Taas Wallas
Kimmo
toimimattomuus.
Meilläkin lakkasi viime kesänä Wallas 1800 S toimimasta.
Toimimattomuutta edelsi reilu 20 v. huollotonta ja huoletonta
käyttöä. Nyt lämmitin on huollettu ja liikkuvat osat (+piirikortti)
vaihdettu ja odottaisin sen toimivan huoletta seuraavat 20v.
Mulla on jotenkin sellainen käsitys, että Wallaksen toimimattomuuden
kommentoinnin yleisyys liittyy yksinkertaisesti siihen, että sen
merkkisiä laitteita on selkeästi suomalaisissa veneissä eniten.
Tyytyväiset käyttäjät on tunnetusti hiljaa.
Uskaltaako joku toinen tyytyväinen käyttäjä avata suunsa niin
saataisiin näkemykselle mahdollisesti tukea? Ryhmässä esiintyneet
kommentit mielestäni liian yksipuolisesti runttaavat Wallakset
luokkaan "täysin kelvoton".
/kimmo
avan...@yahoo.com
Kimmo kirjoitti:
Wallas 1800 sail vuosimallia 1996 on toiminut moiteettomasti. Ei ole
kertaakaan huollettu. Ongelmana on pienessä veneessä se että tulee
liian kuuma, vaikka säädin on 1/2 teholla. Kätevämpää olisi jos
moottori ja lämmitin toimisi samalla polttoaineella. Nyt on liian
monta purkkia eri nesteitä, kun on spriikeitin sekä myrskylyhty
pimeitä syysiltoja varten.
Juha
HS
news:1124953458....@g49g2000cwa.googlegroups.com...
Tuossa märkä punkka -threadissa taas mainittiin Wallaksen
toimimattomuus.
saataisiin näkemykselle mahdollisesti tukea? Ryhmässä esiintyneet
kommentit mielestäni liian yksipuolisesti runttaavat Wallakset
luokkaan "täysin kelvoton".
/kimmo
Vastasin juuri tuonne "märkä punkka" threadiin... täysin toimiva laite eikä
ikinä huollettu. Esso Blue on aina ollut käytössä, moni kanssaveneilijä on
tunnustanut ongelmien aiheutuneen muista polttoaineista...
))) Harri (((
Viki
"HS" <ha...@nospam.sane.fi> kirjoitti viestissä
news:AZfPe.6935$Nb2.1...@news1.nokia.com...
> "Kimmo" <newsc...@viljamaa.net> wrote in message
> news:1124953458....@g49g2000cwa.googlegroups.com...
> Tuossa märkä punkka -threadissa taas mainittiin Wallaksen
> toimimattomuus.
> Uskaltaako joku toinen tyytyväinen käyttäjä avata suunsa niin
> saataisiin näkemykselle mahdollisesti tukea?
Wallas 1800 ilmeisesti 70-luvun puolelta. Toimii ja lämmittää. Puhallin
täydellä teholla turhan äänekäs. Käytän RobinHoodista ostettua
valopetroolia, 5 litran päniköissä on joku Wallaksen hyväksymismerkintä.
Hinta noin viidesosa essoblööstä.
PTM
> ikinä huollettu. Esso Blue on aina ollut käytössä, moni kanssaveneilijä on
> tunnustanut ongelmien aiheutuneen muista polttoaineista...
>
ja muut rakenteet läpi ennenkin. Laitteessa on pari selvää lapsusta:
- Puhaltimien ohjaustransistorit alimitoitettuja.
- liekkivahdin johdotus vedetty ilman vedonpoistajia
- liekkivahti selva prototyyppi
- Laitteen mekaniset rakenneosat selvää protoa
- pumppu liian pieni merellä huollettavaksi. Sisältää osia, joiden
käsittelyssä tarvitaan hyvää suurennuslasia.
Jokainen minun tietämäni yksilö on huollettu ainakin kerran. Yleensä
omistajilla on kuitenkin tapana unohtaa, että mitään on tehty.
Olin kerran jutuissa W:n huollon kanssa. Kaveri väitti kiven kovaan,
ettei ikinä ole jouduttu vaihtamaan piirikortteja, ettei niissä ole
koskaan ollut vikaan. Outoa sinänsä jos näin on, koska omista
veneistänikin on kahdesta kortti vaihdettu. Toisesta kahteenkin kertaan.
Tästä viimeisestä olen itse vaihtanut noita alimitoitettuja transistoreja.
Jaakko Mersalo
Uskaltaako joku toinen tyytyväinen käyttäjä avata suunsa niin
saataisiin näkemykselle mahdollisesti tukea? Ryhmässä esiintyneet
kommentit mielestäni liian yksipuolisesti runttaavat Wallakset
luokkaan "täysin kelvoton".
/kimmo
Eihän se kelvoton ole silloin kun se toimii.
Omani kävi Walticissa 3 kertaa puolen vuoden sisällä, aina vaihdettiin
jotain. Nyt, kun kaikki paitsi kuoret on uutta, laite pelaa.
Miinuksena silloinkin, kun toimii: omani on ainakin melko ronkeli
akkujännitteestä startatakseen. Viime viikonloppuna laitoin laitteen päälle
vasta aamulla (oli hieno keli perjantaina). Ei startannut kun
kompressorijääkaappi sun muut vehkeet olivat syöneet hupiakkua melkein
vuorokauden, volttimittari näytti n. 11,5V. Käänsin starttiakulle ja Wallas
starttasi, kävi kyllä sitten ihan ok alhaisemmalla jännitteellä.
Starttiakku on siis moottorin JA lämppärin starttaamista varten...;)
-jake
Tero Mäkinen
> Uskaltaako joku toinen tyytyväinen käyttäjä avata suunsa niin
> saataisiin näkemykselle mahdollisesti tukea? Ryhmässä esiintyneet
> kommentit mielestäni liian yksipuolisesti runttaavat Wallakset
> luokkaan "täysin kelvoton".
>
neljän tiiliskiven kokoinen ferrexinpunainen möhkö joka asustaa
sitlooran alla. Starttaaminen tapahtuu painamalla jokusen minuutin
pikkuista hehkunappia puhallin täysillä ja sitten naksautetaan
toisesta katkaisijasta polttoainepumppu käymään. Ei ole kertaakaan
pettänyt ja lähtee käymään vaikka akut olisivat miltei lopussa.
Hiukan pelottaa, kun ei tuohon varmaan ole saanut varaosia
viiteentoista vuoteen, että jospa se hajoaa/kuluu loppuun..
Oliskohan niin että uudemmissa wallaksissa on liian hiena älyä
joka kieltäytyy starttaamasta lämppäriä liian alhaisen jännitteen
tms syyn takia..?
> /kimmo
t:ro
Aki Tiilikainen
Wallas 1800 sail vuosimallia 1996 on toiminut moiteettomasti. Ei ole
kertaakaan huollettu. Ongelmana on pienessä veneessä se että tulee
liian kuuma, vaikka säädin on 1/2 teholla. Kätevämpää olisi jos
moottori ja lämmitin toimisi samalla polttoaineella. Nyt on liian
monta purkkia eri nesteitä, kun on spriikeitin sekä myrskylyhty
pimeitä syysiltoja varten.
Juha
Myrskylyhtyyn voit ainakin käyttää samaa valopetroolia kuin Wallakseen.
-Aki
Juha P
@phys-news1.kolumbus.fi:
> Myrskylyhtyyn voit ainakin käyttää samaa valopetroolia kuin Wallakseen.
Ja grillihiilien sytyttämiseen..
Oma Wallas 2400 toimi edellisessä veneessä ongelmitta 16 vuotta Sinä aikana
normaali huolto käsitti kevyen puhdistuksen parin, kolmen vuoden välein
sekä kerran poikki palaneen hehkulankayksikön uusimisen.
--
ž)osti
Seppo Nurmi
> Olin kerran jutuissa W:n huollon kanssa. Kaveri väitti kiven kovaan,
> ettei ikinä ole jouduttu vaihtamaan piirikortteja, ettei niissä ole
> koskaan ollut vikaan. Outoa sinänsä jos näin on, koska omista
> veneistänikin on kahdesta kortti vaihdettu. Toisesta kahteenkin kertaan.
> Tästä viimeisestä olen itse vaihtanut noita alimitoitettuja transistoreja.
Hankittiin viime keväänä uusi Wallas 2400 kun edellinen oli jostain
70-luvulta. Asennuksen jälkeen kun kokeilin, lähti hienosti lämmittämään.
Parin päivän päästä lähdettiin neljän päivän reisuun, ja vuodenaika oli siis
toukokuun alku. Ensimmäisenä iltana kun napsautin lämppärin päälle puhallin
lähti toimimaan mutta lämpöä ei tullut, hehku ei mennyt päälle. Siinä
sitten paleltiin neljä yötä.
Takuukorjauksessa korjaaja oli ensin kokeillut lämmitintä ja todennut saman
kuin minä, eli hehku ei mene päälle. Tämäm jälkeen oli ottanut piirikortin
testipenkkiin jossa se oli toiminut moitteettomasti mutta kun sama
piirikortti oli pistetty takaisin lämppäriin, niin ei hehkua. Uudella
piirikortilla lämmitin hehkutti ja lämmitti.
Nyt uudella piirikortilla ja lämpimän kesän kokemuksella ei ole mitään
valittamista, Wallas on käynnistynyt silloin kun on kytkimestä kääntänyt
päälle ja käynyt kunnes on sammuttanut.
Takuuhuollosta sanoisin että se toimi todella hienosti. Sain myyntipaikasta
puhelinnumeron Kaarinaan T:mi Heikki Savander ( muistaakseni ) ja kun
soitin hänelle niin hän sanoi että on vain minusta kiinni koska lämmitin on
kunnossa; jos saan sen sinä päivänä Kaarinaan niin se on seuraavana päivänä
takaisin Hangossa. No sain sen Matkahuollon kautta lähtemään samana päivänä
ja totta tosiaan se oli takaisin Hangossa seuraavan päivän iltana. Korjaaja
vielä soitti ja kertoi mitä oli kokeillut ja tehnyt.
Seppo
Elias Aarnio
>
> Oliskohan niin että uudemmissa wallaksissa on liian hiena älyä
> joka kieltäytyy starttaamasta lämppäriä liian alhaisen jännitteen
> tms syyn takia..?
Eikös tämä ole kaikkien sähkökierukalla käyntiin hehkutettavien
lämppärien ongelma? Ei niissä mitään jännitteen regulointia ole ennen
sitä hehkukierukkaa, joten jännite ei yksinkertaisesti riitä saamaan
hehkukierukkaa riittävän kuumaksi jotta polttoaine leimahtaisi.
Sama ongelma aikoinaan oli Thermo 1000:ssa - kymmenisen vuotta sitten.
Ei varmasti ollut siinä ainakaan mitään älyä siinä laitteessa ;-)
--
EliasA
PTM
>> joka kieltäytyy starttaamasta lämppäriä liian alhaisen jännitteen
>> tms syyn takia..?
>
>
> Eikös tämä ole kaikkien sähkökierukalla käyntiin hehkutettavien
> lämppärien ongelma? Ei niissä mitään jännitteen regulointia ole ennen
> sitä hehkukierukkaa, joten jännite ei yksinkertaisesti riitä saamaan
> hehkukierukkaa riittävän kuumaksi jotta polttoaine leimahtaisi.
PTM: Kerran on Wallas tehnyt itsellä sen, että ei lähtenyt hehkumaan.
Puhaltimet ja pumppu pelasivat, joten irroitettiin johdot hehkun päistä
ja vedettiin johdot suoraan akulta hehkulle. Pidettiin johtoja kiinni n.
5 sek ja todettiin laitteen toimivan. Kotirannassa vaihdettiin taas
trankkuja kortilta.
Johtona käytettiin n. 3m pitkää 1.5 neliön asennusjohtoa. Pahat puheet
siitä, että johdon pitäisi olla paksua, voi siis unohtaa.
Muistutuksen sanana: älkää vaan heittäkö niitä pelti-Wallaksia roskiin !
Siitä luotettavampaa lämppäriä saa hakea. Yleensä huolloksi riittää
ylikuumenemissuojan tarkistus, kolaus jakarilla ja pahimmassa
tapauksessa sytytyskierukan säätö tai vaihto.
Erityisen hyvää on laitteen pumppu, josta kuulee heti, onko asiat
kunnossa ja joka vetää nopeasti liemet tankista pumpulle.
Tero Mäkinen
> Eikös tämä ole kaikkien sähkökierukalla käyntiin hehkutettavien
> lämppärien ongelma? Ei niissä mitään jännitteen regulointia ole ennen
> sitä hehkukierukkaa, joten jännite ei yksinkertaisesti riitä saamaan
> hehkukierukkaa riittävän kuumaksi jotta polttoaine leimahtaisi.
Tuo aiemmin mainittu ferreksinvärinen peltilaatikko hörähti porisemaan
viime viikonloppuna vaikka akkujännite oli kymmenen voltin tietämillä
ja hehkutettaessa putosi alle...
t:ro
Dag Stenberg
> Muistutuksen sanana: älkää vaan heittäkö niitä pelti-Wallaksia roskiin !
> kunnossa ja joka vetää nopeasti liemet tankista pumpulle.
Vaihdoin kesällä pumpun sekä kierukan huopineen. Tämän jälkeen koje
kylläkin pumppasi paluuletkuun tavaraa, vaan ei syttynyt. Toissavuonna
olin katsellut itse putkesta että kierukka hehkui, vaan silloin ei taas
pumpannut. Tänä vuonna tuli ajoittain hieman savua piipusta ja kotelo
lämpeni kierukan vierestä, joten päättelin että ehkä se nytkin hehkuu.
Vaan ei ala polttaa. Ei vaikka kone kävisi jotta on paljon jännitettä.
Kun valitin huoltoon (voimatta sillä kertaa tuoda sinna lämppäriä), he
sanoivat että uuden pumpun asennuksen jälkeen pitää kortin trimmereitä
kalibroida, muuten saattaa olla että huopa kastuu liikaa eikä vehje
syty. Miten tämän kanssa on? Eikös se riitä että pumppu naksuu noin
kerran sekunnissa?? Pitääkö vielä enemmän säätää? Mitä säädetään? Vai
sukellanko kuitenkin sinne sitlooran alletaakse ja hajoitan sen vehkeen
että saa johdotirti ja raahaan sen huoltoon, jotta saan jonkun syyllisen
aikaan ellei se myöskään vuonna 2006 toimi? Mieluummin tietysti oppisin
itse huoltamaan sitä, jos kerran on ns. toistuva tarve..
Dag Stenberg
Jussi
Wallaksen heikkouksista. Kun tarpeeksi monta kertaa kysyy löytyy niitä
ongelmia myös muista lämmittimistä
Itselläni on Wallas 2400 valopetroolilämmitin vuodelta 1986, kertaakaan ei
ole jättänyt pulaan.
Syynä onkin ehkä se, että lämmitin on kovassa käytössä ja useimmiten ainakin
kerran viikonlopun aikana.
Polttoaineena olen käyttänyt Esson ja Shellin erikoispetrooleja.
Kannattaa muistaa, että lämmitin ei käynnisty, jos jännitettä ei ole
tarpeeksi.
Polttoaineen on oltava puhdasta, vettä ei saa olla joukossa.
Omaksi ilokseni olen avannut lämmittimen kahteen kertaan 7 vuoden aikana,
olen vaihtanut
pumpun sisäosat ja vastuksen, vaikka mitään vikaa ei ollutkaan. Tämä ihan
siksi, että
on mukavaa viettää kesää, kevättä ja syksyä saaristossa kun tietää
laitteiden olevan kunnossa
eikä remontteja tarvitse loman aikana tehdä.
Minulla on myös Wallaksen valopetrooliliesi, sama tarina kuin yo. liittyy
siihen
Ei ongelmaa
Ter Jussi
"Aki Tiilikainen" <aki.tii...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:dekelj$md6$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Dag Stenberg
> Itselläni on Wallas 2400 valopetroolilämmitin vuodelta 1986, kertaakaan ei
> ole jättänyt pulaan.
Varmaan sitten kommentoit hyvillä neuvoilla äskeistä viestiäni, jossa
kerron mitä minun Wallas 2400:ni tekee ja jättää tekemättä.
Dag Stenberg
Pasi Pouri
> Kun valitin huoltoon (voimatta sillä kertaa tuoda sinna lämppäriä), he
> sanoivat että uuden pumpun asennuksen jälkeen pitää kortin trimmereitä
> kalibroida, muuten saattaa olla että huopa kastuu liikaa eikä vehje
> syty. Miten tämän kanssa on? Eikös se riitä että pumppu naksuu noin
> kerran sekunnissa?? Pitääkö vielä enemmän säätää? Mitä säädetään?
Ymmärtääkseni säädetään polttoaineen määrää, eli sen virtaamaa.
Naksuminen kerran sekunnissa ei riitä "kalibroinniksi".
Ainakin Eberin huolto-ohjeissa on neuvottu, kuinka tämä tehdään.
Tarvitaan mittalasi ja kello. Tietyssä ajassa pitää tulla tietty
määrä polttoainetta mittalasiin.
Ne ongelmat joihin ollen Wallaksen kanssa törmännyt on ollut
suraavat:
- elektroniikka on liian herkkä (uudet Wallakset) => hajoaa.
Korjattu piirielvyn vaihtamisella, mutta se on vain tekohengitystä.
- HW suunnittelu (elektroniikka & mekaniikka) tehty ilman
"ammattitaitoa", Wallaksen kohdalla termi "rytökasa" on kohdallaan.
Monet osat joita Wallaksessa on käytetty eivät sovellu merelle.
- pakoputki liian pitkä tai ohut, lämmennyt liikaa (asennuksen vika)
- Lämminilmapuhaltimen kanava liian ohut, Wallas lämpenee liikaa => mm.
laitteen ulkokuoren tarra suli. Älkää kysykö miten se on mahdollista,
laitteessa pitäisi olla ylilämpösuoja. Tämä on asennusongelma.
- Polttoaineen saantiongelmat, asennusvika
- Asennuksessa tehdyt ongelmat ovat siis myös aika isossa osassa tuon
designin ohella.
Kokemukseni Wallaksista ei ole kovin suuri, mutta noihin olen törmännyt.
Omaan veneeseeni en ikinä laittaisi Wallasta, mökillä se varmaan
toimisikin ihan hyvin.
- PP
--
------------------------------------------------------------------
Maili vastaukset osoitteeseen: qwert.y(miukumauku)dnainternet.net
Jouni R wrote at 19.8.2005 17:23:
Se, että muut ovat eri mieltä minun kanssani, ei todista muuta kuin,
että muut ovat väärässä.
-Jouni R
------------------------------------------------------------------
Hasse
> PTM <ptm...@utu.fi> wrote:
>
>>Muistutuksen sanana: älkää vaan heittäkö niitä pelti-Wallaksia roskiin !
>>...
>>Erityisen hyvää on laitteen pumppu, josta kuulee heti, onko asiat
>>kunnossa ja joka vetää nopeasti liemet tankista pumpulle.
>
>
> Vaihdoin kesällä pumpun sekä kierukan huopineen. Tämän jälkeen koje
> kylläkin pumppasi paluuletkuun tavaraa, vaan ei syttynyt. Toissavuonna
> olin katsellut itse putkesta että kierukka hehkui, vaan silloin ei taas
> pumpannut. Tänä vuonna tuli ajoittain hieman savua piipusta ja kotelo
> lämpeni kierukan vierestä, joten päättelin että ehkä se nytkin hehkuu.
> Vaan ei ala polttaa. Ei vaikka kone kävisi jotta on paljon jännitettä.
Hakuammuntaa, mutta olisivatkohan piuhat liian ohuet? Vaikka jännitettä
akuilla olisikin riittävästi, niin onkohan jännitettä riittävästi
hehkulla hehkun viedessä sen 5 A? Wallakset ovat todella herkkiä
asennuksen suhteen. Vanhassa veneessäni olin valmis heittämään
Wallaksella seinää, kun se ei koskaan toiminut, mutta Nallen huollon ja
uudellenasennuksen jälkeen ei myyntihetkeen mennessä ollut ainuttakaan
ongelmaa. Uudessa veneessäni on nyt Webasto, mutta olisi edellisten
kokemusten perusteella voinut olla kyllä Wallaskin. Webasto vain sattui
tarjouksessa olemaan ostohetkellä edullisempi.
- Hasse
Lauri Tarkkonen
>Dag Stenberg
Dag hyvä, ei kai henkilö, jonka Wallas ei ole ikinä pettänyt voi tietää
mitä pitäisi tehdä, sellaisen yksilön kanssa, joka jatkuvasti
nikottelee, koska hänellä ei ole kokemusta nikottelevan lämmittimen
hallinnasta.
Minulla oli aikanaan H-veneessä "alkuperäinen" Wallas 1800, joka toimi,
jos sen huolsi joka kevät; vaihtoi sen huovan, puhdisti pumpun katkojan
kärjet jne. Divan mukana tuli Thermo 1800 (sekin syntyään Wallas, joka
toimi viitisen vuotta ilman huoltoa tai muuta hössötystä, mutta oli
kovin sensitiivinen käynnistysvaiheessa jännitteen riittävyydelle. Jos
oli epäillystä, että akuissa ei olisi riittävästi virtaa, niin lämmitin
piti käynnistää koneen käydessä, mikä ei ollut iso ongelma, koska kone
kävi usein satamaan tultaessa ja niihin aikoihin lämmitinkin tuli usein
käunnistettyä. Sitten korroosio söi piirilevystä komponentteja. Uusi
piirilevy olisi maksanut luokkaa 55% lämmittimen hinnasta, joten
lahjoitin lämmittimen partiolaisille, jotka kaipasivat
askartelukohdetta. Ovat käsittääkseni poistaneet siitä sisäisen "älyn"
ja korvanneet piirikortin parilla kolmella kytkimellä.
Kun seuraa Wallaksen (ja joidenkin muiden lämppäreiden) tiimoilta
käytävää keskustelua, niin herää ajatus, että monet ovat liian hienoja
ja monimutkaisia venekäyttöön ja että yksilökohtainen vaihtelu sekä
laitteen rakennuksen että asennuksen suhteen tuntuu vaihtelevan. Ainakin
minun tapauksessani kummankin lämppärin kohdalla oli yksi
asennusongelma: H-veneessä oli niukalti korkeutta, joten alussa
polttoaineen palauteletkuun tuli N-mutka, eli se ei valunut tasaisesti
alas, Divassa laite tuli valmiiksi asennettuna, mutta siellä asentaja ei
ollut ollut huolellinen. Kun tämän mutkan veti suoraksi, niin homma
toimi heti paljon paremmin.
- Lauri Tarkkonen
Dag Stenberg
> In <demk10$lh5$6...@oravannahka.helsinki.fi> "Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> writes:
>> Jussi <mo...@netti.fi> wrote:
>>> Itselläni on Wallas 2400 valopetroolilämmitin vuodelta 1986, kertaakaan ei
>>> ole jättänyt pulaan.
>
>>kerron mitä minun Wallas 2400:ni tekee ja jättää tekemättä.
>
> mitä pitäisi tehdä, sellaisen yksilön kanssa, joka jatkuvasti
> nikottelee, koska hänellä ei ole kokemusta nikottelevan lämmittimen
> hallinnasta.
Ai niin, sehän on loogista. En tietenkään tullut sitä ajatelleeksi.
Saattaa tietysti olla, että ammattiasentaja oitis huomaisi, että
piirilevyssä tms. on vikaa. Sinänsähän sen elektroniikan pitäisi
huolehtia ylikuumenemissuojasta yms. tarpeellista, joten ei sitä ihan
poiskaan halua.
Dag Stenberg
Dag Stenberg
> Ymmärtääkseni säädetään polttoaineen määrää, eli sen virtaamaa.
> Naksuminen kerran sekunnissa ei riitä "kalibroinniksi".
> Ainakin Eberin huolto-ohjeissa on neuvottu, kuinka tämä tehdään.
> Tarvitaan mittalasi ja kello. Tietyssä ajassa pitää tulla tietty
> määrä polttoainetta mittalasiin.
No tuossahan on järkeä, ehkä Wallaksenkin huolto-ohjeessa on tuo tieto.
Wallas yleisohjeessa sanotaan että pumpun pitää sykkiä 1 - 2,5 sek
välein ja kuljettaa n. 20 mm polttoainetta kullakin sykkeellä
(http://mikavanhala.fi/venesivut/lampparit/wyleishuolto.pdf). Tähän siis
tietenkin sisältyy sekä poltettava määrä että paluupumputus.
> Ne ongelmat joihin ollen Wallaksen kanssa törmännyt on ollut
> seuraavat:
> ...
> - pakoputki liian pitkä tai ohut, lämmennyt liikaa (asennuksen vika)
Tosiaan, kerran kun otin lämmittimen irti viitsimättä katkaista virtaa,
niin sehän syttyikin toimimaan. Laitoin takaisin eikä syttynyt enää.
> - Lämminilmapuhaltimen kanava liian ohut, Wallas lämpenee liikaa => mm.
> laitteen ulkokuoren tarra suli. Älkää kysykö miten se on mahdollista,
> laitteessa pitäisi olla ylilämpösuoja. Tämä on asennusongelma.
Sitäpaitsi, siinähän on se ilmavirtauksen pumppu, enpä edes tiedä
toimiiko se minulla. Jos olisi palanut.
> Omaan veneeseeni en ikinä laittaisi Wallasta, mökillä se varmaan
> toimisikin ihan hyvin.
Onpa tyly tuomio. Lienet törmännyt maanantaikappaleiden ohella myös
tiistai- ja keskiviikkokappaleisiin...
Dag Stenberg
mlehtinen
kaadettua pimiässä väärästä purkistä tankkiin kamaa joka oli likaista litkua
jota yleensä tälläsin myrskylyhtyyn. Ja tietenkin kun välissä ei ollut
suodatinta niin se olemattoman pieni reikä siellä jossain meni tukkoon ja
loppuyö kuluikin rattoisasti kun piti purkaa pumppu ym. osaa siitä pyöreästä
reijästä. Filtterin laiton jälkeen ei ole mitään murheita ollut niinkauan
kuin virtaa on riittänyt. Nykyään se on sähkötöntä mökkiä lämmittämässä ja
nyt sen kanssa pitää välillä tapella kun yksi virtaliitin on hapettunut .
Ja sorry Kimmolle kun painoin väärää nappia.
"Kimmo" <newsc...@viljamaa.net> kirjoitti
viestissä:1124953458....@g49g2000cwa.googlegroups.com...
Jukka Holopainen
> Pasi Pouri <qwe...@pois.dnainternet.net.invalid> wrote:
> > Ymmärtääkseni säädetään polttoaineen määrää, eli sen virtaamaa.
> > Naksuminen kerran sekunnissa ei riitä "kalibroinniksi".
> > Ainakin Eberin huolto-ohjeissa on neuvottu, kuinka tämä tehdään.
> > Tarvitaan mittalasi ja kello. Tietyssä ajassa pitää tulla tietty
> > määrä polttoainetta mittalasiin.
>
> No tuossahan on järkeä, ehkä Wallaksenkin huolto-ohjeessa on tuo tieto.
> Wallas yleisohjeessa sanotaan että pumpun pitää sykkiä 1 - 2,5 sek
> välein ja kuljettaa n. 20 mm polttoainetta kullakin sykkeellä
> (http://mikavanhala.fi/venesivut/lampparit/wyleishuolto.pdf). Tähän siis
> tietenkin sisältyy sekä poltettava määrä että paluupumputus.
>
> > Ne ongelmat joihin ollen Wallaksen kanssa törmännyt on ollut
> > seuraavat:
> > ...
> > - pakoputki liian pitkä tai ohut, lämmennyt liikaa (asennuksen vika)
>
> Tosiaan, kerran kun otin lämmittimen irti viitsimättä katkaista virtaa,
> niin sehän syttyikin toimimaan. Laitoin takaisin eikä syttynyt enää.
>
Tämähän viittaisi siihen, että sinulla on asennuksessa jokin
pielessä, joko ilmansaanti tai toi pakoputki tai ihan jokin muu.
Varsinkin jos se joka kerta irroitettaessa alkaakin
toimimaan.
-JukeH
Pasi Pouri
> Onpa tyly tuomio. Lienet törmännyt maanantaikappaleiden ohella myös
> tiistai- ja keskiviikkokappaleisiin...
Tai sitten olen vain törmännyt parempiin (lue paremmin
suunnitelluihin). Reflex on aika toimiva ja yksinkertainen,
mutta silläkin on tietenkin rajoitteensa.
Aki Tiilikainen
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:demu41$q5q$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Itselläni on wallas 1600. Sellainen vanhemmanpuoleinen pömpeli, joka toimii
kuin veneen vessa. Yleensä hyvin mutta välillä sitä saa kirota ylempiin
svääreihin. Yleensä vika todellakin on huonossa jännitteessä, mutta
viimeisin (vielä ratkaisematon)...oli sellainen jota merkkihuoltokin
ihmetteli aikansa. (liittyy paloilmapuhaltimen jännitteisiin ja siitä
johtuvaan polttoainepumpun syötön katkeamiseen...tjs. Auttaa kun kantta
raottaa hieman!)
Jotenkas: Onko keinoa miten tämän elektroniikan voisi ohittaa fiksusti ja
turvallisesti. Niin että toimisi kuin se kuuluisa junan vessa.
-Aki
PTM
> Itselläni on wallas 1600.
...
> Jotenkas: Onko keinoa miten tämän elektroniikan voisi ohittaa fiksusti ja
> turvallisesti. Niin että toimisi kuin se kuuluisa junan vessa.
PTM: Kaiken muun pystyy ohittamaan kytkimillä, paitsi tuon pumpun
ohjauksen. Senkin pystyy, jos käyttää kahta polttoainesäiliötä. Liemi
valuu toisesta polttimelle ja edelleen letkua pitkin toiseen. Tankin
tyhjennyttyä vaihdetaan tankit keskenään.
Tulevaan letkuun tarvitaan kuristin. Vaikkapa nippu tulitikkuja letkuun
tungettuina, jollei muuta löydy.
Pumpun ohjauksen voisi totteuttaa myös NE555-oskilaattorilla, (
http://ptm2.cc.utu.fi/~ptmusta/data/komponentit/NE555a.pdf )jonka perään
tarvitaan vielä iso trankku tai fetti unohtamatta vastasuuntaista diodia
pumpun kanssa rinnan trankkua suojaamaan. Oskilaattorin nopeden säätöön
tarvittaisiin vielä potikka.
Puhaltimien säätöön olisi hyvä saada potikat tai nippu vastuksia
vaihtokytkimen kera. Hakkurivirtalähde teksi kytkennästä turhan
monimutkaisen.
Rakennellessa ei saa unohtaa noita ylilämpökatkaisimia !
Pasi Pouri
>
>> Itselläni on wallas 1600.
>
> ...
>
>> Jotenkas: Onko keinoa miten tämän elektroniikan voisi ohittaa fiksusti
>> ja turvallisesti. Niin että toimisi kuin se kuuluisa junan vessa.
>
>
> PTM: Kaiken muun pystyy ohittamaan kytkimillä, paitsi tuon pumpun
> ohjauksen. Senkin pystyy, jos käyttää kahta polttoainesäiliötä. Liemi
> valuu toisesta polttimelle ja edelleen letkua pitkin toiseen. Tankin
> tyhjennyttyä vaihdetaan tankit keskenään.
> Tulevaan letkuun tarvitaan kuristin. Vaikkapa nippu tulitikkuja letkuun
> tungettuina, jollei muuta löydy.
>
> Pumpun ohjauksen voisi totteuttaa myös NE555-oskilaattorilla, (
> http://ptm2.cc.utu.fi/~ptmusta/data/komponentit/NE555a.pdf )jonka perään
> tarvitaan vielä iso trankku tai fetti unohtamatta vastasuuntaista diodia
> pumpun kanssa rinnan trankkua suojaamaan.
Menee melkein elektroniikkapalstalle, mutta: nykyisissä tehokkaissa
MOS-Feteissä on lähes poikkeuksetta valmiina tuo suojadiodi, joten
sitä ei tarvitse lisätä. Kannattaa tutkia fetin datat :)
BTW: sen verran huonot kokemukset mulla on NE555:sesta, että
käyttäisin CMOS-versiota, tai jotain muuta kehittyneempää
veriota, esim. TLC555CP.
> Puhaltimien säätöön olisi hyvä saada potikat tai nippu vastuksia
> vaihtokytkimen kera. Hakkurivirtalähde teksi kytkennästä turhan
> monimutkaisen.
Turha sitä akun energiaa on pistää harakoille vastusten tai esim.
trankun avulla (lineaarinen jännitteensäädin). Hakkurikin on
siis turhan monimutkainen. Laita jänniteohjattu PWM ohjaamaan fettiä.
PWM:ksi (ja koko laitteeksi) käy esim. TLC393 (tai TCL555) ja alle 10
muuta osaa. Tälläisen saa tosin kaupallisenakin, mutta itse tehty
on aina "itsetehty" :)
> Rakennellessa ei saa unohtaa noita ylilämpökatkaisimia !
Niihinhän käy esim. mekaaninen ylilämpökytkin, yksinkertainen ja
luotettava.
Pasi Pouri
> Menee melkein elektroniikkapalstalle, mutta: nykyisissä tehokkaissa
> MOS-Feteissä on lähes poikkeuksetta valmiina tuo suojadiodi, joten
> sitä ei tarvitse lisätä. Kannattaa tutkia fetin datat :)
Ja ennen kuin joku älähtää. Tuo fetin Source - Drain suunnasssa
olevalla diodilla (josta on usein jopa haitata) on lähes sama vaikutus
kuin pumpun yli olevalla diodilla, mikäli johdot eivät ole liian pitkiä,
eli niissä ei ole liikaa iduktanssia. Mikään ei silti estä laittamasta
suojadiodia myös moottorin navoille.
- PP
--
------------------------------------------------------------------
Maili vastaukset osoitteeseen: qwert.y(miukumauku)dnainternet.net
------------------------------------------------------------------
Aki Tiilikainen
"Pasi Pouri" <qwe...@pois.dnainternet.net.invalid> kirjoitti
viestissä:4312f668$0$16208$9b53...@news.fv.fi...
> Pasi Pouri wrote:
>
>> Menee melkein elektroniikkapalstalle, mutta: nykyisissä tehokkaissa
>> MOS-Feteissä on lähes poikkeuksetta valmiina tuo suojadiodi, joten
>> sitä ei tarvitse lisätä. Kannattaa tutkia fetin datat :)
>
> Ja ennen kuin joku älähtää. Tuo fetin Source - Drain suunnasssa
> olevalla diodilla (josta on usein jopa haitata) on lähes sama vaikutus
> kuin pumpun yli olevalla diodilla, mikäli johdot eivät ole liian pitkiä,
> eli niissä ei ole liikaa iduktanssia. Mikään ei silti estä laittamasta
> suojadiodia myös moottorin navoille.
>
>
>
> - PP
>
>
taidakaan olla niin yksinkertaista.
-Aki
PTM
> BTW: sen verran huonot kokemukset mulla on NE555:sesta, että
> käyttäisin CMOS-versiota, tai jotain muuta kehittyneempää
> veriota, esim. TLC555CP.
PTM: Kiitos täsmennyksestä. Tuo 555 on sellainen peruskivi, että melko
huolettomasti on tullut heitettyä mallia toisen tilalle sen enempiä
miettimättä. NE555 ei sekään ihan täysin toivoton ole, joten tulee
ajattelemattomuuksissaan käytettyä sitä yleisnimenä koko tälle
kiviperheelle :)
> Turha sitä akun energiaa on pistää harakoille vastusten tai esim.
> trankun avulla (lineaarinen jännitteensäädin). Hakkurikin on
> siis turhan monimutkainen. Laita jänniteohjattu PWM ohjaamaan fettiä.
> PWM:ksi (ja koko laitteeksi) käy esim. TLC393 (tai TCL555) ja alle 10
> muuta osaa. Tälläisen saa tosin kaupallisenakin, mutta itse tehty
> on aina "itsetehty" :)
PTM: Onko sinulla olemassa linkkiä jonnekin. Ei sattunut itselle suoraan
silmiin. PWM on hieno sana, joka kuitenkin kuvaa suhteellisen
yksinkertaista kytkentää (yksinkertaisimmillaan). Yksinkertaisimmillaan
PWM on tullut tehtyä tuosta NE555:stä Thermo 1000:n puhaltimen
ohjaukseen, jossa alkujaan oli binäärinen ohjaus: ON/OFF. Ongelmana
PWM:ssä moottorien ohjauksessa on, että huonosti suunniteltu ja testattu
systeemi alkaa metelöidä moottorin värähdellessä PWM:n
toimintataajuudella. Toinen ongelma on, että kestomagneettimoottori ei
pitkän päälle välttämättä pidä korkeista taajuuksista vaan voi menettää
magneettisuutensa. Syytä en tiedä. Nämä murheet tietenkin saa voitettua
lisäämällä joukkoon ison konkan ja virranrajoittimen.
>> Rakennellessa ei saa unohtaa noita ylilämpökatkaisimia !
> Niihinhän käy esim. mekaaninen ylilämpökytkin, yksinkertainen ja
> luotettava.
PTM: Vähimmällä pääsee, kun antaa alkuperäisten olla paikallaan ja
käyttää niitä hyväkseen.
Pasi Pouri
> PTM: Onko sinulla olemassa linkkiä jonnekin.
http://www.iki.fi/pouri/pwm.jpg
No, piirtelin tuollaisen ja olen sen jopa testannut, toimii.
Lampun tilalle voi laittaa moottorin, sekin on testattu.
Jos PWM:n taajuus kuuluu moottorn kelasta "läpi", niin
taajuutta voisi suurentaa. Tällöin 1 nF:n kokaa voisi pienentää
tai Megan vastusta suurentaa.
PWM säätimessä on säätöpotikka mukaan lukien 9 osaa,
driverissa neljä.