Järkevin ratkaisu purjeveneen akkuihin?
Danu
kannattaisi järjestää purkkarini akkujen lataus. Olen parhaillaan
ostamassa koneeseen uutta laturia kulahtaneen tilalle.
Tälläistä akkua veneestäni nyt löytyy
1) 1x110 Ah käynnistysakku 28hp diesel-koneelle
2) 1x120 Ah vapaa-ajan akku, uusi, 2005
3) 2x75Ah vapaa-ajan akkuja rinnakkain kytkettynä (150Ah, uudet, 2005)
4) 2x75Ah vapaa-ajan akkuja rinnakkain kytketyynä (150Ah, neljä
vuotta vanhat)
-------------------------------------
Kapasiteettia 110Ah+420Ah
-------------------------------------
Kuluttavan osapuolena mm.
1) varaava jääkaappi erillisellä kylmäkompressorilla, kuluttanee
eniten kun on koko ajan päällä (Coolmatic)
2) diesel-lämmitys (Eberspächer, vaatii hirmuisesti virtaa
käynnistyäkseen eli hehkutuksen yhteydessä)
3) liuta piensähkölaitteita (invertteriä PC:lle, gepsit,
instrumentit, radio, valot jne.)
Latauspuolelta löytyy
1) Maasähköjärjestelmä ja Ctek25000 8-vaiheinen "fiksu" laturi,
mutta vain yhdellä "ulostulolla". Siksi sitä käsin siirrellään
akusta toiseen (typerää, tiedän, mutta tuleepahan akut varmasti
varatuisi piripintaan).
2) 100W aurinkokennoja (2*50W paneelia) ja NAPS MMINI (lataa akkua nro
2 koska jääkaappi on kiinni siinä)
3) Uutta laturia juuri ostamassa. Käännän katseeni Motonetin
tarvikelatureihin, joissa sisäänrakennettu jännitteensäädin. Vanha
laturi oli kytketty latausdiodiin jossa lähdöt akuille 1 ja 2.
Ja tässäpä näitä kysymyksiä
1) Voiko akut kytkeä jotenkin niin, että sekä (1) fiksu laturi, (2)
aurinkokennot ja (3) diesel-koneen laturi lataisivat akkuja 1-4 tarpeen
mukaan ilman käsisäätöjä? Eli jotenkin yhdistää
"sähköntuotantopää" niin ettei akkujen kanssa olisi jatkuvaa
säätämistä?
2) Kannattaisiko akut 2, 3 ja 4 kytkeä rinnan, vaikka 3 niistä vm.
´'05, 2 vm '01. Tai kytkeä rinnan edes 1 ja 2 eli uusimmat, vaikka
ovatkin eri kapasiteettisia?
Lienee syytä mainita, että dighyni on sähkömoottorikäyttöinen,
eli otan yhden noista vanhemmista 75Ah-akuista kumiveneeseen mukaan
(vene kulkee sillä yllättävän lujaa 2-3h) tarpeen tullen.
Pidemmillä reissuilla kaksikin "75Ah-akullista" menee jollan
kulutukseen.
Lauturipaikassani ei ole sähköä. Maasähkö on vierasvenesatamien
harvinaista herkkua. Aurinkopaneelit on paatin kokoon (31ft) nähden
reiluhkot, koska viikon aikana niiden tulee kerätä aika paljon
sähköä.
Neuvoista ystävällisesti kiittäen,
Danu
Joakim Majander
Danu kirjoitti:
> Tälläistä akkua veneestäni nyt löytyy
> 1) 1x110 Ah käynnistysakku 28hp diesel-koneelle
> 2) 1x120 Ah vapaa-ajan akku, uusi, 2005
> 3) 2x75Ah vapaa-ajan akkuja rinnakkain kytkettynä (150Ah, uudet, 2005)
> 4) 2x75Ah vapaa-ajan akkuja rinnakkain kytketyynä (150Ah, neljä
> vuotta vanhat)
> -------------------------------------
> Kapasiteettia 110Ah+420Ah
> -------------------------------------
Onpahan hurja (ja moniosainen) akkukapasiteetti, varsinkin
31-jalkaiseen.
>
> Kuluttavan osapuolena mm.
> 1) varaava jääkaappi erillisellä kylmäkompressorilla, kuluttanee
> eniten kun on koko ajan päällä (Coolmatic)
> 2) diesel-lämmitys (Eberspächer, vaatii hirmuisesti virtaa
> käynnistyäkseen eli hehkutuksen yhteydessä)
> 3) liuta piensähkölaitteita (invertteriä PC:lle, gepsit,
> instrumentit, radio, valot jne.)
Onko jokin erityinen syy, ettei kaikki nämä saisi virtaansa samasta
akustosta?
>
> Latauspuolelta löytyy
> 1) Maasähköjärjestelmä ja Ctek25000 8-vaiheinen "fiksu" laturi,
> mutta vain yhdellä "ulostulolla". Siksi sitä käsin siirrellään
> akusta toiseen (typerää, tiedän, mutta tuleepahan akut varmasti
> varatuisi piripintaan).
Ei kai nyt sentään 8-vaiheinen?
> 2) 100W aurinkokennoja (2*50W paneelia) ja NAPS MMINI (lataa akkua nro
> 2 koska jääkaappi on kiinni siinä)
> 3) Uutta laturia juuri ostamassa. Käännän katseeni Motonetin
> tarvikelatureihin, joissa sisäänrakennettu jännitteensäädin. Vanha
> laturi oli kytketty latausdiodiin jossa lähdöt akuille 1 ja 2.
>
> Ja tässäpä näitä kysymyksiä
> 1) Voiko akut kytkeä jotenkin niin, että sekä (1) fiksu laturi, (2)
> aurinkokennot ja (3) diesel-koneen laturi lataisivat akkuja 1-4 tarpeen
> mukaan ilman käsisäätöjä? Eli jotenkin yhdistää
> "sähköntuotantopää" niin ettei akkujen kanssa olisi jatkuvaa
> säätämistä?
Voi toki. Se onnistuu latausdiodilla tai releellä. Latausdiodi erottaa
akut toisistaan, mutta aiheuttaa 0,2-1 V jännitehäviön. Tämä
jännitehäviö voi sotkea fiksun laturin toimintaa ellei se osaa
haistella jännitettä diodin takaa tai ottaa jännitehäviötä muuten
huomioon.
Rele taas toimii siten, että se kytkee kaikki akut täysin rinnakkain
jossain latauksen vaiheessa. Esimekiksi laturit kytketään suoraan
hupiakkuihin ja rele kytkee starttiakun (ja mahdollisen toisen
hupiakuston) rinnalle, kun latausjännite kasvaa riittävästi (esim.
yli 12,5 V).
Yleensä starttiakun latautuminen ei ole mikään ongelma, koska sen
kulutus on todella vähäistä. Startti ei vie kuin Ah:n murto-osia.
> 2) Kannattaisiko akut 2, 3 ja 4 kytkeä rinnan, vaikka 3 niistä vm.
> ´'05, 2 vm '01. Tai kytkeä rinnan edes 1 ja 2 eli uusimmat, vaikka
> ovatkin eri kapasiteettisia?
Eri kapasiteetti ei haittaa (vaikka Matti onkin kovasti eri mieltä!),
mutta akkujen sekeät erot tyypissä (mm. geeli vs. tavallinen) tai
kunnossa voivat haitata. Yksi hajonnut (kenno/kennoja oikosulussa) akku
pilaa koko akuston, joten akusto kannattaa pitää yhtenäisenä ja
uusia kerralla. Itse laittaisin kaikki 2005 hupiakut rinnakkain ja
vanhemmat diodin tai kytkimen kautta.
>
> Lienee syytä mainita, että dighyni on sähkömoottorikäyttöinen,
> eli otan yhden noista vanhemmista 75Ah-akuista kumiveneeseen mukaan
> (vene kulkee sillä yllättävän lujaa 2-3h) tarpeen tullen.
> Pidemmillä reissuilla kaksikin "75Ah-akullista" menee jollan
> kulutukseen.
Jos tämä on noiden akkujen "pääkäyttö", ne kannattaa kytkeä vain
latautumaan muun akuston viereen. Jos laturin antama jännite on
nykyaikaisen korkea (14,4 V tai enemmän), voi tuon akuston kytkeä
diodin kautta muuhun hupiakustoon. Tällöin nämä kaksi akkua siis
latautuvat (hieman hitaammin kuin muut hupiakut), mutta niistä ei
koskaan oteta virtaa.
Rinnan kytketyistä akuista yhden irrottaminen, tyhjentäminen muualla
ja takaisin rinnalle kytkeminen ei kuullosta kovinkaan järkevältä
tuohulta. Tuolla tavalla käytettävien akkujen olisi syytä olla
erillisiä.
Tämä kannattaa lukea, tosin releistä siellä ei puhuta mitään:
http://www.imps.fi/kotisatama/Venes%E4hkt.PDF
Vito Toppinen
Mun mielestä ei kannattais kytkeä mitään akuja rinnan ettei akut söis
toisiaan (mahoton määrä muuten sulla noita akkuja), hoida lataus
erotusreleellä niin on ainakin latauspuoli kunnossa eikä tarvi hommata
kalliita diodi siltoja =>aiheesta lyhyesti foorumissa
http://puuvene.net/keskustelu/viewtopic.php?p=15479&highlight=#15479
--
Selijäs lukoo notta KS1030 ...
Pekka Nykänen
> Kaipailen enemmän purjeveneilleiltä näkemystä siihen, miten minun
> kannattaisi järjestää purkkarini akkujen lataus. Olen parhaillaan
> ostamassa koneeseen uutta laturia kulahtaneen tilalle.
>
> Tälläistä akkua veneestäni nyt löytyy
> 1) 1x110 Ah käynnistysakku 28hp diesel-koneelle
> 2) 1x120 Ah vapaa-ajan akku, uusi, 2005
> 3) 2x75Ah vapaa-ajan akkuja rinnakkain kytkettynä (150Ah, uudet, 2005)
> 4) 2x75Ah vapaa-ajan akkuja rinnakkain kytketyynä (150Ah, neljä
> vuotta vanhat)
Muista ensiksi että: yksinkertainen on kaunista ja myös yleensä toimii.
Eli kytke KAIKKI hupiakut rinnan, mutta testaa ne ensin ja korvaa huonot
akut uuusilla.
Sitten käynnistysakku ja hupiakku toisiinsa releellä (esim leab,
vestekistä). Relesysteemi lataa aina starttiakun täyteen ekaks, ja kytkee
tuon jälkeen startti- ja hupiakuston rinnan siksi aikaa kun laturi pukkaa
virtaa.
Lopuksi kaikki ylimääräiset laturit lataamaan pelkkiä hupiakkuja. Jos nyt
sitten kerran viidessä vuodessa sähkö loppuisi starttiakulta, niin siinä
vaiheessa otetaan auton starttikaapelit peliin (tai voihan tuohon panna
tuhdin kytkimenkin jos haluaa hienostella)
Näin menetellen saat jopa koneen omalla laturilla ladattua koko akuston
järkevässä ajassa, eikä konetta tartte käyttää tuntikaupalla päivässä. Ja
mahdollinen isovirtainen (esim 20A)maasähkölaturikin lataa tehokkaammin ja
nopeammin.
pekka
--
Pekka Nykänen, Stenbackantie 169, 02550 Evitskog, Finland
phone +358 9 2563 960
reply to: pekka nykanen at mips fi
Matti Kaki
>Danu kirjoitti:
>
>> Tälläistä akkua veneestäni nyt löytyy
>> 1) 1x110 Ah käynnistysakku 28hp diesel-koneelle
>> 2) 1x120 Ah vapaa-ajan akku, uusi, 2005
>> 3) 2x75Ah vapaa-ajan akkuja rinnakkain kytkettynä (150Ah, uudet, 2005)
>> 4) 2x75Ah vapaa-ajan akkuja rinnakkain kytketyynä (150Ah, neljä
>> vuotta vanhat)
>> 2) Kannattaisiko akut 2, 3 ja 4 kytkeä rinnan, vaikka 3 niistä vm.
>> ´'05, 2 vm '01. Tai kytkeä rinnan edes 1 ja 2 eli uusimmat, vaikka
>> ovatkin eri kapasiteettisia?
>
>Eri kapasiteetti ei haittaa (vaikka Matti onkin kovasti eri mieltä!),
Niin olen. Missään tapauksessa ei pidä kytkeä näitä akkuja rinnan.
Tilapäisesti voi ottaa kaikista virtaa yhtaikaa mutta sitäkään ei
pidä jättää pysyväksi tilaksi. Kaikkia voi ladata hätätapauksessa
rinnan muttei pysyvästi. Erityisesti akkujen eri ampeerituntimäärä
ja vielä erityisemmin akkujen eri-ikäsisyys ovat ehdottomia estetitä.
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Pekka Nykänen
<oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
>> Eri kapasiteetti ei haittaa (vaikka Matti onkin kovasti eri mieltä!),
>
> Niin olen. Missään tapauksessa ei pidä kytkeä näitä akkuja rinnan.
>
> Tilapäisesti voi ottaa kaikista virtaa yhtaikaa mutta sitäkään ei
> pidä jättää pysyväksi tilaksi. Kaikkia voi ladata hätätapauksessa
> rinnan muttei pysyvästi.
Relekytkennässä muuten ladataan AINA koneen käydessä kahta erikokoista
akkua rinnan. Ja hyvin toimii, kunhan se starttiakku on kunnossa.
> Erityisesti akkujen eri ampeerituntimäärä
> ja vielä erityisemmin akkujen eri-ikäsisyys ovat ehdottomia estetitä.
Tuosta eri-ikäisyydestä olen minäkin samaa mieltä. Siinähän lienee
ongelmana se, että huono akku rajoittaa kaikkien akkujen latausjännitettä,
jonka seurauksena hyvätkin akut happanee aika äkkiä. Mutta mihin perustuu
tuo, että lievästi (n2x) erikokoisia, samalla tekniikalla valmistettuja
akkuja ei saisi pitää rinnan?
Kari M
"Pekka Nykänen" wrote
>
>Jos nyt sitten kerran viidessä vuodessa sähkö loppuisi
> starttiakulta, niin siinä vaiheessa otetaan auton
> starttikaapelit peliin (tai voihan tuohon panna tuhdin
> kytkimenkin jos haluaa hienostella)
Minulla on Sure Power Industries malli 1315 rele, jonka voin sulkea
virtalukon viereen asentamastani tavallisesta painokytkimestä, mikäli
starttaukseen tarvitaan lisävirtaa hupiakusta. Tämä on hyvä toiminto
releessä, etenkin jos kone täytyy saada nopeasti käyntiin, koska
kuskinpaikalta ei tarvitse poistua etsimään/kytkemään mitään
K
Pekka Nykänen
> Minulla on Sure Power Industries malli 1315 rele, jonka voin sulkea
> virtalukon viereen asentamastani tavallisesta painokytkimestä, mikäli
> starttaukseen tarvitaan lisävirtaa hupiakusta. Tämä on hyvä toiminto
> releessä, etenkin jos kone täytyy saada nopeasti käyntiin, koska
> kuskinpaikalta ei tarvitse poistua etsimään/kytkemään mitään
Yleensä nuo latausreleet ei ole suunniteltu kestämään starttivirtaa.
Tuo asettaisi jo vähän vaatimuksia kaapeloinnin paksuudellekin.
Me
> Tuosta eri-ikäisyydestä olen minäkin samaa mieltä. Siinähän lienee
> ongelmana se, että huono akku rajoittaa kaikkien akkujen
> latausjännitettä, jonka seurauksena hyvätkin akut happanee aika äkkiä.
> Mutta mihin perustuu tuo, että lievästi (n2x) erikokoisia, samalla
> tekniikalla valmistettuja akkuja ei saisi pitää rinnan?
Tämä on muistaakseni ihan keskikoulufysiikassa jo opetettu. Mikään akku
ei ole sähköisiltä ominaisuuksiltaan samanlainen, joten rinnan
kytkettyjen akkujen välillä on aina kemiasta johtuva potentiaaliero,
joka muodostaa virran akkujen välille. Tämä virta sitten hukkuu suoraan
johtimien lämmittämiseen.
Asian varmaan voisi kokeellisesti mitata tarkalla jännitemittarilla,
lataamalla kaksi kaupasta ostettua akkua täyteen ja mittaamalla
tyhjäkäyntijännitteet. Täysin identtisillä akuillahan niiden pitäisi
olla samat.
Helppona laskutoimituksena: jos johtojen resistanssi akkujen välillä on
0.1 Ohm, ja jännite-ero akkujen välillä 10 mV (eli esimerkiksi 14.01 vs
14.02 V), niin niiden välillä kulkee silloin 0,1 A virta. Meniköhän nyt
oikein, mutta joka tapauksessa, ideaaliakkuja ei ole olemassa, joten ne
akut purkavat toisensa ajan myötä. Noilla arvoilla reilut 2 Ah
vuorokaudessa. Eli, yhden kuukauden aikana pieni akku menee tyhjiin.
Näin siis muistaakseni keskikoulufysiikassa opetettiin. Korjauksia
otetaan vastaan, en ole ohmin lakia töissäni viime aikoina käyttänyt :o).
- Markku
>
> pekka
>
>
>
Vito Toppinen
> In article <1141720441.5...@p10g2000cwp.googlegroups.com>, joakim....@luukku.com says...
>
>> Danu kirjoitti:
>>
>>> Tälläistä akkua veneestäni nyt löytyy
>>> 1) 1x110 Ah käynnistysakku 28hp diesel-koneelle
>>> 2) 1x120 Ah vapaa-ajan akku, uusi, 2005
>>> 3) 2x75Ah vapaa-ajan akkuja rinnakkain kytkettynä (150Ah, uudet, 2005)
>>> 4) 2x75Ah vapaa-ajan akkuja rinnakkain kytketyynä (150Ah, neljä
>>> vuotta vanhat)
>
>>> 2) Kannattaisiko akut 2, 3 ja 4 kytkeä rinnan, vaikka 3 niistä vm.
>>> ´'05, 2 vm '01. Tai kytkeä rinnan edes 1 ja 2 eli uusimmat, vaikka
>>> ovatkin eri kapasiteettisia?
>> Eri kapasiteetti ei haittaa (vaikka Matti onkin kovasti eri mieltä!),
>
> Niin olen. Missään tapauksessa ei pidä kytkeä näitä akkuja rinnan.
>
> Tilapäisesti voi ottaa kaikista virtaa yhtaikaa mutta sitäkään ei
> pidä jättää pysyväksi tilaksi. Kaikkia voi ladata hätätapauksessa
> rinnan muttei pysyvästi. Erityisesti akkujen eri ampeerituntimäärä
> ja vielä erityisemmin akkujen eri-ikäsisyys ovat ehdottomia estetitä.
>
Samaa mieltä, EI MISSÄÄN NIMESSÄ akkuja rinnakkain
jos tarkkoja ollaan niin akut pitäis olla samaa erää jopa että ei
purkaisi toisiinsa. etkä todennäköisesti saisi edes täyteen asti niitä
ladattua edes.
tästä aiheestahan on muistaakseni täällä keskusteltu aiemminkin välillä
aika kiivaastikkin =)
tässä lainaan omaa sepustustani tuolta toisaalta ja kirjoitettu 2-akku
järjestelmää varten ja voi soveltaa vaikka useammalla releellä:
...Mulla on kanssa bosch:n erotusrele veneessä (75A) maksaa noin 40€, on
mielestäni fiksumpi käyttää kuin diodi siltoja (ei tule jännitehäviötä
jne.).
se relehän kytketään siten että starttiakku on suoraan laturissa kiinni,
eli "jatkuva lataus".
releen kautta syötetään käyttöakkua siten että rele on auki kun
latausvalo palaa (eli ohjaus kytketään latausvaloon(normaalisti
kelluva)) veneen ollessa sammutettuna tai kun startatessa jännite ei ole
vielä "noussut ylös".
rele vetää kiinni (eli käyttöakun lataus alkaa) kun valo sammuu.
nyt akut ovat erotettu toisistaan eikä purkaudu toisiinsa vaikka olisi
eri ikäisiä =)
Näin erotusrele on suunniteltu kytkettävän, ja hinnaltansa murto osa
siitä mitä "tehdastekoiset" diodisillat.
Vito Toppinen
> On Tue, 07 Mar 2006 19:41:08 +0200, Kari M <Kar...@roskaa.kai> wrote:
>
>> Minulla on Sure Power Industries malli 1315 rele, jonka voin sulkea
>> virtalukon viereen asentamastani tavallisesta painokytkimestä, mikäli
>> starttaukseen tarvitaan lisävirtaa hupiakusta. Tämä on hyvä toiminto
>> releessä, etenkin jos kone täytyy saada nopeasti käyntiin, koska
>> kuskinpaikalta ei tarvitse poistua etsimään/kytkemään mitään
>
>
> Yleensä nuo latausreleet ei ole suunniteltu kestämään starttivirtaa.
> Tuo asettaisi jo vähän vaatimuksia kaapeloinnin paksuudellekin.
>
> pekka
>
>
No miksi olisi pitänyt suunnitella kestämään starttivirtaa???
nimikin jo kertoo että se on LATAUSrele millä ei ole tekemistä
starttaamisen kanssa mitenkään!!!
eli akkujen lataus suoritetaan releen kautta ja starttaus suorilla
vähintään 50mm2 kaapeleilla suoraan starttimoottoriin.
toisin sanoen on 2 eri piiriä=> startti puoli ja käyttö sähkö puoli.
niitä ei yhdistä mikään muu kuin tuo rele mikä kytkee latauksen ollessa
päällä.
Joona Tonttunen
> ole sähköisiltä ominaisuuksiltaan samanlainen, joten rinnan kytkettyjen
> akkujen välillä on aina kemiasta johtuva potentiaaliero, joka muodostaa
> virran akkujen välille. Tämä virta sitten hukkuu suoraan johtimien
> lämmittämiseen.
Potentiaaliero aiheuttaa virran akkujen välille, jolloin potentiaaliero
tasaantuu, minkä jälkeen virtaa ei enää kulje. Vesisäiliöesimerkki:
vierekkäin on kaksi vesisäiliötä, joiden pinnankorkeus (vrt. potentiaali) on
erisuuri. Säiliöiden välille laitetaan letku. Nyt vesi virtaa (vrt.
sähkövirta) letkussa kunnes veden pinta on molemmissa samalla tasolla. Kun
tämä tilanne saavutetaan, ei vettä enää virtaa.
Kari M
"Pekka Nykänen" wrote
>
> Yleensä nuo latausreleet ei ole suunniteltu kestämään
> starttivirtaa.
Esite löytyy täältä:
http://www.surepower.com/pdf/separatorinterconnect.pdf
Tässä uudessa esitteessä on näköjään ilmoitettu vain jatkuva
virrankesto. Minulla on vanhempi esite, jossa ilmoitettu myös
lyhytaikaiset max virrankestot. Ne vaihtelevat 400-2400A mallista ja
kuormitusajasta riippuen. Kannattaa varmaan kysyä valmistajalta
ajantasaiset tiedot ennen mahdollista hankintaa.
Omani olen testannut tyhjentämällä starttiakun niin tyhjäksi, että
startti ei enää pyörinyt. Apuvirran otto hupiakusta toimi hyvin,
rele/kaapelit eivät sulaneet, näppituntumalla arvioiden rele lämpeni
muutaman asteen verran.
K
Joakim Majander
Matti Kaki wrote:
> >Eri kapasiteetti ei haittaa (vaikka Matti onkin kovasti eri mieltä!),
>
> Niin olen. Missään tapauksessa ei pidä kytkeä näitä akkuja rinnan.
>
> Tilapäisesti voi ottaa kaikista virtaa yhtaikaa mutta sitäkään ei
> pidä jättää pysyväksi tilaksi. Kaikkia voi ladata hätätapauksessa
> rinnan muttei pysyvästi. Erityisesti akkujen eri ampeerituntimäärä
> ja vielä erityisemmin akkujen eri-ikäsisyys ovat ehdottomia estetitä.
Tästä on jo "keskusteltu" liikaakin vuosi sitten:
http://groups.google.com/group/sfnet.harrastus.veneet/browse_frm/thread/d7ee985d4b641acb/999b0c639fdd394c?lnk=st&q=rinnan+group%3Asfnet.harrastus.veneet+author%3Akaki&rnum=2&hl=fi#999b0c639fdd394c
http://groups.google.com/group/sfnet.harrastus.veneet/browse_frm/thread/f9e224591c149337/68c9a0570edb6375?lnk=st&q=rinnan+group%3Asfnet.harrastus.veneet+author%3Akaki&rnum=4&hl=fi#68c9a0570edb6375
Matti on kovasti sitä mieltä, että eri kapasiteettiset akut
"riitelevät keskenään". Jostain syystä monissa ammattipiireissä
uskotaan, ettei mitään ongelmaa ole:
http://www.cdstandbypower.com/contact/tech_support/pdf/7952.pdf :
"However, there is no technical reason that the individual parallel
strings must all be of the same capacity". Tuolla selitetään myös
varsin yksityiskohtaisesti, mitä tapahtuu kun eri kapasiteettisia
rinnan kytkettyjä akustoja ladataan ja puretaan.
http://www.battcon.com/PapersFinal2005/NgPaper2005.pdf :
Tässä dokumentissa taas on havaittu, että 1680 Ah lyijyakuston
rinnalle voi hyvin kytkeä 50 Ah litium-ioni -akuston, kunhan
ylläpitolatausjännite on sama. Dokumentista löytyy tarkka kuvaus,
miten akustot latautuvat ja purkautuvat eri tilanteissa.
Huomatkaan kahden edelläolevan tapauksen oleellinen ero:
Ensimmäisessä akut ovat samaa tyyppiä ja toisessa täysin eri
tyyppiä. Tästä seuraa se, että ensimmäisessä akut purkautuvat ja
latautuvat kapasiteetin mukaista vauhtia. Toisessa taas litium-ioni
pitää purettaessa jännitteensä paremmin kuin lyijy-akku, joten se
antaa suhteellisesti paljon suuremman osan virrasta purun alussa ja on
tyhjä kauan ennen lyijyakkua. Litium-ioni akku ei tästä kärsi.
Joakim
Joakim Majander
myyttejä:
http://www.battcon.com/PapersFinal2002/McDowallPaper2002.pdf
Joakim
Matti Kaki
>
>
>Matti Kaki kirjoitti:
>> In article <1141720441.5...@p10g2000cwp.googlegroups.com>,
>> joakim....@luukku.com says...
>>
>>> Danu kirjoitti:
>>>
>>>> Tälläistä akkua veneestäni nyt löytyy
>>>> 1) 1x110 Ah käynnistysakku 28hp diesel-koneelle
>>>> 2) 1x120 Ah vapaa-ajan akku, uusi, 2005
>>>> 3) 2x75Ah vapaa-ajan akkuja rinnakkain kytkettynä (150Ah, uudet, 2005)
>>>> 4) 2x75Ah vapaa-ajan akkuja rinnakkain kytketyynä (150Ah, neljä
>>>> vuotta vanhat)
>>
>>>> 2) Kannattaisiko akut 2, 3 ja 4 kytkeä rinnan, vaikka 3 niistä vm.
>>>> ´'05, 2 vm '01. Tai kytkeä rinnan edes 1 ja 2 eli uusimmat, vaikka
>>>> ovatkin eri kapasiteettisia?
>>> Eri kapasiteetti ei haittaa (vaikka Matti onkin kovasti eri mieltä!),
>>
>> Niin olen. Missään tapauksessa ei pidä kytkeä näitä akkuja rinnan.
>>
>> Tilapäisesti voi ottaa kaikista virtaa yhtaikaa mutta sitäkään ei
>> pidä jättää pysyväksi tilaksi. Kaikkia voi ladata hätätapauksessa
>> rinnan muttei pysyvästi. Erityisesti akkujen eri ampeerituntimäärä
>> ja vielä erityisemmin akkujen eri-ikäsisyys ovat ehdottomia estetitä.
>>
>Samaa mieltä, EI MISSÄÄN NIMESSÄ akkuja rinnakkain
>jos tarkkoja ollaan niin akut pitäis olla samaa erää jopa että ei
>purkaisi toisiinsa. etkä todennäköisesti saisi edes täyteen asti niitä
>ladattua edes.
Tämän vuoksi ne identtisetkin akut olisi hyvä ladata täyteen ennen
niiden rinnankytkemistä. Sen jälkeen ongelmia ei pitäisi olla.
S/Y Aava
"Joona Tonttunen" <e...@spammia.fi> kirjoitti viestissä
news:KpoPf.450$cx4...@read3.inet.fi...
Näin se on periaatteessa, ja riittävällä tarkkuudella myös käytännössä. On
kuitenkin otettava huomioon, että yksi akku ei ole esimerkin yksi iso
säiliö, vaan esim 12 V akku koostuu kuudesta sarjaan kytketystä kennosta
(kuusi pienempää astiaa, jotka ovat toinen toistensa päällä, niin että täten
syntyy 6*suurempi paine (jännite). Pitää olla varma ettei mikään
pikkuastioista ole "kaatunut" tai "puhki"!
Ainakin kauden alussa, mielellään myös pari kertaa kesän aikana kannattaa
mitata rinnan kytkettyjen, täyteen ladattujen akkujen nesteen tiheys eli
varaustila jokaisesta kennosta erikseen. Sen pitäisi olla sama kaikissa
kennoissa, mutta jos joku kenno tai akku poikkeaa selvästi muiden
varaustilasta niin tämä on poistettava akkupatterista haittaamasta muiden
toimintaa.
Jatkuva rinnankytkentä on järkevää etenkin jos otetaan "suuria"
virtoja.Mikäli. 2*60 Ah rinnan kytkettynä antaa 6 A virtaa 20 h ajan (20 h
purkaus on yleinen ilmoitettaessa ns. vapaa-ajan akkujen kapasiteettia),
niin yksi 60 Ah akku ei anna 6 A virtaa kymmentä tuntia, vaan vähemmän (8-9
h?). Tämä voidaan laskea ns. Pequertin kaavalla, kun tiedetään ko. akun
Pequert-vakio.
Varsin reilu akkupatteri tosiaan alkuperäisellä kysyjällä. Mielestäni ne voi
kytkeä rinnan, sekä latausta että purkausta varten, kunhan tutkii
ominaispainomittarilla joka akun. Starttiakku, 110 Ah, vaikuttaa aika reilun
kokoiselta 28 hp dieselin tarpeisiin. 60 Ah, ja nimenomaan starttiakku
riittäisi mainiosti. Mikäli joskus tulee ongelmia starttauksen kanssa, niin
onhan tuo muu akkupatteri back uppina.
Yksinkertaisimmillaan kytkentä olisi niin, että koko hupipatteristo rinnan
(1) ja starttiakku erikseen (2). Pääkytkin 1/2/All/0 -mallia, startatessa
kytkin asentoon (2), koneajossa ja latauksessa "All" ja
parkissa/purjehdittaessa (1). Diodeilla tai releillä voi tietysti hoitaa
niin että ei ole vaaraa unohtaa pääkytkintä väärään asentoon, mutta em.
systeemillä minä olen pärjännyt ihan hyvin (vähän elektroniikkaa ynnä
liikkuvia osia => toimintavarmuus meriolosuhteissa)
Pasi Pouri
>
> Relekytkennässä muuten ladataan AINA koneen käydessä kahta erikokoista
> akkua rinnan. Ja hyvin toimii, kunhan se starttiakku on kunnossa.
Jep. Latausta suuremmat ongelelmat tulevatkin helpommin
esiin käytössä. Lataus on helpompi tilanne.
>
>> Erityisesti akkujen eri ampeerituntimäärä
>> ja vielä erityisemmin akkujen eri-ikäsisyys ovat ehdottomia estetitä.
>
>
> Tuosta eri-ikäisyydestä olen minäkin samaa mieltä.
Lisäksi vielä akkujen yhtäläinen historia on tärkeä.
Edelliset tietenkin, jos akuista halutaan täysi hyöty irti
ja kuka niin ei haluaisi tehdä.
Kyllä ne virityksetkin toimii kohtalaisesti, mutta ne järjestelmät
voisvat toimia paljon paremmin.
Ennen rakenteissa esim. raudan (lasikuidun) laatu korvattiin sen
määrällä (painavat purkkarit). Nykyisin panostetaan laatuun, vaikka
se onkin alkuinvestointina kallimpaa. Sama idea pitäis olla
monessa muussa esim. akkujärjestelmissä.
- PP
Pasi Pouri
Lisäksi täytyy ottaa huomioon akkujen sisäinen resistanssa,
joka todennäköisesti on erillainen. Tuo vesisäiliöesimerkki
on siis liian yksinkertainen, sinun tulisi vielä porata
kumpaankin vesisäiliöön eri kokoinen pieni reikä, joista
säiliöt tyhjenevät eri vauhdilla. Tällöin pintoja tasaava
virta ei enään lopukkaan.
- PP
Matti Kaki
>Matti on kovasti sitä mieltä, että eri kapasiteettiset akut
>"riitelevät keskenään". Jostain syystä monissa ammattipiireissä
>uskotaan, ettei mitään ongelmaa ole:
>
>http://www.cdstandbypower.com/contact/tech_support/pdf/7952.pdf :
>
>"However, there is no technical reason that the individual parallel
>strings must all be of the same capacity". Tuolla selitetään myös
>varsin yksityiskohtaisesti, mitä tapahtuu kun eri kapasiteettisia
>rinnan kytkettyjä akustoja ladataan ja puretaan.
Tuolla puhutaan aivan toisentyyppisestä akusta. Lyijyhyytelöakusta
jossa ei ole nestettä sisällä. Lisäksi oletuksessa on kyse jatkuvasti
ylläpitolatauksessa olevasta systeemistä jossa siis akut ovat olleet
kytkentähetkellä erikseen täyteen ladattuina ja sen jälkeen niiden
lataustila pidetään vakiona. Kyse on siis vara-akustosta.
Veneessä etenkin hupiakku sen sijaan purkautuu yleensä hyvinkin alas
joka taas ladataan. Kun näitä syklejä tulee useita peräkkäin niin
akkujen erilainen kapasiteetti ja ikä alkaa vaikuttaa akkujen
väliseen tasapainoon. Ryenkin alas purkaminen edesauttaa tätä.
Jos kytkeen erilaisia akkuja rinnan järjestelmässä jossa niitä
puretaan ja ladataan niin on hyvin tärkeää välillä ladata
jokainen akku erikseen täyteen jotta epätasapaino niiden
akkujen välillä tasaantuisi. On myös hyvä akkuja pitempään
seisotettaessa irrottaa akut toisistaan. Tämä erityisesti
siksi, että jos jonkin akun kenno menee oikosulkuun niin
tämä akku purkaa muut akut samaan potentiaaliin. Erityisesti
talvella tämä voi olla ulkona säilytettäessa paha asia koska
kaikki akut voivat jäätyä varauksen pudotessa liian alas.
Pasi Pouri
> Kaipailen enemmän purjeveneilleiltä näkemystä siihen, miten minun
> kannattaisi järjestää purkkarini akkujen lataus. Olen parhaillaan
> ostamassa koneeseen uutta laturia kulahtaneen tilalle.
>
> Tälläistä akkua veneestäni nyt löytyy
> 1) 1x110 Ah käynnistysakku 28hp diesel-koneelle
> 2) 1x120 Ah vapaa-ajan akku, uusi, 2005
> 3) 2x75Ah vapaa-ajan akkuja rinnakkain kytkettynä (150Ah, uudet, 2005)
> 4) 2x75Ah vapaa-ajan akkuja rinnakkain kytketyynä (150Ah, neljä
> vuotta vanhat)
> -------------------------------------
> Kapasiteettia 110Ah+420Ah
> -------------------------------------
Kannattaa myös kiinnittää huomiota (suunnitella ja laskea), millä
laitteella aiot ladata nuo akut. Jos laturisi antaa käytännössä
esim. 20 A tehollisen virran (eli kallis ja erittäin tehokas laturi,
suuri virta!), niin akuston täyttyminen kestää yli vuorokauden.
Edes fiksut laturit (saati koneessa oleva "tyhmä laturi") eivät
anna koko latausaikaa luvattua maksimivirtaa, koska systeemissä
akku ja kaapelointi on se, joka latausvirran määrää. Ei niinkään
se lataaja.
Tästä on keksuteltu noin 6 kk sitten.
> Latauspuolelta löytyy
> 1) Maasähköjärjestelmä ja Ctek25000 8-vaiheinen "fiksu" laturi,
> mutta vain yhdellä "ulostulolla". Siksi sitä käsin siirrellään
> akusta toiseen (typerää, tiedän, mutta tuleepahan akut varmasti
> varatuisi piripintaan).
> 2) 100W aurinkokennoja (2*50W paneelia) ja NAPS MMINI (lataa akkua nro
> 2 koska jääkaappi on kiinni siinä)
Tästähän ei kuitenkaan tule latausvirtaa kuin joitakin ampeereita,
Suomen olosuhteissa. Panelit eivät lisäksi ole aurinkoon nähden
kuitenkaan ideaalisessa kulmassa kuin hetken aikaa.
> 3) Uutta laturia juuri ostamassa. Käännän katseeni Motonetin
> tarvikelatureihin, joissa sisäänrakennettu jännitteensäädin. Vanha
> laturi oli kytketty latausdiodiin jossa lähdöt akuille 1 ja 2.
Saakin olla sitten huippuluokan laturi. Kääntäisin katseeni
ennemmin Mobitroniciin. Motonetin laturi (jos ei ole todella
älykäs) helposti joko lataa hitaasti tai kiehuttaa akkuja.
En ole tosin kauheasti tutustunut tämänhetken Motonetin latureihin,
joten ehkä siellä voi olla älykkäitä (= kalliita) malleja.
- PP
Joakim Majander
Pasi Pouri wrote:
> Lisäksi täytyy ottaa huomioon akkujen sisäinen resistanssa,
> joka todennäköisesti on erillainen. Tuo vesisäiliöesimerkki
> on siis liian yksinkertainen, sinun tulisi vielä porata
> kumpaankin vesisäiliöön eri kokoinen pieni reikä, joista
> säiliöt tyhjenevät eri vauhdilla. Tällöin pintoja tasaava
> virta ei enään lopukkaan.
Selitätkö vielä miten eri sisäiset vastuket (akut) tai eri kokoiset
pienet reiät (vesisäiliöt) estävät potentiaalieron tasaantumisen
ja virran (vesi/sähkö) loppumisen?
Huomaa myös se, että isommassa akussa on pienempi sisäinen vastus (=
isompi reikä) kuin pienessä. Vaikka tilanne olisi päinvastainen,
löytyisi tasapaino.
Rajuissa lataus- tai purkaustilanteissa tasapaino voisi järkkyä, JOS
akun (säliön) koko olisi pahassa epäsuhteessa sisäiseen vastukseen
(reiän kokoon). Tällöin siis latauksen tai purun jälkeen akkujen
välillä kulkisi hetken aikaa virta.
Joakim
Joakim Majander
Pasi Pouri wrote:
> Saakin olla sitten huippuluokan laturi. Kääntäisin katseeni
> ennemmin Mobitroniciin. Motonetin laturi (jos ei ole todella
> älykäs) helposti joko lataa hitaasti tai kiehuttaa akkuja.
> En ole tosin kauheasti tutustunut tämänhetken Motonetin latureihin,
> joten ehkä siellä voi olla älykkäitä (= kalliita) malleja.
Tässähän puhuttiin moottorin laturista, jolta ei kummoista fiksuutta
vaadita, varsinkaan purjevenekäytössä, jossa moottori ei jurnuta
yötä päivää. Kunhan osaa säätää latausjännitteen vähän 14 V
yläpuolelle.
Joakim
S/Y Aava
"Joakim Majander" <joakim....@luukku.com> kirjoitti viestissä
news:1141813912.4...@e56g2000cwe.googlegroups.com...
Pasi Pouri wrote:
Joakim
Kommenttina edelliseen voi todeta, että venekäytössä maalaisjärjen
perusteella luulisi samojen latureiden toimivan kuin
auto/traktorikäytössäkin. Hinnan perusteella asia ei ole näin:
- Volvo-Pentan 60 A laturi maksaa 521 euro ilman hihnapyörää
(tarvikehinnasto 2005)
- Isojoen Konehalli (www.ikh.fi , traktoritarvikkeet, voittaa motonetin) 65
A laturi 75 euro:
LATURI
VAIHTOVIRTA
65A
ST0210
- tyyppi Lucas NAB900
- teho 910 W
- sisältää säätimen, siivan,
tuulettimen ja asennussarjan
- liitäntä digitaaliselle kierroslukumittarille
- jännitteen säädin ST0215-10 (AL1751)
Volvo-Pentalla lisälaturisarja, jossa kiinnittimet, hihnat ja hihnapyörät
mukana, luokkaa 1200 euro :-(
Pasi Pouri
>
> Pasi Pouri wrote:
>
>> Lisäksi täytyy ottaa huomioon akkujen sisäinen resistanssa,
>> joka todennäköisesti on erillainen. Tuo vesisäiliöesimerkki
>> on siis liian yksinkertainen, sinun tulisi vielä porata
>> kumpaankin vesisäiliöön eri kokoinen pieni reikä, joista
>> säiliöt tyhjenevät eri vauhdilla. Tällöin pintoja tasaava
>> virta ei enään lopukkaan.
>
> Selitätkö vielä miten eri sisäiset vastuket (akut) tai eri kokoiset
> pienet reiät (vesisäiliöt) estävät potentiaalieron tasaantumisen
> ja virran (vesi/sähkö) loppumisen?
No, tässä tuli pieni "lapsus" kirjoitettaessa. Sisäisellä resistanssilla
en tässä tarkoittanut sitä mitä me yleensä ajattelemme, vaan akun omilla
sisäisillä häviöllä. Akku kun purkaantuu jatkuvasti jonkin verran
(itsepurkautuminen). Se jossa on suurempi sisäinen häviö (mm. akun
sisällä pohjassa olevan sakan resistanssin aiheuttama), sen napajännite
laskee nopeammin kuin sen toisen.
Akkujen napajännite laskee sisäsiten häviöiden (kennon sisäisen
resistanssi) takia, näin ollen ne eivät tasoitu johonkin tasoon
ja jää siihen. Virtaus akusta toiseen on jatkuva, tosin se
hidastuu voimakkaasti tietyn tason jälkeen => pienet eri kokoiset
reiät, jotka kuvaavat tätä sisäisiä häviöitä.
>
> Huomaa myös se, että isommassa akussa on pienempi sisäinen vastus (=
> isompi reikä) kuin pienessä. Vaikka tilanne olisi päinvastainen,
> löytyisi tasapaino.
Tähän varmaan tulikin yllä vastaus.
- PP
Pasi Pouri
> Tässähän puhuttiin moottorin laturista, jolta ei kummoista fiksuutta
> vaadita, varsinkaan purjevenekäytössä, jossa moottori ei jurnuta
> yötä päivää. Kunhan osaa säätää latausjännitteen vähän 14 V
> yläpuolelle.
Hups... niinpä tietenkin, kohdassa 4 ei enään tarkoitettukaan
maasähköä....
- PP
Joakim Majander
> No, tässä tuli pieni "lapsus" kirjoitettaessa. Sisäisellä resistanssilla
> en tässä tarkoittanut sitä mitä me yleensä ajattelemme, vaan akun omilla
> sisäisillä häviöllä. Akku kun purkaantuu jatkuvasti jonkin verran
> (itsepurkautuminen). Se jossa on suurempi sisäinen häviö (mm. akun
> sisällä pohjassa olevan sakan resistanssin aiheuttama), sen napajännite
> laskee nopeammin kuin sen toisen.
Ihmettelinkin jo kirjoitustasi, sillä uskoin sinun olevan asioista
perillä. Nyt ymmärrän mitä tarkoitat.
Rinnan kytketyt akut ovat aina jonkinlainen riski, sillä yhden akun
hajoaminen/vanheneminen saattaa pilata myös muut. Akkujen tilaa
(jännitettä) on siis syytä tarkkailla ja ongelmien esiintyessä
etsiä viallinen akku ja irrottaa se muista heti.
>
> Akkujen napajännite laskee sisäsiten häviöiden (kennon sisäisen
> resistanssi) takia, näin ollen ne eivät tasoitu johonkin tasoon
> ja jää siihen. Virtaus akusta toiseen on jatkuva, tosin se
> hidastuu voimakkaasti tietyn tason jälkeen => pienet eri kokoiset
> reiät, jotka kuvaavat tätä sisäisiä häviöitä.
Sisäisellä resistanssilla tarkoitetaan yleensä akun
"jännitelähteen" ja napojen välissä olevaa resistanssia. Se ei
mitenkään liity akun purkautumiseen, vaan siihen miten akun
napajännite muuttuu akusta otettavan virran mukaan. Tämä resistanssi
on hyvin pieni (<< 1 ohm).
Toinen akussa oleva resistanssi on sitten tuo tarkoittamasi vuotovirran
aiheuttava, joka kytkee akun navat toisiinsa. Sen läpi menee siis
virtaa riippumatta siitä onko akku kytketty muihin akkuihin tai
kulutuskohteisiin. Tämä vastus taas on hyvin suuri (~10 kohm ellei
akku ole rikki).
Hyväkuntoisella akulla tuo vuotovirta on lähes merkityksetön.
Mittasin juuri syyskuussa ladatun akkuni napajännitteen. Se oli 12,74
V (10 asteen pakkasessa) eli akku oli käytännössä täysi, vaikka
onkin 5 kesää käytetty Bilteman 30 € starttiakku. Vuotovirta ei
siis ollut varausta muuttanut 6 kuukauden aikana juuri lainkaan.
Joakim
Pasi Pouri
> Hyväkuntoisella akulla tuo vuotovirta on lähes merkityksetön.
> Mittasin juuri syyskuussa ladatun akkuni napajännitteen. Se oli 12,74
> V (10 asteen pakkasessa) eli akku oli käytännössä täysi, vaikka
> onkin 5 kesää käytetty Bilteman 30 € starttiakku. Vuotovirta ei
> siis ollut varausta muuttanut 6 kuukauden aikana juuri lainkaan.
Tästä syystä käytinkin termiä "pieni reikä". Pieni siksi,
että tuo on yleensä aika merkityksetön piirre, joskin akun
eliniän lopussa sen merkitys kasvaa, kunnes kenno menee jopa
oikosulkuun, jolloin merkitys voi ola jopa huomattava. Käytin myös
termiä "eri kokoinen", jotta saisi kuvan siitä, että akut ovat
yksilöitä. Akkujen erot esim. sen historiassa vaihtelevat tässä kohtaa.
Siksi olisi mielestäni hyvä, että akkujen historia olisi samanlainen.
Tulipa taas tänä talvena taas mielenkiintoisen ominaisuus akuissa esiin.
Kun pakkasta oli vain 10 astetta, auto lähti käyntiin kuin palmun
alta. Mutta yli 15 astetta, niin startti ei jaksanut pyörittää
lainkaan. Lyhyt noin 20 minuutin muutaman amperin lataus, niin
johan lähti hyvin käyntiin. "Testin" tein useaan kertaan, kunnes
sitten muutaman viikon "leikkimisen" jälkeen vihdoin ostin uuden
akun. Mitä halusin tällä kertoa. Sitä, että huonokin akku tuntui
toimivan ihan hyvin, mutta oikeasti se ei toiminut. Näin ollen
vaikka systeemi tuntuu pelittävän, niin se ei välttämättä ole
hyvä ja kunnossa.
Ominaispainomittari sitten kertoi totuuden ja lisäksi akkuhappo
oli lisäksi todella tummaa => paljon epäpuhtauksia nesteessä,
jolloin kennon sisäinen häviö on suuri.
- PP
Pekka Nykänen
> Jep. Latausta suuremmat ongelelmat tulevatkin helpommin
> esiin käytössä. Lataus on helpompi tilanne.
Kyllä ainakin purkkarissa akkujan lataaminen on se ongelma.
Pieneen akustoon kun ei saa suurta virtaa.
Danun tapauksessa, jossa yritetään latailla neljää akustoa erikseen,
ollaan kyllä jo hulluuden partaalla.
>>> Erityisesti akkujen eri ampeerituntimäärä
>>> ja vielä erityisemmin akkujen eri-ikäsisyys ovat ehdottomia estetitä.
>>
>>
>> Tuosta eri-ikäisyydestä olen minäkin samaa mieltä.
>
> Lisäksi vielä akkujen yhtäläinen historia on tärkeä.
On sekin tärkeä, muttei hirveän tärkeä. Huonoin akku dominoi aina
systeemiä jonkun verran. Mutta tämä korjaantuu aika helposti sillä, että
koneella ladattaessa saadaan isoon akustoon nopeammin amppeeritunteja kuin
pieneen. Tuo nopeusero on käytännössä lähes suoraan verrannollinen
akustojen kokoeroon (edellyttäen, ettei akkuja imetä kovin tyhjiksi.)
Jos nyt esim veneessä on yksi 50Ah akku, jota hupikäytetään 30Ah päivässä,
pitää sitä ladata koneella luokkaa 5 tuntia (karkea arvio), että se on
taas täynnä.
Samalla laturilla ja kulutuksella saadaan 500Ah akusto ladattua 0.5
tunnissa.
Yleensä tuossa kyllä käy niin, että siitä pienestä akusta käytetään se
20Ah, sitten ladataan puoli tuntia, jossa ajassa se ei koskaan tule
täyteen. Ikuisesti vajaa akku on aika lyhytikäinen. Tilannetta tietysti
helpottaa suunnattomasti, jos veneessä on pienikin aurinkokenno, joka
lataa sen akun täyteen edes silloin, kun paatti seisoo viikon laiturissa.
Kesälomareissuja ajatellen ollaan pienten akkujen kanssa aina pulassa,
ellei aurinkovoimaa (tai jotain muuta hidasta latausvempelettä) ole
riittävästi.
Pasi Pouri
> On Wed, 08 Mar 2006 11:53:56 +0200, Pasi Pouri wrote:
>
>> Jep. Latausta suuremmat ongelelmat tulevatkin helpommin
>> esiin käytössä. Lataus on helpompi tilanne.
>
>
> Kyllä ainakin purkkarissa akkujan lataaminen on se ongelma.
> Pieneen akustoon kun ei saa suurta virtaa.
Yleisellä tasolla, jos laitat eri kokoisia akkuja rinnakkain,
niin latauksen kannalta se ei ole niin kriittistä kun purkauksen.
Purjeveneellä ei ole tietenkään tämän asian kanssa mitään tekemistä,
ei se akusto ja latausjärjestelmä tiedä mihin se on asenettu.
Kirjoitit, että se latausrele kytkee akut suoraan rinnakkan,
johon vastasin että siitä ei ole haittaa. Tästä keskusteltiin paljon
noin vuosi sitten, taisi jolla Jouni R:n aloittama säie veneen
tupla-akkusysteemsitä. Silloin nämä asiat tuli aika hyvin esille.
> Danun tapauksessa, jossa yritetään latailla neljää akustoa erikseen,
> ollaan kyllä jo hulluuden partaalla.
Tämä onkin ihan eri asia. Ja näinhän se olisi.
>
>
>>>> Erityisesti akkujen eri ampeerituntimäärä
>>>> ja vielä erityisemmin akkujen eri-ikäsisyys ovat ehdottomia estetitä.
>>>
>>>
>>> Tuosta eri-ikäisyydestä olen minäkin samaa mieltä.
>>
>> Lisäksi vielä akkujen yhtäläinen historia on tärkeä.
>
> On sekin tärkeä, muttei hirveän tärkeä. Huonoin akku dominoi aina
> systeemiä jonkun verran. Mutta tämä korjaantuu aika helposti sillä, että
> koneella ladattaessa saadaan isoon akustoon nopeammin amppeeritunteja kuin
> pieneen. Tuo nopeusero on käytännössä lähes suoraan verrannollinen
> akustojen kokoeroon (edellyttäen, ettei akkuja imetä kovin tyhjiksi.)
Historia on tärkeä juuri siten, että se huono jopa rikkinäinen akku
on siellä järjestelmässä haitaksi. Se kunnossa oleva akku jopa purkautuu sen
vanhan huonon akun kautta. Lisäksi se huono akku voi estää
toimivia akkuja täyttymästä. Joka tapauksessa akustosta ei saada enään
samaa hyötysuhdetta ja ainoa syy on se, että muuten toimivaan uuteen
järjestelmään heitetään elämän ehtoopuolella oleva vanha akku.
Sillä hetkellä toimiva akku, mutta veneilykaudean aikana rikkoutuva.
Ja tätähän ongelmaa ei sitten yleensä heti huomaa.
On siihen muitakin hyviä syitä, miksi yhtenevä historia on tärkeä.
>
>
> Jos nyt esim veneessä on yksi 50Ah akku, jota hupikäytetään 30Ah päivässä,
> pitää sitä ladata koneella luokkaa 5 tuntia (karkea arvio), että se on
> taas täynnä.
> Samalla laturilla ja kulutuksella saadaan 500Ah akusto ladattua 0.5
> tunnissa.
Tästä (ja lopusta kirjoituksestasi) taidettiin keskutella viime syksynä.
Se säie, jossa purkkarin jokaiseen mahdolliseen tilaan laitetaan akkuja
ja niitä lataillaan maasähköstä, ei juuri muualta. Nämä asiat tuli
silloin kaikki esille.
- PP
Pekka Nykänen
> Kommenttina edelliseen voi todeta, että venekäytössä maalaisjärjen
> perusteella luulisi samojen latureiden toimivan kuin
> auto/traktorikäytössäkin. Hinnan perusteella asia ei ole näin:
> - Volvo-Pentan 60 A laturi maksaa 521 euro ilman hihnapyörää
> (tarvikehinnasto 2005)
Tuossa hinnassa on se kuuluisa vene-lisä-nolla.
Vai luuletko ihan oikeasti, että se volvon laturi on laadukkaampi?
Pekka Nykänen
<qwe...@poista.dnainternet.net.invalid> wrote:
> Historia on tärkeä juuri siten, että se huono jopa rikkinäinen akku
> on siellä järjestelmässä haitaksi. Se kunnossa oleva akku jopa purkautuu
> sen
> vanhan huonon akun kautta. Lisäksi se huono akku voi estää
> toimivia akkuja täyttymästä. Joka tapauksessa akustosta ei saada enään
> samaa hyötysuhdetta ja ainoa syy on se, että muuten toimivaan uuteen
> järjestelmään heitetään elämän ehtoopuolella oleva vanha akku.
> Sillä hetkellä toimiva akku, mutta veneilykaudean aikana rikkoutuva.
> Ja tätähän ongelmaa ei sitten yleensä heti huomaa.
No se pitää varmasti paikkansa että viallisesta akusta on haittaa.
Mutta miksiköhän ne akut tulee vialliseksi - yleensä juuri siksi, että
niitä puretaan liikaa, eikä ladata täyteen.
Eli, pitkänpäälle halvin ja parhaiten toimiva vaihtoehto on kulutukseen
nähden iso akusto. Joka taas saadaan ladattua tehokkaimmin jos kaikki on
suoraan rinnan.
Sorry etten lukenut sitä viimevuoden threadia. JR on vieläkin killissä.
Pasi Pouri
> On Thu, 09 Mar 2006 07:55:03 +0200, Pasi Pouri
> <qwe...@poista.dnainternet.net.invalid> wrote:
>
>> Historia on tärkeä juuri siten, että se huono jopa rikkinäinen akku
>> on siellä järjestelmässä haitaksi. Se kunnossa oleva akku jopa purkautuu
>> sen
>> vanhan huonon akun kautta. Lisäksi se huono akku voi estää
>> toimivia akkuja täyttymästä. Joka tapauksessa akustosta ei saada enään
>> samaa hyötysuhdetta ja ainoa syy on se, että muuten toimivaan uuteen
>> järjestelmään heitetään elämän ehtoopuolella oleva vanha akku.
>> Sillä hetkellä toimiva akku, mutta veneilykaudean aikana rikkoutuva.
>> Ja tätähän ongelmaa ei sitten yleensä heti huomaa.
>
>
> No se pitää varmasti paikkansa että viallisesta akusta on haittaa.
> Mutta miksiköhän ne akut tulee vialliseksi - yleensä juuri siksi, että
> niitä puretaan liikaa, eikä ladata täyteen.
Akku vaurioituu monella muullakin tavalla, mm:
- ajan saatossa lyijylevyistä irtoaa "hippuja" ja nämä valuvat akun
kennon pohjalle aiheuttaen sakkaa => akun häviöt kasvaa, kenno jopa
oikosulkuun.
- muut mekaaniset viat esim. tärinästä ja lämpötilanvaihteluista tai
liian suurista lataus / purkuvirroista
- eri historian omaavilla akuilla on erillainen lataus ja käyttöhistoria.
Toista on voitu ladata tai purkaa liikaa => vaurio.
- tosen akun kennojen levyt ovat voineet sulfidoitua tms. erillaisen
historian takia
- toinen akkku on voinut käydä kuivana (kiehutettu)
- jne
Muta kyllä, varmaan tuo mainitsemasi väärä lataus / purku on suurin akun
tuhooja. Sitten ikä?
>
> Eli, pitkänpäälle halvin ja parhaiten toimiva vaihtoehto on kulutukseen
> nähden iso akusto. Joka taas saadaan ladattua tehokkaimmin jos kaikki on
> suoraan rinnan.
Joo, käyttö, kapasiteetti ja lataustehojen pitää olla balansissa :)
>
> Sorry etten lukenut sitä viimevuoden threadia. JR on vieläkin killissä.
Ymmärrettävästi :)
KK
"Pekka Nykänen" <pekka....@nospam.fi> kirjoitti
viestissä:op.s539j...@news.kolumbus.fi...
> On Wed, 08 Mar 2006 13:17:39 +0200, S/Y Aava <aa...@hotmail.com> wrote:
>
>> Kommenttina edelliseen voi todeta, että venekäytössä maalaisjärjen
>> perusteella luulisi samojen latureiden toimivan kuin
>> auto/traktorikäytössäkin. Hinnan perusteella asia ei ole näin:
>> - Volvo-Pentan 60 A laturi maksaa 521 euro ilman hihnapyörää
>> (tarvikehinnasto 2005)
>
>
> Tuossa hinnassa on se kuuluisa vene-lisä-nolla.
> Vai luuletko ihan oikeasti, että se volvon laturi on laadukkaampi?
Joskushan tässä ryhmässä vastaavassa keskustelussa päädyttiin siihen, että
ainakin joidenkin venelaturien kohdalla hinnanlisä selittyisi
kipinättömyydellä. (Vai päädyttiinkö?) Bensakoneessa varmaankin tarpeellinen
ominaisuus.
En ota kantaa myytin kestävyyteen, saa murtaa ken haluaa:-)
- k.
Vito Toppinen
Aiheeseen löysästi liittyen....
vuosi pari sitten oli TM:n tai AUTO BILD lehdessä jarrupala vertailu.
vertailussa mukana motonetin, bilteman,VOLVOn(ainoana alkuperäis palana)
ja aikamonia muita jarrupala merkkejä.
biltemakin pärjäsi todella hyvin, mutta kaksi parasta=> voittaja oli nyt
tietysti joku minkä merkkiä en ulkoa muista, ja toisena volvon palat.
Erikoista tässä oli se että kummassakin oli täysin samat tulokset
kaikissa testeissä=> tietysti olikin, koska volvo osti palat tuolta
kisan voittajalta.
no miksi volvo ei voittanut testiä?
siksi koska "volvo merkkiset" pakattiin siniseen volvopakettiin, josta
puuttui asennus ohjeet (mitkä omalla merkillä paketoitavissa oli) ja
hinta oli muistaaksen kolminkertainen!! =)
Eli kyllä se hyvin pitkälle niin on että varsikin volvolla, hintaa
nostaa vain merkki.
toinen esimerkki samasta merkistä on vetolaitteen paljekumit, jotka
maksaa murto-osan biltemassa kuin volvon "sinisessä pussissa", ja sama
juttu niissäkin kuin jarrupaloissa=> samalta liukuhihnalta tulee.
Pasi Pouri
>> Tuossa hinnassa on se kuuluisa vene-lisä-nolla.
>> Vai luuletko ihan oikeasti, että se volvon laturi on laadukkaampi?
>
> Joskushan tässä ryhmässä vastaavassa keskustelussa päädyttiin siihen, että
> ainakin joidenkin venelaturien kohdalla hinnanlisä selittyisi
> kipinättömyydellä. (Vai päädyttiinkö?) Bensakoneessa varmaankin tarpeellinen
> ominaisuus.
Muistaakseni (huono muisti) tämä argumentti tuli vahvana esiin, mutta
se kumotiin idealla, että laturin pitäisi olla hermeettisesti tiivis
ja ex-suojattu. Koska kaasut (bensahöyryt) pääsee laturin sisään
(jossa hiilet aina kipinöivät), niin tämä argumentti ei pätenyt.
Näin ollen tähän ei päädytty.
Bensakoneissa tuo olisi varmaan tarpeellinen ominaisuus, mutta koska
sitä ei saada, niin täytyy tyytyä siihen "määräykseen" konehuoneen
tuulettamisesta flektillä 30 sekunnin ajan ennen starttia. Mm.
vuokraveneissä on määräys laittaa starrttinappulan viereen kyseinen
teksti.
Kyllä niissä hinnoissa on venelisä, ei juuri muuta. Ne pienet
mahdolliset erot eivät selitä 10-kertaista hintaa.
- PP
THammar
> Kaipailen enemmän purjeveneilleiltä näkemystä siihen, miten minun
> kannattaisi järjestää purkkarini akkujen lataus. Olen parhaillaan
> ostamassa koneeseen uutta laturia kulahtaneen tilalle.
Mitäköhän tuo kulahtanut tarkoittaa? Laturissa kulutusosia on yleensä
laakerit, hiilet ja joskus hihnapyörä. Yleensä alle 25€ osat ja
vaihtotyö ei sisällä mitään perusmekaanista asennusta kummenpaa.
Jos ei itsella ole aikaa, halua tai kaluja niin vaihtolaturi lienee
helpoin, useimmiten nuo ovat jotain yleistä tyypppiä, alan liike kyllä
tunnistaa.
Itse olen käyttänyt "maakaluston" latureita veneessä ongelmitta mutta se
ei tosiaankaan ole tae siitä että näin olisi kaikissa tapauksissa. Mutta
esimerkiksi Bosch latureihin ja kopioihin saa useimpiin eri jännitteelle
olevia lataussäätimiä, vaikkapa diodijakoa ja jännitehäviötä ajatellen.
Tuomo
Matti Kaki
>
>
>In article <1141807751....@u72g2000cwu.googlegroups.com>,
>joakim....@luukku.com says...
>
>>Matti on kovasti sitä mieltä, että eri kapasiteettiset akut
>>"riitelevät keskenään". Jostain syystä monissa ammattipiireissä
>>uskotaan, ettei mitään ongelmaa ole
Koska vaikuttaa siltä, että pelkästään minun käsitykseni asiasta ei
ole riittävä niin otin yhteyttä Suomen Exideen josta asiantuntija
vastasi seuraavasti:
=========================================================================
Päivää.
Kerrotte sivullanne seuraavaa:
- - - -
Voiko rinnan olevista akkustringeista vain toisen vaihtaa uuteen ?
Kyllä.
- - -
Mihin perustuu väitteenne tästä?
Kiitos.
Matti Käki
- - - - - - -
Yhden tai muutaman akun voi toki vaihtaa mutta pitää huomioida että uusi
akku on varattava ennen vaihtoa. Tämä toki heikentää koko akustoa jos vanha
akusto on vanha ja eri ominaisuuksilla. Mikäli uusissa akuissa on sisäinen
resistanssi erilainen kuin vanhoissa niin ongelmia vo ilmetä varausvaiheessa
eivätkä akut tule tasapulisesti täyteen. Eli jos vaihtaa uuden akun niin sen
pitäisi olla sähköisiltä ominaisuuksiltaan samanlainen kuin edelliset . Sen
tiedon saat varmemmin akkutoimittajalta.
Exide Oy
- - - - - - -
Kiitos vastauksestasi joka on samanlainen omien tietojeni kanssa.
Tässä lķenee kyse sarjaan kytketyistä akuista. Mikä on
käsityksesi rinnan kytkettyjen akkujen tapauksessa? Voiko
käsityksesi mukaan kytkeä akkuja rinnan vaikka niiden
kapasiteetti ja/tai ikä olisi erilainen? Itse olen tässä
ollut varsin konservatiivinen ja olen sitä mieltä, että
rinnankin kytkettäessäkin akkujen pitäisi olla identtiset.
Kiitos!
Matti Käki
- - -
Tervehdys
Olen samaa mieltä että niiden pitää olla identtiset sähköisiltä
ominaisuuksilta.
Exide Oy
========================================================================
Tilanne on sellainen, että mikäli rinnan kutkettävät akut ovat
erilaiset kapasiteetiltaan ja/tai iältään niin ne käyttäytyvät
purettaessa ja taas ladattaessa ja taas purettaessa/ladattessa
viimein niin eri tavalla ettei niiden tasapainoa saa aikaiseksi
muuten kuin irrottamalla ja erikseen lataamalla ne täyteen.
Mikäli akut ovat jatkuvasti ylläpitovarattuja, tällaista ongelmaa
ei pääse syntymään mikäli akut on ennen rinnankytkemistä ladattu
erikseen täyteen eikä mukana ole viallisia akkuja. Tällöin akkuja
ei voi käyttää muuhun kuin vara-akustona sähkökatkoksen varalta.
Vito Toppinen
> käsityksesi rinnan kytkettyjen akkujen tapauksessa? Voiko
> käsityksesi mukaan kytkeä akkuja rinnan vaikka niiden
> kapasiteetti ja/tai ikä olisi erilainen? Itse olen tässä
> ollut varsin konservatiivinen ja olen sitä mieltä, että
> rinnankin kytkettäessäkin akkujen pitäisi olla identtiset.
>
> Kiitos!
>
> Matti Käki
>
> - - -
>
> Tervehdys
>
> Olen samaa mieltä että niiden pitää olla identtiset sähköisiltä
> ominaisuuksilta.
>
> Exide Oy
>
> ========================================================================
>
> Tilanne on sellainen, että mikäli rinnan kutkettävät akut ovat
> erilaiset kapasiteetiltaan ja/tai iältään niin ne käyttäytyvät
> purettaessa ja taas ladattaessa ja taas purettaessa/ladattessa
> viimein niin eri tavalla ettei niiden tasapainoa saa aikaiseksi
> muuten kuin irrottamalla ja erikseen lataamalla ne täyteen.
>
> Mikäli akut ovat jatkuvasti ylläpitovarattuja, tällaista ongelmaa
> ei pääse syntymään mikäli akut on ennen rinnankytkemistä ladattu
> erikseen täyteen eikä mukana ole viallisia akkuja. Tällöin akkuja
> ei voi käyttää muuhun kuin vara-akustona sähkökatkoksen varalta.
>
Eli summa summarum, järkevin (ja samalla edullisin) ratkaisu on se mitä
esitin tuossa aiemmin...
oma starttipuolen piiri ja käyttöpuolen piiri, joita yhdistää vain
erotusrele joka kytkee vain silloin kun laturi lataa kunnolla.
hyödyt:
-edullisuus hinta alk.75A releellä n.40€ =>verrattavissa esim diodi
ratkaisut
-helppo asentaa
-startti ja käyttö akut EI purkaa toisiinsa
-ei ole muistin varassa katkaisijan kääntäminen
-jne.
Pekka Nykänen
<qwe...@poista.dnainternet.net.invalid> wrote:
>
>
> Muta kyllä, varmaan tuo mainitsemasi väärä lataus / purku on suurin akun
> tuhooja. Sitten ikä?
>
Pasi
Ikä ei akkuja tapa, ei ainakaan veneessä.
Eikä edes lämpövaihtelu ja tärinä, ainakaan purkkarissa tärinä esim autoon
verrattuna on aika olematonta. Ja jos akut on vielä pilssissä viileässä,
niin tuohan on ihanteellinen akun olotila! Akut tykkää kylmästä. Autossa
ne on aika usein kuumassa, mikä on akuille myrkkyä.
Autossa on akut tuossa suhteessa muutenkin aika paljon kovemmalla
koitoksella. Itse en ole IKINÄ (30vuoden aikana) vaihtanut autoon akkua.
Autot on aina vaihtunut ennen akkua. Enkä edes vaihda autoja usein,
nykyiselläkin on ikää jo 7v.
Eli veneakkuvaurion syyksi mielestäni jää _ainoastaan_ liian huono
lataus ja se, että ne akkuraukat puretaan usein tyhjiksi.
Varsinkaan normaalit käynnistysakut ei pidä siitä, että ne puretaan
"liian" tyhjiksi. Tuossa pidetään usein rajana 10,5 V, joka on kyllä ihan
liian matala, koska tuossa vaiheessa joku yksittäinen (2v)kenno voi olla
jo ihan lopussa.
Tässä kohtaa varmaan tulee kuvioon juuri eri-ikäisten akkujen vaikutus
toisiinsa. Jostain "vanhasta" akusta voi hyvinkin yksi (2v) kenno olla
nollilla jo muiden ollessa vasta puolivälissä, eli akun napajännite on
10.5, vaikka akku on muuten OK. Tämäkään ongelma ei tule koskaan
tapetille, ellei akkuja pureta liikaa. Siis iso akusto!
Toimiva akku on varmasti jo tarpeeksi tyhjä noin 12v paikkeilla, eli siitä
eteenpäin ollaan jo riskirajoilla.
Jos haluat testata akkusi kunnon, niin paras tapa tehdä se on seuraava:
- lataa akku täyteen
- pura sitä sopivalla kuormalla, esim H4 polttimo on hyvä, se ottaa noin
4-5A
- mittaa napajännitettä sopivin aikavälein (mittapisteitä pitää olla
ainakin kymmenen ennekuin se akku on "teoriassa" tyhjä, eli 50Ah akulla
noin puolentunnin välein)
- piirrä aika-jännitekäyrä purkauksesta
- kytke kuorma irti viimeistään 11,5 voltin kohdalla
Jos tuo käyrä ei ole ihan suora tuohon 11,5V asti, eli jos siinä on pieniä
notkahduksia välillä, on joku kennoista huonompi kuin muut.
- Jos noita notkahduksia on ihan alkuvaiheessa, on joku akun kennoista
entinen
Itse olen sitä mieltä, että halvimmat akkukustannukset/vuosi (normaalissa
Suomen kesäkäytössä) syntyy kun veneessä on "liian" iso "biilteema"
mallinen akusto, jota ei koskaan pureta edes puoleenväliin. Liian isossa
akustossa on vielä se etu, että sen saa ladattua järkevässä ajassa koneen
jytylaturilla, jonka tehosta tyypillisesti saadaan talteen luokkaa alle
10%.
Janne Strang
>
> Eli summa summarum, järkevin (ja samalla edullisin) ratkaisu on se mitä
> esitin tuossa aiemmin...
>
> oma starttipuolen piiri ja käyttöpuolen piiri, joita yhdistää vain
> erotusrele joka kytkee vain silloin kun laturi lataa kunnolla.
>
> hyödyt:
> -edullisuus hinta alk.75A releellä n.40€ =>verrattavissa esim diodi
> ratkaisut
> -helppo asentaa
> -startti ja käyttö akut EI purkaa toisiinsa
> -ei ole muistin varassa katkaisijan kääntäminen
> -jne.
Toivottavasti lainasin textin oikein...
Kun löytyy sopiva rele, niin kertokaapa myös täällä.
Tarttis samaan virkaan tukevan releen.
Janne OH6LSL
Vito Toppinen
bosch tekee just tohon käyttöön erotusrelettä ainakin kahta kokoa, 75A
ja sitte reippaasti isompaa, mutta harvemmin tuon 75A:n isompaa laturia
veneessä on. eli sen täytyy kestää vain sen maksimin mitä laturi lataa
tässä tapauksessa hupiakkua.
vaasassa ainakin saa ihan autotarvike liikkeestä noita (myy kyllä jonkin
verran muutenkin vene tarvikkeita)
mika särkijärvi
> Kun löytyy sopiva rele, niin kertokaapa myös täällä.
> Tarttis samaan virkaan tukevan releen.
>
> Janne OH6LSL
Maritimin kuvastossa on tällainen:
"14002076K 65,- 710-100A latausrele
710VSR latausrele, useamman akkuryhmän
lataamiseen. Moottorin latausvirta ohjautuu
vain käynnistysakulle kunnes se saavuttaa
13,7V jännitteen (LED-merkkivalo syttyy),
tämän jälkeen rele sulkeutuu ja ohjaa la-
tausvirran molemmille akuille. Kun moottori
sammutetaan ja jännite laskee normaalille
tasolle, rele jälleen avautuu ja erottaa akut
toisistaan. Helppo kytkeä, ei jännitehäviötä,
pienikokoinen, ei varaa lämpöä."
t. mika
Vito Toppinen
Noi ledi jutut releessä on turhaa hömppää millä saadaan "pro:n"
näköiseksi. en anna lisäarvoa sille (muutenkin yksinkertaiseen asiaan
turhaa "elektroniikkaa" hajoamaan)
tos oli varmaan kirjotus viba=>710-100A ?
no varmasti aivan hyvä kuitenkin, voin pistää sen boschin releen tyypin
tänne jos on vielä tallella.
ja aina voi muistaa että jotkut laittaa satoja euroja hienoihin
passivoituihin vilkkuviin "älykkäisiin" diodi järjestelmiin.
vaikka saman lopputuloksen saa muutamalla kympillä =)
Matti Kaki
>
>
>Matti Kaki kirjoitti:
>> In article <duma34$l0o$7...@phys-news4.kolumbus.fi>, oh2bio...@sci.fi.invalid
>> says...
>>>
>>> In article <1141807751....@u72g2000cwu.googlegroups.com>,
>>> joakim....@luukku.com says...
>>>
>>>> Matti on kovasti sitä mieltä, että eri kapasiteettiset akut
>>>> "riitelevät keskenään". Jostain syystä monissa ammattipiireissä
>>>> uskotaan, ettei mitään ongelmaa ole
>>
>> erilaiset kapasiteetiltaan ja/tai iältään niin ne käyttäytyvät
>> purettaessa ja taas ladattaessa ja taas purettaessa/ladattessa
>> viimein niin eri tavalla ettei niiden tasapainoa saa aikaiseksi
>> muuten kuin irrottamalla ja erikseen lataamalla ne täyteen.
>>
>> Mikäli akut ovat jatkuvasti ylläpitovarattuja, tällaista ongelmaa
>> ei pääse syntymään mikäli akut on ennen rinnankytkemistä ladattu
>> erikseen täyteen eikä mukana ole viallisia akkuja. Tällöin akkuja
>> ei voi käyttää muuhun kuin vara-akustona sähkökatkoksen varalta.
>Eli summa summarum, järkevin (ja samalla edullisin) ratkaisu on se mitä
>esitin tuossa aiemmin...
>
>oma starttipuolen piiri ja käyttöpuolen piiri, joita yhdistää vain
>erotusrele joka kytkee vain silloin kun laturi lataa kunnolla.
Tämä toimii vain silloin jos se lataa (erilaiset) akut erikseen.
Erilaisia akkuja ei pidä ladata rinnan muulloin kuin täysinä.
Tavallinen vaihtovirtalaturi ei pysty lataamaan akkua täyteen.
Se pystyy lataamaan korkeintaa 80-90 % varaustilaan ja lyijyakun
ollessa alle 100% varaustilassa se alkaa välittömästi sulfatoitua.
Tässä syy siihen, että purettu lyijyakku on mielellään ladattava
välittömästi käytön jälkeen.
Vito Toppinen
Joo eli tuo minun "ratkaisu" pätee siis normaaliin 2 akku järjestelmään
mika särkijärvi
> tos oli varmaan kirjotus viba=>710-100A ?
Piti ihan ihmetellä uudestaan luettelon nimeämislogiikkaa. Olisiko tuo
alkuosa on valmistajan tuotekoodi tms.
http://www.maritim.fi/fin/pdfs/188-222_4-3.pdf
t. mika
Joakim Majander
Matti Kaki wrote:
> In article <duma34$l0o$7...@phys-news4.kolumbus.fi>, oh2bio...@sci.fi.invalid says...
> >
> >
> >In article <1141807751....@u72g2000cwu.googlegroups.com>,
> >joakim....@luukku.com says...
> >
> >>Matti on kovasti sitä mieltä, että eri kapasiteettiset akut
> >>"riitelevät keskenään". Jostain syystä monissa ammattipiireissä
> >>uskotaan, ettei mitään ongelmaa ole
>
> Koska vaikuttaa siltä, että pelkästään minun käsitykseni asiasta ei
> ole riittävä niin otin yhteyttä Suomen Exideen josta asiantuntija
> vastasi seuraavasti:
Mielestäni akkumyyjä ei ole oikea henkilö vastaamaan. Myyjillä on
aina omat intressinsä. Mistä päättelet, että vastaaja oli
asiantuntija?
Päätin itsekin kysyä viisaammilta ja lähetin kysymyksen Tampereen
Yliopistin professorille, jolla on useita julkaisuja aiheesta. Hänen
kommenttinsa: "Syyt noihin kielteisiin kantoihin ovat olleet useimmiten
kaupallisen raadollisia ja asiakkaiden pelottelua."
Tässä vielä yksi hänen vanha julkaisunsa:
http://kotisivut.fonet.fi/~jmajande/Intelec_93_2.pdf
Joakim
Joakim Majander
> Tämä toimii vain silloin jos se lataa (erilaiset) akut erikseen.
> Erilaisia akkuja ei pidä ladata rinnan muulloin kuin täysinä.
Mitä tarkoitat erilaisilla? Mitä kauheaa tapahtuu mielestäsi? Miksi
kaikka aisioista oikeasti tietävät (= akuista tieteellisiä
julkaisuja tehneet) ovat sitä mieltä, että (lähes) ainoa rajoittava
tekijä on sama latausjännite (ylläpito TAI nopea lataus).
>
> Tavallinen vaihtovirtalaturi ei pysty lataamaan akkua täyteen.
> Se pystyy lataamaan korkeintaa 80-90 % varaustilaan
Ja mikähän tämän aiheuttaisi? Toki tämä on tyypillinen tilanne,
koska kone harvemmin on tuntikausia käytössä joka akkukäytön
jälkeen. Se ei kuitenkaan ole laturin vika eikä muutu miksikään
laturia vaihtamalla.
Akun lataamiseksi täyteen tarvitaan pitkä aika. Se ei vaadi mitään
erikoista laturia.
Joakim
Matti Kaki
>Matti Kaki wrote:
>> In article <duma34$l0o$7...@phys-news4.kolumbus.fi>, oh2bio...@sci.fi.invalid
>> says...
>> >
>> >In article <1141807751....@u72g2000cwu.googlegroups.com>,
>> >joakim....@luukku.com says...
>> >
>> >>Matti on kovasti sitä mieltä, että eri kapasiteettiset akut
>> >>"riitelevät keskenään". Jostain syystä monissa ammattipiireissä
>> >>uskotaan, ettei mitään ongelmaa ole
>>
>> Koska vaikuttaa siltä, että pelkästään minun käsitykseni asiasta ei
>> ole riittävä niin otin yhteyttä Suomen Exideen josta asiantuntija
>> vastasi seuraavasti:
>
>Mielestäni akkumyyjä ei ole oikea henkilö vastaamaan. Myyjillä on
>aina omat intressinsä. Mistä päättelet, että vastaaja oli
>asiantuntija?
Myyjä ei olekaan oikea henkilö vastaamaan. Käsittääkseni minulle vastannut
henkilö ei ole myyjä vaan akkuasiantuntija.
>Päätin itsekin kysyä viisaammilta ja lähetin kysymyksen Tampereen
>Yliopistin professorille, jolla on useita julkaisuja aiheesta. Hänen
>kommenttinsa: "Syyt noihin kielteisiin kantoihin ovat olleet useimmiten
>kaupallisen raadollisia ja asiakkaiden pelottelua."
>
>Tässä vielä yksi hänen vanha julkaisunsa:
> http://kotisivut.fonet.fi/~jmajande/Intelec_93_2.pdf
Mielenkiintoinen artikkeli mutta se kertoo saman minkä minäkin kerroin.
Kyseessä on jatkuvasti ylläpitolatauksessa oleva akkupatteristo jota
käytetään esim. UPS:issa tai muussa vasravoimakäytössä. Akut ovat aina
100 % täynnä joka takaa sen etteivät akut myöskään sulfatoidu. Näin ne
kestävät tuon 10 vuotta vaivatta ja pitempäänkin..
Kyseessä siis ei ole veneen hupiakku jota puretaan ja ladataan useita
satoja ketoja peräjälkeen vaan se on akusto jonka lataustila on vakio.
Artikkelissa todettiin myös se minkä olen itsekin useaan otteeseen
todennut, että ylläpitolataus on erittäin törkässä asemassa akkujen
kestävyydessä. Ylläpitolatausjännitteen on oltava riittävän stabiili.
Matti Kaki
>Matti Kaki wrote:
>
>> Tämä toimii vain silloin jos se lataa (erilaiset) akut erikseen.
>> Erilaisia akkuja ei pidä ladata rinnan muulloin kuin täysinä.
>
>Mitä tarkoitat erilaisilla? Mitä kauheaa tapahtuu mielestäsi? Miksi
>kaikka aisioista oikeasti tietävät (= akuista tieteellisiä
>julkaisuja tehneet) ovat sitä mieltä, että (lähes) ainoa rajoittava
>tekijä on sama latausjännite (ylläpito TAI nopea lataus).
Erilaisia rinnan kytkettyjä akkuja ladattessa/purettaessa useita
satoja kertoja niiden välinen tasapaino järkkyy. Tämä aiheuttaa
mukana olevan hyvän akun huononemisen.
>> Tavallinen vaihtovirtalaturi ei pysty lataamaan akkua täyteen.
>> Se pystyy lataamaan korkeintaa 80-90 % varaustilaan
>
>Ja mikähän tämän aiheuttaisi? Toki tämä on tyypillinen tilanne,
>koska kone harvemmin on tuntikausia käytössä joka akkukäytön
>jälkeen. Se ei kuitenkaan ole laturin vika eikä muutu miksikään
>laturia vaihtamalla.
>
>Akun lataamiseksi täyteen tarvitaan pitkä aika. Se ei vaadi mitään
>erikoista laturia.
Ei valitettavasti pidä paikkaansa.
Lyijyakku tulisi ladata kolmessa osassa sen latausalgoritmin tapaan.
Ensin akkua täytetään noin 80% varaukseen saakka vakiovirralla jolloin
jännite pikkuhiljaa nousee. Akun jännitteen sitten noustua riittävästi
siirrytään vakiojännitelataukseen. Kun akun ottama virta vähitellen
pienenee riitävästi on se merkkinä siitä, että akku on täynnä. Tämän
jälkeen siirrytään ylläpitovaraukseen joka on vakiojännitevaraus mutta
jännite on alempi kuin edellisessä "täyttölatauksessa".
Kun lyijyakkua ladataan niin, että se täytyy kunnolla, se alkaa kiehua
ja nestettä alkaa haihtua. Tällöin on vaarana se, että levyt eivät enää
olekaan akkunesteen peitossa jonka jälkeen ne hyvin pian pilaantuvat ja
akku voi jopa räjähtää.
Lyijyakkua ladattessa pitää pitää huolta siitä, ettei elektrolyytin
lämpötila nouse yli 52 asteen. Koska akkua ei voi ladata täyteen ilman,
että se "kiehuu", on tämä lataus lähestyessä akun 100% lataustilaa
suoritettava hyvin huolellisesti ja tarkasti.
Auton normaali vaihtovirtalaturi on sen verran epästabiili laite
ja sen jännitesäädin yleensä niin epätarkka ettei sillä voi vaaratta
ladata akkua täyteen niin, että akku pysyisi kunnossa.
Tämän vuoksi yleensä vaihtovirtalatureiden jännite säädetään mieluummin
liian alas kuin liian ylös. Tällöin akku ei täyty kokonaan. Mikäli
laturin jännitettä nostettaisiin riittävän ylös niin akkun kestoikä
lyhenisi ja kaasuuntumisen määrä suurenisi huomattavasti aiheuttaen
vaaraa koska kehittyvä vetykaasu on räjähdyskaasu.
Akun latausjännitteeseen vaikuttaa suuresti akun elektrolyytin lämpötila
joka pitää niinikään huomioida latauksessa. Latausjännitteen tarve
nousee noin 37 mV / celsiusaste lämpötilan pudotessa.
Erilaiset akut, Sb/Sb - Sb/Ca - Ca/Ca, vaativat jokainen erilaisen
"täyttölatausjännitteen" joka on varsin tarkka. Niin kauan kuin
normaali vaihtovirtalaturi ei kykene riittävään jännitteen ja
lämpötilan tarkkailuun, ei akkua voi ladata (turvallisesti) täyteen.
Kaikkein tärkeintä akun kestoiän kannalta on suorittaa sen lataus
juuri sen latausalgoritmin mukaisesti mitä tehdas suosittelee.
Latausalgoritmi on yleensä käyrä jossa on pystyakselilla jännite
ja vaaka-akselilla aika. Seuraavsaa tyypillinen Sb/Ca akun käyrä:
http://www.uuhome.de/william.darden//deltran1.gif
Matti Kaki
>Matti Kaki wrote:
>
>> Tämä toimii vain silloin jos se lataa (erilaiset) akut erikseen.
>> Erilaisia akkuja ei pidä ladata rinnan muulloin kuin täysinä.
>
>Mitä tarkoitat erilaisilla? Mitä kauheaa tapahtuu mielestäsi? Miksi
>kaikka aisioista oikeasti tietävät (= akuista tieteellisiä
>julkaisuja tehneet) ovat sitä mieltä, että (lähes) ainoa rajoittava
>tekijä on sama latausjännite (ylläpito TAI nopea lataus).
Erilaisia rinnan kytkettyjä akkuja ladattessa/purettaessa useita
satoja kertoja niiden välinen tasapaino järkkyy. Tämä aiheuttaa
mukana olevan hyvän akun huononemisen.
>> Tavallinen vaihtovirtalaturi ei pysty lataamaan akkua täyteen.
>> Se pystyy lataamaan korkeintaa 80-90 % varaustilaan
>
>Ja mikähän tämän aiheuttaisi? Toki tämä on tyypillinen tilanne,
>koska kone harvemmin on tuntikausia käytössä joka akkukäytön
>jälkeen. Se ei kuitenkaan ole laturin vika eikä muutu miksikään
>laturia vaihtamalla.
>
>Akun lataamiseksi täyteen tarvitaan pitkä aika. Se ei vaadi mitään
>erikoista laturia.
Ei valitettavasti pidä paikkaansa.
Latausalgoritmi voi olla mutkiikaampikin. Seuraavsaa tyypillinen
Sb/Ca akun ("vähähuoltoinen") käyrä:
http://www.uuhome.de/william.darden//deltran1.gif
jaakko
Nää on näitä tämän nyyssin helmiä - oppii ihan oikeasti jotain uutta.
Kiitos Matille.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
Palkitse itsesi, soita täältä hyvä mieli.
http://www.redcross.fi/ajankohtaista/aasia2005/fi_FI/index/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Danu
kaikki kolme uutta vm. 2005 hupiakkuani rinnan ja jätin vanhemmat
2*75Ah sähköperämottoriakkua sarjasta pois. Eli akku
nro 1 on käynnistys (110Ah)
nro 2 (110+75+75) hupi
kävelen kauppaan ja ostan releen jolla kytken nuo akut 1+2 rinnan
maasähkölaturin, koneen laturin ja aurinkokennolaturin perään.
Koneen laturin kävin samalla irroittamassa koneesta. Sen
jännitteensäädin lienee rikki, koska veneestä katkaistiin
erheellisesti virta kun kone vielä kävi - ehkä pelkän
jännitteensäätimen voi uusia - tutkin asiaa tarkemmin kun olen
saanut sen mötikän siitä irti. Samalla vaihdan laturin harjat, ja
ehkäpä vanha laturi näillä toimenpiteillä taas alkaa lataamaan.
Kevätkunnostusterveisin
Danu
Vito Toppinen
No hyvä jos meidän jonkun mietteistä on ollut apua (vaikka aikamoiseksi
väännöksi monesti on mennyt).
minun mielestä tuo esittämäsi ratkaisusi on hyvä, itsellä on samalla
lailla, katot vain sen releen ohjausjännitteen oikeaan paikkaan.
ihan vain vinkiksi vielä että viimevuoden venemestari lehdessä oli usean
sivun artikkeli juuri tuosta 2-akkujärjestelmästä.
siinä oli myös hyvin havainnollistavat piirroksetkin että varmasti menee
jakeluun eri järjestelmät.
Koitas käydä katsomassa vaikka kirjastossa tai divarissa jos lehti
löytyy, numeroa en muista.
tosin kyllä näidenkin kirjoitusten joukosta löytyy ratkaisut.
Pekka Nykänen
> No hyvä jos meidän jonkun mietteistä on ollut apua (vaikka aikamoiseksi
> väännöksi monesti on mennyt).
>
> minun mielestä tuo esittämäsi ratkaisusi on hyvä, itsellä on samalla
> lailla, katot vain sen releen ohjausjännitteen oikeaan paikkaan.
Juu, kuulosti ihan oikealta ratkaisulta munkin mielestä.
Pieni lisäys: Kannatta käyttää ns "viisasta" relettä, eli semmoista, joka
mittaa akulle menevää jännitettä ja sulkee releen vasta kun starttiakku on
täysi, tuo maksaa kyllä varmaan ainakin satasen -:(. Jos releen ohjauksen
ottaa siitä latauksen merkkivalosta, niin rele menee kiinni turhan
aikaisin. Käytännössä tuo ei usein ole ongelma, koska starttiakkua ei
normaalisti pureta kovin paljoa. Murheita saattaa syntyä tilanteissa,
joissa starttiakku on syystä tai toisesta imutettu tyhjäksi, ja jos vielä
hupiakut on suht tyhjiä, niin siitä seuraa se, ettei startti tule täyteen
kovin nopeasti. Jos tuon ongelman osaa tiedostaa, niin sitten ei
tuollakaan ole paljon väliä. Eli jos startti on tyhjä, niin käytä konetta
ainakin kolme tuntia, mielummin enemmän.
Pekka Nykänen
<oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
> Mielenkiintoinen artikkeli mutta se kertoo saman minkä minäkin kerroin.
> Kyseessä on jatkuvasti ylläpitolatauksessa oleva akkupatteristo jota
> käytetään esim. UPS:issa tai muussa vasravoimakäytössä. Akut ovat aina
> 100 % täynnä joka takaa sen etteivät akut myöskään sulfatoidu. Näin ne
> kestävät tuon 10 vuotta vaivatta ja pitempäänkin..
>
> Kyseessä siis ei ole veneen hupiakku jota puretaan ja ladataan useita
> satoja ketoja peräjälkeen vaan se on akusto jonka lataustila on vakio.
No ei tämäkään pidä ihan paikkansa. Noita älykkäitä UPS akustoja ladataan
ja puretaan hyvin mutkikkalla algoritmilla, eli latausjännitettä
tiputetaan silloin tällöin siten, että osa kuorman tehosta imetään
akuista, niin että akut puretaan esim puoliväliin. Tuona aikana lasketaan
kuorman akun ja laturin välisistä virtasuhteista sekä systeemin
loppujännitteestä akun kunto.
Eräs tuon Joakimin mainitseman artikkelin kirjoittajista on muuten tehnyt
tohtorin väitöskirjansa nimenomaan lyijyakkujen latauksesta 90 luvun
alkupuolella, jolloin teimme aika paljon yhteistyötä nimenomaan akkujen
latauksen valvonnan alalla.
> Artikkelissa todettiin myös se minkä olen itsekin useaan otteeseen
> todennut, että ylläpitolataus on erittäin törkässä asemassa akkujen
> kestävyydessä. Ylläpitolatausjännitteen on oltava riittävän stabiili.
>
Venekäytössähän ei voida puhua normaalista ylläpitovarauksesta. Koska sitä
ei ole, se EI voi myöskään olla stabiili. On vain satunnaisia
lataus-sessioita. Lyhyenä latausaikana yritetään saada akkuun tungettua
mahdollisimman paljon amppeereita (joita akku taas ei "halua" ottaa
vastaan). Akkuja siis varataan silloin kun on energiaa tarjolla ja
erilaisilla kikka-kakkosilla (==hallittu jännitteen nosto) akkuihin
lyhyessä ajassa menevää virtaa saadan nostettua. TÄRKEÄÄ on kuitenkin se,
ettei akkuja _koskaan_ pureta liian tyhjiksi. Venekäytössä pitää myös
ikävä kyllä hyväksyä se, ettei akut kestä kovin kauan. Koska ne puretaan
liian tyhjiksi liian usein, kuitenkin...
Veneakkujen lyhyt ikä on kiinni juuri siitä, kuinka tyhjäksi ne
"keskimäärin" puretaan. Toistuvasti edes melkein tyhjäksi imetyt akut on
todella lyhytikäisiä. Tässä suhteessa erityyppiset akut ovat kuitenkin
erilaisia, mutta kuten jo aiemmin mainitsin, päästään halvimmalla, kun:
- käytetään halpoja "biilteema" akkuja
- akusto on ylisuuri tarpeeseen nähden, eli niitä ei koskaa pureta edes
puoleenväliin
- hidasta latausta on (aurinkokenno) edes vähän (akut täyttyy VARMASTI
esim viikon seisokissa)
- ladataan ehdottomasti täyteen sillontällöin (loman aikana maasähkö!!)
- suuri akusto, jolloin niitä voidaan ladata myös koneen laturilla, niin
ettei tartte konetta huruttaa viittä tuntia yhtä soittoa.
Hienot, syväpurkauksia kestävät akut on varmasti venekäytössä
pitkäikäisempiä, mutta jos lasketaan suorituskyky/vuosi/hintabudjettia
niin ei noiden käytöstä ole juuri mitään etua.
Vito Toppinen
Joo varmasti on hyvä tollanen "älykäs" rele, mutta kyllä mielestäni sen
pitäisi riittää että
a)kone sammuneena akut ovat erotettu toisista riippumatta kipparin
"muistista",
b)käyttöakku kytkeytyy mukaan vasta kun laturi lataa kunnolla (releen
miikka sinne lampulle ja plussa jatkuva).
c)jos käyttöakku on täynnä ja starttiakku tyhjähkö, niin eihän se käyttö
akku ota enää virtaa vastaan paljoa vaan se "ohjautuu" sinne tyhjempään
starttiakkuun.
d)itsellä on kaiken varalle vaihtokytkin (1/2/0/1+2) että jos startti
akusta loppuu hönkä niin voi lainata käyttöakustosta potkua.
Matti Kaki
>
>On Thu, 16 Mar 2006 14:01:26 +0200, Matti Kaki
><oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
>
>> Mielenkiintoinen artikkeli mutta se kertoo saman minkä minäkin kerroin.
>> Kyseessä on jatkuvasti ylläpitolatauksessa oleva akkupatteristo jota
>> käytetään esim. UPS:issa tai muussa vasravoimakäytössä. Akut ovat aina
>> 100 % täynnä joka takaa sen etteivät akut myöskään sulfatoidu. Näin ne
>> kestävät tuon 10 vuotta vaivatta ja pitempäänkin..
>>
>> Kyseessä siis ei ole veneen hupiakku jota puretaan ja ladataan useita
>> satoja ketoja peräjälkeen vaan se on akusto jonka lataustila on vakio.
>
>No ei tämäkään pidä ihan paikkansa. Noita älykkäitä UPS akustoja ladataan
>ja puretaan hyvin mutkikkalla algoritmilla, eli latausjännitettä
>tiputetaan silloin tällöin siten, että osa kuorman tehosta imetään
>akuista, niin että akut puretaan esim puoliväliin. Tuona aikana lasketaan
>kuorman akun ja laturin välisistä virtasuhteista sekä systeemin
>loppujännitteestä akun kunto.
Toki näin mutta se suoritetaan hyvin harvoin verrattuna hupiakkuun.
Lisäksi hupiakku valitettavasti tyhjennetään aivan liian tyhjäksi ja
ladataan kun muistetaan. Tuossa UPS-testissä akut ladataan välittömästi
jotta sulfatoituminen jäisi mahdollisimman pieneksi. Lisäksi lataus
tehdään taatusti fiksummin kuin mitä vaihtovirtalaturi sen tekee.
Tärkeää on muistaa, että lyijyakku alkaa sulfatoitua välittömästi
kun sen varaustila putoaa alle 100%. Siksi lyijyakku on ladattava,
niin pian kuin mahdollista, käytön jälkeen.
>> Artikkelissa todettiin myös se minkä olen itsekin useaan otteeseen
>> todennut, että ylläpitolataus on erittäin törkässä asemassa akkujen
>> kestävyydessä. Ylläpitolatausjännitteen on oltava riittävän stabiili.
>>
>Venekäytössähän ei voida puhua normaalista ylläpitovarauksesta. Koska sitä
>ei ole, se EI voi myöskään olla stabiili. On vain satunnaisia
>lataus-sessioita. Lyhyenä latausaikana yritetään saada akkuun tungettua
>mahdollisimman paljon amppeereita (joita akku taas ei "halua" ottaa
>vastaan). Akkuja siis varataan silloin kun on energiaa tarjolla ja
>erilaisilla kikka-kakkosilla (==hallittu jännitteen nosto) akkuihin
>lyhyessä ajassa menevää virtaa saadan nostettua. TÄRKEÄÄ on kuitenkin se,
>ettei akkuja _koskaan_ pureta liian tyhjiksi. Venekäytössä pitää myös
>ikävä kyllä hyväksyä se, ettei akut kestä kovin kauan. Koska ne puretaan
>liian tyhjiksi liian usein, kuitenkin...
Pitää paikkansa. Veneolosuhteet ovat todella rankat vaikka akkuja
käytetäänkin lähinnä kesällä. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa tilanne
kun hupiakku vedetään täysin tyhjäksi. Onhan siinä yleensä kiinni
myös jääkaappi joka usein on aika tyhmä eikä katkaise virtaa kun
jännite laskee liikaa.
Tämän vuoksi olisikin hyvä jos hupiakuissa olisi jännitevahti joka
katkaksiee virran kun jännite on alentunut tiettyyn arvoon. Tämä on
helppo itsekin rakentaa mutta kaupalliset sovellutukset ovat aika
kalliita koska laite ei ole yleistynyt.
Nykyaikeiset elektroniikkalaitteet osaavat sammuttaa itsensä kyllä
mutta kaikki eivät riittävän korkeassa jännitteessä, Joissain
elektroniikkalaitteissa katkaisujännite voi olla liian alhainen
jolloin akku pääsee purkautumaan liikaa. Joissain laitteissa tämä
jännitearvo on säädettävissä. On myös tärkeää etteivät mernekululle
tarpeelliset laitteet sammu silloin kun niitä eniten tarvitaan.
Jos vaikka moottori lakkaa käymästä, jolloin lataus ei toimi, on
tärkeää saada ainakin jotkut laitteet toimimaan.
Tässäkin tapauksesa erillinen akkuvahti olisi hyvä koska sen voi
(tai ainakin pitäisi voida) ohittaa hätätilanteessa. Siksi ei ole
välttämättä hyvä idea mennä asettelamaan niitä katkaisujännitteitä
kovin alas.
janne
"Vito Toppinen" <vi...@kaisla.org> wrote in message
news:%LGQf.2190$My...@reader1.news.jippii.net...
Terve
Kertokaahan mistä tuon releen saa 40 eur hintaan?
Ensimmäinen kysely tuotti 62 euron hinnan.
Onko tiedossa tyyppimerkintä? Soitin paikalliseen Bosh-kauppaan ja siellä ei
tunnettu tuotetta.
Janne OH6LSL
Eera
löytyy myös
autotarvikeliikkeistä, esim Aldata, hintaa vain oli tuplasti - kerran
näinkin päin.
Eera
Vito Toppinen
No mulla on nyt kädessä BOSCH:n erotusrele, 12V 75A, tyyppinumero
kyljessä näyttää olevan: 0 332 002 156.
eli ei taida siellä päin "valtuutettu" bosch kauppa olla oikein ajantasalla.
vaasan suunnalla sitä löytyy ainakin autotarvike helmiseltä muistaakseni
hintaan 40€.
Pistin kuvankin siitä tänne:
http://img.photobucket.com/albums/v436/011275/erotusrele.jpg
Janne Strang
>
> No mulla on nyt kädessä BOSCH:n erotusrele, 12V 75A, tyyppinumero
> kyljessä näyttää olevan: 0 332 002 156.
> eli ei taida siellä päin "valtuutettu" bosch kauppa olla oikein
> ajantasalla.
>
> vaasan suunnalla sitä löytyy ainakin autotarvike helmiseltä muistaakseni
> hintaan 40€.
>
> Pistin kuvankin siitä tänne:
> http://img.photobucket.com/albums/v436/011275/erotusrele.jpg
>
>
>>>
>> Esim. Maritimilla on 65 e hintaan BEP Matrix kaksoisakkurele,
>> vastaavia löytyy myös
>> autotarvikeliikkeistä, esim Aldata, hintaa vain oli tuplasti - kerran
>> näinkin päin.
>>
>> Eera
>>
Kiitoksia, todellakin ei ole Bossi-miehet täällä ajan tasalla. Pitänee
soittaa ja antaa tuo numero. Kaveri hyppää myös vaasassa, joten eiköhän
sekin järjesty.
Tiedän että maritiimistä saa tuon releen 65 eurolla, mutta kun puhuttiin
40eur hinnasta. Onko tämä rele siis pelkkä rele, vai sisältääkö jotain
"älyä" Pelkän releen voi kytkeä apureleellä laturin merkkivaloon. Eli
kun laturi alkaa ladata, niin akut kytkeytyvät yhteen.
Janne OH6LSL
Kokkola
Eera
>>
>> No mulla on nyt kädessä BOSCH:n erotusrele, 12V 75A, tyyppinumero
>> kyljessä näyttää olevan: 0 332 002 156.
>> eli ei taida siellä päin "valtuutettu" bosch kauppa olla oikein
>> ajantasalla.
>>
>> vaasan suunnalla sitä löytyy ainakin autotarvike helmiseltä
>> muistaakseni hintaan 40€.
>>
>>>>
>>> vastaavia löytyy myös
>>> autotarvikeliikkeistä, esim Aldata, hintaa vain oli tuplasti - kerran
>>> näinkin päin.
>>>
>>> Eera
>>
> 40eur hinnasta. Onko tämä rele siis pelkkä rele, vai sisältääkö jotain
> "älyä" Pelkän releen voi kytkeä apureleellä laturin merkkivaloon. Eli
> kun laturi alkaa ladata, niin akut kytkeytyvät yhteen.
>
> Janne OH6LSL
> Kokkola
Kyseessä on jännitteen tunnistava rele, lisätietoja:
http://www.bepmarine.com/showproduct.cfm?productid=12
Vito Toppinen
Ei sisällä "älyä", mutta eipä sitä siinä juuri tarvitakkaan.
kytkentä just noin kuin kerroit=> eli plus akun plussaan(jatkuva) ja
miinus latausvalolle.
olen kirjoittanut aiheesta aiemmin tänne.
--
Selijäs lukoo notta KS1030 ...
Vito Toppinen
Toi boschin relessä ei ole tuota ns."jännitteen tunnistusta" mutta saman
asian ajaa kun kytketään siihen latausvaloon. eikä siinä tarvita muuten
mitään apureleitä.
janne
>
> Toi boschin relessä ei ole tuota ns."jännitteen tunnistusta" mutta saman
> asian ajaa kun kytketään siihen latausvaloon. eikä siinä tarvita muuten
> mitään apureleitä.
> --
> Selijäs lukoo notta KS1030 ...
Ok homma, virtaa riittää ohjaamaan sitä käämiä suoraan.
Janne
janne
(hyllystä!).
Malli on Nagares,S.A. RL/180-12
12V/100A
Hinta 14.50Eur
Janne