-Jouni
"Jouni Remes" <jouni...@jippii.fi> wrote in message
news:3C83C3B7...@jippii.fi...
Siis soitto autovarusteita maahantuomaan yritykseen auttaa asiassa ?
> Varsinaiselle
> maasähkölle ei veneessä muuten ole käyttöä
Eikö, millä sitten liität akkulaturin varkkoon ?
> ettei tarvitsisi kuin liittää roikka
> laiturin ja veneen välille.
Eli maasähköt. Osta ja asennuta ammattilaisella oikea maasähkökeskus,
silläpääset turvallisemmin ja helpoimmin murheestasi.
>
> -Jouni
>
--
* * * * * * * * *
Timo Liusvaara
timo.li...@trafox.fi
Mitäs lompakko tykkää tästä...? (joo, on turvallista..! )
Ensin pitää sanoa, että jos jännite on 230 V ja jos et ole
"alan miehiä", niin jätä omat hommat siihen.
Mutta miksei muuten voisi tehdä näin :
- asentaa sen (auto)laturin kiinteästi veneeseen
- vetää kiinteät johdot laturista siitä siihen pisteeseen johon veneen
moottorinkin laturi syöttää latausvirran, suojaa sulakkeella
- hommaa veneen kylkeen "caravan kojevastakkeen" eli urospistorasian
ja asentaa kiinteästi siitä laturille menevän kaapelin, suojaa sulakkeella
- ja vielä hommaa sellaisen kumikaapelin, jonka toinen pää sopii
k.o. "caravan" pistorasiaan
Siinä on riittävä "systeemi". Vai kuinka ?
Käsittääkseni satamien sähkönsyöttöpistorasioissa pitää olla nykyisin
vikavirtasuojat. Tällöin k.o. apparaattia ei tarvitsisi asentaa veneeseen.
Mutta taatusti löytyy paikkoja, joissa näin ei ole. Ehkä voisi harkita
kumikaapelin sataman päähän laitettavaa vikavirtasuojaa (eli tämmöinen
vähän kellokytkimen näköinen palikka)
Minkä hintaiseksi sen ihmishengen hinnoittelee .... ?
> Ensin pitää sanoa, että jos jännite on 230 V ja jos et ole
> "alan miehiä", niin jätä omat hommat siihen.
Tämä on aika itsestäänselvyys tai ainakin pitäisi olla.... (valitettavsti ei
aina ole)
Juha Lahtinen wrote:
> Mutta miksei muuten voisi tehdä näin :
>
> - asentaa sen (auto)laturin kiinteästi veneeseen
> - vetää kiinteät johdot laturista siitä siihen pisteeseen johon veneen
> moottorinkin laturi syöttää latausvirran, suojaa sulakkeella
> - hommaa veneen kylkeen "caravan kojevastakkeen" eli urospistorasian
> ja asentaa kiinteästi siitä laturille menevän kaapelin, suojaa sulakkeella
> - ja vielä hommaa sellaisen kumikaapelin, jonka toinen pää sopii
> k.o. "caravan" pistorasiaan
>
> Siinä on riittävä "systeemi". Vai kuinka ?
>
Jotain tuollaista mulla oli itselläkin mielessä. Jokin sovelias apparaatti
konehuoneen seinään kiinni, siitä piuhat akunnapoihin ja laatikon urostöpseli
siististi roikan ulottuville. Jos latauslaatikon ja laituripistokkeen väli
hoituu liittämällä yhteen valmiita töpseleitä ja pistorasioita, niin ei kai
siinä mitään sähkömiehen pätevyyttä tarvita? Laatikon ja akun välihän on 12V...
Kysymyksen ydinsisältö oli oikeastaan se, onko veneisiin tarkoitettuja, tuolla
tavoin asennettavia kapineita markkinoilla? Vastauksista päätellen on...
Kuitenkin kiinteitä asenuksia saa tehdä vain siihen koulutettu ja luvat
omaava henkilö.
Tässä sitten taas mennään sillä harmaalla vyöhykkeellä että mihin viiva
vedetään. Onhan se totta että lähes kuka tahansa osaa kiertää ruuveja
kiinni, eli tähän ei vaadita kallista ammattimiestä.
Mutta kun asia on kuitenkin hieman eri juttu - tässä ei arvostella kenenkään
maallikon tietoja ja taitoja, kuka tahansa voi tenttiä itselleen
asennusoikeudet jos vain asiat osaa. Tämä vain varmistetaan tentillä - onnea
ja menestystä yritykselle.
Mutta tuntea sallitut materiaalit ja asennustapa, tuntea erilaiset
suojalaitteet ja niiden toiminta - eli yleisesti ymmärtää mitä tehdään ja
miksi. Lisäksi sähköpuolella on paljon erilaisia sääntöjä ja määräyksiä
jotka tuntuvat olevan ammattilaisllekkin toisinaan painuneet unholaan.
Valitettavan usein maallikon tiedot ja taidot ovat naurettavan ja
säälittävän rajamailta. Jos mielenkiintoa ja kiinnostusta löytyy kannattaa
tutustua :
http://www.tukes.fi/sahko_ja_hissit/rekisterit/sahkotapaturmat.html
No, sattuuhan ammattilaisillekkin tapaturmia, hehän pääsääntöiseti joutuvat
noihin kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita
sitä että he olisivat niin huonoja, vaan laittoman työn valvonta on niin
tehokasta että sitä tehdään suhteessa vähän.
Ei asian osaaminen ole vielä sitä että osaa kiertää ruuvin kiinni. Tämän
osaa tehdä jo 7-vuotias lapsikin. Itseasiassa tuo asennus on 10% koko
hommasta, siihen liittyy paljon suunnittelua ja mitoitusta, materiaalien ja
asennutavan valintaa, ... Paljon sitä mitä maallikko ei tiedä !
Mutta kuitenkin, viimekädessä kukin tahollaan tekee siitä päätöksen että
mitä tekee ja mitä ei - kuitenkin vastaten omasta työstää vaikka sitten
omalla hengellään :-(
Onhan niitä valmiita roikkia joissa on vikavirtasuojat...
Laturi konekoppaan tms. hyvälle paikalle kiinni
laturin piuhat akkukenkiin kiinni ja aina kun haluat ladata! venutat sen
vikavirtasuojalla varustetun roikan rantaan... eikös tuo olisi
"yksinkertaisin" systeemi..
ja eipähän tarvita "ammattimiestä" asentelemaan ;-)
/AnttiV
> Onhan niitä valmiita roikkia joissa on vikavirtasuojat...
Ja valmiita DEFA -merkkisiä vaativaan ulkokäyttöön tarkoitettuja
panssarikaapeleita, rasioita, haaroittimia ja liittimiä ym.
tarvikkeita, joiden asentamiseen ei käsittääkseni tarvita
valantehneen sähkömiehen papereita?
--
Posti
"Juha Posti" <juha....@saunalahti.fi> wrote in message
news:Xns91C8823886B1...@195.197.54.114...
Voin vääntää rautalangasta vielä kytkentäkaavion.
(tämä ei ollut tarkoitettu alkuperäiselle kysyjälle)
Tv Mika
ps. katselin tuossa niitä kuolemaan johtaneita sähköonnettomuuksia.
Yleisin syy näytti pikaisella lukemisella olevan, ajoi nosturin kiinni
20KV avolinjaan että se siitä.
Jouni Remes wrote:
--
Mika Vanhala / Alpha Point Ltd
/\ P.O. Box 41, FIN-00751 Helsinki, Finland
/ \ mika.v...@alpha.fi
___ / / WWW: http://www.alpha.fi
/ _ \/ / Visiting address: Maatullinaukio 10 B, Helsinki 00750
/ / \ \ Mobile: +358-400-744 981
\ \_/ /\ \ /\ Office: +358-9-34 64 34 1
\ ___ / \__\ /__\ Fax: +358-9-34 64 34 2
Entäs miten sen eristäminen ? ... :-)
> Tv Mika
>
> Yleisin syy näytti pikaisella lukemisella olevan, ajoi nosturin kiinni
> 20KV avolinjaan että se siitä.
Niin, mutta oli aika vinkeä se omatekoinen sähköpaimen ...
Minä kun luulin, että kaikki agregaatit ovat painavampia kuin
muutamasta asennuskomponentista muodostuva maasähköasennussarja.
- Lauri Tarkkonen
http://www.porintekniikkaopisto.fi/jari/purje/s66.htm
Jos jotakuta kiinnostaa, voin yrittää kirjoittaa lyhyen artikkelin
maasähköasennuksista näin maallikkona.
Ohjeissa on kyllä pari kivaa pointtia. mm:
"Akkua ei saa sijoittaa palo- eikä räjähdysherkkään paikkaan, mm
akkutilaan"... (lähes sanatarkka lainaus)
että näin. Jari
http://www.saunalahti.fi/spv/sahko1.htm
"Jouni Remes" <jouni...@jippii.fi> wrote in message
news:3C83C3B7...@jippii.fi...
> Mun komponentit maksoi 490 mk sisältäen 25 m kaapelia, ja adapterin.
>
> http://www.porintekniikkaopisto.fi/jari/purje/s66.htm
>
> Jos jotakuta kiinnostaa, voin yrittää kirjoittaa lyhyen artikkelin
> maasähköasennuksista näin maallikkona.
Toki kiinnostaa.
Kiitos ja kunnia kaikille jotka jakavat tietojaan ja kokemuksiaan
nyyssien kautta. Asian kaivaminen kymmenistä artikkeleista on välillä
työlästä hommaa. Siksi kunnolla mietitty artikkeli on mitä tervetullein.
Jari wrote:
>
> Mun komponentit maksoi 490 mk sisältäen 25 m kaapelia, ja adapterin.
Mutta vikavirtasuoja pitäisi olla sijoiotettuna "laiturille", ei veneeseen.
On siitä veneessäkin pieni hyöty, mutta "laiturilla" (eli maissa) vielä suurempi.
Lisäksi galvaaninen eristys (muuntaja) tarvitaan. Nostavat hintaa.
-- PP
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vastaa osoitteeseen: peepee at iki.fi
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
ERROR 4539 (page 142536): Malfuction was successfully (windows.dll)
>
> Mutta vikavirtasuoja pitäisi olla sijoiotettuna "laiturille", ei
veneeseen.
> On siitä veneessäkin pieni hyöty, mutta "laiturilla" (eli maissa) vielä
suurempi.
> Lisäksi galvaaninen eristys (muuntaja) tarvitaan. Nostavat hintaa.
>
>
>
> -- PP
>
Kaikissa valmiissa (laillisissa, jos sillä on merkitystä)
maasähköjärjestemissä vikavirtasuoja on veneessä?!
Kun olin hankkimassa maasahköjärjestelmää, niin keskustelin usean
toimittajan kanssa turva-asioista. Lopputulokseksi tuli, että yhdessäkään
tapaamassani kaupallisessa järjestelmässä ei ole eristysmuuntajaa. Syynä
suuri koko ja hinta.
Ihan mielenkiinnon vuoksi olisi kiva tietää onko kukaan törmännyt ihan
oikeasti noihin muuntajiin.
Jyrki Roine
> Siinä on riittävä "systeemi". Vai kuinka ?
>
> Käsittääkseni satamien sähkönsyöttöpistorasioissa pitää olla nykyisin
> vikavirtasuojat. Tällöin k.o. apparaattia ei tarvitsisi asentaa veneeseen.
> Mutta taatusti löytyy paikkoja, joissa näin ei ole. Ehkä voisi harkita
> kumikaapelin sataman päähän laitettavaa vikavirtasuojaa (eli tämmöinen
> vähän kellokytkimen näköinen palikka)
Onko tuo vikavirtasuojassa sataman asennukseen luottaminen (=vikavirtasuojan
jättäminen pois) tarkoitettu vitsiksi ? Sulakkeetkin pitää olla joka paikassa,
vikavirtasuojan ja sulakkeen ero vain on siinä, että voit olla käytännössä
varma
vähintään yhden sulakkeen löytymisestä jostakin voimalaitoksen ja veneesi
väliltä, vikavirtasuojauksesta ei vastaavaa voi sanoa (miksi et siis ehdota
sulakkeissakin säästämistä ?)
Paras resepti, jos haluaa päästä halvalla, on kyllä ostaa ihan ensiksi mallia
"jatkojohdossa oleva palikka" oleva vikavirtasuoja ja vetää sähkö sen
kautta roikalla veneeseen ilman mitään kiinteitä asennuksia. Jos kiinteän
asennuksen haluaa, niin sitten pitäisi ihan ensiksi katsoa, että siinä on se
vikavirtasuoja.
Irtojohtona veneen kannella kulkevaan piuhaan liittyy kyllä omat riskinsä;
kaltevalla pinnalla olevan kumikaapelin (suoraksi vedetyn) päälle kun astuu,
toimii johto rullana ja jalka liukuukin yllättävään suuntaan. Sähkötapaturmahan
tämäkin ;-)
Lauri
Jyrki Roine wrote:
> Kaikissa valmiissa (laillisissa, jos sillä on merkitystä)
> maasähköjärjestemissä vikavirtasuoja on veneessä?!
Näin on, kirjoitin huonosti sen mitä tarkoitin.
Risto wrote:
>
> Mielenkiintoinen linkki veneen sähköasennuksista:
>
> http://www.saunalahti.fi/spv/sahko1.htm
Varsin mainio ja hyvä vaikkaikin Biltemaa "turhaan" kehuva sivu.
Tosin yhdessä kohti tekisin eri tavalla:
" -Akun musta miinusjohdin (esim. 35 mm²) kytketään moottorin runkoon ja
siitä samasta pisteestä vedetään paksu musta miinuskaapeli (esim. 16 mm²)
keskuksen maa-/miinuskiskoon. "
Itse vetäisin keskuksen miinuskaapelin suoraan akulle. Näin starttivirran
aiheuttama jännitehäviö kaapeliin ei nosta maapotentiaalia. Tuossä kytkennässä
kaikki starttimoottorin virran heilahtelut näkyvä käyttölaitteiden syöttöjännit-
teessä häiriöinä ja pahimmassa tapauksessa jopa voi rikkoa ne. Varisnkin jos
tuossa koneen ja akun kaapelissa on huonontunut liitos eli ylimenovastusta.
Lopussa luki: "Tarvikkeiden laadussa ei kannata tinkiä", kuitenkin aiemmin
monesti luki: "... sekä mm. Biltema." Joku ei ihan osunut kohdalleen ;)
Minulla oli jonkin aikaa (=pari kesää) suojaerotusmuuntaja, jonka
kautta kaikki sähkö tuli veneeseen. Tämän jälkeen oli "jatkojohdossa"
kiinteästi asennettu vikavirtasuoja.
On niitä valmiiksi asennettuja suojaerotusmuuntajiakin kuulemma
joissakin veneissä ollut mutta kovin ovat harvinaisia meillä Suomessa.
Tänä vuonna luovun suojaerotusmuuntajasta, koska hankin uuden
akkulaturin ja muuntaja ja laturi eivät enää mahdu niille varattuun
tilaan.
Vikavirtasuojasta on sen verran kokemusta, että laiturilla joku usein
otti meidän johtomme irti pistorasiasta, laittoi oman haarakappaleensa
väliin ja sitten meidän johtomme takaisin kiinni. Tästä oli seurauksena,
etta vikavirtasuoja laukesi, ja kun ei sitä kukaan ollut uudelleen
virittämäsä painamalla siinä olevaa nappia, niin vene jäi ilman sähköä.
Joten jos hankkii vikavirtasuojan kannattaa hankkia malli, jota ei
tarvitse nappia painamalla virittää toimintakuntoon.
Lasse
Mieleeni juolahti pari asiaa jotka tuon ilmi.
Kun käytätte kytkimiä niin käyttäkää sellaisia jotka katkaisevat sekä plus
että miinus johtimen.
Pääsulakkeet laittaisin mahdollisimman lähelle akun napoja ja taas sulake
sekä plus että miinus puolelle. Ja sulakkeen perään sitten ko nimellisvirran
kestävää johdinta.
Sitten noista Bilteman osista. Bilteman vikavirtasuojakytkin on toimiva
värkki joskus sellaista on tullut testattua. Mutta Bilteman
automaattisulakkeiden toimivuudesta tasavirralla en ole varma. Ainakin ABB:n
automaattisulakkeiden kohdalla on erikseen maininta siitä että ne on
suunniteltu toimivan myös tasavirralla, joskus tiedustelin samaa asiaa
Biltemasta mutta asiaan ei tullut mitään vahvistusta. Itse ainakin
käyttäisin sellaisia automaattisulakkeita joiden teknisisä tiedoissa on
maininta tasavirtakäytöstä.
Timo
Vikavirtasuoja laiturilla suojaa kaapelia ja venettä, eli jos joku viiltää
jatkokaapelia, suojaa laiturin vikavirtasuoja siltä. Kaikissa paikoissa ei
vaan vieläkään ole sellaista, joten veneen sisällä pitää olla
jokatapauksessa oma vikavirtasuoja. Mielummin myös se eroitin, mutta jos
maadoitukset hoitaa oikein, olisi se lähinnä hätävarjelun maksimointia.
No en tahallaan vitsaillut...
Ajattelin nyt tuossa ehkä sitä, että jos esim. vierasvenesatamissa myydään
tolppasähköä vaikka 5 euroa/vrk hintaan niin pitäisihän myytävän tavaran
tällöin olla laadukasta eli vähintään täyttää määräykset. Toisin sanoen
sähköä olisi turvallista ottaa.
Kun näin ei kuitenkaan ole, niin tietenkin on laitettava omaan piuhaan se
vikavirtasuoja. Kahden kuittaaminen ei ole paljon isompi homma kuin yhden...
t:
JLa
Olen törmännyt noihin muuntajiin. Niitä kysellään tasaisesti ja toimitellaan
ympäri vuoden eri tyyppisiin ja kokoisiin aluksiin.
Pääsääntöisesti aluksiin joissa on laajempi 230 V sähköjärjestelmä
agregaatteineen ja maasähköineen.
>
> Jyrki Roine
Hyvä sivu, jossa asiantuntevasti kehoitetaan kääntymään asiantuntijan puolee
230 V maasähköasennuksissa...
1) Olen itse yrittänyt opiskella 220V ja vene -teemaa ja muodostaa mielipidettä
myös tästä asiasta (osallistun siis keskusteluun asiasta josta en tiedä juuri
mitään). Ensimmäisenä arvelluttaa se, että tavallisissa autolatureissa 220V ja
12V -puoli ovat yhteydessä toisiinsa (voi kokeilla yleismittarilla). Varmaan
tässä ei mitään sääntöjenvastaista ole kun käytetään vikavirtasuojaa ja
muutoinkin asiallisilla asennuksia. Mutta äkkiseltään tuntuisi (varsinkin kun
suojaerotusmuuntajaa ei veneessä ole) että mieluummin välttäisi tämän ja
ottaisi 'kalliin' venelaturin jossa 220/12 puolet erillään toisistaan
elektroniikalla ja samalla saisi paremman koteloinnin, ja älykkään
3-vaihelatauksen jonka kaiken järjen mukaan pitäisi nopeuttaa latausta ja
säästää akkuja.
2) 220V on vaarallista veneessä joka tapauksessa. Nigel Calderilla on
kirjassaan Boat owner's mechanical and electrical manual ehdotus
kauhuesimerkiksi: Veneessä on jokin AC-vimpain, veneen maasähköjohdosta on
tavalla tai toisella maajohtopoikki, AC-laite on maadoitettu veneen
DC-järjestelmän maahan, AC-laitteeseen tulee vika ja vikavirta tuottaa
potentiaalikentän veneen ympärille, kun uimari tulee tuohon kenttään
(kohtisuoraan) niin (pieni) virta kulkee uimarin ruumiin läpi, seuraa pientä
lihasväpinää siellä sun täällä ja hukkuminen. Tässä siis asennukset kaikin
puolin ok mutta sattumalta maajohto poikki (esim kuvittelen että näin voisi
käydä kun laituriinaapuri laittaa oman viallisen haaroittimensa väliin). Jos
oikein ymmärrän niin pointtina tässä on että vikavirta voi tällaisessa
tapauksessa olla niin pientä ettei vikavirtasuoja siihen reagoi. Calderin
esimerkissä spekuloidaan sillä että tällaisia hukkumisia ei osata tunnistaa
sähköiskusta johtuviksi. Tiedä sitten, mutta sääntö että venesatamassa ei uida
lienee perusteltu.
Mukava olisi kuulla kommentteja näihin.
--
Teemu Rinne
> Aikaisemmin on keskusteltu tavallisen (halvan) autolaturin käyttämisestä
> veneessä.
> Ensimmäisenä arvelluttaa se, että
> tavallisissa autolatureissa 220V ja 12V -puoli ovat yhteydessä toisiinsa
> (voi kokeilla yleismittarilla).
Vaikea uskoa tähän väittämään! Kyllä siellä tavallisessakin laturissa on
muuntaja välissä, vaikka se ei ole suojamuuntaja. Onko se laturisi varmasti
kunnossa?
> 2) 220V on vaarallista veneessä joka tapauksessa. Nigel Calderilla on
> kirjassaan Boat owner's mechanical and electrical manual ehdotus
> kauhuesimerkiksi: Veneessä on jokin AC-vimpain, veneen maasähköjohdosta on
> tavalla tai toisella maajohtopoikki, AC-laite on maadoitettu veneen
> DC-järjestelmän maahan, AC-laitteeseen tulee vika ja vikavirta tuottaa
> potentiaalikentän veneen ympärille, kun uimari tulee tuohon kenttään
> (kohtisuoraan) niin (pieni) virta kulkee uimarin ruumiin läpi, seuraa
> pientä lihasväpinää siellä sun täällä ja hukkuminen.
On ehkä hieman kaukaa haettu esimerkki. En ole kokeillut mutta ainakin
suolaisenveden olosuhteissa sulakkeet lentävät seinästä jo paljon ennen
kuin veneen ulkopuolella vedessä oleva ihminen tuntee yhtään mitään. Olisin
enemmän huolissani henkilöstä joka ottaa viallisen 230V laitteen käteen ja
koskettaa toisella kädellä esim. moottoria joka on potkurinakselin kautta
yhteydessä mereen.
> Tässä siis asennukset
> kaikin puolin ok mutta sattumalta maajohto poikki (esim kuvittelen että
> näin voisi käydä kun laituriinaapuri laittaa oman viallisen haaroittimensa
> väliin). Jos oikein ymmärrän niin pointtina tässä on että vikavirta voi
> tällaisessa
> tapauksessa olla niin pientä ettei vikavirtasuoja siihen reagoi.
Nimenomaan vikavirtasuoja reagoi, vikavirtasuojat reagoivat kaikkeen
virtaan joka "menee veneelle mutta ei tule takaisin". Muistelisin puuttuvan
virran määrän olevan jotain 30mA luokkaa johon vikavirtasuoja reagoi. Siis
vikavirtasuoja valvoo johdoissa kulkevan virran tasapainoa, jos tasapaino
horjuu se katkaisee virran. Kun sulake palaa vasta 10A virralla
vikavirtasuoja katkaisee jo 30mA:ssa.
On myös syytä huomata sellainen tosiasia että jos virta kulkee ihmisen läpi
kädestä kehon ja jalan kautta maahan ei syntyvä virta polta sulaketta mutta
tappaa. Lisäksi kouristuvat lihakset aiheuttavat sen ettei uhri pääse irti
virtalähteestä.
> Calderin esimerkissä spekuloidaan sillä että tällaisia hukkumisia ei osata
> tunnistaa sähköiskusta johtuviksi. Tiedä sitten, mutta sääntö että
> venesatamassa ei uida lienee perusteltu.
Sitten ei kannata uida myöskään vesistöissä joiden yli kulkee sähkölinjoja,
joihin on upotettu kaapeleita yms. Kyllä satamissa uimisen välttämiseen on
satoja parempia syitä kuin sähköisku, esim. joku satamaan tuleva/lähtevä
vene voi ajaa huomaamatta päälle, joku voi käynnistää koneen veto päällä
kun olet potkurin vieressä, joku tunkee kauempana rivistössä veneensä
ahtaaseen väliin juuri kun olet veneiden välissä jolloin litistyt kylkien
valiin. Nämä syyt nyt tulivat n. 3sek miettimisen tuloksena. Kyllä uimarin
sähköönkuoleminen on aika mahdotonta.
Ylipäätään tuntuu ihmeelliseltä tämä sähköstä ja veneistä keskustelu.
Sähkön veneissä tekee vaaralliseksi kosteus ja siitä johtuvat maavuodot.
Mutta aivan sama on autoissa. Onko kukaan ajatellut että kun auto on
lämmitysjohdossa kiinni ja jos maadotus on poikki ( pistorasiassa,
jatkojohdossa, autossa ) ja kun auto on eristävien renkaiden päällä niin
vikatilanteessa esimmäinen joka ottaa ovenkahvasta kiinni saa helvetillisen
(kuolettavan) sähköiskun.
Samoin kotona kun työntää viallisen maadoitetun sähkölaitteen
maadoittamattomaan pistorasiaan ja pitää sitä kädessä samalla kun ottaa
esim. lämpöpatterista kiinni.
Vielä muutama seikka:
1. Sähkö on vaarallista kaikkialla. Kaikkein helpoin ja parhaiten
saatavilla oleva itsemurhakeino on työntää paljain käsin kaksi johtavaa
puikkoa pistorasiaan.
Monikohan veneen sähköasioita pohtiva pienten lasten isä tai äiti on
suojannut kotona pistorasiat.
2. Sähkö on vaarallista riippumatta miten se tehty. 230V on vaarallista jos
se tehdään invertterillä, agregaatilla tai otetaan verkosta.
Seppo Nurmi
Hanko
> Teemu Rinne wrote:
>
> > Aikaisemmin on keskusteltu tavallisen (halvan) autolaturin käyttämisestä
> > veneessä.
> > Ensimmäisenä arvelluttaa se, että
> > tavallisissa autolatureissa 220V ja 12V -puoli ovat yhteydessä toisiinsa
> > (voi kokeilla yleismittarilla).
Kiitos seikkaperäisestä vastauksesta.
Seppo Nurmi wrote:
>
>
> Vaikea uskoa tähän väittämään! Kyllä siellä tavallisessakin laturissa on
> muuntaja välissä, vaikka se ei ole suojamuuntaja. Onko se laturisi varmasti
> kunnossa?
Niin olen ymmärtänyt että tietyn tyyppisissä autolatureissa miinus on yhteinen
kummallakin puolella, syytä en tiedä (halpa tehdä?). Näin näyttäisi olevan
kahdessa (toimivassa) halpislaturissa .
>
>
> > 2) 220V on vaarallista veneessä joka tapauksessa. Nigel Calderilla on
> > kirjassaan Boat owner's mechanical and electrical manual ehdotus
> > kauhuesimerkiksi: Veneessä on jokin AC-vimpain, veneen maasähköjohdosta on
> > tavalla tai toisella maajohtopoikki, AC-laite on maadoitettu veneen
> > DC-järjestelmän maahan, AC-laitteeseen tulee vika ja vikavirta tuottaa
> > potentiaalikentän veneen ympärille, kun uimari tulee tuohon kenttään
> > (kohtisuoraan) niin (pieni) virta kulkee uimarin ruumiin läpi, seuraa
> > pientä lihasväpinää siellä sun täällä ja hukkuminen.
>
> On ehkä hieman kaukaa haettu esimerkki. En ole kokeillut mutta ainakin
> suolaisenveden olosuhteissa sulakkeet lentävät seinästä jo paljon ennen
> kuin veneen ulkopuolella vedessä oleva ihminen tuntee yhtään mitään.
Myönnän, huonosti selitän tuota esimerkkiä, en ole aivan varma ymmärränkö
itsekään. Oletetaan että se menisi näin: 220V karkaa tuon suojamaavian ja
AC-laitevian seurauksena veteen mutta vikavirta on pieni (eikä vikavirtasuoja
laukea; tällainen vika voi olla piilevänä pitkäaikaisempi?). Vedessä on jokin
vastus (ei paljoa suolaa) joten veneen ympärille tulee potentiaaligradientti.
Uimari ui kohti venettä. Sormen (ojennettu käsi) ja varpaan välillä on
potentiaaliero, virtaa kulkee kehon läpi.
> Olisin
> enemmän huolissani henkilöstä joka ottaa viallisen 230V laitteen käteen ja
> koskettaa toisella kädellä esim. moottoria joka on potkurinakselin kautta
> yhteydessä mereen.
Henkilön kaiketi pelastaisi se että (vaikka suojamaa on poikki laiturille)
laitteen suojamaa on kytketty veneen DC-systeemin maahan?
>
>
> > Tässä siis asennukset
> > kaikin puolin ok mutta sattumalta maajohto poikki (esim kuvittelen että
> > näin voisi käydä kun laituriinaapuri laittaa oman viallisen haaroittimensa
> > väliin). Jos oikein ymmärrän niin pointtina tässä on että vikavirta voi
> > tällaisessa
> > tapauksessa olla niin pientä ettei vikavirtasuoja siihen reagoi.
>
> Nimenomaan vikavirtasuoja reagoi, vikavirtasuojat reagoivat kaikkeen
> virtaan joka "menee veneelle mutta ei tule takaisin". Muistelisin puuttuvan
> virran määrän olevan jotain 30mA luokkaa johon vikavirtasuoja reagoi. Siis
> vikavirtasuoja valvoo johdoissa kulkevan virran tasapainoa, jos tasapaino
> horjuu se katkaisee virran. Kun sulake palaa vasta 10A virralla
> vikavirtasuoja katkaisee jo 30mA:ssa.
> On myös syytä huomata sellainen tosiasia että jos virta kulkee ihmisen läpi
> kädestä kehon ja jalan kautta maahan ei syntyvä virta polta sulaketta mutta
> tappaa. Lisäksi kouristuvat lihakset aiheuttavat sen ettei uhri pääse irti
> virtalähteestä.
Sitä kait tuo esimerkki ajaa takaa että pienet (sähkö)virrat voisivat olla
vedessä vaarallisia uimarille.
>
>
> > Calderin esimerkissä spekuloidaan sillä että tällaisia hukkumisia ei osata
> > tunnistaa sähköiskusta johtuviksi. Tiedä sitten, mutta sääntö että
> > venesatamassa ei uida lienee perusteltu.
>
> Sitten ei kannata uida myöskään vesistöissä joiden yli kulkee sähkölinjoja,
> joihin on upotettu kaapeleita yms. Kyllä satamissa uimisen välttämiseen on
> satoja parempia syitä kuin sähköisku, esim. joku satamaan tuleva/lähtevä
> vene voi ajaa huomaamatta päälle, joku voi käynnistää koneen veto päällä
> kun olet potkurin vieressä, joku tunkee kauempana rivistössä veneensä
> ahtaaseen väliin juuri kun olet veneiden välissä jolloin litistyt kylkien
> valiin. Nämä syyt nyt tulivat n. 3sek miettimisen tuloksena. Kyllä uimarin
> sähköönkuoleminen on aika mahdotonta.
Haiskahtaa vähän vinolta argumentoinnilta, mutta olkoon. Tulipahan tuo kirjan
esimerkki mieleen.
>
>
> Ylipäätään tuntuu ihmeelliseltä tämä sähköstä ja veneistä keskustelu.
Ei minusta lainkaan. Veneessä eri tavoin vaarallisten asennuksien tekoon
näyttää olevan erityisen hyvät olosuhteet.
>
> Sähkön veneissä tekee vaaralliseksi kosteus ja siitä johtuvat maavuodot.
> Mutta aivan sama on autoissa. Onko kukaan ajatellut että kun auto on
> lämmitysjohdossa kiinni ja jos maadotus on poikki ( pistorasiassa,
> jatkojohdossa, autossa ) ja kun auto on eristävien renkaiden päällä niin
> vikatilanteessa esimmäinen joka ottaa ovenkahvasta kiinni saa helvetillisen
> (kuolettavan) sähköiskun.
> Samoin kotona kun työntää viallisen maadoitetun sähkölaitteen
> maadoittamattomaan pistorasiaan ja pitää sitä kädessä samalla kun ottaa
> esim. lämpöpatterista kiinni.
No sopiiko halpa autolaturi sitten kiinteään veneasennukseen vai ei?
--
Teemu
> Niin olen ymmärtänyt että tietyn tyyppisissä autolatureissa miinus on
yhteinen
> kummallakin puolella, syytä en tiedä (halpa tehdä?). Näin näyttäisi
olevan
> kahdessa (toimivassa) halpislaturissa .
Mitä tarkoittaa miinus vaihtovirtapuolella? Eikös se ole
määritelmällisesti mahdotonta?
- KK
>
>
> > Niin olen ymmärtänyt että tietyn tyyppisissä autolatureissa miinus on
> yhteinen
> > kummallakin puolella, syytä en tiedä (halpa tehdä?). Näin näyttäisi
> olevan
> > kahdessa (toimivassa) halpislaturissa .
>
> Mitä tarkoittaa miinus vaihtovirtapuolella? Eikös se ole
> määritelmällisesti mahdotonta?
Pahoittelen. Ac-puolella siis nolla, neutraali. Onko autolaturit jonkun
asiasta ymmärtävän mielestä tällaisia?
--
Teemu
Enpä tiedä että onko kaukaa haettu. Ehkä tyypillisin esimerkki
sähkötapaturmasta on se että ihminen joutuu osaksi vrtapiiriä, tapahtuuko se
sitten kotona soppakattilan ääressä vai venellä, on sitten kinni tuurista.
> En ole kokeillut mutta ainakin
> suolaisenveden olosuhteissa sulakkeet lentävät seinästä jo paljon ennen
> kuin veneen ulkopuolella vedessä oleva ihminen tuntee yhtään mitään.
En ole kokeillun, ei ole aikaisempia kokemuksia, en tiedä asiasta, mutta
silti olen sitä mieltä että ...
Kuulostaa hassulta. Lisäksi tuo sulakkeiden "lentäminen" on aika varmasti
luvattu, vaikka mitenkään sitä ei voi todentaa että näin varmasti kävisi.
Tyypillinen sähköonnettomuus johtuu juuri siitä että vikapaikan
vikaimpedanssi on niin suuri että laitetta suojaava suojalaite (suleke) ei
vielä toimi, mutta ihminen joutuu liatetta koskettaessaan osaksi
virtapiiriä.
> Nimenomaan vikavirtasuoja reagoi, vikavirtasuojat reagoivat kaikkeen
> virtaan joka "menee veneelle mutta ei tule takaisin".
Eivät reagoi kaikkeen virtaan, vaan reagoivat vasta kun vikavirta kasvaa
suojan arvoa suuremmaksi.
> Muistelisin puuttuvan
> virran määrän olevan jotain 30mA luokkaa johon vikavirtasuoja reagoi.
Onko se 30 mA vai jotain muuta ?
Muistelut eivät tässä oikein auta, pitäisi tietää....
Jos katselemme tässä virran vaikutusta ihmiskehoon, niin jo keskimäärin 1 mA
on tuntoraja. 5 mA virtaa pidetään jo kipurajana jolloin virta aistitaan
epämiellyttävänä kipuna. 20-30 mA virta aiheuttaa jo sydämen pusähdyksen tai
kammiovärinän vaikuttaessaan hiemankin pidemmän aikaa (n. 1-5 s).
Tästä voidaan taas mukailla kuvitteellinen tilanne jossa uhri jää osaksi
virtapiiriä veneen ja laiturin välille aiheuttaen 29,5 mA vikavirran kätensä
ja jalkojen välille. Vikavirtasuoja toimii aivan oiken eikä laukea koska
vikavirta ei ylitä 30 mA vartarajaa. Tämä virta aiheuttaa jo aivan varmasti
uhrilleen vakavan sähkötapaturman.
Tuolla 10-30 mA virralla on jo todennäköistä että uhri jää kiinni
virtapiiriin eikä kykene siitä yksin kouristuksen takia irtautumaan. Kun
tilanne periaatteessa jatkuu vaikka kuinka pitkään (vikavirtasuoja ei toimi
koska vikavirta ei ylitä laukaisuarvoa) on lopputulos taattu... :-(
> vikavirtasuoja valvoo johdoissa kulkevan virran tasapainoa, jos tasapaino
> horjuu se katkaisee virran. Kun sulake palaa vasta 10A virralla
> vikavirtasuoja katkaisee jo 30mA:ssa.
Ja koska jo alle 30 mA virtaa pidetään kuolettavana, on tässäkin tapauksessa
täysin turhaa kuvitella asennettua vikavirtasuojaa sellaiseksi että "mitään
ei voi meille enää sattua".
> On myös syytä huomata sellainen tosiasia että jos virta kulkee ihmisen
läpi
> kädestä kehon ja jalan kautta maahan ei syntyvä virta polta sulaketta
mutta
> tappaa. Lisäksi kouristuvat lihakset aiheuttavat sen ettei uhri pääse irti
> virtalähteestä.
Nämä asiathan ovat aivan itsestäänselvyys.
> Kyllä satamissa uimisen välttämiseen on
> satoja parempia syitä kuin sähköisku, esim. joku satamaan tuleva/lähtevä
> vene voi ajaa huomaamatta päälle, joku voi ...
Osittain totta. Todennäköisesti ei sähköisku ole niitä todennäköisempiä,
mutta kuitenkin kokemattoman tai asiasta mitään tietämättömän tai vain
viallisen sähkölaitteen aiheuttama onnettomuus veneessä on kuitenkin
mahdollinen.
> Kyllä uimarin sähköönkuoleminen on aika mahdotonta.
On täysin mahdollista, ei vain kovin todennäköistä.
> Ylipäätään tuntuu ihmeelliseltä tämä sähköstä ja veneistä keskustelu.
... niin koska nämä jukiripäät tekevät kuitenkin ne asennukset itse, vaikka
mitään eivät asiasta ymmärräkkään. Valitettavasti näitä viritelmiä näkyy
yleisesti laitureilla. Ei se mitää jos tappavat omaa porukkaansa, mutta että
viaton ulkopuolinen joutuisi siitä kärsimään...
Ei toki venesähköonnettomuuksia kovasti ole tapahtunut, mutta silti
läheltäpiti tapahtumia on käynyt kuitenkin. Kun nyt vene kuitenkin tuppaa
olemaan vaarallista olosuhdetta.
> Sähkön veneissä tekee vaaralliseksi kosteus ja siitä johtuvat maavuodot.
Ennen kaikkea kosteus (johtavat olosuhteet) ja vikaantuva sähkölaite.
Siitähän on kuitenkin lähdettävä että maavuotoja ei toimivassa, huolletussa
järjestelmässä esiinny.
> Seppo Nurmi
> Hanko
> > Muistelisin puuttuvan
> > virran määrän olevan jotain 30mA luokkaa johon vikavirtasuoja reagoi.
>
> Onko se 30 mA vai jotain muuta ?
>
> Muistelut eivät tässä oikein auta, pitäisi tietää....
En tiedä onko tuo 30mA määrätty jossain pykälässä, mutta eiköhän jokaiseen
vikavirtasuojaan ole merkitty speksit. Oma pesuhuone on muistaakseni
suojattu 30mA / 10 ms suojalla.
-Markku
Tuntuu kyllä todella oudolta. Nollajohtimen jännitehän on teoriassa nolla
volttia, ja jos DC puolen miinus kytketään siihen, niin silloin DC puolella
on nolla volttia ja +12 volttia, mikä on ihan ok, mutta jos töpselin laittaa
seinään toisinpäin, niin silloinhan DC puolella on +12 V ja AC 230V mikä ei
varmaan ole erityisen hyvä asia.
Ymmärsinkö oikein, että vastusmittari näyttää nollaa ohmia DC-puolen
miinuksen, ja pistotulpan toisen piikin välille?
-Markku
Eivät ole. Latureissa käytettävät muuntajat ovat erotusmuuntajia, joten
ensiön ja toision välillä on galvaaninen erotus.
Jo ajatuksenakin säästökytketyn muuntajan käyttäminen on hieman outo...
> --
> Teemu
Markku Lukkari wrote:
> En tiedä onko tuo 30mA määrätty jossain pykälässä,
On määrätty ja 30 mA arvo tulee siitä, kuinka paljon sydänlihas
kestää läpi kulkevaa virtaa joutumatta kammiovärinään.
>> On ehkä hieman kaukaa haettu esimerkki.
>
> Enpä tiedä että onko kaukaa haettu. Ehkä tyypillisin esimerkki
> sähkötapaturmasta on se että ihminen joutuu osaksi vrtapiiriä, tapahtuuko
> se sitten kotona soppakattilan ääressä vai venellä, on sitten kinni
> tuurista.
Eikö se juuri ole sähkötapaturma kun ihminen joutuu osaksi virtapiiriä.
>> En ole kokeillut mutta ainakin
>> suolaisenveden olosuhteissa sulakkeet lentävät seinästä jo paljon ennen
>> kuin veneen ulkopuolella vedessä oleva ihminen tuntee yhtään mitään.
>
> En ole kokeillun, ei ole aikaisempia kokemuksia, en tiedä asiasta, mutta
> silti olen sitä mieltä että ...
En todellakaan ole kokeillut työntää piuhanpäätä mereen mutta koko 27
vuotta kestäneen työurani olen ollut sähkötöissä joten uskon jotain
tietäväni asiasta. En tee työkseni veneasennuksia enkä muitakaan
kotitalouksien asennuksia joten minun leivästäni ei ole se pois jos niitä
joku tekee.
> Kuulostaa hassulta. Lisäksi tuo sulakkeiden "lentäminen" on aika varmasti
> luvattu, vaikka mitenkään sitä ei voi todentaa että näin varmasti kävisi.
Tiedän kyllä ettei ne sulakkeet välttämättä pala vaikka kaapelin toinen pää
olisikin meressä. Mutta jos se jatkojohto on 1,5 mm2 kuparia ja sen pituus
on alle 40 m ja ja pistorasian on asentanut ammattihenkilö asianmukaisesti
niin kyllä se sulake palaa.
> Tyypillinen sähköonnettomuus johtuu juuri siitä että vikapaikan
> vikaimpedanssi on niin suuri että laitetta suojaava suojalaite (suleke) ei
> vielä toimi, mutta ihminen joutuu liatetta koskettaessaan osaksi
> virtapiiriä.
Sulake (10A) ei pala jos siellä on ihminen välissä siten että virta kulkee
jonkin matkaa kehoa. Ihmisen impedanssi on niin suuri ettei virta pääse
kasvamaan suureksi.
>> Nimenomaan vikavirtasuoja reagoi, vikavirtasuojat reagoivat kaikkeen
>> virtaan joka "menee veneelle mutta ei tule takaisin".
>
> Eivät reagoi kaikkeen virtaan, vaan reagoivat vasta kun vikavirta kasvaa
> suojan arvoa suuremmaksi.
Aivan oikein. Usein suojat reagoivat vasta kun niiden arvo ylitetään. Esim.
autoissa moottorin lämpöhälytys alkaa toimia vasta kun raja-arvo ylitetään
ei siitä kun moottori alkaa lämmetä.
>> Muistelisin puuttuvan
>> virran määrän olevan jotain 30mA luokkaa johon vikavirtasuoja reagoi.
>
> Onko se 30 mA vai jotain muuta ?
Se on 30 mA. Anteeksi kun en tullut tarkastaneeksi asiaa.
> Muistelut eivät tässä oikein auta, pitäisi tietää....
> Ja koska jo alle 30 mA virtaa pidetään kuolettavana, on tässäkin
> tapauksessa täysin turhaa kuvitella asennettua vikavirtasuojaa sellaiseksi
> että "mitään ei voi meille enää sattua".
Vaikka olisi kymmenen vikavirtasuojaa niin sähkötapaturma voi sattua. Jos
joutuu virtapiirin osaksi siten että virta kulkee kehon läpi vaiheesta
nollaan niin ei vikavirtasuoja laukea. Ei se suoja tiedä mikä siellä päässä
on kypsymässä, se vain valvoo ettei virtaa vuoda maahan.
>
>> Kyllä satamissa uimisen välttämiseen on
>> satoja parempia syitä kuin sähköisku, esim. joku satamaan tuleva/lähtevä
>> vene voi ajaa huomaamatta päälle, joku voi ...
>
> Osittain totta. Todennäköisesti ei sähköisku ole niitä todennäköisempiä,
> mutta kuitenkin kokemattoman tai asiasta mitään tietämättömän tai vain
> viallisen sähkölaitteen aiheuttama onnettomuus veneessä on kuitenkin
> mahdollinen.
Tottakai se sähköisku on veneessä mahdollinen aivan kuten kotonakin jos
kerran veneessä ja kotona on sähkö.
>> Kyllä uimarin sähköönkuoleminen on aika mahdotonta.
>
> On täysin mahdollista, ei vain kovin todennäköistä.
Kotona tai työpaikalla se on todennäköisempää ( tämä oli taas arvaus ei
tietoa mutta selvitän kyllä tilastoista kuinka monta on kuollut sähköön
uidessa ja montako muualla)
>
>> Ylipäätään tuntuu ihmeelliseltä tämä sähköstä ja veneistä keskustelu.
>
> ... niin koska nämä jukiripäät tekevät kuitenkin ne asennukset itse,
> vaikka mitään eivät asiasta ymmärräkkään. Valitettavasti näitä viritelmiä
> näkyy yleisesti laitureilla. Ei se mitää jos tappavat omaa porukkaansa,
> mutta että viaton ulkopuolinen joutuisi siitä kärsimään...
Tästä olemme samaa mieltä ja korostan: Minun elintasooni ei vaikuta kuka
tekee sähköasennuksia.
Seppo Nurmi
Hanko
TiLi wrote:
> "Teemu Rinne" <Teemu...@helsinki.fi> kirjoitti viestissä
> news:3C887057...@helsinki.fi...
> >
> > Pahoittelen. Ac-puolella siis nolla, neutraali. Onko autolaturit jonkun
> > asiasta ymmärtävän mielestä tällaisia?
>
> Eivät ole. Latureissa käytettävät muuntajat ovat erotusmuuntajia, joten
> ensiön ja toision välillä on galvaaninen erotus.
Kysymykseni oli siis alunperin että voiko auton akkujen latauksessa
käytettävä laturi olla jostain syystä sellainen että AC-nolla ja DC-miinus
olisivat suoraan yhteydessä toisiinsa. Tällaista pohdin kun olin kuvan
jossakin nähnyt jossa väitettiin että tällaisia ei-erotusmuuntajia voisi
autolatureissa olla. Sitten väitin että olisin tällaisen laturiin törmännyt.
Tarkistinpa asian: Ainakin Nigel Calderin opuksessa tällaisista latureista on
maininta oikein kaaviokuvan kanssa. Väitteeni, että omissa latureissani olisi
tällaisia oli sitä vastoin harhainen (ilmeisesti olin niin haltioissani
laturin toiminnan mittauksesta että unohdin tarkistaa tulosteni järkevyyden).
Kumpikin halpislaturi on erotusmuuntaja, joten ensiö ja toisio (AC ja DC
puoli) ovat täysin erossa toisistaan.
Tehokkaampi latureistani on pakattu metallikuoreen jossa isot tuuletusraot.
Sisällä on etupäässä tyhjää. 220V liitokset on suojattu kevyellä,
irtonaisella muovikopalla. Tuntuisi ettei tätä mallia, ainakaan ilman
lisäsuojausta (vesi yms), kannattaisi asentaa kiinteästi veneeseen (tämä oli
muistaakseni yksi alkuperäisistä aiheista)?
--
Teemu
>> Teemu Rinne wrote:
>>
>
>> Vaikea uskoa tähän väittämään! Kyllä siellä tavallisessakin laturissa on
>> muuntaja välissä, vaikka se ei ole suojamuuntaja. Onko se laturisi
>> varmasti kunnossa?
>
> Niin olen ymmärtänyt että tietyn tyyppisissä autolatureissa miinus on
> yhteinen kummallakin puolella, syytä en tiedä (halpa tehdä?). Näin
> näyttäisi olevan kahdessa (toimivassa) halpislaturissa .
Verkkovirrassa ei ole miinusta on vain vaihe ja nollajohdin. Pistotulpan
asennosta riippuen tällöin jompi kumpi laturille tuleva piuha on
vaihejohdin. Jos akulle menevä miinus on kytketty verkkopiuhan jompaan
kumpaan napaan on vain tuurista kiinni onko akkuun kiinitettävässä
johdossa 230V maata vasten eli tappava jännite.
On myös syytä huomata että vaikka laturi lataa niin se ei tarkoita että se
olisi kunnossa ja turvallinen.
> Sitä kait tuo esimerkki ajaa takaa että pienet (sähkö)virrat voisivat olla
> vedessä vaarallisia uimarille.
Taitaa Suomen kaikki vedet olla niin paskaisia että niiden johtavuus on
enemmän kuin ihmiskehon johtavuus. Tällöin suurin osa virrasta kulkee
kuitenkin vettä myöden eikä kehoa pitkin. On myös huomattava virran
jakautuminen ympyrän muotoisesti joka vielä vähentää riskiä.
>> Sitten ei kannata uida myöskään vesistöissä joiden yli kulkee
>> sähkölinjoja, joihin on upotettu kaapeleita yms. Kyllä satamissa uimisen
>> välttämiseen on satoja parempia syitä kuin sähköisku, esim. joku satamaan
>> tuleva/lähtevä vene voi ajaa huomaamatta päälle, joku voi käynnistää
>> koneen veto päällä kun olet potkurin vieressä, joku tunkee kauempana
>> rivistössä veneensä ahtaaseen väliin juuri kun olet veneiden välissä
>> jolloin litistyt kylkien valiin. Nämä syyt nyt tulivat n. 3sek
>> miettimisen tuloksena. Kyllä uimarin sähköönkuoleminen on aika
>> mahdotonta.
>
> Haiskahtaa vähän vinolta argumentoinnilta, mutta olkoon. Tulipahan tuo
> kirjan esimerkki mieleen.
Taisi ollakin sitä, mutta ei mitenkään pahat mielessä. Koitin vain tuoda
esiin muita paljon todennäköisempiä mahdollisuuksia onnettomuuteen joita ei
silti kukaan tule ajatelleeksi. Aivan samoin kun moni maakrapu pitää
veneilyä vaarallisena ja ajelee autolla kesälomat pitkin ja poikin.
> No sopiiko halpa autolaturi sitten kiinteään veneasennukseen vai ei?
Jos siinä on toinen akkuun menevistä johdoista yhteydessä verkkojohtoon
niin ei missään tapauksessa. Eikä muuhunkaan käyttöön.
Seppo Nurmi
Hanko
> lisäsuojausta (vesi yms), kannattaisi asentaa kiinteästi veneeseen (tämä oli
> muistaakseni yksi alkuperäisistä aiheista)?
En ole varma, onko tässä keskustelussa mainittu, mutta laturin ja akun
väliin kannattaa laittaa sopivan kokoinen sulake. Tämän suojauksen
pitäisi tietysti olla laturissa itsessään, mutta kerrankos nämä
halpisihmeet pettävät.
Itselläni on sulakkeelliset piuhat tuotu akulta sopivaan paikkaan,
josta voin tarvittassa laittaa tavallisen akkulaturin lataamaan niitä.
Sinänsä keskustelussa ollut pääkytkinen sijoittaminen pois akkutilasta
on monissa tapauksissa ristiriidassa sen toisen vaatimuksen kanssa
elikkä että pääkytkimen pitäisi olla mahdollisimman lähellä akkua.
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
Teemu Rinne wrote:
> Kysymykseni oli siis alunperin että voiko auton akkujen latauksessa
> käytettävä laturi olla jostain syystä sellainen että AC-nolla ja DC-miinus
> olisivat suoraan yhteydessä toisiinsa.
Ei voi olla, ei missään tapauksessa. Laitehan olisi hengenvaarallinen!
> Tarkistinpa asian: Ainakin Nigel Calderin opuksessa tällaisista latureista on
> maininta oikein kaaviokuvan kanssa.
Oletko nyt aivan varma, että olet ymmärtänyt kuvan ja termit keskenään oikein?
Verkkoluolella (230Vac) on vaihe, nolla ja suojamaa. DC (12Vdc) puolella on
miinus ja plus. Nämä voi olla kytketty siten, että suojamaa ja miinus on
yhdessä (ei kovin järkevä mm. venekäyttöön äkkiseltään ajateltuna). Mutta
missään nimessä miinus (saati plus) ei koskaan voi olla kytketty 230V vaiheen
paluujohtoon eli nollaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että 50% todennäköisyydellä
vaihe olisi akkulaturin miinusjohdossa. Mitä luulet käyvän, jos auton akkua
tällöin ladataan? Auton rungossa on 230V ac jännite!!! Täysin laiton tilanne.
> Kumpikin halpislaturi on erotusmuuntaja, joten ensiö ja toisio (AC ja DC
> puoli) ovat täysin erossa toisistaan.
Kuten on kaikissa akkulatureissa.
>
> Tehokkaampi latureistani on pakattu metallikuoreen jossa isot tuuletusraot.
> Sisällä on etupäässä tyhjää. 220V liitokset on suojattu kevyellä,
> irtonaisella muovikopalla. Tuntuisi ettei tätä mallia, ainakaan ilman
> lisäsuojausta (vesi yms), kannattaisi asentaa kiinteästi veneeseen (tämä oli
> muistaakseni yksi alkuperäisistä aiheista)?
On olemassa eri luokituksen alaisia koteloita. Nuo metallikoteloiset pitää aina
kytkeä maadoitettuun pistorasiaan. Silloin ne ovat yhtä turvallisia kuin
suojaeroitetut (usein muovikuoriset) kaverinsa.
Teemu Rinne wrote:
> Ensimmäisenä arvelluttaa se, että tavallisissa autolatureissa 220V ja
> 12V -puoli ovat yhteydessä toisiinsa (voi kokeilla yleismittarilla). Varmaan
> tässä ei mitään sääntöjenvastaista ole kun käytetään vikavirtasuojaa ja
> muutoinkin asiallisilla asennuksia.
Jos DC ja AC puoli todella on yhdessä, niin varmasti on sääntöjen vastaista.
Oli sitten kytkennässä vaikka kuinka paljon muita suojauksia ja ammattimiehiä.
> Mutta äkkiseltään tuntuisi (varsinkin kun
> suojaerotusmuuntajaa ei veneessä ole) että mieluummin välttäisi tämän ja
> ottaisi 'kalliin' venelaturin jossa 220/12 puolet erillään toisistaan
> elektroniikalla ja samalla saisi paremman koteloinnin, ja älykkään
> 3-vaihelatauksen jonka kaiken järjen mukaan pitäisi nopeuttaa latausta ja
> säästää akkuja.
Lähinnä kalleus tuo:
- älykkään latauksen
- luotettavuuden
- kestävyyden
Kotelo on ihan varmasti "riittävä", koska ne täyttää tirektiivit. Hhhm, usko
EU direktiiveihin on kyllä ihmeen hyvä, SETI:n testejä tosin on hiukan ikävä....
Tere,
mistäköhän päin Helsinkiä löytyisi tuollainen roikka jossa on
vikavirtasuoja? Hong Kong ja Biltema eivät moisia myyneet.
Mitäs sellaisen tekemiseen itse vaaditaan?