Purjeveneen tukeminen säilytyspukille pohjan maalauksen ajaksi
Matti Raustia
-28,6 astetta pakkasta. Tänä keväänä on ohjelmassa purjeveen pohjan
perusteellinen kunnostus eli vanhojen myrkkymaalien skrapaus, pohjan hionta
sileäksi ja uusien primer-kerrosten maalaus. Muut työvaiheet olen mielestäni
suunnitellut riittävän pitkälle, mutta eräs juttu mietityttää: Miten tukea
vene pohjan hionnan ja maalauksen ajaksi sivusuunnassa, pohjahan pitäisi
kuitenkin kunnostaa myös säilytyspukin tassujen alta. Säilytyspukilla veneen
paino on kölin varassa, ja sivusuunnassa venettä tukee neljä tassua. Huono
kuva säilytyspukista on osoitteessa
http://www.ee.oulu.fi/~thud/vene_liinoissa.jpg.
Yksi keino olisi tietenkin laskea aina yksi tassuista kerrallaan, mutta
mielessäni oli hieman "fiksumpi" viritys. Mitäs jos tuohon säilytyspukin
kulmiin hitsaisi kiinnikkeet, joihin kiinnitettäisiin sopivasta profiilista
tehdyt tuet, jotka yläpäästään nojaisivat veneen kylkeen? Jos näitä tekisi
neljä, veneen paino olisi edelleen kölin varassa ja sivusuuntainen tuki
olisi veneen kyljillä. Tällöin kaikki neljä tassua voisi laskea alas ja koko
veneen pohja olisi kerralla kunnostettavissa ilman jatkuvia tassujen
nosto-lasku-operaatioita. Onko ideani aivan älytön? Jos on, niin kuulisin
mielelläni ajatuksia vaihtoehtoisista menetelmistä.
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Jari
> mielelläni ajatuksia vaihtoehtoisista menetelmistä.
Kyllä kai se sivutuki toimii jos vain hitsaus ja mitoitustaitosi ovat
riittävät. Varmista vielä että vene ei pääse kippaamaan eteen tai taakse (ei
kait pitäisi, mutta kuka tietää?)
Toinen vaihtoehto: lainaa / osta / varasta jostain sellaisia kolmion
muotoisia irtotukia 2-4 kappaletta. Jotkut pitävät venettänsä tallaisten
tukien varassa jopa koko talven. Tässäkään et tietysti pääse eroon tukien
siirtelystä, mutta saat ainakin kaikkien tassujen aluset maalattua.
Jari
Matti Raustia
>> nosto-lasku-operaatioita. Onko ideani aivan älytön? Jos on, niin kuulisin
>> mielelläni ajatuksia vaihtoehtoisista menetelmistä.
>
>Kyllä kai se sivutuki toimii jos vain hitsaus ja mitoitustaitosi ovat
>riittävät. Varmista vielä että vene ei pääse kippaamaan eteen tai taakse (ei
>kait pitäisi, mutta kuka tietää?)
Hitsauksella tarkoitin tässä hitsauttamista, oma hitsaustaito kun on
peräisin yläasteen metallitöistä eikä kovinkaan kehuttava. Tuo
kippauspointti oli hyvä, en tullut ajatelleeksi koko juttua.
Jaakko Vn.
tarpeeksi. Pukin virittely on turhaa.
Tietysti voisit sitoa skuuteilla veneen rustiraudoista ja
vinsseistä pukin kelkkaan.
Kun vene kaatuu pukilta, niin kyllä siinä kylki pullahtaa
vähän sisään, mutta ei se loppujen lopuksi mikään katastrofi
ole, jos naapuriveneet pysyvät pystyssä ja kukaan ei jää alle.
Nimin. kokemusta on.
--
kirjoitti,
Jaakko
J. of a Tr
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Kiinnostaako melonta? www.avokanootti.info
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Käy mansikassa: http://www.meridianx.fi/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Matti Raustia
>Tassu kerrallaan. Veneessä riittää virittelyä muutenkin ihan
>tarpeeksi. Pukin virittely on turhaa.
Lähinnä ajatus oli säästää pohjan kunnostamiseen menevää aikaa,
primer-kerroksia kun pitäisi maalata useampia.
>Kun vene kaatuu pukilta, niin kyllä siinä kylki pullahtaa
>vähän sisään, mutta ei se loppujen lopuksi mikään katastrofi
>ole, jos naapuriveneet pysyvät pystyssä ja kukaan ei jää alle.
Toisaalta jos laskee tämän vaihtoehdon mukaan, niin aikaa saattaa mennä
tassu kerrallaan toimiessa loppujen lopuksi vähemmän :)
Pekka Huhta
>>Kun vene kaatuu pukilta, niin kyllä siinä kylki pullahtaa
>>vähän sisään, mutta ei se loppujen lopuksi mikään katastrofi
>>ole, jos naapuriveneet pysyvät pystyssä ja kukaan ei jää alle.
>Toisaalta jos laskee tämän vaihtoehdon mukaan, niin aikaa saattaa mennä
>tassu kerrallaan toimiessa loppujen lopuksi vähemmän :)
No, lohduttaudu sillä että vaikka vene ei kaatuisikaan niin hitsarilta
menee vähintään parikertainen aika vetää uudet pukit kasaan kuin mitä
sinulta menee sen pohjan tekemiseen. Jos lasket yhtälöä omien
harrastustuntiesi ja hitsarin palkan välillä niin...
Tuossa voisi olla (ehkä) järkeä jos hitsaisit itse, mutta teetettynä ei
varmalla kannata. Tietysti muutamasta kakkosnelosestakin saa naulailtua
jonkunlaisen tekeleen kokoon, mutta työn jälkeen koko kötöstykselle ei ole
mitään käyttöä ja sinnehän jäävät hyvät tuet mätänemään telakan laidalle.
Totta puhuen en lähtisi tekemään moista edes omalle veneelleni, vaikka se
todistetusti seisoi ihan itsekseen kölinsä varassa ilman mitään sivutukia
viime syksynä. On se nyt kuitenkin aika monta tonnia roinaa jonka alla ei
tee mieli olla.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Antti Jaakko Mäntylä
Aika riskaabelilta kuulostaa. Miten ajattelit estää venettä
kaatumasta eteen/taaksepäin, kun tuki tulee vain sivuille ideassasi??
Pitääkö sinun saada koko pohja käsiteltyä kerralla, vai riittääkö, jos teet
ensin muut ja lopuksi tassujen kohdat??
Ok! ehkä tosiaan on liian hidasta, jos joutuisit tekemään kaikki tassut
erikseen. Minulla on idea, joka on HALPA, nopea ja tehokas. Eli irralliset
tukijalat. Aloita homma tassujen alta, lisäämällä ensin n.6 irrallista
tukijalkaa ja löystämällä pukin jalat sen jälkeen. Nyt voit käsitellä
tassujen kohdat. Sitten "asennat" pukin takaisin ja poistat lisäjalat jne..
Tämä tulee HALVAKSI, jos et osta tukijalkoja, vaan käytät ns.
Espanjalaisia tukijalkoja. Jotka koostuvat vain sopivanmittaisesta tukevasta
puusta (esim 4x4) ja kiilasta. Eli maahan lyödään kolo(vasaralla), puun
alaosa asetetaan koloon(huom! puun pitää olla kallellaan venettä kohti),
jonka jälkeen kankaalla pehmustettu kiila lyödään puun toisen pään ja veneen
väliin. Tarkoituksena on lyödä kiila niin tiukasti, että tukijalalle
tulee n 50kg:n paino (joka siis pitää jalan tukevasti paikallaan) 50kg voi
kuulostaa paljolta, mutta se on vähemmän kuin 1 seisova ihminen ja vene
kestää enemmänkin. Todella kevytrakenteisen kilpaveneen kohdalla olisin
hieman epävarma...
Espanjassa ja portugalissa tälläisiä pukkeja käytetään kaikenlaisille
veneille ja näillä saa yllättävän tukevan pukin (asuin kuukauden maissa
olevassa veneessä portugalissa, ja "pukki" (10 tukijalkaa) oli paljon
tukevampi, kuin suomalaiset 4-jalkaiset vastineensa(joissa vene pääsee
"heilumaan"...). Lyhytkölisessä veneessä pistetään yleensä yksi
jalka eteen keskelle, ja vastaavasti 2 taakse lähelle keskilinjaa, jottei
vene pääse kaatumaan eteen/taakse. Ainoa ongelma tälläisessa pukissa tulee,
jos ei laita tarpeeksi jalkoja, ja jos kova tuuli väristyttää venettä
(lähinnä jos masto on pystyssä), jolloin seurauksen voi olla, että jalat
pääsevät löystymään..
Itse tosin tekisin tuon homman yksi tassu kerrallaan. Eli laittaisin
Espanjalaisen tukijalan tassun viereen, jonka jälkeen löystäisin tassua jne..
Ja mielestäni ei kannata muokata hyvää säilytyspukkia sellaista työtä
varten, joka on kertaluonteinen (toivottavasti)..
PS. voin lähettää kuvan, jos haluat(te..)
___________
Antti
Harri Sane
primer-kerrosta tulee oikeaoppisesti maalata. Järki sanoisi, että yksi
kerros koko pohjaan kerrallaan ja sitten pieni kuivumisaika ja sen jälkeen
seuraava kerros jne.
Mutta jos tukijalkoja pitää koko ajan siirrellä, niin käytännössä kai
porukka maalaa kaikki 5 kerrosta tukijalan alle ja sitten tukijalka
paikalleen ja ympärille sitten 5 kerrosta.
Sanokaa nyt joku maalauksen asiantuntija voiko jälkimmäisestä tavasta
todella tulla kunnollista tulosta. Minusta ei voi mutta en puhu
kokemuksesta.
))) Harri (((
"Antti Jaakko Mäntylä" <aman...@cc.hut.fi> wrote in message
news:amantyla....@kosh.hut.fi...
Veli-Matti Niinioja
Olen hoitanut homman siten, että toisen puolen tassut ovat paikallaan ja
samalla puolella varvaslistasta alas pukkiin on kiristetty yksi tai kaksi
Bilteman vahvinta räikkähihnaa. Homma on toiminut hyvin. Veneeni on on 36
jalkaa ja 5,5 tonnia. Kustannuksetkin ovat kohtuulliset.
Veli-Matti
"Matti Raustia" <matti....@ee.oulu.fi> wrote in message
news:b1d8d7$pl1$1...@ousrvr3.oulu.fi...
Harri Sane
mainiosti mutta jos ajatellaan primerin maalausta niin: oletko siis
maalannut yhden puolen veneestä kokonaan (eli esim. primer-tapauksessa
kaikki 5 kerrosta) ja siten vaihtanut puolta? (etsin edelleen vastausta
tuolle primerin järkevälle maalaukselle, siis tuleeko saumasta hyvä jos
maalaa rajatulle alueelle 5 kerrosta ja sitten viereiselle alueelle 5
kerrosta) ja sitten vaihtanut puolta?
))) Harri (((
"Veli-Matti Niinioja" <Veli-Matt...@pp.inet.otatamaveks.fi> wrote in
message news:7Wz_9.408$F46...@read3.inet.fi...
Harri Sane
mainiosti mutta jos ajatellaan primerin maalausta niin: oletko siis
maalannut yhden puolen veneestä kokonaan (eli esim. primer-tapauksessa
kaikki 5 kerrosta) ja siten vaihtanut puolta?
(etsin edelleen vastausta tuolle primerin järkevälle maalaukselle, siis
tuleeko saumasta hyvä jos
maalaa rajatulle alueelle 5 kerrosta ja sitten viereiselle alueelle 5
kerrosta)?
))) Harri (((
"Veli-Matti Niinioja" <Veli-Matt...@pp.inet.otatamaveks.fi> wrote in
message news:7Wz_9.408$F46...@read3.inet.fi...
Antti Jaakko Mäntylä
alueelle 5 kerrosta ja sitten ympärille erikseen. Mutta Hyvä tulee, jos
maalaa tassun alle ensin isomman alueen, ja pienentää aluetta jokaisella
kerroksella, jolloin ei tule yhtä "saumakohtaa". Hommaa helpottaa jos maalaa
joka toisen kerroksen eri värillä.. Ja teippejä ei sitten kannata käyttää
ollenkaan,koska teipin rajakohtaan tulee ns. hyppäys..
____________
Antti
Peter
Ostamalla kahta maaliväriä saadaan hyvä kontrolli ylimaalausten
suhteen muutenkin, joten kahden eri värin ostaminen kannattaa. Sauman
kanssa kannatta tosiaankin olla tarkkana koska saumaan saattaa jossain
kohtaa jäädä muita alueita ohuempi kerros, mutta liian paksuksikaan
ko. saumaa ei kannata lähteä varmistelemaan. Jos primerikerros tulee
liian paksuksi on riskinä, että siihen syntyy halkeamia koska niin
epoksi primeri kuin myös gel coat ovat kovempia/joustamattomampia
pintoja kuin itse laminaatti, joka tarvittaessa joustaa suhteellisen
paljon. Mutta, ainoa vaihtoehto taitaa kuitenkin olla eri värien
käyttäminen ja "porrastuksin" maalaminen kuten tuossa aiemmin
mainittiin.
Tärkeä asia on kuitenkin muistaa, että mikäli ylimaalausajat ylittyvät
(Hempelsillä taitaa olla n. 2 vrk) ja ylimaalattava pintaa pääsee
kuivumaan täytyy seuraavan maalikerroksen tarttuvuus varmistaa.
Tietääkseni tämä hoituu hiomalla pinta (saumakohta) riittävän
"rosoiseksi". Pinnan "rosoisuus" on ehdoton vaatimus itse
laminaattipinnallekin kun ensimmäistä primerikerrosta lähdetään
maalaamaan.
Asia, jota tässä vaan mietin on syytä moisen remontin aloittamiselle.
Siis, jos oikein ymmärsin on tarkoitus hioa kyseisen kohta 15-20 v.
vanhan veneen koko gel coat pinta pois laminaattiin saakka. Tämä homma
on niin mittava, että yleensä tähän ryhdytään vasta jos pohjassa on
osmoosiongelma. Jos taas tämä on ongelmana on perusedellytys remontin
onnistumiselle se, että laminaatti saadaan paljaaksi, osmoosituotteet
pestään pois pesemällä laminaatti painepesurilla moneen kertaan ja
lopuksi annetaan kuivua ehkä jopa puolen vuoden ajan kunnes
kosteumittari näyttää VAIN alle 10 % -lukuja (kosteusprosentti). Talvi
on hyvä ajankohta laminaatin kuivumiselle kuivassa ilmassa. Kuivuminen
on hitaampaa kuin lämmitetyssä hallissa, mutta se kuivuu!
Eli vanhat jämät pois ja kuivumaan, muuten homman saa tehdä vuoden
päästä uudestaan.
On vielä todettava, että mikäli osmoosi on ongelman nimi kuten se
melkein kaikissa yli 15 vanhoissa veneissä alkaa enempi-vähempi
olemaan niin kannatta tarkistaa, että ongelma on laminaatissa eikä
vain gel coat pinnoitusten välikerroksissa.
-Peter
Harri Sane
Peterin epäilyyn syistä seuraava kommentti:
Vene on 18 -vuotias eikä sille ole koskaan tehty muuta kuin lisätty vain
"Bilteman" myrkkymaalia pohjaan. Kerros oli siis eritäin paksu ja
epätasainen (suoraan sanoen hirveän näköinen). Lisäksi oli epävarmuus
pohjatöiden kunnosta.
Siispä kaikki myrkkymaali hiottiin pois ja alta paljastui ammattilaisen
kunnostajan mielestä erittäin hyvin tehty epoksitervapohjustus.
Minkäänlaista osmoosia ei havaittu vaan pohja on kauttaaltaan tasainen ja
kuiva. Ymmärtääkseni gelcoattia ei ole hiottu pois vaan siihen asti (nuo
termit eivät aukea tarpeeksi jotta osaisin kommentoida).
Ohje jatkolle on: 5 kerrosta epoksitervan päälle sopivaa primeria (mitä se
sitten "oikeasti" on?) ja sitten pari kerrosta myrkkyä.
Lisäkommentit erittäin tervetulleita.
))) Harri (((
"Peter" <peter.ko...@fma.fi> wrote in message
news:943de9d3.03020...@posting.google.com...
Mika Paavilainen
viestissä:zER%9.26781$ws6.5...@news2.nokia.com...
> Siispä kaikki myrkkymaali hiottiin pois ja alta paljastui ammattilaisen
> kunnostajan mielestä erittäin hyvin tehty epoksitervapohjustus.
> Minkäänlaista osmoosia ei havaittu vaan pohja on kauttaaltaan tasainen ja
> kuiva. Ymmärtääkseni gelcoattia ei ole hiottu pois vaan siihen asti (nuo
> termit eivät aukea tarpeeksi jotta osaisin kommentoida).
>
> Ohje jatkolle on: 5 kerrosta epoksitervan päälle sopivaa primeria (mitä se
> sitten "oikeasti" on?) ja sitten pari kerrosta myrkkyä.
>
> Lisäkommentit erittäin tervetulleita.
Jos pohja on hiottu gelcoatiin saakka, ei epoksitervan päälle enää voi
maalata mitään. Jos pohjassa on yhä vaan hyväkuntoinen epoksiterva, niin ei
tarvita _viittä_ primerikerrosta.
Harri Sane
ei pysy mikään vai sitä, että siinä ei enää voi olla epoksitervaa jos on
hiottu gelcoattiin asti?
Tilanne on kuitenkin se, että pohja on nyt suunnilleen leopardin nahan
näköinen eli laikukas koska mitä ilmeisimmin hionta on edennyt osittain
gelcoattiin asti mutta ei kauttaaltaan poistanut tiukasti kiinni olevaa
epoksitervaa.. Ongelmani on siis tietää onko gelcoat kauttaaltaan ehjä ja
riittävän paksu (mistä sen voi tietää?). Pohja on kuitenkin kuten aiemmin
sanoin erittäin tasainen, siisti ja kuiva. Amatöörin silmin siis
"täydellinen" ;-)
Maaliasiantuntijoiden mielestä siihen vedetään nyt 5 kerrosta epoksitervan
päälle sopivaa primeria (esim. Teknoksen Inerta Primer 5 tai vastaava) ja
sitten myrkyt.
Tarkennatko vielä mitä tarkoitit...
))) Harri (((
"Mika Paavilainen" <paavi...@iki.fi> wrote in message
news:R4U%9.1640$B33.1...@reader1.news.jippii.net...
Mikko Mehtonen
> Mika, mihin perustat tuon väittämäsi? Tarkoitatko, että epoksitervan päällä
> ei pysy mikään vai sitä
Vastaan, vaikkei kukaan kysynytkaan.
Noitten vanhanaikaisten epoksitervojen paalla epoksiprimer toki pysyy,
jos vain epoksitervan pinta on hiottu karheaksi ja on muutoin vapaa
epapuhtauksista (makeavesipesu...).
>, että siinä ei enää voi olla epoksitervaa jos on
> hiottu gelcoattiin asti?
Tama lienee ihan selvaa. Oletan rohkeasti, etta toveri Paavilainen
tarkoitti juuri tata.
> Tilanne on kuitenkin se, että pohja on nyt suunnilleen leopardin nahan
> näköinen eli laikukas koska mitä ilmeisimmin hionta on edennyt osittain
> gelcoattiin asti mutta ei kauttaaltaan poistanut tiukasti kiinni olevaa
> epoksitervaa..
Yksi vaihtoehto, jos haluat saada pohjastasi tasaisemman, on hioa kaikki
epoksiterva
pois. Jos lahes taydellisyytta hipova muoto ei ole mielestasi
tavoittelemisen arvoista (mika on ihan ymmarrettavaa sinansa, ottaen
huomioon vaivan mika sen saavuttamiseen liittyy), niin maalaa siihen
pintaan joko esim. 5 kerrosta jotain liuotinpohjaista primeria, tai
esim. 3 kerrosta liuotteetonta epoksia. Liuotteettoman epoksin maalaisin
tosin vain taysin siita vanhasta maalista puhdistetulle pinnalle, silla
liuotteeton epoksi on vahan arka kaikelle mita siella pohjassa ennestaan
on, tulos on kuitenkin tiiviimpi oikein tehtyna. Kerroksia voi toki
laittaa enemmankin, jos silta tuntuu. Primerointi ei kuitenkaan ole
mikaan absoluuttinen tae siita, ettei vene voi kehittaa rakkuloita
pohjaansa, Suomen ilmasto ja lyhyt veneilykausi on vain aika tehokas
estamaan rakkulointia. Toisaalta, jos 18 vuotias runko ei ole viela
kuplinut, se tuskin
tekee sita jatkossakaan, ainakaan kovin vakavasti.
> Ongelmani on siis tietää onko gelcoat kauttaaltaan ehjä ja
> riittävän paksu (mistä sen voi tietää?).
Kylla se on tarpeeksi paksu, sanoisin. Tama siis silloin, jos ja kun
maalaat sita epoksia
pohjaan. Gelcoat ei naet pida vetta kovinkaan hyvin kun se on jatkuvasti
upoksissa.
> Maaliasiantuntijoiden mielestä siihen vedetään nyt 5 kerrosta epoksitervan
> päälle sopivaa primeria (esim. Teknoksen Inerta Primer 5 tai vastaava) ja
> sitten myrkyt.
Tuskinpa teet kovinkaan pahaa virhetta luottaessasi asiantuntijoihin.
;-) Teollisuusepokseja (ovat samaa tavaraa kuin Inerta Primer 5) saisit
ostettua mahdollisesti hiukan edullisemmin jollain muulla nimella,
isommassa erassa.
Kannattaa noudattaa maalipurkin ohjeita tarkasti, eli ala maalaa yhtaan
liian
kylmassa, ja huolehdi siita, etta pinta on taysin kuiva (ei kastetta) ja
puhdas.
/Mikko
Peter
-------------------------------------------------------------------------
Saattaapi olla, että paras kommentti tähän on kehoitus jutella asiasta
MUUTAMAN MUUN korjaamon kanssa, eikä vain yhden. Tieto-taidon taso
nimittäin vaihtelee aika paljon eri korjaamojen välillä. Jotkut
kouluttavat itseään enemmän, jotkut vähemmän. Helsingissä voi kokeilla
Lee Vene, Jouko Lindgren- ja Top-Boat korjaamoja.
Mutta siis, kuten tuossa aiemmin jo höpisin niin on tärkeätä, että
kovasta gel coat ja/tai epoksi -maalikerroksesta ei tule liian paksua.
Eli minuakin hiukan hirvittää maalata viittä kerrosta epoksiprimeria
täys-paksun gel coat pinnan päälle. Siinä SAATTAA käydä niin, että kun
laminaatti eri kuormitustilanteissa taipuu niin tämä liian paksu ja
kova pinta halkeaa, josta seuraa veden tunkeutuminen laminaattiin.
Tästähän laminaatti ei tykkää ja lopuksi saatetaan törmätä
osmoosiongelmaan.
Huonon muistini varassa on sellaisia lukuja kuin, että gel coat
-pinnoituksen paksuudeksi suositellaan noin 0,35 mm ja esim. Hempelsin
epoksiprimerin 0,75 mm (5 kerrosta) KUN NÄMÄ MAALATAAN ERIKSEEN.
Hempels taisi suositella 3 kerroksen maalamista gel coatin päälle kun
puhutaan samasta epoksiprimerimaalista, jota sivellään 5 kerrosta
puhtaan laminaatin päälle.
Kaverini maalasi ainoastaan yhden (Hempels) kerroksen täys-paksun gel
coat pinnan päälle ja se yksi kerros on todennäköisesti "just
passeli". Joka tapauksessa, nämä maalikerrosten lukumäärät ovat
todennäköisesti aika maalikohtasia, joten maalivalmistajaa kannattaa
myös kuunnella kunhan muistaa, että nämä tyypit haluavat tietenkin
myydä mahdollisimman paljon omaa tavaraansa.
Viittä kerrosta en kuitenkaan maalaisi, se maksaa ja siitä saatta
aiheutua enemmän vahinkoa kuin hyötyä.
Tuosta maalattavasta pinnasta tekee mieli vielä sanoa, että minä
ainakin hioisin loputkin epoksimaaliläikät pois gel coatin päältä,
jotta saisin paremman kontrollin lopullisen gel coat + epoksiprimerin
tasapaksuisuudesta. Lisää työtä, mutta kun kerran on urakan aloittanut
niin...
-Peter
Harri Sane
ettei lopullista totuutta ole olemassa. Onneksi tässä on vielä aikaa
tutkailla asiaa. Lisähionta ei tunnu mielekkäältä koska se on jo nyt niin
"täydellisen muotoinen" ja sileä ja kaikkea kuin vain voi toivoa...
lisähionta söisi myös pintaa epoksitervan välistä jo näkyvältä "muovilta" -
jonkinlainen kuva pinnasta osoitteessa http://www.sane.fi/Pics/Pohja.jpg
Yksi epäkohta tässä keskustelussa on myös se, että eri ihmiset puhuvat eri
asioista tarkoittaessaan samaa.
Jos ajatellaan lasikuituveneen rakennetta, niin missä järjestyksessä
kerrokset ovat?
Kirjoitetun perusteella voisi kuvitella, että järjestys on:
1. lasikuitumatto hartseineen jne.
2. gelcoat (mitä se tarkalleen ottaen on?)
3. epoksiterva
4. primer-kerrokset (vai ovatko 3. ja 4. valinnaisia normaalisti?)
5. myrkkymaali
Onko näin vain missä menee pieleen?
Onko siis oheisessa kuvassa epoksitervan rippeiden välistä pilkistävä
valkoinen gelcoattia?
Nää termit saattaa olla joilekin päivänselvää mutta suurimalle osalle ei ja
siksi olis kiva saa lyhyt ytimekäs kansantajuinen selvitys mikä on mitäkin
ja miten se on syntynyt venettä rakennettaessa. Ei linkkejä oppikirjoihin
please, ne löytyvät muutenkin. Haluaisin vain kuulla lyhyesti ja
ytimekkäästi oleellisen.
))) Harri (((
"Peter" <peter.ko...@fma.fi> wrote in message
news:943de9d3.03020...@posting.google.com...
Mika Paavilainen
viestissä:hb40a.26592$ZE1.5...@news1.nokia.com...
> Jos ajatellaan lasikuituveneen rakennetta, niin missä järjestyksessä
> kerrokset ovat?
> Kirjoitetun perusteella voisi kuvitella, että järjestys on:
> 1. lasikuitumatto hartseineen jne.
> 2. gelcoat (mitä se tarkalleen ottaen on?)
> 3. epoksiterva
> 4. primer-kerrokset (vai ovatko 3. ja 4. valinnaisia normaalisti?)
> 5. myrkkymaali
Juuri näin ja 'epoksiterva' ja 'primer' ovat valinnaisia. Sulla on tuo
epoksiterva primerinä.
> Onko siis oheisessa kuvassa epoksitervan rippeiden välistä pilkistävä
> valkoinen gelcoattia?
Se on mahdollista, se voi olla myös primeriä. Kallistun gelcoatiin ja
toisaalta, oli se mitä hyvänsä, ei asialla ole mitään merkitystä.
> Nää termit saattaa olla joilekin päivänselvää mutta suurimalle osalle ei
ja
> siksi olis kiva saa lyhyt ytimekäs kansantajuinen selvitys mikä on mitäkin
> ja miten se on syntynyt venettä rakennettaessa. Ei linkkejä oppikirjoihin
> please, ne löytyvät muutenkin. Haluaisin vain kuulla lyhyesti ja
> ytimekkäästi oleellisen.
Naispuoliseen muottiin sivellään gelcoatia, se on aika lähellä sitä tavaraa
jolla itse laminointikin suoritetaan, siis polyesterihartsia jossa on lisä-
ja väriaineita. Gelcoatin päälle laminoidaan lasikuitua polyesterihartsin
kanssa. Sisäpuoli maalataan topcoatilla, joka on samaa tavaraa kuin Gelcoat
mutta siihen on lisätty parafiinia ettei se jäisi tahmeaksi.
Nyt sitten pesu ja rasvanpoisto. Maalaat primeriä ja myrkkyä. Inertaan tai
teollisuusepokseihin en ota kantaa, ne voivat olla vallan erinomaisia
tuotteita mutta hämmästyttävän hyviin tuloksiin on päästy myös käyttämällä
venemaaleja ja valmistajien ohjeita.
Ilkka Leinonen
1. Lasikuitumatto hartseineen
2. Gelcoat (on samaa kuin lasikuituhartsi, mutta värjättyä)
3. Epoksimaali ( eli kosteussulku, se on joko epoksitervaa tai -primeria,
molemmat eivät ole tarpeellisia)
4. Myrkkymaali.
Harri Sane wrote:
> Hyviä kommentteja sataa koko ajan mutta yhteistä niille kaikille lienee,
> ettei lopullista totuutta ole olemassa. Onneksi tässä on vielä aikaa
> tutkailla asiaa. Lisähionta ei tunnu mielekkäältä koska se on jo nyt niin
> "täydellisen muotoinen" ja sileä ja kaikkea kuin vain voi toivoa...
> lisähionta söisi myös pintaa epoksitervan välistä jo näkyvältä "muovilta" -
> jonkinlainen kuva pinnasta osoitteessa http://www.sane.fi/Pics/Pohja.jpg
>
> Yksi epäkohta tässä keskustelussa on myös se, että eri ihmiset puhuvat eri
> asioista tarkoittaessaan samaa.
> Jos ajatellaan lasikuituveneen rakennetta, niin missä järjestyksessä
> kerrokset ovat?
> Kirjoitetun perusteella voisi kuvitella, että järjestys on:
> 1. lasikuitumatto hartseineen jne.
> 2. gelcoat (mitä se tarkalleen ottaen on?)
> 3. epoksiterva
> 4. primer-kerrokset (vai ovatko 3. ja 4. valinnaisia normaalisti?)
> 5. myrkkymaali
>
> Onko näin vain missä menee pieleen?
> Onko siis oheisessa kuvassa epoksitervan rippeiden välistä pilkistävä
> valkoinen gelcoattia?
Todennäköisesti on gelcoattia.
I.L.
Harri Sane
;-)
Olispa maailma aina näin helppo paikka....
))) Harri (((
"Mika Paavilainen" <paavi...@iki.fi> wrote in message
news:DJ40a.117$MG2...@read3.inet.fi...
Mikko Mehtonen
> Mutta siis, kuten tuossa aiemmin jo höpisin niin on tärkeätä, että
> kovasta gel coat ja/tai epoksi -maalikerroksesta ei tule liian paksua.
Tuosta kuulisin erittain mielellani kaytannon referensseja - siis
tiedatko yhtaan
tapausta, jossa epoksiprimerkerros olisi lohkeillut nimenomaan sen
takia, etta sita
olisi ollut pohjassa paksummin, esimerkiksi yli 1000 myyta (eli yli 1 mm
kerros)?
Pohjatoitten laiminlyonnilla tai vaarissa olosuhteissa maalaamalla saa
toki epoksinkin korkkaaman pinnasta irti.
> Eli minuakin hiukan hirvittää maalata viittä kerrosta epoksiprimeria
> täys-paksun gel coat pinnan päälle. Siinä SAATTAA käydä niin, että kun
> laminaatti eri kuormitustilanteissa taipuu niin tämä liian paksu ja
> kova pinta halkeaa, josta seuraa veden tunkeutuminen laminaattiin.
Mina en olisi moisesta kovinkaan huolissani. Jos pohjatyot on tehty edes
suunnilleen oikein, ja eika pinta ole likainen, niin epoksi tarttuu
hiottuun gelcoatiin kuin se kuuluisa substanssi sinne Junttilan Tuvan
(TM) seinaan.
Ja epoksi on varsin sitkeaa, se ei ihan pienista lohkeile. Jos
pohjalaminaatti joutuu niin kovalle rasitukselle, etta se muuttaa
muotoaan siinamaarin, etta maalikerrokset ja gelcoat halkeilevat, on
edessa todennakoisesti suurempiakin murheita kuin pelkan vesieristeen
pettaminen.
> Tästähän laminaatti ei tykkää ja lopuksi saatetaan törmätä
> osmoosiongelmaan.
Toisaalta, vain yhden kerroksen maalaaminen ei erista vetta laminaatista
juuri ollenkaan. Eri epoksien valilla on toki eroja, mutta
vedeneristyskyky
on sinansa suoraan verrannollinen kuivakalvon paksuuteen. Kannattaa myos
muistaa, etta
epoksi ei ole 100% vedenpitavaa. Eras alan auktoriteetti on arvioinut
epoksin vedeneristyskyvyn vain 7 kertaa gelcoatia paremmaksi (sama
paksuus).
Ja se ei minusta ole mitenkaan erityisen paljon, hidastaapahan veden
siirtymista
laminaattiin kuitenkin.
> Huonon muistini varassa on sellaisia lukuja kuin, että gel coat
> -pinnoituksen paksuudeksi suositellaan noin 0,35 mm ja esim. Hempelsin
> epoksiprimerin 0,75 mm (5 kerrosta) KUN NÄMÄ MAALATAAN ERIKSEEN.
> Hempels taisi suositella 3 kerroksen maalamista gel coatin päälle kun
> puhutaan samasta epoksiprimerimaalista, jota sivellään 5 kerrosta
> puhtaan laminaatin päälle.
3 kerrosta esim Hempelin High Protectia kuullostaa ihan ok
suositukselta. Kovin
paksua pintaa ei sillakaan tosin synny.
> Kaverini maalasi ainoastaan yhden (Hempels) kerroksen täys-paksun gel
> coat pinnan päälle ja se yksi kerros on todennäköisesti "just
> passeli".
Juuri passeli edistamaan myrkkyvarin tartuntaa, vetta se ei suuremmin
erista. Eri asia
on, onko se sitten tarpeenkaan. Jos veneen laminaatilla on tarpeeksi
voimakas taipumus kehittaa hydrolyysirakkuloita, se saa kylla
tarvitsemansa veden jopa pilssista kondenssin tuloksena, tasta on
valitettavasti ulkomailta useita esimerkkeja.
> Joka tapauksessa, nämä maalikerrosten lukumäärät ovat
> todennäköisesti aika maalikohtasia, joten maalivalmistajaa kannattaa
> myös kuunnella kunhan muistaa, että nämä tyypit haluavat tietenkin
> myydä mahdollisimman paljon omaa tavaraansa.
Mina en tinkisi kuivakalvopaksuudesta. JOs tahtoo saastaa, voi hyvin
ostaa vedeneristyskyvyltaan erinomaisia liuotteettomia
teollisuusepokseja, joissa
ei ole hinnassa ns. venetarvikelisaa. Hintaero on huomattava. Vaan
jokainen toimii kuten parhaaksi nakee.
> Viittä kerrosta en kuitenkaan maalaisi, se maksaa ja siitä saatta
> aiheutua enemmän vahinkoa kuin hyötyä.
Viidella telatulla kerroksella, jos maali on liuotepohjaista, saa aikaan
keskimaarin ehka vain 200 myyn (0.2 millia) paksun kuivakalvon. Se ei
varmasti ole
arka halkeilemaan niissa olosuhteissa, joihin tavallisen
lasikuiturungoin voi
joutua olettamaan.
Viidella liuotteettomalla epoksikerroksella saa aikaan telalla maalaten
ehka 300-350 myyn kuivakalvon, silla yksi telattu kerros jattaa pintaa
ehka n. 60-70 myyta epoksia, riippuu tietysti jossain maarin myos
maalaajan taidoista...
Esittamaasi 0.75 milliin tarvitaan joko mieluiten korkeapaineruiskua tai
selvasti enemman maalauskerroksia kuin viisi.
> Tuosta maalattavasta pinnasta tekee mieli vielä sanoa, että minä
> ainakin hioisin loputkin epoksimaaliläikät pois gel coatin päältä,
> jotta saisin paremman kontrollin lopullisen gel coat + epoksiprimerin
> tasapaksuisuudesta. Lisää työtä, mutta kun kerran on urakan aloittanut
> niin...
Olen samaa mielta. Sen maalin levittaminen on ylivoimaisesti helpoin ja
kiitollisin vaihe
koko urakassa. Siksi en myoskaan nuukailisi kerrospaksuudessa.
/Mikko
Mika Paavilainen
viestissä:Cez_9.26443$ws6.5...@news2.nokia.com...
> Tässä yhteydessä ei kukaan ole ottanut kantaa siihen miten ko. 5
> primer-kerrosta tulee oikeaoppisesti maalata. Järki sanoisi, että yksi
> kerros koko pohjaan kerrallaan ja sitten pieni kuivumisaika ja sen jälkeen
> seuraava kerros jne.
Maaleissa on määritelty minimi ja maksimi ylimaalausaika. Se tarkoittaa sitä
milloin voi aikaisintaan maalata uutta maalia ja toisaalta sen milloin
viimeistään pitää maalata ilman välihiontaa. Esimerkkinä vaikkapa Hempelin
Light Primer, sen ylimaalausaika on vähintään 4 tuntia 20 asteen
lämpötilassa, kylmemmällä ilmalla paljon enemmän. Maksimiaika on 30
vuorokautta. Jos ajatellaan että maalauksen joutuu tekemään keväällä, niin
kannattaa harkita jonkinlaisen lämmityksen rakentamista. Veneen pinta on yön
jäljiltä kylmempi kuin ulkoilma ja vaikeuttaa työn onnistumista,
kovettumisreaktio saattaa pysähtyä tai kondenssivettä alkaa kertyä.
Joka tapauksessa kannattaa antaa niiden kerrosten kuivua siihen tilaan että
maalista on haihtunut kaikki liuottimet ja muut kunnolla pois.
Liuotteettomastakin epoksista haihtuu aminohappoja sen kovettuessa. Eli jos
maalaat liian aikaisin uutta maalia, ei vanha ehdi kovettua kunnolla.
Saattaapi käydä niin, että vesien lämmetessä alimmat maalikerrokset jatkavat
kovettumisprosessia ja pyrkivät päästämään höyryt pihalle. Siinähän on
sitten toisella puolella laminaatti ja toisella kovettunut epoksiprimeri.
Eli kuplia saattaa muodostua jo ihan sen vuoksi.
Ei ole olemassa mitään yleispätevää primerin maalausohjetta, vaan se ohje
lukee kunkin purkin kyljessä.
> Mutta jos tukijalkoja pitää koko ajan siirrellä, niin käytännössä kai
> porukka maalaa kaikki 5 kerrosta tukijalan alle ja sitten tukijalka
> paikalleen ja ympärille sitten 5 kerrosta.
Jos noin haluaa tehdä niin sitten kannattaa maalata ensimmäinen kerta tallan
kokoiselta alalta, seuraava vähän yli ja taas seuraava vähän yli. Tai kahta
väriä käyttämällä juuri toisinpäin että näkee missä rajat kulkee. Ei ne
maalikerrokset kuitenkaan niin paksuja ole, että portaista tulisi niin
suuria, etteikö niitä voisi hioa primeroinnin jälkeen. Sitä hiontaa joutuu
kitenkin tekemään kun superlonitela kuitenkin sulaa käsiin ja siitä jää
kökkösiä veneen pohjaan tai mohairtelasta jää karvat maaliin jne.
Teippejä ei kannata käyttää, teippiä tarvitaan vain silloin kun halutaan
vesilinja siistiksi. Teipistä aiheutuva terävä porras maalissa pyritään
estämään sillä, että teippi otetaan pois välittömästi maalauksen jälkeen
maalin ollessa vielä märkää. Ja jos noita vesilinjan portaita kauheasti
pelkää niin sitten pitää maalata siten että ensimmäinen kerros ei mene
vesilinjan teippiin saakka, seuraava vähän lähemmäksi ja taas seuraava vähän
lähemmäksi. Viimeisellä kierroksella maalaa teipille ja vetää teipin
samantein pois.