www.nettivene.com omaa pari myynti-ilmoitusta jollista turku-pori suunnalla,
varmaan soutuveneist� l�ytyy lis��kin.
Oman kokemuksen mukaan "Pioneer 8" muovijollaa kannattaa v�ltt��, ainakin
meill� ollut yksil� oli aika kamala :-)
-Ippe
Jollatarpeiden kuvaus on kuin suoraan Iltalehdsen "kaksi
miestä hukkui mökkimatkalla" -uutisesta. :)
Soutuvene kulkee peräkärryssä ja niitä luulisi löytyvän
edullisesti. On vähän turvallisenmpi kulkuneuvo kylmään
vuodenaikaan kuin jolla. Jolla on kesäkelin vehje.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
www.meridianx.fi
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
>Jollatarpeiden kuvaus on kuin suoraan Iltalehdsen "kaksi miest� hukkui
>m�kkimatkalla" -uutisesta. :)
Kiitos paapomisesta.
>Soutuvene kulkee per�k�rryss� ja niit� luulisi l�ytyv�n edullisesti. On
>v�h�n turvallisenmpi kulkuneuvo kylm��n vuodenaikaan kuin jolla. Jolla
>on kes�kelin vehje.
"Luulisi l�ytyv�n". Luulisi tai ei kysymys oli mist� l�ytyy. Ja
soutuvene ei kulje "mukavasti per�k�rryss�". Ellei ole tarpeeksi pieni
t�h�n pieneen yleisper�k�rryyn (ei vene-).
Ilmeisesti m��rittelin k�sitteet liian yleisesti. "Jollalla" tarkoitin
mit� tahansa pient� venett�. Siis olla soutuvene, purjevene jne.
Kiitos hienosta kontribuutiosta. Okei, unohtakaa.
Ei nyt ihan vielä unohdeta!
Ruuhi voisi olla ratkaisu. Ei sellaista tänä päivänä
mistään saa, mutta näppärä kaveri tekee styroksista ja
ohuesta vanerista kevyen laatikon, jolla kaksi ukkoa
tavaroineen sauvoo tuollaisen salmen yli.
Pohjan muotoa kannattaa vähän miettiä vakavuuden kannalta.
Parhaimmassa tapauksessa ruuhen voi jättää sinne
rantaan, ei sitä kukaan viitsi raahata muuallekaan, eikä
sille ole varkaan kannalta kunnon jälkimarkkinoita.
Lukita se silti pitää, ettei pikkupojat lähde
seikkailemaan ja synnyttämään toista uutista. :)
Tässä yksi versio, hyvin pelasi kohtalaisessa aallokossa.
http://tinyurl.com/yftpdru
> Ruuhi voisi olla ratkaisu. Ei sellaista t�n� p�iv�n� mist��n saa, mutta
> n�pp�r� kaveri tekee styroksista ja ohuesta vanerista kevyen laatikon,
> jolla kaksi ukkoa tavaroineen sauvoo tuollaisen salmen yli.
....
>
> T�ss� yksi versio, hyvin pelasi kohtalaisessa aallokossa.
> http://tinyurl.com/yftpdru
Vaan tuo kuvan esitt�m� h�rveli ei ole nimelt��n ruuhi. En tied� mik�
tuo olisi, lautta-nimi minulle ensimm�iseksi tulee mieleen. Ruuhihan on
ihan oikea vene siin� mieless�, ett� siin� on veneen "kovera sis�tila",
joskin usein matala. Ruuheksi ruuhen tekee se ett� molemmat p��t ovat
tylp�t.
Mutta jos heitt�� terminologian sikseen, niin tuo kuvan esitt�m�
sauvottava vesikulkuneuvo on kyll� varmaan kaikkein turvattomin t�h�n
asti esitetyist�, ainakin tuossa kokoluokassa. Keikkuvan lautan p��lt�
seisoviltaan horjahtaa veteen varsin helposti.
-h
jOO - ruuhi nyt oli lähin sana, joka tuli mieleen.
Turvattomuudesta: tuo vehje oli yllättävän vakaa ja
pojat ketteriä. Soutuvene se vasta turvaton on, se antaa
aivan liian usein väärän tuirvallisuuden tunteen.
Houkuttelee muka turvallisesti vesille, kippaa ja
hukuttaa soutajan. :)
On parempi, jos vehje näyttää juuri niin vaaralliselta
kuin pienveneellä liikkuminen on.
KJ:n kumivene-ehdotus on hyvä, vaan ei ihan halpa.
> Vaan tuo kuvan esittämä härveli ei ole nimeltään ruuhi. En tiedä mikä
> tuo olisi, lautta-nimi minulle ensimmäiseksi tulee mieleen. Ruuhihan on
> ihan oikea vene siinä mielessä, että siinä on veneen "kovera sisätila",
> joskin usein matala. Ruuheksi ruuhen tekee se että molemmat päät ovat
> tylpät.
Olen antanut itselleni kertoa, että tarkkaan ottaen ruuhen perinteinen
määritelmä on vene, jota ei ole rakennettu kölille, ja teräväkeulaisia
ja -peräisiä ruuhiakin on tehty.
Toisaalta tuon määritelmän mukaan lähes mikä hyvänsä moderni vene on
ruuhi, joten ehkä parempi määritelmä on "vene, jonka muoto on
samankaltainen kuin perinteisissä ilman kölipuuta rakennetuissa
puuveneissä".
--
Tapio Peltonen
> Miten olisi sellainen kaksi miest� kantava kumivene? Minulla on ollut
> parikin ja hyvin pelaa tuollaisessa k�yt�ss�. Jalkapumpulla t�yteen 10
> min ja tyhj�ksi taas saman verran.
��ni t�lle. On vakaa ja pienell� 2-4 hv prutkulla ylitys k�y helposti.
Jos haluaa v�ltt�� pumppaamisen/tyhjennyksen niin kumivene kulkee siin�
per�k�rryss� mukavasti eik� tarvitse trailereita. Uusia kumppareita saa
Suomestakin jo alle kolmella sadalla.
Ja toinen ��ni t��lt�. Tosin itse k�yt�n pumppaamiseen bilteman halpis
s�hk�pumppua auton tupakansytyttimest�. T�ytyy tuo 3,5 metrinenkin kumppari
melkosen nopeesti...
-Mika-
Mist�? Prutkua en tarvitse (vaikka juuri sellainen on) kun kyseess� on
l�pik�velt�v� 50 m salmi (joulukuussa esim. tosin hieman kylm�hk� vesi).
J�rviveneen ehdottelijat helvettiin. Suomalainen j�rvisoutuvene pit�isi
kielt�� jollain vaikka eeuun direktiivill�. Siin� on vehje jonka
keksij�n pit�� olla savolainen. Hengenvaarallinen laite.
Kiikkeryydess��n vastuutonta designia. Aiemmin t�ss� s�ikeess� esitelty
kulttuurinrikastuttajien lautta (tosin virheellisesti ruuhi-nimell�) on
jo huipputeknologiaa j�rvisoutuveneeseen verrattuna. Ennemmin menen
vaikka styroksipaalilla vesille kuin j�rviveneell�.
Vähän samoilla linjoilla. :)
Suomalaisesta suotuveneestä ei lasikuituisena ole
jäljellä mitään alkuperäisen mallin ominaisuuksista.
Lähinnä tappokoneen hintaluokka 800 egee tai 1800 -
suoraan huoltsikan pihalta.
Ruuhi - yritin oikein etsiä, mutta ei löytynyt ruuhelle
määritelmää. Ruotsdinkielisiä nimityksiä oli kasapäin.
>Ruuhi - yritin oikein etsi�, mutta ei l�ytynyt ruuhelle m��ritelm��.
>Ruotsdinkielisi� nimityksi� oli kasap�in.
Kaipa yleisesti (lue: ainakin min�) ruuhella k�sitet��n tasapohjaista
yksinkertaista hyvin pient� soutuvenett�, jonka laidatkin ovat vain
yhteen suuntaan kaarevia ja matalat.
Eli haet siis pikkusoutuvenett�, tai mit� tahansa n�kinkenk��
p��st�ksesi yli l�pik�velt�v�n salmen. Mutta se ei saa olla suunniteltu
j�rvik�ytt�n.
N�ink� se oli?
No nyt löytyi:
http://www.puuvene.net/harro/ruuhet.htm
Harro on oletettavasti taiteilija Harro Koskinen, joka
on perinnepuuvenetietäjä Turun suunnalla. Olen kerran
kilpaillut Harron piirtämällä takilalla
merisoutuveneellä Viaporin Tuopissa. Kovaa kulki,
lähinnä oli ongelmia pitää paatti pystyssä. Työstä se kävi.
Jos oikein ymmmärsin, ruuhessa ei ole köli-/emäpuuta
jonka varaan muoto rakentuu, kuten soutuveneessä.
Ei taida auttaa tämäkään a:ta, mutta tuli vähän tietoa
lisää omaan kalloon.
Sanoin ett� se ei saa olla j�rvivene. Lis�� rautalankaa, kun sit� aina
tarvitaan: j�rvivene t�ss� kontekstissa tarkoittaa suomalaista
j�rvisoutuvenett�. Pysytk� per�ss�? J�rvisoutuvene on sellainen
molemmista p�ist� suippo puikelo. Niit� n�kee j�rvill�. Voit k�yd�
katsomassa l�himm�n j�rven rannoilla.
Selvittik�?
> J�rviveneen ehdottelijat helvettiin. Suomalainen j�rvisoutuvene pit�isi
> kielt�� jollain vaikka eeuun direktiivill�. Siin� on vehje jonka
> keksij�n pit�� olla savolainen. Hengenvaarallinen laite.
> Kiikkeryydess��n vastuutonta designia.
Soutuvenett� voi my�skin ostaa saaristolaismallisena. Esim. omani ei
kyll� kiiku kovin helposti, ja todella helppoa soutaa kovassakin
allokossa. Toki sinun tarkoitukseesi ehk� hieman ylimitoitettu ratkaisu,
kumivene taikka kahluusaappaat ajanevat tarkoitustasi.
--
Kaj
No kahluusaappaat ei aivan, vett� on syvimmill��n n. 1,8 m.
"Soutuvenett� voi my�skin ostaa saaristolaismallisena"?
> <kaj.st...@helsinki.fi.invalid> kirjoitti
> viestiss�:heaubr$d2k$5...@oravannahka.helsinki.fi...
>> Soutuvenett� voi my�skin ostaa saaristolaismallisena. Esim. omani ei
>> kyll� kiiku kovin helposti, ja todella helppoa soutaa kovassakin
>> allokossa. Toki sinun tarkoitukseesi ehk� hieman ylimitoitettu
>> ratkaisu,
>> kumivene taikka kahluusaappaat ajanevat tarkoitustasi.
> No kahluusaappaat ei aivan, vett� on syvimmill��n n. 1,8 m.
OK, eitt�m�tt� hankaloittaa (meill� yhdess� kohdassa metri syvyytt�,
kymmenkunta metri�. H�t�tapauksessa onnistuisi, jos esim. tuulee
liikaa. Oikeassa h�d�ss� tietenkin jopa ilmn kahluusaappaita).
> "Soutuvenett� voi my�skin ostaa saaristolaismallisena"?
Tarkoitan t�ll� mallia joka on hieman korkeampi, selv�sti leve�mpi, ja
tasaper�. Omani on wanha, k�sintehty puusta (Viimeisint�
asiaa kyll� kiroilen joskus toukokuisin).
Pikagooglaus antaisi ainakin sellaisen firman kun Kaisla,
http://www.kaisla-veneet.com/
Nuo Kaisla 400 taikka 435 n�ytt�isiv�t asiallisilta. Hintaan (1500) on
sitten sinun otetavaa kantaa, kai niit� k�ytettyin�kin saa.
--
Kaj
PTM: ��ni kumiveneelle. Motonet myi kes�ll� kummaria n. 270�. Pituus n.
230cm. Vaimon kanssa tuli monta kertaa soudeltua tuollaisia 50 -100 m
matkoja purkkarilta rantaan. Ei viel� tuolla matkalla alkanut tehd�
moottoria mieli. Pari kertaa k�vi mieless�, joska tuonne veneen per��n
saisi samanlaisen melasysteemin, kuin HobbyCat:n kanootissa, mutta k�sin
vatkattavana. Soutugeometria kun ei ole ihan t�ydellinen: hankaimet
perseen tasolla ja lyhyet melat.
Ruuheksi olen tottunut nimitt�m��n tasapohjaista, tylpp�keulaista,
t�ysin tyynille vesille tarkoitettua vekotinta. Yksinkertaisimmillaan
sellainen syntyy tekem�ll� ponttilaudasta kyljet ja pellist� pohja.
Monesti on py�rinyt mieless� se, ett� tekisi lasikuidusta katkaistavan
ruuhen. Keskipenkin kohdalle tehty sauma voitaisiin nostaa yl�s, jolloin
tiivistyst� tarvittaisiin vain kokoomiseen tarvittavien ruuvien
kohdalla. Puolikkaat voisi pist�� sis�kk�in. Rakenne j�ykistyisi
irrotettavalla pitkitt�isell� penkill� tai laidan ulkopuolelle
kiinnitett�vill� laudoilla.
Irlannissa ovat kautta aikojen k�ytt�neet kalastukseen p�rekoria, joka
on ulkopuolelta peitetty tiiviill� kalvolla/nahalla/kankaalla.
Tuollaisen voisi muotoilla oikein veneen malliseksikin. Onhan
kangaskanoottejakin k�ytetty kautta aikojen.
PTM: Min� kun luulin, ett� kaikki kaupallisesti myynniss� olevat veneet
ovat nyky��n mallitarkastettuja ja leimattuja. Minusta t�h�n vakavuuteen
on kiinnitetty huomiota jo parikymment� vuotta. T�m� taas on johtanut
siihen, ett� wanhan mallista kapeaa ja kevytsoutuista ei en�� ole
markkinoilla kuin SUlkavan soutujen kilpaveneeksi.
Olen kyll� n�hnyt muunkin mallisia veneit� kaadetun. Joskus
typeryyksiss��n, joskus humalassa. Joskus jopa sairauskohtauksen
yhteydess�. Jopa k�lillisi� purjeveneit� on kaadettu ja upotettu.
> Ruuheksi olen tottunut nimitt�m��n tasapohjaista, tylpp�keulaista,
> t�ysin tyynille vesille tarkoitettua vekotinta. Yksinkertaisimmillaan
> sellainen syntyy tekem�ll� ponttilaudasta kyljet ja pellist� pohja.
Minun k�sitykseni ruuhesta on oheisen kuvan mukainen:
http://www.veneenrakentaja.com/ruuhet.htm
Ero tavalliseen soutuveneeseen on h�ilyv�. Ehk�p� soutuvene on nimen�
per�isin enemm�n j�rvisuomesta, kun taas nimityst� ruuhi on k�ytetty
rannikolla (ruots. eka). Oman mielikuvani mukaan ruuhella on
yksinkertaisempi ja kevyempi rakenne, jollan ja soutuveneen
v�limaastossa, ehdottomasti puinen ja limilautainen. Lasikuituaikana on
puhuttu vain soutuveneest� ja jollista.
Rakenteellisena erona voisi ehk� olla k�lipuun puute, kuten on jo
ehdotettu, mutta kyll� varmaan useimmissa ruuhissa jonkinlainen k�likin
l�ytyy. Tylpp� per� ja keula on my�s tyypillinen.
Itse en kumijollaan ryhtyisi, paitsi jos tarve on satunnaista. Muuten
kannattaa jostain kaislikosta ostaa muutamalla kympill� kunnon
lasikuituinen vene, joka kest�� kolhuja rantauduttaessa muualle kuin
laituriin. Jos matkaa tehd��n vain matalasta laiturista matalaan
laituriin, ei ongelmaa toki ole.
--
Juss1 S4lm1
N�rk�styyk�h�n joku, jos kutsuu optimistijollaa ruuheksi?
Aikanaan niit� n�ki usein purjeveneiden jollina.
Alkuper�iselle kyselij�lle se ehk� on kuitenkin hieman
liian pieni ja kallis.
Markus Sadeniemi
> PTM: Min� kun luulin, ett� kaikki kaupallisesti myynniss� olevat veneet
> ovat nyky��n mallitarkastettuja ja leimattuja. Minusta t�h�n vakavuuteen
> on kiinnitetty huomiota jo parikymment� vuotta. T�m� taas on johtanut
> siihen, ett� wanhan mallista kapeaa ja kevytsoutuista ei en�� ole
> markkinoilla kuin SUlkavan soutujen kilpaveneeksi.
Eik� nuo edes mit��n kiikkeri� ole. Jos haluaa kokeilla kiikkeryytt�
paikallaan ja todellista soutuvauhdin hurmaa, kannattaa k�yd�
kokeilemassa per�miehet�nt� IP-kaksikkoa tai nelkkua:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Rowing_-_USA_Lwt_4_%40_World_Champs_2003.jpg/280px-Rowing_-_USA_Lwt_4_%40_World_Champs_2003.jpg
Se uppouman lis��minen kun lis�� sit� vakavuutta. Nopeassa veneess� on
aina mahdollisimman pieni uppouma :)
Juu - alkaa olla offtopic...
--
EliasA
Onkohan noin? Uppoumahan kai tarkoittaa k�yt�nn�ss� aluksen syrj�ytt�m�n
vesim��r�n painoa, joka yleens� on melko tarkaan sama kuin aluksen
paino. (Ainakin kelluvilla aluksilla.) Kahdella saman painoisella
aluksella voi olla kuitenkin runkomuodosta, painopisteen sijainnista
tms. syyst� johtuen aivan eri vakavuusluku, jos mit��n olen ymm�rt�nyt
(mik� tietenkin on varsin ep�todenn�k�ist�).
- k
Mit� hy�ty� se lasikuitu tuo tuohon "taittuva ruuhi"-projektiin? Eik�
tulisi helpoiten vanerista, esim. stich-and-glue-tekniikalla? Ei
tarvitse mit��n muotteja niinkuin lasikuitu. Vanerin voi kest�vyyden
lis��mikseksi p��llyst�� epoksilla.
-hannu
PTM: Minusta n�m� epoksilla p��llystetyt puuveneet ovat 'puuvahvisteista
muovia'
Saisihan tuollaisen tehd� vaneristakin. Lasikuidusta saa kuitenkin sen
verran helposti ja nopeasti kaksoiskuperia ja muuten j�nni� muotoja,
ett� se tulee aina helposti mieleen, kun alkaa jotain touhuamaan.
Sit�paitsi kuitupaattia on helppo monistaa.
> Mit� hy�ty� se lasikuitu tuo tuohon "taittuva ruuhi"-projektiin? Eik�
> tulisi helpoiten vanerista, esim. stich-and-glue-tekniikalla? Ei
> tarvitse mit��n muotteja niinkuin lasikuitu. Vanerin voi kest�vyyden
> lis��mikseksi p��llyst�� epoksilla.
T�ss� on hyv� ja yksinkertainen ohje vaneriruuhesta (ei tosin
taittuvasta), jolla pari tyyppi� p��sisi kapean salmen yli:
http://koti.kapsi.fi/hvartial/simbo/simbof.htm
--
Juss1 S4lm1
PTM Itse olen melonut N�sij�rve�, Lavaj�rve�, kolmea Pyh�j�rve� ja
muutamia pienempi� vekottimilla, joita kutsuttiin ruuhiksi. Niiss� pohja
oli n. 60 cm leve�, 5m pitk� ja vain p�ist��n loivasti yl�sp�in
taivutettu. Sivutaivutusta ei ollut lainkaan. Kyljet olivat rakentajan
innosta riippuen tasa- tai limisaumaiset. Useimmiten kahdesta 6"
h�yl��m�tt�m�st� laudasta limisaumaan laitetut ja kaartuivat hieman
keulasta ja per�st� niin, ett� vaakasuora poikittainen keulapuu oli n.
40 cm leve� ja 5 cm korkea.
Pohja oli tehty yleens� ponttilaudasta. Vanerisia ja yksi
aaltopeltinenkin pohja tuli vastaan.
Veneen keskell� oli soutajan penkki. L�hell� keulaa ja per�� oli toiset
penkit. Airoja varten oli yleens� laitoihin ja penkin alle ristiin
kiinnitetyt poikkipuut, kuten noissa yhden soudetttavissa kilpakanooteissa.
Ruuhen laita kohosi veden pinnasta n. 15 cm kuormattuna. Kukaan ei
kuvitellutkaan l�htev�ns� tuollaisella kauemmas, kuin lahden toiselle
puolelle verkkoja kokemaan tai tuulastamaan.
Yksi n�ist� ruuhista oli sahattu per�st� katki ja siihen oli tehty
paikka per�moottorille. 2 hv moottori vei laitetta ihan kivasti. 10hv
moottorilla sai todellista liikkeen iloa :) Vauhti oli hirve�, kuten
my�s tasapohjan aikaansaama meteli.
Yhteen ruuheen pistettiin pieni priipurje ja laitak�lit. My�t�isell�
meni mukavasti, sivutuulella alkoi laitavara tuntua pienelt�.
N�pp�r� kaveri pisti tuollaisen ruuhen kasaan p�iv�ss� ainoina
ty�kaluina kaarisaha, kirves ja vasara. Tarveaineina vanha tuvan lattia,
jutetta tai sammalta ja tervaa.
>
> T�ss� on hyv� ja yksinkertainen ohje vaneriruuhesta (ei tosin
> taittuvasta), jolla pari tyyppi� p��sisi kapean salmen yli:
>
> http://koti.kapsi.fi/hvartial/simbo/simbof.htm
>
Mielenkiintoinen linkki.
Alunperin kysymykseni tarkoitus oli tiedustella paikkoja miss�
myyt�isiin k�ytettyj�, halpoja pieni�, eritt�in pieni�, soutuveneit�.
S�ie on tyypillinen esimerkki nyysseist�, miss� v��rinymm�rrykset ja
asian holtiton levi�minen sivupoluille kuin jokisen ev��t on s��nt� eik�
poikkeus.
Kumivene on yksi vaihtoehto. Tosin alkuehtona oli halpuus. Uusi
soutuvene on t�st� syyst� poissuljettu. En todellakaan osta
tonniviidell�sadalla uutta soutuvenett�. Mulla on se jo. Telakalla. Eik�
sovi pieneen per�k�rryyn, mik� oli alkuehto. Puikelo hengenvaarallinen
j�rvisoutuvene sopisi, ja olisi yhden miehen liikuteltavissa, mutta
sellaista en ota, en edes ilmaiseksi. Kokemusta on merisoutuveneilyst�
muutama kymmenen vuotta ja j�rvelt� l�hes samoin.
On ollut mieless� itse tekeminen. Tuossa linkiss� oli jotain mit� olen
joskus ajatellut. Saisi olla pyk�l�n suurempi. Aiemmin esille tullut
katkaistavuus on my�s mielenkiintoinen ajatus. Paikat, vehkeet ja taito
itse tekemiseen olisi. Olisi my�s pelti� ja styroksia vaneerin tai
vesivaneerin lis�ksi. Halpa pieni vinyylivene oli joskus k�yt�ss�, mutta
pumppaus jalkapumpulla (ja tyhjennys) oli hankaluus, samoin pohjalla
istuttavuus. Ei k�y en��. Pumppaus tosin hoituisi my�s autosta s�hk�ll�.
Ilmeisesti tarttee tehd� itse, kumivene optiona, halpoja k�ytettyj�
miniveneit� tai ruuhia kun siis ei myyd� miss��n.
Kiitos kaikille asian h�mment�jille.
> On ollut mieless� itse tekeminen. Tuossa linkiss� oli jotain mit� olen
> joskus ajatellut. Saisi olla pyk�l�n suurempi.
Sielt� l�ytyy ohjeita monenkokoisten paattien tekemiseen.
http://koti.kapsi.fi/hvartial/index_fi.htm
--
Juss1 S4lm1
Jotka ainakin minut sai innostumaan. Taidanpa suunnitella noiden
l�ht�kohtien avulla ihan oman vaneriveneen...
Ja teen sen veneen my�s!
Ihan huippujuttu tuo linkki.
-Mika-
>> http://koti.kapsi.fi/hvartial/index_fi.htm
>>
>> --
>> Juss1 S4lm1
>
> Jotka ainakin minut sai innostumaan. Taidanpa suunnitella noiden
> lᅵhtᅵkohtien avulla ihan oman vaneriveneen...
> Ja teen sen veneen myᅵs!
>
> Ihan huippujuttu tuo linkki.
Nᅵin on. Mainiota asiantuntevaa monipuolista juttua ja kuvia. Esim.
pintakᅵsittelyn periaatteista. Juuri sellaista inspiraatiomateriaalia
parhaassa tee-itse hengessᅵ mistᅵ on hyᅵtyᅵ. Kiitos "Juss1 S4lm1" vielᅵ
linkistᅵ.
> Nᅵin on. Mainiota asiantuntevaa monipuolista juttua ja kuvia. Esim.
> pintakᅵsittelyn periaatteista. Juuri sellaista inspiraatiomateriaalia
> parhaassa tee-itse hengessᅵ mistᅵ on hyᅵtyᅵ. Kiitos "Juss1 S4lm1" vielᅵ
> linkistᅵ.
Juu, on kyllᅵ yksinkertaisesti, tarkasti ja kᅵytᅵnnᅵnlᅵheisesti
selostettu nuo asiat. Itsellᅵ on jo pari muuta venerakennusprojektia
kᅵynnissᅵ, niin en ehdi noita rakennella, mutta joskus voisi tuollaisen
venhosen vᅵsᅵilllᅵ, ei kuitenkaan Amiraalin hattua.
--
Juss1 S4lm1