Esimerkiksi Akateemisesta Kirjakaupasta.
> Olen ymmärtänyt, että joku yhdistys/seura kartoittaa niitä jatkuvasti.
Partiolaisten satamakirja on suosittu. Erinomainen tietolähde on myös
merikortit. Merikortteihin on usein merkitty mahdollinen asutus ja
syvyystiedot. Tietoja päivitetään merenkulkuhallituksen Tiedonantoja
veneilijöille -vihkon avulla, jota saa tilata ja löytyy ehkä kirjastoista.
Jos tarkemmat syvyystiedot kiinnostavat, niin kaikuluotain on rantautuessa
kätevä apuväline ja esim Hong Kongista tms. löytyy Humminbird Wide 100SX
(http://www.humminbird.com/) alta tonnin. Hyvä veneilykompassi
(www.suunto.fi) on lisäksi ehdoton apuväline saariston selkiä ylitellessä.
GPS on tarkoitettu avomerinavigoinnin apuvälineeksi ja tarkkuus ja
toimintavarmuus ei riitä saaristoon.
Miten tarkka moinen lienee?
> GPS on tarkoitettu avomerinavigoinnin apuvälineeksi ja tarkkuus ja
> toimintavarmuus ei riitä saaristoon.
Se kai hivenen paranee, jos käyttää korjattuja koordinaatteja? Vaan ei
kyllä korvaa merikorttia ja tarkkaa kartanlukua.
Dag Stenberg
(jonka uusi syväys on valitettavasti 1,80 kun entinen oli 1,30)
Meillä on tuon vanhempi malli, joka näyttää jalan tarkkudella numeroina,
mutta piirtää ehkä senttien tarkkudella. Tuo SX:n pitäisi näyttää numeroina
desimaalitkin. Erinomainen laite purjeveneeseen.
Kirjoista löytyy niitä suosittuja luonnonsatamia, jotka ovat täynnä
veneitä. Jos kaipaat omaa rauhaa ilman kanssaveneilijöitä joudut
etsimään satamat itse. Luonnonsatamilla on (ainakin) seuraavia
vaatimuksia:
1) Satama pitää olla sen verran suojainen, että uskaltaa nukkua yönsä.
2) Reitin satamaan tulee olla riittävän syvä ja selkeäkulkuinen.
3) Rannan pitää olla sen verran syvä, että keulan saa kiinni (paitsi jos
on jolla).
4) Rannan (vedenpinnan yläpuolella) tulee olla sen verran mukava että
siinä on kiva oleskella.
5) Ei saa olla kesämökkiä tai muuta asutusta.
1 kohdan näkee hyvin merikartoista,
2:n joskus, joskus ei.
3 kohtaan merikortti antaa vain aavistuksen omaista osviittaa. Tämä
riippuu tietysti veneen mallistakin.
4 ja 5 näkee vasta paikanpäällä varmasti. Asutustiedot merikorteissa
ikivanhoja ja ylimalkaisia eivätkä muissakaan kartoissa ajantasalla.
Eli "aidot" luonnonsatamat löytää vain kokeilemalla. Esimerkiksi
merikortin perusteella aloittamalla etsimisen riittävän ajoissa ennen
pimeän tuloa niin ettei tule kiire jos ei tahdo löytyäkään. Ja
miettimällä jonkun varman satamapaikan johon mennään sitten jos ei
löydykään.
Olen myös harrastanut sellaista, että päivä vietetään luonnonsatamassa
joka on muuten hyvä, mutta niin avoin ettei siihen uskalla/halua jäädä
yöksi. Illan tullen sitten ajetaan suojaiseen paikkaan nukkumaan
-suojaisessa paikassa ei välttämättä tarvitse saada edes keulaa kiinni
rantaan vaan voidaan olla ankkurissa. Aamulla sitten eteenpäin.
Jolla on erinomainen varuste luonnonsatamien etsijälle: ei väliä saako
keulan rantaan, jos ei saa niin laitetaan vene ankkuriin ja soudetaan
maihin jollalla. Erityisesti hiekkarannoille ei purjeveneellä pääse
ilman jollaa. Ja hiekkarannat ovat taas leikki-ikäisen kanssa vallan
mahtavia paikkoja.
(Niin no, jollalla on huonotkin puolensa)
Enkä malta olla vielä mainostamasta:
Saimaalla on ihan tolkuttomasti loistavia luonnonsatamia, kertaluokkaa
enemmän kuin merellä. Ja veneitä paljon vähemmän, joten sitä oikeaa
luonnonrauhaa löytyy paljon helpommin.
-hannu
Turun meripartiolaiset ovat julkaisseet luonnonsatamakirjaa
(muistaakseni)
Ajo-ohje luonnonsatamiin: jos korttiin on merkitty kaapeli, kannattaa
sitä pikin yrittää vaikeaankin paikkaan. Ankkuroinnin kanssa on sitten
oltava tarkkana...
Ïaakko ~;-)
-a-
[...]
>5) Ei saa olla kesämökkiä tai muuta asutusta.
[...]
>4 ja 5 näkee vasta paikanpäällä varmasti. Asutustiedot merikorteissa
>ikivanhoja ja ylimalkaisia eivätkä muissakaan kartoissa ajantasalla.
>
Peruskartta on tässä kyllä aikamoinen apu, vaikkei tietenkään
täydellinen.
*MM
PTM: Vielä on luonnonsatamia jäljellä, kunhan vaan osaa sellaisen
hakea. Ei tietenkään heti väylän vieressä. Pakkoko sitä toisaalta on
väyliä pitkin ajella.
----------------------------------------------------------------------
PTM, pasi.mu...@utu.fi, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lab.ins. (mikrotuki) ATK-keskus/Mat.Luon.Tdk OH1HEK
Lab.engineer (PC support) Computer Center OI7234
Mail: Fysla, Vesilinnantie 5, 20014 Turun Yliopisto
Pt 02-3336669, 0438220116, Pikavalinta 1512, FAX 02-3335632
(Pk 02-2387010, GSM 0400-555577, (NMT450 049-555577))
-----------------------------------------------------------------------
*MM
: *MM
PTM: Tuo kyllä jo vaatii täsmennystä. Minulla ei nyt ole karttoja käsillä,
mutta tuntuisi oudolta, jos tuollaista olisi esitetty edes suosituksen
luonteisesti. Helsingin edustalla tuo olisi ymmärrettävää, kun liikennettä
on paljon, mutta täälä Turun edustalla vain osa saaristosta on väylitetty.
[Merikartassa suositus ajaa väylää pitkin]
Pasi> olisi esitetty edes suosituksen luonteisesti. Helsingin
Epäilisin tuon liittyvän (jos sellaista on) siihen, että
ainoastaan väyläalueet on tarkkaan tutkittu eli muualla on
merkitsemättömiä matalia. Tiedä voitaisiinko esimerkiksi
Merenkulkulaitos haastaa oikeuteen tuotevastuulain perusteella
jos joku ajaa kartalle merkkaamattomalle kivelle.
[Tuollainen syyte tietenkin osoittaa jalat tukevasti ilmassa
-olotilaa... :-]
Aikoinaan tuli veneessä keskustelua, uskaltaako mennä 9,1 m
väylän reunamerkin väärältä puolelta, jos karttaan on merkattu
k.o. kohtaan yli 10 metriä vettä. Nykyään ei sitten enää.
--
Markus Peuhkuri ! Markus....@hut.fi ! http://www.iki.fi/puhuri/
------------------------------------------------------------------------
Arithmetic is being able to count up to twenty without taking off your
shoes. -- Mickey Mouse
Uskaltaa, jos kartat ovat ajantasalla ja seuraa kaikuluotaimen syvysnäyttöä
jatkuvasti. Esimerkiksi meidän 1.5m syväyksisissä veneissä, joiden huiput
ovat 6 -13 solmua, olemme erityisen valppaita syvyyden suhteen jos liikumme
alle 3m vesissä, jotka eivät ole tuttuja. Muun karttatyöskentelyn suhteen on
syytä tietää koko ajan missä mennään ja jos ei tiedä, niin välittömästi
pysäyttää vene ja tarkistaa sijainti kahdella eri menetelmällä. Väyliä
pitkin liikuttaessa pitäisi navigoinnin perustua ensisijaisesti maamerkkien
hyväksikäyttöön , koska merimerkkejä saattaa puuttua tai on karttaan
verrattuna liikaa.
GPS toimii vallan mainiosti ja riittävän tarkasti saaristossa. Katso
lisätietoja
http://at8.abo.fi/pvk/lo1999n2/gps.htm
terv
VVN
Unoihtui lisätä, että kierrämme lisäksi vieräita maa-alueita tai
pohjassa seisovia merimerkkejä usein 50 metrin etäisyydeltä, vaikka
karttaan olisi merkitty riittävästi vettä. Jokaista rantakiveä on
usein mahdotonta laittaa karttaan ja esim. 10m väylän vieressä
Korppoon pojoispuolella jäi mieleen vedenpäällinen kivi, joka oli noin
5m irti rannasta, jonka syvyys kartassa oli 3m. Luovimme pitkin
saaren rantaa ja oli yllätys kun edessä oli kivi. Onneksi tuijotimme
eteemme, emmekä mittareihin, jolloin ehdimme väistää.
Sehän riippuu aivan pohjamaaston luonteesta. Esim. kolmen metrin vedet
ovat erilailla luotettavia, jos ympäristö on säännöllisesti aaltoilevaa
kalliota kuin esim. useita kilometrejä jatkuvaa matalaa karikkovettä,
jossa ei koskaan voi olla varma, missä ovat jäät nostaneet pystyyn uuden
pulterin. Varovedet sen mukaan.
Kartoittaja ei todellakaan ota vastuuta väylän ulkopuolisista vesistä.
Mutta silti väylän ulkopuolella on liikuttu iät ja ajat. Ja siellä voi
liikkua, kun pitää riittävästi vettä kölin alla. Jos joutuu menemään alle
5 metrin karikkoisiin vesiin, kannattaa alkaa varovaiseksi ja alle 3
metrin vesissä pudottaa vauhtia enemmänkin.
> PTM: Tämä viekin taas ajatukset toiseen suuntaan:
> Vakuutusehdoissa sanotaan että vakuutus ei korvaa veneilijän
> huolimattomuudesta johtuvia vahinkoja (muistaakseni). Kuitenkin olen
> käsittänyt, että myös karilleajoja olisi korvattu. Karilleajohan on
> pahimmillaan huolimattomuutta.
Meidän vakuutuksemme puhuu vain odottamattomasta tapahtumasta, joka
korvataan, ellei kysessä ole TÖRKEÄ huolimattomuus (tai alko tai kilpailu
tai...). Eli huolimaton saa vähän olla... Kukaan ei pysty joka hetki
skarppaamaan täysillä.
En minä usko, että kukaan silti ajattelisi, että antaa painua vaan
kareille, kyllä vakuutus maksaa. On se aina sen verran säpsäyttävä
kokemus. Eikä vene korjausten jälkeen koskaan paremmaksi tule, vaikka sen
vakuutus maksaisikin.
Mikä on sitten törkeää ja mikä tavallista huolimattomuutta. Tavallista
huolimattomuutta voi olla se, että jää joku reimari näkemättä ja ajaa
väylän mutkan suoraksi. Onko törkeää se, että lyö reittipisteen gepsiin ja
autopilotin päälle ja painuu hyttiin?
Norjan viime aikojen katamaraanionnettomuuksissa on kyllä tullut
väistämättä mieleen, että onko siellä luotettu liikaa tekniikkaan ja
jätetty ihmisen tekemä navigoinninvarmennus tekemättä.
> Totta kai osa karilleajoista on säästä tai olosuhteista johtuvia, mutta
> joukkoon mahtuu myös 'täydellisiä töppäyksiä'. Meriselityksiä olisi kiva
> lukea noissa tapauksissa, joissa vene on esim ajettu nojaamaan
> karimerkkiin tai ajettu hyvällä kelillä 'tutuilla vesillä'
> matalikolle. Kivillä kun ei yleensä ole tapana siirtyillä.
Kyllä ne siirtyvät. Joka talvi. Ja uusia kiviä nousee pohjasta
satunnaisiin paikkoihin kiitos jäiden.
> Nimimerkillä: Olen minäkin joskus kivillä käynyt.
Minä myös... Ja silloinkin olisi pitänyt olla yli 5 metriä kartan
mukaan...
Jukka
: Markus Peuhkuri <puh...@ws18.tct.hut.fi> wrote in message
:> Aikoinaan tuli veneessä keskustelua, uskaltaako mennä 9,1 m
:> väylän reunamerkin väärältä puolelta, jos karttaan on merkattu
:> k.o. kohtaan yli 10 metriä vettä. Nykyään ei sitten enää.
: Uskaltaa, jos kartat ovat ajantasalla ja seuraa kaikuluotaimen syvysnäyttöä
: jatkuvasti. Esimerkiksi meidän 1.5m syväyksisissä veneissä, joiden huiput
: ovat 6 -13 solmua, olemme erityisen valppaita syvyyden suhteen jos liikumme
: alle 3m vesissä, jotka eivät ole tuttuja. Muun karttatyöskentelyn suhteen on
: syytä tietää koko ajan missä mennään ja jos ei tiedä, niin välittömästi
: pysäyttää vene ja tarkistaa sijainti kahdella eri menetelmällä. Väyliä
: pitkin liikuttaessa pitäisi navigoinnin perustua ensisijaisesti maamerkkien
: hyväksikäyttöön , koska merimerkkejä saattaa puuttua tai on karttaan
: verrattuna liikaa.
PTM: Tämä viekin taas ajatukset toiseen suuntaan:
Vakuutusehdoissa sanotaan että vakuutus ei korvaa veneilijän
huolimattomuudesta johtuvia vahinkoja (muistaakseni). Kuitenkin olen
käsittänyt, että myös karilleajoja olisi korvattu. Karilleajohan on
pahimmillaan huolimattomuutta.
Totta kai osa karilleajoista on säästä tai olosuhteista johtuvia, mutta
joukkoon mahtuu myös 'täydellisiä töppäyksiä'. Meriselityksiä olisi kiva
lukea noissa tapauksissa, joissa vene on esim ajettu nojaamaan
karimerkkiin tai ajettu hyvällä kelillä 'tutuilla vesillä'
matalikolle. Kivillä kun ei yleensä ole tapana siirtyillä.
Nimimerkillä: Olen minäkin joskus kivillä käynyt.
--
Se voi olla että se oli joku luonnonsuojeluelin joka sen artikkelin
on laatinut, ei siis Merenkulku -mikäsenniminykyäänon.
*MM
"Tietynlainen huviveneilyn kanavointi tuntuu tänään välttämättömältä.
Näin vältetään tarpeetonta häiriöntekoa, mahdollistetaan erilaiset
palvelut ja jätteiden käsittely sekä helpotetaan valvontaa ja
pelastuspalvelua.
"Merikarttaan merkittyjä väyliä tulee käyttää niin paljon kuin
mahdollista. Ulkolaisilta aluksilta tätä edellytetään jo nimenomaisen
asetuksen perusteella. Väylien ulkopuolella tulee noudattaa suurta
varovaisuutta jotta ei vahingoitettaisi vedessä olevia kalanpyydyksiä..."
Allekirjoittajana Veneilykarttatyöryhmä - Skärgårdsprojektets
samarbetsråd, EI siis Merenkulkuhallituksen kirjoitus.
löytyi Sarja A:sta, 1989, ensimmäinen joka sattui käteen.
Dag Stenberg