Starttimoottori
Dag Stenberg
impotentti, tulin kysyneeksi uuden hintaa maahantuojalta. Se on 840
euroa. Onkohan merelliseen käyttöön aiotun vaihtoehtoisen starttimoottorin
valinnassa noudatettava jotain erityisiä varotoimenpiteitä?
DS
Elias Aarnio
Joskus laturien yhteydessä puhuttiin siitä, että merikäyttöön tehdyt
kipinöisivät vähemmän. Vaan enpä usko moisen pätevän startteihin.
Mikä vehje on kyseessä?
--
Elias
tuomaskuona
J
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:ermnc1$7uk$4...@oravannahka.helsinki.fi...
Elias Aarnio
> Vie se autosähkökorjaamoon.
Joo, nyt tuli mieleen, että se Pukinmäen Esso on ainakin laturin hiilien
etsijän Mekka. Olisikohan siellä myös korjaustoimintaa?
sfnet.harrastus.autot.tee-itse voisi olla tiedon lähde puhelinsoiton
ohella, mutta tuon ryhmän Dag jo tunteekin ;-)
--
EliasA
Markku Kalima
Eikö tuollainen startti ole aika helppo peruskorjata, jos vain käämit
ja mekanikka ovat ehjät. Vaihde uudet hiilet, kollektori ja laakerit,
niin pelittää taas vuosia.
Markku
Dag Stenberg
> Dag Stenberg kirjoitti:
>> Kun epäilen, että vähäisen dieselkoneeni starttimoottori on aika
> Mikä vehje on kyseessä?
Westerbeke W13A v. 1987
Kaipa niitä vastaavia startteja kuuluu kaikkiin pieniin (ainakin
2-sylinterisiin 630 cm3) Mitsubishimoottoreihin.
Se oikea startti kyllä maksaa $565.61 ja solenoidi $163.02
(http://shop.torresen.com/marine_diesel_direct/Westerbeke/ ) ja päälle
rahti ja alv, joten kyllä tuo 840 euroa on ihan asiallinen hinta, jos
alkuperäistä haluaa. Solenoidi kytkee, joten en taida tarvita sitä.
Mutta nytpä löysinkin http://www.go2marine.com/product.do?no=67673F
jossa startti solenoideineen olisi $329.95 ja se "korvaa tuon ylläolevan
mallin 30593". Silloin se on tehdasuusi.
Ja tilanne vielä kohenee:
http://bpi.ebasicpower.com/mm5/merchant.mvc?Screen=PROD&Product_Code=MESS518M&Affiliate=fr
kertoo että "remanufactured version" maksaa $160.95 (osa MESS18M) tai
$209.00 (osa ARC98175), pitää vain katsoa mikä niistä on oikea. Tuo
jälkimmäinen korvaa Westerbeke 34552, joka maksaa torresenilla $750.64.
Ja sitä taas käytetään 12 hv ja 20 hv Westerbekeissä jotka ovat
nykymallit sekä W13-malliin joka on hyvin lähellä W13A:ta.
Eli ehkä minä en tilaa sitä 840 euron kojetta.
Mutta saattaisin tietysti mennä Tattarisuolle, niin säästyy ainakin rahti.
DS
Dag Stenberg
> Vie se autosähkökorjaamoon.
Kunhan lämpenee että konehuoneessa tarkenee.
DS
Dag Stenberg
> tuomaskuona kirjoitti:
>> Vie se autosähkökorjaamoon.
>
> Joo, nyt tuli mieleen, että se Pukinmäen Esso on ainakin laturin hiilien
> etsijän Mekka. Olisikohan siellä myös korjaustoimintaa?
Tattarisuolla on ihan laturi- ja starttikorjaamo. En muista nimeä, mutta
osaan sinne teitä myöten, ellei se ole muuttanut.
DS
Dag Stenberg
> On Feb 23, 2:40 pm, Dag Stenberg
> <dag.stenb...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote:
>> Kun epäilen, että vähäisen dieselkoneeni starttimoottori on aika
>> impotentti, tulin kysyneeksi uuden hintaa maahantuojalta. Se on 840
>> euroa. Onkohan merelliseen käyttöön aiotun vaihtoehtoisen starttimoottorin
>> valinnassa noudatettava jotain erityisiä varotoimenpiteitä?
>
> ja mekanikka ovat ehjät. Vaihde uudet hiilet, kollektori ja laakerit,
> niin pelittää taas vuosia.
Avasin. Hyvät hiilet, putsasin kollektoria. Ei vaikutusta. Laakereita en
muistanut rynkyttää.
DS
KH
näytti? Oliko käräähtäneen näköiset tai haiseeko palaneelle?
Jos ei, niin ota yleismittari ja mittaa kollektorien jokaisen
kohdan resistanssi johonkin toiseen nähden. Se on pieni, mutta
tärkeintä on nähdä ettei piuhat ole poikki tai juotoksista
irronnut. Jos näyttää olevan ok. on vika melko varmasti
solenoidissa. Kun starttasit, kuuluiko minkäänlaista kalahdusta?
Jos solenoidi toimii, se vetää bendix-laitteen sisään, jolloin pieni
hammaspyörä tulee ulos vauhtipyörän kehälle.
Solenoidin voi testata, purkaa ja putsata itse. Jos solenoidi on
sökö, ostaisin kuitenkin uuden ihan turvallisuussyistä. Merellä
voi olla tilanteita, jolloin startin on hyvä toimia.
Kaitsu
THammar
>> Avasin. Hyvät hiilet, putsasin kollektoria. Ei vaikutusta. Laakereita en
>> muistanut rynkyttää.
>>
>> DS
> Kannattaa tsekata voiko korjata. Kun avasit startin, miltä käämit
> näytti? Oliko käräähtäneen näköiset tai haiseeko palaneelle?
> Jos ei, niin ota yleismittari ja mittaa kollektorien jokaisen
> kohdan resistanssi johonkin toiseen nähden. Se on pieni, mutta
> tärkeintä on nähdä ettei piuhat ole poikki tai juotoksista
> irronnut. Jos näyttää olevan ok. on vika melko varmasti
> solenoidissa. Kun starttasit, kuuluiko minkäänlaista kalahdusta?
> Jos solenoidi toimii, se vetää bendix-laitteen sisään, jolloin pieni
> hammaspyörä tulee ulos vauhtipyörän kehälle.
>
> Solenoidin voi testata, purkaa ja putsata itse. Jos solenoidi on
> sökö, ostaisin kuitenkin uuden ihan turvallisuussyistä. Merellä
> voi olla tilanteita, jolloin startin on hyvä toimia.
>
> Kaitsu
>
navalta. Siihen plussa akkukaapelilla ja toinen startin runkoon. Jos
pyörii ja solenoidilla ei niin vikapaikka alkaa paljastua. Startti
saattaa vähän nytkähtää käynnistuessään, varo ettei synny tarpeettoman
pieniresistanssista yhteyttä kaapelikenkien välille...
Tuomo
Dag Stenberg
> Dag Stenberg kirjoitti:
>> Avasin. Hyvät hiilet, putsasin kollektoria. Ei vaikutusta. Laakereita en
>> muistanut rynkyttää.
> Kannattaa tsekata voiko korjata. Kun avasit startin, miltä käämit
> näytti? Oliko käräähtäneen näköiset tai haiseeko palaneelle?
> Jos ei, niin ota yleismittari ja mittaa kollektorien jokaisen
> kohdan resistanssi johonkin toiseen nähden.
Kun ei ollut riittävän hienoa mittaria... se resistanssi on aika pieni.
> Se on pieni, mutta
> tärkeintä on nähdä ettei piuhat ole poikki tai juotoksista
> irronnut. Jos näyttää olevan ok. on vika melko varmasti
> solenoidissa. Kun starttasit, kuuluiko minkäänlaista kalahdusta?
> Jos solenoidi toimii, se vetää bendix-laitteen sisään, jolloin pieni
> hammaspyörä tulee ulos vauhtipyörän kehälle.
Yleensä toimii ja senjälkeen startti pyörittää hitaasti konetta. Näin on
ollut vuosia. Joskus solenoidi ei toimikaan, mutta se lienee eri ilmiö,
ainakin alkoi esiintyä vasta viime kauden lopulla.
Veisin kyllä korjaamoon, mutta kokemukseni "ammattimiehistä" on
sellainen, että halusin ensin selvittää mitä uusi maksaisi.
DS
Dag Stenberg
> Solenoidilta menee paksuhko johto laturin sisään toiselta isolta
> navalta. Siihen plussa akkukaapelilla ja toinen startin runkoon. Jos
> pyörii ja solenoidilla ei niin vikapaikka alkaa paljastua. Startti
> saattaa vähän nytkähtää käynnistuessään, varo ettei synny tarpeettoman
> pieniresistanssista yhteyttä kaapelikenkien välille...
Pyörii, vaan mistä tiedän onko täysi teho? Pitäisi varmaan kuormittaa
vakiokuormalla.
DS
tuomaskuona
mahdollisesta pääkytkimestä, sekä startin päästä? Sekä maapuolelta samoin?
Eli tarkista kaikki kaapelit, avaa liitospultteja vähän ja kitkuta johtoa,
ja pultti kiinni.
J
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:ern32n$i17$2...@oravannahka.helsinki.fi...
JM
Minulta meni startti VP AD41:stä juhannusaattona 2004 (kone vasta 14 v vanha
silloin). Ensin epäilin relettä ja solenoidia mutta ne olivat kunnossa.
Purin starttimoottorin ja kaikki näytti olevan ok, ei vain pyörinyt. Vika
jäi minulle mysteeriksi.
VP:n hinta vaihtostartille (käytetty, peruskorjattu) oli 634,- ?. Onneksi
startin kyljessä oli valmistajan tyyppikoodi, josta selvisi, että valmistaja
on Valeo. Tilasin autosähköliikkeestä Valeon vastaavan vaihtostartin.
Toimitus kesti 3 päivää. Hintaa tuli rahteineen tällekin 400,- ?. Asennus
oli helppo homma. Nyt on startannut jo 2,5 vuotta ongelmitta.
Autosähkökorjaamon mukaan ainakin tämä minun alkuperäinen starttini on aivan
samaa tyyppiä mitä käytetään autoteollisuudessa.
Kannattaa selvittää komponentin valmistaja ja hankkia osa suoraan ilman
välikäsiä. Parilla sadalla eurolla ostaa jo muutaman pullon kuplivaa
veneeseen.
Dag Stenberg
> Onko sinulla varmasti akut täynnä ja akkukaapelit kunnossa akun päästä,
> mahdollisesta pääkytkimestä, sekä startin päästä? Sekä maapuolelta samoin?
> Eli tarkista kaikki kaapelit, avaa liitospultteja vähän ja kitkuta johtoa,
> ja pultti kiinni.
Tuli jonkinverran kokeiltua viime kesänä. Akut olivat täynnä. Laitoin
ylimääräisen oikein paksun kaapelin pluspuolelle akusta starttiin, vaan
en tehnyt mitään miinuspuolelle syystä että sen kaapeli kulki muutenkin
suoraan akusta moottoriin, kun plussa kulkee navigointinurkkauksessa
olevan vaihtokytkimen kautta ja on altis omituisuuksille.
Kokeilun tulos oli että akun tila ei ole syynä hitaaseen pyörimiseen
eikä kaapeli. (Kaapelin tekivät minulle IKH:ssa). Samoin on
miinuskiinnitys avattu ja kiinnitetty uudelleen.
Tuli myös kokeiltua, vaikuttaako pakoputkeen jäänyt vesi. Ei vaikuta.
Tässä vaiheessa (tai oikeasti avattuani ja kasattuani startin) aloin epäillä
starttimoottorin käämejä.
Kokeiluista oli kuitenkin se houono seuraamus, että ajoittain solenoidin
kytkentäyritys laski koko systeemin jännitteen klonksaamatta edes
solenoidia, joten kyllä minä taisin sitten vahingoittaa jotain. Mutta
kun pyörii, niin pyörii ihan samoin kuin ennen kokeiluja.
DS
>>> Dag Stenberg kirjoitti:
>>>> Avasin. Hyvät hiilet, putsasin kollektoria. Ei vaikutusta. Laakereita en
>>>> muistanut rynkyttää.
>> (tapahtui siis viime kesänä)
>>
>>> Kannattaa tsekata voiko korjata. Kun avasit startin, miltä käämit
>>> näytti? Oliko käräähtäneen näköiset tai haiseeko palaneelle?
>>> Jos ei, niin ota yleismittari ja mittaa kollektorien jokaisen
>>> kohdan resistanssi johonkin toiseen nähden.
>>
>> Kun ei ollut riittävän hienoa mittaria... se resistanssi on aika pieni.
>>
>>> Se on pieni, mutta
>>> tärkeintä on nähdä ettei piuhat ole poikki tai juotoksista
>>> irronnut. ...
Dag Stenberg
> Autosähkökorjaamon mukaan ainakin tämä minun alkuperäinen starttini on aivan
> samaa tyyppiä mitä käytetään autoteollisuudessa.
> Kannattaa selvittää komponentin valmistaja ja hankkia osa suoraan ilman
> välikäsiä. Parilla sadalla eurolla ostaa jo muutaman pullon kuplivaa
> veneeseen.
No niin. Noita alkuperäisstartteja on kaksi (34552 ja 30593), joiden
soveltuvuudesta erikokoisiin Westerbeken dieseleihin on hieman
vaihtelevaa dokumenttia. Joka tapauksessa Torresen vie niistä $750 ja
$565, Norwall haluaa $648 ja $488, go2marine vie API Marine-merkkisestä
$330 (kaikki nämä uusia), bpi.ebasicpower haluaa Arco-merkkisestä
uudesta $209 sekä remanufacturedista $161. Joten haarukkaa on. Suomalainen
agentti sitten uudesta 840 euroa, mutta siihenhän sisältyy rahti ja alv.
DS
Lauri Tarkkonen
Oletko tarkistanut startti/virta-avain kaapelit ja kokeillut
mahdollisesti lyhyempiä kaapeleleita. Parissa Divassa HSS:llä on ollut
samantapaisia ongelmia ja ne ratkesivat yksinkertaisimmillaan kun koneen
viereen kytkettiin starttinappula hyvin lyhyen kaapelin päähän. Kysy
enemmän Felixistä.
- Lauri Tarkkonen
tuomaskuona
solenoidi vedä silti, väittäisin vieläkin että vika on jossain
akkukaapelissa, tai sitten jännitemittari on jotenkin oudosti kytketty.
Mihin se voisi virtaa haukata niin paljon että akku menee polvilleen, jos ei
solenoidi yhdistä. Jos solenoidi vetää, niin oikosulku startissa voi kyllä
akkujännitteet pudottaa. Vie startti pajalle niin asiantuntijat mittaa sen.
j
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:ernisp$1tj$1...@oravannahka.helsinki.fi...
tuomaskuona
notkahtaa? Ei edes solenoidi naksahda. Siihen voipi hyvin olla Laurin
esittämä vika, tai paremminkin vaikuttaa virtalukon syöttöpuolella olevalta
huonolta kosketukselta(jos jännitemittari kytketty virtalukon kautta).
Toinen mistä kerroit että ajoittain startti pyörittää hitaasti on selkeästi
eri juttu. Siinä voi olla huonot liitoksen akkukaapeleissa(siis niissä
paksuissa) tai sitten startti viallinen. Voipi olla oikosulussa tai ihan
laakerit loppu.
Käsittääkseni molemmat oireet ei voi johtua samasta viasta, eikä varmasti
ilmene samaan aikaankaan. Jos olet varma akkukaapeleiden ja sen liitoksien
(myös maakaapelien) kunnosta,vie startti korjaamolle, älä osta suinpäin
uutta. Jos se ei aivan kappaleina ole säästät aika tavalla.
Mutta se ajoittainen Jännitteiden katoaminen ja solenoidin naksumattomuus ei
häviä startin korjauksella eikä vaihdollakaan, sano mun sanoneen.
J
"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:ernk0a$3bi$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Tomi
>
> Tattarisuolla on ihan laturi- ja starttikorjaamo. En muista nimeä, mutta
> osaan sinne teitä myöten, ellei se ole muuttanut.
Vein Yanmarinin startin Autosähkö Aditalle huoltoon, se on siinä
Tattiksen vieressä. Solenoidi oli lopussa samoin kuin startin laakerit,
nämä kaikki vaihdettiin, hinta töineen ja osineen 180 eur. Uusi startti
olisi ollut muistaakseni hintaluokkaa 500 eur.
-Tomi
jaakko
ja vehje meni akselin jossain asennossa oikosulkuun tai jotain. Oire on
nimenomaan tuo, että mitään ei tapahdu. Kun autoa hieman heilutti vaihde
päällä, niin solenoidi osui parempaan kohtaan ja vehje pyöräytti auton
käyntiin.
Heiluttelun sijaan starttimoottorin nakuttelu isolla ruuvimeisselillä
samanaikaisesti, kun toinen kaveri käynistää, ajaa saman asian.
>>> startti huoltoon, sillä siitä pääsee.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
THammar
sanottu.
Jos oletetaan, että startin ja solenoidin navoille saadaan riittävästi
virtaa ilman törkeää jännitepudotusta:
-solenoidin pitää paukahtaa päälle räpistelemättä ja kuuluvasti kun
avaimesta käännetään, startti lähtee välittömästi pyörimään, irrallaan
korvaan suurelta kuulostavalla nopeudella.
Jos solenoidi toimii, mutta startti ei pyöri tai pyörii huonosti, eka
vaihtoehto on solenoidin huonot kontaktit (hiilet ja kommutaattorinhan
olit Dag jo tutkinut?). Tuossa voisi tietysti paikallaan ollen mitata
jännitehäviön solenoidin napojen yli (akun puolelta startin puolelle)
Sopivasti palaneet/hapettuneet kontaktit solenoidissa osaa hukata
melkoisesti tehoa elikkäs toimia etuvastuksena.
Seuraava vaihtoehto olisi sitten melkein mekaaninen ongelma eli startin
puslat/laakerit tai ahdistus starttikehän ja startin hammaskehissä. jos
hammasvälys on liian pieni, voi startti jumittaa ihan kokonaankin. Jos
virtaa pääsisi mittaamaan niin näkisi onko kyse kuortmittumisesta vai
siitä että virtaa ei mene eikä tehoa tule.
Startti on kuitenkin melko simppeli ja käämitykset erittäin vahvat 29/30
tapausta vika on muualla kuin käämityksissä. Tyypillisesti hyvä tulee
uusilla hiilillä, laakereilla ja solenoidilla sekä perusteellisella
puhdistuksella ynnä virtatien liitosten pudistuksella ja maadoitusten
kunnostamisella. Kustannuksia ei pitäisi yli satkun syntyä oikein millään.
Tuomo
Dag Stenberg
> Käsittääkseni molemmat oireet ei voi johtua samasta viasta, eikä varmasti
> ilmene samaan aikaankaan.
Nimenomaan. Hitaus on aina, hiljaisuus ajoittainen (ja tullut
kaapelikokeilujen jälkeen).
> Mutta se ajoittainen Jännitteiden katoaminen ja solenoidin naksumattomuus ei
> häviä startin korjauksella eikä vaihdollakaan, sano mun sanoneen.
Ei kai. Paitsi jos siis särjin jotain solenoidissa tai
startissa. Tutkittava on. Tulisi lämmin kevät.
DS
Dag Stenberg
> Jos oletetaan, että startin ja solenoidin navoille saadaan riittävästi
> virtaa ilman törkeää jännitepudotusta:
Tässä tilanteessa:
> -solenoidin pitää paukahtaa päälle räpistelemättä ja kuuluvasti kun
> avaimesta käännetään, startti lähtee välittömästi pyörimään, irrallaan
> korvaan suurelta kuulostavalla nopeudella.
Lähtee.
> Jos solenoidi toimii, mutta startti ei pyöri tai pyörii huonosti, eka
> vaihtoehto on solenoidin huonot kontaktit (hiilet ja kommutaattorinhan
> olit Dag jo tutkinut?). Tuossa voisi tietysti paikallaan ollen mitata
> jännitehäviön solenoidin napojen yli (akun puolelta startin puolelle)
> Sopivasti palaneet/hapettuneet kontaktit solenoidissa osaa hukata
> melkoisesti tehoa elikkäs toimia etuvastuksena.
Hyvä ajatus.
> Seuraava vaihtoehto olisi sitten melkein mekaaninen ongelma eli startin
> puslat/laakerit tai ahdistus starttikehän ja startin hammaskehissä. jos
> hammasvälys on liian pieni, voi startti jumittaa ihan kokonaankin. Jos
> virtaa pääsisi mittaamaan niin näkisi onko kyse kuortmittumisesta vai
> siitä että virtaa ei mene eikä tehoa tule.
Raju amperimittari veneelle olisikin hyvä ajatus.
> Startti on kuitenkin melko simppeli ja käämitykset erittäin vahvat 29/30
> tapausta vika on muualla kuin käämityksissä. Tyypillisesti hyvä tulee
> uusilla hiilillä, laakereilla ja solenoidilla sekä perusteellisella
> puhdistuksella ynnä virtatien liitosten pudistuksella ja maadoitusten
> kunnostamisella. Kustannuksia ei pitäisi yli satkun syntyä oikein millään.
No sitten siis korjaamoon. Johan sääkin lämpeni vähän...
Kiitos kaikesta neuvonnasta. Sitä ei koskaan tiedä onko ajatellut
kaikkea. Se yllättävä jännitteen tippuminen kun estää startin, hitaus ei
yleensä estää, vaatii vain enemmän pyörittämistä yms. jne. ennenkuin
kone syttyy (sitäkin voisi hiukan huoltaa...).
DS
Jouko Koskinen
pintojen puhdistus auttanut (olivat kyllä kamalat), niin laitoin akusta
vahvemman johdon solenoidille. Johtoon laitoin autotarvikeliikkeestä
releen ja alkuperäiset starttinapin johdot kytkin releen ohjaukseen.
Akun ja soleinoidin väli on reilu metri. Starttinapille sen sijaan taisi
mutkien kautta tulla 3m suuntaansa.
Dagin tapaukseen tämä tuskin auttaa, mutta jos sattuisi muita startin
kanssa pähkäilijöitä olemaan kuuntelulla.
tuomaskuona
solenoidin navassa aivan vieressä on akkukaapeli josta kyllä virtaa riittää.
Mutta vielä pähkäilen Dagin tapausta. Silloin kun solenoidi vetää, putoaako
silloin akun jännitteet mittarissa? Oletko katsonut?
"Jouko Koskinen" <ros...@postia.net> kirjoitti
viestissä:e1%Dh.1908$_p1...@reader1.news.saunalahti.fi...
viller
Dag Stenberg
> Ei kai startti ole saanut öljyä? Tuhoaa hiilien virranjohtavuuden.
No ei ollut öljyä näkyvissä turhissa paikoissa, mutta kieltämättä sinne
vauhtipyöräkoteloon voisi tulla öljyä jos sopiva stefa vuotaisi.
DS
Dag Stenberg
> Meillä kun solenoidi ei kytkeytynyt aina päälle eikä soleinoidin
> pintojen puhdistus auttanut (olivat kyllä kamalat), niin laitoin akusta
> vahvemman johdon solenoidille. Johtoon laitoin autotarvikeliikkeestä
> releen ja alkuperäiset starttinapin johdot kytkin releen ohjaukseen.
> Akun ja soleinoidin väli on reilu metri. Starttinapille sen sijaan taisi
> mutkien kautta tulla 3m suuntaansa.
>
Minusta sekin olisi mahdollinen muutostyö. Idea vetää starttivirta
kojetaulun kautta on kyllä aika korni.
DS
Dag Stenberg
> Eikä välttämättä tarvitse edes akusta asti vetää releelle syöttöä. Siinä
> solenoidin navassa aivan vieressä on akkukaapeli josta kyllä virtaa riittää.
> Mutta vielä pähkäilen Dagin tapausta. Silloin kun solenoidi vetää, putoaako
> silloin akun jännitteet mittarissa? Oletko katsonut?
Vikahan kehittyi joskus elokuussa kaikkien kokeilujen jälkeen. Silloin
kun jännite laskee, on aivan hiljaista (tai päinvastoin). Samaten
akkujännite (akun navoissa) laskee rajusti toipuen vain minuuttien
aikana, joten kyllä siinä jokin oikosulku tulee - siis tyyppiä valtava
virta jostain läpi. Sopisi vaikka löysään laakeripuslaan joka päästää
käämin oikariin ja jännitteen maihin tietyissä asennoissa. Naarmuja ei
ole näkynyt tosin. Ja putsattu ja kuivattu on. Pitää tehdä uudestaan.
DS
KH
jännite laskee huomattavan alas, on akku tyhjä tai sökö.
Jos akku on kunnossa ja täyteen varattu ja startatessa syntyy oikosulku,
käryää piuhat tai liitokset haisevalla tavalla.
Startti voi ottaa virtaa luokkaa 100 Amppeeria, jolloin kunnossaolevan
akun jännite laskee n. 10-11 voltin tasolle startin aikana.
Kaitsu
Dag Stenberg
> Oletko varma, että akku on kunnossa? Jos startatessa akun navoissa
> jännite laskee huomattavan alas, on akku tyhjä tai sökö.
> Jos akku on kunnossa ja täyteen varattu ja startatessa syntyy oikosulku,
> käryää piuhat tai liitokset haisevalla tavalla.
> Startti voi ottaa virtaa luokkaa 100 Amppeeria, jolloin kunnossaolevan
> akun jännite laskee n. 10-11 voltin tasolle startin aikana.
Täytyy varmaan tehdä kaikki mittaukset uudestaan kevään tultua oikein
muistiinpanovihon kera. Tässä nyt on kuitenkin kyse siitä, että
starttaus yleensä tapahtuu ihan kunnolla, jolloin akun navassa tai
startin kiinnityspisteessä on mitattavissa 10-11 V jännitteitä jos akku
on täynnä ja jopa 7 V jos se on tyhjä; edelleen toinen akuista oli
upouusi kauden alkaessa ja mittauksia on tehty niiden ollessa jokseenkin
täyteen ladattuja. Ja tuo ajoittainen huolestuttava vika joka on siis
ainakin selvitettävä kun kausi alkaa on sellainen, että uudesta
täydestäkin akusta menee voimat, eli on tuollainen major oikovirtaus.
Siinä pitää varmaan kaikki ottaa irti ja kiinnittää uudelleen joka
tapauksessa.
Eikä tuon vian korjaus tule poistamaan sitä, että startti
kuitenkin parhaassakin tapauksessa (eli kun vika ei ilmene) pyörittää
konetta yllättävän hitaasti, vaikka vetäisi paksun rinnakkaisen johdon
suoraan akun plusnavasta startin plusnapaan ja solenoidi vetäisi.
Moottorissa on synteettinen öljy eikä siinä luulisi olevan ainakaan liikaa
puristusta.
DS
KH
pihtiamppeerimittaria käyttöön. Esim. Biltemasta löytyy
http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?sivu=skriptisivut/index_kauppa.htm&SID=2088928222193648268
Jos startti on aina pyörinyt hitaasti, olisiko mahdollista, että on
joskus asennettu vääränlainen startti?
Autossani oli viime vuonna starttiongelma. Pyöriminen hidastui
vähitellen. Syynä oli laakeripuslien kuluminen. jolloin pyörivä
roottori alkoi hangata staattoreihin. Ostin uuden ja nyt on ok.
Hankaus näkyy siten, että startin sisälle alkaa kertyä metallilastua.
Kaitsu
Apo31
kuormaa. Vaikka niissä on täysi jännite niin kun starttaa niin akkusi eivät
kestäkään kuormitusta. Usein akku pettää juuri niin. Joissakin akuissa ei
voi tarkastaa neste pintaa joten niissä voi nesteet olla haihtuneet vähiin
jolloin myös akun kapasiteetti on laskenut. Tämä voi johtua laturin
jännitteen säätäjästä joka lataa akkua liikaa vaikka akku on täysi. Akku
kauppiaalla ainakin on sellainen kuormamittari. Mittaria myydään myös AD
varaosaliikkeissä nimellä Akkutesteri Mittaus tapahtuu akun navoista jolloin
se näyttää jännitteen ja kun katkaisijasta kääntää niin silloin se
kuormittaa akkua noin 200 A teholla kuormitus pidetään 10 sek ja katsotaan
kuinka paljon akun jännite putoaa ja kuinka kauan se nousee kuormituksen
jälkeen.
Dag Stenberg
> Suosittelen että otat akut ja mittaat tai mittautat niiden kyvyn kestää
> kuormaa. Vaikka niissä on täysi jännite niin kun starttaa niin akkusi eivät
> kestäkään kuormitusta. Usein akku pettää juuri niin. Joissakin akuissa ei
> voi tarkastaa neste pintaa joten niissä voi nesteet olla haihtuneet vähiin
> jolloin myös akun kapasiteetti on laskenut. Tämä voi johtua laturin
> jännitteen säätäjästä joka lataa akkua liikaa vaikka akku on täysi.
Kiitos vihjeistä. Tosin on kyllä tullut mitattua, ei selitä kaikkea.
> Akku kauppiaalla ainakin on sellainen kuormamittari. Mittaria myydään myös AD
> varaosaliikkeissä nimellä Akkutesteri Mittaus tapahtuu akun navoista jolloin
> se näyttää jännitteen ja kun katkaisijasta kääntää niin silloin se
> kuormittaa akkua noin 200 A teholla kuormitus pidetään 10 sek ja katsotaan
> kuinka paljon akun jännite putoaa ja kuinka kauan se nousee kuormituksen
> jälkeen.
Juu, omistan sellaisen mittarin.
DS
Dag Stenberg
> KH <kaihakk...@hotmail.com> wrote:
>> Dag Stenberg kirjoitti:
>>> Vikahan kehittyi ...
>
>> Oletko varma, että akku on kunnossa? Jos startatessa akun navoissa
>> jännite laskee huomattavan alas, on akku tyhjä tai sökö.
>> Jos akku on kunnossa ja täyteen varattu ja startatessa syntyy oikosulku,
>> käryää piuhat tai liitokset haisevalla tavalla.
>> Startti voi ottaa virtaa luokkaa 100 Amppeeria, jolloin kunnossaolevan
>> akun jännite laskee n. 10-11 voltin tasolle startin aikana.
>
> Täytyy varmaan tehdä kaikki mittaukset uudestaan kevään tultua oikein
> muistiinpanovihon kera.
Tuli tänään vähän mittailtua.
Koneen ollessa kylmä akku-1 (tavallinen lyijy) piti napajännitteen
vajaassa 11 voltissa pitkänkin veivaamisen aikana. Lepojännite oli ollut
siinä 12,5 V (ei ollut digimittaria mukana). Pyöritys oli silti aika
verkkaista. Kun kone oli vihdoin saatu käyntiin ja tuhahtanut valkoista
ja mustaa savua aikansa ja lämmittänyt jäähdytysnesteen johonkin 60
asteeseen, niin edelleen akkujännite navoista laski 11 volttiin
pyörittäessä. Starttimoottorin kohdalla taas jännite heilahti alkuun
aina alle 8 voltin nousten sitten johonkin 9 volttiin, eli kyllä ne johdot
taitavat olla alimittaiset.
Enpä kokeillutkaan sillä keltaisella spiraaliaulla.
Lisäksi ehkä kone on väljä tai injektorit huonot, kun se vaatii niin
paljon veivaamista ja sitten sylkee mustaakin savua.
DS
Hannu Boman
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
news:etc9uj$dfi$2...@oravannahka.helsinki.fi...
Pistä auton käynnistyskaapelit aakkukaapeleiden rinnalle. Jos tämänjälkeen
pyörittää retvakammin ja jännite startinnavoissa ei laske niinpaljon => uusi
akkukaapelit ja käytä niinpaksua kaapelia kun löydät tai laita pari
rinnakkain....
@ HBo
Dag Stenberg
> "Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
> news:etc9uj$dfi$2...@oravannahka.helsinki.fi...
>> Koneen ollessa kylmä akku-1 (tavallinen lyijy) piti napajännitteen
>> vajaassa 11 voltissa pitkänkin veivaamisen aikana. Lepojännite oli ollut
>> siinä 12,5 V (ei ollut digimittaria mukana). Pyöritys oli silti aika
>> verkkaista. Kun kone oli vihdoin saatu käyntiin ja tuhahtanut valkoista
>> ja mustaa savua aikansa ja lämmittänyt jäähdytysnesteen johonkin 60
>> asteeseen, niin edelleen akkujännite navoista laski 11 volttiin
>> pyörittäessä. Starttimoottorin kohdalla taas jännite heilahti alkuun
>> aina alle 8 voltin nousten sitten johonkin 9 volttiin, eli kyllä ne johdot
>> taitavat olla alimittaiset.
>
> pyörittää retvakammin ja jännite startinnavoissa ei laske niinpaljon => uusi
> akkukaapelit ja käytä niinpaksua kaapelia kun löydät tai laita pari
> rinnakkain....
Laitoin viime vuonna plusjohdon tilalle sellaisen paksun johdon, jonka
olivat erikseen minulle tehneet hitsauskaapelista IKH:ssa. Etäisyyttä
kun on viisi metriä, niin ei starttikaapeleista ole iloa. Miinusjohto
menee suoraan akulta moottorin runkoon, mutta plusjohto tekee lenkin
sähköpäätaulun kytkimen kautta. - Koe ei tuonut apua pyöritykseen, mutta
pitänee sekin uusia varmuuden vuoksi.
Tietenkin akut ovat liian kaukana moottorista, mutta ei siellä paatissa
ole loputtomiin sopivia tiloja.
DS
J.P
"Hannu Boman" <hannu...@nokia.com.invalid> kirjoitti
viestissä:1174023833.938866@xnews001...
>
> Pistä auton käynnistyskaapelit aakkukaapeleiden rinnalle. Jos
> tämänjälkeen
> pyörittää retvakammin ja jännite startinnavoissa ei laske niinpaljon =>
> uusi
> akkukaapelit ja käytä niinpaksua kaapelia kun löydät tai laita pari
> rinnakkain....
Tai sitten vaikka volttimittarin toinen mittapää akun napaan ja sitten
mittaamaan mille välille jännitettä jää startille päin mennessä... Tämä
siinä tapauksessa että matkalla on liitoksia -tai kyllä yksikin huono
liitos vaikka startin tai akun navassa riittää...
Lauri Tarkkonen
>DS
Järjestä moottorin viereen rele ja virta-avaimen kautta vain releen
ohjaus. Silloin suuret virrat eivät kierrä pitkiä matkoja.
- Lauri Tarkkonen
Dag Stenberg
> ohjaus. Silloin suuret virrat eivät kierrä pitkiä matkoja.
Siis ei tuo virta kierrä sitloorassa olevan instrumenttitaulun ja
virta-avaimen kautta, vaan ruffissa navigaatiopaikalla olevassa päätaulussa
olevan pääkatkaisijan kautta. Tällä pääkatkaisijalla on aina voitu
kytkeä joko 1- tai 2-akku syöttämään ja tulemaan syötetyksi. Tietenkin
jos varaisin yhden akun ainoaksi mahdolliseksi starttiakuksi ja toisen
"hupiakuksi" voisin tuolla toimeen erilaisella pääkatkaisijalla ja ehkä
metrin verran lyhyemmällä johdotuksella, kun johdon ei tarvitse kiivetä
ylös kylkeä myöten ja taas alas.
DS
Dag Stenberg
> Tai sitten vaikka volttimittarin toinen mittapää akun napaan ja sitten
> mittaamaan mille välille jännitettä jää startille päin mennessä... Tämä
> siinä tapauksessa että matkalla on liitoksia -tai kyllä yksikin huono
> liitos vaikka startin tai akun navassa riittää...
Tuo onkin ihan fiksu mittaussuunnitelma. Lisää krokodiilinipistimiä ja
mittajohtoja vain mukaan ensi kerralla, että on helppo liittyä vaikka
mihin kohtaan.
DS
J.P
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:ete9ko$8cg$2...@oravannahka.helsinki.fi...
> Tuo onkin ihan fiksu mittaussuunnitelma. Lisää krokodiilinipistimiä ja
> mittajohtoja vain mukaan ensi kerralla, että on helppo liittyä vaikka
> mihin kohtaan.
Älä sitten unohda mitata myös miinuspuolen häviöitä.
KH
kyllä liikaa. Olisiko mahdollista ottaa tavallinen auton akku startin
viereen ja laittaa siitä lyhyet apukaapelit starttiin ja kokeilla siten.
Teho lasketaan kaavalla P=U2/R, joten jos U vähenee 11-->9 volttiin
on tiputus n. 81 %, joka toiseen potenssiin antaa n. 67 % jäljellä.
Jännitetaso ei saisi mielestäni tippua juuri yhtään. Esim. autossa
kun mittaat jännitteen starttauksen aikana, on jännite startilla ja
akulla käytännössä samat. Eli jännitettä ei häviä matkalla.
Savuttaminen syntyy varmaankin siitä, kun junnaat pitkään ja
syöttöpumppu syöttää koko ajan tavaraa, jota on sitten paljon
käynnistyksen yhteydessä.
Kaitsu
Dag Stenberg
Hmph. Siinä on kohteet:
a) navan ja johdon välillä (kaapelikenkä)
b) johdon päästä päähän (4 metriä)
c) johdon pään ja moottorin rungon välillä (kaapelikenkä ja mutteri)
Kohteet a ja c on kyllä irroitettu ja kiristetty useaan otteeseen, mutta
voihan olla että kaapelikengän ja johdon välissä on vastusta.
DS
Dag Stenberg
> Kun epäilen, että vähäisen dieselkoneeni starttimoottori on aika
> impotentti, tulin kysyneeksi uuden hintaa maahantuojalta. Se on 840
> euroa. Onkohan merelliseen käyttöön aiotun vaihtoehtoisen starttimoottorin
> valinnassa noudatettava jotain erityisiä varotoimenpiteitä?
Huomenna 15.5.07 menee venonen vesille ja tietysti on tullut taas
moottoriakin ihmeteltyä. Vaikea se on startata kylmänä...
Siitä starttimoottorista: 840 e maahantuojalta, 549 e USAlaiselta
formalta, 240 dollaria vastaava geneerinen, 111 e kun ostaa peruskoneen
startin autoliikkeestä. Sama startti kai...
No, starttimoottori kävi huoltoliikkeessä tarkastettavana ja todettiin
"terveeksi". Mittasin jännitehäviöt: sekä plus- että miinuskaapelissa
häviää matkalla noin 1,25 V eli kaiken kaikkiaan startti saa 2,5 V
vähemmän jännitettä kuin aku(i)ssa on. Ei hyvä. Otin yhden akun
moottorin viereen ja kytkin auton starttikaapeleiden valulla ja oli jo
tällöin hieman iloisempi. Siitä huolimatta tämä starttimoottori EI
kierrä moottoria kovin reippaasti, ei edes vaikka injektorit ottaa irti,
eli puristus pois! (Ford Mondeo kiertää paljon iloisemmin).
Käytin injektorit Ekströmillä ja totesivat että niillä ei tehnyt mitään,
kun eivät auenneet juurikaan. Ihme kyllä on moottori kyllä käynyt jos on
saanut sen kertaalleen käyntiin. Sain uudet suuttimet injektoreihin (2 kpl,
yhteensä 95 e). En tiedä paraniko mikään oikeastaan.
Edelleen hirveän vaikea kylmäkäynnistys. Ilmasin. Sain käyntiin kovasti
hehkuttamalla. Otin toisen hehkun irti, oli aika karstassa. Toista en ole
vielä saanut irti. Mustaa savua tulee joten väljä lienee tai hukutin
polttoaineeseen aluksi. Huomenna tiedetään lisää.
DS
Dag Stenberg
> Edelleen hirveän vaikea kylmäkäynnistys. Ilmasin. Sain käyntiin kovasti
> hehkuttamalla. Otin toisen hehkun irti, oli aika karstassa. Toista en ole
> vielä saanut irti. Mustaa savua tulee joten väljä lienee tai hukutin
> polttoaineeseen aluksi. Huomenna tiedetään lisää.
Vaatii joka kerta kylmänä hirveästi hehkutusta. Sisarveneenkin yhtä
vanha Westerbeke vaatii hirveästi hehkutusta. Ei kai niitä hehkutulppia
saa paremmiksi putsaamalla, täytynee ostaa uudet. Johtoliitokset on
tarkistettu.
Lämpimänä ei ole muuta kuin että pitää laittaa reilusti "kaasua" kun
kiertää.
Tietysti puristus on vielä mittaamatta. Kuten lienen maininnut jossain,
täyskaasulla kuormittaessa tulee mustaa savua, 5/6-kaasulla ei. ("Kaasu" =
regulaattorivivun asento)
DS
Dag Stenberg
> Dag Stenberg <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote:
>> Edelleen hirveän vaikea kylmäkäynnistys. Ilmasin. Sain käyntiin kovasti
>> hehkuttamalla. Otin toisen hehkun irti, oli aika karstassa. Toista en ole
>> vielä saanut irti. Mustaa savua tulee joten väljä lienee tai hukutin
>> polttoaineeseen aluksi. Huomenna tiedetään lisää.
>
> Vaatii joka kerta kylmänä hirveästi hehkutusta. Sisarveneenkin yhtä
> vanha Westerbeke vaatii hirveästi hehkutusta. Ei kai niitä hehkutulppia
> saa paremmiksi putsaamalla, täytynee ostaa uudet. Johtoliitokset on
> tarkistettu.
>
> täyskaasulla kuormittaessa tulee mustaa savua, 5/6-kaasulla ei. ("Kaasu" =
> regulaattorivivun asento)
Harjoitukset ovat jatkuneet. Hehkutulpat alkavat hehkua punaisina n. 10
sekunnissa, joten kelpuutan. Vanha puristusmittari jota ei ollut
käytetty 30 vuoteen näytti herättyään johdonmukaisesti 7,5 kummastakin
sylinteristä. Jos uskoisi lukemaan, se ei varmaan riitä dieselille.
Puhkuu kyllä. Venttiilit eivät kanna, välystä on.
Muuten kone on kuten ennen, eli vaikea startata.
DS
Dag Stenberg
> Vanha puristusmittari jota ei ollut
> käytetty 30 vuoteen näytti herättyään johdonmukaisesti 7,5 kummastakin
> sylinteristä.
Kylmänä.
> Venttiilit eivät kanna, välystä on.
Kylmänä.
DS
APL
alhaiset. Uudessa diesel-koneessa puristukset ovat kuitenkin helposti
yli 20.
APL
Dag Stenberg
> Jos tuo 7,5 on totuudenmukainen lukema, puristukset ovat melkoisen
> alhaiset. Uudessa diesel-koneessa puristukset ovat kuitenkin helposti
> yli 20.
http://www.westerbeke.com/originals/pdfs/w13a_t.pdf
Brosyyrin mukaan puristussuhde on 23:1, joten toivokaamme että mittarini
näyttää väärin.
DS
Harald Hannelius
Yksi kikka tarkastaa mikäli ongelmana on esim. männänrenkaat on, että
kaadetaan esim. lusikalla vähän moottoriöljyä palotilaan ja mitataan
puristus uudestaan. Öljy tiivistää hiukan. Mikäli lukemat paranevat
on ongelmana todnäk. männissä, männänrenkaissa tai sylentereissä. Mikäli
eivät parane on ongelmana todnäk venttiilit, seetit tjms.
Onnea metsästykseen.
--
A: Top Posters! | s/y Charlotta |
Q: What is the most annoying thing on mailing lists? | FIN-2674 |
http://www.fe83.org/ Finn Express Purjehtijat ry | ============= |
Harald H Hannelius | harald (At) iki (dot) fi | GSM +358 50 594 1020
Dag Stenberg
> No, starttimoottori kävi huoltoliikkeessä tarkastettavana ja todettiin
> "terveeksi". Mittasin jännitehäviöt: sekä plus- että miinuskaapelissa
> häviää matkalla noin 1,25 V eli kaiken kaikkiaan startti saa 2,5 V
> vähemmän jännitettä kuin aku(i)ssa on. Ei hyvä.
Totesin, että tehtaan miinuskaapeli on 25 mm2. Toinen kaapelikenkä oli
lisäksi hieman löysä. Puristin sitä veneestä löytyvillä väkikaluilla
jolloin edelleen pudotus oli 0,9 V pyörittäessä. Hallussani oli 5 m
pätkä 35 mm2 kaapelia, johon IKH:lla olivat puristaneet kenkiä. Tällöin
pudotus oli 0,5 V. Olen tänään käynyt ostamassa tarpeellisen pituuden
eli 4 m 35 mm2 kaapelia, mutta en ole saanut päitä vielä kiinni, koska
niitä ei ollut IKH:lla.
Pluspuolella on edelleen 1,2-1,4 V pudotusta. Tässä on n. 3 m sekä 2 m
kaapelinpätkät, sekä välissä vielä 0_1_1&2_2-tyyppinen pääkytkin.
Asialle pitää siis tehdä jotain ja teenkin. Jos saan pudotukst 2 * 0,5
eli 1 volttiin, luulisi startin saavan noin 10,5 V jännitettä eikä 9 V
kuten nyt. Myös hehkutus saa tällöin isomman jännitteen, ilman että
joudun vetämään sille erikseen plusjohdot. Nyt se nimittäin ottaa plussansa
startin korvasta, eli pyöritettäessä liikenee hehkulle vain 9 V.
Jotta tutkiminen olisi helpompaa, olen valmistanut pari pitkää ohutta
kaapelia joiden päissä on krokotiiliklemmarit (jännitteiden mittauksia
varten) sekä painonapillisen starttivempaimen, jonka toinen 6 mm2
(keltainen Abiko) liitin ruuvataaan startin pluspulttiin ja toinen on
litteä Abiko, joka laitetaan startttisolenoidin liittimeen. Näinollen
voin pyörittää moottoritilasta ilman että turvaudun ruuvimeisselillä
tehtyyn oikosulkuun. En nimittäin ihan tykännyt noista kipinöistä.
Harjoitukset jatkuvat. Minulla on vielä amppeerimittari kokonaan
ottamatta käyttöön.
DS
Matti Suorsa
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:f37b1f$83o$3...@oravannahka.helsinki.fi...
- - - -
> Harjoitukset jatkuvat. Minulla on vielä amppeerimittari kokonaan
> ottamatta käyttöön.
>
> DS
Ole sitten tarkkana, mitä mittaat. Minä poltin yleismittarista
sulakkeen (0,5 A), kun en huomannut, että painevesipumpun
katkaisija oli on-asennossa. Pumppuhan ei käy, jos hana
ei ole auki, mutta ampeereita se näköjään tarvitsee ilmeisesti
johonkin painekatkaisijaan. (Kun mittari oli 20 m asennossa,
tarkoittanee max 20 milliA, virran suuruus mittarissa ylitti
tuon 0,5 A)
MSa
Dag Stenberg
>
> "Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
> viestissä:f37b1f$83o$3...@oravannahka.helsinki.fi...
> - - - -
>> Harjoitukset jatkuvat. Minulla on vielä amppeerimittari kokonaan
>> ottamatta käyttöön.
>
> sulakkeen (0,5 A), kun en huomannut, että painevesipumpun
> katkaisija oli on-asennossa. Pumppuhan ei käy, jos hana
> ei ole auki, mutta ampeereita se näköjään tarvitsee ilmeisesti
> johonkin painekatkaisijaan. (Kun mittari oli 20 m asennossa,
> tarkoittanee max 20 milliA, virran suuruus mittarissa ylitti
> tuon 0,5 A)
Jeps. Ensinnäkin olen vienyt veneelle +- 60 A mittarin, jonka ehkä
asennan pysyvästi latauskiertoon, sitten kun tiedän Kaiken Muun.
Toiseksi hankin sinne juuri Motonetista halvan yleismittarin, joihin
nykyään kuuluu 10 A virta-alue eri pistokkeesta. Näinollen voin alentaa
vanhan max 100 mA yleismittarini yleislaukun varamittariksi, koska
minulla on nyt 10A-kykyiset yleismittarit a) veneessä, b) autossa, c)
kotona, d) mökillä. Näinollen ei taida tulla laitepuutetta vähään
aikaan.
Olen kyllä joutunut niitä sulakkeita vaihtamaan tosiaan myös niihin
100mA-vehkeisiin.
DS
Matti Suorsa
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:f3cqda$5i5$3...@oravannahka.helsinki.fi...
> Matti Suorsa <matti....@welho.com> wrote:
- - - -
>> Ole sitten tarkkana, mitä mittaat. Minä poltin yleismittarista
>> sulakkeen (0,5 A), kun en huomannut, että painevesipumpun
>> katkaisija oli on-asennossa. Pumppuhan ei käy, jos hana
>> ei ole auki, mutta ampeereita se näköjään tarvitsee ilmeisesti
>> johonkin painekatkaisijaan. (Kun mittari oli 20 m asennossa,
>> tarkoittanee max 20 milliA, virran suuruus mittarissa ylitti
>> tuon 0,5 A)
>
> Jeps. Ensinnäkin olen vienyt veneelle +- 60 A mittarin, jonka ehkä
> asennan pysyvästi latauskiertoon, sitten kun tiedän Kaiken Muun.
> Toiseksi hankin sinne juuri Motonetista halvan yleismittarin, joihin
> nykyään kuuluu 10 A virta-alue eri pistokkeesta. Näinollen voin alentaa
> vanhan max 100 mA yleismittarini yleislaukun varamittariksi, koska
> minulla on nyt 10A-kykyiset yleismittarit a) veneessä, b) autossa, c)
> kotona, d) mökillä. Näinollen ei taida tulla laitepuutetta vähään
> aikaan.
>
> Olen kyllä joutunut niitä sulakkeita vaihtamaan tosiaan myös niihin
> 100mA-vehkeisiin.
>
> DS
Minulle sallittaneen tässä yhteydessä pieni asia
varsinaisen asian ulkopuolelta:
Voiman siirtona olen aina ihaillut vaijeria. Siinä
voidaa siirtää ainoastaan vetoa. Tanko on jo tuplasti
vaikeampi, kun siinä voi olla vetoa tai työntöä.
Puhumattakaan säköjohdosta. Sähköinsinöörinkin
tärkein opiskelun aihe on rakentaa laitteet siten, että
palaneiden sulakkeiden määrä on mahdollisimman pieni.
MSa
Dag Stenberg
>
> "Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
> viestissä:f3cqda$5i5$3...@oravannahka.helsinki.fi...
>> 100mA-vehkeisiin.
>
> varsinaisen asian ulkopuolelta:
>
> Voiman siirtona olen aina ihaillut vaijeria. Siinä
> voidaa siirtää ainoastaan vetoa. Tanko on jo tuplasti
> vaikeampi, kun siinä voi olla vetoa tai työntöä.
> Puhumattakaan säköjohdosta. Sähköinsinöörinkin
> tärkein opiskelun aihe on rakentaa laitteet siten, että
> palaneiden sulakkeiden määrä on mahdollisimman pieni.
Silti on parempi, että sulake kuin jokin muu sulaa.
Minä ihailen muuten diodia. Se siirtää sähköä vain yhteen suuntaan. Olen
joutunut pitämään maasähkön laturin johdot irrallaan akkukengistä, koska
minulla on epäilys että sähköä siirtyy takaperin akuista laturiin ja
muuttaa siellä olomuotoaan kun laturissa ei ole virtaa. Koska
maasähkölaturi on ainakin kaksivaiheisen älykäs, en heittäisi sitä pois,
vaan varustaisin latausvaijerit riittävillä diodeilla. Olen tietoinen
siitä, että maasähkölaturin antama maksimijännite tällöin laskee n. 0,7
V, mutta olen ajatellut että kokeilisin. Toimiihan se nykyinenkin
systeemi, mutta kun pää on laho, eli sekin vuotaa informaatiota
väärinpäin eli ulospäin... vai miten asian ilmentäisi.
DS
Jussi
> Toimiihan se nykyinenkin
> systeemi, mutta kun pää on laho, eli sekin vuotaa informaatiota
> väärinpäin eli ulospäin... vai miten asian ilmentäisi.
Jos psykologiasta jotain muistan, siellä sanottiin, että ihmisen
ajattelu saa viimekädessä voimansa ruoasta. Jos ajattelu sitten vuotaa
aivojen käydessä tyhjäkäynnillä, eli yleensä, takaisinpäin, niin sehän
vuotaa tietysti sitten käsitellyn ruoan kanssa poistoletkun läpiviennin
kautta vesistöön.
Jussi
APL
osaa eliminoida diodin vaikutuksen.
APL
Matti Grönroos
> Voiman siirtona olen aina ihaillut vaijeria. Siinä
> voidaa siirtää ainoastaan vetoa. Tanko on jo tuplasti
> vaikeampi, kun siinä voi olla vetoa tai työntöä.
Näkemyksesi on kapea-alainen. Tangossa voi olla myös vääntöä, eli
vaikeusaste kolminkertaistuukin. Esimerkki vääntövoimaa
välittävästä tangosta on potkuriakseli.
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.mattigronroos.fi
Matti Suorsa
"Matti Grönroos" <matti.g...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:ZzA6i.170513$zZ7....@reader1.news.saunalahti.fi...
> Matti Suorsa wrote:
>
>> Voiman siirtona olen aina ihaillut vaijeria. Siinä
>> voidaa siirtää ainoastaan vetoa. Tanko on jo tuplasti
>> vaikeampi, kun siinä voi olla vetoa tai työntöä.
>
> Näkemyksesi on kapea-alainen. Tangossa voi olla myös vääntöä, eli
> vaikeusaste kolminkertaistuukin. Esimerkki vääntövoimaa välittävästä
> tangosta on potkuriakseli.
Kappas vaan, minulla on vuosikymmeniä
ollut väärä käsitys tangon vaikeusasteesta.
Eihän se ole sitten kummakaan, että minä
niin hanakasti olen pidellyt kiinni vaijerista,
kun se ainoana ei näytä ylittävän minun
ymmärrystäni ;;-)
MSa
Dag Stenberg
>>Mittasin jännitehäviöt: sekä plus- että miinuskaapelissa
>> häviää matkalla noin 1,25 V eli kaiken kaikkiaan startti saa 2,5 V
>> vähemmän jännitettä kuin aku(i)ssa on. Ei hyvä.
> Totesin, että tehtaan miinuskaapeli on 25 mm2. Toinen kaapelikenkä oli
> lisäksi hieman löysä. Puristin sitä veneestä löytyvillä väkikaluilla
> jolloin edelleen pudotus oli 0,9 V pyörittäessä. Hallussani oli 5 m
> pätkä 35 mm2 kaapelia, johon IKH:lla olivat puristaneet kenkiä. Tällöin
> pudotus oli 0,5 V. Olen tänään käynyt ostamassa tarpeellisen pituuden
> eli 4 m 35 mm2 kaapelia, mutta en ole saanut päitä vielä kiinni, koska
> niitä ei ollut IKH:lla.
Laitoin tänään vanhan rinnalle ja miinuspuolen pudotus on nyt enää 0,35
V pyöritettäessä. Kone starttaa jo herkemmin, etenkin kun olen ymmärtänyt
hehkuttaa riittävän kauan (n. 15 sekuntia eikä 6).
> Pluspuolella on edelleen 1,2-1,4 V pudotusta. Tässä on n. 3 m sekä 2 m
> kaapelinpätkät, sekä välissä vielä 0_1_1&2_2-tyyppinen pääkytkin.
Mittasin, tein muistiinpanot mutta mihin minä ne laitoin?
No, eihän hätä ole tämän näköinen, kun ei dementia vaivaa ;-)
Pudotukset tietysti hieman vaihtelevat, kun pyörittelee. Olen laittanut
starttinapin koneen viereen jotta voi helpommin mitata.
Akuilta menee kummaltakin 3 m 25 mm2 johto pääkytkimelle. Pudotus on 0,2 V.
Pääkytkimessä on pudotusta 1-akulta 0,15 V ja 2-akulta 0,22 V.
Pääkytkimen jälkeisen yhteisen 4 m 25 mm2 johdon pdotus on 0,6 V.Tähän
kiinnitän seuraavaksi huomiota. Pitkät johtimet on tehdas laittanut, kun
ei akuille muuten paikkaa löytynyt.
Surullista on se, että pyörittäminen kyllä edelleenkin rasittaa akkuja
aika tavalla ja akkujen napajännite siis laskee sinne 10 V tienoille. Ja
2-akun kun piti olla uudenveroinen, ostin viime vuonna (keltainen
Optima). Starttiakku (1-akku) on 2 vuotta vanha lyijypeli.
DS
Dag Stenberg
> Dag Stenberg <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote:
>>>Mittasin jännitehäviöt: sekä plus- että miinuskaapelissa
>>> häviää matkalla noin 1,25 V eli kaiken kaikkiaan startti saa 2,5 V
>>> vähemmän jännitettä kuin aku(i)ssa on. Ei hyvä.
>> Totesin, että tehtaan miinuskaapeli on 25 mm2. Toinen kaapelikenkä oli
>> lisäksi hieman löysä. Puristin sitä veneestä löytyvillä väkikaluilla
>> jolloin edelleen pudotus oli 0,9 V pyörittäessä. Hallussani oli 5 m
>> pätkä 35 mm2 kaapelia, johon IKH:lla olivat puristaneet kenkiä. Tällöin
>> pudotus oli 0,5 V. Olen tänään käynyt ostamassa tarpeellisen pituuden
>> eli 4 m 35 mm2 kaapelia, mutta en ole saanut päitä vielä kiinni, koska
>> niitä ei ollut IKH:lla.
>
> Laitoin tänään vanhan rinnalle ja miinuspuolen pudotus on nyt enää 0,35
> V pyöritettäessä. Kone starttaa jo herkemmin, etenkin kun olen ymmärtänyt
> hehkuttaa riittävän kauan (n. 15 sekuntia eikä 6).
>
>> Pluspuolella on edelleen 1,2-1,4 V pudotusta. Tässä on n. 3 m sekä 2 m
>> kaapelinpätkät, sekä välissä vielä 0_1_1&2_2-tyyppinen pääkytkin.
Niin, ehkä kertoisin tässä että laitoin 35 mm2 johdon myös pluspuolelle
kytkimen ja startin väliin. Nyt on systeemi niin pirteä, ettei minulla
olekaan mitään starttihuolia enää ollut, joten aion uskaltaa lopettaa
starttijupinat tähän tällä erää. Saan härvelin käyntiin hehkutuksen
jälkeen parin sekunnin pyörittämisellä. MOT (mikä olikin tarkoitus).
DS