitusta ei suoraan ole. Tukiasemat (Nokian) sallivat jo
huomattavasti pidemmän lähetyshetken korjauksen. Tämä lähetyshetken
korjaus muuten johtuu TDMA (aikajakoinen) tekniikasta. Puhelimen
lähetteen pitää tulla tukiasemaan täsmälleen oikeaan aikaan, jottei se
sekoita naapurin puhelua. Koska GSM on aikajakoinen järjestelmä.
GSM lähettää 577 us aikana 156,25 bittiä, sitten odottaa 4,616 ms
ennen uutta 156,25 bitin lähetystä. Muut puhelimet (7 kpl) lähettävät
tuon 4,6 ms aikana omat 156 bittiä. Jos puhelimen signaali tulisi tukiasemalla
koska sattuu, niin nuo bitit menisivät päällekkäin. Siksi kännykän lähettimen
lähetyshetkeä suhteessa tukiasemaan (ja muihin) säädetään.
> 3. Signaalin suuntiminen on lähes mahdotonta. Analogiasignaalia, jopa
> puhelimenkin lähettämää, pystyy suuntimaan suhteellisen helposti.
Kuinka niin? Kyllä GSM:n pystyy suuntimaan. On vain hiukan vaikeampaa
perinteisin välinein (suuntima antenni ja vastaanottimen kentänvoimakkuuden
mittarilla) juuri lähettimen lähetyksen purskeisuuden takia.
Mutta. Jo yhdellä operaattorin tukiasemalla (siinä missä se känny on juuri
sillä hetkellä kiinni)
pystytään lähes metrilleen sanomaan, millä säteellä puhelin on tukiasemasta
(määritys ajan perusteella => erittäin tarkka!). Kahdella tukiasemalla saadaan
jo kaksi mahdollista paikkaa, joista toisen yleensä voi pudottaa mahdottomana
pois (merellä). Ja tämä paikka on erittäin tarkka. Tästä vain tieto
meripelastuksen
johtokeskukseen, niin paikka on heti tiedossa. Tätä on jo kokeiltu,
käsittääkseni.
Tämä on taas ominaisuus, joka on lähes mahdoton toteuttaa analogisessa
järjestelmässä (lähes ilmaiseksi, jo valmiilla tekniikalla, pelkällä
ohjelmalla).
> 4. Kaupallisista syistä Auto-GSM-laitteiden hinnat ovat pilvissä. Luulisi
> olevan edullista Mokiallekin tarjota auto-koneita kohtuulliseen hintaan,
> jos niitä kerran tekee.
Pilvissä? Paljonko maksaa joku Icomin amatöörikone (kannettava)
ja paljonko maksaa kännykkä? Autokone maksaa siksi paljon, koska
tuotantokustannukset ovat suuret. Niitä myydään murto-osa kännyköiden
määrästä. Kyllä tuotantomäärien kasvaessa hintakin putoaa. Tuotanto-
koneet on aika kalliita.
> 5. GSM vie kaistaa aika p.leesti. Digitaalisuus ja tiedon pakkaaminen ei
> sinänsä saa taivaalle mahtumaan yhtään sen enempää puheluita. 1800MHz on jo
> käytössä ja 900MHz NMT-kaista on menossa.
Kyllä digitaalisuuden takia puhetta periaatteessa saadaan taivaalle enemmän
(oikeasti kuitenkin saman verran?). Se, että kaistaa on GSM:lle varattu enemmän
kuin NMT:lle johtuu vain tilaajamäärästä.
Ja kanavaluku.
NMT 450 180 kanavaa (=max. 180 tilaajaa / alue)
NMT 900 2000 kanavaa (=max 2000 tilaaja 7 alue)
GSM 900 MHz 1000 kanavaa (124 FDMA į 8 TDMA)
GSM:ssä solun koko on pienempi kuin NMT:ssä => tilaajia / neliökilometri
enemmän kuin NMT:ssä.
GSM:n erona analogisiin matkapuhelinjärjestelmiin on myös yhden taajuusjako-
eli FDMA-kanavan
(Frequency Division Multiple Access) vaatima kaistanleveys. GSM:n kanavaväli on
200 kHz:iä, kun
taas useimmilla analogisilla järjestelmillä kanavaväli on 25 kHz:iä. Yhdellä
GSM:n FDMA-kanavalla
on kuitenkin 8 aika-jakoista TDMA-kanavaa, joten todellisuudessa molempien
kanavamäärä tiettyä
taajuusaluetta kohden on sama.
Tukiasemapuolella TDMA-järjestelmän etu verrattuna analogiseen on se, että 8
liikennekanavaa
varten tarvitaan vain yksi lähetinvastaanotinyksikkö, joloin operaattorin on
halvempaa laittaa
paljon digitaalisia kuin analogisia tukiasemia.
Lisäksi uusi hajaspektritekniikkaan perustuva matkapuhelinjärjestelmä
kääntää viimeistään edun digitaalisuuden puolelle. Tosin silloin on
aika turha yrittää tuota perinteistä suuntimista :-)
hisot...@my-deja.com
pre...@alpha.hut.fi (Perttu Oskari Reuna) wrote:
> Täällä on ollut puhetta matkapuhelimista, joten päästään toiseen niitä
sivuavaan aiheeseen eli kuinka hyvin kokemuksenne mukaan matkapuhelimet
kuuluvat Suomenlahdella taikka Saaristomerellä?
> Onko suuriakin "katvealueita", jos vaikka purjehtii Tukholmaan tai
Tallinaan?
>
> Onko SOneran ja Radiolinjan kuuluvuuksissa eroja?
>
Radiolinjalla (tai sen tytäryhtiöllä ?)on oma verkko Virossa. Tästä
johtuen Radiolinja ei ole tehnyt roaming-sopimuksia muiden virolaisten
operaattorien kanssa, kun taas Soneralla on sopimus Eesti
Mobiiltelefoonin kanssa. Radiolinja Eestin oma verkko on varsinkin
Länsi-Virossa vielä suppea, joten siellä Soneran liittymä kuuluu
selvästi paremmin, koska se käyttää Eesti Mobiiltelefoonin verkkoa.
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Share what you know. Learn what you don't.
Jouni Remes
> Mutta taas hätätilanteessa sen saa mukaan. Kiinteä on siitä hyvä,
> ettei
> akku ole "koskaan" tyhjentynyt taikka kuollut. Ja tietää
> hätätilanteessa
> tms. missä puhelin on. Mutta tuo mukaan ottaminen / muu siirrettävyys.
>
>
Onko siitä sitten vastaavaa hyötyä? (Muuten kuin helppoutena
veneenvaihdossa.)
Hätätilanteen suhteen oletan sinun ajatelleen tilannetta, jossa vene
joudutaan hylkäämään
uppoamisen, tulipalon etc. vuoksi. Yep, jos hätäviestiä ei ole
ennättänyt lähettää, niin
silloin kalikan mukaansaamisesta voi olla iloa. Toisaalta, eipä sen
käytöstä taitaisi
vedessä kelluessa paljon mitään tulla...
No, makuasia tämä paljolti lienee. Kuten sanoin, itse pidän kiinteästi
asennettuja
parempina (ovat sitten yleensä siistimmin ja tukevammin paikoillaan
johtoineen kaikkineen),
mutta kukin makunsa mukaan...
Pasi Pouri
Jouni Remes wrote:
> Pasi Pouri wrote:
>
> > Mutta taas hätätilanteessa sen saa mukaan. Kiinteä on siitä hyvä,
> > ettei
> > akku ole "koskaan" tyhjentynyt taikka kuollut. Ja tietää
> > hätätilanteessa
> > tms. missä puhelin on. Mutta tuo mukaan ottaminen / muu siirrettävyys.
> >
> >
>
> Onko siitä sitten vastaavaa hyötyä? (Muuten kuin helppoutena
> veneenvaihdossa.)
>
> Hätätilanteen suhteen oletan sinun ajatelleen tilannetta, jossa vene
> joudutaan hylkäämään
> uppoamisen, tulipalon etc. vuoksi. Yep, jos hätäviestiä ei ole
> ennättänyt lähettää, niin
> silloin kalikan mukaansaamisesta voi olla iloa. Toisaalta, eipä sen
> käytöstä taitaisi
> vedessä kelluessa paljon mitään tulla...
Itse ajattelen tilannetta lähinnä pelastajien kannalta. Pelkkä hätäviesti
ei vielä anna riittävää informaatiota, ja pelastajat (tilanteen johtaja)
saavat kysyttyä lisää informaatiota, jos kannettava puhelin on mukana kun
alus on jouduttu jättämään. Taikka jos ollaan aluksella, mutta sähköt
on kadonneet (kannettavassa on oma akku). Lisä informaatio taas
helpottaa huomattavasti pelastustoimien johtajan työtä.
>
>
> No, makuasia tämä paljolti lienee. Kuten sanoin, itse pidän kiinteästi
> asennettuja
> parempina (ovat sitten yleensä siistimmin ja tukevammin paikoillaan
> johtoineen kaikkineen),
> mutta kukin makunsa mukaan...
Näin on. Molemissa on etunsa.
Mikko Juuti
vanha kunnon NMT on voimissaan siitä eteenpäin. Viime työvuorolla
(elokuun alussa) soittelin n. 30 mailia Vilsandista länteen kohti
Ristnan separia tullessa _suomen_ verkon kautta kotiin ! (Matkaa lähes
100' ! )
Lisäksi Soneran -35 % alennus NMT- puheluista on eliksiiriä
kommunikoimiseen, kun vertaa esim. Tanskan, Saksan ja Ruotsin
roaming- hintoja.
Aiempi ennätys oli Gotska Sandön kulmilta Suomen verkkoon ;-)
Nämä kaikki Mobira Cityman 900:lla ~35 m merenpinnasta.
On 18 Aug 99 21:45:32 GMT, pre...@alpha.hut.fi (Perttu Oskari Reuna)
wrote:
>Täällä on ollut puhetta matkapuhelimista, joten päästään toiseen niitä sivuavaan aiheeseen eli kuinka hyvin kokemuksenne mukaan matkapuhelimet kuuluvat Suomenlahdella taikka Saaristomerellä?
>Onko suuriakin "katvealueita", jos vaikka purjehtii Tukholmaan tai Tallinaan?
>
>Onko SOneran ja Radiolinjan kuuluvuuksissa eroja?
>
>Itselläni on vaikeuksia saada hyvää kuuluvuutta jopa täällä pääkaupunkiseudulla, joten miten mahtaa asia olla merellä?
>
/\
\/
---- * Mikko Juuti *
---- merchant marine officer
---- On line since 1987
Pasi Mustalahti
: Pasi Mustalahti wrote:
: >
: > Tekisipä mieleni kysyä, kuinka monella kevytveneilijällä on intoa
: > hankkia meri-VHF:ää. Laite on kallis ja hankala kiinnittää. Vaatii ulkoista
: > sähköä ja vielä käyttöluvan tentteineen. Maksaakin vielä pitkän pennin sekä
: > käyttölupana että vuosimaksuna.
:
: Onko se yhtään sen hankalampi kuin mikään muukaan kiinteästi asennettava
: laite? Kiinteä/irrallinen on tietysti vähän makuasia; minä olen
: taipuvainen preferoimaan kiinteää, jos laitteen käyttöön veneen
: ulkopuolella ei ole mitään syytä.
käyttölaitteet on järjestetty kuskin ulottuville, eikä veneellä ole
tarkoitus joutua merihätään, jossa miehistön pitää poistua uppoavasta tai
palavasta veneestä. Kannettava on parempi avoveneessä, jossa kaikki
irrallinen on rannassa ohikulkijoiden armoilla.
: Hankintahinnoista en tiedä, kun oma on tullut veneen mukana.
: Pätevyystentti ja -todistus tuntuivat vähän suurenpuoleisilta (n. 450,-
: yhteensä), mutta itse laitteen satasen vuosimaksu ei minusta ole
: kummallisen iso.
PTM: Minusta maksut ovat siedettäviä yleiseen hintatasoon verrattuna, mutta
moni on niistä kuitenkin laiturilla purnannut.
: DSC (Digital Selective Call) ei ymmärtääkseni ole tappolistalla vaan
: nimenomaan päinvastoin: se on korvaamassa puhe-VHF-liikenteen
: päivystyksen. Alunperin oli ilmeisesti sovittu, että perus-VHF:n
: päivystys loppuisi vuonna 2001,
PTM: Tarkoittaako tuo hätäkanavien kuuntelua ? Apua saa vain kun on oikeat
kalut mukana :)
: DSC on tuolla listallani edellä kahdestakin syystä:
: a) sen elinkaari on perus-VHF:ää pidempi
PTM: Odotahan, kun joku keksii, että VHF:n pitää olla digitaalinen ;)
: b) sen voi kytkeä GPS-laitteeseen, jolloin hätäsanoman mukana lähtee
: automaattisesti oikea sijainti.
PTM: Tämä visio toimii ainoastaan, mikäli GPS on sisäänrakennettuna
DCS-laitteeseen. Muuten ei ole mitään toivoa, että valmistajat pääsevät
liittimen tyypistä yhteisymmärrykseen. Toisaalta palavasta veneestä
kaappaisi mieluiten mukaansa vain yhden killukan.
: Olen muuten muistavinani, että LA ja PR27 putosivat pelistä nimenomaan
: erittäin huonon kantomatkan ja kuuluvuuden yleensäkin vuoksi.
PTM: Poistuivat markkinoilta erilaisista syistä, joista osa on mielestäni
kyseenalaisia:
-LA:lla ei kuule kuin italiaa
-antennit on huonoja
-laitteet on heppoisia
-skannerit on hitaita
-hätäkanavan päivystys lopetettiin
-PR27 tuli LA:n tilalle eikä laitteita ole saatavana
-kanavien jakoa eri käyttäjäryhmille ei ole määrätty
Vieläkään en käsitä, miksi hätäkanavan päivystys lopetettiin. Pöydän
kulmalla möllivä vastaanotin tuskin merivartioiden työtaakkaa paljoa
lisäsi.
LA / PR27 kuuluvuus on minusta aina ollut (liiankin) hyvä, mikäli
laitteisto on kunnollinen. Rajoituksista vapaana bandina sille tuli
aikoinaan mitä ihmeellisempiä örveltäjiä mitä ihmeellisemmällä kalustolla.
Oli kilovatin linukoita kavereilla, jotka juttelivat keskenään 100 m
päähän. Oli antenneita, joissa ei ollut vähääkään toimivuutta ja oli
lelukaupan laitteita, joiden lähtösignaalista 99% oli bändin sivussa ja
loppukin särisi. Kaiken huippuna nämä huonosti toteutetut kaikumikit ja
vahvistinmikit.
Antti Salmenlinna
Mikko Juuti <mikkore...@remkolumbus.fi> wrote in article
<37c3488f...@news.kolumbus.fi>...
> GSM:n voi jättää hyttiin punkkalaatikkoon, kun narut ovat irti, mutta
> vanha kunnon NMT on voimissaan siitä eteenpäin. Viime työvuorolla
> (elokuun alussa) soittelin n. 30 mailia Vilsandista länteen kohti
> Ristnan separia tullessa _suomen_ verkon kautta kotiin ! (Matkaa lähes
> 100' ! )
> Lisäksi Soneran -35 % alennus NMT- puheluista on eliksiiriä
> kommunikoimiseen, kun vertaa esim. Tanskan, Saksan ja Ruotsin
> roaming- hintoja.
>
> Aiempi ennätys oli Gotska Sandön kulmilta Suomen verkkoon ;-)
>
> Nämä kaikki Mobira Cityman 900:lla ~35 m merenpinnasta.
Eli antenni on siis purjeveneen mastossa?
Kai sille on järjestetty vara-antenni maston kaatumisen varalle?
Kuinka puhelin toimii tuommoisella venehaan nokassa roikkuvalla
hätäantennilla?
Suosittelen turvavälineeksi VHF-puhelinta, mutta jos kuitenkin hankkii
matkapuhelimen, on GSM parempi, koska se on kahdennettu järjestelmä (kaksi
operaattoria). Kaksi tukiasemajärjestelmää, keskusjärjestelmää ja
siirtolaitejärjestelmää. Eli kaivinkonekuski ei pääse mykistämään yhteyttä.
Antti
Markus Peuhkuri
> PTM: Odotahan, kun joku keksii, että VHF:n pitää olla digitaalinen ;)
DCS:hän on "digitalisoitu VHF". Ei sillä puhetta siirretä
mutta saadaan sijaintitieto varmemmin perille plus sitä voidaan
automaattisesti seurata.
Mielestäni on hyvä ratkaisu: ei mennä sotkemaan alla olevaa
infrastruktuuria vaan lisätään toiminnallisuus sen päälle.
> liittimen tyypistä yhteisymmärrykseen. Toisaalta palavasta veneestä
> kaappaisi mieluiten mukaansa vain yhden killukan.
Täytynee kokeilla, paljonko kestää irroittaa VHF telineestä ja
voisiko sitä nopeuttaa. Sitten pieni 12 V (suljettu lyijy)akku (joka
on elektoniikan "vara-akkuna") ja anteeni johdolla mukaan.
--
Markus Peuhkuri ! Markus....@hut.fi ! http://www.iki.fi/puhuri/
------------------------------------------------------------------------
Never underestimate the power of human stupidity
... and don't forget you are a human too.
Antti Salmenlinna
Pasi Mustalahti <ptm...@utu.fi> wrote in article
<7ptfqm$8de$1...@news.utu.fi>...
------------------------------8<---------------------------------------
> : DSC (Digital Selective Call) ei ymmärtääkseni ole tappolistalla vaan
> : nimenomaan päinvastoin: se on korvaamassa puhe-VHF-liikenteen
> : päivystyksen. Alunperin oli ilmeisesti sovittu, että perus-VHF:n
> : päivystys loppuisi vuonna 2001,
> PTM: Tarkoittaako tuo hätäkanavien kuuntelua ? Apua saa vain kun on
oikeat
> kalut mukana :)
DSC on osa kansainvälisen merenkulun hätä- ja turvallisuussjärjestelmää
(GMDSS)
Ja pakollinen kaikissa ammattialuksissa koko maailmassa.
> : DSC on tuolla listallani edellä kahdestakin syystä:
> : a) sen elinkaari on perus-VHF:ää pidempi
> PTM: Odotahan, kun joku keksii, että VHF:n pitää olla digitaalinen ;)
Höh, puhelunmuodostus ja esim. hätähälytyksethän sitä jo ovat. Puhe tosin
on edelleen analogista.
>
> : b) sen voi kytkeä GPS-laitteeseen, jolloin hätäsanoman mukana lähtee
> : automaattisesti oikea sijainti.
> PTM: Tämä visio toimii ainoastaan, mikäli GPS on sisäänrakennettuna
> DCS-laitteeseen. Muuten ei ole mitään toivoa, että valmistajat pääsevät
> liittimen tyypistä yhteisymmärrykseen. Toisaalta palavasta veneestä
> kaappaisi mieluiten mukaansa vain yhden killukan.
Enpä ole kuullut VHF:n ja GPS:n yhdistelmästä. Olen asentanut itse yhden
VHF-DSC- laitteen ja on totta, että GPS:n ja VHF:n väliin ei ollut piuhaa,
jossa olisi ollut töpselit päässä valmiina. Tosin eipä ollut VHF:n
jännitteensytössäkään töpseliä vaan ihan paljaat johdonpäät. Mutta eiköhän
semmoisen VHF-GPS piuhan saa teetettyä jossain VHF tai GPS-huollossa jos ei
itse osaa kytkeä niitä paria piuhaa, jotka NMEA vaatii. Liitin ei ole
tosiaan standardoitu, sehän on sama, että onko se neliskulmainen vai
soikea, mutta liittimen välittämä NMEA informaatio ja johtimien kytkentä on
standardoitu ja sehän riittää.
>
> : Olen muuten muistavinani, että LA ja PR27 putosivat pelistä nimenomaan
> : erittäin huonon kantomatkan ja kuuluvuuden yleensäkin vuoksi.
> PTM: Poistuivat markkinoilta erilaisista syistä, joista osa on mielestäni
------------------------------8<----------------------------
> Vieläkään en käsitä, miksi hätäkanavan päivystys lopetettiin. Pöydän
> kulmalla möllivä vastaanotin tuskin merivartioiden työtaakkaa paljoa
> lisäsi.
Varmasti lisäisi, Merivartiosto kun kuuntelee jo ties kuinka montaa muuta
kanavaa ja lisäksi mitään LA:n hätäkanavaa ei ole ollut vuosiin ja silloin
kuin oli, siellä örvelsi lähinnä juoppoja.
Tekniikan kehitys on ajanut monesta asiasta ohi ja LA on yksi niistä.
Kymmenisen vuotta sitten Meripelastusyhdistykset vielä päivystivät LA:ta ja
välittivät veneilijöiden myöhästymisilmoituksia kotiväille turhien
etsintöjen ja huolestumisien välttämiseksi. Moniin vuosiin ei enää ole
ollut tarvetta moiselle, kun melkein kaikilla on matkapuhelin.
Minnehän ovat hävinneet wanhat hyvät kippariradiot? Nehän toimivat
muistaakseni jossain 8 MHz:n paikkeilla vai oliko se 6 MHz.
Antti
sarla
>> Nämä kaikki Mobira Cityman 900:lla ~35 m merenpinnasta.
>
>Eli antenni on siis purjeveneen mastossa?
>Kai sille on järjestetty vara-antenni maston kaatumisen varalle?
>Kuinka puhelin toimii tuommoisella venehaan nokassa roikkuvalla
>hätäantennilla?
- Jos puhutaan Citymanillä 35m merenpinnan yläpuolelta, ollaan varsin
todennäköisesti LAIVALLA, missä puhelinta käytetään vaan puhumiseen.
>Suosittelen turvavälineeksi VHF-puhelinta, mutta jos kuitenkin hankkii
>matkapuhelimen, on GSM parempi, koska se on kahdennettu järjestelmä (kaksi
>operaattoria). Kaksi tukiasemajärjestelmää, keskusjärjestelmää ja
>siirtolaitejärjestelmää. Eli kaivinkonekuski ei pääse mykistämään yhteyttä.
- Noilla alueilla ei gesmillä saa yhteyttä mihinkään nmteellä voi vielä
saada ja jos ollaan laivalla, niin ehkä sen citymanin toimenkuvana ole
kuitenkaan olla turvaväline.
täisen mielleyhtymän sai ainakin
-- sarla --
Matti Raustia
:
: Minnehän ovat hävinneet wanhat hyvät kippariradiot? Nehän toimivat
: muistaakseni jossain 8 MHz:n paikkeilla vai oliko se 6 MHz.
Minkälaisia nämä kippariradiot olivat, ja missä aluksissa niitä
käytettiin? Oliko noissa lähetystehoa kuinka paljon? Kantavuutta
varmaankin piisasi enemmänkin kuin oli tarpeen?
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Mikko Juuti
<oh2mniT...@sral.fi> wrote:
>Eli antenni on siis purjeveneen mastossa?
>Kai sille on järjestetty vara-antenni maston kaatumisen varalle?
Ei. Antenni puhelimessa, ja soittaja + puhelin "työmaalla", eli
brygalla.
>Kuinka puhelin toimii tuommoisella venehaan nokassa roikkuvalla
>hätäantennilla?
>
>Suosittelen turvavälineeksi VHF-puhelinta, mutta jos kuitenkin hankkii
>matkapuhelimen, on GSM parempi, koska se on kahdennettu järjestelmä (kaksi
>operaattoria). Kaksi tukiasemajärjestelmää, keskusjärjestelmää ja
>siirtolaitejärjestelmää. Eli kaivinkonekuski ei pääse mykistämään yhteyttä.
Siihen löytyy vhf&mf/hf dsc + inmarsat A, eli eiköhän riitä
suosituksiksi.
Antti Salmenlinna
Mikko Juuti <mikkore...@remkolumbus.fi> wrote in article
<37c2ddfb...@news.kolumbus.fi>...
> On 24 Aug 1999 09:59:49 GMT, "Antti Salmenlinna"
> <oh2mniT...@sral.fi> wrote:
>
> >Eli antenni on siis purjeveneen mastossa?
> >Kai sille on järjestetty vara-antenni maston kaatumisen varalle?
>
> Ei. Antenni puhelimessa, ja soittaja + puhelin "työmaalla", eli
> brygalla.
OK, ajattelin vain, kun tämä on VENEilyryhmä, että kenelläkään ei olisi
veneessä brygaa kymmenien metrien korkeudella ;-)
>
>
> >Kuinka puhelin toimii tuommoisella venehaan nokassa roikkuvalla
> >hätäantennilla?
> >
> >Suosittelen turvavälineeksi VHF-puhelinta, mutta jos kuitenkin hankkii
> >matkapuhelimen, on GSM parempi, koska se on kahdennettu järjestelmä
(kaksi
> >operaattoria). Kaksi tukiasemajärjestelmää, keskusjärjestelmää ja
> >siirtolaitejärjestelmää. Eli kaivinkonekuski ei pääse mykistämään
yhteyttä.
>
>
> Siihen löytyy vhf&mf/hf dsc + inmarsat A, eli eiköhän riitä
> suosituksiksi.
Kyse oli kylläkin harrastusveneilijän viestintävälineistä, lähinnä
pohdinnasta kannattaako hankkia VHF & pätevyystodistus ym. vaiko tyytyä
matkapuhelimeen.
Mihin muuten lähes täydellisen viestintävarustuksen omaavan laivan
komentosillalla tarvitaan NMT tai GSM-käsipuhelinta?
Antti
Jouni Remes
>
>> : päivystyksen. Alunperin oli ilmeisesti sovittu, että perus-VHF:n
> : päivystys loppuisi vuonna 2001,
> PTM: Tarkoittaako tuo hätäkanavien kuuntelua ? Apua saa vain kun on oikeat
> kalut mukana :)
>
VHF:n hätäkanavahan on samalla kutsukanava eli 16. Muistaakseni
SOLAS-sopimus tai joku vastaava kansainvälistä merenkulkua säätelevä
määrää, että kauppa-alusten on kuunneltava kanavaa 16; se pakko tulee
aikanaan loppumaan, kun DSC:n katsotaan olevan riittävän yleinen.
Merivartiosto ja vastaavat jatkavat sitä epäilemättä paljon pidempään.
Pasi Mustalahti
: Mikko Juuti <mikkore...@remkolumbus.fi> wrote in article
:
: Suosittelen turvavälineeksi VHF-puhelinta, mutta jos kuitenkin hankkii
: matkapuhelimen, on GSM parempi, koska se on kahdennettu järjestelmä (kaksi
: operaattoria). Kaksi tukiasemajärjestelmää, keskusjärjestelmää ja
: siirtolaitejärjestelmää. Eli kaivinkonekuski ei pääse mykistämään yhteyttä.
Soneran verkkoon. Mistä sinä olet sen saanut ?
KK
soittaa kai ilman SIM-korttiakin, jolloin operaattorilla ei liene väliä?
Voisiko joku tekniikasta enemmän tietävä valottaa, yhdistyykö hätäpuhelu
aina parhaimman kentän tarjoavan operaattorin verkkoon, vai siihen jonka SIM
puhelimessa on?
- Kimmo
Eero Lehtinen
Pasi Pouri <pasi.pouri@remove_this.nokia.com> wrote in message
news:37BD5BF7.5FEC9B44@remove_this.nokia.com...
> > Minusta Itämeren alueella harrastusveneillessä VHF on turha (ja
harrastuksen
> > hintaa nostava laite), koska olosuhteet ovat ennustettavissa,
>
> Onko? Sumukin?
Ovat. Lisätietoja säästä ja sen ennustamisesta löytyy vaikkapa Bob Bondin
Purjehtijan käsikirjasta. Tästä löytyy 3 - 6 päivän ennustuksia:
http://www.ecmwf.int/charts/charts.html
>
>
> > olosuhteet
> > enimmäkseen turvallisia, maa-alueet aina päivän tai kahden
purjehduspäivän
> > päässä
>
> Ei lohduta, jos ajat karille ja veneeseen tulee vettä enemmän kuin
> sieltä poistuu. Taikka syttyy tulipalo tms....
>
Näihin toivottavasti harvoin esiintyviin ongelmiin auttaa jokin varavene,
pelastuslautta yms. paremmin kuin VHF.
>
> > ja NMT 450 ja GSM kuuluu alueella sangen hyvin.
>
> Ongelmana on se, ettet saa yhteyttä muihin aluksiin. Oli se sitten
> pelastusalus (jonka äänen kuulet sumussa, mutte näe) taikka muu
> lähellä kulkeva alus.
>
Aika harva harrastusveneilijä usein retkeilee sumussa ja em. kirjassa sitä
vähemmän suositellaan. Käytännössä sadekeli jo veroittaa vesilläliikkujien
määrää.
>
>
> > Kukin saa laittaa tietenkin rahansa mihin huvittaa,
>
> Kyllä. Jos minulla olisi isompi vene, varmaan hankkisin meri VHF:n.
>
Ennen isomman veneen hankkimista kannattaa miettiä kaksi kertaa, onko aikaa,
energiaa ja varaa sen ylläpitoon ja kannattaisiko harrastaa myös jotain
muuta.
Matti Raustia
: Kahdennetun järjestelmän ajatus perustunee siihen, että hätäpuhelun voi
Käsittääkseni niin, että siihen operaattoriin, jonka SIM-kortti on
puhelimessa. Tosin jos SIM-kortin ottaa pois, voi soittaa minkä
tahansa kenttää tarjoavan operaattorin kautta hätäpuhelun.
Antti Salmenlinna
KK <kek...@hotmail.com> wrote in article
<FnMw3.320$t6.1...@news.eunet.fi>...
> Kahdennetun järjestelmän ajatus perustunee siihen, että hätäpuhelun voi
> soittaa kai ilman SIM-korttiakin, jolloin operaattorilla ei liene väliä?
> Voisiko joku tekniikasta enemmän tietävä valottaa, yhdistyykö hätäpuhelu
> aina parhaimman kentän tarjoavan operaattorin verkkoon, vai siihen jonka
SIM
> puhelimessa on?
Puhelu yhdistyy ensisijaisesti oman operaattorin kautta. Jos omalla
operaattorilla on katve, käytetään mitä tahansa muuta saatavilla olevaa
verkkoa.
Puhelun soittamisessa saattaa tulla hankaluuksia, jos omalla operaattorilla
on kuuluvuutta, mutta verkossa on jokin muu vika tukiaseman ja 112:n
välillä. Silloin puhelin ei osaa välttämättä käyttää toisia verkkoja. Asian
pääsee kiertämään ottamalla SIMmin pois tai jättämällä PINnin syöttämättä
sähköjen kytkennän jälkeen.
Vain 112 on GSM-teknisessä mielessä hätänumero ja vain siihen soittamalla
voi käyttää myös vieraita operaattoreita ja ohittaa kaikki muutkin esteet.
(Puhelin varastettu, lasku maksamatta jne.) Mutta onneksi 112 yhdistää
merivartiostolle puhelun, ainakin pyydettäessä.
Antti
Markku Lukkari
saada yhteyttä, niin mihin tahansa saatavilla olevaan verkkoon. Tällöin
näytössä on teksti "vain hätäpuhelut" tms.
-Markku
KK wrote in message ...
>Kahdennetun järjestelmän ajatus perustunee siihen, että hätäpuhelun voi
>soittaa kai ilman SIM-korttiakin, jolloin operaattorilla ei liene väliä?
>Voisiko joku tekniikasta enemmän tietävä valottaa, yhdistyykö hätäpuhelu
>aina parhaimman kentän tarjoavan operaattorin verkkoon, vai siihen jonka
SIM
>puhelimessa on?
>
>- Kimmo
>
>
Pasi Pouri
Eero Lehtinen wrote:
> >
> > Onko? Sumukin?
>
> Ovat. Lisätietoja säästä ja sen ennustamisesta löytyy vaikkapa Bob Bondin
> Purjehtijan käsikirjasta. Tästä löytyy 3 - 6 päivän ennustuksia:
> http://www.ecmwf.int/charts/charts.html
>
Minulle ainakin on opetettu, että merellä sumu voi nousta
hyvin nopeasti ja ennustamatta. En sitten tiedä, josko joku
guru on löytänyt paremman keinon kun alan ammattilaiset ;-)
Siis varsinkin tässä itä-merellä on näin - kuulema.
> >
> > > olosuhteet
> > > enimmäkseen turvallisia, maa-alueet aina päivän tai kahden
> purjehduspäivän
> > > päässä
> >
> > Ei lohduta, jos ajat karille ja veneeseen tulee vettä enemmän kuin
> > sieltä poistuu. Taikka syttyy tulipalo tms....
> >
>
> Näihin toivottavasti harvoin esiintyviin ongelmiin auttaa jokin varavene,
> pelastuslautta yms. paremmin kuin VHF.
Kumpikohan on halvempi ja todennäköisempi esim. 7 m veneessä?
Lautta voi olla joskus hyödyllisempi :-)
>
>
> >
> > > ja NMT 450 ja GSM kuuluu alueella sangen hyvin.
> >
> > Ongelmana on se, ettet saa yhteyttä muihin aluksiin. Oli se sitten
> > pelastusalus (jonka äänen kuulet sumussa, mutte näe) taikka muu
> > lähellä kulkeva alus.
> >
>
> Aika harva harrastusveneilijä usein retkeilee sumussa ja em. kirjassa sitä
> vähemmän suositellaan. Käytännössä sadekeli jo veroittaa vesilläliikkujien
> määrää.
Muuttei poista sitä. Jos joku kirja ei suosittele, se ei tarkoita etteikö näin
tehdä.
Itse nyt en tarkoituksella sumuun lähtisi. Ja varmaan harva muutenkin.
>
>
> >
> >
> > > Kukin saa laittaa tietenkin rahansa mihin huvittaa,
> >
> > Kyllä. Jos minulla olisi isompi vene, varmaan hankkisin meri VHF:n.
> >
>
> Ennen isomman veneen hankkimista kannattaa miettiä kaksi kertaa, onko aikaa,
> energiaa ja varaa sen ylläpitoon ja kannattaisiko harrastaa myös jotain
> muuta.
Olet oikeassa. Ettei vene jää vain sataman koristeeksi.
Antti Salmenlinna
Matti Raustia <th...@ee.oulu.fi> wrote in article
<7ptuot$9s8$2...@ousrvr3.oulu.fi>...
> Antti Salmenlinna (oh2mniT...@sral.fi) wrote:
>
> :
> : Minnehän ovat hävinneet wanhat hyvät kippariradiot? Nehän toimivat
> : muistaakseni jossain 8 MHz:n paikkeilla vai oliko se 6 MHz.
>
> Minkälaisia nämä kippariradiot olivat, ja missä aluksissa niitä
> käytettiin? Oliko noissa lähetystehoa kuinka paljon? Kantavuutta
> varmaankin piisasi enemmänkin kuin oli tarpeen?
En ole moisia käytössä itse nähnyt. Kuulemma järjestelmän käyttö on
loppunut joskus 60-luvulla. En ole aivan varma tuosta taajuudesta, se
saattoi olla 2-4 Mhz:äkin. Kuulemma alueella oli vaatimaton määrä
pistetaajuuksia ja lähetyslajina oli AM sekä tehoa kymmenkunta Wattia.
Kuulemma radioita löytyi mm. kalastajilta ja yksityisiltä.
Eräs edesmennyt merta kyntänyt tuttu vain näytti kerran kippariradionsa
vanhaa antennia ja kertoi, että semmoinenkin on ollut olemassa.
Antti
Pasi Pouri
KK wrote:
> Kahdennetun järjestelmän ajatus perustunee siihen, että hätäpuhelun voi
> soittaa kai ilman SIM-korttiakin, jolloin operaattorilla ei liene väliä?
> Voisiko joku tekniikasta enemmän tietävä valottaa, yhdistyykö hätäpuhelu
> aina parhaimman kentän tarjoavan operaattorin verkkoon, vai siihen jonka SIM
> puhelimessa on?
>
Aluksi yritetään siihen verkkoon, jonka SIM määräää. Sitten
mihin tahansa, jonka puhelin löytää.
--- PP
Mikko Juuti
<oh2mniT...@sral.fi> wrote:
>Kyse oli kylläkin harrastusveneilijän viestintävälineistä, lähinnä
>pohdinnasta kannattaako hankkia VHF & pätevyystodistus ym. vaiko tyytyä
>matkapuhelimeen.
Joskus GOC- kurssilla tuli mieleen kyllä tuokin, että monikohan vain
ajankulukseen vesillä liikkuva viitsii investoida kalliiseen sertiin
ja hankalaan tutkintoon, varsinkaan, kun Suomalaisen virkamiehen
rahastuspolitiikan ottaa huomioon; suoritin tutkinnon keväällä '98,
ja nyt viimekuussa sain jo lunastaa Endorsementin, joka toteaa em.
tutkinnon olevan STCW 95:n mukainen, luonnollisesti mitään
lisäkursseja käymättä, ainostaan uhraamalla 170mk THK:n tilille
palkinnoksi ko. A5:sesta, jossa on mun nimi, ja GOC- sertin numero.
>Mihin muuten lähes täydellisen viestintävarustuksen omaavan laivan
>komentosillalla tarvitaan NMT tai GSM-käsipuhelinta?
Käsipuhelin nyt on privaattikäytössä, on mukava olla tavoitettavissa
omasta numerosta aina. Tietysti putiikista löytyy myös kiinteät
versiot päivittäiseen kommunikointiin maaorganissaatioiden välillä,
NMT tekee asiat huomattavasti helpommiksi, kun ottaa huomioon esim.
rannikkoradioasemien minuuttitaksat, sekä tavoitettavuusongelmat
(laivat eivät enää juurikaan anna TR- informaatiota, joten
rannikkoasemat eivät juurikaan tiedä niiden positioista)
GSM toimii sähköpostin ja faxserverin linkkinä firmaan, eli molemmat
ovat melkolailla tärkeitä.
Nämä siis Itämerellä. Ulkopuolella HF-Telex ja Inmarsat A / C ovat
kovia sanoja.
Jouni Remes
> PTM: Minusta kiinteä on hyvä, kun kyseessä on iso hyttipaatti, jossa
> käyttölaitteet on järjestetty kuskin ulottuville, eikä veneellä ole
> tarkoitus joutua merihätään, jossa miehistön pitää poistua uppoavasta
> tai
> palavasta veneestä. Kannettava on parempi avoveneessä, jossa kaikki
> irrallinen on rannassa ohikulkijoiden armoilla.
>
Jees, olen aivan samaa mieltä. Minä olen pohtinut asiaa nimenomaan
isohkon veneen kannalta. Toisaalta: minä en poistuisi avoveneellä
lainkaan avomerelle. Silloin myös hätäpuhelimen valinta joutuu toiseen
valoon; tässä yhteydessä olen ainakin itse pohtinut asiaa siltä
kannalta, että värkkien on riitettävä vaikkapa Tallinnaan tai Gotlantiin
reissatessa.
Tiedänhän minä, että mm. ammattikalastajat ovat iän sivu liikkuneet
merellä melko pienillä avoveneillä. Minä en siihen puuhaan rupea, kun
ei ole pakko :-) Jotenkin taipuisin olemaan sitä mieltä, että kysymys
hätävarustuksen riittävyydestä
on sittenkin hiukan toissijainen siihen nähden, onko itse käytetty alus
sovelias ko. olosuhteisiin.
Jouni Remes
> aloittanut oman kipparin urani tälläisellä 8v iässä. Näistä
> perämoottorivehkeistä en tiedä, mutta tuollainen vanha meriläinen
> put-put-put pärjää melkein kelissä kuin kelissä, kunhan kaveri tuntee
> paattinsa tavat ja varusteet. Märkää puuhaahan se on sateella, mutta
> koetappa kalastaa verkoilla hytissä istuen.
>
Eittämättä hankalaa :-)
Uskonhan minä suosiolla , saaristolaisten veneitä nähneenä, että osaava
ihminen
pärjää niillä hyvinkin vaikeissa oloissa. Toisaalta, saaristolaiset
ovat sukupolvien kokemuksella
oppineet kunnioittamaan merta ja arvioimaan sen temppuja. Ja silti
heitä on iän sivu merelle kuollut...
Huviveneilijän näkökulmasta olisin kuitenkin sillä kannalla, että
avoveneet jätettäköön rannan tuntumaan.
Kun ei ole pakko, niin miksi panna elämäänsä peliin luonnonvoimien
kanssa? Rakastan ja lähes pelkoon asti
kunnioitan merta mutta en koe tarvetta mitellä sen kanssa voimiani
(lopulta se voittaa kuitenkin). Olen lievällä
kauhulla katsellut, miten n. kaksimetrisessä aallokossa porukka
hiippailee menemään pienellä Busterilla, 3-4
ihmistä kyydissä ja keula 20 cm päässä pinnasta... Ihan totta; ei siinä
minun mielestäni enää kysymys hätäpuhelimen
tyypistä ole kovin relevantti; veneessä olevan sakin mielenterveydestä
herää enemmän kysymyksiä.
Toiseen kommenttiisi eli VHF:n jäämiseen pelkäksi hätäpuhelimeksi, olen
taipuvainen ottamaan saman
kannan. Se on hyvä keskusteluväline, eikä suht' asiallinen hölötys
pitäisi olla mikään ongelma niin
kauan kuin perussääntöjä noudatetaan (turpa kiinni hätäliikenteen aikana
ja muutenkin turha juputus
pois kanavalta 16). Olen muuten sitäkin mieltä, että VTS-alueilla
kannattaa huviveneenkin seurata
ao. kanavaa; joskus voi olla iloa siitä, että tietää ennakolta, milloin
jotain ISOA on kapeikossa vastassa...
> VHF on joutunut minusta aivan liikaa hätäpuhelimeksi. Kuitenkin L1, L2
>
> ja L2 ovat tarkoitettu nimenomaisesti huviveneilijöille
> jutustulekanavaksi.
> Tässä mielessä kaipailen vielä LA/PR27-laitteita merelle.
> Eri veneillä liikkeellä olevat kaverukset voisivat aivan hyvin sopia
> sitä
> kautta menemisistään ja tulemisistaan. Onhan tälläinenkin tieto osa
> turvallisuutta, mutta kuitenkin enemmän luonteeltaan vapaata höpinää.
> VHF:llä voisi vaikka lähestyessään tarkistaa, onko käyntisatamassa
> tilaa,
> onko kiinnittyminen poijuun vai ankkuriin ja onko sauna päällä.
> Tälläistä on aika paha kysellä GSM:llä, kun ei tiedä numeroita.
joni siltaniemi
Pasi Mustalahti <ptm...@utu.fi> wrote:
> PTM: Minusta kiinteä on hyvä, kun kyseessä on iso hyttipaatti, jossa
> käyttölaitteet on järjestetty kuskin ulottuville, eikä veneellä ole
> tarkoitus joutua merihätään, jossa miehistön pitää poistua uppoavasta tai
> palavasta veneestä. Kannettava on parempi avoveneessä, jossa kaikki
> irrallinen on rannassa ohikulkijoiden armoilla.
Nyt käsi ylös, onko kellään sellaista venettä, jolla olisi tarkoitus joutua
merihätään?
Mitenkäs sen poistumisen kanssa?
nimim. ei mun vene ainakaan... ;)