Painepesuri
Mauri Saksala
ajankohtaiseksi. Olen jo pitkään miettynyt painepesurin ostamista jo
muistakin syistä, joten toivoisin neuvoja.
Koska painepesureita on kovin monenlaisia, toivoisin kommentteja niiden
eroista ja huomioon otettavista asioista:
- paine; xxx bar hyvä/yyy bar riittävä/zzz bar ei tee mitään
- paineensäätö
- itseimevyys
- lisävarusteet
- kunnollisen pesurin hintataso
- muita käyttävyyteen liittyviä asioita ja vinkkejä
- suosituksia
Lisäksi kysyisin: millä aineella/liottimella käsittelen veneen pohjan ja
koneen ennen pesua esim. painepesurilla? Paatti on 535 HT, eikä pohjassa ole
mitään myrkkyvärejä, se on pestessä trailerilla ja ollut aina vain
järvessä - pohjassa on keltaista töhnää.
Onko perämoottoria (Mercury 80hv) pestessä syytä varoa erityisesti jotain
paikkaa?
Mauri Saksala
Mika Paavilainen
news:IFOI7.170$lQ6....@read2.inet.fi...
> Veneennoston lähestyessä (rosvo vei uistelukoneen) tulee taas pohjan pesu
> ajankohtaiseksi. Olen jo pitkään miettynyt painepesurin ostamista jo
> muistakin syistä, joten toivoisin neuvoja.
Nämä nyt ei sinänsä ole neuvoja mutta omat kokemukseni miksi hankin KEW
Alton.
Halusin 150bar Kärcherin tai vastaavan, mutta hintataso taisi olla jotain
3,5tmk. Seuraava malli Kärcheristä taisi olla jotain 120bar. Kewistä löytyi
140barinen kotimalli, joka myös oli itseimevä. Hinta oli karvan alle pari
tonnia. Halvempi ei myyjän mukaan ollut itseimevä eikä paineetkaan olleet
tuota luokkaa. Ilmeisesti pumpussa käytettävät komponentin ovat eri
materiaalia? Hankin samalla sen painetuplaimen, koska tarkoitus oli pestä
myrkkyväri pois pohjasta. Paineensäätö on tavallisessa suuttimessa. Hankin
samalla kunnollisen imuletkun jossa on takaiskuventtiili, venttiiliä ei
ilmeisesti edes tarvittaisi mutta laitoin sen osittain siinä olevan sihdin
vuoksi. Koko paketti maksoi kaikkinensa noin 2500,-.
Rannalle mennessä kiitin itseäni että tuli hommattua vehjes jossa oli isot
pyörät;-) Siinä vaiheessa ei ollut mitään kokemuksia itseimevyydestä joten
heitin tyhjän letkun veteen ja pistin koneen käyntiin. Painelin pistoolin
liipasimesta ja hetkisen kuluttua alkoi vettä lirutella ohuina noroina. Kun
painetta alkoi syntyä päästin liipasimesta ja kone äkkiarvaamatta pysähtyi.
Kirosin mielessäni että mikä helvetti sille nyt tuli. Vetäsin liipasimesta
ja kone pärähti taas käyntiin, heh, aina kun letkussa on paine, kone
sammuu... Enpähän ollut tottunut moiseen, edellinen pelini jauhoi koko ajan
suihkutteli sillä tai oli suihkuttelemati. Saattaa olla että tämä on nykyään
yleinenkin ominaisuus pesureissa, mutta edellisessä ei ollut, eikä myyjä
muistanut mainita asiasta. No joka tapauksessa tuo ominaisuus säästää
ainakin moottoria ja pumppua huomattavasti.
Kokeilin tuota tavallista suutinta täysillä paineilla, eikä se ainakaan
riittänyt pehmeän myrkyn irrotukseen. Tuplaimella alkoi siten maali
kuoriutumaan. Tuplaimen kanssa mä olen kannetkin pessyt, ilman mitään
puhdistusaineita. Ja tulipa tuossa kuljettua seuran laiturikin päästä
päähän, puhdasta tuli. Tuplaimen kanssa on oltava varovainen ettei tohota
puupinnoille. Pesin pihagrillin talven jäljeltä ja sivuilla olevat puusäleet
eivät ihan varauksetonta hyväksyntää antaneet moiselle kohtelulle.
Omiin käyttötarkoituksiini peli on mainio, sitä on helppo siirrellä ja
tarvittaessa sillä saa painetta liikaakin, itseimevyys toimii moitteetta.
Olenkin lainannut myllyä seurakavereille jotka kiroillen ovat yrittäneet
antaa tippavesiä vanhoihin pesureihin ja tuleksena on ollut hyvin sairaan
vanhan miehen virtsanoroa muistuttava suihku.
Veneen pohjassa oleva pinttynyt basukka vaatii kuitenkin niin kovat ainet,
että painepesurin merkitys ei ole niin suuri. Pesuaineen on kyettävä
irrottamaan lika ja silloin on aivan sama millä sen huuhtelun suorittaa.
Pahasti pinttyneseen ei mitkään pesurit tehoa van taika on oltava
käytetyissä aineissa. Joten jos pesurille ei ole mitään muuta käyttöä, niin
kannattaa harkita mistä kohtaa tuotelinjaa vehkeensä valitsee. Käyttötarpeet
vaihtelee miehen mukaan, oma valintani perustui maalinpoistoon ja siinä peli
osottautui hyväksi. Jos tarkoitus olisi ollut vain pestä, niin voi olla että
olisin huomioinut muitakin vehkeitä.(Ja todennäköisesti ostanut tuon mallin,
kyllä mä olin ihan myyty jo kaupassa) En tiedä olisiko Kärcherillä ollut
tuollaista 'semi-pro' mallia. Sinä päivänä ei sellaista kaupasta löytynyt,
enkä ole aiheeseen myöhemmin palannut.
Ei tästä nyt varmaan kauheasti apua ollut, mutta jotain aatoksia ja
kokemuksia...
-mika-
Pasi Mustalahti
: Veneennoston lähestyessä (rosvo vei uistelukoneen) tulee taas pohjan pesu
: Mauri Saksala
PTM: Kovaa painetta tärkeämpi on hyvä suutin. Vielä tärkeämpää on oikea
etäisyys kohteesta. n. 10-15 cm on hyvä suuttimesta riippuen. Suihkun
pitää päästä hajoamaan pisaroiksi, muttei vielä hidastua. Käsittääkseni
osa pesutehosta johtuu pisaroiden pintajännityksen purkautumisesta.
Painavassa koneessa saisi
olla pyörät.
Itse ostin 350mk halpahallimallin, koska käyttöä ei ole kovin paljoa.
Kaveri pesi sillä sentään kesämökkinsä ja oli tyytyväinen.
Olen joskus tehnyt pesuja ammatikseni. Ja kovilla paineilla: ota mikä
tahansa kaupan peruspesuri ja kerro paineet neljällä.
--
----------------------------------------------------------------------
PTM, Pasi T Mustalahti, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
OH1HEK OI7234
-----------------------------------------------------------------------
Ari
says...
>
>Veneennoston lähestyessä (rosvo vei uistelukoneen) tulee taas pohjan pesu
>ajankohtaiseksi. Olen jo pitkään miettynyt painepesurin ostamista jo
>muistakin syistä, joten toivoisin neuvoja.
Jos käytettävissä on lämmintä (kuumaa) vettä niin pesuteho paranee
huomattavasti mutta kaikki pesurit eivät toimi lämpimällä vedellä.
Matti
Ja perustelut:
Itse ostin Kärcher 201:sen jossa oli ROTOJET -suutin mukana. Aikansa
tuskailin ihan tuon saman ongelman kanssa itsekin ja sitten yksi
kaveri sanoi käyttäneensä veneenpesuun myös vastaavan tehoista
Kärcherin vehjettä ja olleensa oikein tyytyväinen.
Minäkin olen tyytyväinen - etten pannut siihen enempää rahaa, kevään
tarjous oli muistaakseni 695;- + imu-hieno-suodatin 50;-.
JA tulee puhdasta, kannella ja pohjassa, levät lähti nyt syksyllä
hyvin ja vähät näkit samoin - pesuaineena oli Wurthin tehopesu.
MUTTA tuo pyörivä SUUTIN on hyvä, rotojet, turbo tai jollain muulla
kutsumanimellä se todella tehostaa voimaa...
Paineensäätö on turha ja vain hintaa lisäävä ominaisuus - se hoituu
pesuetäisyydellä ihan luonnostaan.
Merkittävästi paremmat maksavat moninkertaisesti ja ovat, anteeksi
vain kotikäyttöön turhan järeitä ja nuo "väli-mallit" ei juurikaan tuo
mitään merkittävää lisää touhuun.
Jos päädyt kalliimpaan niin oleellista on vesimäärä eli litraa/min se
on se joka tuo nopeutta touhuun ja ihan pienillä eroilla taas ei ole
merkitystä.
Tässä pikkupesurissani EI ole pyöriä - se on kevyt (n. 5kg) ja helppo
kantaa mukana minne vain, on myös itseimevä jos tarvitaan!!! Ja kun ei
pyöriä ole niin pysyy myös veneen kannella paikoillaan!!! Ja tämäkin
malli kestää +40 -asteisen veden en ole tosin vielä kokeillut kun
kylmälläkin n. +12 on tullut puhdasta.
Ainoa mihin todella pesuria tarvitsen onkin juuri veneenpesu, auto ei
tule oikeasti puhtaaksi pesurilla ..ainoastaa laikukkaan puhtaaksi :)
- pikapesu joskus kun ei jäljellä ole väliä niin siihen se sopii! Ja
ne emännän matot ei kummoistakaan painetta taas kestä... ritilät ynm
laatoitukset kyllä näilläkin puhdistuu, taatusti!
MINÄ olen nippelihullu (speksien tiirailija) mutta olen iloinen että
EN tässä asiassa noudattanut "vaistoani".
- Tapani -
Kimmo
Harrastuskäytössä tulee käyttötunteja niin vähän, että halvinkaan ei
luultavasti ehdi liiasta käytöstä hajoamaan, ennen kuin se poistuu muuten
käytöstä (jäätyy rikki, jää auton pyörän alle, hiiri järsii letkut,
naapuri lainaa vaan ei palauta, jne). Kovemmalla hinnalla saa joko lisää
hajoavia ominaisuuksia tai sitten käyttöikää mekaanisen laadun muodossa
ammattikäyttöön.
/kimmo
Pasi Mustalahti
: Samaa mieltä, halvin vaan - ellei käyttöä ole todella paljon.
: Harrastuskäytössä tulee käyttötunteja niin vähän, että halvinkaan ei
: luultavasti ehdi liiasta käytöstä hajoamaan, ennen kuin se poistuu muuten
: käytöstä (jäätyy rikki, jää auton pyörän alle, hiiri järsii letkut,
: naapuri lainaa vaan ei palauta, jne). Kovemmalla hinnalla saa joko lisää
: hajoavia ominaisuuksia tai sitten käyttöikää mekaanisen laadun muodossa
: ammattikäyttöön.
PTM: Kerrankin löytyy joku, joka näkee asioita samoin, kuin minäkin :)
Korkeamman hinnan vastineeksi saa usein 'fiitsereitä', toisinsanoen
krääsää ja kilkuttimia, jotka on liitetty peruslaitteeseen koristeeksi.
Peruslaite, se, joka varsinaisesti tekee työn, on sama, kuin
halpamallissakin. Laite vaan on kuorrutettu rihkamalla niin, että
varsinainen toiminta tai huolto hankaloituu. Lisävarusteiden eli
lisäkrääsän varjolla tuotteen hintaa voidaan nostaa reippaasti. Myyjä voi
rauhassa arvioida, että jos asiakas todella on niin hullu, että ei käsitä
krääsän arvoa, niin maksakoon sitten kunnolla.
Pitää kai tähänkin kirjata, että esim Nokian puhelimet menevät päivä
päivältä hölmömmiksi. Toimivuudeltaan ne saavuttivat huippunsa Philipsin
nimellä myydyssä '95' NMT-mallissa. Sen jälkeen on ollut pelkkää alamäkeä.
Laitteet ovat nimellisesti täynnä ominaisuuksia, mutta kun härvelin ostaa
ja testaa, voi luokitella nämä ominaisuudet kahteen ryhmään: 'toimintaa
haittaavat' ja 'turhat'.
Onneksi vielä tällä hetkellä on myynnissä muutama Mokian puhelin, joilla
voi vielä soittaa puheluitakin, eikä pelkästään MP3 tai tiluliluliii. Ovat
tosin poistuvia malleja.
Antti Varjonen
http://www.intermin.fi/suom/laanit/olh/tiedote/painepesurit.htm
Ja itselläni on Kewin onkohan nyt joku professional malli tms. hinta oli
4500mk:aa (kauan sitten)
siihen ei tullut mitään krääsää enää :-)
vaan ihan asiallisia varusteita. Kaikkia on jopa tullut käytettyä...
Mutta kyllähän noilla pienemmilläkin/halvemmilla pärjää!
Eikös se ollut niin ettei alumiininen pumppupesä kestä merivettä, pronssinen
taas kestää on tietty
kalliimpi, sitten oli muistaakseni viellä joku muovinen tms. pumppupesä.....
HUH kaikkea pientä huomioonotettavaa löytyy kyllä aika paljon...
Pasi Mustalahti
: En tiedä miten vanha tämä on kun ei ole edes euroina kerrottu ;-)
: http://www.intermin.fi/suom/laanit/olh/tiedote/painepesurit.htm
: Ja itselläni on Kewin onkohan nyt joku professional malli tms. hinta oli
: 4500mk:aa (kauan sitten)
: siihen ei tullut mitään krääsää enää :-)
: vaan ihan asiallisia varusteita. Kaikkia on jopa tullut käytettyä...
: Mutta kyllähän noilla pienemmilläkin/halvemmilla pärjää!
: Eikös se ollut niin ettei alumiininen pumppupesä kestä merivettä, pronssinen
: taas kestää on tietty
: kalliimpi, sitten oli muistaakseni viellä joku muovinen tms. pumppupesä.....
: HUH kaikkea pientä huomioonotettavaa löytyy kyllä aika paljon...
PTM: Halpa = huono ei välttämättä pidä paikkaansa. Uskallan näin sanoa
purettuani joukoittain kalliita eri alojen tuotteita, joiden sisältä on
löytynyt silkkaa p-tä. Jos voisin ostotilanteessa pistää laitteen auki
kaupan lattialle, voisin valita mieleiseni. Myyjän sanaan en ainakaan
usko enää pätkääkään.
Myyjä voi rauhassa väittää pumppupesää vaikka kullitetuksi, koska hän
tietää, että suurin osa laitteista menee ihmisten tallin nurkkaan
koristeeksi, eikä laitteen rakenne tule koskaan esille. Kun katastrofi
sitten sattuu parin vuoden kuluttua, onkin takuu jo ohi. Jos katastrofi
sattuu takuuaikana, myyjä voi aina sanoa erehtyneensä ja kantavansa
asiasta poliittisen vastuun = ei korvauksia.
Eikä näissä laitteissa se materiaalivalinta ole aina ratkaisevin tekijä
vaan tekotapa. Tunnettujenkin valmistajien laitteiden osat on nykyisin
CAD:lla hosaisemalla suunniteltuja, jolloin rakenne potee raudanpuutosta
juuri siitä kohdasta, mihin kohdistuu kaikkein kovin vääntö. Rakenteet
näyttävät hyviltä tieskan ruudulla eikä edes valmistuslinjalta tule
valituksia, koska koneita kasaavat näppärät Tijuanilaiset pikkutytöt.
Esimerkiksi Husqvarnan ompelukone oli kauttaaltaan rautaa, paitsi pieni
ristikappale, joka välitti voiman neulalle. Osa maksoi 30mk + 600mk/h.
Kone alkoi kestää kunnolla vasta, kun kiedoin osan vahvikkeeksi
kuparilankaa.
Tekisi tässä mieleni kirjoittaa vielä Suomalaisesta työnlaadusta ja
Suomalaisesta kenkäteollisuudesta, mutta olkoon, menen ostamaan
kontaktiliimaa ison purkillisen.
Sen verran vielä pesureista, että kun pumppua kiertää viritetty 1600cc
volkkarin moottori ja paineita on 450kp/cm^2, ovat varaosatkin aivan
toista hintaluokkaa, kuin näissä rautakaupan kukkienkastelulaitteissa.
Yhden keraamisen männän hinnalla ostaisi n. 15 hyllymetriä peruspesimiä.
Kummillakin laitteilla on omat käyttöpaikkansa. Isolla tykillä poraisi
reiän veneensä kylkeen ennenkuin edes huomaisi, mitä on tekemässä.
Pekka Huhta
>PTM: Kerrankin löytyy joku, joka näkee asioita samoin, kuin minäkin :)
>Korkeamman hinnan vastineeksi saa usein 'fiitsereitä', toisinsanoen
>krääsää ja kilkuttimia, jotka on liitetty peruslaitteeseen koristeeksi.
>Peruslaite, se, joka varsinaisesti tekee työn, on sama, kuin
>halpamallissakin. Laite vaan on kuorrutettu rihkamalla niin, että
>varsinainen toiminta tai huolto hankaloituu. Lisävarusteiden eli
>lisäkrääsän varjolla tuotteen hintaa voidaan nostaa reippaasti. Myyjä voi
>rauhassa arvioida, että jos asiakas todella on niin hullu, että ei käsitä
>krääsän arvoa, niin maksakoon sitten kunnolla.
Tämä voi hyvinkin pitää paikkasa elektronisten kilkkeiden suhteen, mutta
työkalujen kanssa hinta kyllä korreloi laadun kanssa. Halvalla koneella ei
saa tarkkaa jälkeä vaikka hieroisi viikon, eikä halpa rakkines kestä juuri
minkäänlaista käyttöä.
Jos työkalupuolella haluaa päästä halvalla ja saada silti aikaan hyvää
jälkeä niin homma tehdään sitten käsityökaluilla. Ja niitäkään ei kannata
ostaa halvalla. Edes alasin ei ole niin yksinkertainen työkalu ettei sitä
voisi pilata huonolla materiaalilla.
Viimeksi juuri heitin minulle joutuneen halpispistosahan sankan savun
saattelemana mäkeen. Vehje oli toivoton: Sahausjälki kiemurteli kuin
käärmeen kusi terän ohjauksen puuttuessa, jälki oli kuin rotan syömää ja
sillä vauhdilla alkoi jo parta kasvaa laudan halki mennessä. Parin metrin
jälkeen kone yksinkertaisesti paloi ja kävelin verstaalle lainaamaan
Feston. Sen kanssa homma hoitui parissa minuutissa ja sahausjälkeä tuskin
tarvitsi edes höylällä silittää.
Jos haluaa tehdä työn hyvin eikä ajalla ole väliä niin tekee sen
käsityökaluilla. Jos haluaa tehdä sen hyvin ja nopeasti niin tekee sen
laadukkailla koneilla. Ei kannata pettää itseään halvoilla romuilla: jos
arvelee että käyttöä ei juuri ole ja että siksi voi ostaa halvan niin
kannattaa jättää ostamatta. Ostaa sitten vastaavan käsityökalun eikä lähde
pelleilemään työkalujäljitelmien kanssa.
pekka
--
http://www.puuvene.net/
Mikko Mehtonen
Pekka Huhta wrote:
> Tämä voi hyvinkin pitää paikkasa elektronisten kilkkeiden suhteen, > mutta
> työkalujen kanssa hinta kyllä korreloi laadun kanssa.
Tässäkin poikkeus vahvistaa säännön.
Itse ostin oman Kärcherin halvimman pesurin (M 1000) jo ihan siksi, että
se oli _edullinen_, tarjouksessa jotain luokkaa 600 mk (?) (joku 3-5
tmk:n investointi pesuriin saisi nielaisemaan tyhjää, sillä saa niin
paljon muutakin kivaa..), ja täyttää tarpeeni ihan hyvin.
Käyttökokemusta on tosin vain auton pesusta pari kertaa, ja sitten se
vesihiekkapuhallus (useita tunteja...) Hoon pohjaan plus veneen syyspesu
noin muutoin. Turbosuuttimen kanssa pesutulos on ihan hyvä, tietysti jos
paska istuu tiukassa, on kemikaaleja ja "kyynärpäärasvaa" käytettävä...
Joka tapauksessa nyt minä optimistisesti oletan, että sillä vähäisellä
käytöllä, mihin se joutuu, se voisi ehkä kestää jopa 10 vuotta, kunhan
vain ei murjo/taittele arkaa paineletkua, eikä anna veden jäätyö
laitteen sisään, tai syötä sinne likaista vettä, tms...
Skraboista senverran, etten tiedä, voiko Skarstenia pitää minään
varsinaisena laatumerkkinä, mutta tyytyväinen olen ollut. Eikä se niin
yksinkertaiseksi vehkeeksi ole edes ihan halpa (jotain luokkaa satanen,
tjsp)
Halvemmista "raaputtimista" terä tylsyy kelvottomaksi ihan hetkessä.
Tiedä sitten, mitä oikein _kunnon_ siklit (taitaa olla vähän eri juttu
kuin skraba?) maksavat, varmaan enemmän.
Rautasahan terät ovat minusta hyvä esimerkki siitä, missä hinta näkyy
ihan suoraan, halpoja saat ostaa kymmenen kappaleen pakkauksen, eivätkä
ne silti välttämättä kestä samaa kuin yksi kunnon terä, puhumattakaan
millaist tuskaa niillä on mitään sahata. Samaten koskee viilojakin.
Halvat lenkkiavaimet ovat hyviä ja riittävän mittatarkkoja siihen
saakka, kunnes ne vain ratkeavat jostain kohti, jos ratkeavat...
Bilteman 10 vuoden takuulla olevat sarjat lienevät ihan kelvollisia
hintaansa nähden, ja kestävät kanssa.
Halvat kuusiokolopiippuavaimet ovat ihan kivannäköiset pakissa, kunnes
ne vääntyvät pehmeytensä takia mutkalle parhaimmillaan 180 (!) astetta,
ja sitten kärki onkin täysin pyöreä... Sama koskee kaikista halvimpia
ruuvimeisseleitä.
Hankintahinnassa säästäminen ei juuri kannata.
> Halvalla koneella ei
> saa tarkkaa jälkeä vaikka hieroisi viikon, eikä halpa rakkines kestä
> juuri
> minkäänlaista käyttöä.
Minä ostin Biltemasta köyhyyksissäni epäkeskohiomakoneen. Ajattelin,
että jos se kestää veneeni pohjan perusteellisen hionnan verran kasassa,
on se jo hintansa tienannut. Osoittautui, että kone on varsin tehokas,
nimellistehokin suurempi kuin pari kertaa kalliimmassa Black & Deckerin
koneessa. Jopa pölyn imeminen pussiin toimii ihan kohtuullisesti. Kone
on tähän saakka kestänyt hyvin. Ja jos se tekee porsaat ensi kevään
vahausten ja kiillotusten aikana, on varsin todennäköistä että
Biltemasta saa uuden vastaavan tilalle.
Ainakin ostamani kuumailmapuhallin, joka keksi sulaa kesken käytön
(käyttöikä oli ruhtinaalliset 20 min.), kelpasi Biltemaan takaisin ihan
ilman ongelmia, vaikka vehje oli jo likaantunut ja rähjääntynyt vajaan
vuoden käytön jäljiltä todella rumaksi eikä kuiteista ollut enää
tietoakaan. Ongelma vain on, että tuo uusikin saattaa sulaa milloin
vain, eikä huvittaisi laukata Biltemassa yhtenään... laatu vaihtelee.
> Jos haluaa tehdä työn hyvin eikä ajalla ole väliä niin tekee sen
> käsityökaluilla. Jos haluaa tehdä sen hyvin ja nopeasti niin tekee sen
> laadukkailla koneilla. Ei kannata pettää itseään halvoilla romuilla: jos
> arvelee että käyttöä ei juuri ole ja että siksi voi ostaa halvan niin
> kannattaa jättää ostamatta. Ostaa sitten vastaavan käsityökalun eikä lähde
> pelleilemään työkalujäljitelmien kanssa.
Niin no... useimmiten kai noin onkin, etenkin käsityökaluilla, mutta
joskus tulee iloisia yllätyksiä. Vaikka budjetti onkin tiukka.
--
Mikko
Jouko Koskinen
kulmahiomakone, joka on toiminut satunnaisessa käytössä hyvin, vaikka
äänestä päätellen pyöriviä osia ei taida olla edes laakeroitu. Kaverin
vastaavan laitteen katkaisija hajosi tiilenpölyssä ja varaosia ei näihin
saa. Itse olen käsitellyt vain metalleja.
Käytin viimeiksi 1,0x125 mm laikkaa. Otin Biltemasta pari kokeeksi ja
toisella sain leikattua venevajan toisen oven pellit, kun viimeiset
saumat katkaisi kone vinossa, kun laikka kävi kovin pieneksi. Toiseksi
laikaksi otin kaverin pakista Wurthin vastaavan millisen. Sillä tehtiin
toisen oven pellitys. Laikka kului melko tarkkaan 5mm. Lisäksi Wurthin
laikka oli kulkevinaan paremmin suoraan.
Hylsysarjana on ollut parikymmentä vuotta Anttilan madeinpingpong,
joista neljännestuuman varret ovat kärsineet omatekoisista
jatkovarsista. Puolen tuuman tavarat ovat yhä ehjänä. Vaan ei hylsy
mahdu paksuutensa puolesta ahtaisiin paikkoihin, joihin pitää lainata
oikeita työkaluja, joissa on parempi materiaali ja ohuemmat seinämät.
Epäkeskohiomakone sai viime talvena kyytiä kovasti. Se kuuluu hinnaltaan
keskikastiin eli luokkaa 700 mk. Merkki on AEG. Hommasin siihen samalla
150 mm laipan 125 mm originaalin lisäksi. Isommallakaan laipalla ei
nikotellut kertaakaan kansi- ja hyttihommissa. Levitin tällä myös
kliinerityyppisen vahan joutuisasti superlonlaikalla. Myös peräkärryn
katteeseen hiomatahna teki hyvää jälkeä tällä, kun ruiskaisi pikkasen
tärpättiä ohenteeksi.
Positiivinen yllätys Biltemasta oli ikkunalistatyökalu, jolla kiilakumin
syötti uraansa sukkelaan. Hinta 23 mk.
Puutyökaluissa olen turvautunut kaverin verstaaseen, jossa vanhimmat
työkalut ovat 50-luvulta. Stanleyn käsisaha vuodelta 1957 hakkasi
mökinteossa nykyiset yli satasen Stanleyt mennen tullen. Ja on
terotettavissa.
Talttaa käytettäessä huomaa eron esim. pingpongin ja Bachon välillä.
Bacholla riittää käsivoimat ja jälki on justiinsa. Sielu vaan ei kärsi
murjoa jotakin Bachon taltalla yliolan lyönnillä vasaralla ja vääntää
lopuksi. Lisäksi Bacholla oli ikävä ominaisuus tahrata paikat
sormenpääverellä, mitä pingpong ei juurikaan tee.
Oikeiden työkalujen (DeWalt) kesto on joskus niin ja näin. Kaverin
akkupora putosi katolta ja meni päreiksi. Kun vei toista kertaa 2500 mk
samaan kauppaan samana vuonna, niin se kuulemma pikkasen harmitti.
Jouko Koskinen
Pasi Mustalahti
: Pasi Mustalahti <ptm...@alya.utu.fi> writes:
:>PTM: Kerrankin löytyy joku, joka näkee asioita samoin, kuin minäkin :)
:>Korkeamman hinnan vastineeksi saa usein 'fiitsereitä', toisinsanoen
:>krääsää ja kilkuttimia, jotka on liitetty peruslaitteeseen koristeeksi.
: Tämä voi hyvinkin pitää paikkasa elektronisten kilkkeiden suhteen, mutta
: työkalujen kanssa hinta kyllä korreloi laadun kanssa. Halvalla koneella ei
: saa tarkkaa jälkeä vaikka hieroisi viikon, eikä halpa rakkines kestä juuri
: minkäänlaista käyttöä.
: Viimeksi juuri heitin minulle joutuneen halpispistosahan sankan savun
: saattelemana mäkeen.
PTM: Itse olen heittänyt mäkeen monta kallista konetta savun saattelemina.
Olen myös useimmiten avannut ja tutkinut niiden sisäkalut ennen
hävittämistä. En luovu kannastani: hinta ei välttämättä korreloi laatuun.
Hintahan voi johtua esimerkiksi kalliista kuljetus- tai
varastointikustannuksista tai maahantuojan hinnoitteluperiaatteista.
Loppujen lopuksi hyvän ja huonon tuotteen lähtöhinta tehtaan liukuhihnalla
on melkein sama, vain n. 5..10% loppuhinnasta. Porakoneesta lähtöhintaa on
liukuhihnalla n. 50 mk. Hyvä kone maksaa ehkä 60mk ja huono 40mk.
Tehtaalta lähtevän koneen hinta määräytyy osaksi tehtaan imagon mukaan,
eli on suoraan riippumaton koneen rakenteesta tai laadusta. Pakkaus-,
varastointi- ja kuljetuskustannukset ovat samat. Vero ja tulli nostavat
kalliin koneen hintaa markoissa enemmän. Loppu on myyjän 'voittoa', jolla
hän maksaa kulunsa ja metvurstinsa. Tästä myös maksetaan mainonta.
Halpakone mainitaan lehden alareunassa muovipulkkien ja ranskanleivän
vieressä. Kalliille painetaan nelivärimainokset kiiltopaperille. Kalliin
koneen hinnassa on siis suhteellisesti enemmän 'Imagoa', veroa, tullia,
varastointikustannuksia myyjän tiloissa sekä mainoskuluja.
Pasi Pouri
Pasi Mustalahti wrote:
> PTM: Halpa = huono ei välttämättä pidä paikkaansa.
Yleensä pitää paikansa (kustannuksia säästetään = halpa), mutta loppuselityksesi
on kannatettava. Siksi muotoilisinkin: kallis = hyvä ei välttämättä pidä
paikkansa. Ja kannattaa katsoa mitkä osat on tehty muovista (kuten PTM totesi).
Osista ei ole hyötyä kun ne hajoaa ansimmäisen vuoden aikana :-(
-- PP
Pasi Pouri
Jouko Koskinen wrote:
> Käytin viimeiksi 1,0x125 mm laikkaa. Otin Biltemasta pari kokeeksi ja
> toisella sain leikattua venevajan toisen oven pellit, kun viimeiset
> saumat katkaisi kone vinossa, kun laikka kävi kovin pieneksi.
Kokemusteni mukaan Bilteman laikka kuluu paljon nopeammin kuin se kalliimpi
merkkituote. Kustannus on kuitenkin sama, toista menee 5 kpl ja toinen
kuluu vasta puoleen väliin. Kokemuksia ei ole kuin AEG:n rälläköistä,
ne ovat vain positiivisia.
> Toiseksi
> laikaksi otin kaverin pakista Wurthin vastaavan millisen. Sillä tehtiin
> toisen oven pellitys. Laikka kului melko tarkkaan 5mm. Lisäksi Wurthin
> laikka oli kulkevinaan paremmin suoraan.
Näin on, siis sama lopputulos.
-- PP
Harri Nurmio
> ostaa yleensä kalliita kunnon työkaluja sellaisiin tarkoituksiin, jossa
> työkalun toiminta perustuu metallin kovuuteen (sahat, terät, skrapat
> jne). Sähkötyökalut, kiinto- ja hylsyavaimet, vasarat jne. voivat olla
> halvempiakin. Tosin kiinalaiset vasenkätiset ja itsekseen säätyvät
> jakoavaimet ottavat päähän, mutta en ole niitä vielä
> metallikeräykseenkään vienyt.
--
ystävällisin terveisin
Harri Nurmio
Härmälänkatu 39
33900 Tampere
puh. 0400-734 842, (03) 2660 303
mailto:ath...@uta.fi
Pasi Mustalahti
:> Kokemusteni mukaan harrastuskäytössä (esim. venehommissa) kannattaa
:> ostaa yleensä kalliita kunnon työkaluja sellaisiin tarkoituksiin, jossa
:> työkalun toiminta perustuu metallin kovuuteen (sahat, terät, skrapat
:> jne). Sähkötyökalut, kiinto- ja hylsyavaimet, vasarat jne. voivat olla
:> halvempiakin. Tosin kiinalaiset vasenkätiset ja itsekseen säätyvät
:> jakoavaimet ottavat päähän, mutta en ole niitä vielä
:> metallikeräykseenkään vienyt.
PTM: Nimenomaan kiinto-, hylsy ja ruuviavaimissa vaaditaan kovuutta ja
sitkeyttä ! Ainakin, jos vähänkin arvostaa rystystensä terveyttä.
Jos halvassa taivanilaisessa holkkisarjassasi 10mm ja 13mm holkit ovat
vielä tervehampaisia, et ole koskaan käyttänyt niitä. Pehmeä holkki on
vielä pahempi mutterisorvi, kuin halpa jakari.
Saha taas ei saa olla kova, jos aikoo sitä käyttää muuhunkin kuin
joulukuusen tyveen kerran vuodessa. Kärkikarkaistun sahan terottaminen ei
välttämättä ole kivaa. Tosin kyllä aika monessa sahassa tuo
kärkikarkaisusta kielivä sinistymä on taidettu tuottaa lakalla, koska aika
monia niitäkin olen saanut terotettua.
Pehmeä vasara on tarkoitettu lintulautojen kasailemiseen. Isommassa
tarpeessa karkaisematon vasara alkaa muistuttaa suttunuijaa joennen
ensimmäistä kahvitaukoa.
KOvuus ei ole yksikäsitteistä. Kiinalainen runsaasti rikkiä ja hiiltä
sisältävä 'teräs' on kyllä kovaa, mutta ei sitkeää. Sitä ei ole taottu
lainkaan, joten raerajamurtumia syntyy jatkuvasti. Kiinalainen rauta
taas kävisi vaikka purukumista.
Ei ole kyllä Ranskalaisessakaan raudassa kehumista -runsasrikkisenä se on
kovaa ruostumaan.
Hinta ja laatu eivät aina kulje käsi kädessä.
: --
: ystävällisin terveisin
: Harri Nurmio
: Härmälänkatu 39
: 33900 Tampere
: puh. 0400-734 842, (03) 2660 303
: mailto:ath...@uta.fi
--
Harri Nurmio
Pasi Mustalahti wrote:
> Harri Nurmio <libe...@sgic.fi> wrote:
> :> Kokemusteni mukaan harrastuskäytössä (esim. venehommissa) kannattaa
> :> ostaa yleensä kalliita kunnon työkaluja sellaisiin tarkoituksiin, jossa
> :> työkalun toiminta perustuu metallin kovuuteen (sahat, terät, skrapat
> :> jne). Sähkötyökalut, kiinto- ja hylsyavaimet, vasarat jne. voivat olla
> :> halvempiakin. Tosin kiinalaiset vasenkätiset ja itsekseen säätyvät
> :> jakoavaimet ottavat päähän, mutta en ole niitä vielä
> :> metallikeräykseenkään vienyt.
>
> PTM: Nimenomaan kiinto-, hylsy ja ruuviavaimissa vaaditaan kovuutta ja
> sitkeyttä ! Ainakin, jos vähänkin arvostaa rystystensä terveyttä.
> Jos halvassa taivanilaisessa holkkisarjassasi 10mm ja 13mm holkit ovat
> vielä tervehampaisia, et ole koskaan käyttänyt niitä. Pehmeä holkki on
> vielä pahempi mutterisorvi, kuin halpa jakari.
Olen käyttänyt noin 20 vuotta halpaa kiinalaista pientä hylsysarjaa ja se on
vielä aivan kunnossa vähän lipsuvaa räikkää lukuunottamatta.
>
>
> Saha taas ei saa olla kova, jos aikoo sitä käyttää muuhunkin kuin
> joulukuusen tyveen kerran vuodessa. Kärkikarkaistun sahan terottaminen ei
> välttämättä ole kivaa. Tosin kyllä aika monessa sahassa tuo
> kärkikarkaisusta kielivä sinistymä on taidettu tuottaa lakalla, koska aika
> monia niitäkin olen saanut terotettua.
Hyvin harvan harrastelijan taidot ja viitseliäisyys riittävät sahan
terottamiseen. Vanhoja perintösahoja ja jopa jotkut jaotuspihdit tms. on
kyllä minullakin tallella, mutta ei ole terottamisesta tullut mitään. (Kerran
taisin yrittääkin).
>
>
> Pehmeä vasara on tarkoitettu lintulautojen kasailemiseen. Isommassa
> tarpeessa karkaisematon vasara alkaa muistuttaa suttunuijaa joennen
> ensimmäistä kahvitaukoa.
Ei ole niin isoa tarvetta vielä tullut vastaan, että olisin saanut vasaran
lyttyyn, vaikka olen samalla halvalla vasaralla naulannut vähintään muutamia
satoja nauloja. Vasaran varsia sen sijaan on mennyt useita sekä poikki että
mutkalle.
>
>
> KOvuus ei ole yksikäsitteistä. Kiinalainen runsaasti rikkiä ja hiiltä
> sisältävä 'teräs' on kyllä kovaa, mutta ei sitkeää. Sitä ei ole taottu
> lainkaan, joten raerajamurtumia syntyy jatkuvasti. Kiinalainen rauta
> taas kävisi vaikka purukumista.
Tuo on varmaan totta. Räikein tasoero mihin olen törmännyt, oli kiinalaisella
skrapalla ja ruotsalaisella Sandvikin skrapalla. Tyhmyyttäni kuvittelin, että
ero on kovuudessa, koska Sandvikissa luki "kovapalaterä" tms. On minulla
sitkeitä perintöskrapojakin, jotka ovat aivan erinomaisia, jos niitä viitsii
terottaa puolen tunnin välein. Yhdellä Sandvikin terällä skrapaa terottamatta
yhden H-veneen pohjan epoksit irti.
Mitähän materiaalia kiinalaiset ruuvimeisselit ovat, mielestäni jotkut ovat
aika sitkeitä, lähes venyviä? En suosittele.
>
> Ei ole kyllä Ranskalaisessakaan raudassa kehumista -runsasrikkisenä se on
> kovaa ruostumaan.
>
> Hinta ja laatu eivät aina kulje käsi kädessä.
Tuokin on totta. Harrastelijan on vain aika vaikea tunnistaa hyvää halpaa ja
huonoa kallista.