Potkurin nousu
Jouni Vartiainen
tartteis varmaan takoa lisää nousua kun kone ottaa n.200 rpm ylitse sen mitä
ohjekirja kertoo ja silmämääräinen havainto vanavedestä kertoo sen että
potkuri vispaa hieman ns. tyhjää.
Kone on Volvo Penta B20 42 hp ja rusetti kolmilapainen messinkinen 14x14.
Kyseessä on tasaperäinen trimmilevyillä varustettu 7,35 m ns. pirtuvene
tyyppinen puupaatti vm -56. Nykyinen marssivauhti on n. 11 s ja huiput n.
14 s.
Kysymys kuuluukin kuinka paljon nousua tuohon rusettiin on mahdollista takoa
lisää jotta saavutettaisiin optimaalinen taso. Uutta en viitsisi ostaa jos
vain olevasta potkurista saisi modifioitua käypäsen pelin.
Kuulisin mielelläni kommentteja jos jollakulla on kokemuksia vastaaavista
projekteista tai muuten vain tietoa aiheesta.
t. JV
Joakim Majander
Jos kertoisit
1. Mitä ohjekirja sanoo kierroksista?
2. Mikä on nykyinen kierrosluku?
3. Mikä on vaihteiston välitys?
4. Mikä on tavoitteesi (suuri huippunopeus tms)?
5. Mitä vene painaa ja millainen on pohjamuoto?
voisit saada kunnon vastauksenkin...
Joakim
Jouni Vartiainen
"Joakim Majander" <joakim....@fortum.com> wrote in message
news:e6e5a72d.03031...@posting.google.com...
Kunnon vastauksia tarvitaan aina ;-).
Nythän on näin etten valitettavasti voi antaa tarkempia tietoja koska
ohjekirjaa ei ole tässä käsillä mutta kokeilen hataran muistini
kaivelemista.
Nykyinen kierrosluku on marssivauhdilla n.2900-3000 rpm ja huippukiekat n.
3100 - 3200.
Oisko ohjekirjassa maininta n. 2900 kiekoista, tää on just sitä hataraa
muistelua.
Vaihteisto on RB:n merikytkin, välitystä en nyt muista, vois olla puoleen
kiekat tiputtava ??
Pohjanmuoto jyrkkä v keulassa ja muuten suht tasainen.
Paattia ei ole tullut vaalla käytettyä joten painoa en rupea edes
arvailemaan. Laidoitus on kuusilaudasta joka on kyllä kevyt materiaali ja
veneessä ei ole mitään hyttirakenteita joten ei nyt kuitenkaan siitä
painavimmasta päästä kokoluokassaan. Kone painaa kytkimineen 250 kg.
Tavoitteteisiin voisi todeta jotta vauhtiahan aina kiva saada lisää mutta ei
pienempi kulutuskaan pahasta ole, joten aika ympäripyöreäksi menee tämä osio
;-).
Toivottavasti näistä "tarkennuksista" on jotain apua.
t. JV
Joakim Majander
Onhan se vähän ikävä laskea mitään noin epämääräisistä. 3200 rpm, 1:2
välitys, 14x14 potkuri ja 14 s vauhti sopivat kyllä ihan hyvin ko.
koneen tiedoiksi. Luistoa lienee sitten ~25%, mikä on aika paljon ko.
yhdistelmälle. Potkurin pinta-alan kasvattaminen voisi olla
järkevämpää kuin nousun kasvattaminen. Nousun kasvattaminen 16"
tiputtaa kyllä kierrokset 14 s vauhdissa 3200->2900, mutta luisto
kasvaa muutaman prosenttiyksikön samalla hyötysuhde laskee. Jos koneen
teho/hyötysuhde ei vastaavasti parane, nopeus ei kasva eikä kulutus
vähäne. Kuppauksella saanee 1-2" nousunnostoa vastaavan vaikutuksen.
15x15, 16x14 ja 14x16 potkurit antavat kaikki kutakuinkin 3200->2900
kierroslukumuutoksen. Isommilla halkaisijoilla luisto pienenee ja
hyötysuhde paranee.
Joakim
Jouni Vartiainen
>
> Onhan se vähän ikävä laskea mitään noin epämääräisistä. 3200 rpm, 1:2
> välitys, 14x14 potkuri ja 14 s vauhti sopivat kyllä ihan hyvin ko.
> koneen tiedoiksi. Luistoa lienee sitten ~25%, mikä on aika paljon ko.
> yhdistelmälle. Potkurin pinta-alan kasvattaminen voisi olla
> järkevämpää kuin nousun kasvattaminen. Nousun kasvattaminen 16"
> tiputtaa kyllä kierrokset 14 s vauhdissa 3200->2900, mutta luisto
> kasvaa muutaman prosenttiyksikön samalla hyötysuhde laskee. Jos koneen
> teho/hyötysuhde ei vastaavasti parane, nopeus ei kasva eikä kulutus
> vähäne. Kuppauksella saanee 1-2" nousunnostoa vastaavan vaikutuksen.
>
> 15x15, 16x14 ja 14x16 potkurit antavat kaikki kutakuinkin 3200->2900
> kierroslukumuutoksen. Isommilla halkaisijoilla luisto pienenee ja
> hyötysuhde paranee.
>
> Joakim
Kiitoksia hyvästä vastauksesta.
Potkurin halkaisijaa ei voi oikein tuosta 14":sta suurentaa, koska
kalaraudan ja pohjan väli on aika ahdas joten siihen ei suurempi potkuri
suosiolla mahdu.
Mikäli tulkitsin vastaustasi oikein, nousunnostolla 14" -> 16" ei ole
suoranaista merkitystä ilman että koneesta saadaan lisää tehoja irti ??
BTW, mikä on tässä yhteydessä "kuppaus" ??
t. JV
Joakim Majander
> >
> > Onhan se vähän ikävä laskea mitään noin epämääräisistä. 3200 rpm, 1:2
> > välitys, 14x14 potkuri ja 14 s vauhti sopivat kyllä ihan hyvin ko.
> > koneen tiedoiksi. Luistoa lienee sitten ~25%, mikä on aika paljon ko.
> > yhdistelmälle. Potkurin pinta-alan kasvattaminen voisi olla
> > järkevämpää kuin nousun kasvattaminen. Nousun kasvattaminen 16"
> > tiputtaa kyllä kierrokset 14 s vauhdissa 3200->2900, mutta luisto
> > kasvaa muutaman prosenttiyksikön samalla hyötysuhde laskee. Jos koneen
> > teho/hyötysuhde ei vastaavasti parane, nopeus ei kasva eikä kulutus
> > vähäne. Kuppauksella saanee 1-2" nousunnostoa vastaavan vaikutuksen.
> >
> > 15x15, 16x14 ja 14x16 potkurit antavat kaikki kutakuinkin 3200->2900
> > kierroslukumuutoksen. Isommilla halkaisijoilla luisto pienenee ja
> > hyötysuhde paranee.
> >
> > Joakim
>
> Kiitoksia hyvästä vastauksesta.
> Potkurin halkaisijaa ei voi oikein tuosta 14":sta suurentaa, koska
> kalaraudan ja pohjan väli on aika ahdas joten siihen ei suurempi potkuri
> suosiolla mahdu.
Toinen vaihtoehto on kasvattaa potkurin lapoja tai niiden lukumäärää,
siten että potkurin peitto takaa päin katsottaessa kasvaa. Potkureille
ilmoitetaan usein pinta-alasuhde, joka kuvaa peiton suhdetta vastaavan
ympyrän pinta-alaan. 3-lapaisilla se voi olla vaikkapa 40%, mutta on
mhdollista päästä ainakin yli 70%. Esim. Volvo-Penta ilmoittaa ko.
luvun (http://accessorycatalogue.penta.volvo.se/catalogue.asp). Jos
oletetaan, että nykyisen potkurisi suhde on 40%, kasvattaminen 70%:iin
vastaisi kutakuinkin halakisijan kasvattamista 16":aan (40%
suhteella).
> Mikäli tulkitsin vastaustasi oikein, nousunnostolla 14" -> 16" ei ole
> suoranaista merkitystä ilman että koneesta saadaan lisää tehoja irti ??
> BTW, mikä on tässä yhteydessä "kuppaus" ??
>
> t. JV
Riippuu tosiaan koneen tehokäyrästä. Jos koneen teho on jo laskenut
selvästi nykyisillä kierroksilla suurempi nousu auttaa. Jos koneen
teho on sama 2900 ja 3200 rpm:llä nousun muutos ei auta.
Kuppauksella tarkoitetaan potkurin lavan jättöreunan taivuttamista
siten, että efektiivinen nousu on suurempi ja usein myös pito parempi.
Potkuria takaa päin katsottaessa jättöreuna (lähimpänä katsojaa)
kaareutuu katsojaa kohti viimeiseltä parilta sentiltä. Käytetään
ainakin perämoottorien potkureissa.
Joakim
Jouni Vartiainen
> > Mikäli tulkitsin vastaustasi oikein, nousunnostolla 14" -> 16" ei ole
> > suoranaista merkitystä ilman että koneesta saadaan lisää tehoja irti ??
> > BTW, mikä on tässä yhteydessä "kuppaus" ??
> >
> > t. JV
>
> Riippuu tosiaan koneen tehokäyrästä. Jos koneen teho on jo laskenut
> selvästi nykyisillä kierroksilla suurempi nousu auttaa. Jos koneen
> teho on sama 2900 ja 3200 rpm:llä nousun muutos ei auta.
Täytyy tutkia toi tehokäyrä asia, homma selvinnee volvolta ja hyvällä
tuurilla ohjekirjasta jahka saan sen kaivettua esiin.
Kiitoksia tiedoista.
t. JV
Jukka Veltheim
>ilmoitetaan usein pinta-alasuhde, joka kuvaa peiton suhdetta vastaavan
>ympyrän pinta-alaan. 3-lapaisilla se voi olla vaikkapa 40%, mutta on
>mhdollista päästä ainakin yli 70%.
Jep. Sinänsä pinta-alasuhde voi olla 100%:kin. Tai vaikka 110%. Mikäli
monilapaisen (esim. 5 lapaisen) potkurin lavat menevät "päällekkäin"
reilusti, saadaan yli 100%:n pinta-alasuhde. Kyse on kuitenkin silloin
erikoispotkureista.
>Kuppauksella tarkoitetaan potkurin lavan jättöreunan taivuttamista
>siten, että efektiivinen nousu on suurempi ja usein myös pito parempi.
Nopeahkossa liukuvassa perämoottoriveneessä kuppauksesta saadaan se
hyöty, että potkuri puree veteen paremmin. Tällöin moottoria voidaan
nostaa ylöspäin, jolloin moottorin vedenalaisista osista tulee
vähemmän vastusta. Lisäksi jos potkurissa on suuri rake -kulma, veneen
keulaa nostava monetti suurenee ja veneen märkäpinta pienenee ja
vastus pienenee ja nopeus suurenee. Sinänsä kuppaus pienentää tässäkin
tapauksessa propulsiohyötysuhdetta, mutta vastuksen pieneneminen
"voittaa" propulsiohyötysuhteen pienenemisen ja lopputuloksena on
veneen parempi kulku.
Uppoumaveneessä en lähtisi kuppaamaan potkuria kuin todella
hätätapauksessa. Potkurin tulisi olla nousultaan paljon toivottua
pienenpi ja moottorin tulisi nousun pienuuden vuoksi rynnätä pahasti
yläkierroksille. Tällöin kuppaus voisi auttaa. Tällöin kyllä uusi
potkuri olisi toki parempi.
Sinänsä kuppaus ei paranna potkurin pitoa uppoumaveneessä. Syy, miksi
kuluneen sanonnan mukaan kuppaus parantaa pitoa, on että
perämoottorien potkurien valmistajat eivät useinkaan huomioi kuppia
potkurin nousuun, vaan potkurin nousuna ilmoitetaan profiilin nousu
ilman jättöreunaspoileria. Tällöin nousuksi saadaan todellista
pienenpi nousu. Kun potkuria ajetaan ja lasketaan sen porautumaa
veteen kierrosta kohden, päädytään siihen, että kuppaus paransi pitoa.
Tosiasiassa jos kuppaus olisi huomioitu potkurin nousuun, ei kuppaus
parantaisi aina potkurin pitoa edes kevyessä liukuvassa veneessä.
Kuppauksen propulsiohyötysuhdetta heikentävä vaikutus ilmenee siten,
että kupatun potkurin työntö suurenee hieman, mutta sen ottama
momentti suurenee enemmän. Siis propulsiohyötysuhde heikkenee.
Jos kupattu profiili olisi vähän mutta tasaisesti kaareutuvaa
profiilia parempi hyötysuhteeltaan, lentokoneet lentäisivät "fläpit"
päällä koko ajan.
Silti, kuten tuolla ylhäällä sanotaan, perämoottoripotkurit toimivat
yleensä kohtuullisella kupilla hyvin. Kilpapotkurit ovat sitten oma
lukunsa, mutta ylikavitoivan potkurin toiminnan vuoksi niissä on
yleensä iso kuppaus. Kisapotkureista tiedän kyllä todella vähän.
/Jukka