Kellään tietoa: E-jollan puomin alasvedin..
Pete
alasvedin-systeemi on vähän mysteeri. Uudemmissa jollissa näyttäisi
olevan yleensä pelkistä plokeista "rakennettu" alasvedin tai sitten
vipumallinen systeemi.
Mun jollan puomissa on n. 35cm päässä maston kiinnityspisteestä isohko
(n.12 cm halk.) muovinen "pyörä", jonka akseli on laskettu
kolmiomallisilla ripustuksilla vähän puomin alareunan tason alle,
puomin toiselle sivulle. Tuon pyörän akselissa on lisäksi reikä jossa
on n. 30cm pitkä pätkä vaijeria, jonka toisessa päässä on
metallilenkki. Maston ja kannen liitoskohdassa on vastaavasti pätkä
vaijeria, n. 10cm pätkä, tämä on siis mastossa kiinni eli kääntyy
maston mukana puomin kohdalla.
Netistähän tuohon olen yrittänyt löytää mallia, mutta ei ole löytynyt:
lähinpänä tuota puomin mallia taitaa olla vanhan OK-jolla ohjeen kuva,
jossa on vastaavan näköinen pyörä tuossa puomissa noin lähellä mastoa,
mutta tuossa systeemissä näyttäisi lisäksi olevan jonkinlainen
vetotanko tuossa systeemissä mukana?. Kuva on urlissa
http://okdia.org/okdia_old/tm/tm1_con1.jpg . Tässä E-jollassakin on
tuollainen "overdeck cotrol lines"-malli noiden köysien suhteen,
uudemmissa E-jollissa taitaa olla poikkeuksetta nuo köydet vedetty
istumalaatikkoon rungon sisältä.
Puomin valmistaja on Henriksens jollevaeret, mutta tuolla ei löydy
mitään hyödyllistä googlettamalla.
Kellään ideaa miten tuollainen alasvedin pitäisi virittää?
tapio.l...@helsinki.fi.invalid
: Mun jollan puomissa on n. 35cm päässä maston kiinnityspisteestä isohko
: (n.12 cm halk.) muovinen "pyörä", jonka akseli on laskettu
: kolmiomallisilla ripustuksilla vähän puomin alareunan tason alle,
: puomin toiselle sivulle. Tuon pyörän akselissa on lisäksi reikä jossa
: on n. 30cm pitkä pätkä vaijeria, jonka toisessa päässä on
: metallilenkki. Maston ja kannen liitoskohdassa on vastaavasti pätkä
: vaijeria, n. 10cm pätkä, tämä on siis mastossa kiinni eli kääntyy
: maston mukana puomin kohdalla.
Mun ikuvanhasssa OK:ssani on samanlainen. Kyseessä on yksinkertainen
vintturi. Vaijeri lähtee siitä pyörän akselilta mastoon, ja kiertyy akselin
ympäri. Pyörän kehältä tulee naru, jota kiristetään sopivan välityksen
avulla (OK:ssa tulee kannelle maston etupuolelta säätönaru, jonka molemmat
päät on vedetty istuma-aukkoon, säätönaru tekee lenkin maston taitse, tuossa
lenkissa ratsastaa pylpyrä, johon pyörältä tuleva naru kiinnittyy). Kun nyt
tiukkaat narua, kiristyy vaijeri, joka toimii alasvetimenä, ja pyörän
akselin sekä ulkokehän halkaisijoiden suhde toimii "välityksenä".
-Tapio-
Nils Rostedt
"> Mun jollan puomissa on n. 35cm päässä maston kiinnityspisteestä isohko
> (n.12 cm halk.) muovinen "pyörä", jonka akseli on laskettu
> kolmiomallisilla ripustuksilla vähän puomin alareunan tason alle,
> puomin toiselle sivulle. Tuon pyörän akselissa on lisäksi reikä jossa
> on n. 30cm pitkä pätkä vaijeria, jonka toisessa päässä on
> metallilenkki. Maston ja kannen liitoskohdassa on vastaavasti pätkä
> vaijeria, n. 10cm pätkä, tämä on siis mastossa kiinni eli kääntyy
> maston mukana puomin kohdalla.
>
> Puomin valmistaja on Henriksens jollevaeret, mutta tuolla ei löydy
> mitään hyödyllistä googlettamalla.
>
> Kellään ideaa miten tuollainen alasvedin pitäisi virittää?
Olisiko minun vanha puomi L-99:stä ? ;) Siinä oli tällainen vinssityyppinen
alasvedin.
Systeemiin kuuluu lisäksi säätölevy (siis sellainen U-muotoinen noin 15 cm
pitkä pelti missä on kymmenkunta reikää, ja joita käytetään myös
kevytveneissä vanttiruuvien sijaan). Tällä yhdistetään vinssiakselilta
tuleva vaijeri siihen maston ympäri menevään vaijerisilmukkaan.
Muovirummulla on naru jonka päässä ploki. Tämän trissan läpi johdetaan
avotilaan molemmille puolille menevä säätököysi maston juuressa olevien
plokien kautta.
Virittäminen on hieman hankalaa. Se tehdään säätämällä vaijerikierrosten
määrä akselilla sekä säätölevyllä. Ensin alasvedin mahdollisimman löysälle,
eli narussa oleva ploki on aivan vinssirummussa kiinni. Nyt säädetään
vaijeri niin että puomi nousee niin ylös kun enintään tarvitaan, ei enempää.
Sitten vedetään alasvedin tiukalle jolloin vinssirummulta kelautuu ulos noin
puoli metriä narua ja kiristää vaijeria. Tässä vaiheessa purjeen kuuluu myös
kiristyä kunnolla, ja puomin pää tulee E-jollassa jo varsin lähelle kantta.
Sopiva viritys (eli esijännitys) löytyy kokeilemalla. Se on hieman hankalaa,
koska esijännitys on oltava juuri kohdallaan jotta puomi saadaan sekä
kiristettyä riittävän tiukalle että myös nuosemaan riittävästi ylös
löysätessä.
- Nils
Jukka
Kuullostaa täysin vastaavalta kuin 22 vuotta sitten purjehtimassani
yksilössä (L-21x). Siinä alasvedinsäätö oli oli vedetty kummallekin laidalle
. Nämä narut käväisivät käännöksen maston takapuolella (kummallakin sivulla)
olevilla plokeilla ja nousivat kohti muovista pyörää puomilla. Pyörän
kehällä (kierrettynä) oli naru, jonka päässä ploki. Em. naru vedettiin
plokin läpi ja saatiin aikaan puolin kääntymisen salliva "pyörän" kiristys.
Pyörän akselin ollessa muoviosaa pienempi halkaisijaltaan saadaan hieman
poweria kiristykseen. Akselilla (Kierrettynä) oleva vaijeri kiinnitetään
maston kiinnityspisteeseen muistaakseni noin 30-40cm puomin alapuolelle ja
Voila! alasvedin on käyttövalmis.
Kun kiristät pikalukossa olevaa säätönarua niin muovinen pyörä kiertyy
kiristäen samalla akselilla olevaa vaijeria ja vetää puomia alaspäin. Ja
tietty vastaavasti toisinpäin.
Ainoa ongelma oli että systeemi oli hieman jäykkä joten löysääminen vaati
määrätietoisen noston kädellä puomista. Myös kitka ja paino lienevät
viputaljaa suuremmat.
Nautinnollisia hetkiä E-jollasi parissa! :)
Jukka
"Pete" <p...@mailinator.com> wrote in message
news:129d1ff6.04082...@posting.google.com...
Pete
Kiitos paljon kaikille vastaajille, noilla ohjeilla pitäisi kyllä
puomin alasvetimen virityksen onnistua. Parissa viestissä oli mainittu
nuo L-numerot, sen verran tuosta että tuossa omassa jollassa löytyy
radial-purjeesta nro L-137.
Toinen kysymys vielä tuohon jollaan liittyen: maston vieressä kannessa
on kiinnityskohdat 4:lle mastolta tulevien säätököysien plokille
(kiinteät metallilenkit kannessa ruuveilla kiinni). Kahdessa
takimmaisessa noista lenkeistä on kiinteästi pienet plokit kiinni,
mutta etummaisissa kiinnityspisteissä ei ole plokeja suoraan
kiinnityspisteissä kiinni. Tuosta kun laskee että yksi säätö vie 2
plokia veneen kannelta jos säätököyden vie veneen molemmille puolille
istumalaatikkoon, niin mastoon liittyen kannella pystyisi kuljettamaan
vain 2 eri säätöä, esim puomin alasvedin ja cunningham. Jäisi siis osa
säädöistä käyttämättä, kuten Outhaul, mikäs tämä nyt suomeksi taas
olikaan ;)
Jollan mukana tuli 2 kappaletta vaijereita, joissa on vaijerin
keskellä lenkki, ja kummankin vaijerinhaaran päässä (n. 35 cm)
yksinkertaiset plokit. Itse päättelin että nuo vaijerit tulevat tuosta
keskilenkistä varmaan noihin kannen tyhjiin kiinnityslenkkeihin,
jolloin mastolta saisi alas 2 säätöä lisää molemmille puolille
venettä, plokit vain eivät ole nyt kiinni suoraan kannessa, vaan
vaijereiden päässä vähän kauempana mastosta, ja suuremmalla
liikeradalla? Onko tästä kenelläkään kokemusta?
Missä järjestyksessä nuo purjeen/puomin säätököydet muuten
kokemuksienne mukaan kannattaisi tuoda mastolta alas istumalaatikkoon,
järjestys vaikka veneen keskeltä ulkoreunaa kohti?
Pete (ppoÄTpp.sonera.net)
Nils Rostedt
">
> Toinen kysymys vielä tuohon jollaan liittyen: maston vieressä kannessa
> on kiinnityskohdat 4:lle mastolta tulevien säätököysien plokille
> (kiinteät metallilenkit kannessa ruuveilla kiinni). Kahdessa
> takimmaisessa noista lenkeistä on kiinteästi pienet plokit kiinni,
> mutta etummaisissa kiinnityspisteissä ei ole plokeja suoraan
> kiinnityspisteissä kiinni. Tuosta kun laskee että yksi säätö vie 2
> plokia veneen kannelta jos säätököyden vie veneen molemmille puolille
> istumalaatikkoon, niin mastoon liittyen kannella pystyisi kuljettamaan
> vain 2 eri säätöä, esim puomin alasvedin ja cunningham. Jäisi siis osa
> säädöistä käyttämättä, kuten Outhaul, mikäs tämä nyt suomeksi taas
> olikaan ;)
>
> Jollan mukana tuli 2 kappaletta vaijereita, joissa on vaijerin
> keskellä lenkki, ja kummankin vaijerinhaaran päässä (n. 35 cm)
> yksinkertaiset plokit. Itse päättelin että nuo vaijerit tulevat tuosta
> keskilenkistä varmaan noihin kannen tyhjiin kiinnityslenkkeihin,
> jolloin mastolta saisi alas 2 säätöä lisää molemmille puolille
> venettä, plokit vain eivät ole nyt kiinni suoraan kannessa, vaan
> vaijereiden päässä vähän kauempana mastosta, ja suuremmalla
> liikeradalla? Onko tästä kenelläkään kokemusta?
>
> Missä järjestyksessä nuo purjeen/puomin säätököydet muuten
> kokemuksienne mukaan kannattaisi tuoda mastolta alas istumalaatikkoon,
> järjestys vaikka veneen keskeltä ulkoreunaa kohti?
>
> Pete (ppoÄTpp.sonera.net)
Yksi ennen vanhaan käytetty systeemi oli sellainen missä keulasilmukasta
meni tuonkaltainen vaijeripari taaksepäin maston kummallekin sivulle.
Vaijerien päissä olevat plokit olivat noin maston tasalla tai hieman sen
edessä. Plokeista lähti myös narut veneen reunalistassa oleviin reikiin.
Nämä narut pitivät plokit sivusuunnassa noin 10-15 cm etäisyydellä mastosta.
Puominalasvetimen ja puomiliikin säätököydet kulkivat sitten näiden plokien
kautta avotilan lukkoihin. Mastonjuuressa kannella olevia plokeja käytettiin
cunninghamiin ja puominliikin etupään säätöön (viimeksimainittu mielestäni
turha).
Ideana tässä oli kaiketi että säätöjen kireys pysyy samana vaikka puomi on
täysin ulkona tai jopa "keulan puolella". Toinen etu oli se että
säätököysien vetokuormitus ei vedä kantta ylöspäin, mikä vaatisi lisää
kannen alapuolisia vahvistuksia (vetotanko pohjaan tms.)
Säätököysien järjestys määräytyy kaiketi siitä miten ne saadaan kulkemaan
ilman "risteyksiä". Muistaakseni omassani oli ulompana puominalasvedin,
sitten puomiliikki ja cunningham.
//Nils
Pete
Ok, jollasta löytyy tosiaan nuo reiät reunalistoissa maston
etupuolelta, joten näin se varmaan toimii tässäkin. Kiinnittämällä
plokivaijerit keulakahvaan saa tosiaan nuo säätököysien
"kiinnityspisteet" maston etupuolelle, kun muuten ne menisivät maston
takapuolelle. Ilmeisesti tässäkin jollassa tuota purjeen puomiliikin
maston puoleista kiristystä ei ole käytetty, kun toiset kannelle
olevista plokien kiinnityspisteitä ovat tyhjät =ei plokeja.