Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss
Isompien veneiden koneista taas kysymys
53 views
Skip to first unread message
Mikko Koho
Aug 14, 2012, 6:59:20 PM8/14/12
to
Jälleenkään en SFNetistä löytänyt fiksumpaa paikkaa joten lykkään tämän tänne.
Eli olen maakrapuna ja Saimaan Kanavan rannoilla paljon liikkuneena kiinnittänyt huomiota laivojen melutasoon, joku laiva pitää enemmän ääntä, toinen on hiljaisempi. Mutta yksi salaperäinen alus on kiinnittänyt huomion, siinä ei näyttäisi olevan näkyviä varustamotunnuksia, IMO-numeroa en ole näkyviltä löytänyt, perseessä olevissa lastiviivoissa ei ole numeroita ja netistä kun yritin katsoa niin ei tietoa pikaselauksella löytynyt. Aluksessa lukee vain Elise ja kotipaikkana St Johns eli siis mukavuuslippupaatti. Tuo paatti pitää aivan järjetöntä melua vaikka käsittääkseni mitkään huoltoluukut tms. eivät ole auki, ainoastaan konehuoneen normaalit tuuletus/ilmanottoräppänät. Melu on sitä luokkaa että laivan ollessa sulussa ylhäällä ja konehuoneen vieressä seisoessa alkaa vituttamaan vaikka sinänsä voiman ääni kuuluukin mielestäni merenkulkuun tietyssä rajassa. Sitten kun laiva lähtee vaikkapa Soskuasta alas niin Kansolan sillan kohdilla kuulee jo parin-kolmen kilometrin päästä selvästi että ko. paatti on tulossa. Vähän samalla tavalla kuin amisautosta kuulee subbarien jytkeen lähimmästä liikenneympyrästä saakka vaikka ympyrä olisi korttelien päässä.
Se on kanavan rannalla tiedetty kertoa että ko. paatissa on vakiokierroksinen raskasöljykone (älkää kysykö mille öljynjäykkyydelle suunniteltu) mutta onko pelkkä koneen raskasöljykäyttöisyys syy kovaan melutasoon vai voisiko mahdollisesti mukana olla se että ko. konetta voidaan ajaa kevyellä öljyllä jota pitäisin jopa todennäköisenä kun puhutaan Saimaan alueesta. Vai onko konehuonesuunnittelu yksinkertaisesti epäonnistunut kyseisessä aluksessa/tyypissä niin että melu leviää noinkin tehokkaasti? Ja jos kyse on siitä että raskasöljykone on lähtökohtaisestikin meluisampi niin mitkä tekijät vaikuttavat siihen?
Sitten huomio kiinnittyy siihen mitä tulee pakoputken päästä, tuossa aluksessa pakokaasut ovat aika tuhtia kamaa silmämääräisesti arvioiden jos vertaa muihin alueella seilaaviin laivoihin.
Pienenä lisämainintana voi todeta että Syam, Lezhevo ym. sen tyypin alukset ovat hyvin hiljaisia, kerran jossakin oli huoltoluukuja auki pakokanaaliin päin ja siitä huolimatta ääni oli sellainen että selkeästi kuuli että kone on käynnissä mutta alus kuulosti oikeasti hiljaiselta.
Eli olen maakrapuna ja Saimaan Kanavan rannoilla paljon liikkuneena kiinnittänyt huomiota laivojen melutasoon, joku laiva pitää enemmän ääntä, toinen on hiljaisempi. Mutta yksi salaperäinen alus on kiinnittänyt huomion, siinä ei näyttäisi olevan näkyviä varustamotunnuksia, IMO-numeroa en ole näkyviltä löytänyt, perseessä olevissa lastiviivoissa ei ole numeroita ja netistä kun yritin katsoa niin ei tietoa pikaselauksella löytynyt. Aluksessa lukee vain Elise ja kotipaikkana St Johns eli siis mukavuuslippupaatti. Tuo paatti pitää aivan järjetöntä melua vaikka käsittääkseni mitkään huoltoluukut tms. eivät ole auki, ainoastaan konehuoneen normaalit tuuletus/ilmanottoräppänät. Melu on sitä luokkaa että laivan ollessa sulussa ylhäällä ja konehuoneen vieressä seisoessa alkaa vituttamaan vaikka sinänsä voiman ääni kuuluukin mielestäni merenkulkuun tietyssä rajassa. Sitten kun laiva lähtee vaikkapa Soskuasta alas niin Kansolan sillan kohdilla kuulee jo parin-kolmen kilometrin päästä selvästi että ko. paatti on tulossa. Vähän samalla tavalla kuin amisautosta kuulee subbarien jytkeen lähimmästä liikenneympyrästä saakka vaikka ympyrä olisi korttelien päässä.
Se on kanavan rannalla tiedetty kertoa että ko. paatissa on vakiokierroksinen raskasöljykone (älkää kysykö mille öljynjäykkyydelle suunniteltu) mutta onko pelkkä koneen raskasöljykäyttöisyys syy kovaan melutasoon vai voisiko mahdollisesti mukana olla se että ko. konetta voidaan ajaa kevyellä öljyllä jota pitäisin jopa todennäköisenä kun puhutaan Saimaan alueesta. Vai onko konehuonesuunnittelu yksinkertaisesti epäonnistunut kyseisessä aluksessa/tyypissä niin että melu leviää noinkin tehokkaasti? Ja jos kyse on siitä että raskasöljykone on lähtökohtaisestikin meluisampi niin mitkä tekijät vaikuttavat siihen?
Sitten huomio kiinnittyy siihen mitä tulee pakoputken päästä, tuossa aluksessa pakokaasut ovat aika tuhtia kamaa silmämääräisesti arvioiden jos vertaa muihin alueella seilaaviin laivoihin.
Pienenä lisämainintana voi todeta että Syam, Lezhevo ym. sen tyypin alukset ovat hyvin hiljaisia, kerran jossakin oli huoltoluukuja auki pakokanaaliin päin ja siitä huolimatta ääni oli sellainen että selkeästi kuuli että kone on käynnissä mutta alus kuulosti oikeasti hiljaiselta.
Hanna
Aug 15, 2012, 1:39:04 AM8/15/12
to
"Mikko Koho" <cryog...@gmail.com> kirjoitti
viestiss�:87fa62fd-ae9c-4987...@googlegroups.com...
J�lleenk��n en SFNetist� l�yt�nyt fiksumpaa paikkaa joten lykk��n t�m�n
t�nne.
Eli olen maakrapuna ja Saimaan Kanavan rannoilla paljon liikkuneena
toinen on hiljaisempi. Mutta yksi salaper�inen alus on kiinnitt�nyt huomion,
siin� ei n�ytt�isi olevan n�kyvi� varustamotunnuksia, IMO-numeroa en ole
n�kyvilt� l�yt�nyt, perseess� olevissa lastiviivoissa ei ole numeroita ja
netist� kun yritin katsoa niin ei tietoa pikaselauksella l�ytynyt. Aluksessa
lukee vain Elise ja kotipaikkana St Johns eli siis mukavuuslippupaatti. Tuo
paatti pit�� aivan j�rjet�nt� melua vaikka k�sitt��kseni mitk��n
huoltoluukut tms. eiv�t ole auki, ainoastaan konehuoneen normaalit
tuuletus/ilmanottor�pp�n�t. Melu on sit� luokkaa ett� laivan ollessa sulussa
ylh��ll� ja konehuoneen vieress� seisoessa alkaa vituttamaan vaikka sin�ns�
voiman ��ni kuuluukin mielest�ni merenkulkuun tietyss� rajassa. Sitten kun
laiva l�htee vaikkapa Soskuasta alas niin Kansolan sillan kohdilla kuulee jo
parin-kolmen kilometrin p��st� selv�sti ett� ko. paatti on tulossa. V�h�n
samalla tavalla kuin amisautosta kuulee subbarien jytkeen l�himm�st�
liikenneympyr�st� saakka vaikka ympyr� olisi korttelien p��ss�.
Se on kanavan rannalla tiedetty kertoa ett� ko. paatissa on
vakiokierroksinen raskas�ljykone (�lk�� kysyk� mille �ljynj�ykkyydelle
suunniteltu) mutta onko pelkk� koneen raskas�ljyk�ytt�isyys syy kovaan
melutasoon vai voisiko mahdollisesti mukana olla se ett� ko. konetta voidaan
ajaa kevyell� �ljyll� jota pit�isin jopa todenn�k�isen� kun puhutaan Saimaan
alueesta. Vai onko konehuonesuunnittelu yksinkertaisesti ep�onnistunut
kyseisess� aluksessa/tyypiss� niin ett� melu levi�� noinkin tehokkaasti? Ja
jos kyse on siit� ett� raskas�ljykone on l�ht�kohtaisestikin meluisampi niin
mitk� tekij�t vaikuttavat siihen?
Sitten huomio kiinnittyy siihen mit� tulee pakoputken p��st�, tuossa
aluksessa pakokaasut ovat aika tuhtia kamaa silm�m��r�isesti arvioiden jos
vertaa muihin alueella seilaaviin laivoihin.
Pienen� lis�mainintana voi todeta ett� Syam, Lezhevo ym. sen tyypin alukset
ovat hyvin hiljaisia, kerran jossakin oli huoltoluukuja auki pakokanaaliin
p�in ja siit� huolimatta ��ni oli sellainen ett� selke�sti kuuli ett� kone
on k�ynniss� mutta alus kuulosti oikeasti hiljaiselta.
**************************************************************************************
Heippa
Marinetraffic auttaa aina. Tutki tuolta lis�� laivasta:
http://www.marinetraffic.com/ais/shipdetails.aspx?MMSI=305170000
Hanna
Hanna
Aug 15, 2012, 2:02:11 AM8/15/12
to
"Mikko Koho" <cryog...@gmail.com> kirjoitti
viestiss�:87fa62fd-ae9c-4987...@googlegroups.com...
J�lleenk��n en SFNetist� l�yt�nyt fiksumpaa paikkaa joten lykk��n t�m�n
t�nne.
Eli olen maakrapuna ja Saimaan Kanavan rannoilla paljon liikkuneena
kiinnitt�nyt huomiota laivojen melutasoon, joku laiva pit�� enemm�n ��nt�,
toinen on hiljaisempi. Mutta yksi salaper�inen alus on kiinnitt�nyt huomion,
siin� ei n�ytt�isi olevan n�kyvi� varustamotunnuksia, IMO-numeroa en ole
n�kyvilt� l�yt�nyt, perseess� olevissa lastiviivoissa ei ole numeroita ja
toinen on hiljaisempi. Mutta yksi salaper�inen alus on kiinnitt�nyt huomion,
siin� ei n�ytt�isi olevan n�kyvi� varustamotunnuksia, IMO-numeroa en ole
netist� kun yritin katsoa niin ei tietoa pikaselauksella l�ytynyt. Aluksessa
lukee vain Elise ja kotipaikkana St Johns eli siis mukavuuslippupaatti. Tuo
paatti pit�� aivan j�rjet�nt� melua vaikka k�sitt��kseni mitk��n
huoltoluukut tms. eiv�t ole auki, ainoastaan konehuoneen normaalit
tuuletus/ilmanottor�pp�n�t. Melu on sit� luokkaa ett� laivan ollessa sulussa
ylh��ll� ja konehuoneen vieress� seisoessa alkaa vituttamaan vaikka sin�ns�
voiman ��ni kuuluukin mielest�ni merenkulkuun tietyss� rajassa. Sitten kun
laiva l�htee vaikkapa Soskuasta alas niin Kansolan sillan kohdilla kuulee jo
parin-kolmen kilometrin p��st� selv�sti ett� ko. paatti on tulossa. V�h�n
samalla tavalla kuin amisautosta kuulee subbarien jytkeen l�himm�st�
liikenneympyr�st� saakka vaikka ympyr� olisi korttelien p��ss�.
Se on kanavan rannalla tiedetty kertoa ett� ko. paatissa on
vakiokierroksinen raskas�ljykone (�lk�� kysyk� mille �ljynj�ykkyydelle
suunniteltu) mutta onko pelkk� koneen raskas�ljyk�ytt�isyys syy kovaan
melutasoon vai voisiko mahdollisesti mukana olla se ett� ko. konetta voidaan
ajaa kevyell� �ljyll� jota pit�isin jopa todenn�k�isen� kun puhutaan Saimaan
alueesta. Vai onko konehuonesuunnittelu yksinkertaisesti ep�onnistunut
kyseisess� aluksessa/tyypiss� niin ett� melu levi�� noinkin tehokkaasti? Ja
jos kyse on siit� ett� raskas�ljykone on l�ht�kohtaisestikin meluisampi niin
mitk� tekij�t vaikuttavat siihen?
Sitten huomio kiinnittyy siihen mit� tulee pakoputken p��st�, tuossa
huoltoluukut tms. eiv�t ole auki, ainoastaan konehuoneen normaalit
tuuletus/ilmanottor�pp�n�t. Melu on sit� luokkaa ett� laivan ollessa sulussa
ylh��ll� ja konehuoneen vieress� seisoessa alkaa vituttamaan vaikka sin�ns�
voiman ��ni kuuluukin mielest�ni merenkulkuun tietyss� rajassa. Sitten kun
laiva l�htee vaikkapa Soskuasta alas niin Kansolan sillan kohdilla kuulee jo
parin-kolmen kilometrin p��st� selv�sti ett� ko. paatti on tulossa. V�h�n
samalla tavalla kuin amisautosta kuulee subbarien jytkeen l�himm�st�
liikenneympyr�st� saakka vaikka ympyr� olisi korttelien p��ss�.
Se on kanavan rannalla tiedetty kertoa ett� ko. paatissa on
vakiokierroksinen raskas�ljykone (�lk�� kysyk� mille �ljynj�ykkyydelle
suunniteltu) mutta onko pelkk� koneen raskas�ljyk�ytt�isyys syy kovaan
melutasoon vai voisiko mahdollisesti mukana olla se ett� ko. konetta voidaan
ajaa kevyell� �ljyll� jota pit�isin jopa todenn�k�isen� kun puhutaan Saimaan
alueesta. Vai onko konehuonesuunnittelu yksinkertaisesti ep�onnistunut
kyseisess� aluksessa/tyypiss� niin ett� melu levi�� noinkin tehokkaasti? Ja
jos kyse on siit� ett� raskas�ljykone on l�ht�kohtaisestikin meluisampi niin
mitk� tekij�t vaikuttavat siihen?
aluksessa pakokaasut ovat aika tuhtia kamaa silm�m��r�isesti arvioiden jos
vertaa muihin alueella seilaaviin laivoihin.
Pienen� lis�mainintana voi todeta ett� Syam, Lezhevo ym. sen tyypin alukset
ovat hyvin hiljaisia, kerran jossakin oli huoltoluukuja auki pakokanaaliin
p�in ja siit� huolimatta ��ni oli sellainen ett� selke�sti kuuli ett� kone
on k�ynniss� mutta alus kuulosti oikeasti hiljaiselta.
**********************************************************************************************************
J�i viel� uupumaan toinenkin l�hde:
http://www.shipspotting.com/gallery/photo.php?lid=1197937
Google antaa IMOlla lis��.
Hanna
Hanna
Aug 15, 2012, 2:32:24 AM8/15/12
to
"Mikko Koho" <cryog...@gmail.com> kirjoitti
viestiss�:87fa62fd-ae9c-4987...@googlegroups.com...
J�lleenk��n en SFNetist� l�yt�nyt fiksumpaa paikkaa joten lykk��n t�m�n
t�nne.
Eli olen maakrapuna ja Saimaan Kanavan rannoilla paljon liikkuneena
kiinnitt�nyt huomiota laivojen melutasoon, joku laiva pit�� enemm�n ��nt�,
toinen on hiljaisempi. Mutta yksi salaper�inen alus on kiinnitt�nyt huomion,
siin� ei n�ytt�isi olevan n�kyvi� varustamotunnuksia, IMO-numeroa en ole
n�kyvilt� l�yt�nyt, perseess� olevissa lastiviivoissa ei ole numeroita ja
toinen on hiljaisempi. Mutta yksi salaper�inen alus on kiinnitt�nyt huomion,
siin� ei n�ytt�isi olevan n�kyvi� varustamotunnuksia, IMO-numeroa en ole
netist� kun yritin katsoa niin ei tietoa pikaselauksella l�ytynyt. Aluksessa
lukee vain Elise ja kotipaikkana St Johns eli siis mukavuuslippupaatti. Tuo
paatti pit�� aivan j�rjet�nt� melua vaikka k�sitt��kseni mitk��n
huoltoluukut tms. eiv�t ole auki, ainoastaan konehuoneen normaalit
tuuletus/ilmanottor�pp�n�t. Melu on sit� luokkaa ett� laivan ollessa sulussa
ylh��ll� ja konehuoneen vieress� seisoessa alkaa vituttamaan vaikka sin�ns�
voiman ��ni kuuluukin mielest�ni merenkulkuun tietyss� rajassa. Sitten kun
laiva l�htee vaikkapa Soskuasta alas niin Kansolan sillan kohdilla kuulee jo
parin-kolmen kilometrin p��st� selv�sti ett� ko. paatti on tulossa. V�h�n
samalla tavalla kuin amisautosta kuulee subbarien jytkeen l�himm�st�
liikenneympyr�st� saakka vaikka ympyr� olisi korttelien p��ss�.
Se on kanavan rannalla tiedetty kertoa ett� ko. paatissa on
vakiokierroksinen raskas�ljykone (�lk�� kysyk� mille �ljynj�ykkyydelle
suunniteltu) mutta onko pelkk� koneen raskas�ljyk�ytt�isyys syy kovaan
melutasoon vai voisiko mahdollisesti mukana olla se ett� ko. konetta voidaan
ajaa kevyell� �ljyll� jota pit�isin jopa todenn�k�isen� kun puhutaan Saimaan
alueesta. Vai onko konehuonesuunnittelu yksinkertaisesti ep�onnistunut
kyseisess� aluksessa/tyypiss� niin ett� melu levi�� noinkin tehokkaasti? Ja
jos kyse on siit� ett� raskas�ljykone on l�ht�kohtaisestikin meluisampi niin
mitk� tekij�t vaikuttavat siihen?
Sitten huomio kiinnittyy siihen mit� tulee pakoputken p��st�, tuossa
huoltoluukut tms. eiv�t ole auki, ainoastaan konehuoneen normaalit
tuuletus/ilmanottor�pp�n�t. Melu on sit� luokkaa ett� laivan ollessa sulussa
ylh��ll� ja konehuoneen vieress� seisoessa alkaa vituttamaan vaikka sin�ns�
voiman ��ni kuuluukin mielest�ni merenkulkuun tietyss� rajassa. Sitten kun
laiva l�htee vaikkapa Soskuasta alas niin Kansolan sillan kohdilla kuulee jo
parin-kolmen kilometrin p��st� selv�sti ett� ko. paatti on tulossa. V�h�n
samalla tavalla kuin amisautosta kuulee subbarien jytkeen l�himm�st�
liikenneympyr�st� saakka vaikka ympyr� olisi korttelien p��ss�.
Se on kanavan rannalla tiedetty kertoa ett� ko. paatissa on
vakiokierroksinen raskas�ljykone (�lk�� kysyk� mille �ljynj�ykkyydelle
suunniteltu) mutta onko pelkk� koneen raskas�ljyk�ytt�isyys syy kovaan
melutasoon vai voisiko mahdollisesti mukana olla se ett� ko. konetta voidaan
ajaa kevyell� �ljyll� jota pit�isin jopa todenn�k�isen� kun puhutaan Saimaan
alueesta. Vai onko konehuonesuunnittelu yksinkertaisesti ep�onnistunut
kyseisess� aluksessa/tyypiss� niin ett� melu levi�� noinkin tehokkaasti? Ja
jos kyse on siit� ett� raskas�ljykone on l�ht�kohtaisestikin meluisampi niin
mitk� tekij�t vaikuttavat siihen?
aluksessa pakokaasut ovat aika tuhtia kamaa silm�m��r�isesti arvioiden jos
vertaa muihin alueella seilaaviin laivoihin.
Pienen� lis�mainintana voi todeta ett� Syam, Lezhevo ym. sen tyypin alukset
ovat hyvin hiljaisia, kerran jossakin oli huoltoluukuja auki pakokanaaliin
p�in ja siit� huolimatta ��ni oli sellainen ett� selke�sti kuuli ett� kone
on k�ynniss� mutta alus kuulosti oikeasti hiljaiselta.
*****************************************************************************
Niin, Elisen masiina on 1140 kW Caterpillar kaiketi vuodelta 2007 niin kuin
koko Turkissa bygattu laivakin.
Hanna
Mikko Koho
Aug 15, 2012, 5:53:35 PM8/15/12
to
Hanna
Aug 16, 2012, 1:37:34 AM8/16/12
to
"Mikko Koho" <cryog...@gmail.com> kirjoitti
viestiss�:dff50a90-9391-41ca...@googlegroups.com...
On Wednesday, August 15, 2012 9:02:11 AM UTC+3, Hanna wrote:
> "Mikko Koho" <cryog...@gmail.com> kirjoitti
>
>>
> http://www.shipspotting.com/gallery/photo.php?lid=1197937
> "Mikko Koho" <cryog...@gmail.com> kirjoitti
>
>>
>
> Google antaa IMOlla lis??.
>
> Hanna
Google ei jostain syyst� antanut IMOlla lis��. Normaalisti n�in on mutta nyt
ei jostain syyst�. Lieneek� vika hakijassa vai miss�, en tied�.
***************************************************************************************
Parhaat tiedot taidat saada laivan/varustamon taholta kysym�ll�. Muu taitaa
olla enemm�nkin puhdasta arvelua. Siis tuonne:
MOBILE PHONE +44 207 510 1571 / +31 (0)653 - 911 843
TELEX IC 430517011
MAIL EL...@VANDAMSHIPPING.NL
Hanna
Hanna
Aug 16, 2012, 2:15:02 AM8/16/12
to
"Mikko Koho" <cryog...@gmail.com> kirjoitti
viestiss�:dff50a90-9391-41ca...@googlegroups.com...
On Wednesday, August 15, 2012 9:02:11 AM UTC+3, Hanna wrote:
> "Mikko Koho" <cryog...@gmail.com> kirjoitti
>
> viestiss?:87fa62fd-ae9c-4987...@googlegroups.com...
> "Mikko Koho" <cryog...@gmail.com> kirjoitti
>
>
> J?lleenk??n en SFNetist? l?yt?nyt fiksumpaa paikkaa joten lykk??n t?m?n
>
> t?nne.
>
>
>
>Google ei jostain syyst� antanut IMOlla lis��. Normaalisti n�in on mutta
>nyt ei jostain syyst�. Lieneek� vika hakijassa vai miss�, en tied�.
***********************************************************************************************
>
>
>Google ei jostain syyst� antanut IMOlla lis��. Normaalisti n�in on mutta
>nyt ei jostain syyst�. Lieneek� vika hakijassa vai miss�, en tied�.
Elise puksuttaa saksalaisella Catilla eli Makilla. Koneesta on google
docseissa seuraavaa:
https://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:HoaLqpYD0ikJ:marine.cat.com/cda/files/953434/7/Project%2520Guide%2520-%2520MaK%2520M%252020%2520C%2520Genset.pdf+140+kW+MaK+6M20+medium+speed+diesel+engine&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEEShGHJI_iqexv_tBZIlJVbZTtwCVoOcogWubqfbiIjec5FDa69_mkcLuUkxAC9m2SGcEdXlzXSMNxxD5Csd9RYg62W9Iap4irsQmKFpvjp3EcO4urhnL6TSXjUj3PCFiwDcEOIOF&sig=AHIEtbQSjX6h_VLr9SdylaPoBqETtxhQpw
Olipas pitk� linkki mutta kyll� se osoitekentt��n mahtuu.
Hanna
Mikko Koho
Aug 16, 2012, 7:39:59 AM8/16/12
to
On Thursday, August 16, 2012 9:15:02 AM UTC+3, Hanna wrote:
> "Mikko Koho" <cryog...@gmail.com> kirjoitti
>
> viestissä:dff50a90-9391-41ca...@googlegroups.com...
> "Mikko Koho" <cryog...@gmail.com> kirjoitti
>
>
> On Wednesday, August 15, 2012 9:02:11 AM UTC+3, Hanna wrote:
>
> > "Mikko Koho" <cryog...@gmail.com> kirjoitti
>
> >
>
> > viestiss?:87fa62fd-ae9c-4987...@googlegroups.com...
>
> >
>
> > J?lleenk??n en SFNetist? l?yt?nyt fiksumpaa paikkaa joten lykk??n t?m?n
>
> >
>
> > t?nne.
>
> >
>
> >
>
> >
>
> On Wednesday, August 15, 2012 9:02:11 AM UTC+3, Hanna wrote:
>
> > "Mikko Koho" <cryog...@gmail.com> kirjoitti
>
> >
>
> > viestiss?:87fa62fd-ae9c-4987...@googlegroups.com...
>
> >
>
> > J?lleenk??n en SFNetist? l?yt?nyt fiksumpaa paikkaa joten lykk??n t?m?n
>
> >
>
> > t?nne.
>
> >
>
> >
>
> >
>
> >Google ei jostain syystä antanut IMOlla lisää. Normaalisti näin on mutta
>
> >nyt ei jostain syystä. Lieneekö vika hakijassa vai missä, en tiedä.
>
>
>
>
> >nyt ei jostain syystä. Lieneekö vika hakijassa vai missä, en tiedä.
>
>
>
> ***********************************************************************************************
>
>
>
> Elise puksuttaa saksalaisella Catilla eli Makilla. Koneesta on google
>
> docseissa seuraavaa:
>
> https://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:HoaLqpYD0ikJ:marine.cat.com/cda/files/953434/7/Project%2520Guide%2520-%2520MaK%2520M%252020%2520C%2520Genset.pdf+140+kW+MaK+6M20+medium+speed+diesel+engine&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEEShGHJI_iqexv_tBZIlJVbZTtwCVoOcogWubqfbiIjec5FDa69_mkcLuUkxAC9m2SGcEdXlzXSMNxxD5Csd9RYg62W9Iap4irsQmKFpvjp3EcO4urhnL6TSXjUj3PCFiwDcEOIOF&sig=AHIEtbQSjX6h_VLr9SdylaPoBqETtxhQpw
>
>
>
> Olipas pitkä linkki mutta kyllä se osoitekenttään mahtuu.
>
>
>
> Elise puksuttaa saksalaisella Catilla eli Makilla. Koneesta on google
>
> docseissa seuraavaa:
>
> https://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:HoaLqpYD0ikJ:marine.cat.com/cda/files/953434/7/Project%2520Guide%2520-%2520MaK%2520M%252020%2520C%2520Genset.pdf+140+kW+MaK+6M20+medium+speed+diesel+engine&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEEShGHJI_iqexv_tBZIlJVbZTtwCVoOcogWubqfbiIjec5FDa69_mkcLuUkxAC9m2SGcEdXlzXSMNxxD5Csd9RYg62W9Iap4irsQmKFpvjp3EcO4urhnL6TSXjUj3PCFiwDcEOIOF&sig=AHIEtbQSjX6h_VLr9SdylaPoBqETtxhQpw
>
>
>
>
> Hanna
Kiitoksia avusta mutta lieneekö eräästä paikasta otettu IMO (eräs toinen seurantapalvelu) mennyt päin helkkaria ja se sitten sotkenut asian. Noilla linkeillä kun löysi varustamon niin siitä sai netistä koneen tyyppinumeron ja tyyppinumerolla Google antoikin jo aika kivasti tietoa, mm. projektioppaan jossa on kerrottu kaikki tiedot ko. koneesta jos joku sattuu sellaisen laivaan haluamaan (tai joku suunnittelutoimisto erehtyy sellaisen paattiin piirtämään,.)
Oppaita on kaksikin kappaletta, toinen genukäyttöön ja toinen propulsioon eli potkurin pyöritykseen. Em:n pdf oli vain 80 sivun luokkaa, jälkimmäisen jo reilut 100 sivua. Noilla tiedoilla luulisi että suunnittelija saa polttoainesysteemit ym. suunniteltua. Kummassakin oppaassa oli jopa ohjeet miten poltetaan koneesta karstat jos on ajettu raskasöljyllä liian pitkään liian alhaisilla tehoilla :)
0 new messages