Buster RS / M
Tero Lehtonen
Olen aikeissa hankkia tänä vuonna käytettynä joko Buster RS:n tai Buster
M:n 30 - 40 hv koneella. Tätäkin ryhmää varmaankin lukee jokunen
henkilö, jolla on ollut tai on jompikumpi em. veneistä. Olisin
kiinnostunut mielipiteistä ko. veneisiin liittyen. Onko RS:n ja M:n
välillä mitään radikaalia eroa, joka olisi syytä ottaa huomioon kun
valitsee näiden kahden mallin välillä. Onko veneissä tullut esille
sellaisia kohteita, jotka kannattaisi tarkistaa erityisen huolellisesti,
jos ostaa veneen käytettynä. Lähinnä kulumiselle arat kohda tai esim.
materiaalin väsyminen. Myös muut kommentit ko. venetyyppeihin ovat
tervetulleita. Vene tulisi lähinnä mökkikäyttöön länsirannikon
olosuhteisiin.
Kommenteista edeltäkäsin kiittäen
Tero Lehtonen
Pekka Mannerkorpi
> Olen aikeissa hankkia tänä vuonna käytettynä joko
> Buster RS:n tai Buster M:n 30 - 40 hv koneella.
On ollut Buster R (R = Ratti, S = Suurempi) Eli Buster R tehtiin ensin
ja evolutio jatkoi sitä noin 40 senttiä, jossa vaiheessa tietenkin
muokattiin joitain asioita. Ämmästä ei ole suoria kokemuksia.
> Olisin kiinnostunut mielipiteistä ko. veneisiin liittyen.
> Onko RS:n ja M:n välillä mitään radikaalia eroa, joka
> olisi syytä ottaa huomioon kun valitsee näiden kahden
> mallin välillä.
Kyllä on. R/RS olivat kuuluisia kovuudestaan ja roiskuttelustaan, M on
selkeästi uudempaa sarjaa, jossa näitä hommia on korjattu.
Lisäksi uudet nelitahtikoneet ovat mielestäni vähän liian painavia R/RS
-sajan veneisiin, M- sarjan veneissä perän kantavuus on parempi.
Ob. mielipide: Hanki M jos vain rahat riittää ;-)
Pekka Mannerkorpi
Samuli
M ja S:llä? S:hän kasvoi lähes M:n mittoihin? Tai lähinnä miksi? Mikä lienee
käytännön ero vesillä?
Samuli
"Tero Lehtonen" <te...@htk.fi> wrote in message
news:3C4707F8...@htk.fi...
Yrjö Peltonen
Perheessä ollut sekä R, että viime kesän RS, M:stä ei kokemuksia.
RS on kova ja märkä, huomattavasti jykevämpi kuin R, joka oli vielä
kovempi ja vähintään yhtä märkä.
Suhteellien matalana hyvä kalavene, tuuli ei vie uistellessa tai
verkkoja kokiessa kovin pahasti. Vene oli koluokkansa suosituin
ilmeisesti joinakin kesinä hinnastaan huolimatta, joten ei se kovin
kurja voi olla, jälleenmyyntihinta on edelleen korkealla.
Vanhempien Busterien yleisin vika on niittien löystyminen. Jos niitit
pitää, perän saumoissa ei ole väsymisestä johtuvia murtumia ja pohja on
muodossaan, niin tyyppivikoja tuskin on. Kolhittu yksilö saattaa olla
keulan kannen saumoista auki, luukut voivat toimia huonosti, pohjavaneri
voi olla loppuun kulunut, ohjausvaijeri, ehkä koko ohjauslaite uusimista
vaille, mutta nämä seikat on helppo ostettaessa tarkistaa. Kuomu on
veneessä tarpeellinen, koska se ei ole sadevesityhjenevä, toisin kuin M.
Pilssipumpusta on apua.
RS:n vanhempien mallien yhtenä riesana on perään sijoitettu
kellutusuretaan, joka haittaa apuperämoottoritelineen tai uimaportaan
kiinnitystä.
Veneen perä ei kanna kunnialla yli 90 kg:n koneita, muttei se estä
keveimpien 30-50hv nelarien käyttöä, edellytyksenä, että ei
tuplatankkeja tai apukonetta perään enää sijoiteta. Mikäli perään tulee
kova kuorma, voi peruuttaminen vasta-aallokkoon olla vaikeaa, tämä tosin
koskee montaa muutakin venetä. Uudempi peräversio on tässä suhteessa
ehkä parempi. Kone kipattuna ottaa alaosa jo 90kg:n jammulla ainakin
vuosimallin -89RS:ssä veteen kiinni kasvattaen kesän mittaa parran ja
näkityksen vetopyörästön päähän.
Moottoritehoksi 40hv on ehkä paras, 30 riittää mikäli isot kuormat ovat
harvinaisia. Vene sietää kyllä 60hv, mutta ei ehkä kestä enää kunnialla
ja perä ui parkeerattaessa sekä peruuttaessa turhan syvällä.
Ykä
abo
> Olisin kiinnostunut mielipiteistä ko. veneisiin liittyen. Onko RS:n
> ja M:n välillä mitään radikaalia eroa, joka olisi syytä ottaa
> huomioon kun valitsee näiden kahden mallin välillä.
- Radikaali ero todellakin on. M-Buster on liki hyvä pulpettivene
ominaisuuksiltaan, RS taasen ei ole. RS, kelluva pyykkilauta, on
kova/märkä/tamppaava veneen kuvatus, jossa on vielä myös niittejä
aiheuttamassa vanhemmiten ongelmia. Jos joku väittää RS-Busteria
ominaisuuksiltaan hyväksi veneeksi, häneltä puuttuu joko kokemus ko
Busterista, kokemus veneistä joilla on jotain ominaisuuksiakin tai
käsityskyky. Silti RS voi toki palvella esim kalastuslavettina tai
yhteysveneenä täysin omistajansaa tyydyttävästi. M-<<<<buster on
kuitenkin jo ihan eri luokkaa ominaisuuksiltaan vesillä.
/abo
Kalle Koskinen
> ominaisuuksiltaan, RS taasen ei ole. RS, kelluva pyykkilauta, on
> kova/märkä/tamppaava veneen kuvatus, jossa on vielä myös niittejä
> aiheuttamassa vanhemmiten ongelmia. Jos joku väittää RS-Busteria
> ominaisuuksiltaan hyväksi veneeksi, häneltä puuttuu joko kokemus ko
> Busterista, kokemus veneistä joilla on jotain ominaisuuksiakin tai
> käsityskyky.
Asia nyt vaan on niin, että RS:ä oli Suomen eniten myydyin Buster-malli...
En sanoisi sitä huonoksi veneeksi, en sitten millään, se vain edustaa
erilaista ajattelumallia,
RS on työjuhta, ei mikään huvivene.Kovahan ja märkä se oli ja liukukynnyskin
aikas korkealla
(jotain 13 solmun paikkeilla), mutta kestävyydessä (esim. jäissä ajaminen)
ja vakavuudessa verrattuna muoviveneisiin omaa luokkaansa.
Nykyisin ajelen Buster L:llä, ja kyllä uuden sukupolven Busterit ovat
selkeästi parempia.
Kovassa kelissä vaan nämä terävänokkaiset Busterit työntävät keulansa
aaltoihin ja on muutaman
kerran tullut aalto yllättäen sisään. Buster RS:n keula oli täyskantava ja
eikä näin koskaan käynyt sen kanssa. Uudet Busterit ovat itsetyhjeneviä,
joten sisääntullut vesi valuu poiskin, mutta silti.
Täytyy tietysti täsmentää, että olen ajanut sellaisissa keleissä joihin
näitä veneitä ei ole tarkoitettu.
Jos pitää valita RS:n ja M:n väliltä niin ottaisin M:n ilman muuta.
Toisaalta taas
M:n ja L:n välinen hintaero ei ole järin suuri, ja L:ää saa paremmin
käytettynä...
-|<alle
abo
> Asia nyt vaan on niin, että RS:ä oli Suomen eniten myydyin
> Buster-malli... En sanoisi sitä huonoksi veneeksi, en sitten millään,
> se vain edustaa erilaista ajattelumallia,
- Vaan minäpä sanon RSää _ajo_ja_kulku_ominaisuuksiltaan_ hyvin
pa*kaksi veneeksi ja teen sen aivan perustellusti.
> mutta kestävyydessä (esim. jäissä
> ajaminen) ja vakavuudessa verrattuna muoviveneisiin omaa luokkaansa.
- Vakavuus ei riipu materiaalista lainkaan ja RS:n kestävyyskin on
kovasti suhteellinen käsite.
> M:n ja L:n välinen hintaero ei ole järin suuri, ja L:ää saa paremmin
> käytettynä...
- Toisaalta kumman tahansa hinnalla saa ominaisuuksiltaan
huomattavasti paremman veneen, tai paremman alumiiniveneen...
/abo
(Bustereita mulla ollut R, 3 x RS, Big, XL, viimeinen niistä on veneenä
paras, Big vähiten huono pyykkilauta)
Kalle Koskinen
> (Bustereita mulla ollut R, 3 x RS, Big, XL, viimeinen niistä on veneenä
> paras, Big vähiten huono pyykkilauta)
Ja missä oot niillä ajellut ?
Kalle Koskinen
> > Buster-malli... En sanoisi sitä huonoksi veneeksi, en sitten millään,
> > se vain edustaa erilaista ajattelumallia,
>
> - Vaan minäpä sanon RSää _ajo_ja_kulku_ominaisuuksiltaan_ hyvin
> pa*kaksi veneeksi ja teen sen aivan perustellusti.
Sinä et sitten ole pa*skalla veneellä koskaan ajellut...
> - Vakavuus ei riipu materiaalista lainkaan
TKK:n laivalaboratorion proffat saattaisivat olla eri mieltä...
<ja RS:n kestävyyskin on kovasti suhteellinen käsite.
15 solmun nopeudella päin jääpoijua ja nokka meni hieman lyttyyn...
abo
news:a2fa93$qhp$1...@tron.sci.fi:
> Sinä et sitten ole pa*skalla veneellä koskaan ajellut...
- Olen kyllä, muunmuassa Busterilla... toki on paljon huonompiakin
veneitä, muttei se tee pyykkilauta-Busterista hyvää.
> TKK:n laivalaboratorion proffat saattaisivat olla eri mieltä...
- Jos TKK:n laivalaboratorion proffat ovat sitä mieltä, että aluksen
vakavuus riippuu valmistusmateriaalista, olis heidän _korkea_ aika
vaihtaa alaa.
> 15 solmun nopeudella päin jääpoijua ja nokka meni hieman lyttyyn...
- Eli rikki kuitenkin ja onko veneilläsi tarkoitus ajaa
liukunopeudella pahki johonkin? Ehkä Buster on sitten ihan hyvä
vaihtoehto sinulle, mutta tee muille vesilläliikkujille palvelus ja pysy
maissa...
/abo
Kalle Koskinen
> > TKK:n laivalaboratorion proffat saattaisivat olla eri mieltä...
>
> - Jos TKK:n laivalaboratorion proffat ovat sitä mieltä, että aluksen
> vakavuus riippuu valmistusmateriaalista, olis heidän _korkea_ aika
> vaihtaa alaa.
LOL
Vakavuus riippuu aluksen massakeskipisteen ja nosteen vaikutuspisteen
etäisyyksistä toisistaan, toki asiaan vaikuttaa monet muutkin seikat kuten
pohjan muoto etc.
Se nyt on vaan niin, että tiheämmästä aineesta valmistetun aluksen
massakeskipiste on helpompi
saada alemmaksi nosteen vaikutuspistettä. Kirjoitit ettei vakavauud riipu
LAINKAAN materiaalista,
absurdia on se, suosittelen lämpimästi statiikan perusteiden kertausta (tai
opettelemista).
Jorma Rautanen
> Kysymystä sivuten (Anteeksi...), onko kellään tietoa mikä ero on
nykyisillä
> M ja S:llä? S:hän kasvoi lähes M:n mittoihin? Tai lähinnä miksi? Mikä
lienee
> käytännön ero vesillä?
Tekniset erot löytyy www.busterboat.com:sta.
Ilmeisesti nykyiset 4-t koneet ovat sen verran painavia vehkeitä
(F30Aetl n. 90kg) että S:n perän kantavuutta on joudutta lisäämään
pituutta kasvattamalla.
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
abo
> Vakavuus riippuu aluksen massakeskipisteen ja nosteen vaikutuspisteen
> etäisyyksistä toisistaan, toki asiaan vaikuttaa monet muutkin seikat
> kuten pohjan muoto etc.
- Olet jumissa ajatuksinesi, ole rauhassa. Edelleenkin voin todeta,
että jos väität materiaalin vaikuttavan vakavuuteen, olet pihalla.
Materiaalista riippumatta, voidaan painopisteet saattaa rakenteellisilla
ratkaisuilla ja tarvittaessa ballastoimalla haluttuun kohtaan. Asiaan
vaikuttavat nimenomaan, vain ja ainoastaan, rakenneratkaidut,
mitoitukset, muotoilut ja niiden onnistuminen/epäonnistumiset.
Puusta/alumiinista/polyeteenistä/ABS-
muovista/teräksestä/lujitemuovista/etc,etc... voidaan tehdä vakaita tai
epävakaita aluksia. Kuitenkin, tässä asiassa, kannattaisi ehkä sinun
nauraa itsellesi, kun tuuttaat ilmoille "tietoa" vailla mitään pohjaa.
Sinun logiikalla teräsvene on aina lujitemuovista ja alumiinista
vakaampi, alumiininen on lujitemuovista vakaampi, lujitemuovinen puista
ja niin edelleen... kumiveneen ollessa veneistä epävakain... _NUIJA_!
Nosteen vaikutuspisteeseen vaikuttaa muotoilu, massakeskipisteeseen
vaikuttaa rakenteet/kuormaus, _EI_ materiaali. Styroxista voidaan tehdä
_HYVIN_VAKAA_ alus, esim lastenleikkeihin uimaplotteihin tehdyt styrox-
paatit on sitä, alumiinista voidaan tehdä hyvinkin epävakaa alus, eli
materiaali ei ratkaise.
/abo
Kalle Koskinen
case closed.
Kalle Koskinen
mutta väännän esimerkin rautalangasta:
-Tee kaksi laatikonmuotoista samankokoista jollaa, joissa on paksut laidat
ja pohja.
-Tee jolla numero1 styroksista, sovitaan että jollan painoksi tulee esim.
10kg.
-Tee jolla numero2 alumiinista, sovitaan että jollan painoksi tulee 18 t
(koska alumiini on noin 1800 kertaa styroksia tiheämpää)
-Hyppää 100 metrin korkeudelta niin että putoat aivan jollan reunan
kohdalle.
Kumpikohan jolla heilahtaa enemmän ja miksi ???
Raimo Harju
Kalle Koskinen wrote:
>
> -Hyppää 100 metrin korkeudelta niin että putoat aivan jollan reunan
> kohdalle. Kumpikohan jolla heilahtaa enemmän ja miksi ???
En tiedä, saako kolmannet osapuolet osallistua tiukkaan vääntöönne, mut-
ta styroksijollasta kaveri menee varmaan läpi niin, että hulahtaa, eikä
jolla ehdi heilahtaa nimeksikään :-?
Rami
Kalle Koskinen
> ta styroksijollasta kaveri menee varmaan läpi niin, että hulahtaa, eikä
> jolla ehdi heilahtaa nimeksikään :-?
=)
abo
> Tyhmä olen kun tätä vielä jatkan,
> mutta väännän esimerkin rautalangasta:
- Nyt meni kyllä JO TODELLA TYPERÄKSI!
> -Tee kaksi laatikonmuotoista samankokoista jollaa, joissa on paksut
> laidat ja pohja.
- Jos tehdään kaksi samanmuotoista ja kokoista jollaa, noin eri
tyyppisistä materiaaleista, on seinämävahvuudet hieman eri, eli painoerot
varsin vähäiset. Yhtälössä, jossa käytettäisiin rakenteisiin eri
tiheyden/lujuuden materiaaleja, sama määrä tilavuusmitassa on järkeä
huomattavasti vielä vähemmän kuin Kallen tähänastisissa oivalluksissa.
> -Hyppää 100 metrin korkeudelta niin että putoat aivan jollan reunan
> kohdalle.
> Kumpikohan jolla heilahtaa enemmän ja miksi ???
- Kumpikaan ei heilahda, toinen kököttää pohjassa, kolhiintuu
korkeintaasn putoajasta, jollei ole tarpeen syvässä... toisesta mennään
humisten läpi... ja tällä nerokkaalla esimerkillä, Kalle hyvä,
viimeistään paljastit, kumpi on se idiootti.
Tämä aihe päättyy osaltani tähän, jos Kalle-nappula omaa
pakkomielteen jatkaa, nin voi nyt sitoa itsensä rautalankoihinsa. Kalle
on tyypillinen myöhäistyeini, vaikka toteaa todenneensa jotain typerää,
pitää yrittää löytää jokin perustelu millä osoittaa tyhmyytensä
nokkeluudeksi... tuohon syyllistyy kyl monet usein... mutta viel
edelliseen "lopetukseesi", se joka väittelee idiootin kanssa et ole
sinä...
/abo
Kalle Koskinen
Samu
"Kalle Koskinen" <kakoskin@@cc.hut.fi> kirjoitti
viestissä:a2k584$9dq$1...@tron.sci.fi...
> ROFLMAO
Millekköhän hän lattialla nauraa? Itselleen? Sattuikohan Busterin keulan
lisäksi päähän muutama ruttu, siihen jääpoijuun törmätessä?
Kalle Koskinen
(kiitokset anonyymille ystävällemme abolle):
vielä jokin aika sitten elimme siinä uskossa, että massa on suure, joka
ilmaisee
kappaleen hitauden (ja hitaus on kappaleen kyky vastustaaa liiketilan
muutosta)
no enäähän asiat eivät olekaan näin, kaikenlaista puppua ne syöttävät
erilaisissa opinahjoissa...
mitenhän sen auringon vielä saisi kiertämään maata ?
Jouko Koskinen
> Tämänkin threadin tuloksena onneksi opimmekin jotain aivan uutta
> (kiitokset anonyymille ystävällemme abolle):
Kyllä ystävällemme abo:lle löytyy muitakin aliaksia. Katsopa vanhoja
keskusteluja hakusanoilla mlhs ja Sarrola. Löytyy sieltä ihan koko
nimikin. Ennen kuin luokittelet ketään idiootiksi, niin katsopa abon
vastauksia: kyllä sieltä löytyy asiaakin ja vastauksia etenkin aiheesta
avonaiset moottoriveneet plus perämoottorit. Sanavalinnat ovat toki
joskus persoonallisia, mutta moni on myös saanut apua.
Jouko Koskinen
abo
> Tämänkin threadin tuloksena onneksi opimmekin jotain aivan uutta
> (kiitokset anonyymille ystävällemme abolle):
- Näinkö tämä menikin, johan poju kääntää. En muuten ole mitenkään
erityisemmin anonyymi, minuun saa halutessaan yhteyden ja olen ihan
raalimaailmassakin olemassa, mailireplykin toimii, tuo "samu" vaikuttaa
kohtuu anonyymiltä.
> vielä jokin aika sitten elimme siinä uskossa, että massa on suure, joka
> ilmaisee
> kappaleen hitauden (ja hitaus on kappaleen kyky vastustaaa liiketilan
> muutosta)
- Massa on toki suure, mutta joku Kalle niminen nappula nerokkaasti
osasi meitä valistaa, ETTÄ vesikulkuneuvon valmistemateriaali ratkaisee
kyseisen vermeen vakauden. Kyseisessä asiassa Kalle oli pihalla kuin
lumiukko ja on edelleen, nyt siis parikymppisenä myöhäisteininä yrittää
kääntää koko aiheen muuksi. Veneitä kun tehdään, niin painohaarukka saman
kokoluokan samantyyppisillä veneillä kun on likipitäen sama, jollei jopa
alumiinisena nykyisin usein keveämpi, keveys on yksi syy ko materiaalin
käyttöön ja Kalle kekkaa että massallaan tämä materia tekee laitteista
vakaita... keksii jopa syyttää proffia oivalluksestaan...
> mitenhän sen auringon vielä saisi kiertämään maata ?
- Ilmeisen helposti, noilla asiakäännöillä ja yleisellä
ymmärrystasolla jolla Kalle kuljet. Väittely aiheesta, joka ei sinulle
ole edes valjennut, vaikka keskustelun avasit, ei ole kyllä millään
muotoa järkevää, joten tiettyyn typeryyteen tässä syyllistyy itsekkin.
/abo
---------------------
Marko Sarrola
abbo...@hotmail.com
gsm +358400489313
---------------------
abo
news:3C4E5015...@turku.puppu.fi:
> Kyllä ystävällemme abo:lle löytyy muitakin aliaksia. Katsopa vanhoja
> keskusteluja hakusanoilla mlhs ja Sarrola.
- Heh, ei tosin samanaikaisessa käytössä. Nuo ole mitään oikeita
aliaksia edes, mlhs on mun nimikirjaimet ja Sarrola on mun ihan oikea
sukunimi... aliaksia siis abo/abboreman/sarla, eikä minään
anonyymipiiloteluna, en missään vaiheessa ole kiistänyt minuuttani,
mielestäni vain on kohtuu samantekevää, millä nimikkeellä 'nikillä'
milloinkin tässä bittinuotassa liikkuu... ruma mutta näköinen naamakin
löytyy jopa bittiverkosta jos jotakuta mun persoona jostain pervosta
syystä kiehtoo: http://www.vetouistelu.com/aarrearkku/abo/abo.htm
/abo
Samu
"Kalle Koskinen" <kakoskin@@cc.hut.fi> kirjoitti
viestissä:a2klou$sg$1...@tron.sci.fi...
> vielä jokin aika sitten elimme siinä uskossa, että massa on suure, joka
> ilmaisee
> kappaleen hitauden (ja hitaus on kappaleen kyky vastustaaa liiketilan
> muutosta)
Tämä todettuna veneiden yhteydessä hipoo huvittavuudessaan jo ties mitä.
Laitetaan esimerkki:
Meillä on ison petäjän parikymmenmetrinen runkotukki, kelluu kyllä,
massa tonneissa, eli äärimmäisen vakaa laite. Vakauden takia sen päällä on
erittäin helppoa liikkua, varsinkin sivusuuntainen vakavuus on
ensiluokkainen, eikö totta.
Sitten otetaan kevyt levypohjainen kumivene, paino 30kg, eli
automaattisesti hyvin epävakaa alusta, moisen päällä tuskin missään
olosuhteissa pysyy.
Jos esimerkkiväittämät eivät tunnu realistisilta, eli uskot kumiveneen
tukkia vakaammaksi alustaksi vesillä, olet todennäköisesti törmännyt
jääpoijuihin reilulla nopeudella harvemmin kuin Kalle ja päässäsi on vielä
toimivia harmaita soluja, toisin kuin Kallella.
Kalle on jo alunpitäen metsässä, alussa hän on jäljillä puhuessaan paino
ja nostepisteistä, mutta sitten lähtee Kallen loistavat päätelmät menemään
perseelleen. Tiheä aine on nimittäin vakavuuden kannalta vaikea, koska se on
yleensä myös luja, jolloin materiaalivahvuudet eivät ole kummoisia
vesilinjan alapuolellakaan ja koska alusta täytyy olla vesilinjan
yläpuolellakin(jos kyse pinta-aluksesta) jolloin massaa tulee myös ylös.
Painopisteen alas saanti keveämmällä materiaalilla on usein helpompaa, koska
ylärakenteissa voidaan suhteessa enemmän vähentää käytettävää
materiaalimäärää. Kallelle tämä on varmasti hepreaa, hänen käsitys
rakenteista rajoituu siihen, että Busterin keulaan voi rakentaa kuhmun
ajamalla plaanissa poijuun pahki.
- Samuel West
Jonatan Lumme
Jukka Veltheim
a) Kallella on jokin ajatuksen hiven taustalla, mutta hän ei osaa pukea
sitä sanoiksi niin että muutkin ymmärtäisivät hänen ajatuksensa
b) Kalle on niin pihalla asiasta, ettei ymmärrä itsekään kuinka pihalla
hän saattaakaan olla
c) molempien edellämainittujen yhdistelmä
Kalle Koskinen
paperein..) rannikkolaivurina
ole toistaiseksi törmännyt mihinkään vaan naapurin setä pienessä
maistissa...
Sanoin alunperin, että Buster RS on vakaa vene verrattuna muoviveneisiin.,
vertasin sitä
vastaavan kokoiseen muoviveneeseen. Empiiristen kokeilujeni pohjalta
muoviveneet vaikuttavat kiikkeriltä tässä kokoluokassa.
Jos katsotaan vaikka Silver Beaveriä (pituus 4,25 m,leveys 1,78m, paino 270
kg)
ja Mariner 430 R:ää (pituus 4,30 m, lev 1,73 m, paino 180 kg ) niin esim.
veneessä
kalastavan 90 kg henkilön liikkuminen laidalta laidalle saa muoviveneen
kallistelemaan äkillisemmin.
Beaver ei kallistu yhtä nopeasti, koska suurempi massa tuo hitautta ja vene
reagoi hitaammin.
Tätä tarkoitan käsitteellä vakaampi vene.
Itseasiassa Marko oli oikeassa, ei käytettävä materiaali vaikuta veneen
vakavuuteen vaan käytetyn
aineen tiheys. Myönnän, että on mahdollista rakentaa vakaita veneitä mistä
tahansa materiaalista,
ja että aluksen massa ei ole ainoa vakavuuteen vaikuttava tekijä, mutta se
ei ole merkityksetön tekijä.
-|<alle
abo
> Sanoin alunperin, että Buster RS on vakaa vene verrattuna
> muoviveneisiin., vertasin sitä
> vastaavan kokoiseen muoviveneeseen. Empiiristen kokeilujeni pohjalta
> muoviveneet vaikuttavat kiikkeriltä tässä kokoluokassa.
- Vertailu on kiinni verrattavista... jos verrataan RS:ää
huomattavasti vanhempaan, samankokoiseen, muoviseen Finmar Trimaran
veneeseen, on RS kovin hutera ja kiikkerä, vaikkei asia selity painolla,
eikä tiheydellä.
> Beaver ei kallistu yhtä nopeasti, koska suurempi massa tuo hitautta
> ja vene reagoi hitaammin.
> Tätä tarkoitan käsitteellä vakaampi vene.
- Tässä menet edelleenkin valitettavasti päätelmissäsi metsään ja
pahasti. Nuo painoerot ovat asiassa merkityksettömiä, merkitsevät seikat
on muualla veneessä. Huomattavasti pienempi ja keveämpi vene voi olla
huomatavasti alkujäykempi lavetti(alkujäykkyys on se, mitä käsität
vakaudeksi). Otetaan esimerkiksi Finmar Trimaran '70-luvulta, verrokiksi
voi taluttaa koko Buster/Silver/etc malliston ja ne on kiikumpia, tosin
kelikäytöksessä käy toisin. Samoin jos vertaat tuota Colibria johonkin
about saman luokan veneeseen, tuon Marinerin sijaan, siis esim
Finnmasteriin, Yamariin, Utterniin, niin massoissa ei ole juurikaan eroa,
vaikka materiaaleissa on. Esim muutamankymmenen kilon painoiset jenkkien
rämeruuhet ovat hyvin stabiileja ja alkuvakaita, vaikka massa ei niitä
vakauta.
> ja että aluksen massa ei ole ainoa vakavuuteen vaikuttava tekijä,
> mutta se ei ole merkityksetön tekijä.
- Itseasiassa varsin vähämerkityksellinen tekijä näissä aluksen koko
ja painoluokissa, muotoilu on se, jolla alkujäykkyys saavutetaan tai
hukataan. Alkujäykkä pienvene vaan on ikävän kova, heti kun pinta muuttuu
epätasaiseksi... aallon hyvin halkaiseva on kovin kiikku, tästä sitten
veneitä suunniteltaessa yrtetään löytää mahdollisimman tyydyttävä
kompromissi. Toki massa vaikuttaa, mutta runkopainon osalta, sen merkitys
lopputulokseen on pienempi kuin oletat.
/abo
solo
Ihan vaan pikku-kallelle mietittävää:
Koska perustelit ajomukavuutta:
Teen kaksi liukuvaa venettä, samanpainoiset, saman mittaiset ja käytän
painolasteja
saavuttaakseni toivotun painon.
Toiseen laitan painot kölilinjalle mahdollisimman keskelle. Tulee ajossa
pirun kiikkerä peli.
Toiseen sijoitan painot laidoille, tulee ajossa vakaa laite.
Kas kummaa abo olikin oikeassa.
Kokeile itse, niin huomaat massan hitauden vaikutuksen ja ennenkaikkea
ymmärät sen merkityksen.
T:Ossi
Kalle Koskinen
> pirun kiikkerä peli. Toiseen sijoitan painot laidoille, tulee ajossa vakaa laite.
No jospa korvataan massa käsitteellä hitausmomentti (kappaleen kykyä vastustaa pyörimisliikettä).
Bustereissahan on jo vuosia käytetty kaksoiskylkiä ja välissä vielä polyuretaania, jolloin massa sijaitsee
kauempana pyörimisakselista ==> hitausmomentti suurempi.
Jukka Veltheim
> Korjataanpa aluksi eräs asia, minä en ole nohevana? (ainakin
kiitettävin
> paperein..) rannikkolaivurina
> ole toistaiseksi törmännyt mihinkään vaan naapurin setä pienessä
> maistissa...
Rannikkolaivurikurssilta mielipiteesi ovat peräisin?
> Sanoin alunperin, että Buster RS on vakaa vene verrattuna
muoviveneisiin.,
> vertasin sitä
> vastaavan kokoiseen muoviveneeseen. Empiiristen kokeilujeni pohjalta
> muoviveneet vaikuttavat kiikkeriltä tässä kokoluokassa.
Noin ne tyypilliset harhaluulot rakentuvat.
> Jos katsotaan vaikka Silver Beaveriä (pituus 4,25 m,leveys 1,78m,
paino 270
> kg)
> ja Mariner 430 R:ää (pituus 4,30 m, lev 1,73 m, paino 180 kg ) niin
esim.
> veneessä
> kalastavan 90 kg henkilön liikkuminen laidalta laidalle saa
muoviveneen
> kallistelemaan äkillisemmin.
> Beaver ei kallistu yhtä nopeasti, koska suurempi massa tuo hitautta ja
vene
> reagoi hitaammin.
> Tätä tarkoitan käsitteellä vakaampi vene.
Kyseessä ei liene massan hitaus vaan uppouman tuoma painovakavuusvarsi.
Toki muotovakavuusvarretkin lienevät erilaiset. Tuloksena on erilainen
vakavuus. Lisätietoa mistä tahansa hydrostatiikkaa käsittelevästä
opuksesta.
> Itseasiassa Marko oli oikeassa, ei käytettävä materiaali vaikuta
veneen
> vakavuuteen vaan käytetyn
> aineen tiheys. Myönnän, että on mahdollista rakentaa vakaita veneitä
mistä
> tahansa materiaalista,
> ja että aluksen massa ei ole ainoa vakavuuteen vaikuttava tekijä,
mutta se
> ei ole merkityksetön tekijä.
Itse asiassa, mikäli kyseessä on tyypiltään samanlaiset veneet, niin
silloin painokin yleensä on samalla hehtaarilla. Mikäli paino ei ole
samalla hehtaarilla, kyseessä on hyvin erilaiset veneet. Olet juuttunut
tuohon "valmistusmateriaalin tiheyteen". Se, että alumiinin tiheys
lienee n. 2 * kuttaperkaa suurempi, ei tee alumiiniveneistä 2 *
kuttaperkavenettä painavampia. Alumiinista voidaan tehdä kuttaperkaa
painavampia ja keveempiä veneitä. Koko "valmistusmateriaalin tiheys"
on utopistinen käsite muutoin kuin uumoillessa sopivaa rakennusainetta
veneelle ja laskiessa uppoumalaskuja ja miettiessä lujuus/paino/hinta
-suhteita, etc. Vakavuuteen sitä nyt on turha sekoittaa. Uppouma ja sen
muoto ratkaisee ja uppouman todellakin ratkaisee muut asiat kuin
valmistusmateriaalin tiheys. Betonista ei liene vielä liukuveneitä
tehty...
/Jukka
Pasi Pouri
Kalle Koskinen wrote:
>
> Itseasiassa Marko oli oikeassa, ei käytettävä materiaali vaikuta veneen
> vakavuuteen vaan käytetyn aineen tiheys.
Tarkoittaako tämä siis, että samaa ainetta on satavissa eri tiheydellä?
Ostaisin heti styroksia teräksen tiheydellä. Styroksia kun on helpompi
työstää ja se kelluu paremmin....
Mielestäni materiaalin laadulla ja tiheydellä on varsin suora yhteys.
Jos valitaan eri materiaali, saadaan myös eri tiheys.
-- PP
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vastaa osoitteeseen: peepee at iki.fi
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
ERROR 4539 (page 142536): Malfuction was successfully (windows.dll)
Jukka Veltheim
vastustaa pyörimisliikettä).
No korvataan vaan, mutta hitausmomentti on kyllä ennemminkin kappaleen
kyky vastustaa kulmakiihtyvyyttä. Muuten se hitausmomentti olisikin aika
eko-peto.
> Bustereissahan on jo vuosia käytetty kaksoiskylkiä ja välissä vielä
polyuretaania, jolloin massa sijaitsee
> kauempana pyörimisakselista ==> hitausmomentti suurempi.
Jaahah...? Joku syy on keksittävä Busterin suorastaan äärettömälle
vakavuudelle? Oikeasti Busterilla tyypillisesti liikuttavalla
nopeusalueella (eli suurin osa matkanteosta pystyään tiukasta suht.
tasaisessa vedenpinnassa kiinni) ei Busterin rungon painopisteen kautta
kulkevan pituusakselin ympäri olevalla hitausmomentilla ole tuon
taivaallista merkitystä vakavuuden kannalta.
Kalle Koskinen
> vakavuudelle? Oikeasti Busterilla tyypillisesti liikuttavalla
> nopeusalueella (eli suurin osa matkanteosta pystyään tiukasta suht.
> tasaisessa vedenpinnassa kiinni) ei Busterin rungon painopisteen kautta
> kulkevan pituusakselin ympäri olevalla hitausmomentilla ole tuon
> taivaallista merkitystä vakavuuden kannalta.
Käytin esimerkissäni kalastajaa, yleensä kalastusta harjoitetaan
paikaltaa tai alle liukunopeuden...
Jukka Veltheim
> paikaltaa tai alle liukunopeuden...
No paikallaan kalastaessa nyt veneen hitausmomentilla ei _ainakaan_ ole
tuon taivaallisen merikitystä! Nimittäin 50...150 kiloinen kalastaja ei
omalla massallaan kovin kummoisia kulmakiihtyvyyksiä kykene veneelle
antamaan, jolloin veneen hitausmomentilla ei juuri ole merkitystä veneen
liikkeisiin. Vesiviivapinnan jäyhyysmomentti olisikin sitten asia
erikseen.
abo
news:3C4FD55C...@sukeltaminen.on.hauskaa.net:
> Tarkoittaako tämä siis, että samaa ainetta on satavissa eri
> tiheydellä?
- Saa styroxia ainakin, on hötömpää ja tiiviimpää(raskaampaa)...
> Ostaisin heti styroksia teräksen tiheydellä. Styroksia kun on
> helpompi työstää ja se kelluu paremmin....
- Mjaa... mä tuosta tiheydestä, sehän syö kelluvuuden, mutta esim
balsa teräksen lujuudella(mutta balsan työstettävyydellä työvaiheessa)
olis aika vänkää... miksei tuo styroxikin, siis muuntuvalla lujuudella,
työvaiheen jälkeen kasvavalla, se olis oivaa stuffia.
> Mielestäni materiaalin laadulla ja tiheydellä on varsin suora yhteys.
> Jos valitaan eri materiaali, saadaan myös eri tiheys.
- Hitsi, tää kuulostaa kauhean realistiselta, eiks ees pienii
vaihemuuntumii vois olla, siis työvaiheessa helposti muovattavaa ja sen
jälkeen huomattavan lujaa ja vielä sopivan keveää, miks semmottist ei oo?
/abo