Septin tyhjennyksestä ja asennuksista
Kari S.
asia vielä ihmetyttää. Toivottavasti saisin täältä vastauksen muutamiin
kysymyksiini.
Koska jätteitä ei saisi enää mereen pumpata, niin onko enää tarpeen
tehdä lainkaan septille/vessalle ulostuloa suoraan mereen? Sellainen on
kaikissa näkemissäni ohjeissa. Purjehdin pääasiassa yksin ja sen verran
lyhyitä reissuja, että suunniteltu tankki pitäisi kyllä riittää aina
seuraavaan tyhjennyspisteeseen (tai siis tosiasiassa peräti takaisin
kotiin).
Entä onko tarpeen asentaa itse omaa erillistä tyhjennyspumppua? Eikös
tyhjennyspisteissä ole pumppu, joka imee tankin tyhjäksi.
Ymmärrän, että asiaan vaikuttaa veneilytapa mutta minulla reissut ovat
lyhyitä ja jos nyt on pärjätty kokonaan ilman vessaa, niin kuvittelisin
pärjääväni vessan kanssa vaikka saisinkin tyhjennettyä sen vain
tietyissä pisteissä.
Muutkin asennukseen vaikuttavat vinkit otetaan kiitollisuudella vastaan.
Olisi mukava kuulla niistä ennenkuin pytty on paikoillaan.
--
Kari
mika särkijärvi
> Koska jätteitä ei saisi enää mereen pumpata, niin onko enää tarpeen
> tehdä lainkaan septille/vessalle ulostuloa suoraan mereen? Sellainen on
> kaikissa näkemissäni ohjeissa.
Ulostulon kautta on hyvä syksyllä huuhtoa ämpäriin tankin pohjalle
imutyhjennyksessä jääneet moskat. Tarpeen vaatiessa liotetaan vähän
aikaa vedellä ja jollain huussiliuottimella, sitten pohjahana hauki.
Päijänteellä ei ole koskaan tullut mieleen lorotella liemiä järveen.
Paitsi tietysti Asikkalanselän vedenottamon kohdalla, sieltähän
syvänteeseen kertyvä lokavesi lasketaan oikein tunnelia pitkin
puhdistamon kautta Suomenlahteen ;)
mika
Jukka Aittola
>
Oho. Kari S on ryhtynyt purjehtijaksi :) Mutta asiaan.
> Koska jätteitä ei saisi enää mereen pumpata, niin onko enää tarpeen
> tehdä lainkaan septille/vessalle ulostuloa suoraan mereen?
Ei ole, tietyin edellytyksin. Minullakin on pelkkä imutyhjennys, ja
hyvin on pärjätty.
> Ymmärrän, että asiaan vaikuttaa veneilytapa mutta minulla reissut ovat
> lyhyitä ja jos nyt on pärjätty kokonaan ilman vessaa, niin kuvittelisin
> pärjääväni vessan kanssa vaikka saisinkin tyhjennettyä sen vain
> tietyissä pisteissä.
Näinhän se on. En näe merityhjennystä mitenkään välttämättömänä, jos
hädät hoidetaan enimmäkseen jonnekin muualle kun septitankkiin, ja
ollaan yleensä imutyhjennysten ulottuvilla, eli ei siis vaikkapa
viikkotolkulla ulkomailla, missä imutyhjennyksiä ei ole. Lisäksi
hyödynnetään imutyhjennyspisteet aina kuin sellainen on järkevästi
saavutettavissa.
Ilman merityhjennystä septisysteemissä ei tarvita kuin letku pytyn ja
tankin välille, letku tankista imutyhjennykseen ja tankin huohotusletku.
Tyhjennyspumpun, jota siis tarvitaan vaan tankin sisällön pumppaamiseen
mereen, ja mahdollisen kolmitieventtiilin, voi jättää kauppaan.
> Muutkin asennukseen vaikuttavat vinkit otetaan kiitollisuudella vastaan.
Heti mieleen tulee ainakin seuraavaa:
Viritä tyhjennysletkut niin, että p-vesi ei jää niihin lillumaan, eli
tyhjennysreiästä pitäisi olla suora alamäki septitankkiin. Näin letkut
pitävät hajut mahdollisimman pitkään sisällään. Laita riittävän paksu
huohotusletku septitankkiin, jotta ilma vaihtuu ja septitankissa muhiva
bakteerikanta saa ilmaa, mikä estää hajujen syntymistä. Osta
septikäyttöön tarkoitetut kalliit letkut.
Jukka
Jukka T Mäkelä
"Kari S." <kari...@yahoo.com> kirjoitti
viestissä:CBTYf.562$mR2...@reader1.news.jippii.net...
> Olen rakentamassa pikkupurkkariini (Helmsman 23) kunnon vessaa ja moni
> asia vielä ihmetyttää.
> mereen?
> Entä onko tarpeen asentaa itse omaa erillistä tyhjennyspumppua? Eikös
> tyhjennyspisteissä ole pumppu, joka imee tankin tyhjäksi.
> Ymmärrän, että asiaan vaikuttaa veneilytapa mutta minulla reissut ovat
> lyhyitä
Arvannenko oikein, että et ole harrastanut lajia kovin pitkään?
Pitemmällä kokemuksella tietää, että se mikä teoriassa voi pettää, pettää
myös käytännössä ennemmin tai myöhemmin. Lisäksi moni asia, joka missään
tapauksessa ei edes VOI pettää, pettää silti ennemmin tai myöhemmin. Eli kun
suunnittelet jotakin, älä edes pohdi, voiko joku mennä pieleen vai ei, vaan
varustaudu aina vaihtoehtoisella suunnitelmalla B. Tässä tapauksessa: TEE
septille myös suora ulostulo vesistöön. Näin siksi mm. että:
a) purjehdusreissusi voivat pidentyä alueille, joilla ei ole imutyhjennystä
b) veneelle voi tulla seuraa, jolle wc:n käytettävyys on tärkeää
c) imutyhjennyslaitteet eivät yleensä toimi kovin luotettavasti
d) joskus kuitenkin vielä myyt veneesi, turvaa sen jälleenmyyntiarvo
Kun kerran asennat putken vesistöön, tarvitset myös septipumpun. Vrt. myös
kohta d) edellä. Jokainen veneenostaja odottaa, että septitankki voidaan
tyhjentää veneen omalla septipumpulla.
Mukavaa puslausta pytyn, tankin, kolmitiehanan, pumpun, putkien ja
läpivientien kanssa...
JTM
Pekka Nykänen
<jukka.t...@welho.com> wrote:
> Jokainen veneenostaja odottaa, että septitankki voidaan
> tyhjentää veneen omalla septipumpulla.
>
Tuota septipumppuakaan ei tarvita, jos sen tankin saa asennettua kokonaan
vesirajan yläpuolelle. Tuolloin pelkkä putki ulos plus sulkuhana riittää.
pekka
--
Pekka Nykänen, Stenbackantie 169, 02550 Evitskog, Finland
phone +358 9 2563 960
reply to: pekka nykanen at mips fi
S/Y Aava
"Pekka Nykänen" <pekka....@nospam.fi> kirjoitti viestissä
news:op.s7kl3...@news.kolumbus.fi...
> On Wed, 05 Apr 2006 22:34:50 +0300, Jukka T Mäkelä
> <jukka.t...@welho.com> wrote:
> > Jokainen veneenostaja odottaa, että septitankki voidaan
> > tyhjentää veneen omalla septipumpulla.
> >
>
> Tuota septipumppuakaan ei tarvita, jos sen tankin saa asennettua kokonaan
> vesirajan yläpuolelle. Tuolloin pelkkä putki ulos plus sulkuhana riittää.
Tuota olen pohtinut, haluan jättää pumpun pois, vapautuisi hyvää
säilytystilaa.
Eikö tuo pohjaläpivienti toimisi hätävarana vaikka tankki olisi osaksi
vedenpinnan alapuolella? Kun tankki tulee täyteen, niin siitä saa
painovoimaisesti poistumaan osan, tai ainakin pumppaamalla pytyn
huuhtelupumpulla, eikös niin?
Toisaalta haluttaisi laminoida tuo pohjaläpivienti kokonaan umpeen, mutta
miten lie tyhjennykset Baltian maissa? Löytyykö edes suurista satamista
(Haapsalu, Pärnu, Riika, Ventspils...) imutyhjennystä? Ensi kesänä olisi
tarkoitus lähteä tutkimaan Itämeren rantaa myös Pärnun eteläpuolelta, en ole
aiemmin käynyt Latvian tai Liettuan satamissa.
Yhtenä konstina pelkän imutyhjennyksen varassa ollessa olisi vanha
septipumppu irrallaan hätävarana, varustettuna niin että sillä saisi imettyä
kansihelan kautta ja poistoputki laidan ulkopuolelle. Onko tästä kokemuksia?
Tuomas
Kannattaisi kyllä harkita kemiallisen huussin laittamista tai ei huussia
ollenkaan. Septitankkiratkaisuhan ei ole mitenkään pakollinen muuta kuin
vesivessan kanssa. Erityisesti jos sinulla ei vielä ole vesivessaa, mieti
tarkkaan muut ratkaisut.
Septitankin jälkiasennus on _jumalattoman_ suuri ja vaivalloinen työ (ja sen
hinta sekä hyödyt ovat esim. maatalouden hajapäästöihin ja pietarin
päästöihin verrattuna naurettavat).
TR
"Kari S." <kari...@yahoo.com> wrote in message
news:CBTYf.562$mR2...@reader1.news.jippii.net...
Lasse Holmström
> Olen rakentamassa pikkupurkkariini (Helmsman 23) kunnon vessaa ja moni
> asia vielä ihmetyttää. Toivottavasti saisin täältä vastauksen muutamiin
> kysymyksiini.
>
> Koska jätteitä ei saisi enää mereen pumpata, niin onko enää tarpeen
> tehdä lainkaan septille/vessalle ulostuloa suoraan mereen? Sellainen on
Muutama näkökohta:
Tankin huuhtelu ja muu huolto ja talvisäilytys voi olla huomattavasti
helpompaa kun voi käyttää yhdettä pohjan läpi.
Monessa tyhjennyspaikassa ei voi käyttää laitetta koska se on rikki,
täynnä tai muuten käyttökelvoton, esimerkiksi paikka on liian matala
purjeveneille tms.
> Entä onko tarpeen asentaa itse omaa erillistä tyhjennyspumppua? Eikös
Riippuu asennustavasta, mutta se lienee suositeltava ainakin jos tekee
sen läpiviennin ulos.
> Muutkin asennukseen vaikuttavat vinkit otetaan kiitollisuudella vastaan.
Pari vihjettä:
Laita riittävän iso huohotusputki, suosituksissa se on mielestäni aika
pahasti alimitoitettu. Tankit kestävät huonosti alipainetta ja tuuletus
on syytä olla hyvä kun tankissa on tavaraa.
Jos laitat tyhjennyspumpun, niin monet niistä eivät mahdollisesti kestä
imutyhjennyksen aiheuttamaa alipainetta; olisi hyvä tehdä asennus siten,
että venttiilillä voi sulkea tankin ja pumpun välisen yhteyden
imutyhjennyksen ajaksi.
Älä yritä säästää ostamalla "vastaavaa" tai "samanlaista" halvempaa
letkua kuin hajutiivis letku. Se kostautuu viimeistään seuraavana kesänä.
Letkut ovat yllättävän jäykkiä ja niitä voi olla vaikea saada taipumaan
aiottuun asennustapaan. Itselläni tämä koitui ongelmaksi kun en
saanutkaan yhtä kolmitieventtiiliä mahtumaan aiottuun paikkaan, vaan
jouduin ostamaan tilalle sulkuventtiilin ja T-kappaleen. Käyttämätön
kolmitieventtiili on vieläkin kaapissa, jos joku tarvitsee; voin myydä
omakustannushintaan.
Yritä pärjätä mahdollisimman vähillä liitoksilla, mahdollisten
ongelmakohtien määrä minimoituu.
Lasse
Matti Suorsa
"S/Y Aava" <aa...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:4434b2ea$0$1149$9b53...@news.fv.fi...
- - - -
> Toisaalta haluttaisi laminoida tuo pohjaläpivienti kokonaan umpeen, mutta
> miten lie tyhjennykset Baltian maissa? Löytyykö edes suurista satamista
> (Haapsalu, Pärnu, Riika, Ventspils...) imutyhjennystä? Ensi kesänä olisi
> tarkoitus lähteä tutkimaan Itämeren rantaa myös Pärnun eteläpuolelta, en
> ole
> aiemmin käynyt Latvian tai Liettuan satamissa.
Piritassa (Tallinna) en viime kesänä nähnyt imutuhtennys
paikkaa. Noin 10 v sitten en nähnyt yhtään paikkaa
Baltianmaiden rannikolta aina Puolaan asti, kun olimme
joka yö eri satamassa. Noin 15 v sitten ei ollut Keski-
Eurpoopan kanavilla edes puhettakaan jostain tyhjennys-
paikasta. Eikä nytkään suorittaessani CEVNI-tutkinnon
pari vuotta sitten ollut aavistustakaan kursseilla mistään
veneiden imutyhjennykseen liittyvästä.
Olisikohan Suomi nyt edelläkulkijamaa imutyhjennyksessä
Euroopassa.
(Tätä ei oikein tahdo kuitenkaan ymmärtää, kun esim.
noita kunnallisia tyhjennyspaikkoja Hesassa saa hakemalla
hakea. Vaikka paljon puhutaan, velvoitetaan jne.
- Jenkkien suurella järvialueella kävi vähän samanlaisesti:
ensin tuli laki, mutta minkäänlaista mahdollisuutta lain
noudattamiseen ei ollut.)
MSa
b
septityhjennyksellä varustetulla kemiallisella vessalla, eli Visa MSD:llä
(löytyy Maritimilta). Halpa ratkaisu, joka on helppo toteuttaa (ei pumppuja,
ei kolmitiahanoja, ei läpivientiä läpi pohjan). Muuta ongelmaa ei ole
ilmennyt, kuin että pöntöstä tulee aika mojovat hajut kun aukaisee
paskantiputusluukun. Tänä vuonna kokeillaan hajuntappoa Green Viking:illä,
joka on saanut hyvät arvostelut länsinaapurin puolelta.
"Tuomas" <tuomas.invali...@hut.removefi> wrote in message
news:Ss2Zf.32$_g4...@read3.inet.fi...
Matti Suorsa
> miten lie tyhjennykset Baltian maissa? Löytyykö edes suurista satamista
> (Haapsalu, Pärnu, Riika, Ventspils...) imutyhjennystä? Ensi kesänä olisi
> tarkoitus lähteä tutkimaan Itämeren rantaa myös Pärnun eteläpuolelta, en
> ole
> aiemmin käynyt Latvian tai Liettuan satamissa.
>
> Yhtenä konstina pelkän imutyhjennyksen varassa ollessa olisi vanha
> septipumppu irrallaan hätävarana, varustettuna niin että sillä saisi
> imettyä
> kansihelan kautta ja poistoputki laidan ulkopuolelle. Onko tästä
> kokemuksia?
Käytännönläheistä tietoa löydät Baltiasta kotisivustoltani:
http://koti.welho.com/msuorsa3 Kirjoituksia - Ikivihreää tietoa -
Pitkin Baltian rannikkoa
MSa
Kari S.
> Kannattaisi kyllä harkita kemiallisen huussin laittamista tai ei huussia
> ollenkaan. Septitankkiratkaisuhan ei ole mitenkään pakollinen muuta kuin
> vesivessan kanssa. Erityisesti jos sinulla ei vielä ole vesivessaa, mieti
> tarkkaan muut ratkaisut.
>
> Septitankin jälkiasennus on _jumalattoman_ suuri ja vaivalloinen työ (ja sen
> hinta sekä hyödyt ovat esim. maatalouden hajapäästöihin ja pietarin
> päästöihin verrattuna naurettavat).
>
> TR
Taidan silti asentaa vesivessan sillä kemiallisista minulla ei ole
erityisen hyviä kokemuksia. Lisäksi järki ja hyötynäkökohdat eivät
näissä harrastuspuuhasteluissa ole aina ne päälimmäiset. Joskus täytyy
vaan askarrella ;)
Tuomaksen (ja muidenkin) kommenttien perusteella olen ehkä päätymässä
vesivessaan, jossa on pytyn ympärille sijoitettu oma septitankki. Tässä
mallissa on mahdollisuus imutyhjennykseen sekä tyhjennykseen suoraan
mereen / suorakäyttö mereen, jolloin tyhjennys tapahtuu vessan omalla
pumpulla. Septitankin koko on käyttööni riittävä ja koska putkia ei
juuri tule, on septin koko tilavuus hyötykäytössä. Tällä tarkoitan sitä,
ettei pytty --> septi -putken tilavuus ole vaikuttamassa huuhteluveden
määrään. Kuva esim. Meredin luettelon sivulla 308, Marin Compact vene WC.
Toisena vaihtoehtona minulla oli joustava septitankki, jollaisen
sijoittaminen jälkikäteen on huomattavasti helpompaa kuin kovien
kiinteiden tankkien. Hintakin on siihen nähden kohtuullinen. Jotenkin
vain vielä epäilyttää nuo joustavat tankit. Paska juttu jos sellainen
repeää, kirjaimellisesti. Tällaisessakin olisi silti putkien vetämisessä
oma vaivansa. Asennuksen kohde (7m purkkari) kun ei sisällä aivan
hirmuisesti ylimääräisiä tiloja kylpyhuoneen rakentamiseen.
Ja kuten Jukka (JTM) alussa arveli, että en ole kovin pitkään lajia
harrastanut. Näinhän se on. Siksipä saankin suunnitella ja haaveilla
vailla kokemuksen tuomaa viisautta :) Pari kesää omalla veneellä on
takana. Tosin viime kesä meni pahasti pieleen. Oman loukkaantumisen
vuoksi veneily jäi vähiin mutta pääsin sentään kokeilemaan. Tänä vuonna
jos ehtisi sen verran pitkälle reissulle, että kerkeäisi vessaankin
tulemaan tarvetta.
--
Kari
Pekka Nykänen
> jolloin tyhjennys tapahtuu vessan omalla pumpulla.
Kuinkas tuo oikein toimii?
Meinaat siis pumpata pelkää ilmaa tankkiin?
Huohotinputki ainakin pitää siinä tapauksessa saada tukkoon.
Vähän epäilen tuota hommaa, mutta kyllä se teoriassa saattaa toimiakin.
Onko joku kokeillut?
Pasi Pouri
> Olisikohan Suomi nyt edelläkulkijamaa imutyhjennyksessä Euroopassa.
>
> (Tätä ei oikein tahdo kuitenkaan ymmärtää, kun esim. noita
> kunnallisia tyhjennyspaikkoja Hesassa saa hakemalla hakea. Vaikka paljon
> puhutaan, velvoitetaan jne.
Tämän on nyt valtiovaltakin huomannut. Muistaakseni
ympäristöministeriöltä saa tukea imutyhjennyspaikkojen
rakentamiseen.
Ainakin Länsisuomen alueelle saa avustusta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=178735&lan=fi
Lainaus:
" Avustus voi olla 20 - 50 % ja sitä haetaan alueellisen
ympäristökeskuksen kautta. Haku on jatkuva, mutta ympäristöministeriö
suosittaa hakemuksen jättämistä huhtikuun 2006 loppuun mennessä.
Määrärahan jaossa priorisoidaan vierasvenesatamia. "
Toivottavasti tilanne paranee.
- PP
Juha Saarinen
pumppua. Tuossa säästetään kyllä nyt väärässä paikassa. Veskin pumpulla se
ehkä tyhjenee, mutta silloin pitäisi saada se tankki todella tiiviiksi
(joskus falskaa ihan varmana jostain). Ilman pumppua painovoimalla toimiva
kuulostaa myös hiukan heppoiselta ratkaisulta. Ainakin ulosoton pitäisi olla
tankin alimmalla kohdalla ja pohjan muoto vielä miellellään suppilo,
poistoputken kooksi ei kyllä riitä ihan pieni tuubi. Joku laittaa hiukan
paperia vessaan ja poistoreikä poistohanan kohdalta tukossa, sitä on kiva
sitten lähteä aukomaan kun on tankki täynnä...
Juha
S/Y Aava
"Juha Saarinen" <j...@pp1.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:M75Zf.70$_g4...@read3.inet.fi...
> Kyllä mä olen aika skeptinen että tankin tyhjennys toimisi hyvin ilman
> pumppua.
Eihän sen tarvitsekaan toimia hyvin. Kunhan toimii edes välttävästi, jos
tankki täyttyy eikä imuria ole lähimaillakaan. Kyse on siis
hätävarajärjestelystä, lisävarmuutta antaa kannellinen ämpäri, joka toimi
varalaitoksena, mikäli varsinainen lopettaa kaiken toiminnan.
Tavoitehan on tyhjentää imutyhjennyksellä viemärin kautta puhdistamoon,
eikös niin?
Tuossa säästetään kyllä nyt väärässä paikassa. Veskin pumpulla se
> ehkä tyhjenee, mutta silloin pitäisi saada se tankki todella tiiviiksi
> (joskus falskaa ihan varmana jostain).
Eihän sitä tarvitse saada tyhjäksi mereen. Kunhan vaan saa täyteen tankkiin
painettua tavaraa lisää niin että toisesta päästä sama määrä menee mereen.
Tällä konstilla vessan käyttö voi jatkua vaikka tankki olisi täynnä. Minulla
on n. puolet tankista (10-15 cm) vedenpinnan yläpuolella, joten tankin
täytyttyä siitä ehkä valuu painovoimaisestikin mereen, ehkä ei etenkin jos
sattuu vessapaperi tai muu jööti poistoputkeen. Huohotinputkeen tietty voisi
laittaa hanan, mutta jos pumpatessa vähän lorahtaa sitä kauttakin niin
haitanneeko, eihän tämä kuitenkaan ole kuin hätävara?
Vielä tuo korvausilman saanti imutuksen aikana. Septitankki on niin
vaikeasti irroitettavissa (veistämöllä asennettu) että en pääse hitsaamaan
uutta huohotinhelaa, kun kuulemma nykyään pitäisi olla vähintään 19 tai
mieluummin 25 mm ilmatorvi. Eikö se säiliö muka saa korvausilmaa pytyn
kautta?
No, jos menee imutuksessa rusinaksi, niin sitten se varmaan mahtuu pois
ilman aukkojen sahausta laipioihin.
Heikki Hämäläinen
"Juha Saarinen" <j...@pp1.inet.fi> kirjoitti
viestissä:M75Zf.70$_g4...@read3.inet.fi...
ostaessa epäileväinen painovoimaisen tyhjennyksen toimivuudesta, mutta aivan
suotta. Tankkia ei ole tarvinnut sen merkillisemmin muotoilla, tyhjennys
tietysti silti pohjasta. Tyhjentyminen on varmasti täydellisempää kuin
tankin sisälle päätyvästä putkesta imemällä. Standardikokoiset letkutkaan
eivät ole edes hidaste. Ainoa tukkeuma 10 v:ssa on aiheutunut
läpivientiventtiilistä, joka jäi puoliksi kiinni-asentoon kahvan toimiessa
normaalisti. Paperiton vessa on yhtä kaukainen ajatus kuin paperiton
toimistokin. Vauhdissa tyhjentäessä vetää jopa ilmaa tankista samalla
tavalla kuin pentryn lavuaarinkin poistoputki.
Dag Stenberg
Sellainen, jotta mitä iloa on rakentajalle siitä 50-80% investoinnistaan
imutyhjennyslaitokseen?
Dag Stenberg
tuleva paskansiivoamisurakoitsijako?
Dag Stenberg
Minulla sattuu olemaan pilssin käsityhjennyspumppu aika lähellä
septitankkia. On jokseenkin helppo juttu siirtää imutyhjennysletku
pilssipumppuimuletkun paikalle, koska niissä on sama läpimitta. Sitten
voi pilssipumppua käyttää septin tyhjennykseen, mikäli ei löydy rannikon
tyhjennyspaikkaa, tai siellä on pumppu hajalla.
Dag Stenberg
Dag Stenberg
> Laita riittävän iso huohotusputki, suosituksissa se on mielestäni aika
> pahasti alimitoitettu. Tankit kestävät huonosti alipainetta ja tuuletus
> on syytä olla hyvä kun tankissa on tavaraa.
Niin, ja jos tankki on jokseenkin täynnä, niin sisältöä voi loiskahtaa
huohotusputkeen ja tukkia sen, jolloin se ei sitten huohota ensinkään.
Dag Stenberg
jus...@luukku.poistuva.com
> Pasi Pouri <qwe...@poista.dnainternet.net.invalid> wrote:
>>Thu, 06 Apr 2006 10:42:53 +0300, Matti Suorsa kirjoitti:
>>Muistaakseni ympäristöministeriöltä saa tukea imutyhjennyspaikkojen
>>rakentamiseen.
> Sellainen, jotta mitä iloa on rakentajalle siitä 50-80% investoinnistaan
> imutyhjennyslaitokseen?
Hän saa asiakkaita. Ties vaikka laittavat tyhjennykselle hinnan, iso
satsi 5 euroa, pienempi piperrys 2 euroa. Eiköhän tule pian rahat
takaisin. Missään laissa ei varmaan tällä rahastamista kielletä?
Päinvastoin, asiakkaita pakotetaan lailla ostamaan palveluja.
Jussi
Pasi Pouri
>> Lainaus:
>> " Avustus voi olla 20 - 50 % ja sitä haetaan alueellisen
>> ympäristökeskuksen kautta. Haku on jatkuva, mutta
>> ympäristöministeriö suosittaa hakemuksen jättämistä huhtikuun 2006
>> loppuun mennessä. Määrärahan jaossa priorisoidaan vierasvenesatamia.
>> "
>
> Sellainen, jotta mitä iloa on rakentajalle siitä 50-80% investoinnistaan
> imutyhjennyslaitokseen?
No, vaikka venekerho voi rakentaa sellaisen omaan käyttöönsä.
Tällöin jokainen kerholainen hyötyy siitä, että tyhjennyspaikka
on omassa kotisatamassa ekä tarvitse ajella ympäriinsä etsimässä
tyhjennyspaikkaa.
Tietenkin vierassatamilla on business taustalla. Saavat mahdollisesti
enemmän asiakkaita, jos asiakkaat voivat hoitaa tuon tyhjennyksen
samalla kerralla.
Ihan samaa voit kysyä monesta investoinnista, esim. mitä iloa
virasvenesatamalle on vaikka wc-rakennuksen tekemisestä. Yleensä
veneissä on wc.
- PP
Dag Stenberg
> Thu, 06 Apr 2006 11:40:37 +0000, Dag Stenberg kirjoitti:
>> Sellainen, jotta mitä iloa on rakentajalle siitä 50-80% investoinnistaan
>> imutyhjennyslaitokseen?
> Ihan samaa voit kysyä monesta investoinnista, esim. mitä iloa
> veneissä on wc.
Njoo, nykyisinhän vaaditaan vähintäin WC, sauna, pesutupa, kioski jne.
että viitsittäisiin mennä sinne. Ja sitten nekin raukat jotka toissa kesänä
pyörähtivät tehomoottoriveneellä Jurmon satamaan kysymään että saako
täältä bensaa... Eli kohta varmaan ruvetaan vaatimaan imutyhjennystä
jotta voi tulla yöksi satamaan. Kun ei se 10 litran septitonkka riitä kuin
vuorokaudeksi. Tai 20 litrankaan, jos huuhtelee pöntön kunnolla merivedellä.
Dag Stenberg
Dag Stenberg
> Dag Stenberg wrote:
>> Sellainen, jotta mitä iloa on rakentajalle siitä 50-80% investoinnistaan
>> imutyhjennyslaitokseen?
>
> Hän saa asiakkaita. Ties vaikka laittavat tyhjennykselle hinnan, iso
> satsi 5 euroa, pienempi piperrys 2 euroa. Eiköhän tule pian rahat
> takaisin. Missään laissa ei varmaan tällä rahastamista kielletä?
> Päinvastoin, asiakkaita pakotetaan lailla ostamaan palveluja.
Minä luulen, että monasti se 20-50% antanut taho edellyttää, että
palvelu on sitten ilmaiseksi yleisön käytettävissä.
Dag Stenberg
Raimo Harju
"Dag Stenberg" wrote:
> Sitten voi pilssipumppua käyttää septin tyhjennykseen,
> mikäli ei löydy rannikon tyhjennyspaikkaa, tai siellä on
> pumppu hajalla.
... tai olet seilannut aina Ruotsiin saakka, jossa imutyhjennyksen
mekaniikka ei sovi täkäläiseen reikään. Kuinkahan monta suojelukomiteaa on
istunut asian ympärillä unohtaen standardoida moisen joutavan pikkuseikan.
Länge leve det nordiska sambarbetet.
Rami
Kari S.
> On Thu, 06 Apr 2006 11:39:28 +0300, Kari S. <kari...@yahoo.com> wrote:
>> jolloin tyhjennys tapahtuu vessan omalla pumpulla.
>
> Kuinkas tuo oikein toimii?
> Meinaat siis pumpata pelkää ilmaa tankkiin?
> Huohotinputki ainakin pitää siinä tapauksessa saada tukkoon.
> Vähän epäilen tuota hommaa, mutta kyllä se teoriassa saattaa toimiakin.
> Onko joku kokeillut?
>
keksinnöstäni vaan näin sanotaan ko. vessan myyntiesitteessä. En osaa
epäillä sen todenmukaisuutta.
Käsittääkseni kyse ei ole ilman pumppaamisesta tankkiin vaan ikään kuin
toiminnan kääntämisestä takaperoiseksi - vessan pumppu alkaakin imemään
tankista mutta ei toki työnnä tavaraa takaisin pyttyyn vaan suoraan
ulos. Mutta kuten sanottu; en ole nähnyt tuota toiminnassa. Kyseessä on
siis valmis tuote - ei meikäläisen viritelmä.
Joka tapauksessa kyseessä on hätävara tilanteisiin, joissa
imutyhjennystä ei ole saatavilla ja tankki on täynnä. Sitä paitsi
tuollaisessa tilanteessa vessan voi laittaa huuhtelemaan suoraan ulos ja
tyhjentää tankin sitten kun imutyhjennys on saatavilla.
--
Kari
Mika
<lasse.h...@ktl.fi> wrote:
>
>Pari vihjettä:
>
>Laita riittävän iso huohotusputki, suosituksissa se on mielestäni aika
>pahasti alimitoitettu. Tankit kestävät huonosti alipainetta ja tuuletus
>on syytä olla hyvä kun tankissa on tavaraa.
>
>Jos laitat tyhjennyspumpun, niin monet niistä eivät mahdollisesti kestä
>imutyhjennyksen aiheuttamaa alipainetta; olisi hyvä tehdä asennus siten,
>että venttiilillä voi sulkea tankin ja pumpun välisen yhteyden
>imutyhjennyksen ajaksi.
>
Iso huohotus tosiaan, ettei septitankki mene rusinaksi.
Liitoksiin kunnolliset letkunkiristimet kaksin kappalein.
Kansiläpivienttin tiivistys huolellisesti. Veneen sisälle vesivaneria
tms, oleva levy ja rosteria oleviin pultteihin isot prikat. Mutterit
kaksin kappalein.
Nykyinen septitankki on minullakin korkealla. Hyvin tyhjeni, kun
venettä ostaessani joskus ihmettelin, mikä tämä hana on... kuului
kunnon kohina ja ulkoa alkoi tulla hajua ;) Kannattaa katsoa, että
WC:stä tankkiin menevä letku on varmasti liitetty tankin yläpintaan.
Muuten jätevesi vakuu takaisin pyttyyn, jos pumppu pettää.
Sitten vielä mielestäni tärkein pointti. Huuhteluveden tuloon olisi
hyvä järkätä laponestoksi pumpun ja WC:n väliin lenkki, joka kiertää
ylhäältä. Jos käsipumppu pettää ja huuhteluveden tulon läpiviennin
venttiili on jäänyt auki, niin vene täyttyy vedellä ainakin, jos pytyn
reuna on alhaalla. Meillä pytty on suhteellisen korkealla, ja
pelästyin eka kesänä pahanpäiväisesti kun WC lainehti piripinnassa.
Sen jälkeen on opittu tarkemmiksi...
Mika
----------------------------------------------
Haluatko lähettää postia? Vaihda osoitteen
eka (vai oliko se toka?) numero viisi numeroon
kahdeksan...
----------------------------------------------
Yka
"Kari S." <kari...@yahoo.com> kirjoitti
viestissä:t9aZf.55$yS...@reader1.news.jippii.net...
> Pekka Nykänen wrote:
>> On Thu, 06 Apr 2006 11:39:28 +0300, Kari S. <kari...@yahoo.com> wrote:
>>> jolloin tyhjennys tapahtuu vessan omalla pumpulla.
>>
>> Kuinkas tuo oikein toimii?
>> Meinaat siis pumpata pelkää ilmaa tankkiin?
>> Huohotinputki ainakin pitää siinä tapauksessa saada tukkoon.
>> Vähän epäilen tuota hommaa, mutta kyllä se teoriassa saattaa toimiakin.
>> Onko joku kokeillut?
Tuohan olisi mielenkiintoinen kostruktio. Tehdään koko järjestelmästä hyvin
painetta kestävä. Joka läpiviennissä hana ja lisäksi noin septin kokoinen
ilmasäiliö joka liitetään septitankkiin. Kompuralla koko systeemin paineeksi
noin 1,1 Bar ja sitten ei kun poistoHANAA...
Ykä
Mika
wrote:
>tankin alimmalla kohdalla ja pohjan muoto vielä miellellään suppilo,
>poistoputken kooksi ei kyllä riitä ihan pieni tuubi. Joku laittaa hiukan
>paperia vessaan ja poistoreikä poistohanan kohdalta tukossa, sitä on kiva
>sitten lähteä aukomaan kun on tankki täynnä...
Meillä on kyllä toiminut ihan hyvin systeemi, jossa paperi laitetaan
taiteltuna roskapusiin. Kolmena kesänä kukaan ei ole mokannut ja
tarha-ikäiset lapsetkin kertovat kavereille hiekkalaatikolla, että
"veneen pyttyyn ei saa laittaa paperia".
jaakko
Eikös ihminen joskus toimi vähän noin. :)
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
Palkitse itsesi, soita täältä hyvä mieli.
http://www.redcross.fi/ajankohtaista/aasia2005/fi_FI/index/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
S/Y Aava
"Mika" <ace...@sci.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:qeha3214q816pddmk...@4ax.com...
> On Thu, 06 Apr 2006 10:26:25 +0300, Lasse Holmström
Eikö tosiaan pytyn kautta pääse ilmaa säiliöön, kun septiä imetään tyhjäksi?
Dag Stenberg
Yleensä pätee suuttimen ympärille kiedottu kostea talouspaperikompressi.
Suomessakin, sillä veneeni helat ovat Kanadasta.
Dag Stenberg
Dag Stenberg
> On Thu, 06 Apr 2006 09:25:00 GMT, "Juha Saarinen" <j...@pp1.inet.fi>
> wrote:
>>tankin alimmalla kohdalla ja pohjan muoto vielä miellellään suppilo,
>>poistoputken kooksi ei kyllä riitä ihan pieni tuubi. Joku laittaa hiukan
>>paperia vessaan ja poistoreikä poistohanan kohdalta tukossa, sitä on kiva
>>sitten lähteä aukomaan kun on tankki täynnä...
>
> Meillä on kyllä toiminut ihan hyvin systeemi, jossa paperi laitetaan
> taiteltuna roskapusiin. Kolmena kesänä kukaan ei ole mokannut ja
> tarha-ikäiset lapsetkin kertovat kavereille hiekkalaatikolla, että
> "veneen pyttyyn ei saa laittaa paperia".
Mitä, mitä? Me kyllä laitamme vessapaperit pönttöön eikä ole tarvinnut
rassata.
Dag Stenberg
Matti Suorsa
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:e13spd$m8k$4...@oravannahka.helsinki.fi...
- - - -
> Mitä, mitä? Me kyllä laitamme vessapaperit pönttöön eikä ole tarvinnut
> rassata.
>
> Dag Stenberg
Asan ydin lienee siinä, että kauniimmalle sukupuolelle
saadaan ajoissa opetettua, ettei vessaan saa heittää
meikin poistoon käytettyä esim talouspaperia.
Vessapaperi "liukenee" nimittäin paremmin veteen
kuin muut paperit.
Ilman huolia paperia käyttänyt
MSa
Pasi Pouri
> Mitä, mitä? Me kyllä laitamme vessapaperit pönttöön eikä ole
> tarvinnut rassata
Tässä helpottaa se, ettei osta liian laadukasta wc paperia.
Sellainen "höttöpaperi" hajoaa paremmin. Kerrankin huonosta
laadusta on hyötyä.
Tietenkin avarat ja mahdollisimman suorat putketkin
helpottavat.
Omassa veneessäni paperti _yleensä_ laitetaan erilliseen
kannelliseen roskikseen, varmuuden vuoksi.
- PP
Ps. Käsisuihkua rakentamassa wc-tilaan :)
Raimo Harju
> Yleensä pätee suuttimen ympärille kiedottu kostea talous-
> paperikompressi. Suomessakin, sillä veneeni helat ovat Ka-
> nadasta.
Ongelma on ruotsalainen "kärsä, joka käyttää". Se on halkaisijaltaan noin 10
mm täkäläishelojen imureikää suurempi. Voit olla varma, että työkalupakkini
kaikki kumitiivisteet, teipit, ym. kikkakakkoset olivat pelikentällä, kun
yritin auttaa Wasa-hamnissa naapurin lapsiperhevenettä tyhjentämään
septinsä. Kun kumikärsä menee yhtään vähää ruttuun, jonnekin jää aina pieni
ilmareikä, joka estää imun. Adapterin paikka tässäkin siis :-(
Rami
MikkoM
> Tuohan olisi mielenkiintoinen kostruktio. Tehdään koko järjestelmästä hyvin
> painetta kestävä. Joka läpiviennissä hana ja lisäksi noin septin kokoinen
> ilmasäiliö joka liitetään septitankkiin. Kompuralla koko systeemin paineeksi
> noin 1,1 Bar ja sitten ei kun poistoHANAA...
>
> Ykä
Alalta kokemusta:
Meillä on septitankki vesilinjan yläpuolella ja tyhjenee siis
(avomerellä, tarpeiden vaatiessa) painovoimaisesti mereen.
Edellyttäen ettei kapyysi ole tuottanut liian tuhtia ruokaa... Pari
kertaa poisto on tukkeutunut. Silloin olen napannut lukkopihdeillä
huohotusletkun umpeen ja pumpannut ripeästi pöntöltä vettä
tankkiin. Johan possahtaa; vieläpä oikeasta paikasta...jos klemmarit
kestää,
MM
Tuomas
kääntää toisinpäin. Kun vielä pytty tukitaan erillisellä klunssilla, pytyn
pumppu alkaa imeä septitankista ja poistaa ulos.
TR
"Pekka Nykänen" <pekka....@nospam.fi> wrote in message
news:op.s7kwn...@news.kolumbus.fi...
Marko Kaittola
> Paperiton vessa on yhtä kaukainen ajatus kuin paperiton
> toimistokin.
Tässä pitää antaa ilmainen vihje: ei käytettyä wc-paperia ole mikään
pakko pudottaa pönttöön. Meillä ne menevät koirankakkapussiin (joka
sijaitsee pienessä peltiämpärissä). Yhteen pussiin mahtuu useamman
kerran paperit. Ei hajuhaittoja, ei tukoksia, ei mitään ongelmia.
Suosittelen.
Veneemme edelliset omistajat polttivat käytetyt paperit kiukaassa.
Heille se oli luonteva vaihtoehto, kun saunoivat joka päivä veneessä.
- Marko
--
/----------------\ /------------------------------\
| Marko Kaittola | | Ma...@Kaittola.NET |
| Niementie 17 | | http://www.kaittola.net/moa/ |
| 37500 Lempäälä | | Puh 040 553 8988 |
| Finland | | Tel +358 40 553 8988 |
\----------------/ \------------------------------/
Vito Toppinen
> "Heikki Hämäläinen" <hei...@poistageopros.fi> writes:
>> Paperiton vessa on yhtä kaukainen ajatus kuin paperiton
>> toimistokin.
>
> Tässä pitää antaa ilmainen vihje: ei käytettyä wc-paperia ole mikään
> pakko pudottaa pönttöön. Meillä ne menevät koirankakkapussiin (joka
> sijaitsee pienessä peltiämpärissä). Yhteen pussiin mahtuu useamman
> kerran paperit. Ei hajuhaittoja, ei tukoksia, ei mitään ongelmia.
> Suosittelen.
>
> Veneemme edelliset omistajat polttivat käytetyt paperit kiukaassa.
> Heille se oli luonteva vaihtoehto, kun saunoivat joka päivä veneessä.
>
> - Marko
Hyi helvetti, jemmailla nyt paskapapereita pusseihin...yäk!
wc pöntön tarkoitus on että sinne pistetään köntsän lisäksi myös
paperit, jos ei voi laittaa niin sitten sillä ei tee mitään.
kaikista älyttömintä on varsinkin paskakokkareisten paperien polttaminen
kiukaassa, mahtaa tulla hyvä aromit kun kiuasta sytyttää...
Mika
wrote:
>kaikista älyttömintä on varsinkin paskakokkareisten paperien polttaminen
>kiukaassa, mahtaa tulla hyvä aromit kun kiuasta sytyttää...
Polttaminen ei haise pahalta, kunhan kiukaassa on kunnon veto.
Vessapapareita en ole polttanut, mutta vauvanvaipassa on tavaraa vielä
enemmän ja pissavaipan lämpöarvo on varmaan negatiivinen. Kyllä palaa,
eikä tule edes pahasti tuhkaa - puhutaan tietysti kohtuullisesta
määrästä "ongelmajätettä" eikä mistään jäteuunista.
Niin, eikä roskapussi haise veneessä yhtään. Pitää solmia kiinni niin
ajoissa, että pussin kaulaan saa vedettyä tiukan solmun. Jos kahvasta
solmii, niin ei tule ilmatiivistä.
Marko Kaittola
> Niin, eikä roskapussi haise veneessä yhtään. Pitää solmia kiinni niin
> ajoissa, että pussin kaulaan saa vedettyä tiukan solmun. Jos kahvasta
> solmii, niin ei tule ilmatiivistä.
Kun koirankakkapussi tulee täyteen käytettyjä papereita (siitähän
tässä oli kyse, vaikka se ei yllä olevasta aivan suoraan avaudu) sen
voi pudottaa mihin tahansa biojätteiden vastaanottopaikkaan tai
puucee:hen. Näitä molempia löytyy Saimaalla niin tiheässä että pussia
ei kauaa tarvitse varastoida. Hajuja ei pussista leviä vaikka sitä ei
solmisi eri täyttökertojen välillä, sen verran vähän tavaraa paperiin
tarttuu.
Ja muuten olen sitä mieltä että kun vessaan menee vain sellaista
tavaraa joka on ensin syöty vältetään ikävät tukokset. Jos paperit
pussittamalla vältän edes yhden tukoksen veneilyurani aikana on
pussittaminen ollut vaivan arvoista. Mutta kukin tavallaan.
Pasi Pouri
> Hyi helvetti, jemmailla nyt paskapapereita pusseihin...yäk! wc pöntön
> tarkoitus on että sinne pistetään köntsän lisäksi myös paperit, jos
> ei voi laittaa niin sitten sillä ei tee mitään.
On vain maailmalla erittäin yleninen tapa huviveneissä. Ja Suomessakin.
Enemmän tulee "yäk" silloin, kun joutuu avamaan tukosta :(
- PP