Molemmat kanootit nurin ja metrinen aallokko
jaakko
Panin tämän viestin sekä veneisiin että melontaan.
Veneisiin siksi, että alun perin sain kontaktin Meriturvaan SuPsin
kautta. Nyt olimme altaassa kanooteilla.
Jos jotain oppi, niin että tekniikat joita on harjoiteltu sileällä
uimahallissa, toimivat myös aallokossa. Osa melojista harjoittelee
pelastautumis- ja pelastamistekniikoita uimahallissa läpi talven.
Harjoitus antaa ihan toisen varmuuden kesän retkille.
Veneilijä-minä suosittelee näitä talviharjoituksia bensamuskeli- ja
purjeveneilijöille.
täältä näkee kuvia:
http://www.avokanootti.info/default.html
16 hengen porukka on max koko - hinta per nenä runsas 100 euroa.
Opetus ja muu toiminta oli ammattimaista ja havainnollista. Mm.
paukkuliivit saivat huutia...
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
Palkitse itsesi, soita täältä hyvä mieli.
http://www.redcross.fi/ajankohtaista/aasia2005/fi_FI/index/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Erkki Nieminen
mutta aallokko ei näytä tutulta; metrinen aallokko näissä meidän
saaristonsuojissamme on ihan toisen näköistä. Minun mielestäni.
Erkki,
tarkkana
Tomppa
"jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> wrote in message
news:43a822df$0$25895$39db...@news.song.fi...
> Talvella on hyvä harjoitella, terveisiä Meriturvasta.
> Opetus ja muu toiminta oli ammattimaista ja havainnollista. Mm.
> paukkuliivit saivat huutia...
Vihdoinkin paukut ostaneena jäi tuo vaivaamaan... pieni referaatti olisi
poikaa?
-Tomppa
Hasse
>
>>paukkuliivit saivat huutia...
>
> Vihdoinkin paukut ostaneena jäi tuo vaivaamaan... pieni referaatti olisi
> poikaa?
Itsekin Meriturvassa kouluttautumassa käyneenä pitää sanoa, että asia ei
ole aivan noin mustavalkoinen. Heidän testeissään hydrostaattiset
paukkuliivit eivät n. 5-10 m korkeudesta hypätessä toimineet yhtä hyvin
kuin suolapanoksella varustetut. Ne usein laukekesivat 2-3 sekuntia
myöhemmin kuin suolapanoksella varustetut. Myöskään suolapanokseen he
eivät luota, vaan käyttävät itse mieluiten manuaalisesti laukaistavia
liivejä. Koska kaikki automaattiliivit voidaan laukaista manuaalisesti
jäi ainakin minulle epäselväksi, miksi molemmilla laukaisuvaihtoehdoilla
varustetut liivit saavat huonomman arvosanan heiltä kuin vain toisella
laukaisumahdollisuudella varustetut. Tätä kouluttajat eivät itsekään
osannut oikein selittää. Paukkuliiveissäkin on eroja. Varsinkin
kellutuskorkeuteen kannattaa kiinnittää huomiota, jos myyjä sen osaa
kertoa. Yleensä valitettavasti edes maahantuoja ei sitä osaa sanoa.
Ainoa oikea liivi heidän mielestään on sellainen oranssi laivojen kova
pelastusliivi, jota en huviveneissä ole tainnut kertaakaan nähdä
kenenkään päällä. Lasten usein käyttämät pehmeät liivit eivät nekään
aikuisten mallina täytä kaikkia ehtoja, sillä kelluttavuus on vain 100
N, kun niissä pitäisi olla 150 N, kuten paukkuliiveissä. Kaikkein
huonoimman tuomion sai sellainen kellutuspukine, joka ei käännä ja on
kauniin värinen:)
Yhteenvetona tästä voisin sanoa, että paras liivi on se liivi, jota
pitää päällä. Oranssia laivaliiviä ei varmasti pidetä huviveneessä
kauniilla säällä päällä. Kelluntapukine, joka muuten on mukava, on
pelastusominaisuuksiltaan onneton ja paukkuliivi ei aina toimi riittävän
nopeasti. Oma valintani näistä on kuitenkin se toiseksi paras eli
paukkuliivi, sillä tuskin näitä oransseja liivejä tulisi käytettyä.
Jokainen tekee valintansa omilla kriteereillään. Meriturva antaa vain
apua valintaan.
- Hasse
Pasi Pouri
> Yhteenvetona tästä voisin sanoa, että paras liivi on se liivi, jota
> pitää päällä. Oranssia laivaliiviä ei varmasti pidetä huviveneessä
> kauniilla säällä päällä. Kelluntapukine, joka muuten on mukava, on
> pelastusominaisuuksiltaan onneton ja paukkuliivi ei aina toimi riittävän
> nopeasti. Oma valintani näistä on kuitenkin se toiseksi paras eli
> paukkuliivi, sillä tuskin näitä oransseja liivejä tulisi käytettyä.
> Jokainen tekee valintansa omilla kriteereillään. Meriturva antaa vain
> apua valintaan.
Yksi hyvä referenssi on myös se, mitä liiviä turvallisuus- ja pelastus-
organisaatio käyttää. Niitä kunnollisia oransseja pelastusliivejä en ole
koskaan nähnyt käytettävän, poikkeuksetta käyttävät paukkuliivejä.
Se ero tietenkin on, että esim. Merivartiosto käyttää 275 N nosteella
olevia kaksikammioliivejä (kaksi erillistä laukaisumekanismia ja
liivin säkkiä). Syyt tähän löytyvät Solas-määräyksistä sekä siitä,
että merivartijan asusteet ja varusteet painavat niin paljon, ettei
alhaisempi noste riitä. Tällöin edes ne oranssit liivit eivät riitä.
Muistaakseni juuri kesällä / alkusyksystä Suomenlahden mv kilpailutti
uuden toimittajan pelastusliiveihin (paukkuliivit). Kilpailutukseen
kuului mm. käytännön testi. Liiveissä oli eroja. Kilpailutus löytynee
vieläkin julkishallinon tarjouspyynnöistä tms.
- PP
--
------------------------------------------------------------------
Maili vastaukset osoitteeseen: qwert.y(miukumauku)dnainternet.net
http://www.iki.fi/pouri
------------------------------------------------------------------
jaakko
> Hasse wrote:
>
>> Yhteenvetona tästä voisin sanoa, että paras liivi on se liivi, jota
>> pitää päällä. Oranssia laivaliiviä ei varmasti pidetä huviveneessä
>> kauniilla säällä päällä. Kelluntapukine, joka muuten on mukava, on
>> pelastusominaisuuksiltaan onneton ja paukkuliivi ei aina toimi
>> riittävän nopeasti. Oma valintani näistä on kuitenkin se toiseksi
>> paras eli paukkuliivi, sillä tuskin näitä oransseja liivejä tulisi
>> käytettyä. Jokainen tekee valintansa omilla kriteereillään. Meriturva
>> antaa vain apua valintaan.
>
>
>
> Yksi hyvä referenssi on myös se, mitä liiviä turvallisuus- ja pelastus-
> organisaatio käyttää. Niitä kunnollisia oransseja pelastusliivejä en ole
> koskaan nähnyt käytettävän, poikkeuksetta käyttävät paukkuliivejä.
> Se ero tietenkin on, että esim. Merivartiosto käyttää 275 N nosteella
> olevia kaksikammioliivejä (kaksi erillistä laukaisumekanismia ja
> liivin säkkiä). Syyt tähän löytyvät Solas-määräyksistä sekä siitä,
> että merivartijan asusteet ja varusteet painavat niin paljon, ettei
> alhaisempi noste riitä. Tällöin edes ne oranssit liivit eivät riitä.
>
> Muistaakseni juuri kesällä / alkusyksystä Suomenlahden mv kilpailutti
> uuden toimittajan pelastusliiveihin (paukkuliivit). Kilpailutukseen
> kuului mm. käytännön testi. Liiveissä oli eroja. Kilpailutus löytynee
> vieläkin julkishallinon tarjouspyynnöistä tms.
>
>
>
> - PP
>
>
Viranomaisten liiveistä: pintapelastajat, jotka oikeasti toimivat
vedessä, eivät käytä paukkuliivejä.
CE-hyväksynnän kellutuskoe tehdään tyynessä vedessä. Paukkuliivien
ominaisuus, joka kääntää tajuttoman oikein päin tekee toisista liiveistä
edestä niin pulleat, että tajullinen ei pysty ne päällä kiipeämään
takaisin veneeseen samoin vedessäolevan kaverin auttaminen on hankalaa.
Parhaimmassa tapauksessa kiipeily-yrityksessä ohut kellupussi puhkeaa ja
kaveri on kohta vedessä ilman kelluketta.
Paukkuliivien sisäpussi hiertyy ja kuluu. Liivi voi pudota veneen
lattialle, joku astuu sen päälle ja liivin alla oleva terävä esine voi
huomaamatta puhkaista liivin ilmasäiliön. Paukkuliivejä ei pitäisi ikinä
lainata kaverille, ei kuljettaa kassin pohjalla ja muutenkin huolehtia
niistä hyvin.
Täyttöpatruunaa ei ole alun perin suunniteltu liiveihin, panoksen
krouvit kierteet löystyvät helposti ja täyttöpanos voi irrota.
Tätä ei päältä huomaa.
Paukkuliivejä tulee harvoin kokeiltua käytännössä patruunan kalleuden
vuoksi. Huonosti kiinnitetyt paukkuliivit nousevat vedessä helposti niin
korkealle, että niiden kelluttavuus heikkenee huomattavasti ja toisaalta
ne haittaavat pelastujan toimintaa oleellisesti. Yhdenkään paukkuliivien
käyttäjän en ole nähnyt pitävän haararemmiä.
Paukkuliivien paras ominaisuus on niiden helppokäyttöisyys silloin, kun
niitä ei tarvita. Tarpeen tullen niistä ei välttämättä ole
hengenpelastajaksi.
Kylmissä vesissä kelluvalle tajuttomuus tulee ennen hukkumista. Jos
liivit eivät toimi niinkuin pitää, niin viime vaiheessa liivit
hukuttavat käyttäjänsä vaikka muuten elinaikaa olisikin.
Moni meriturvan harjoitteeseen osallistunut meloja valitti omien liivien
vähäistä kannattavuutta aallokossa. Minulla ei tuota ongelmaa ollut.
Liivit kelluttivat ja pysyivät kahden kiinnityshihnan ansiosta
paikoillaan ongelmitta.
Meriturvan luennoitsijan ehdotus melojan liivistä oli normaali ns.
veneilyliivi, jossa olisi patruunallla täyttyvä kaulus, joka kääntää
tajuttoman oikein päin.
Virallisten pelastuliivien yksi ongelma on kiinnityshihna, joka
nailonisena venyy vedessä. Se pitäisi osata laittaa todella kireälle
ennen veteen hyppäämistä. Toinen ongelma on useassa liivissä vain
toispuoleinen kiinnityshihnan kiinnityslenkki, jonka seurauksena toinen
puoli liiveistä pullahtaa ulos kiinnityshihnasta (mm. Estonian
pelastuskuvissa näkyi tämä). Joidenkin liivien kiinityshela laukeaa, kun
kiivetessä nojaa rintakehällä esim. veneen laitaan. Ennekuin yksi muutos
virallisiin pelastusliiveihin saadaan IMO:n kautta hyväksyttyä, kuluu
aikaa ja tupakkia.
Meriturvassa pelastusliivit olivat maissa kömpelöt, mutta vedessä niistä
ei ollut haittaa. Ne toimivat juuri päin vastoin kuin paukkuliivit.
Minulla on takana n. 45 000 mpk purjehdusta ja noin 10 000 km melontaa.
En ole omistanut enkä hanki paukkuliivejä. Yhden 2 viikon Atlantin
reissun olen sellaiset päällä tehnyt, eivät vakuuttaneet. Silloin
huomasin, että liivit kannattaa kiinnittää purjehdustakin lenkkeihin.
Veteen joutuessa liivit todennäköisesti pysyvät paremmin paikoillaan.
Onneksi ei tarvinnut käytännössä kokea.
Nykyiset liivini ovat amerikkalaiset ei-CE-hyväksytyt Swiftwater
Professional West RAN-4 -liivit, kellutus 108 N.
http://www.nrsweb.com/shop/product.asp?pfid=2176&deptid=1045
Edelliset jenkkiliivini ovat 10 vuotta vanhat ja edelleen kelluttavat
minkä etiketissä lupaavat. Vaihdoin, koska oletan auringon hapertaneen
päällikankaan.
Purjehtiessa en aina käytä liivejä, mutta silloin minulla on
turvavaljaat, joilla olen paatissa kiinni. Meloessa liivit ovat aina päällä.
Kokeilkaa talvella paukkiliivejänne uimahallissa.
jaakko
> Hasse wrote:
>
>> Yhteenvetona tästä voisin sanoa, että paras liivi on se liivi, jota
>> pitää päällä. Oranssia laivaliiviä ei varmasti pidetä huviveneessä
>> kauniilla säällä päällä. Kelluntapukine, joka muuten on mukava, on
>> pelastusominaisuuksiltaan onneton ja paukkuliivi ei aina toimi
>> riittävän nopeasti. Oma valintani näistä on kuitenkin se toiseksi
>> paras eli paukkuliivi, sillä tuskin näitä oransseja liivejä tulisi
>> käytettyä. Jokainen tekee valintansa omilla kriteereillään. Meriturva
>> antaa vain apua valintaan.
>
>
>
> Yksi hyvä referenssi on myös se, mitä liiviä turvallisuus- ja pelastus-
> organisaatio käyttää. Niitä kunnollisia oransseja pelastusliivejä en ole
> koskaan nähnyt käytettävän, poikkeuksetta käyttävät paukkuliivejä.
> Se ero tietenkin on, että esim. Merivartiosto käyttää 275 N nosteella
> olevia kaksikammioliivejä (kaksi erillistä laukaisumekanismia ja
> liivin säkkiä). Syyt tähän löytyvät Solas-määräyksistä sekä siitä,
> että merivartijan asusteet ja varusteet painavat niin paljon, ettei
> alhaisempi noste riitä. Tällöin edes ne oranssit liivit eivät riitä.
>
> Muistaakseni juuri kesällä / alkusyksystä Suomenlahden mv kilpailutti
> uuden toimittajan pelastusliiveihin (paukkuliivit). Kilpailutukseen
> kuului mm. käytännön testi. Liiveissä oli eroja. Kilpailutus löytynee
> vieläkin julkishallinon tarjouspyynnöistä tms.
>
>
>
> - PP
>
>
Vielä lyhyesti,
olen purjehtinut kaksimastoisella veneellä yksin tuhansia
meripeninkulmia. Purjesulkeisia riitti.
olin runsaat kymmenen vuotta avomerikilpailuissa - usein keulagastina.
olen osallistunut erilaisiin maratonmelonta-tapahtumiin, mm. viikon
mittaiseen, 500 km:n ACR-melontaan.
Lämpötilat ovat vaihdelleet pakkasesta tropiikin lukemiin.
Missään vaiheessa ei ole tullut mieleen, että voi kun olisi paukkuliivit
nykyisten liivien tilalla.
Hyvää joulua ja turvallista uutta vuotta.
Pasi Pouri
> Viranomaisten liiveistä: pintapelastajat, jotka oikeasti toimivat
> vedessä, eivät käytä paukkuliivejä.
Ai ei? Miksi sitten Helsingin pelastuslaitoksen kurssilla opetetaan
juuri paukkuliivien käyttö, siinä pelastautumispuvun päällä, jos
liivejä ei ole integroitu pukuun. Ja miksi tuo liivi on pakollinen
turvamääräys. Jos liivit olisivat mallia kovat, pintapelastajan uiminen
pelastettavan luokse hidastuisi ratkaisevasti.
Vaikkei sivujeni kuvissa noita liivejä (ei siis mitään liivejä) juuri
näy, niin ne silti kuuluvat varustukseen. Katso vaikka sisäministeriön
pintapelastusohjeesta:
http://www.pelastustoimi.net/arkisto/maarays/vesisukellus/vesisukellusohje.html
=>ja kohta "2.4 Pintapelastajan perusvarustus".
Siellähän lukee: "pelastusliivit"
Voin kokemuksesta sanoa, ettei normaaleja liivejä käytetä, mutta
liivit ovat kuitenkin tarpeen. Paukkuliivejä käytetään siksi, että
saadaan lisää kelluvuutta silloin, kun ollaan jo pelastettavan luona
ja pintapelastupuvun kellutus ei välttämätttä riitä. Normaali liivit
hidastavat toimintaa ja uimista, sekä olisivat tiellä siinä vaiheessa
kun ollaan pelastettavan luona. Liivit laukaistaan vasta, kun on tarve.
Ohje on, että heti kun pelastettava saadaan "haltuun", niin liivi
täytetään ja rannalla olevat (huom! monikko) vetävät pelastajan ja
hänen "sylissään" olevan rantaan narulla. Pintapelastaja ei osallistu
tuossa vaiheessa kuin pelastettavan pitämiseen sylissä.
Jaa, näkyyhän tässä kuvassa paukkuliivi pintapelastajalla, hiukan
huonosti tosin:
http://kotisivu.dnainternet.net/paspou/pic/cv/pinta04.JPG
Tässä pintapelastusryhmä melkein täydellisenä:
http://kotisivu.dnainternet.net/paspou/pic/cv/pinta01.JPG
Pintapelastajapari (narutettuna), narumies rannalla ja esimies pitää
katsekontaktia pelastettavaan. Toinen narumies on kuvaajana.
Liivit on integroitu pelastuspukuun (Tamsafe X3, nykyään
Pursuit X3).
Puku on tälläinen (hieman lähempää):
http://kotisivu.dnainternet.net/paspou/pic/cv/pinta03.JPG
Huomaa kädessä mysö valon ja puukon paikat. Liivin täyttöletkua
ei tuossa näy, se on rinnassa etupuoella ja sen pää tököttää suun
kohdilla.
Muutama foto lisää:
http://kotisivu.dnainternet.net/paspou/html/cv/vpk.htm
Helsingin pelastuslaitoksen vesipelastusyksikön varusteisiin kuuluu
muuten myös pelastusliivit.
http://asiakas.poutapilvi.fi/pelastuslaitos/chapter_images/347_H25_kalustoluettelu.pdf
Mutta normaaliin pelastusyksikköön (paloauto) pintapelastusvarusteisiin
ei näköjään kuulu:
http://asiakas.poutapilvi.fi/pelastuslaitos/chapter_images/448_H11_kalustoluettelo.pdf
Tämä johtuu siitä, että kelluntaväline on integroitu pelastautumis-
pukuun. Se on siis siellä puvun sisällä ja se puhalletaan manuaalisesti
täyteen.
Vastauksena "väitteeseen": viranomaiset jotka oikeasti toimivat
vedessä eivät käytä myöskään kiinteitä perinteisiä pelastusliivejä,
ne estäisivät toiminnan. Viranomaiset käyttävät pukuun integroitua
lisäkellustusvälinettä, jos sellainen on. Sisäministeriö määrää tosin
liivit, joten sellaisia tulisi käyttää...
Merivartiosto ja pelastuslaitokset toimivat sisäministeriön
alaisuudessa, joten se on se instanssi, joka alan toimintaohjeet
määrää. Ja koulutus saadaan Valtion Pelastusopistossa Kuopiossa,
meriturva antaa koulutusta enemmänkin kauppalaivojen miehistölle.
No, tämä oli tälläinen tietoiskufakta.
Tästä eteenpäin on vain pääosin mielipideargumentteja.
>
> CE-hyväksynnän kellutuskoe tehdään tyynessä vedessä. Paukkuliivien
> ominaisuus, joka kääntää tajuttoman oikein päin tekee toisista liiveistä
> edestä niin pulleat, että tajullinen ei pysty ne päällä kiipeämään
> takaisin veneeseen samoin vedessäolevan kaverin auttaminen on hankalaa.
> Parhaimmassa tapauksessa kiipeily-yrityksessä ohut kellupussi puhkeaa ja
> kaveri on kohta vedessä ilman kelluketta.
No, ei taas viitsisi alkaa tästä ikuisuuskysymyksestä....
Kun edellisessä säikeessää mainitsin siitä testistä, niin se oli
_käytännön_ testi, ei CE testi. Enpä siitä voi sen enmpää mainita,
mutta testiin kuului myös laiturille takaisin pääsy. Mutta
vertailuna ei ollut perinteinen / paukkuliivi, koska perinteinen
solas -liivi ei sovellu jatkuvaan käyttöön.
Solas-hyväksyttyihin liiveihin ei taida muuten kuulua veneilyliivejä?
Jos mielestäsi paukkuliivit ovat niin pulleat, ettei veneeseen
pääse uudestaan, niin mitenkä sitten ne kovat pelastusliivit ovat.
Ne ovat vielä enemmän edessä. Varsinkin, jos niiden noste on sama eli
haetaan samaa turvallisuustasoa. Älä koskaan, milloinkaan, vertaa
50 N veneilyliiviä ja 150/275 N paukkuliiviä, niin ei voi tehdä.
Ne eivät ole toistensa vaihtoehtoja, koska mm. noste on aivan eri
jka ne on tarkoitettu eri olosuhteisiin.
Jos liivi on liian täynnä, sitä voi _tyhjentää_ osin tai kokonaan.
Myös siellä vedessä tai tikkailla seisoessa. Onnistuu ilman käsiä,
siis pelkällä suulla. Helposti.
Jos liivi on liikaa tyhjennetty, sinne voi puhaltaa lisää ilmaa.
Sekin onnistuu ilman käsiä, helposti.
Kyllä minä olen tajullisena voinut toimia täysillä paukkuliiveillä.
>
> Paukkuliivien sisäpussi hiertyy ja kuluu. Liivi voi pudota veneen
> lattialle, joku astuu sen päälle ja liivin alla oleva terävä esine voi
> huomaamatta puhkaista liivin ilmasäiliön. Paukkuliivejä ei pitäisi ikinä
> lainata kaverille, ei kuljettaa kassin pohjalla ja muutenkin huolehtia
> niistä hyvin.
Siksi liiveissä pitää olla kunnollinen päällys, jonka alla on
erillinen pussi ja liivit tulee testata säännöllisesti.
Maksamalla liiveistä hiukan enemmän, saa todennäköisesti
paremmat ja kestävämmät. Halpisliiveissä ei ole useinkaan erillistä
kulutusta kestävää kerrosta.
>
> Täyttöpatruunaa ei ole alun perin suunniteltu liiveihin, panoksen
> krouvit kierteet löystyvät helposti ja täyttöpanos voi irrota.
> Tätä ei päältä huomaa.
Enpä ole vielä 10 vuoden aikana tuollaista havainnut.
Tosin testaan / tarkistan liivit säännöllisesti ja mm. punnitsen
CO2 patruunat ainakin kerran kaudessa. Tällöin ne irroitetaan.
Minulla on neljät paukkuliivit veneessä säännöllisesssä
käytössä (ja 10 kpl perinteistä 100 N pelastuliivejä, laatikossa).
Siellä laukaisulaitteen pohjassa on kumitiiviste. Kun patruunan
kiertää loppuun saakka, tämä kumitiiviste osaltaan estää sen, ettei
patruuna pääse löystymään. Ei sitä tarvitse hampaat irvessä kiristää,
mutta ei neitimäisestikään.
>
> Paukkuliivejä tulee harvoin kokeiltua käytännössä patruunan kalleuden
> vuoksi.
Paukkuliivit voi / pitää vuototestata seuraavasti:
- Puhalla ne täyteen.
- odota esim. 1 vrk ja tarkista, että ne on yhtä kovat kuin aiemmin.
Kannattaa testata vähintään kaksi kertaa kaudessa. Ennen kautta ja
ennen syksyä. Erittäin helppoa. Samalla kannattaa tarkistaa ne
muutenkin.
> Huonosti kiinnitetyt paukkuliivit nousevat vedessä helposti niin
> korkealle, että niiden kelluttavuus heikkenee huomattavasti ja toisaalta
> ne haittaavat pelastujan toimintaa oleellisesti.
Entä sitten perinteisen liivin kohdalla? Eivätkö ne sitten nouse,
jos ovat huonosti kiinnitetty? Myöhemmin viittasit Estonian
onnetomuuteen ja liivien oikeaan pukemiseen.....
> Yhdenkään paukkuliivien
> käyttäjän en ole nähnyt pitävän haararemmiä.
Sama kysymys, montako haararemmiä olet nähnyt perinteisissä
liiveissä käytettävän. Ostaessani Balticin CE hyväksytyty
_pelastusliivit_, mukaan ei edes tullut haarahihnaa. Crewsaverin
paukkuliiveissä sellainen tuli.
> Moni meriturvan harjoitteeseen osallistunut meloja valitti omien liivien
> vähäistä kannattavuutta aallokossa. Minulla ei tuota ongelmaa ollut.
> Liivit kelluttivat ja pysyivät kahden kiinnityshihnan ansiosta
> paikoillaan ongelmitta.
Veneilyliivien noste on 50 N. Paukkuliivin 150/275 N. Aikamoinen ero
paukkuliivin hyväksi. Pelastusliivikään ei pääse kuin 100 N:iin, eli
edelleen jää nosteeseen eroa.
Ymmärrän, että meloessa perinteinen veneilyliivi on mukavampi / parempi
kokonaisvaltaisesti, kustannusten ja ylimääräisen lämmityskerroksen
takia. Mutta en veneiltäessä. Monestakin syystä.
>
> Meriturvan luennoitsijan ehdotus melojan liivistä oli normaali ns.
> veneilyliivi, jossa olisi patruunallla täyttyvä kaulus, joka kääntää
> tajuttoman oikein päin.
Niinpä.
Kaikille noille liiveille on oma käyttökohteensa. Ne eivät ole
toistensa korvikkeita alhaalta ylöspäin, vaan toisinpäin.
50 N _veneilyliivi_ ei korvaa 100 N _pelastusliiviä_ eikä
150/275N paukkuliiviä. Mutta _pelasutsliivi (100 N) korvaa
veneilyliivin (50 N).
> Meriturvassa pelastusliivit olivat maissa kömpelöt, mutta vedessä niistä
> ei ollut haittaa. Ne toimivat juuri päin vastoin kuin paukkuliivit.
Olen uinut ja toiminut täytetyillä paukkuliiveillä paljon.
Ne eivät ole kömpelöt ja niillä pääsee helposti takaisin veneeseen
tai laituriin. Paras puoli on siinä, että niitä voi tyhjentää
tai täyttää helposti, tosin sitä ei ole tarvinnut tehdä.
Periaatteessa myös testaan joka vuosi noin 60-80 kertaa tuollaisen
tilanteen, kun nousen vedestä sukellustukialukseen tasapainotusliivi
"täynnä" ilmaa. Se on paljon pulleampi kuin paukkuliivi, lisäriesana
on sukelluspullot selässä ja muut rensselit.
>
> Minulla on takana n. 45 000 mpk purjehdusta ja noin 10 000 km melontaa.
> En ole omistanut enkä hanki paukkuliivejä.
Se on valintasi :)
On olemassa erillaisia tarpeita, on siis myös erillaisia
ratkaisuja.
Itse valitsen paukkuliivit kolmesta syystä:
- tulee varmemmin puettua päälle.
- suurempi kellutus (mysö niska)
- integroidut turvavaljaat, joka oli moottoriveneessäkin hyvä
ominaisuus pari kertaa viime kaudella.
> Kokeilkaa talvella paukkiliivejänne uimahallissa.
Nimenomaan, tai kesällä meressä / järvessä.
Kannatttaisi myös testa aallokossa normaali "purjehdusvarustus"
puettuna, eli tilanteessa jossa noita liivejä todennäköisesti tarvitsee.
Voin sanoa kokemuksesta, ettei ole kovin mukava olla aallokossa
kelluntavälineellä, jossa kellutus ei riitä. Tälläisiä ovat
veneilyliivit (50 N), ja olosuhteet ihan kevyet, reilusti alle metrin
aallokko. Riittää esim. kun kengät ja vaatteet upottavat. Ei tarvitse
edes syysmyrskykeliä, vaan normaali kesän keli.
Asiaa oikeasti kannattaa miettiä ja testa.
Pasi Pouri
>
> olen purjehtinut kaksimastoisella veneellä yksin tuhansia
> meripeninkulmia. Purjesulkeisia riitti.
Yksin avomerellä purjehtiessa liivejä ei taida tarvita kuin
omaiset.... :(
Noissa tilanteissa tärkeämpäiä onvatkin kunnon kaitet, turvavaljaat
ja oikean pituinen turvanaru.
> olin runsaat kymmenen vuotta avomerikilpailuissa - usein keulagastina.
>
> olen osallistunut erilaisiin maratonmelonta-tapahtumiin, mm. viikon
> mittaiseen, 500 km:n ACR-melontaan.
>
> Lämpötilat ovat vaihdelleet pakkasesta tropiikin lukemiin.
>
> Missään vaiheessa ei ole tullut mieleen, että voi kun olisi paukkuliivit
> nykyisten liivien tilalla.
Se on valintasi, mutta se ei faktisesti todista mitään - valitan.
Meriittejä purjehdukseen ja melontaan riittää, se on kyllä tosin
ennekin tiedetty. Mutta se ei mielestäni auta tässä kysymyksessä.
Voisin siis kysyä, montako kertaa sitten _jouduit_ testaamaan noita eri
liivejä ja niiden ominaisuuksia käytännössä? Ja montako kertaa olet
niitä testannut ja vertaillut? Näillä kokemuksilla olisikin jo
painavampi osuus mielipiteen muodostumisessa ja laskisin ne tässä
asiassa jo meriittilistalle. Jos niitä ei ole testannut käytännössä,
niin ajatukset ovat teoreettisella tasolla, ja jotain asiaa ei ehkä
ole ottanut huomioon (edellinen lause tulee omistakin kokemuksista ;)
Itse en ole onneksi koskaa tahattomasti joutunut testaamaan noita
välineitä. Tahallisesti kyllä, lukuisia kertoja. Myös kouluttajien
toimesta, esim. pintapelastus -kurssilla, joka oli "viranomaistasoa"
eli täysin sama kurssi (ja vetäjä), minkä jokainen helsinkiläinen
palomies / pelastaja käy, kun he ryhtyvät pelastusyksikön
pintapelastajaksi. Oli kohtalaisen rankka ja opettavainen kurssi.
Veneilyliivit puoltaa paikkansa, siellä mihin ne on tarkoitettu.
Eli saidalle vähän järvellä veneilevälle ne paremmat kuin ei mitään.
Ja melojille ne varmasti sopivat hyvin. Jos itse meloisin, niin
todennäköisesti käyttäisin veneilyliivejä. Näin teen muuten myös
vesiurheilussa, eli mm. vesihiihdossa.
>
> Hyvää joulua ja turvallista uutta vuotta.
>
Sitä samaa :)
Anttari
viestissä:43a822df$0$25895$39db...@news.song.fi...
> Talvella on hyvä harjoitella, terveisiä Meriturvasta.
>
No, sitten ei muuta kuin ensin toisen kajakkin keula toisen pohjan yli,
vedet pois, kajakit vierekkäin, ensimmäiset immeiset kajakkiin ja vielä
nurinpäin olevan kajakin porukka perinteisellä reskutuksella omiin
aukkoihinsa? Vai kuinka selvisitte?
AJS
jaakko
---nips---
Jos niitä ei ole testannut käytännössä,
> niin ajatukset ovat teoreettisella tasolla, ja jotain asiaa ei ehkä
> ole ottanut huomioon
Ei ole teoriaa ei,
olen aika monta koskea uinut, sekä vahingossa että tarkoituksella.
Onneksi olen avomerellä (purjeveneellä) vain kerran ollut pelastamassa
paukkuliiviä käyttänyttä veneilijää, hankalaa oli. Pelastettavakin
myönsi, että liivit vaikeuttivat sekä pelastautumista että vedessäoloa.
Liiveistä puuttui mm. turvavaljaslenkki, josta kaverin olisi voinut
koukkia ylös.
En Meriturvan altaaseenkaan vahigossa pudonnut, :) kyllä se oli
harkittua harjoittelua ja varustekokeilua, ei edes eka kerta.
Meriiteistä: panin lähinnnä siksi, kun moni valittaa, että tavallisista
liiveistä on haittaa kannella työskennellessä. Kun on hyvät liivit,
homma hoituu kannellakin. Yksinpurjehtijalle liiveistä on hyötyä, ne
suojaavat kroppaa ja etenkin kylkiluita iskuilta ja kolhuilta. Sen
lisäksi ne lämmittävät yöllä ja märissä olosuhteissa takin alla.
Niiden kanssa on napakka ottaa torkkuja. Paukkuliivejä ei voi käyttää
sadevarusteiden alla, vaan ne on aina siirrettävä päällimäiseksi
varusteeksi.
Ja kuten aiemmin sanoin. Harva viitsi kokeilla ja harjoitella
paukkuliiviensä toimivuutta, koska siitä aiheutuu noin 10 euron
kustannus. Omia varusteitani olen kokeillut uimahalliolosuhteiden
lisäksi mm. avannossa. :)
Ylläoleva on 100% kokemusperäistä tietoa.
Paukkuliivejä en voi suositella, paitsi jos toinen vaihtoehto on
T-paita. Jotkut melojat käyttävät paukkuliivejä. Haluasin nähdä, miten
he jatkavat esim. kajakkilla matkaa, kun ovat kerran kaatuneet ja
pöhäyttäneet syliinsä repullisen hiilidioksidia. Voi olla, että eivät
edes pääse takaisin kajakkiin.
Jouluja edelleen :)
Tomppa
> Liiveistä puuttui mm. turvavaljaslenkki, josta kaverin olisi voinut
> koukkia ylös.
No tämä löytyy minunkin halpiksista.
> Paukkuliivejä en voi suositella, paitsi jos toinen vaihtoehto on
> T-paita. Jotkut melojat käyttävät paukkuliivejä. Haluasin nähdä, miten
Kovat on suositukset? Mukana on nyt melonta- ja veneilyryhmät,
käyttöolosuhteet olosuhteet lienevät hiukan erilaiset. Taidan nyt kuitenkin
luottaa noihin paukkuihin pimeässä "avomerellä", ennen siellä(kin) menin
kelluntatakki/veneilyliivi-tyyppisillä ratkaisuilla. Purjeveneessä kun on se
(teoreettinen) vaihtoehto, että puomista päähän saaneena veteen tippuva on
tajuton. Sitä en sitten tiedä, miten tuo painelaukaisin toimii käytännössä,
pitää kokeilla ensi kesänä. Kauppiaskin "pelotteli", että laukeaminen vaatii
jonkin verran tuota vedenpainetta (n. metrin?).
Melontaan lienee olemassa ihan spesiaaliliivit, jotka toimivat siinä
hommassa paremmin.
-Tomppa
jaakko
Välillä pitää vähän provosoida.
Ne muutamat onnettomuudet, jotka ovat läheltä liippaisseet, ovat
opettaneet, että kannattaa miettiä riskiskenaarioita myös lopusta
alkuun. Usein yksikin poikkeama (usein varusteisiin liittyvä)
tapahtumaketjun loppupäässä voi estää onnettoman lopputuloksen. Omalla
kohdallani yritän varmistaa, että kun kaikki muu menee pieleen, niin on
jotain keinoja ja välineitä, joita olen itse käytännössä kokeillut ja
teidän, että niihin voi luottaa.
Melontaliiveistä: CE-hyväksyntä teki parhaista avokanoottimelontaan
tehdyistä liiveistä EU-alueella laittomia. Niitä saa yksityishenkilönä
tilata jenkeistä ja käyttää, mutta esim vuokraustoiminnassa kyseisiä
liivejä ei saa antaa asiakkaalle - on annettava huononommat,
CE-hyväksytyt. :)
Pasi Pouri
> Ja kuten aiemmin sanoin. Harva viitsi kokeilla ja harjoitella
> paukkuliiviensä toimivuutta, koska siitä aiheutuu noin 10 euron
> kustannus.
Jottei jäisi väärä kuva, niin: paukkuliiveillä harjoittelu ei maksa
mitään, kun ottaa esim. sen suolapatruunan pois. Sitten puet liivit
päälle ja puhallat ne omilla keuhkoilla täyteen siitä putkesta, josta
liivit voi täyttää myös hätätilassa. Ja näin voit testata liivit
vedessä.
Kannattaa tehdä ja harjoitella, aivan kuten kaikkia muitakin veneen
turvavälineitä (säännöllisesti). Hätätilassa ihminen hätäilee ja ajatus
ei ole mukana, joten etukäteistreenaus auttaa hätätilassa.
> panin lähinnnä siksi, kun moni valittaa, että tavallisista
> liiveistä on haittaa kannella työskennellessä. Kun on hyvät liivit,
> homma hoituu kannellakin. Yksinpurjehtijalle liiveistä on hyötyä, ne
> suojaavat kroppaa ja etenkin kylkiluita iskuilta ja kolhuilta. Sen
> lisäksi ne lämmittävät yöllä ja märissä olosuhteissa takin alla.
> Niiden kanssa on napakka ottaa torkkuja. Paukkuliivejä ei voi käyttää
> sadevarusteiden alla, vaan ne on aina siirrettävä päällimäiseksi
> varusteeksi.
Hei, älä sekoita veneilyliivejä (50 N) ja pelastusliivejä (100 N)
keskenään, se on vaarallista!
Sinun tulee ottaa huomion se liivin noste ja sen riittävyys.
Tämä on _tärkein_ liivin ominiauus, numero 1. Kaikki muut ominaisuudet
jäävät sen taakse. Jos noste ei riitä, niin sitten liivi ei
täytä sitä sen primääräistä tarkoitusta, kelluttaa ihmistä,
jolloin ihminen voi hukkua, vaikka hänellä on liivit päällä.
Varsinainen pelastusliivi (100 N) kaulureineen on kyllä jo jonkin verran
tiellä ja haittaa toimintaa. Veneilyliivi 50 N nosteella ei ole
varmasti ole lainkaan tiellä (kuten mainitsit) ja täyttää nuo yllä
mainitsemasi ehdot (lämmitys ja kolhusuoja). Tietysti pelastusliivin
kelluntakaulukseenkin tottuu, mutta sen on varmasti hiukan tiellä.
Mutta, nuo "onnettomat" nosteet eivät riitä kuin silloin, kun on kaunis
kesäpäivä eli vaatteita on vähän ja aallokkoa ei ole ja ollaan rannan
lähellä (=uintimatka lyhyt). Jos pukeudut sadevarusteisiin (kuten
mainitset), niin ne veneilyliivit voit samalla jättää pois, niiden noste
kun ei riitä, joten turha niitä liivinä on pukea, paitsi lämmittämisen
takia. Mutta lämmittämiseenkin on parempia asuja ja materiaaleja.
Mietippä paljonko sadevaruteesi painavat lisää ja paljonko on käyttämäsi
liivin noste on. 50 N ei ole kovin paljon. Veneilyliivi (50 N) ei jaksa
kelluttaa kunnolla ihmistä, jolla on vaatteita "paljon" päällä ja kengät
jalassa (eivät usein kellu). Näin ollen pää pääsee usein veden alle ja
hukkumisen riski kasvaa huomattavasti, jopa kohtalaisen hyvissä
olosuhteissa.
Oikeita pelastusliivejä (100 N noste) et voi oikein pukea
sadevarusteiden alle, koska niissä on se kauluri. Enpä ole hirveästi
sadeasuja nähnyt, jotka sallisivat sen, että oikeat pelastusliivit
puetaan niiden alle. Kaulurin takia vesi taitaa valua sadeasun sisään.
Veneilyliivit saat sadeasun alle, mutta niiden noste taas ei riitä
siihen. Tässä kuva Balticin 100 N pelastusliivistä, aika paksuhan
se on ja kelluntakauluskin on tiellä:
http://www.balticlifejackets.com/product.asp?prod_id=38&lang=eng
Pelastuliivi (100 N) on myös paksumpi kuin kennuntaliivi (50 N).
Jos pelkäät, ettei paukkuliivisi laukea tai että se on puhki, niin
silloin sen voi kahdentaa, eli voit hankkia kaksikammioliivit (Solas
hyväksytyt). Tällöin niiden noste vielä jopa melkein tuplaantuu, eli
on 275 N.
Se, että joutuu pukemaan paukkuliivit sadeasun päälle on kyllä todella
pieni riesa ja nopea toimenpide. Suurempi toimenpide on se sadeasun
pukeminen (jos sellaista edes yleensä täytyy tehdä). Jouduthan pukemaan
ne turvavaljaatkin sadeasun päälle, samallahan puet sen liivin, johon on
integroituna turvavaljas.
Jos olette hankkimassa liivejä, älkää uskoko meitä kumpaakaan vaan
lukekaa itse:
http://www.veneily.fi/fi/pelastusliivit.php
:)
Nostamisesta (kun siitäkin mainitsit). Ainakin kaikista minun
omistamista uusissa(kin) normaaleissa pelastusliiveistä (10 kpl, 100 N
noste, valmistaja Baltic) puuttuu nostolenkit. Niistä ei siis saa
mistään kunnolla kiinni, kauluri ei ehkä kestä nostoa ja siitäkään ei
saa otetta, varsinkaan kohmeisilla käsillä. Kun taas kaikissa 4 kpl
paukkuliivejä (150 N, valmistajana Crewsaver) on nostolenkit. Ne tulevat
esiin "automaattisesti", kun liivi laukeaa. Lenkki on noin 20 cm
halkaisijaltaan oleva lenkki noin 10...15 cm hihnan päässä. Eli
paukkuliiveihin pukeutunut on helpompi nostaa, jos nosto ei onnistu
pelastettavan käsistä. Itse kyllä ensin yrittäisin nostaa käsistä ja
käyttämällä pelastettavan nostetta hyödyksi (ns. "pumppaaminen"),
tosin kohmeisilla käsillä ote lenkistä on varmaan parempi. Siis
tilanten mukaan.
> Paukkuliivejä en voi suositella, paitsi jos toinen vaihtoehto on
> T-paita. Jotkut melojat käyttävät paukkuliivejä. Haluasin nähdä, miten
> he jatkavat esim. kajakkilla matkaa, kun ovat kerran kaatuneet ja
> pöhäyttäneet syliinsä repullisen hiilidioksidia. Voi olla, että eivät
> edes pääse takaisin kajakkiin.
Kuten aiemmin sanoin, melojille ne "onnettomalla" nosteella olevat
veneilyliivit (50 N) varmasti sopivat hyvin. Jos liivin noste tuntuu
pieneltä, niin sitten pitää hankkia 100 N pelastusliivit, joissa on jo
sitten se kelluntakaulus (on varmasti hiukan tiellä). En melonnasta
tiedä juuri mitään, mutta uskoisin, ettei paukkuliivi ole sinne sovelias
ja niitä ei ole sinne tarkoitettukaan.
Tässä on lopuksi vielä kopio/lainaus yllä olevasta MKL:n
veneily -linkistä:
" Kelluntapukine 50 sopii nimensä mukaisesti rauhalliseen kelluntaan. Se
on hyvä valinta, mikäli käyttäjä on uimataitoinen ja rannan tai muun
avun lähellä. Kovassa aallokossa kelluntapukine ei kuitenkaan pidä veden
varaan joutunutta pinnalla, eikä niissä yleensä myöskään ole päätä
kannattelevaa kelluntakaulusta. Kelluntapukineisiin kuuluvat muun muassa
erilaiset melonta- ja veneilyliivit sekä kelluntatakit ja -haalarit.
Lapsille kelluntapukineita ei pitäisi hankkia, ellei niitä ole tarkoitus
käyttää vain ja ainoastaan tilanteissa, joissa on aina läsnä valvova
aikuinen, joka ei itse ole joutunut veden varaan.
Pelastusliivit 100 ovat kaikille tuttuja räikeän värisiä
peruspelastusliivejä, joita valmistetaan ainoastaan oransseina,
punaisina tai keltaisina. Veden varaan joutunut pysyy niiden avulla
vakaassa selkäasennossa, ja kelluntakaulus varmistaa, ettei pää joudu
veden alle. Kovassa aallokossa tarvitaan kuitenkin järeämpi varustus.
Lapsille nämä ovat juuri oikea valinta.
Pelastusliivit 150 ja 275 soveltuvat koviinkin sääoloihin. Tämän
luokituksen pelastuspukineet ovat etupäässä ilmatäytteisiä ja sopivat
säännölliseen käyttöön vaativissa olosuhteissa. Mallista riippuen ne
ovat joko käsin laukaistavia tai automaattisesti täyttyviä. Useissa
malleissa on myös turvavaljaat. "
Tässä on esim. Balticin paukkuliivien käyttöohje jollaista tulee
noudattaa:
http://www.balticlifejackets.com/_pdf/info_inflatable_fi.pdf
Etusivun kuvasta näkyy rakenne (mm. se täyttöputki ja nostolenkki).
Tuosta selviää moni asia, mm. miten tarkastukset ja testaukset
tehdään ja koska ne pitää tehdä. Mikään tuote jota käytetään
ohjeiden vastaisesti, ei ole turvallinen, ei myöskään pelastusliivi.
Itse olen kuitenkin tykästynyt enemmän Crewsaverin Crewfit 150 N (+)
liiveihin, niissä on kaulaosa erillainen. Teknisisä syitä tähän
"tykästymiseen" ei ole, on vain _mielestäni_ mukavammat käyttää.
Tämä ei ollut mainos, Balticin (kuten moni muu?) on varmasti yhtä hyviä
merkkejä.
- PP
Ilkka Salmi
viestissä:43aba5da$0$17612$9b53...@news.fv.fi...
>
> Kuten aiemmin sanoin, melojille ne "onnettomalla" nosteella olevat
> veneilyliivit (50 N) varmasti sopivat hyvin. Jos liivin noste tuntuu
> pieneltä, niin sitten pitää hankkia 100 N pelastusliivit, joissa on jo
> sitten se kelluntakaulus (on varmasti hiukan tiellä). En melonnasta
> tiedä juuri mitään,
Uskotaan :-) Melojat käyttävät yleensä melontaliivejä eivätkä
veneilyliivejä. Kts. vaikka http://koti.nettilinja.fi/~welho/fin/liivit.html
tai http://www.bearwater.fi/index2.htm -> varusteet -> liivit.
Liivien luokitukset: Kelluntapukine 50, Pelastusliivit 100, jne. perustuvat
muuhunkin kuin nosteeseen. Kaikki melontaliivit luokitellaan kelluntapukine
50 -luokkaan vaikka nosteet vaihtelevat yleensä välillä 50 - 80 N. Jaskan
mainostamissa "laittomissa" liiveissä
(http://www.extrasport.com/swiftwater_ranger.html) noste on jopa 115 N.
Täällä on muuten lisää kuvia Meriturvasta:
http://kotisivu.mtv3.fi/avoc/meriturva_2005/index.htm
Ilkka
Pasi Pouri
> Välillä pitää vähän provosoida.
Ja provosoitua, jotta on "analyyttistä" keskustelua ;)
> Ne muutamat onnettomuudet, jotka ovat läheltä liippaisseet, ovat
> opettaneet, että kannattaa miettiä riskiskenaarioita myös lopusta
> alkuun. Usein yksikin poikkeama (usein varusteisiin liittyvä)
> tapahtumaketjun loppupäässä voi estää onnettoman lopputuloksen.
Yleensä onnettomuus tapahtuu niin, että on useita pieniä osa-alueita
joissa otetaan tunnistamattomia tai tunnistettuja pieniä riskejä, tai
sitten tapahtuu useita pieniä poikkeamia. Pienistä riskeistä tai
poikkeamista ei välitetä, nehän ovat pieniä eivätkä ne yksittäisenä
ole vaarallisisa. Riskit ja poikkeamat sitten kumuloituvat, jolloin se
lopullinen ja yleensä pieni tapahtuma / riskinotto on sitten se
viimeinen niitti ja laukaisee lopulta onnettomuuden. Näin on myös
luettavissa joka-ikisestä tutkintaraportista
(www.onnettomuustutkintakeskus.fi).
Pitäisi voida analysoida "jatkuvasti" eri tilanteiden riskejä ja
tietoisesti poistaa niitä, läheltä piti tilanteista pitäisi
voida oppia / jakaa opiksi tietoa muille. Suosittelen myös lukeman
nuo tutkintaraportit, niistä oikeasti oppii ajattelemaan asioita.
Eli peli _pitäisi_ puhaltaa poikki jo ensimmäisen poikkeaman kohdalla
eikä alkaa säveltämään. Turvallisuuden kannalta taas nollatoleranssi on
tarpeen, eli yhtään halitsematonta tunnistettua riskiä ei saa ottaa. Ja
tunnistamattomia riskejä tulee tietoisesti etsiä ja hakea, näin voi
tehdä mm. monin eri harjoituksin, myös normaaliveneilijän
toimesta. Harjoituksilla voidaan myös hallita osaltaan riskejä,
kuten Te teitte Meriturvassa.
Jos kenellekkään mukana olevista tulee tunne, ettei tästä hyvää
seuraa (tms.), niin silloin ollaan jo tunnistettu monta suurta
riskiä joita on otettu....
Harjoittelulla ja riskien hallinnalla vähennetään onnettomuuksia, eli
tilanteita joissa kaikki menee pieleen.
> Omalla
> kohdallani yritän varmistaa, että kun kaikki muu menee pieleen, niin on
> jotain keinoja ja välineitä, joita olen itse käytännössä kokeillut ja
> teidän, että niihin voi luottaa.
Ajatus sekin. Oma ajatukseni on, että yritän estää tapahtumien
kumuloitumisen ja riskin oton eli poistaa nuo halitsemattomat riskit,
jolloin en joudu siihen "kaikki menee pieleen" tilanteeseen koskaan.
Halittuja riskejä on tietenkin aina olemassa, niistä ei pääse
mihinkään, mutta ne pitää pysyä hallittavalla puolella (mm.
navigointi on aina riski, varsinkin pimeällä). Jos jokin pieni
asia tapahtuu, pitää se ottaa jo "vakavasti", ettei kumuloitumista
pääse tulemaan.
Tuo yllä oleva tarkoittaa muuten juuri varusteiden käyttämisen
harjoittelua. Parhaistakaan varusteista ei ole hyötyä, jos
niitä ei osaa käyttää. Jo pelkkä mielikuvaharjoittelu on
joskus tehokasta ajanvietettä.
>
> Melontaliiveistä: CE-hyväksyntä teki parhaista avokanoottimelontaan
> tehdyistä liiveistä EU-alueella laittomia. Niitä saa yksityishenkilönä
> tilata jenkeistä ja käyttää, mutta esim vuokraustoiminnassa kyseisiä
> liivejä ei saa antaa asiakkaalle - on annettava huononommat,
> CE-hyväksytyt. :)
Olisikohan siihen joku syy, ettei liivit saaneet CE-hyväksyntää?
Miksi siis tietoisesti ottaa riski ja käyttää liiviä, joka ei ole
saanut hyväksyntää (tai jolle ei ole haettu hyväksyntää). Juuri
tälläisiä riskejä kun pitäisi välttää. Varsinkin, kun emme tiedä
miksi CE-merkintää ei ole, jenkeillä _voi_ olla eri standardit,
jopa löysemmät, tiedän sen omasta kokemuksesta (ei liity veneilyyyn).
Jos/kun emme asiaa tiedä, niin turha ottaa tätä pientä riskiä.
- PP
jaakko
Juuri näin, olet veneilijänä silti harvinainen poikkeus.
Jos iso ryhmä merivartioston avustuksista on polttoainepiippuun jääneet
veneilijät, niin ei voi puhua minkään tason riskienhallinnasta.
Suurimmat äläkät melojien havereista ovat
nousseet tavallaan ei-melojien seikkailuista. Mm. joku extreme-kilpaporukka
joutui hätään toissakesänä HKi-Tallinna -melonnassa. Helsinkiläisten
melontaseurojen organisoimat vastaavat reissut ovat sujuneet ongelmitta.
Onneksi ja toistaiseksi.
>
>
>>
>> Melontaliiveistä: CE-hyväksyntä teki parhaista avokanoottimelontaan
>> tehdyistä liiveistä EU-alueella laittomia. Niitä saa yksityishenkilönä
>> tilata jenkeistä ja käyttää, mutta esim vuokraustoiminnassa kyseisiä
>> liivejä ei saa antaa asiakkaalle - on annettava huononommat,
>> CE-hyväksytyt. :)
>
>
> Olisikohan siihen joku syy, ettei liivit saaneet CE-hyväksyntää?
> Miksi siis tietoisesti ottaa riski ja käyttää liiviä, joka ei ole
> saanut hyväksyntää (tai jolle ei ole haettu hyväksyntää). Juuri
> tälläisiä riskejä kun pitäisi välttää. Varsinkin, kun emme tiedä
> miksi CE-merkintää ei ole, jenkeillä _voi_ olla eri standardit,
> jopa löysemmät, tiedän sen omasta kokemuksesta (ei liity veneilyyyn).
> Jos/kun emme asiaa tiedä, niin turha ottaa tätä pientä riskiä.
>
> - PP
>
CE-hyväksyttyjen liivien valmistajat keskittyvät saamansa sääntösuojan
vuoksi vain suurimmalle EU-joukolle menevään tavaraan. Melonnassa
kajakkiliivien markkinat ovat euroopassa varmaan sata- jos ei
tuhatkertaiset avokanoottiliiveihin verrattuna. Kajakkiliivit ovat
lähellä tavallista veneilyliiviä, joten pitäytymällä
minimi-ominaisuuksiin saadaan valmistajalle iso tuotanto-etu.
Jenkeille riittävät kotimarkkinat ja USCG-luokitus.
Mun 110 N liivit mahtuvat purjehdustakin alle. Olen aina mitoittanut
sadekamppeet niin, että liivit mahtuvat alle. Hyvin on toiminut,
suosittelen, kokemuksesta :).
Nyt pitää mennä kinkkua paistamaan. :)
Mielenkiintoinen aihe, tähän pitäää vielä palata.
Erkki Nieminen
jaakko wrote:
>
> Jos iso ryhmä merivartioston avustuksista on polttoainepiippuun
> jääneet veneilijät, niin ei voi puhua minkään tason
> riskienhallinnasta. Suurimmat äläkät melojien havereista ovat
> nousseet tavallaan ei-melojien seikkailuista. Mm. joku
> extreme-kilpaporukka
> joutui hätään toissakesänä HKi-Tallinna -melonnassa. Helsinkiläisten
> melontaseurojen organisoimat vastaavat reissut ovat sujuneet ongelmitta.
> Onneksi ja toistaiseksi.
>
Ei ollut toissa kesänä. Oli vuosi 2001, siitä on aikaa siis... Muistan
ajankohdan, koska kyseiset tekstiviesti-uutiset olivat silloin ainoita
uutisia, jotka minut Pohjanlahdella meloessani tavoittivat.
Hätään joutuivat virolaiset kilpamelojat osallistuessaan (ehkä
rahapalkinnon houkuttelemana) kilpasarjaan, jonka lähtö oli yhteinen
retkimelojien kanssa. Lopun matkaa he olivat tietysti ihan oman onnensa
nojassa ratamelojan varusteissa. Vastaavia ei varmasti enää järjestetä.
Oli siellä kuulemma muutamalla retkimelojallakin housut kastuneet, mutta
muuta hätää heillä ei ollut ollut.
Erkki
Mike the Spamkiller
<qwe...@pois.dnainternet.net.invalid> wrote:
>Tuo yllä oleva tarkoittaa muuten juuri varusteiden käyttämisen
>harjoittelua. Parhaistakaan varusteista ei ole hyötyä, jos
>niitä ei osaa käyttää. Jo pelkkä mielikuvaharjoittelu on
>joskus tehokasta ajanvietettä.
Varusteiden pitää olla kunnollisia ja säilytyspaikkojen pitää olla
tiedossa. Pitää myös osata käyttää varusteita vaikka pimeässä ja
väsyneenä. Varsikin vaimoväki on minun havaintojeni mukaan usein vähän
pihalla, kun "luonnollinen työnjako" johtaa perheenäitien huomion
kotitöihin veneen kunnostuksen ja varustelun aikaan, ja matkalla taas
katsovat lasten perään. Mielestäni Iso Turvallisuusongelma
perheveneilijöillä.
Siispä meidän veneessä treenataan oikein järjestelmällisesti. Ïdeana
on, että tehtäviä vaihdetaan päivittää, mukaanluettuna niin
tiskuvuorot kun ankkurin kiskominen ylös ;) Olen huomannut, että
vaimokin viihtyy paremmin, vaikka ei koskaan mitään viihtymättömyyttä
ole ollut. Mutta keskusteluissa tuli esille se hänen epävarmuus, että
"hanskaanko tämän veneen yksin jos kippari makaa
kipeänä/loukkaanutuneena punkassa ja rantaan pitää tulla." Tuohon
auttaa harjoittelu.
Ja mitä jos -skenarioita pohditaan aina välillä. Tulipalo pentterissä,
MOB tilanne, paha pohjakosketus, yllättävä sumu, masto alas,
kanssaveneilijä pulassa on meidän "iltasatuja". Harjoittelulla ja
suunnittelulla vähennetään myös todennäköisyyttä, että joku menee
todella tiukassa tilanteessa ihan takalukkoon eikä toimi järkevästi.
Sitähän ei koskaan voi tietää edeltäkäsin, miten itsekukin
"tulikasteessa" toimii, mutta harjoittelu on hyvästä tässäkin.
Mika
----------------------------------------------
Haluatko lähettää postia? Vaihda osoitteen
eka (vai oliko se toka?) numero viisi numeroon
kahdeksan...
----------------------------------------------
Erkki Nieminen
Skorvanille: kun pimeä yllätti ja tihkusade vei lopunkin näkyvyyden eikä
tuuli ollut kummoinenkaan, alle kymmenen; niin pakko oli kumminkin
palatessa kiertää Seurasaaren selkä kiltisti rantoja pitkin, kun
pimeässä pelotti. Kotonakin voi siis oppia, vaikka jossain Upinniemen
paikkeilla tai kauempana oppii yleensä varmemmin.
Omasta mielestäni kuitenkin tässäkin olivat riskit erittäin vähäiset.
Luultavasti lyhyt oikaisukin olisi ollut riskitön, jos vaan olisin itse
ollut sitä mieltä.
Ai mitäkö yritän sanoa? Sitä että, on ihmisiä, jotka osaavat laskea
asiat. Ja sitten on ihmisiä, jotka _tuntevat_ asiat. Itse osaan laskea
töissä kaikenlaista, mutta merellä kaikki tapahtuu tunteen kautta. Eihän
se muuten miltään tuntuisi!
Eki
Tero Ahlqvist
"Ilkka Salmi" <ilkkapi...@ikipistefi.invalid> wrote in message
news:q1Oqf.44$IN1...@read3.inet.fi...
> Uskotaan :-) Melojat käyttävät yleensä melontaliivejä eivätkä
> veneilyliivejä. Kts. vaikka
> http://koti.nettilinja.fi/~welho/fin/liivit.html tai
> http://www.bearwater.fi/index2.htm -> varusteet -> liivit.
>
Itsellä kahdet liivit (ei yhtaikaa...) Toiset on Hokka sailing.
Muuten hyvä liivi, mutta ahtaat kainaloaukot hiertävät käsiä
meloessa. Liivi istuu hyvin, ja sen voi laittaa aukkopeitteen
päälle.
Sitten suomimeloo-tiimimme hankki Hokka Canoeing-liivit. Näissä
on kauluri, joka on viety niin taakse, että se ei haittaa melontaa.
Kainaloaukot ovat myös isommat, eli eivät hierrä meloessa. Mutta
nämä liivit ovat 'vartaloltaan' lyhemmät eivätkä istu kuin
nuo sailing-mallit. Tästä syystä varmaan näihin on lisätty myös
haararemmi, mitä tuossa sailing-liivissä ei muistaakseni ole.
Miten ihmiset yleensä kajakissa haararemmiä käyttävät, jos käyttää
myös aukkopeitettä? Jotkut tuttuni laittavat aukkarin liivien
päälle, mutta ainakin itsellä silloin menee etenkin sadekelillä
myös vettä sisään, sillä aukkaria ei saa tiiviisti liivien kanssa.
Liivien laitto aukkarin päälle estää tehokkaasti tuon haararemmin
käytön... Toinen 'turvavaruste' haittaa toisen käyttöä.
-Tero-
Mats Björklund
"Tero Ahlqvist" <tero.a...@eiroskaa.nokia.com.invalid> wrote in message
news:JvPsf.17560$Nb2.3...@news1.nokia.com...
>
> Miten ihmiset yleensä kajakissa haararemmiä käyttävät, jos käyttää
> myös aukkopeitettä? Jotkut tuttuni laittavat aukkarin liivien
> päälle, mutta ainakin itsellä silloin menee etenkin sadekelillä
> myös vettä sisään, sillä aukkaria ei saa tiiviisti liivien kanssa.
> Liivien laitto aukkarin päälle estää tehokkaasti tuon haararemmin
> käytön... Toinen 'turvavaruste' haittaa toisen käyttöä.
>
> -Tero-
>
Hieman viileämmällä säällä on meikäläisen pukeutumisjärjestys seuraava:
Liivit alle, aukkopeite (henkseleillä) liivien päälle , anorakki liivien ja
aukkopeitteen päälle. Liiveissäni ei ole haararemmiä, mutta ei haittaisi
vaikka olisi. Ainoa ongelma on, että ainoaksi tuuletusaukoksi jää anorakin
kaula-aukko, vyötärölinja on erittäin tiivis ja lämpimällä kelillä uhkaa
tulla hiki jos vähänkin reippaammin rehkii.
-M-